Tempus 3/2020

3 | 2020

ETÄOPETUKSEN KEVÄT

Vaihtoja ja webinaareja – KANSAINVÄLISYYTTÄ OPETTAJAN TYÖHÖN

B2-kysely:

Opiskelu vähenee

www.sukol.fi • 3 | 2020

3 | 2020

3 4 6

Pääkirjoitus Yllättävä kevät

Ajankohtaista Poikkeustila

Etäopettajan pohdintoja

8

B2-kielten opiskelu vähenee

12

Ekaluokkalaisilla alkoi saksa

14

Vinkkejä sujuvuuden opettamiseen

16

Fulbright-stipendiaattina Yhdysvalloissa

18

Job shadowing – uusia ideoita työhön

20

Kansainvälisyyttä kouluun

22

Mentorointia maahan muuttaneille opettajille

SUKOLin kyselyn tuloksia

Hyvinkäällä on satsattu A1-kielen valintoihin Miten oppia sujuvaksi vieraan kielen käyttäjäksi?

Suomalainen opettaja amerikkalaisessa koulussa

Ruotsinopettaja suosittelee varjostamista kohdekielisessä maassa Job shadowing -opettajat tuovat esiin kieli- ja kulttuuritaitoja Oulussa kotoutetaan kieltenopettajia

24

Mod och glädje att prata svenska online

26

Grand Tour

30

Erilaisia arviointikeinoja yläkouluun

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

2

Projektet Nordplus Svebinar Runo kiertää Eurooppaa

Miten monipuolistaa arviointia?

3/2020

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p.

040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Marja Jegorenkov Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Helsinki, Minna Närvä Helsinki, Elina Rusi Helsinki, Taija Salminen Espoo, Jaana Östergård Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 55. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO SP-Paino • KANNEN KUVA .shock/ Scanstockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS KarlErik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2018–2020 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi JÄSENET Virpi Hatakka Laurin koulu, Mynämäki, p. 040 736 8178, sähköposti virpi.hatakka@ edu.mynamaki.fi Laila Hynninen Helsingin kaupungin työväenopisto, Vantaan aikuisopisto ja Hyvinkään opisto, p.

041 529 6442, sähköposti laila.hynninen@elisanet.fi Tarja Kinnunen Siivikkalan koulu, Ylöjärvi, p. 040 181 6347, sähköposti tarja.kinnunen@ylojarvi.fi Päivi Koski Mäntsälä, p. 040 725 7971, sähköposti paivi.koski57@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p.

045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Sara Nyholm Tegengrenskolan, Vöyri, p. 050 430 1073, sähköposti sara.nyholm@edu.vora.fi Satu Pessi Nokian lukio, p. 040 531 4937, sähköposti pessisatu@gmail.com Irina Poljanskaja Itä-Suomen koulu ja lukio, Lappeenranta, p. 040 523 6390, sähköposti irina.poljanskaja@ itasuomenkoulu.fi Kati Sinkkonen Kallion lukio, Helsinki, p.

050 528 1963, sähköposti kati.sinkkonen@edu.hel.fi Tytti Tenhunen Otaniemen lukio, Espoo, p. 050 590 8976, sähköposti tytti.tenhunen@espoo.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2020 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 312 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 204 1/1 sisäsivu 2 073 leveä palsta 1 550 1/2 vaaka 1 325 1/2 kapea palsta 565 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2020 94 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Yllättävä kevät Pääosa tämän Tempuksen numeron materiaalista on koottu ennen pandemia-aikaa. Tätä pääkirjoitusta kirjoitan huhtikuun alussa.

Yhtäkkiä toisenlainen todellisuus on astunut arkeemme. Yhteiskunnallinen kriisi on myös yksilötason kriisi. Alkušokin jälkeen olemme asettuneet uuteen tilanteeseen, jossa korostuu monella tavalla huoli huomisesta.

Viimeistään nyt on herätty huomaamaan, että opettajat ja koululaitos ovat yhteiskunnallisesti kriittisen tärkeä toimiala – ei vain koulutuksellisen ja kasvatuksellisen tehtävänsä takia vaan myös lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa arkea tasapainottavana ja rytmittävänä tekijänä. Epävarmuuden aikoina selkeät rakenteet ja päivärytmi ovat mielenterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukijalkoja.

Koululaitos on tarjonnut näitä etäyhteyksien kautta. Koulu ei ole paikka, jossa perhetaustojen erot syntyvät, vaan paikka, jossa niitä on kyetty tasapainottamaan. Kriisitilanteessa kotien kyky lasten ja nuorten kasvatuksen ja koulutuksen ohjauksessa on koetuksella. Opettajakunta on venynyt vastuunkannossaan ja ammattimaisuudessaan merkittäviin ulottuvuuksiin. Sisältöjen välittämisen ohella sosiaalinen tuki korostuu.

Tässä koronapelissä ei kenties ole voittajia, mutta yhdessä voimme selviytyä siitä. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

En överraskande vår Merparten av materialet till detta nummer av Tempus har samlats in före pandemitiden. Jag skriver denna ledare i början av april.

Plötsligt har en alternativ verklighet trätt in i vår vardag. Samhällskrisen är en kris också på individnivå. Efter den första chocken har vi ställts i en ny situation, som på många vis framhäver oron för morgondagen.

Senast nu har man vaknat till insikten om att lärarna och skolväsendet är en för samhället kritiskt viktig bransch – inte enbart på grund av sin utbildningsmässiga och pedagogiska uppgift utan även som en faktor som skapar balans och rytmik i barnens, ungdomarnas och deras föräldrars vardag. I tider av ovisshet innebär klara strukturer och en dygnsrytm stödfötter för det mentala och sociala välbefinnandet. Skolväsendet har kunnat erbjuda dem med hjälp av distanskontakter.

Skolan är inte en plats där skillnaderna i familjebakgrunderna uppstår, utan ett ställe, där man har kunnat balansera dem. Hemmens förmåga att styra barnens och ungdomarnas uppfostran och utbildning ställs på prov i en krissituation. Lärarkåren har i sitt ansvarstagande och sin proffsighet nått upp till anmärkningsvärda dimensioner.

Vid sidan av innehållsförmedling framhävs det sociala stödet.

Detta coronaspel har kanske inga vinnare, men tillsammans kan vi övervinna det.

Låt oss ta väl hand om oss själva och om varandra.

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

3

KEVÄTLIITTOKOKOUS peruttu SUKOLin liittokokous 25.4.2020 jouduttiin perumaan kokoontumis- ja matkarajoitusten vuoksi. Kevätliittokokouksen sääntömääräiset asiat, kuten edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, käsitellään syysliittokokouksessa 21.11.2020.

Marraskuun liittokokouksessa valitaan myös liitolle hallitus toimikaudelle 2021–2023. Jäsenyhdistysten on nimettävä ehdokkaansa hallitukseen 30.9.2020 mennessä.

Pro lingua SUKOLin Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Pro lingua -mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/mitali.

SUKOL toivottaa terveyttä ja hyvää kesää kaikille!

Kuva Anna Halme / SUKOL ry.

Toimisto kesällä

Materiaalipaketit tilattavissa syksyllä

SUKOLin toimisto on kiinni arkipyhän jälkeisenä perjantaina 22.5. Toimiston puhelinaika on kesä- ja elokuussa päivittäin klo 9.00–14.00. Heinäkuussa toimisto on suljettu. Toimiston väki toivottaa jäsenille ja yhteistyökumppaneille hyvää kesää!

Kieliyhdistysten laatimat kielten oppimateriaalipaketit tulevat tilattaviksi syyslukukauden alussa. Seuraa ilmoittelua Tempuksen seuraavassa numerossa 4/20 (ilmestyy 1.9.) ja SUKOLin jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/oppimateriaalipaketit.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • ke 24.3.2021 A-ranska ja A-saksa • ma 29.3.2021 B-ranska ja B-saksa • ma 19.4.2021 A-ruotsi ja B-ruotsi • ma 26.4.2021 A-englanti. Merkitse päivät jo kalenteriisi! Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset

4

3/2020

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/ajankohtaista.

21.

marraskuuta järjestetään SUKOLin syysliittokokous, jossa käsitellään myös peruuntuneen kevätliittokokouksen asiat.

Lue lisää viereiseltä sivulta.

KUULUUKO tuttavapiirisi tuleva Vuoden kieltenopettaja?

Onko kollegasi innostunut ja innostava kieltenopettaja, joka on kehittänyt oppilaitoksesi kieltenopetusta merkittävällä tavalla? Nyt voit ehdottaa häntä vuoden kieltenopettajaksi 2020. SUKOL valitsee vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään. Palkitsemisessa otetaan huomioon toimiminen kielten hyväksi sekä henkilökohtainen sitoutuminen ja asialle omistautuminen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 30.9.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.saarinen@sukol.fi.Vuoden kieltenopettaja julkistetaan marraskuussa.Tunnustukseen liittyy 1 000 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

Ehdota Vuoden kielitekoa!

SUKOL pyytää ehdottamaan henkilöä, ryhmää, järjestöä tai muuta tahoa, joka on jollakin merkittävällä tavalla edistänyt kieltenopetusta Suomessa tai lisännyt kieltenopetuksen yhteiskunnallista arvostusta.

Ehdotusten mukaan on liitettävä kirjalliset perustelut sekä esittäjän ja ehdokkaan yhteystiedot. Ehdotukset lähetetään 31.8.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.saarinen@sukol.fi. Vuoden kieliteko julkistetaan syyskoulutuspäivillä lokakuussa. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

KUVA AINO SUTINEN

5

ETÄOPETUS

Poikkeustila – etäopettajan pohdintoja

Vaikka etäopetuksesta olisi paljonkin kokemusta, tämän kevään tilanne on aivan uusi.

TEKSTI JA KUVA TARJA VIRTANEN

T

ätä kirjoittaessani Suomi on elänyt koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa kaksi viikkoa ja opettajat ovat joutuneet uusien haasteiden eteen. Enää en olekaan kuntamme ainoa etäopettaja, vaan koko maa on täynnä etäkollegoita. Saan ymmärrystä ja ideoita muilta. Olen täynnä ihailua, kun kollegat striimaavat ainettaan Instagramissa tai ottavat haltuunsa etäalustoja.

Etäopettajan rooli muuttuu

Kun kymmenen vuotta sitten aloitin Iitin kunnan alakoulujen A2-saksan reaaliaikaisen etäopetuksen, en olisi uskonut, että jonain päivänä toteuttaisin kaiken opetukseni alakoulusta lukioon live-opetuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että viikossa istun 32 oppitunnin ajan kuulokemikrofonit päässä opettamassa alakoulun, yläkoulun ja lukion ranskan ja saksan oppilaita videoyhteyden kautta.

Vaikka olen kokenut ja innokas etäopettaja ja tottunut käyttämään erilaisia sovelluksia, olen nyt todennut, että seitsemän tuntia reaaliaikaista etäopetusta päivän aikana kuluttaa jaksamistani. Etäopetus vaatii oppitunnin tarkkaa suunnittelua ja sen miettimistä, miten jokaisen oppilaan saa osallistumaan opetukseen. Työtunnit jatkuvat koneen äärellä yömyöhään.

Etäopettajan roolini muuttuu taas.

Minun on jatkossa luotettava lukiolaisten itseohjautuvuuteen ja itsekuriin ja annettava heille parin kanssa suori-

6

3/2020

tettavia tai itsenäisiä tehtäviä joillekin tunneille sen sijaan, että kaikki tunnit olisivat verkossa minun kanssani. Näin jaksan minäkin paremmin.

Videoyhteys pikkuoppilaisiin

Perusopetuksen tunnit koen tarpeellisiksi pitää videoyhteyksillä. Varsinkin pienet lapset tarvitsevat aikuista, ja luokkatovereiden näkeminen on piristävää vaihtelua. Kieltä opiskellaan mahdollisimman paljon leikkien myös etäopetuksessa, ja jokaiseen oppilaaseen pyrin saamaan kontaktin etätunnin aikana. Saattaapa oppitunneille osallistua välillä kotieläimiä ja pehmoleluja – yksi oppilas lupasi tuoda kukon tunnille.

Itselläni on käytössä Adobe Connect -etäopetusalusta ja peda.net. Peda.netiin olen laatinut kaikille opettamilleni

Etäopettaja Tarja Virtanen työpöytänsä ääressä.

kirjoille kappalekohtaiset sivut, joissa oppilas voi muun muassa harjoitella sanastoa ja rakenteita tai vaikkapa katsella aiheisiin liittyviä videoita.

Reaaliaikaisen etäopetuksen etuna on, että tiedän, mitä tunnilla ehditään tehdä, enkä kuormita oppilaita tänä vaikeana aikana antamalla heille liikaa tehtäviä. Joidenkin oppilaiden on jopa helpompi keskittyä etätunnilla kuulokkeet korvilla. Etäopetuksessa tehdään lähiopetuksen tapaan pari- ja ryhmätöitä, vaikka oppilaat ovatkin fyysisesti kaukana toisistaan. Voin muodostaa etäalustalle useampia huoneita ja siirtää niihin haluamani määrän oppilaita.

Itse liikun huoneiden välillä kuuntelemassa ja auttamassa.

Etäalustalla pystyn jakamaan työpöytäni ja antamaan oppilaillekin sii-

N Ä KÖ K U L

MA ETÄOPETUS

ELÄMÄNI NOPEIN DIGIHARPPAUS Etäopetukseen siirryttiin nopeasti niissäkin oppilaitoksissa, joissa aiemmin oli kokemusta vain lähiopetuksesta.

TEKSTI MINNA NÄRVÄ

Perjantai 13.3.

Viisi minuuttia rehtorin tiedotustilaisuuden jälkeen kerron yli kolmellekymmenelle lukiolaiselle, että koulu siirtyy maanantaina etäopetukseen. Kaikki ovat kysymysmerkkeinä, myös minä, ja saan sanottua vain: seuratkaa ohjeita Wilmasta. En ole koskaan opettanut etänä mitään!

Maanantai 16.3.

Näen somesta, että kollegani on pitänyt tuntia Google Meetillä.Yhteys häneen tuottaa sen, että kymmenen minuutin päästä osaan käyttää sitä. Opetan sen seuraavana päivänä ruotsin kollegalle, ja toteamme yhdessä, että tämähän on hauska väline.

Keskiviikko 18.3.

Pidän ensimmäisen live-tunnin Google Meetissä. Olen tehnyt myös O365-alustalle ryhmän Class Notebookin yhteistyötilaan ohjeet siltä varalta, että joku ei pääse sisään videoyhteyteen. Näin käykin, mutta käytämme yhteistyötilaa tehtävien tekemiseen ja tarkistukseen, ja hän voi osallistua, kunhan minä kirjoitan hänen nimensä kohtaan, johon häneltä odotetaan vastausta. Vähän kangertelee siis tämä etäopettaminen.

Seuraava viikko Haluan kuitenkin jatkaa. Istun illat pitkät koneella suunnittelemassa, mitä minnekin laitetaan ja mitä videoyhteyden kautta voi ja kannattaa tehdä. Korjattavaa kertyy: on videoita ja tiedostoja milloin missäkin. Teamsissa on helppo palauttaa asioita, ja sinne saa hyvin ladattua materiaalia oppilaille, mutta Teamsin kokousta uskallan käyttää vasta viikon kuluttua. Ikävä kyllä tämä jää usein jumiin.

Ihana vararehtorimme lähettää hyviä vinkkejä: videoita voi tehdä helposti Screencast-o-maticilla, tässä pikaohjeet Google Classroomiin ja niin edelleen … Päätän kokeilla ensimmäistä, ja se onkin todella helppoa. Nyt saan helposti kieliopit esitettyä, selitettyä ja tallennettua videoiksi Teamsiin. Ensin pitää vain jaksaa puristaa ne Power pointeiksi, huh! Ruotsin ryhmäni Tukholma-matkaesittelyt, jotka he tekivät TourBuilderilla, katselemme yhdessä jaetulla näytöllä Teamsin kokouksessa. Class Notebookin yhteistyötilaa käytän kuin taulua luokassa.

Sitten todellisuus iskee vastaan. Arviointiviikko ja kokeet – mitäs nyt? Päädyn tekemään moniosaisia kokeita. Quizizz-ohjelmalla teen sanakyselyt aikarajoitteisesti, Socrativella muut, sillä tykkään sen seurantanäkymästä ja kokeiden helposta siirrosta pdf-tiedostoiksi, jotka voi lähettää oppilaille. Vielä Teamsiin kirjoitustehtävä. Virhe: nyt on korjattavaa monessa kohteessa! Lisäksi opin, että kokeet on paras laatia jatkossa soveltaviksi, suoraan kirjan kanssa tehtäviksi.

Lopputulema: olen hengissä mutta selkä jumissa ja silmät sikkaralla, ja ikävä luokkaan on kova!

hen mahdollisuuden. Oppilailla on käytössään etäalustan virtuaalivihot tai omat portfoliot esimerkiksi Google Drivella.

Jokaisella opetusryhmälläni on omat WhatsApp-ryhmät, joita käytämme ahkerasti muun muassa pienten töiden palautukseen ja kohdekielellä viestittämiseen.

Etäopetuksen rikkaus on mahdollisuus hyödyntää omaa kotiympäristöä. Oppilas voi tehdä vaikkapa äänivideon omasta huoneestaan tai kotieläimestään tai harjoitella ranskan partitiivia kuvaamalla eri ruoka-aineksia. Tehtävänannossa kannattaa olla hienotunteinen, sillä kotioloja on erilaisia.

Aiempina vuosina etätuntejani ovat rikastuttaneet etävieraat eri maista. Tällöin oppilaat ovat päässeet harjoittelemaan opiskelemiaan kieliä. Kielitaidon ja kulttuurientuntemuksen merkitys on konkretisoitunut oppilaille.

Etäoppilaan arviointi

Myös etäoppilaita on aina arvioitu. Tähän mennessä alakoulun tunneilla etäohjaajat ovat valvoneet kokeet, jotka ovat olleet enimmäkseen paperikokeita. Sanakokeita ja kuuntelukokeita olen pitänyt esimerkiksi Google Formsissa. Nyt poikkeustilan aikana olen korostanut oppilailleni jatkuvan näytön merkitystä ja pyrkinyt antamaan mahdollisimman usein pieniä, WhatsAppin kautta palautettavia tehtäviä.

Kirjoitushetkellä huhtikuun alussa käynnissä on lukion koeviikko. Kokeet olen laatinut hyödyntämällä kustantajien digikokeita, Google Formsia ja Kahoot Premiumin eri tehtävätyyppejä, jotka olen ajastanut niin, ettei ole aikaa etsiä kirjasta vastausta. Suulliset kokeet on helppo pitää etäalustalla, ja ääntämistehtävien palautukseen käytämme WhatsAppia.

Syksyllä uusi tilanne

Näinä kymmenenä vuotena olen aina ollut yksin opetustilassani ja oppilaani 2–3 eri koululla. Olen saanut keskittyä opettamiseen ja jokaiseen oppilaaseeni. Tänään sain tietää, että ensi vuonna minulla on 19 nelosluokkalaista lähiryhmässä ja samaan aikaan oppilaita kahdella etäkoululla. Olen järkyttynyt, mutta kunnan taloustilanne ja korona ovat armottomia.

Nyt asetetaan jaksamiseni ja sirkustemppuni koetukselle.

Monimuotoinen opetustilanne vaatii erikoisjärjestelyjä.

Tarvitsen pöytäkoneen ja kaiuttimet lähiopetusta varten ja etäopetuskoneen langattomilla kuulokkeilla. Lähiryhmään vaaditaan koulunkäynninohjaaja auttamaan minua ja pitämään luokkaa hiljaisena puhuessani etäoppilaille. Ratkaistavana on monia haasteita, kuten miten saan kaikki oppilaat pelaamaan yhdessä Kahootia vaihtamatta koneiden piuhoja.

Tällaisia etäajatuksia heräsi huhtikuun alkaessa. Mitä mietinkään silloin, kun tämä artikkeli ensi kuussa ilmestyy? Olen taatusti taas uudenlainen etäope.

Minna Närvä opettaa ruotsia ja saksaa Lauttasaaren yhteiskoulussa Helsingissä.

7

S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

B2-kielten opetus vähenee

”Olemme onnellisia, jos ryhmä saadaan edes yhteen B2-kieleen.”

Näin kirjoitti yksi SUKOLin yläkoulun B2-opettajien kyselyyn vastanneista kieltenopettajista.

TEKSTI JA KUVAT SARI SAARINEN / SUKOL

S

UKOLin kysely paljastaa, että suurin osa oppilaitoksista tarjoaa edelleen B2-kielten oppimääriä mutta opetuksen järjestäminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. B2-kielten ryhmät ovat pienentyneet, ja kielivalikoima on supistunut. Osassa oppilaitoksista B2-kielten opetus on loppunut kokonaan.

Kysely lähetettiin SUKOLin jäsenrekisterissä oleville yläkoulun opettajille. Kyselyyn vastasi 273 opettajaa. B2-kielet ovat valinnaiskieliä, joiden opiskelu alkaa pääsääntöisesti 8. luokalla. Tuloksiin liittyviä kuvaajia on sivulla 11.

Syitä B2-kielten valintojen vähenemiseen

Kyselyn vastaajista 55 % kertoi, että B2-kielten oppilasmäärät ovat muuttuneet olennaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kyselyn tulosten perusteella syitä tilanteeseen on useita: perusopetuksen tuntijaon valinnaisuuden väheneminen, suuret ryhmäkokovaatimukset, kielten suosion hiipuminen ja kielen opiskelun aloittaminen alakoulussa A-oppimääränä. Eräs vastaaja kuvaa tilannetta: Säästöt purevat niin, että ryhmiä ei enää synny, kun pitäisi olla vähintään 16 oppilasta, jotta ryhmä alkaisi. Vain kolmea suosituinta valinnaisainetta voi tänä vuonna kasilla opiskella, ja ne ovat kotitalous, tietotekniikka ja ilmaisutaito. Mihinkään kieleen ei tullut ryhmää, eikä musiikkiin tai kuvikseen.

Toinen vastaajista tiivisti B2-kielen opiskelun ahdingon: Ns. hyvätkään kielten opiskelijat, jotka pärjäävät englannissa ja ruotsissa, eivät halua opiskella B2-kieliä.

B2-kielten valintoihin vaikuttaa myös oppilasmäärän väheneminen: Oppilasmäärä on vähentynyt. Aiemmin kaikista kielistä on tullut ryhmät ja espanjasta kaksi rinnakkaisryhmää (yht. noin 40 oppilasta). Tänä vuonna on 12 oppilasta espanjassa, 8 ranskassa ja saksan ryhmää ei syntynyt.

8

3/2020

Ryhmien syntyminen vaihtelee vuosittain: Valinnat vähentyneet. Toissa vuonna ei tullut saksan ryhmää ollenkaan ja ranskan ryhmään tuli vain seitsemän oppilasta. Viime syksynä tosin alkoivat molemmat ryhmät hyvillä oppilasmäärillä.

Toinen opettaja kuvaa oppilaitoksensa tilannetta: Valintojen määrä on vähentynyt niin ettei ryhmää voida perustaa.

Muutaman vuoden tauko oli, ettei B2-kielen ryhmää muodostunut.

Nyt tulevalle lukuvuodelle (2020–2021) ei taas muodostu ryhmää.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan B2-kielten toteutumista ensi lukuvuonna. Vastausten perusteella näyttää siltä, että tilanne ei muutu paremmaksi. 36 % arvioi, että valinnat vähenevät todennäköisesti ensi vuonna. Vain 5 % arvioi, että valinnat lisääntyvät. 43 % arvioi, että valinnat toteutuvat samalla tavalla kuin kuluvana lukuvuonna.

Opetuksen järjestäjä avainasemassa

Opetuksen järjestäjä vaikuttaa B2-kielen valintojen toteutumiseen muun muassa tuntien sijoittelulla, opetushenkilöstön palkkaamisella ja ryhmäkokovaatimuksella. Yksi vastaajista kuvasi oppilaitoksensa tilannetta: Oppilasmäärät saksan kielen ryhmässä pienenevät koko ajan.

Saksan asema lukujärjestyksessä oppilaille on ikävä: koulupäivän päätteeksi, koska valinnainen.

Oppilaitoksen henkilöstöllä on myös vaikutusta opetuksen toteutumiseen erään vastaajan mukaan: Välillä saattoi espanjan lisäksi syntyä myös B2-saksa/-ranska (koulussamme on A-saksa ja -ranska). Kielen valinnaiskurssit ovat välillä katkolla, koska opettajavaihtuvuus on niin suurta. Välillä kyseisen kielen opettajaa ei ole saatavilla.

Vastaajista lähes puolet kertoi, että ryhmäkokovaatimus ryhmän perustamiselle on vähintään 10 oppilasta (ks. kuva 1).

Valinnaiset B2-kielet sijoitetaan lähes aina (86 %) samaan palkkiin muiden valinnaisaineiden kanssa. Vastaajista 3,3 %

TA U S TA A S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

KYSELYT JA TILASTOT

Vaikuttamistyönsä tueksi SUKOL tarvitsee ajantasaista tietoa kieltenopetuksesta, kielivalinnoista ja kieltenopettajien työtilanteesta. Liitto koostaa tilastoja, joita käytetään hyväksi tiedottamisessa ja tapaamisissa. Viime vuosina SUKOL on myös tehnyt jäsenistölleen kysymyksiä erilaisista kieltenopetukseen liittyvistä aiheista. Kyselyjen tuloksia on hyödynnetty tapaamisissa ja kannanotoissa, joissa on pyritty edistämään kieltenopettajien etuja. Kiitos kaikille vastaajille!

Suoraan päättäjille vietävien viestien lisäksi liitto yrittää saada kieltenopettajien ääntä kuuluviin median kautta. Esimerkiksi alkuvuonna liiton tiedotteiden aiheita, erityisesti lukion lyhyiden kielten tilannetta, on nostettu esiin viestimissä. SUKOLin mediatiedotteita voi seurata liiton omien kanavien lisäksi osoitteessa bit.ly/SUKOL_tiedotteet.

Toisessa vastauksessa korostettiin tiedonkulun merkitystä: Naapuriyläkoulu on muutaman kilometrin päässä. Tiedonkulkua koulujen välillä pitäisi edelleen parantaa (liittyen esim. poikkeuspäiviin).

Kolmannessa vastauksessa arvioidaan opiskelun jatkoakin: Ryhmät muodostetaan kolmen yläkoulun kesken, ja opetus tapahtuu keskustan lukiolla, jonka päätoiminen opettaja itse olen. Opetan vain yhtä yläkoulun valinnaisryhmää. Tunnit pidetään aikaisina aamutunteina tai myöhäisinä iltapäivätunteina, ja oppilaat siirtyvät lukiolle pyörillä tms. pitkän välitunnin aikana. Sitä, kuinka moni jatkaa opettamani kielen opiskelua lukiossa, en vielä tiedä, koska

KO M M E N T

kertoi, että B2-kieliin on tehty oma lukujärjestystekninen ratkaisu, ja 2,2 % kertoi, että kielet on sijoitettu omaan palkkiin.

Keinoja B2-kielen järjestämiseen on etsitty

Oppilaitokset ovat etsineet keinoja B2-kielten opetuksen säilyttämiseksi esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä naapurikoulun kanssa. B2-kielten opetusta järjestetään myös pienille ryhmille. Noin kolmasosa vastaajista kertoi, että kielten ryhmiä perustetaan, vaikka oppilasmäärä olisi alle 10.

Yksi vastaaja kuvasi tilanteen vakavuutta: Ryhmiä ei saada kasaan, vaikka niitä yritetään kasata yhdessä naapurikoulun kanssa.

Eräässä oppilaitoksessa kokeillaan vuorovuosiperiaatetta: Valintojen määrä pudonnut, vain vaivoin saa perustettua ryhmiä.

Oppilasmäärä on pienentynyt, ja kieliä tarjotaan vuorovuosina.

Pienentyneiden opetusryhmien opetusta on järjestetty muutamassa oppilaitoksessa seuraavalla tavalla: Koska oppilasmäärä on pienentynyt, myös opiskelijoiden määrä on vähentynyt. Onneksi B2-kielten ryhmä perustetaan edelleenkin pienellä oppilasmäärälläkin, mutta joudun opettamaan tunnit yhteisopetuksena; 8.–9. luokan oppilaat samassa ryhmässä.

Kun kieliryhmiä ei ole saatu perustetuksi, oppilaille on tarjottu eräässä oppilaitoksessa uudenlainen kurssi: Suunnittelimme yhden Kielet ja kulttuurit -kurssin, joka mahdollistaisi useiden eri kielien opiskelun.

Yhteiset opetusjärjestelyt Kyselyssä kysyttiin, onko ratkaisuksi väheneviin valintoihin haettu opiskelua oppilaitoksen ulkopuolella. Vastaajista 94,9 % vastasi, että oppilaat eivät opiskele oppilaitoksen ulkopuolella B2-kieliä. 5,1 % vastasi, että oppilaat opiskelevat muualla kieliä.

Yleisimmin kieliä opiskeltiin naapurikoulussa tai lukiolla.

Tällä tavoin saatiin ryhmät toteutettua. Opetus tapahtui aamuisin tai iltapäivän tunteina: Läpi vuosien B2-kielten opiskelijat ovat opiskelleet joko meidän koulussamme tai yhteistyökoulussamme lähellä kouluamme. Lukujärjestyksestä on pitänyt ottaa päivän ensimmäiset kaksi tuntia tai päivän kaksi viimeistä tuntia.

TI

Kyselyn perusteella joissakin yläkouluissa yhdistetään A- ja B2-kielten ryhmiä. Kysyimme, onko tämä laillista.

KIELIRYHMIEN YHDISTÄMINEN TEKSTI MATTI LAHTINEN, JOHTAJA, OIKEUDELLISET ASIAT, OPH

Perusopetuslain 30 §:n 1 momentin mukaan oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, ja saman pykälän 2 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Perusopetusasetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa.

Yhdysluokkaopetuksesta sisältyy tarkempia määräyksiä ja ohjeita Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 alalukuun 5.4. Siinä todetaan muun muassa, että yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.

Kun lainsäädäntö sallii eri vuosiluokkiin kuuluvien oppilaiden yhdistämisen samaan opetusryhmään, pidän myös saman oppiaineen eri oppimäärien opetusryhmien yhdistämisestä lainsäädännön mukaan mahdollisena, vaikka edellä todetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei sitä erikseen todetakaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että järjestely on opetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukainen ja opetus järjestetään siten, että kaikkien oppilaiden oikeus saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista oman oppimäärän opetusta toteutuu.

PÄÄTTÖARVIOINTI

Opetusneuvos Annamari Kajasto OPH:sta muistuttaa, että yhdysluokassakin opetuksen tulee perustua kyseisten kielten oppimäärien paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain määritetyille tavoitteille ja sisällölle. Samoin arvioinnin tulee perustua siihen, kuinka ja missä määrin oppilas on saavuttanut tavoitteet. Päättöarvosanaa muodostettaessa otetaan huomioon tavoitteiden lisäksi myös päättöarvioinnin kriteerit.

9

HUOM! S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

ensimmäiset kieltä opiskelevat ovat nyt 9. luokalla, mutta arvioisin, että suuri osa jatkaa lukioon ja jatkavista suurin osa jatkaa myös kielen opiskelua.

Vain yhdessä vastauksessa kerrottiin, että harva opiskelee kieliä itsenäisesti netissä. Yksi vastaaja kertoi, että espanjaa voi opiskella koulussa mutta vasta koulupäivän päätyttyä. Toisessa koulussa on ollut välillä ranskan iltapäiväkerhoja.

Ilmiö levinnyt lukioon

Kyselyyn vastanneet toivat esille huolen siitä, että valintojen väheneminen näkyy lukiokoulutuksessakin. Myös lukiolaisten B2-kielten keskeyttämiset ovat lisääntyneet.

SUKOLin syksyllä 2019 tekemän kyselyn mukaan lyhyiden B2- ja B3-kielten opiskelu on vähentynyt lukioissa.

80 % kyselyyn vastanneista oli sitä, mieltä että korkeakoulujen todistusvalinta on vaikuttanut kielivalintoihin negatiivisesti.

Yläkoulun kyselyyn osallistuneita opettajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri osuus heidän koulussaan B2-kieltä opiskelleista jatkaa kielen opiskelua lukiossa (ks. kuva 2). Vastaajista 31 % arvioi, että alle puolet jatkaa opintoja lukiossa. 28 % sanoi, että puolet tai suurin osa jatkaa.

Myös positiivisia asioita

Joissain oppilaitoksissa on tapahtunut positiivista kehitystä: Edellinen B2-ryhmäni lähti koulusta kolme vuotta sitten, jolloin minulle jäi vain A2-ryhmä, joka lähti koulusta viime keväänä.

Nyt on ensimmäinen vuosi yli 20 vuoden katkeamattoman jatkumon jälkeen, että koulussamme ei ole ollut ranskan ryhmää.

Mutta ensi vuonna taas on! Osasyynä tilanteeseen on tarjolle tullut espanja, jonka uutuudenviehätys nyt ehkä hieman hiipuu.

B2-ryhmiä on saatu perustetuksi pitkän tauon jälkeen. Myös kielitarjonta on laajentunut: Saimme kieliohjelmaan valinnaiskieleksi myös espanjan.

Kieltenopettajien työtilanne Kyselyyn vastanneista 69 % opetti yläkoulun lisäksi joko vuosiluokilla 1–6

10

3/2020

tai lukiossa. 39 % vastaajista kertoi, että tuntimäärä on vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Yhä useampi yläkoulun opettaja on joutunut luopumaan ensisijaisesta kielestään. Eräs vastaaja kuvaa tilannettaan seuraavasti: Jos ruotsi pysyy, ei ole työtilanteen kanssa ongelmaa, mutta pyrin taistelemaan valinnaiskielen eli venäjän puolesta viimeiseen asti, koska venäjä on ehdoton ykköskieleni.

Toinen vastaaja kuvaa tilannetta: Niin kauan kuin ruotsi pysyy pakollisena, on töitä. Pääaineessani eli saksassa tuskin ollenkaan. Tuntuu siltä, että tuntimäärä vähentyy. Eli pelkään, että työtä ei riitä meille kaikille kielten opettajille.

Tuntien vähenemisen myötä kieltenopettajat joutuvat opettamaan muitakin aineita. Vastaajista peräti joka viides kertoi opettavansa oppiaineita, joihin heillä ei ole kelpoisuutta.

Kyselyn perusteella epävarmuus tulevaisuudesta on yhä yleisempää. Osa opettajista on kouluttautunut lisää varmistaakseen työllisyytensä.

Olen opiskellut uuden kielipätevyyden, joten uskon sen työllistävän, mutta näen että kieltenopetus on aina veitsenterällä.

Uudet opetussuunnitelmat ovat huonontaneet kielten asemaa, koska koulussamme B2-kielivalinta vähentää muiden valinnaisaineiden valintamahdollisuutta. A2-kieli tarkoittaa pidempiä koulupäiviä sen valinneille. Ei nuori aina ymmärrä ajatella pitkäjänteisesti, joten valitsee itselleen helpomman ratkaisun, enemmän taito- ja taideaineita ja lyhyemmät koulupäivät. Joka kevät on siis arvoitus, miten seuraavan vuoden tunnit toteutuvat.

Eräs vastaaja tiivisti tulevaisuudennäkymät seuraavasti: Mikäli valtakunnallisesti ei satsata kielten opetukseen ja vaikutusta korkeakouluvalinnoissa oteta huomioon tosissaan, meille syntyy sukupolvi, joka maksaa kalliisti kieliopinnoistaan … vientiteollisuus sekä yksittäiset yritykset saavat maksaa väkensä kouluttamisesta yhä enemmän.

Kursivoidut otteet ovat lainauksia kyselyyn osallistuneiden opettajien vastauksista.

OPETTAJAN TYÖMÄÄRÄN MUUTOKSET – OTTEITA KYSELYN VASTAUKSISTA A-kielten valikoima vähenee Opetus vähentynyt, muu sälä lisääntynyt. Olen opettanut A-venäjää ja valinnaista venäjää. Jatkossa kaupungissani tarjotaan vain englantia A1-kielenä, joten A2-kielen kohtalo on mielenkiintoinen. En ole tällaiseen työhön hakeutunut alun perin. Haluaisin opettaa venäjää enemmän.

Tuntimääräni opettamassani valinnaiskielessä on vähentynyt radikaalisti ja tulee vielä vähenemään. Ala-aste otti kieliohjelmaansa uuden kielen, espanjan, joka söi A-kielten osuuden todella pieneksi (ennen kaksi rinnakkaisryhmää saksaan ja ranskaan, nyt tulee hyvä jos yksi). Tätä ennen on jo kehitys ollut siihen suuntaan, ettei esim. B2-kieliä ole valittu entiseen malliin viimeisinä parina vuonna. Lukiossa kieliä ei valita, joten tunteja ei tule sieltäkään. Tuntimääräni ei toki ole pudonnut, nyt se vain täytetään toisella opettamallani aineella eli ruotsilla.

A1-kieleksi tulee kaupungissamme vain englanti. Tulevaisuudessa pelkona, että vain englanti onkin ainoa pitkä kieli! Sitten ollaan pulassa.

Yläkoulussa ei valita kieliä Yläkoulussa ei ole enää saksan ryhmiä, lukiossakin vai kaksi kurssia alkeita. Syventäviä kursseja ei voida järjestää, kun ei ole oppilaita, jotka jaksaisivat lukea niitä.

Ryhmiä ei synny kasiluokalle ja nykyinen ysiluokan ranska siirrettiin kustannussyistä etäopetukseksi muualta.

A2-kielten (ruotsi ja saksa) opiskelijoita tulee syöttävistä alakouluista koko ajan vähemmän. Pienimmät A2-saksan ryhmät toimivat 3–4 oppilaalla.

A2-ruotsin ryhmiä muodostuu enää vuosittain yksi, aikaisemmin vähintään kaksi. Näiden kielten vähenevät ryhmät ”syövät” tunteja kieltenopettajien kokonaistuntimäärästä, eli yksittäisten opettajien tuntimäärä vähenee tasai-

S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

Kuva 1: B2-kielen ryhmän perustamiseen vaadittava oppilasmäärä Vastausten lukumäärä 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 00

sesti. Koulussamme 7.-luokkalaisissa on ensimmäistä kertaa A-espanjan opiskelijoita. He eivät enää valitse B2-kieliä.

Lisäksi englannin tuntimäärä on vähentynyt uuden tuntijaon myötä. Yläkoulusta siirrettiin yksi tunti alakoulun 5. lk:lle uudessa OPSissa. Lisäksi B2-kielen ryhmiä ei ole syntynyt.

B2-kielen ryhmän perustamiseen vaadittava oppilasmäärä

Ryhmä Vähintään Ryhmä Vähintään 55 perusperustetaan tetaan alla 5:llä alle 5:lle oppilaalla

Kunnan oppilasmäärä on vähentynyt.

Kunnan taloustilanne on heikentynyt, jolloin valinnaisen kielen ryhmiä ei perusteta, jos oppilasmäärä jää pieneksi.

6–10 6–10

Vähintään Vähintään1212Vähintään Vähintään1515 Vähintään 1010 Vähintään

oppilaalle

Tunteja ei riitä kaikille Peruskoulun puolella tilanne ok/normivaihtelussa, lukion puolella täydelKuva 2: Jatkavatko oppilaat B2-kielen opiskelua lukiossa?

Jatkavatko oppilaat B2-kielen opiskelua lukiossa linen katastrofi. Olen aloittanut eriVastausten lukumäärä tyispedagogiikan opinnot voidakseni 120 120 tehdä töitä eläkkeelle asti.

Kouluja suljetaan ja opettajia jää vaille työtä, jotta kaikille olisi töitä – tehdään minimitunneilla.

Toisaalta olen tyytyväinen nykyiseen tuntimäärään tehtyäni aiemmin runsaasti ylitunteja (työskentelen kolmella kouluasteella). Mutta alakoulussa joutuu joka vuosi jännittämään, saako kieltenope opettaa englantia vai annetaanko osa tunneista luokanopettajille, mikä tuntuu olevan käytäntö kaupungissa. Lisäksi lukiolla pienten ryhmien vuoksi kursseista saa pitää lähiopetuksena 2/3, joista myös palkka näin ollen koostuu. Kielipolku edellyttää, että opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa aloittamaansa B2-kieltä myös lukiossa.

Siihenkin pitänee kai olla tyytyväinen.

Lukioon siirryttäessä monet opiskelijat jättävät lyhyen kielen pois, nykyään varsinkin pitkä matematiikka vie voiton.

Koulussamme tuntimäärät ovat vähentyneet jonkin verran. Jotkut opettajat haluavat enemmän tunteja, itse olen tyytynyt vapaaehtoisesti vähempään, jotta jaksaisin työssäni. Työn vaativuus on lisääntynyt (suuret opetusryhmät, integrointi jne.).

100

100

80

80

60

60

40

40

20

20

0

0 Suurinosa Suurin osa jatkaa jatkaa

Vastausten lukumäärä 300

Alle puolet puolet Alle jatkaa jatkaa

Puolet Puolet jatkaa jatkaa

Kieltä Kieltäeieiole ole tarjolla tarjolla lähilukiossa lähilukiossa

osaa sanoa sanoa EiEiosaa

Kuva 3: B2-kielen tarjonta ja opetus kielittäin

tarjotaan

250

opetetaan

200 150 100 50 0

Saksa

Ranska

Venäjä

Espanja

Italia

Japani

Kiina

11

K I E L I V A L I N N AT

Ekaluokkalaisilla alkoi saksa Hyvinkäällä pohdittiin, miten monipuoliset A1kielet säilyisivät varhentamisen jälkeenkin.

Ratkaisuja löytyi: kielivalintaillat ja suihkutukset siirrettiin koulusta eskareihin.

TEKSTI JA KUVA PÄIVI MÄKINEN

S

aksankieliset tervehdykset ”Hallo! Wie geht’s?” kuuluvat jo tottuneesti, kun sorminukke-eläimet juttelevat pienten ekaluokkalaisten käsissä Hämeenkadun koulussa Hyvinkäällä. Kaupunkimme ekaluokkalaisista 32 aloitti A1-saksan opiskelun tammikuussa 2020. Hyvinkäällä aloitti myös 16 oppilaan ranskan ryhmä ja 17 oppilaan venäjän ryhmä. Kaikkia näitä kolmea kieltä oli suihkutettu Hyvinkään esikouluissa, saksaa eniten.

kaista eskariryhmää kohden oli 3–4 vanhempaa koululaista.

5.–6.-luokkalaiset kommentoivat tilaisuuksia seuraavasti: Se oli ihan parasta. Haluisin tulla todellakin uudelleen.

A1-kielen opetuksen varhennuksen myötä kielivalintakin tehdään aikaisemmin kuin ennen, samaan aikaan kun ilmoittaudutaan kouluun. Vaikka Hyvinkäällä on pitkät perinteet A1-saksan opiskelussa, täytyy muistaa, että kielivalinta on jokaisen lapsen kohdalla ainutkertainen tapahtuma. Tästä syystä perheille tuleekin tiedottaa valinnasta tarpeeksi ja oikeaan aikaan.

Totesimme jo vuosia sitten, että vanhemmat osallistuvat vielä 2. luokan alussa melko aktiivisesti luokanopettajan pitämään vanhempainiltaan. Kaikki koulun 2.-luokkalaisten huoltajat kutsuttiin vanhempainiltaan samaan aikaan, ja me kieltenopettajat pidimme alussa lyhyen infon tulevista kielivalinnoista. Näin perheille jäi aikaa miettiä valintaa. Tämä on ollut hyvä käytäntö, mutta nyt kielivalinnan aikaistuttua emme pysty enää toteuttamaan tätä.

Oli kivaa toimia eskareiden kanssa ja oppia joitain uusia kieliä.

Vaikeaa oli ranskan kieli, mutta kuitenkin kivaa. Tulisin mieluusti uudestaan.

Oikea-aikaista tiedotusta

Koululaiset apuna kielivalintaillassa

Päätimme yhdistää voimat kaupungin kieltenopettajien kesken. Nykyisten ekaluokkalaisten ollessa esikouluikäisiä järjestimme lähes identtiset kielivalintaillat kolmella eri koululla. Esikoululaiset vanhempineen saivat valita omiin aikatauluihinsa parhaiten sopivan illan, jolloin he tulivat tutustumaan tarjolla oleviin kieliin ja kieltenopiskeluun.

Kielivalintaillassa eskarilaiset kiersivät toiminnallisissa kielten pajoissa 5.- ja 6.-luokkalaisten oppilaiden kanssa. Jo-

12

3/2020

Eskareita oli kiva auttaa. Oli kiva antaa ohjeita ja kuunnella heidän mielipiteitään. Ranskan kieli oli vaikeaa, mutta opin laskemaan kymmeneen. Helppoa oli englannin laulut.

Vaikeinta oli, jos eskarilaiset ei heti päässy asiasta kiinni, mutta se ei haitannut.

Mikään ei ollut vaikeeta. Kivaa oli jotkut pelit ja uudet kielet. Olisi ollut kivaa osallistua enemmän. Voisin tulla uudestaan.

Olisi mukavaa osallistua samanlaisiin juttuihin.

Aikuiset kuuntelivat samaan aikaan tietopakettia kieltenopiskelusta omassa tilaisuudessaan.

Saimme hyvää palautetta illoista, ja niinpä järjestimme niitä samalla kaavalla tänäkin vuonna. Tammikuu oli kovin myöhäinen aika, mutta emme voineet pitää tilaisuuksia ennen kuin opetuslautakunta oli päättänyt uuden varhennetun kieliohjelman. Tänäkin lukuvuonna kieli-illat pidettiin vasta tammikuussa, koska vielä nykyiset 2.-luokkalaisetkin valitsevat 3. luokalta alkavan A1-kielen. Heidän tiedottamisensa ja suihkuttamisensa on pyörinyt rinnalla ”vanhaan malliin”.

Jatkossa pyrimme aikaistamaan iltoja alkusyksyyn, jotta perheille jäisi enemmän aikaa pohtia valintaa.

Suihkutuksia eskareissa

Kun A1-kieli on aloitettu aiempina vuosina 3. luokalla, olemme voineet järjestää 2.-luokkalaisille kielikerhoja. Näin he

HUOM! K I E L I V A L I N N AT

HYVÄ OTTAA HUOMIOON KIELISUIHKUTUKSISSA

• Kielisuihkujen aikatauluttamiseen pitää varata aikaa.

• Kielisuihkutuokion ihannepituus on 25–30 minuuttia.

• Kielisuihkutusryhmän koko on enintään 10–12 lasta.

• Vähemmän on enemmän.

• Käsinuket ja sorminuket toimivat aina!

A1-KIELIVALINNAT HYVINKÄÄLLÄ 2019–2020 1. luokka 1.1.2020 alkaen* 32 16 17 –

saksa ranska venäjä ruotsi ikäluokan koko 511 saksan osuus 6,3 %

1.8.2020 alkaen** 66 20 – – 485 13,6 %

* nykyiset 1.-luokkalaiset ** nykyiset esikoululaiset 3. luokka 2019– 2020 47 38 – –

saksa ranska venäjä ruotsi ikäluokan koko 530 saksan osuus 8,9 %

2020– 2021 53 15 – 13 535 9,9 %

ovat päässeet tutustumaan kieleen ennen kielivalintaa. Suuri osa esimerkiksi saksan valinneista oppilasta on ollut kielivalintaa edeltävänä vuonna kerhossa. Itse olen pitänyt saksan kerhoa omilla kouluillani 2. luokkalaisille jo vuosien ajan.

Valinnan aikaistuttua tämä ei enää ole mahdollista, sillä esikoulut sijaitsevat päiväkotien yhteydessä. Itse ajattelen, että mitään valintaa ei voi tehdä ellei tunne vaihtoehtoja. Niinpä selvittelin mahdollisuutta käydä pitämässä kielisuihkutuokioita esikouluissa.

Kieleen liittyvä rekvisiitta vetoaa eskarilaisiin suihkutettaviin.

Kaupungin esikouluissa syksyllä 2019 olleet lapset suihkutettiin saksaksi. Kiersin 38 eskariryhmää kahteen kertaan. Tämä oli mahdollista, koska lukujärjestykseeni suunniteltiin jo keväällä 2019 muusta opetuksesta vapaa kielisuihkutusaika. Koska olen muutenkin kahden koulun yhteinen opettaja, minun lukujärjestystäni on totuttu ”säätämään”, ja kysyin lukujärjestykset tekevältä henkilöltä, olisiko mahdollista jättää minun lukujärjestykseeni tyhjä aamupäivä yhtenä päivänä viikossa. Tämä onnistui.

Kielisuihkujen rahoitus luvattiin kaupungin kassasta – se ei siis ollut pois esimerkiksi omien koulujeni budjeteista. Osa eskarilaisista pääsi lisäksi venäjän tai ranskan kielisuihkuihin, esikoulujen sijainnin ja opettajien aikataulujen mukaan. Opettajille maksettiin kerhokorvaus kielisuihkujen järjestämisestä, esikouluille kielisuihkut olivat maksuttomia. Saimme apua kielisuihkujen koordinointiin varhaiskasvatuksen kielikasvatuskoordinaattorilta. Eskariryhmien omat aikuiset osallistuivat kielisuihkutustuokioihin ryhmien mukana. Onpa kielisuihkuista kirjoitettu blogiinkin: hyvinkaa.fi/kasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/ hankkeet/kiekuva/blogi1/kielisuihkuja/.

Kielivalinnat nousuun Kielisuihkuista on tullut hyvää palautetta niin perheiltä kuin varhaiskasvatuksen henkilöstöltä. Kielivalintaluvutkin ovat nousseet viime vuodesta: A1-saksan aloittaa ekaluokalla 66 oppilasta, kolmosella 53.

Hyvinkään kieliohjelmassa A1-tarjonta siirtyi sellaisenaan alkamaan 1. luokalta. A1-kieleksi on tarjolla 5 kieltä: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Jokaisella koululla tarjotaan kaikkia kieliä. A1-ryhmän aloituskokovaatimus on meillä 12 oppilasta.

Hyvinkäällä on A2-kielenä englanti, paitsi englanninkielisillä luokilla se on saksa. Myös A2-ryhmän minimikokovaatimus on 12 oppilasta. A2-kieli on aloitettu tähän asti 4. luokalla, mutta 1.1.2020 A1-kielen aloittaneilla oppilailla A2-englanti alkaa 3. luokalla.

KIRJOITTAJA Päivi Mäkinen opettaa saksaa Martin ja Hämeenkadun kouluissa Hyvinkäällä.

13

TUTKIMUS

Vinkkejä sujuvuuden opettamiseen Miten oppia sujuvaksi vieraan kielen käyttäjäksi? Sujuvuutta käsittelevän uutuuskirjan tekijät antavat vinkkejä kielten tunneille.

TEKSTI PEKKA LINTUNEN, MAARIT MUTTA JA PAULIINA PELTONEN KUVA SYDA PRODUCTIONS / SCANSTOCKPHOTO

S

ujuvuus on tärkeä osa kielitaitoa ja sen arviointia. Tähän ajankohtaiseen aiheeseen paneutuva, juuri julkaistu toimittamamme kirja Fluency in L2 Learning and Use (2020, Multilingual Matters) käsittelee sujuvaa kielenkäyttöä eri näkökulmista. Tähän lehtijuttuun olemme poimineet kirjasta vinkkejä kieltenopettajille sujuvuuden harjaannuttamiseen eri kielitaidon osa-alueilla.

taukojen sijainti ja pituus produktiivissa tehtävissä. Puhutussa kielessä sujuvampi ja edistyneempi puhuja tuottaa myös keskimäärin enemmän tavuja taukojen välissä kuin vähemmän edistynyt puhuja. Sujuvuutta kannattaa kuitenkin harjoittaa kielitaidon jokaisella osa-alueella: puhumisessa, kirjoittamisessa, lukemisessa ja kuuntelemisessa.

Erityisesti puheen sujuvuuden tutkimuksissa on enenevässä määrin siirrytty siihen, ettei oppijan vieraskielistä puhetta verrata natiivipuhujaan vaan hänen omaan kielenkäyttöönsä äidinkielessä.

Sujuvuuden määritelmä Kielenkäytön sujuvuutta tutkitaan paljon, ja sujuvuus-käsite voidaan määritellä eri tavoin. Sujuvuus voidaan ymmärtää laajasti, jolloin se kattaa koko kielitaidon (”puhutpa sinä ranskaa sujuvasti”), tai kapeasti, jolloin se viittaa tiettyihin mitattaviin ajallisiin ilmiöihin kielenkäytössä.

Yleensä tutkimusten lähtökohta on sujuvuuden kapea määritelmä eli soljuvuus. Tällä viitataan automatisoituneisiin prosesseihin, jotka tekevät kielenkäyttäjän tuotoksesta tai viestin ymmärtämisestä nopeaa ja vaivatonta. Yleisiä sujuvuuden mittareita ovat esimerkiksi suoritusnopeus tai

14

3/2020

Sujuvuus kehittyy harjoittelun ja havainnoinnin avulla.

TUTKIMUS

Harjoittelu lisää sujuvuutta Sujuvuuden kehittymisen kannalta tärkeintä on harjoittelu ja toisto. Harjoittelun avulla kieli automatisoituu ja sen käyttö sujuvoituu. Esimerkiksi 4/3/2-tekniikkaa on pidetty hyvänä puheen sujuvuuden edistämiseen. Ajatuksena on, että puhuja kertoo ensin tarinan neljässä minuutissa, sitten kolmessa ja lopulta kahdessa. Kun sama tarina tai keskustelunaihe toistuu, puhuja lopulta tuottaa sujuvampaa puhetta.

Samaa voi kokeilla kirjoittamisen yhteydessä. On myös hyvä harjoittaa kielitaidon eri osa-alueita yhdessä, eli esimerkiksi keskustelutehtävillä tullaan kehittäneeksi sekä puhumisen että kuullunymmärtämisen sujuvuutta. Toisaalta esimerkiksi sujuva chat-keskustelu vaatii sekä sujuvaa kirjoittamista että lukemista.

Keskeisessä asemassa sujuvuuden kehittymisessä näyttävät olevan sanaryppäät. Tällä termillä viitataan muistissa oleviin lyhyisiin sanajonoihin (chunks), jotka aktivoituvat yhdellä kertaa. Sanaryppäitä voivat olla esimerkiksi erilaiset idiomaattiset ilmaukset kuten in my opinion. Nämä edistävät sujuvuutta kaikilla kielitaidon osa-alueilla, koska ne tuotetaan omina merkityssisältöinään. Näin niiden aktivoituminen tuottamisessa tai vastaanottamisessa on nopeaa ja vaivatonta. Kuulija pystyy esimerkiksi päättelemään huonosti kuullun tai epämääräisesti äännetyn sanan puhutussa kielessä. Tämä edellyttää ilmaisujen toistumista niin usein, että ne ehtivät automatisoitua sanaryppäiksi oppijan mielessä. Esimerkiksi musiikin tai rytmien käyttäminen kielten tunneilla auttaa sanaryppäiden oppimisessa ja tukee suullisen sujuvuuden kehittämistä: oppilaita voi pyytää laulamaan tai tuottamaan erilaisia tekstejä rytmillisesti rap-musiikin tapaan. Laulu- ja lausuntaharjoitukset auttavat myös motorisesti äänteiden harjoittelussa ja puhenopeuden lisäämisessä tai turhien taukojen vähentämisessä.

Havainnointi kannattaa

Harjoittelun lisäksi sujuvuutta, sen tärkeyttä ja siihen vaikuttavia piirteitä kannattaa käsitellä kielten tunneilla. Oppijoita voi esimerkiksi ohjata kiinnittämään huomiota siihen, että syntyperäisillä kielenkäyttäjilläkin on vaihtelua sujuvuudessa: toiset pitävät puhuessaan pidempiä taukoja tai lukevat hitaammin kuin toiset. Epäsujuvuuspiirteet ovat osa luonnollista kielenkäyttöä. Erityisesti puheen sujuvuuden tutkimuksissa on enenevässä määrin siirrytty siihen, ettei oppijan vieraskielistä puhetta verrata natiivipuhujaan vaan hänen omaan kielenkäyttöönsä äidinkielessä. Muillakin kielitaidon osa-alueilla saattaa olla parempi verrata oppijan äidinkielen ja vieraan kielen tuotosta, koska siitä voi huomata oppijan henkilökohtaiset kielenkäyttöpiirteet – esimerkiksi luonnollisen puhe- tai kirjoitusnopeuden – joihin voi suhteuttaa oppijan vieraskielisen tuotoksen arviointia.

Erityisesti edistyneiden oppijoiden on hyvä olla tietoisia myös sujuvuuden vaikutuksista. Oppijaa voi motivoida kehittämään sujuvuuttaan korostamalla sujuvuuden vaikutusta ymmärrettävyyteen ja kuulijan tai lukijan kokemaan miellyttävyyteen. Oppijaa on hyvä myös johdatella pohtimaan, kuinka perinteisiä epäsujuvuuspiirteitä (kuten täytesanat tai toistot) tai multimodaalisia piirteitä (kuten eleet) pystyy hyö-

dyntämään sujuvan kommunikaation ylläpitämisessä. Niiden avulla voi esimerkiksi keskustelussa osoittaa hakevansa sanaa ja haluavansa jatkaa vielä omaa puheenvuoroaan.

Menetelmävinkkejä

Oppijoiden tietoisuutta puheen piirteistä voi lisätä opetuksessa esimerkiksi kuuntelemalla nauhoituksia heidän omasta äidinkielisestä ja vieraskielisestä puheestaan. Nauhoitusten avulla oppijaa voi ohjata kiinnittämään huomiota omiin henkilökohtaisiin puheen piirteisiinsä äidinkielessä ja havainnoimaan, millaiset äidinkieliset epäsujuvuuspiirteet ovat tavallisia. Vertailemalla äidinkielistä ja vieraskielistä puhetta saattaa myös huomata itselleen tyypillisiä täytesanoja ja niiden vaihtelua eri kielissä. Oppimisen yksilöllinen tavoite onkin saavuttaa vieraassa kielessä sama sujuvuus kuin äidinkielessä eikä verrata sitä ideaaliin natiivimalliin.

Sujuvuus on opittavissa oleva asia, joka ansaitsee huomiota kielten tunneilla ja harjoituksissa.

Nauhoituksia ja videoita autenttisesta natiivipuheesta kannattaa niin ikään hyödyntää sujuvuuden opetuksessa.

Oppijan on hyvä huomata, että syntyperäistenkin puhujien sujuvuus vaihtelee esimerkiksi tilanteen mukaan. Kannattaa pohtia oppijoiden kanssa, millaiset tekijät lisäävät tai vähentävät sujuvuutta kielenkäyttötilanteissa. Luonnolliset kielenkäyttötilanteet eivät ole aina optimaalisia, koska niissä on monia häiriötekijöitä. Esimerkiksi stressaava tilanne, kuten puheen pitäminen, voi lisätä epäsujuvuutta. Jo pelkkä tietoisuus epäsujuvuuspiirteistä omassa ja muiden puheessa osana luonnollista kielenkäyttöä saattaa osaltaan vähentää vieraan kielen käyttöön liittyvää ahdistusta.

Tärkeää on muistaa, että luonnollisissa kielenkäyttötilanteissa ”kaikki keinot ovat sallittuja”. Luetunymmärtämisessä sanoja kannattaa päätellä toisista kielistä. Samoin puheessa voi tarvittaessa käyttää koko kielitaitoaan ja ottaa tukea vaikka toisten kielten sanoista, jos ei keksi sopivaa sanaa. Eleillä voi kommunikoida merkityksiä, joille ei löydy sanoja. Tärkeintä on viestin välittyminen: multimodaaliset ja monikieliset keinot ovat sallittuja, ja niitäkin voi harjoitella. Vieraalla kielellä voi pelata vaikka sananselityspeliä, jolloin kohdekielistä sanaa ei saa käyttää, vaan se pitää selittää muilla tavoin, esimerkiksi kiertoilmauksin. Kommunikaatiostrategioista on hyötyä kaikille oppijoille: vaikka sanavarastossa ei olisi vielä juuri tarvittavaa sanaa, omin sanoin asian selittämällä voi silti kommunikoida sujuvasti. Sujuvuus on siis opittavissa oleva asia, joka ansaitsee huomiota kielten tunneilla ja harjoituksissa.

15

KANSAINVÄLISYYS

Fulbright-stipendiaattina

Yhdysvalloissa

Fulbright-stipendit tarjoavat vuosittain opettajille mahdollisuuksia tutustua amerikkalaiseen kouluun ja yliopistoon.

TEKSTI JA KUVA TUIJA KAE

V

uoden 2019–2020 Fulbright Distinguished Awards in Teaching -stipendiaateiksi Suomesta valittiin minut ja Oulun normaalikoulun opettaja Mika Vähäkuopus. Fulbrightohjelman rahoittaa Yhdysvaltojen ulkoministeriö, ja sen käytännön toteutusta hoitavat IREX-organisaatio ja Fulbright Suomi -säätiö. Mukana ovat myös isäntäyliopistot ja paikalliset koulut. Ohjelman tarkoituksena on lisätä osallistujien ammatillista osaamista ja luoda kestäviä suhteita ja yhteistä ymmärrystä Yhdysvaltojen ja osallistujamaiden opettajien ja heidän oppilaidensa välille. Ohjelmassa on melko vaativa akateeminen sisältö, joka koostuu eri osista: tutkimushanke (inquiry project), Fulbright-seminaarit, opetusteknologia-työpajat, yliopiston kurssit (audit courses, 1–2 yliopiston kandi- tai maisteritason kurssia) sekä kenttäkokemus paikallisessa koulussa (field experience). Lisäksi pitäisi varata aikaa paikalliseen kulttuuriin, nähtävyyksiin ja elämänmenoon tutustumiseen.

Minulla oli siis edessä kiireinen mutta erittäin kiinnostava kevät Fulbright-stipendiaattina. Tammikuun alussa lähdimme Mikan kanssa Washington D.C:hin kolmen päivän Fulbright-orientaatioon muiden opettajien kanssa. Meitä oli lukuvuonna 2019–2020 yhteensä 48 stipendiaattia 17 eri maasta. Olimme monikulttuurinen ja monipuolinen ryhmä eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä, joita kaikkia kuitenkin yhdisti opettajan ammatti ja kiinnostus niin koulutuksen kehittämiseen kuin amerikkalaiseen koulujärjestelmään ja kulttuuriin. Washingtonin päivät olivat täynnä ohjelmaa: tietoa ohjelman eri osa-alueista ja säännöistä, nopea vilkaisu Yhdysvaltojen koulutusjärjestelmään ja tutustumista toisiimme. Kolmen päivän jälkeen siirryin oman Fulbright-joukkoni kanssa Syracuse Universityyn New Yorkin osavaltion pohjoisosaan, Mika taas suuntasi Arizonaan State Universityyn.

Stipendiaattina Syracuse Universityssa

Syracuse University eli SU on arvostettu yksityinen tutkimusyliopisto, jossa on noin 23 000 opiskelijaa ja 5 000 työntekijää. Se on Syracusen kaupungin suurimpia työnantajia.

Yliopisto viettää 150-vuotisjuhliaan tänä vuonna. Yliopis-

16

3/2020

tossa on 13 collegea, ja erityisen arvostettuja ovat journalismin, kansainvälisten suhteiden, biotekniikan ja kasvatustieteen laitokset. Yliopisto saa paljon tutkimusrahoitusta ja lahjoituksia alumneilta, kymmeniä miljoonia dollareita vuodessa. Rahaa kertyy myös lukukausimaksuista, sillä undergraduate eli perustutkinto-opiskelija maksaa lukuvuodessa 75 000 dollaria, ellei hänellä ole jonkinlaista stipendiä. SU:n väri on oranssi, ja se näkyykin katukuvassa, sillä yliopiston vaatteita myydään lähes joka kaupassa ja opiskelijat pukeutuvat erilaisiin SU:n vaatteisiin. Koko kaupunki kannustaa yliopiston urheilujoukkueita, ja pelipäivät ovat suosittua koko perheen ajanvietettä.

Kasvatustieteen laitoksen ulkomaiset opiskelijat ja Fulbright-opettajat osallistuivat kansainvälisiin messuihin omilla esittelypöydillään. Eurooppaa edustivat Suomi ja Irlanti. Kirjoittaja Tuija Kae on keskellä.

KANSAINVÄLISYYS

Puitteet SU:ssa olivat aivan mahtavat. Pääkampuksella sijaitsivat eri colleget, kirjastot, opiskelijaruokalat ja opiskelija-asuntoloita eli dormitories, muilla kampuksilla oli enemmänkin opiskelija-asuntoja ja joitakin keskuksia, joissa sai ostaa ruokaa, pestä pyykkiä tai käydä kuntosalilla. Pääkampuksen upeassa Barnes Centerissa oli tarjolla monenlaisia liikuntamahdollisuuksia. Tästä kaikesta me Fulbright-stipendiaatitkin saimme nauttia ilmaiseksi.

Me stipendiaatit asuimme kaikki lähekkäin South Campuksella rivitalon tyyppisissä asunnoissa, kaksi opettajaa jakoi yhden asunnon. Minun kämppikseni oli israelilainen psykologian opettaja Yael, jonka kanssa tulimme toimeen loistavasti. Pian meistä koko SU:n Fulbright-joukosta syntyi yhtenäinen ryhmä, joka vietti aikaa yhdessä eri tavoin.

Kutsuimmekin joukkoamme Fulbright-perheeksi. Meillä oli yhteisiä illanviettoja, joissa syötiin eri maiden ruokaa, tanssittiin, laulettiin karaokea, pelattiin lautapelejä, katsottiin leffoja, pidettiin visailuja. Minulle jäi monia hyviä ystäviä eri puolilta maailmaa. Minulla oli myös onni saada ystäväperheekseni ihanat amerikkalaiset Cindy ja Tim, joiden kanssa ehdin viettää aikaa.

Oppimismuotoilua ja inkluusiota

Suomen opiskelijaelämästä oli jo vierähtänyt aikaa, mutta hyvin sopeuduin uuteen rooliini yliopistossa. Valitsin SU:ssa kaksi kurssia: Instructional Design, Development & Evaluation eli oppimismuotoilua ja Collaborative Teaching for Inclusive Education eli erityispedagogiikkaa ja inkluusiota koulumaailmassa. Molemmat olivat minulle varsin uusia aihepiirejä. Kursseilla vaaditun kirjallisuuden lukemisessa oli hommaa, kahdesta kolmeen kirjaa kurssin aikana ja lisäksi liuta eri artikkeleita joka tunnille. Yhdysvalloissa oppitunnit tai luennot perustuvat pitkälti vuorovaikutukseen, joillain kursseilla tuntiosallistuminen on osa arviointia. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää pystyä tuomaan esille omia perusteltuja mielipiteitään ja ajatuksiaan ryhmäkeskusteluissa. Suosittua on myös pienryhmissä tapahtuva lead a discussion: kukin opiskelijoista vuorollaan johtaa keskustelua vaaditusta kirjallisuudesta. Eipä päässyt luennoilla takariviin piiloutumaan.

SU:ssa oli käytössä myös virtuaalinen opiskeluympäristö Blackboard, josta löytyivät kurssimateriaalit, esimerkiksi videot ja vaaditut artikkelit. Sinne myös palautettiin kirjalliset työt.

Osa ohjelmaa olivat myös osallistujien Fulbright-seminaarit, joita meillä oli kerran viikossa kasvatustieteen laitoksella.

Aloitimme aina lämmittelytehtävällä eli community builder -harjoituksella, jonka kukin opettajapari vuorollaan veti. Sitten keskustelimme jostakin opetusalan aiheesta (esimerkiksi teacher leadership tai media literacy) ja kuulimme esityksiä eri maiden koulujärjestelmistä. Itselleni jäi eniten mieleen indonesialaisen opettajan Yulin esittely koulustaan ja erityisesti heidän koulupuvuistaan, joita vaihdellaan päivien mukaan.

Kenttäkokemus koulussa

Itselleni tärkeäksi osoittautui myös kenttäkokemus paikallisessa koulussa. Oma kouluni oli East Syracuse Minoa High

School eli lyhyesti ESM. Opettajapartnereina minulla oli todella mukavat English as New Language (ENL) -opettaja Sue Ritter ja englanninopettaja Jenn Kirchoff. ESM on erittäin hyvin varustettu, hyvätasoinen noin tuhannen opiskelijan high school. Pidin esityksiä Suomesta ja omasta koulustani Sotungin lukiosta, opetin Suen pienelle opiskelijaryhmälle englantia ja osallistuin mahdollisimman monen eri aineen tunnille.

Maailmanhistorian tunnilla keskustelin esimerkiksi kylmästä sodasta suomalaisesta näkökulmasta. Minuun teki suuren vaikutuksen amerikkalaisten opettajien intohimo työhönsä ja koulun valtava opetustarjonta. Opetustilat olivat tasokkaita, ja kaikilla opiskelijoilla oli käytössä kannettavat tietokoneet koulun puolesta. Kännyköiden käyttö oppitunneilla oli täysin kielletty. Tietotekniikka oli luonteva osa opetusta, vaikka oppitunneilla myös keskusteltiin paljon ja tehtiin ryhmätöitä. Koululla oli oma tv-studio ja päivittäinen uutislähetys. Missään Suomen lukiossa en ole nähnyt yhtä laajaa opetustarjontaa, erityislukioissakin yleensä keskitytään johonkin alaan. Tarjolla oli jopa yhteistyökursseja Syracuse Universityn kanssa, esimerkiksi rikosteknisen tutkimuksen kurssi, josta sai suoraan yliopiston opintopisteitä.

Amerikkalaisen koulutusjärjestelmän ero Suomeen tuli esiin esimerkiksi siinä, että jokainen koulualue (school district) rahoittaa itse koulunsa, eli alueen veropohjalla ja päättäjien intresseillä on suuri merkitys koulun varustetasoon, opiskelijoiden opiskeluvalmiuksiin ja opettajiinkin.

Lyhyesti tämän voisi kiteyttää: mitä vauraampi alue, sitä paremmat koulut. Suomalaisesta näkökulmasta katsoen koulutuksen eriarvoisuus näyttäisi olevan suuri haaste Yhdysvalloissa. Toinen iso ero Suomeen oli jatkuva opettajien ja opiskelijoiden arviointi niin koulun kuin osavaltion tasolla. Oppilaiden pärjäämisestä osavaltion kokeissa (New Yorkin Regents Exams) on tullut oppilaitoksen ja sen opettajien tason mittari. Opiskelijoiden lähtötasolla ei tuntunut tähän arviointiin olevan vaikutusta.

Nautin todella elämästäni Syracusessa, ja paljon koettavaa olisi ollut vielä edessä. Mutta sitten iski koronavirus ja maailmanlaajuinen pandemia. Ensin SU ja alueen koulut siirtyivät etäopetukseen, sitten meitä Fulbright-opiskelijoita kehotettiin pysymään pelkästään kampusalueella, lopulta 16.3. Yhdysvaltojen ulkoministeriö ja IREX kehottivat kaikkia Fulbright-opettajia palaamaan kotimaihinsa niin pian kuin mahdollista. Ei auttanut kuin pakata tavarat, siivota asunto, hyvästellä uudet ystävät ja lähteä kotimatkalle. Loppukevään Fulbright-työt hoituivat etäopetuksena ja verkkokokousten avulla. Kokemukseni Yhdysvalloissa jäi siis lyhyemmäksi kuin piti, mutta onneksi sain viettää siellä upeat 2,5 kuukautta. Suosittelen Fulbright-stipendijaksoa kaikille!

KIRJOITTAJA Tuija Kae on englannin opettaja ja vararehtori Sotungin lukiossa ja etälukiossa Vantaalla.

17

KANSAINVÄLISYYS

Job shadowing – uusia ideoita työhön

Job shadowing eli toisen opettajan työn seuraaminen tai ”varjostaminen” on yksi tapa oppia uutta ja kehittyä työssä. Ruotsinopettaja Susanna Laine suosittelee job shadowingia – erityisesti kohdekielisessä maassa.

TEKSTI JA KUVA SUSANNA LAINE

O

sallistuin job shadowingiin viime vuoden marraskuussa, jolloin pääsin viikoksi ”varjostamaan” ruotsalaista englanninopettajaa Tukholman lähelle Södertäljeen. Suosittelen ehdottomasti job shadowingia kaikille kieltenopettajille, joille tarjoutuu siihen mahdollisuus. Jos pääsee seuraamaan opettajakollegan työskentelyä ja kouluelämää varsinkin jossain kohdekielisessä maassa, viikosta saa todella monipuolisen hyödyn irti. Job shadowing oli ainakin minulle yksi antoisimmista ja monipuolisimmista täydennyskoulutuksista, joissa olen koskaan ollut.

Olen taustaltani ruotsin ja englannin opettaja, mutta englantia en ole opettanut yli 10 vuoteen vaan olen saanut keskittyä pääkieleeni ruotsiin. Työskentelen Helsingin aikuislukiossa. Koulullamme on useita yhteistyötahoja. Tällä hetkellä opetan lukion B-ruotsia perinteisten aikuislukion iltakurssien lisäksi ammattiopiston kaksoistutkintolaisille, Sörkan vankilakoulussa ja verkkokursseilla.

Erasmus ja job shadowing

Koulullamme on menossa Erasmus-hanke, jonka aiheena ovat toiminnalliset ja luovat opetusmenetelmät. Hanke on tarkoitettu opettajien kouluttautumiseen, opiskelijat eivät osallistu. Kiinnostuin ajatuksesta päästä tämän hankkeen myötä job shadowing -jaksolle Ruotsiin hakemaan uutta inspiraatiota työhöni joltakulta luovia ja toiminnallisia menetelmiä käyttävältä kieltenopettajalta. Samalla pääsisin tutustumaan paremmin ruotsalaiseen kouluun ja kylpemään viikoksi kielessä ja kulttuurissa.

Minulla ei ollut valmiina sopivia yhteyksiä Ruotsiin, joten lähdin jo ajoissa vajaa vuosi ennen suunniteltua matkustusajankohtaa etsimään kontaktia. Liityin ruotsalaisten kieltenopettajien Facebook-ryhmään ja lisäsin sinne ilmoituksen asiasta. Eräs opettaja ilmiantoi entisestä työpaikastaan ex-kollegansa, englanninopettajan, johon otin yhteyttä.

Tästä ensimmäisestä Facebook-ryhmän vinkistä asiat lähti-

18

3/2020

vät rullaamaan. Ajankohdaksi valikoitui marraskuun viimeinen viikko, sillä sijaiskustannuksia ei matkasta saanut tulla.

Tuolla viikolla minulla oli vain kaksoistutkintolaisten kokeita, jotka työtoverini valvoivat oman kokeensa ohessa.

Job shadowing edellyttää ainakin Erasmus-hankkeen sisällä jonkin verran byrokratiaa. Oli tunnusten hankkimista ja erilaisten lomakkeiden täyttöä, mutta kaikesta selviää Susanna Laine muistelee lämpimästi job shadowing -kokemuksiaan.

KANSAINVÄLISYYS

mielestäni aika pienellä vaivalla, kunhan on ajoissa liikkeellä.

Auttaa tietenkin, jos koululla on osaava hankekoordinaattori.

Minä saan kiittää erityisesti kollegaani ja koulumme hankekoordinaattoria Hannaa, jolta sain paljon tietoa ja apua hakuprosessin eri vaiheissa.

Varjostusta Örjanskolanissa

Varjostamani opettaja oli Maria Eloranta, joka työskentelee Örjanskolanissa Södertäljen kunnassa. Örjanskolan on noin 300 oppilaan steinerkoulu (waldorfskola). Örjanskolanissa ja Örjangymnasietissa voi opiskella esikoulusta (F-klass) lukion loppuun asti (klass 12) saman katon alla. Steinerpedagogiikkaan painottunut koulu sopi minulle kumppanikouluksi tähän projektiin erinomaisesti, sillä taidekasvatus, luovuus ja toiminnallisuus ovat steinerpedagogiikan keskiössä.

Suomalaislähtöinen Maria Eloranta on työskennellyt steineropettajana Ruotsissa yli 30 vuoden ajan. Englannin ohella Eloranta opettaa historiaa ja uskontoa. Kävimme kaiken sähköpostinvaihdon ruotsiksi, ja paikan päällä sovimme, että puhumme vain ruotsia, jotta saan maksimaalisen kielihyödyn viikosta. Olin onnekas päästessäni varjostamaan juuri Maria Elorantaa, sillä tavallisen kouluopetuksen lisäksi hän työskentelee opettajankouluttajana Waldorflärarhögskolanissa Tukholmassa. Elorannalla sattui varjostusviikollani olemaan kahtena päivänä workshopeja englanninopetuksen menetelmistä pätevyyttään täydentäville steinerluokanopettajille, ja minä pääsin niihin mukaan.

Ideoita opetukseen

Örjanskolanissa seurasin oppitunteja alakoulun 5. luokasta lukion viimeiseen vuosiluokkaan asti. Enimmäkseen seurasin eri opettajien englannintunteja, mutta olin mukana myös kulttuurihistorian, uskonnon, kuvataiteen ja eurytmian (steinerkoulun oma oppiaine) oppitunneilla. Tein oppitunneilla kiinnostavia havaintoja ja sain opetusideoita oppiaineesta riippumatta.

Seuraamillani lukion oppitunneilla minuun teki suuren vaikutuksen oppiaineiden luonteva integroituminen aiheiden käsittelyssä ja opetuksen keskusteleva ja osallistava luonne.

Steinerkoulussa suurin osa lapsista ja nuorista on tuntenut toisensa – ja monet opettajatkin – jo pienestä esikoululaisesta lähtien. Opiskelijat voivat varmasti tuntea olonsa turvallisemmaksi ja rennommaksi tunneilla verrattuna vaikkapa moniin suomalaisiin lukiolaisiin, joilla opetusryhmän kokoonpano ainakin jonkin verran vaihtuu aina kurssilta toiselle siirryttäessä.

Kolmen päivän otoksen perusteella oppitunneilta jäivät päällimmäisenä mieleeni muun muassa opiskeltavien asiakokonaisuuksien laajuus, ”ison kuvan” tarkastelu ja aiheiden ja oppiaineiden yhdisteleminen. Kielten tunneilla huomiota kiinnittivät oppituntien suullista viestintää ja tarinallisuutta painottavat harjoitusmuodot kuten tarinoiden ääneen lukeminen eri tavoin ja tekstien sisältöjen kertominen omin sanoin. Opiskelijat kirjoittivat muistiinpanoja ja kuvittivat oppimaansa käsin (lukio-opiskelijoista osa teki tätä tosin digitaalisesti).

Reissusta palasi innostunut ja voimaantunut opettaja.

Takataskussani on nyt monia uusia käytännön opetusideoita, joille olen suunnitellut sopivaa paikkaa omilla kursseillani. Niin ikään minulla on enemmän omakohtaista tietoa ja pikku anekdootteja kerrottavanani, kun opiskelemme kursseilla esimerkiksi Suomen ja Ruotsin lukio-opiskelun eroista.

Ymmärrän nyt myös paremmin steinerkoulusta meille ”tavalliseen” lukioon tulevia opiskelijoita, ja tunnen ylipäätään steinerpedagogiikkaa paremmin.

Antoisia kohtaamisia

Örjanskolanin lämpimässä ilmapiirissä ja viikon aikaisissa mukavissa kahdenkeskisissä kohtaamisissa vahvistui ajatus, joka on viime aikoina muutenkin pyörinyt mielessäni: opettajan ja opiskelijan välinen kohtaaminen on hyvin tärkeä asia – ja ihmisten välinen kohtaaminen ylipäätään. Sillä, että me opettajat haluamme tutustua opiskelijoihimme ja olemme oikeasti kiinnostuneita heidän oppimisestaan ja kuulumisistaan, on iso merkitys opiskelijoiden koulussa viihtymiselle ja opintoihin sitoutumiselle. Koulun yhteisöllisyyteen ja opetusryhmien ilmapiiriin ja ryhmäytymiseen kannattaa ja pitää mielestäni panostaa enemmän siitäkin syystä, että opiskelijoiden kokema stressi ja yksinäisyys ovat nykylukiossa yleisiä ja vakavia ongelmia. Olen iloinen siitä, että tämä asia linkittyy myös tulevaan lukion uuteen opetussuunnitelmaan (LOPS2021), jossa hyvinvointiosaaminen on nostettu yhdeksi kaiken opetuksen läpäisevistä laaja-alaisen osaamisen taidoista ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen yhdeksi Helsingin kaupungin painopistealueeksi.

Vaikka varjostusviikko poikikin minulle juuri niitä uusia toiminnallisia ja luovia opetusmenetelmiä, joita lähdin hakemaan, viikon paras anti taitaa sittenkin liittyä ihmisiin ja kohtaamisiin. Ensinnäkin olin superonnekas, kun sain Maria Elorannan kaltaisen lämminsydämisen monialaisen ammattilaisen yhteistyökumppanikseni tähän projektiin. Tunsin itseni tervetulleeksi Örjanskolaniin kiireisen opettajan arjen keskelläkin. Maria oli laatinut minulle mielenkiintoisen ja monipuolisen viikko-ohjelman ja auttoi auliisti käytännön järjestelyissä. Örjanskolanin lukiotunneilla juttelin suomalaisen vaihtoopiskelijan kanssa, joka pystyi vertaamaan suomalaista ja ruotsalaista steinerlukiota toisiinsa. Tämän opiskelijan mukaan opiskelussa on huomattava ero. Hän piti enemmän ruotsalaisesta koulusta, jossa taidepainotteisella lukiolinjalla saa keskittyä vahvemmin taideaineisiin koko lukion ajan.

Vaihto-opiskelijan mukaan Ruotsissa huomaa selvästi sen, ettei lukiossa ole ylioppilastutkinnon kaltaista valtakunnallista päättötutkintoa, johon opiskelu tähtää.

Yksi hauskimpia hetkiä oli alakoulun 5. luokan englannintunnin alussa, kun suomalaisuuteni kirvoitti lapsissa monenlaisia kysymyksiä ja kommentteja: Min mormor är också finsk! Vi åkte till Helsingfors på höstlovet. Gillar du Mumin?

Finland är ju världens lyckligaste land. Varför jobbar du som svensklärare, i Finland? Viimeisen kysymyksen ansiosta pääsin minäkin vähän opettamaan, ennen kuin englannin tunti pyörähti käyntiin.

19

N Ä KÖ K U L

MA

KANSAINVÄLISYYS

Kansainvälisyyttä

kouluun

Job shadowing tuo vastaanottavaan kouluun aimo annoksen kansainvälisyyttä. Kulosaaren yhteiskoulussa ja Mattlidens gymnasiumissa kokemukset ovat olleet positiivisia.

TEKSTI ANNA HALME JA PERTTU JÄRVENPÄÄ KUVA SALON KAUPUNKI

J

ob shadowing on yksi tapa lisätä kansainvälisyyttä kouluun.

Muista Euroopan maista tulevien opettajien läsnäolo oppitunneilla ja koulun arjessa tuo esiin kieli- ja kulttuuritaitojen merkitystä koululaisille ja opiskelijoille. Keskusteluissa kansainvälisten kollegojen kanssa myös opettajat saavat uutta perspektiiviä omaan työhönsä.

Näin sanoo Linda Eklöf, joka toimii helsinkiläisen Kulosaaren yhteiskoulun kansainvälisenä koordinaattorina ja matematiikan lehtorina sekä yläkoulussa että lukiossa.

EU-projektit: vaiva kannattaa

Job shadowing kuuluu yhtenä osana Euroopan unionin rahoittamiin Erasmus+-ohjelmiin. Kulosaaren yhteiskoulussa näitä Erasmus+ KA1 -projekteja on ollut vuosittain. Projekteihin kuuluu job shadowingia ja kursseja opettajien ja muun henkilökunnan täydennyskoulutukseen. ”Ne on olleet loistavia”, Linda Eklöf hehkuttaa, ”ja yksi syy on rahoitus: vaikka opettajille maksetaan puolipäivärahat ja kaikki kustannukset katetaan, koululle maksettavaksi jäävät vain sijaiskustannukset opettajien poissaolon ajalta. Todella halpaa täydennyskoulutusta!”

Erasmus+-projekteihin liittyy EUbyrokratiaa. ”Hakemukset täytyy tehdä tietyllä tavalla, raportointi ja kirjanpito täytyy hoitaa”, Eklöf toteaa. ”On siinä

20

3/2020

oma vaivansa, mutta se on opittavissa oleva asia.” Hänen mukaansa vaiva kyllä kannattaa.

Opettajien vastaanotto

Eklöf tähdentää, että vaikka koulu hakisi ja saisi rahoitusta omalle projektilleen, se ei sitouta koulua ottamaan vastaan job shadowing -opettajia muualta. ”Toki tuntuu, että kun omat opettajat lähtee, niin on reilua ottaa vastaan myös muista maista muita opettajia.

Sen ansiosta meillä on käynyt opettajia vuosittain.”

Kulosaaren yhteiskoulussa on ollut keskimäärin viisi job shadowing -opettajaa vuodessa. Eniten opettajia tulee Espanjasta ja Italiasta. Eklöf arvelee, että Etelä-Euroopan maat ovat aktiivisimpia opettajien lähettäjiä. Sen sijaan Pohjoismaista opettajia ei ole ollut ollenkaan. ”Pyyntöjä tulee hirveästi, aika monelle joudutaan sanomaan ei”, Eklöf sanoo.

Pyrkimyksenä on saada vierailevia opettajia eri oppiaineisiin. Vaikka suurin osa ei olekaan kieltenopettajia, vierailijoita kuitenkin hyödynnetään kielten tunneilla. ”Opettajat ovat käyneet sen kielen oppitunneilla, joka on heidän äidinkielensä tai käyttökielensä, esimerkiksi baskit espanjantunneilla.

He ovat tuoneet kielitunneille kielitaitoa ja kulttuuripuolta, vaikka muuten ovatkin osallistuneet oman aineensa opetukseen”, Eklöf kertoo.

ENGLANNINOPETTAJA SAAPUI SEVILLASTA SUOMEEN TEKSTI FÁTIMA ARANDA PAREDES JA KRISTA KAIPAINEN

Espoolaisessa Mattlidens gymnasiumissa on myös kokemusta job shadowingista. Syksyllä 2017 Mattlidenin kieltenopettaja Krista Kaipainen sai ”varjostajakseen” Fátima Aranda Paredesin Sevillasta. Kumpikin osapuoli oli tyytyväinen ja suosittelee job shadowingia muillekin.

Soy profesora de inglés y francés de secundaria en el colegio Nuestra Señora del Valle de Écija, un pueblo de la provincia de Sevilla, España. Estudié Filología Inglesa y Grado en Lengua Francesa en la Universidad de Sevilla.

El equipo directivo de nuestro centro tuvo conocimiento de las becas Erasmus+ y consideró que sería una buena opción para formar a los docentes del centro e impulsar así la europeización del mismo. Teniendo en cuenta que Finlandia es un referente para la educación europea, se decidió visitar un centro finlandés con el motivo de observar su buena praxis.

La experiencia fue favorable cien por cien. Por un lado, el aprendizaje en el tema que se decidió para cubrir necesidades del profesorado, pero sobre todo, para empezar el camino hacia la internacionalización del centro y la apertura de mentes ante nuevas culturas y estilos de vida.

Recomendaría esta experiencia a todos los centros que estén interesados en abrirse al exterior para nutrirse de todo el conocimiento necesario para dotar a sus alumnos con las herramientas necesarias que

KANSAINVÄLISYYS

les demandará la inserción en el mundo laboral.

Vastaanotin Sevillassa englantia opettavan Fátiman viikon mittaiseen job shadowing -projektiin.

Suosittelen muillekin kieltenopettajille: kannattaa toivottaa varjostajat tervetulleiksi. Kieltenopettajan näkökulmasta on aina mielenkiintoista saada ulkomaisia vieraita kouluun. Koska puhun omien opetusaineitteni englannin ja ranskan lisäksi espanjaa, meidän oli erittäin helppo kommunikoida.

Viikon kestäneen varjostuksen aikana minut yllätti se, ettei oma lukujärjestykseni oikeastaan kuormittunut lisää vierailusta vaan vierailijani kulki nimensä mukaisesti varjona kannoillani.

Fátima seurasi mukanani kaikille opetustunneilleni. Opiskelijani eivät hänen läsnäoloaan erityisemmin noteeranneet, meillä kun käy vieraita tuon tuosta. Oli kuitenkin antoisaa tuntien jälkeen kuulla hänen kysymyksiään ja kommenttejaan. Oli myös mukava kuulla, että hän oli vaikuttunut siitä, kuinka paljon käytin digitaalisia alustoja muun tekemisen lomassa. Ulkopuolisen näkökulma antoi aihetta mielenkiintoisiin pohdintoihin koulumme toimintakulttuurista.

Kuultuaan vieraastani koulumme espanjanopettaja kutsui Fátiman omallekin tunnilleen, jolloin varjostus yhdistyi hyödylliseen opetusvierailuun.

Haluaisin itsekin tulevaisuudessa kokeilla varjostusta ulkomailla.

Job shadowing kuuluu yhtenä osana EU-rahoitteisiin Erasmus+-ohjelmiin. Kuva on Euroopan kielten teemapäivästä Salosta.

”Tässä on yksi projektien hyöty: ne opettajat, jotka me vastaanotetaan job shadowingiin, tuovat kansainvälisyyttä kouluun, ei vain kielten tunneille vaan muillekin oppitunneille ihan jo läsnäolollaan.” Oppilaiden lisäksi myös oman koulun opettajat hyötyvät. Eklöf kuvailee: ”Opettajat käyvät opettajainhuoneessa tai oppitunneilla keskusteluja, jotka mielestäni aina antavat arvokasta perspektiiviä omaan opettamiseen, omaan kouluun ja oman maan koulujärjestelmään.”

Job shadowingien suuri anti ovat siinä luodut kontaktit: henkilökohtaisesti kasvokkain tutustutaan opettajiin muissa maissa. ”Siitä syntyy hyödyllistä vertaiskeskustelua, itsearviointia ja ideoiden jakamista”, Eklöf kertoo. Job shadowingit ovat poikineet jonkin verran pidemmänkin ajan yhteistyöprojekteja ja jopa leirikouluja.

Eklöfin mielestä Erasmus+-täydennyskoulutuksista on hyötyä niihin osallistuville opettajille. He saavat kokemusta muista Euroopan maista, kielitaitoharjoitusta ja mahdollisen täydennyskoulutuskurssin sisällöt. Jos opettaja ei osallistu kurssille vaan job shadowingiin, hän voi kerätä muiden koulujen tai organisaatioiden parhaita käytäntöjä.

Opettajien antama palaute on ollut positiivista. ”Koska Suomen koulujärjestelmä on hyvä ja meidän koululla hommat pelittää, monet opettajat ovat kokeneet, ettei sieltä job shadowing -koulusta ehkä niin hirveästi ole oppinut mitään uusia juttuja. Vertailu on kuitenkin ollut hyödyllistä. On voitu todeta, että jotkin asiat toimivat meillä hyvin tai että joitakin asioita voisi pikkuisen vielä jollain tapaa parantaa”, Eklöf sanoo.

Erasmus+ on Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma. Ohjelma kattaa kaikki koulutustasot: varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiot, ammatillisen koulutuksen, korkea- ja aikuiskoulutuksen.

Yleissivistävän koulutuksen Erasmus+-ohjelmiin kuuluu opettajien täydennyskoulutuskursseja tai job shadowingia muussa Euroopan maassa. Job shadowing -termin suomenkielinen vastine, työn varjostaminen, kertoo, mistä on kyse: toisen opettajan työn seuraamisesta. Kokemuksia job shadowingista on koottu tämän lehden sivuille 18–21.

Suomessa Erasmus+-ohjelmasta vastaa kansallinen toimisto, joka sijaitsee Opetushallituksessa. Lue lisää: https:// www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/erasmus-ohjelma

Hyödyt lähteville opettajille

ERASMUS+ JA JOB SHADOWINGIT

21

KANSAINVÄLISYYS

Mentorointia

maahan muuttaneille opettajille Oulussa tarjotaan mentorointia koulutetuille maahanmuuttajille, joiden joukossa on myös kieltenopettajia. Mentorointi on osa Oulun yliopiston Kielen avulla osalliseksi -hanketta.

Kaksi hankkeesen osallistuvaa opettajaa kertoo taustastaan ja toiveistaan.

TEKSTI JA KUVAT RIKUPEKKA LEINONEN

O

ulun yliopiston suomen kielen oppiaineen ESR-rahoitteinen Kielen avulla osalliseksi -hanke on järjestänyt vajaan kahden vuoden aikana koulutetuille maahanmuuttajille lukuisia suomen kielen kursseja sekä kaksi mentorointiohjelmaa. Hankkeessa pyritään parantamaan koulutettujen maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia ja kotoutumista. ”Pareittain toteutettava mentorointi kestää 8 kuukautta, jonka aikana toivon parien tapaavan minimissään kerran kuukaudessa. Paritapaamisten lisäksi mentorointiin kuuluu yhteensä 4 ryhmätapaamista, joissa läsnäolo on suotavaa”, mentorointiohjelmasta vastaava projektisuunnittelija Rikupekka Leinonen kertoo.

Kahdessa ryhmässä on ollut yhteensä 23 mentoriparia, joista suurin osa on ollut mukana alusta loppuun. Mentoroitavien taustat ovat olleet hyvin moninaisia. Opettajataustaisia maahanmuuttajia on ollut kahden ryhmän aikana 6; he ovat kotoisin Valko-Venäjältä, Venäjältä, Indonesiasta, Unkarista, Filippiineiltä ja Kreikasta. Kieltenopettajia heistä on 3.

Mentorointi on molemmin puolin vapaaehtoista, siitä ei makseta palkkaa tai opintopisteitä. Sekä mentori että aktori saa todistuksen osallistumisesta. Mukana olleet mentorit ovat olleet lähes poikkeuksetta tyytyväisiä kokemukseensa.

Mentorien palautteen mukaan antina on ollut tutustuminen toiseen kulttuuriin ja oman työn ja ammatin katsominen ulkopuolisin silmin. Silmät ovat avautuneet muutenkin, sillä toiminta on opettanut esimerkiksi siitä, millaisia näkymättömiä esteitä työnhaussa voi olla.

Regina Yarotskaya ja Ana Figueredo-Leinonen kertovat ohessa kokemuksiaan Kielen avulla osalliseksi -hankkees-

22

3/2020

ta. Regina Yarotskaya on ollut syksystä 2019 asti mukana mentorointiohjelmassa, ja Ana Figueredo-Leinonen toivoo löytävänsä mentorin vuonna 2020 alkavaan ryhmään.

Opettajaksi mutkan kautta

Uruguaysta kotoisin oleva Ana Figueredo-Leinonen opiskeli kotimaassaan englannin ja espanjan opettajaksi, mutta opinnot jäivät hieman kesken teknisistä syistä. Opintoja nimittäin tarjottiin ensimmäistä kertaa puolittain verkossa, mutta verkko-opintoja ei pystynytkään suorittamaan loppuun.

Kun opintoja ei voinut saattaa valmiiksi, Figueredo-Leinonen päätti keksiä jotakin muuta. Hän kuuli mahdollisuudesta päästä vapaaehtoistyöhön Suomeen ja päätti tarttua tilaisuuteen. ”Asuin Kokkolassa kolme vuotta, toimin vapaaehtoisena nuorisokeskuksessa ja olin myös töissä. Olin muun muassa oman äidinkielen opettajana, opetin vuoden espanjaa. Sen jälkeen asuin Uruguayssa kaksi vuotta. Kun asuin kotimaassani, tein töitä suomalaiselle firmalle. Olin heille sihteerinä ja tulkkina”, Figueredo-Leinonen kertoo.

Vuonna 2014 hän muutti takaisin Suomeen, Ouluun. Parhaillaan hän opiskelee ammattiopisto Luovilla kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoa. Toissa syksynä hän aloitti Oulu-opistossa espanjan opettamisen, ja viime syksynä hän alkoi vastata myös Vuolle-opiston espanjan opetuksesta.

Vaikka Figueredo-Leinosella on jo jonkin verran opetuskokemusta Suomesta, hän etsii mentoria. ”Haluan saada enemmän työelämän kontakteja. Odotan myös innolla sitä, että pääsen puhumaan opettajan työstä ja muustakin”, hän sanoo.

KANSAINVÄLISYYS

Riskin ottaminen kannatti Kielen avulla osalliseksi -hankkeen mentorointiohjelmassa mukana oleva Regina Yarotskaya on kotoisin Valko-Venäjältä. Hän opiskeli englantia kotikaupunkinsa yliopistossa ja sai vuonna 2009 vuoden opiskelustipendin Yhdysvaltoihin. Kun hän palasi kotimaahansa, hän ei saanutkaan jatkaa omassa yliopistossaan, sillä siellä ei katsottu hyvällä opiskelua ja oleskelua Yhdysvalloissa. Hän ei voinut myöskään enää opiskella ilmaiseksi maan pääkaupungissa Minskissä, vaan hänen täytyi tehdä töitä ja säästää rahaa kolme vuotta, jotta hän pääsisi jatkamaan opiskelujaan. Hän sai opintonsa päätökseen lopulta vuonna 2016. ”Kotimaani on suljettu valtio, ja tiesin, että ongelmia voi tulla, kun tulen takaisin Yhdysvalloista. Halusin kuitenkin ottaa riskin ja muuttaa sinne, enkä kyllä kadu päätöstä”, Yarotskaya toteaa.

Valmistuttuaan Yarotskaya päätti jättää kotimaansa taakseen ja muutti rakkauden perässä Suomeen ja Ouluun. Vuoden kotoutumiskoulutuksen jälkeen Yarotskaya on ollut aktiivinen ja etsinyt eri koulutusmahdollisuuksia.

Hän oli työkokeilussa aikuisten perusopetuksessa, minkä jälkeen hän pääsi opiskelemaan Oulun yliopiston Opettajaksi Suomeen -hankkeen koulutukseen, jossa kotimaassaan opettajina toimineet suorittavat opettajaksi valmentavia opintoja. Yarotskaya opiskelee myös Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Molempien opintojen pitäisi olla valmiina kesään mennessä.

Englantia Yarotskaya on päässyt opettamaan niin opetusharjoittelun kuin tuntiopettajuuden kautta. Oulun keskustassa toimivassa monikulttuurikeskus Villa Victorissa Yarotskaya on opettanut viime syksystä lähtien kerran viikossa kahdelle ryhmälle englantia.

Yarotskaya on ollut aktiivinen myös mentorointiohjelmassa. Hän oli yksi kolmesta rohkeasta maahanmuuttajasta, jotka etsivät mentoria viime kesänä videomainoskampanjan kautta.

Esittelyvideo hankkeen Facebook-sivuilla sekä YouTubessa kannattivat, sillä hänelle löytyi oululainen mentori,

Englanninopettajaksi kotimaassaan Valko-Venäjällä kouluttautunut Regina Yarotskaya sai mentoroinnista kipinän pätevöityä myös venäjän kielen opettajaksi.

Ana Figueredo-Leinosella on jo kokemusta espanjan opettamisesta. Hän toivoisi mentoria, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia ja verkostoitua.

joka on englannin ja venäjän opettaja. ”Mentoroinnin aikana olen saanut kipinän opiskella tulevaisuudessa myös päteväksi venäjän opettajaksi. Sain mahdollisuuden sijaistaa kaksi viikkoa mentoriani lukiossa, mikä oli todella opettavainen kokemus”, Yarotskaya kertoo.

Syyskuussa alkanut mentorointi on antanut Yarotskayalle paljon. Hän on

nähnyt, millaista lukion opettajan arki on Suomessa, ja oppinut paljon suomalaisesta arvioinnista ja opetusmenetelmistä. ”Parasta mentoroinnissa on ollut, että olen saanut päässyt keskustelemaan erilaisista opettajuuteen liittyvistä asioista, esimerkiksi opetusmenetelmistä. On ollut myös mielenkiintoista vertailla näitä asioita Suomen ja Valko-Venäjän välillä.”

23

KANSAINVÄLISYYS

Mod och glädje att prata svenska

online

I projektet Nordplus Svebinar förnyades undervisningen av muntliga färdigheter i ett internationellt samarbete online.

V

TEXT MARI LINNA, MARITA METSÄVAINIO, IDA VALTONEN, SIGNE KAZAKA, LISELOTTE KIHLBOM, KATJA LEMPINEN OCH JARI SUVILA

ilka språkkunskaper i svenska behövs i det framtida arbetslivet? I dagens internationella arbetsliv kommunicerar man mångsidigt via olika kanaler på internet såväl muntligt som skriftligt. Hur kan språkundervisningen på högskolor möta upp detta behov?

Det som fungerar i det traditionella klassrummet kanske inte fungerar alls online.

I projektet Nordplus, nordiska språk – Svebinar förnyades undervisningen av muntliga färdigheter i ett internationellt samarbete online. Projektet koordinerades av Satakunta yrkeshögskola (SAMK) och andra deltagande högskolor var Uleåborgs yrkeshögskola (Oamk), Högskolan Dalarna (HDa) från Sverige och Lettlands kulturakademi (LKA). På varje deltagande högskola undervisas svenska som andra- eller främmande språk. Projektet påbörjades under 2017 och avslutades i slutet av februari 2020.

I globala trender syns det starkare än någonsin att kravet på att kunna behärska digitala färdigheter kommer att öka ytterligare i framtiden. I projektet Svebinar kombinerades målet med att öva muntliga kunskaper i svenska som behövs i arbetslivet och förmågan att kunna arbeta internationellt med olika nätbaserade verktyg.

Materialet fritt tillgängligt för alla

Allt material som vi har producerat i projektet finns på projektets hemsida: svebinar.samk.fi. Materialet är fritt tillgängligt för alla intresserade. De deltagande lärarna har tillsammans samlat tillvägagångssätt och nyttiga råd för den som vill börja jobba i ett Nordplus projekt. På webbsidan finns därtill en lärarhandbok till hjälp om man vill ordna

24

3/2020

webinarier utifrån olika teman. De deltagande lärarna har även presenterat projektet på olika seminarier och konferenser samt skrivit om projektet. Allt detta material finns även publicerat på webbsidan. Vi anser att den här modellen kan tillämpas på olika lärosäten och i olika ämnen och kurser. Material och innehåll kan anpassas och redigeras utifrån studenternas behov.

Arbetsmetoden som vi har skapat i projektet har fungerat väl i ett internationellt samarbete. För att kunna använda samma modell bör man ta sig tid och planera tillsammans, skriva tydliga anvisningar till deltagande studenter samt se till att det finns ett tekniskt stöd. De deltagande studenterna bör ha mod och lust att studera på ett nytt sätt. De ska vara villiga att utveckla sina digitala kunskaper, vilket även gäller för de lärare som medverkar i ett sådant här projekt som Svebinar.

Slutligen skulle vi vilja skicka ett stort tack till Nordplus som har möjliggjort projektet Svebinar! Vi är oerhört tacksamma för den här gemensamma resan som har gett oss mera mod och glädje att prata svenska online.

Intervju med projektdeltagarna

För att sammanfatta projektarbetet mellan 2017–2020 har språklärare och studenter intervjuats gällande sitt deltagande i projektet. Alla har fått nya och lärorika erfarenheter även om det har funnits utmaningar också. Allt som allt, är alla respondenter eniga om att det lönar sig att vara med i ett internationellt projekt.

Signe Kazaka, lektor i svenska, Lettlands kulturakademi, Riga, Lettland: Hur var det jobba första gången med online-undervisning?

Jag hade jobbat som svensklärare i 10 år men hade aldrig testat online-undervisning tills vi började med i projektet Svebinar. Det var många utmaningar och de flesta utmaningarna hade att göra med tekniken, det vill säga hur man arbetar med Webex Hill och Adobe Connect. Det tog inte lång tid innan jag insåg att det är ett undervisningssätt som jag ville fortsätta med, för det var inte så svårt att hantera alla tekniska utmaningar.

När man väl har lärt sig hur alla system fungerar börjar man tänka mer på innehållet i online-lektionerna. Det som

KANSAINVÄLISYYS

jag förstod medan vi höll på med projektet var att lektionerna i det traditionella klassrummet och lektionerna online är ganska olika. Det som fungerar i det traditionella klassrummet kanske inte fungerar alls online. Exempelvis hur man förbereder en lektion är mycket annorlunda. Man kan vara mer kreativ och spontan i det traditionella klassrummet till skillnad från klassrummet online. När man förbereder en online-lektion måste man göra det i god tid för att den ska fungera som man har tänkt. Det var en lärdom som vi fick efterfölja i projektet.

Innan vi började med online-lektioner hade det redan producerats videofilmer som vi använde under lektionerna på de webinarier som anordnades. Högskolan Dalarna samt ett produktionsbolag som heter Norkay hade ansvarat för att genomföra alla inspelningar, där en språkprofessor och högskolestudenter hade fått medverka i filmerna. De hade tillsammans producerat 10 filmer.

Så småningom förbereddes även ordlistor, manus och diskussionsfrågor som var tillgängliga minst två veckor innan vi hade varje webinarium.

Med hjälp av detta projekt har jag förstått att jag även vill undervisa mer online och sprida information om onlineundervisning, inte bara på min institution och till mina kollegor på Lettlands Kulturakademi utan även på andra institutioner och till andra lärare i Lettland.

Katja Lempinen, koordinator för online-undervisning och Jari Suvila, systemspecialist, Satakunta yrkeshögskola, Björneborg, Finland: Vilken roll spelade tekniken i projektet?

I projektet Svebinar spelade tekniken en viktig roll därför att alla lektioner ordnades online. Alla deltagande studerande kommer från olika länder i Östersjöområdet. De hade inte möjligheter att mötas i ett traditionellt klassrum. Därför använde vi olika nätbaserade inlärningssystem som gemensam lärplattform för både studerande och lärare.

Före dessa online-lektioner hade vi testsessioner till de studerande för att försäkra oss att deras datorer och headset fungerade. Vi märkte att det är mycket viktigt att ge exakta anvisningar till de studerande som inte har studerat språk online tidigare. Till exempel att alla studerande måste använda sin egen dator samt befinna sig ensamma i en lugn miljö i stället för att delta i online-lektioner i samma klassrum med andra studerande.

Teknikens viktigaste roll var att göra det möjligt för de studerande att också kunna mötas i små grupper när man hade lektioner. De studerandena tyckte också att det var mest inspirerande att tala med andra studerande som tidigare var okända och kom från olika länder.

Ida Valtonen, lektor i svenska, Uleåborgs yrkeshögskola, Finland: Hur gjorde ni för att anordna webinarierna?

Vi anordnade totalt tio webinarier i projektet Svebinar. Innan vi hade ett webinarium gav de ansvariga lärarna klara anvisningar till studenterna på hur de skulle förbereda sig inför webinariet. Flipped classroom var en undervisningsmetod som användes, där studenterna förväntades titta på en film, studera ord och skriva ned lämpliga svar till diskussionsfrågorna i

förväg. Vi använde även lite tid för detta förberedande arbete på lektionerna men det största ansvaret låg hos studenterna.

I webinarierna delade vi in studenterna i smågrupper efter en gemensam introduktion. Ett syfte var även att få en student från varje högskola i en diskussionsgrupp. Studenterna från Lettland var oftast diskussionsledare och de fick hjälpa de andra studenterna, eftersom deras språkkunskaper i svenska låg på en högre nivå. De lektionsansvariga lärarna cirkulerade runt i diskussionsgrupperna och där vi lyssnade och sporrade och hjälpte till vid behov. I slutet av onlinelektionen återsamlade vi alla deltagare i det som kallades Main Meeting och avslutade webinariet gemensamt.

I Uleåborg har vi sällan möjlighet att höra och tala svenska, så webinarierna erbjöd en fantastisk möjlighet för mina studenter att öva sina muntliga språkkunskaper i svenska!

Mari Linna, projektledare och lektor i svenska, Satakunta yrkeshögskola, Björneborg, Finland: Hur har det varit att jobba första gången som projektchef?

Innan detta projekt hade jag inte deltagit i något projekt tidigare, inte ens som partner. Jag hade inte heller någon utbildning av projektarbete överhuvudtaget. Men ändå tycker jag att jag har klarat mig fint som projektchef. Jag har varit så motiverad redan från början. Jag har haft stor vilja att jobba online tillsammans med andra svensklärare och studenter.

Min högskola har erbjudit mig all hjälp jag har behövt, t. ex. en egen projektassistent för Svebinar. Hela tiden har jag också kunnat förlita mig på vårt tekniska stöd, e-SAMK Support, som hjälper lärare med alla möjliga frågor kring det digitala i undervisningen. Det har varit ett teamarbete här hos oss vid SAMK. Självfallet har en projektchef ett stort ansvar, men alla partners har jobbat tillsammans och ansvarat för sin egen del i projektarbetet. Man behöver inte vara rädd för att man behöver göra allt ensam. Det är viktigt att fundera på olika arbetsuppgifter i projektet och sedan fördela uppgifterna mellan deltagarna. På det sättet har vi även skrivit denna artikel, tillsammans.

Feedback från studenter

Efter varje termin har feedback samlats in från alla studenter som deltagit i online-lektionerna och studiebesöken. Mestadels har all feedback varit positiv men studenterna har även gett vissa förbättringsförslag.

Siiri, ingenjörstuderande, SAMK: Jag deltog i ett webinarium och slutseminariet i Uleåborg. På webinarierna fick vi använda en bra vokabulär och det var nyttigt för framtiden. Deltagande i webinarierna gav mig tilltro till min egna svenska och mod att tala svenska.

Krista Gabrāne, språkstuderande, LKA: Jag skulle säga att Svebinar gav oss känslan av hur det är att prata på svenska i verkligheten. Bara med online-kurser kunde vi förstå att ibland är det viktigare att förklara tankar med språket och kroppsspråket, och inte fokusera så mycket på grammatiken.

25

H A A S TAT

T E LU

KANSAINVÄLISYYS

Grand Tour Grand tour on vanha eurooppalainen termi tutkimusmatkalle, joka sivistää ja avaa uusia horisontteja. Se sopii paremmin kuin hyvin nimeksi runokirjalle, johon on kerätty eurooppalaisia runoja lähes 50 kielellä. Runoteos innoitti myös kirjailija Satu Taskista hänen omalla grand tourillaan loppuvuodesta 2019.

TEKSTI SATU TASKINEN KUVAT EWALD POLLHEIMER, VEIKKO SOMERPURO JA SATU TASKINEN

O

lisitko tullut ajatelleeksi, että Euroopassa kirjoitetaan runoja lähes 50 eri äidinkielellä? Joitakin vuosia sitten kaksi eurooppalaista runoilijaa, saksalainen Jan Wagner ja Wienissä asuva italialainen Federico Italiano saivat idean kerätä yksiin kansiin kattavan otoksen Euroopan nykyrunoudesta. He olivat tulleet siihen tulokseen, että eurooppalainen runo voi hyvin ja kertoo paljon Euroopasta: tämänhetkisistä myllerryksistä mutta myös siitä, mikä jää kriisiuutisten ja rajojen uudelleenpystyttämisen ulkopuolelle.

Wagnerin ja Italianon toimittamana syntyi 584 sivua kattava teos Grand Tour (Hanser Verlag, 2019). Alkukieliset runot on painettu sivujen marginaaleihiin, ja saksankielinen käännös on sivun keskellä. Hakemistoja on kolme: runoilijan maan, kielen ja nimen mukaan. Teosta tuki Deutsche Akademie für Sprache und Dichtung, jonka verkkosivuilla on julkaistu tekijöiden haastattelu (https://www.deutscheakademie.de/de/aktivitaeten/projekte/europa-im-gedicht/grand-tour).

Kirjaprojektiin liittyy runoilijoiden vierailumatkoja eri kaupunkeihin Euroopassa. Päättävä luentatilaisuus järjestetään näillä näkymin Kööpenhaminan lähistöllä syyskuussa 2020.

Muutoin teos on tarkoitettu pääasiassa

26

3/2020

saksantaitoiselle lukijakunnalle. Siitä huolimatta sen kautta välittyy kuva Euroopasta leimallisesti lukuisien maiden ja kielten elävänä, vuorovaikutuksellisena ja verkostoituvana yhteisönä.

Kuten Jan Wagner haastattelussaan lainaa Umberto Ecoa: ”Käännös on Euroopan kieli.”

Grand Tour sopii teoksen nimeksi paremmin kuin hyvin. Renessanssista lähtien grand tour on merkinnyt sivistävää ja horisonttia avaavaa tutustumismatkaa aikuiseen elämään valmistautuville nuorille ihmisille, alussa varsinkin yläluokkien miehille. Oli tarkoitus ymmärtää maanosaa, luoda hyödyllisiä kontakteja tulevaisuutta varten sekä oppia kieliä.

Che succede – miten menee?

Marraskuussa 2019 lähdin omalle grand tourilleni junalla kotikaupungistani Wienistä Italiaan. Ensimmäinen matkustusväli oli Wien–Bozen, Brennerin solan yli jo aikoinaan suosittua grand tour -reittiä.

Matkalukemistooni kuului pari kiloa painava Grand Tour -runoteos kevyenä PDF-rinkkaversiona. Horisonttia avaava reissu alkoi sopivasti upean, Rilkeltä peräisin olevan lainauksen siivittämänä: ”Oikeassa oleminen ei kiinnosta minua.” Siinäpä hyvä tiivistys runon tavasta kommunikoida ja sen avaamista mahdollisuuksista. Runolta voi kysyä: Mitä Euroopassa tapahtuu? Runo vas-

Grand Tour -teoksessa on myös suomalaisia runoja. Yksi mukana ollut suomalaisrunoilija on Riina Katajavuori, jota haastattelin, kun hän vieraili kotikaupungissani Wienissä Grand Tour -runoilijoiden vierailuillassa.

Miten työhösi vaikuttaa kielialueelta toiselle siirtyminen?

Olen saanut matkustaa paljon Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella runon merkeissä. Uusien kielien kuuleminen ja niihin asettuminen on iso osa niin kutsuttua sivistystäni. Tunnen vahvasti, että jokainen uusi kohtaaminen avartaa minua laajemmin ja perusteellisemmin kuin pelkkä lukeminen saati tv:n ääressä istuminen.

Parasta on, jos on ennen matkaa lukenut kyseisen maan kaunokirjallisuutta. Näin koetankin tehdä. Minulla on erityinen rakkaus itävaltalaiseen kirjallisuuteen, esimerkiksi Thomas Bernhardin, Elfriede Jelinekin, Hermann Brochin ja Franz Kafkan teoksiin, joten vierailu Wieniin tuntui tärkeältä. Kirjoitan paraikaa proosaa, jonka tärkeänä pontimena ovat kohtaamiset erimaalaisten runoilijoiden kanssa.

Millä kielillä luet kirjallisuutta?

Olen opiskellut äidinkieleni suomen lisäksi englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Muut näistä kirjoitin yo-kokeessa, ja venäjää olen opiskellut aikuisena yliopistolla ja muualla, myös Pietarissa. Luen suomea, englantia ja ruotsia. Auttavasti voin lukea ranskaa ja saksaa. Olen lukenut yhden runokirjan saksaksi. Se oli yksinkertaista, kaunista kieltä. Koin ymmärtäväni ehkä 70 % sisällöstä. Venäjän lukeminen on kyrillisten kirjainten takia minulle vaikeaa, vaikka venäjänkieliset arkifraasit tulevat suustani luontevammin kuin ranskantai saksankieliset.

Grand Tour -antologiassa on hienoa saada seurata samaa runoa kahdella kielellä. Yhdistelmä auttaa minua ymmärtämään tekstiä. Olen osallistunut kahteen runokäännöstyöpajaan, jossa toimimme juuri näin. Monet runon erikieliset käännökset olivat saatavilla, ja niiden sekä tekijän kanssa käytyjen keskustelujen avulla pystyi kääntämään runon, vaikkei olisi originaalikieltä osannutkaan.

KANSAINVÄLISYYS

Millaista oli olla toisten runoilijoiden kanssa Wienin tilaisuudessa?

Runoilijoiden kanssa on aina jokin yhteinen helppo perustaso, joka auttaa kommunikointia. Runous, runoilijuus, kirjailijuus, on niin iso yhteinen nimittäjä, että tietyt perusarvot ja -elementit ovat usein jaettavissa. Minun runokeikallani oli venäläinen ja itävaltalainen runoilija. Ehkä olisi pitänyt jäädä baariin notkumaan heidän kanssaan ja käydä vielä perusteellisemmat keskustelut kuin ravintolaillallisen aikana ehdimme.

Ajattelen, että runoilijoiden kohtaamisissa on jotain samaa kuin matemaatikoiden tai muusikoiden kohtaamisissa. Tietyt peruspremissit ovat selvillä, ja meillä on tietty kirjallinen perussivistys.

Voimme alkaa keskustella Thomas Mannin Taikavuoresta heti. Ei tarvita mitään small talkia.

Millaisen kuvan runous antaa tämän päivän Euroopasta?

Runous on kuningatarlaji. Ainakin Suomessa runous on eturintamassa taistelemassa ilmastokriisiä vastaan.

Runoudessa voidaan myös ottaa kantaa yleisinhimillisyyyden, ihmisyyden ja kaikkien ihmisten tasa-arvon puolesta. Tämä ei tarkoita hymistelyä eikä saarnaamista. Kielessä voi toteuttaa tärkeäksi katsomiaan asioita monin eri tavoin ja keinoin.

Eri maiden runoudet toki eroavat toisistaan paljonkin. Englanninkielinen runous on perin narratiivista. Ruotsinkielinen runous puolestaan on hyvin kielitietoista, pirstoutunutta, muotolähtöistä.

Miten eurooppalainen nykyrunous voi?

Erinomaisesti. Luin juuri Pauliina Haasjoen runokokoelman Promessa. Teos keskittyi kuvaamaan ainetta, maapallon materioita, maapallolla olevia eri materioita. Se oli tehokkaampi ja vaikuttavampi teos ilmastonmuutoksen liepeiltä kuin yksikään esseeteos pystyy olemaan. Promessa oli kosmisella tasolla sanoinkuvaamattoman merkityksellinen lukukokemus.

Pääasia runoudessa onkin lukijan työ, ei juhlittu tekijä. Näin suomalainen runokustantamo Poesia on verkkosivuillaan asian määritellyt. Allekirjoitan tuon täysin.

Riina Katajavuori oli mukana Grand Tour -kiertueella.

taa rohkeasti. Runo on tottelematon.

Runossa on mahdollisuus säilyttää ambivalenssi ja ylittää ristiriidat. Monet eri totuudet elävät runossa samanaikaisesti, limittäin.

Askeleita kielimaisemassa

Matkan ajankohta oli minulle mieleinen, sillä vaikka Italiassa toki matkaajia riittää kaikkina vuodenaikoina, talvella turismi ei peitä alleen ihan kaikkea muuta. Olin päättänyt selvitä käytännön tilanteista kuten paikkalippujen hankinnasta, junien valinnasta, syömisistä ja kaupassa käynneistä italiaksi. Niitähän voi harjoitella etukäteen, jopa mahdollisia vastauksia.

Ennen matkaa olin opiskellut italian alkeita YLE Areenan kurssin avulla ja harjaannuttanut korvaani valitsemalla Netflixistä ohjelmat, joihin sai italiankielisen tekstin tai dubbauksen. Toimivin yhdistelmä minulle oli italiaksi dubattu, alun perin englanninkielinen ohjelma saksankielisin tekstein. Italia alkuperäiskielenä oli liian nopeaa ja sanavarastoltaan liian laajaa. Mutta kun ohjelma oli dubattu italiaksi, puhe muuttui hitaammaksi ja kieli yksinkertaisemmaksi. Kun samaan aikaan vielä luin teksteistä saksaa (joka on ollut kotipaikkani vuoksi jo 20 vuotta oma arkikieleni), pystyin täydentämään puuttuvat osat ja ymmärtämään tarpeeksi, jotta voin seurata ohjelmaa ja oppia lisää. Kovin väsyneenä en moiseen aivoakrobatiaan enää pystynyt.

Satu Taskisen oma grand tour suuntautui Wienistä Italiaan.

Silloin hyöty jäi kielen kuulemiseen ja sen ”soundiin” totuttelemiseen.

Horjuvat askeleet uudessa kielimaisemassa toivat minulle elävästi mieleen lapsuuden ensimmäiset kokeilut yhdysvaltalaisten pikkuserkkujeni kanssa englanniksi. Vaikka sanavarasto ei ollut suuri eikä kielioppi – etenkään verbimuodot – kohdillaan, koin suurta iloa, kun sain yhteyden luotua ja minkä tahansa pienen asian selvitettyä.

Useimmiten kyse oli mieltymyksistä: Pidätkö tästä musiikista? Mikä koulussa on sinusta ällöttävintä? Tykkäätkö olla Helsingissä?

Bozenin asemalla ahmin kylttien ja mainoksien tekstejä, aikatauluja ja ilmoituksia. Kaikki näytti kovin kauniilta. Sain ostettua oikean junalipun, ei ”pikajunaan” vaan ”paikallisjunaan”, koska se oli edullisempi eikä minulla ollut kiirettä, katselemaan ja kuuntelemaanhan matkalle oli tultu. Aivan mahtavaa iloa sain siitä, kun jopa osasin neuvoa paikallisia, jotka kysyivät: ”Pääseeko tällä paikallisjunalla Bolognaan?”

Bozenissa opin lopulta muistamaan sanojen domani ja domenica eron, vaikka joitakin kertoja siihen tarvittiin. Pää kun ei enää ole niin nuori ja tyhjä.

Firenzessä tutkin karttaa ja laadin kaupunkikierroksen, jolla sain otettua pakolliset selfiet Ponte Vecchiolla.

Jostain alitajunnasta tuli ymmärrys: vanha silta. Samasta sopukasta tuli älyäminen: mitä tahansa tarvitsi tietää tai saada, niin ravintolassa kuin myös

27

KANSAINVÄLISYYS

kadulla saattoi aina aloittaa kysymyksen sanoilla: ”È possibile …?”

Luccassa osasin lukea majapaikkaan vievän bussin aikataulun oikein ja astua menestyksekkäästi pois oikealla pysäkillä. Rooman nuorisohotellissa italiankielinen elämä sen sijaan tyssäsi. Siellä oli mahdotonta puhua huonoa italiaa; siinä määrin nuoret vastaanottoapulaiset olivat tottuneet kansainväliseen elämään englanniksi.

Mutta Mazzano Romanosta he eivät olleet kuulleetkaan, vaikka kylä sijaitsee vain vajaan 50 kilometrin päässä pääkaupungista. Vasta kun katsoimme yhdessä kartalta sopivia kulkuvälineitä ja reittejä, heille selvisi, että paikka on Treijan kansallispuiston kupeessa, toisen tunnetumman kylän Calcatan lähistöllä.

Tanssi, jota ei pidä lopettaa

Mazzano Romano oli matkani viimeinen iso etappi. Asuisin siellä Väinö Tannerin säätiön residenssissä ja kirjoittaisin romaania koko joulukuun. Mazzanon kylässä kielen oppiminen jatkui. Päivät tosin tein töitä suomen kielellä ja yksin.

Mutta välillä oli lähdettävä ihmisten ilmoille, mikä merkitsi yleensä kauppareissua tai piipahtamista Carlan ja Paolon baariin tai yhteisiä retkiä toisten kylässä asuvien suomalaisten residenssivieraiden kanssa.

Jälleen kerran huomasin, että jokainen aikaisemmin oppimani kieli auttaa uuden oppimisessa merkittävästi. Rakenteellisten ja sanastollisten erojen huomaaminen on yhtä arvokas apu kuin yhtäläisyyksien löytäminen. Kielessä heijastuu yhteisön ajattelutapa, eikä se koskaan ole ihan samanlainen kuin naapurissa. Sen sijaan asiat, joista vieraat-

Firenzen ihmisvilinää joulukuussa 2019.

28

3/2020

Carlan ja Paolon baari.

kin ihmiset keskenään puhuvat, ovat suureksi osaksi kaikille yhteisiä.

Yllätykseksi ja suureksi harhaluuloksi osoittautui se, että olin uskonut ranskan taidon auttavan italian opiskelussa.

Niin ei ollutkaan; espanja olisi auttanut enemmän. Italian kielen rytmi oli minulle vaikeampaa kuin olin arvannut. Saksan ja ranskankin olin oppinut paljolti rytmin kautta, mutta nyt en millään meinannut saada siitä kiinni. Sen vuoksi matkiminen ei ottanut onnistuakseen, vaan kielen tuottaminen tuntui kovin kankealta ja hassun pompöösiltä. Tavallisessa puhekielessä kuuluu paljon tuttuja mutta suomalais-itävaltalaiseen korvaan dramaattiselta kuulostavia sanoja, joiden käyttöä arastelin: ruma tai huono on ”brutto”, tervehdykseen liitetään ”bella” tai ”bello”.

Fraaseja sentään sain sanotuksi omaa musiikkikorvaani tyydyttävällä tavalla. Ne ovatkin italiaksi niin kauniita, ettei niiden toistamiseen kyllästy.

Jossain vaiheessa kirjoitin elämäni ensimmäisen WhatsApp-viestin italiaksi. Viestittelyä oli mahdollista jatkaa etenkin Internetin käännösohjelmien avustuksella. Tämä oppimismuoto oli mainio arjen sanontojen ja puhekielen omaksumisessa. Jouduin tosin varottamaan etukäteen ystäviä: En tulisi kahvilla ymmärtämään tai tuottamaan puhetta yhtä hyvin kuin viestien perusteella ehkä voisi uskoa. Kirjoitin ja luin paremmin.

Suomalaisena opin, että italialainen kommunikaatio on kuin tanssi, jota ei pidä lopettaa. Muuten koittaa pieni šokki, epämukava tilanne ja pahimmassa tapauksessa loukkaantuminen. Jos joku tarjoaa sinulle ruokalautasen – mitä tapahtuu ilahduttavan usein – mutta olet niin kylläinen, että et pysty enää syömään, oikea vastaus on sanoa ”grazie mille” ja joko ojentaa lautanen eteenpäin tai jättää se syömättä. ”Kiitos ei” tekee vieraanvaraisen italialaisen sydämelle kipeää.

Mulla on pitkä kokemus.

Kaikki kielet kiinnostavat!

Some on mun juttuni. Haluan tuoda lisää näkyvyyttä!

Olen monessa mukana. Tykkään tehdä asioita.

Sinustako uusi jäsen SUKOLin hallitukseen 2021–2023?

Hallitustyöskentelyn tavoitteet ovat: • vaikuttaa valtakunnalliseen koulutuspoliittiseen päätöksentekoon • varmistaa, että jäsenten ääni tulee kuulluksi • tehdä kieltenopiskelua näkyväksi ja antaa ajankohtaista tietoa jäsenille.

Tule vaikuttamaan ja oppimaan uutta!

Opiskelen vielä. Mulla on hallussa viimeisin tieto.

Mitkä ovat sinun vahvuutesi?

Mitä sinä haluaisit tehdä SUKOLin hallituksen jäsenenä?

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä: anna.halme@sukol.fi

ARVIOINTI

Erilaisia

arviointikeinoja yläkouluun Miten monipuolista arviointia voisi toteuttaa?

P

TEKSTI TONI MÄKIPÄÄ

erusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottavat monipuolista arviointia. Esittelen muutamia tapoja, joita olen kokeillut ruotsinopetuksessa ja joiden uskon soveltuvan muihinkin kieliin.

Isot kokeet vai minikokeet?

Ensimmäisenä opetusvuotenani pidin jonkin verran niin sanottuja ”isoja kokeita”: koealue on muutama kappale sanastoineen ja kielioppeineen, ja se testataan usein nelisivuisena lähes sadan pisteen kokeena. Toisesta vuodesta lähtien en tällaisia kokeita enää juuri pitänyt, sillä en kokenut niitä hyödyllisiksi arvioinnissa. Sen sijaan pidin minikokeita: jokaisesta kappaleesta oli oma koe, joka mahtui A4-arkin kahdelle puolelle. Lähes poikkeuksetta kaikki opiskelijat pitivät minikokeista.

Kieliopit ja sanastot oli myös helpompi sisäistää, kun niitä piti opetella kerralla vähemmän. Kappalekokeen sisällön ei tarvitse olla aina sama, vaan se voi painottua esimerkiksi luetun- ja kuullunymmärtämiseen.

Vaikka kappalekokeissani oli vapaata tuottamista, opiskelijat myös tekivät kirjoitustehtäviä, jotka arvioin.

Aiheet liittyivät aina edellisiin kappaleisiin, joiden sanastoja kehotin opiskelijoita kertaamaan. Joskus oppilaat tekivät kirjoitustehtävät työpareina, joihin minä jaoin oppilaat. Oli mielenkiintoista kuunnella parien keskustelua siitä, mikä verbimuoto on oikein tai missä muodossa adjektiivin pitäisi olla.

Parityöskentelyssä harjoiteltiin myös elämän tärkeitä taitoja kuten ryhmätyötä ja toisen ottamista huomioon. Valitsin pareja, jotka eivät ole keskenään

30

3/2020

koko ajan tekemisissä, jotta saadaan kokemusta toisten kanssa olemisesta.

Hyvin harvoin oppilaat protestoivat pareista.

Kokeilin myös lunttilappuja: oppilas kirjoitti yksin kirjoitustehtävän, mutta hänellä oli apuna pieni lappu, johon oli saanut merkitä muistiin yksittäisiä sanoja ja kielioppisääntöjä. Lappuja kirjoittaessaan oppilaat huomaamattaan kertasivat kappaleita.

Suullista kielitaitoa videoilla

Suullista kielitaitoa arvioin esimerkiksi teettämällä oppilailla videoita kappaleiden teemoista. Vaikkapa tien neuvomista harjoittelimme siten, että kappaleen käsittelyn jälkeen opiskelijat laativat omat keskustelunsa ja videoivat ne ulkona. Videoista en antanut arvosanoja, mutta niistä pystyin tekemään tarkkoja huomioita muun muassa ääntämisestä ja puheen sujuvuudesta. Usein oppilaat, jotka kyllästyvät ”perinteisessä” opetuksessa, ovat innokkaasti mukana videon teossa ja kuvaamisessa, joten tällä tavalla voi parhaassa tapauksessa innostaa oppilasta oppimaan edes hetkellisesti.

Kollegoiltani olen kuullut, että he ovat tehneet salaisia YouTube-tilejä, joille he ovat ladanneet videoita, tai käyttäneet WhatsAppia joko videoiden tai ääniviestien lähettämiseen. Näitä tapoja en ole itse ehtinyt kokeilla, mutta näen niissä paljon myönteisiä mahdollisuuksia. Kuitenkin täytyy olla varovainen, ettei videoita tai ääniviestejä levitetä luvattomasti.

Ilman videoimistakin teetin oppilailla parikeskusteluja kurssin teemoista.

Joskus parit esittivät keskustelun koko ryhmälle, joskus taas kiersin itse kuuntelemassa niitä. Joskus arvioin nämä

keskustelut, jolloin kävimme läpi yhdessä, mihin oppilaiden tulee kiinnittää huomiota ja miten kannattaa valmistautua. Oppilaat tekivät myös yksin lyhyitä esitelmiä, joita esitettiin luokan edessä. Vaikka tämä on hyvin perinteinen tapa, mielestäni se sopi opetukseeni, sillä siinä harjoiteltiin esiintymistaitoja, sopivan äänenvoimakkuuden käyttöä ja selkeää artikulaatiota, joita tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Joitakin oppilaita jännitti luokan edessä puhuminen, joten annoin heidän esittää keskustelut vain minulle käytävässä. Tämä ei herättänyt muissa oppilaissa ihmetystä. Oli myös iloista huomata, että monet kannustivat sellaisia oppilaita, joita selvästi jännitti paljon.

Mitä uutta voisin kokeilla?

Joskus pyysin oppilaita kirjoittamaan ehdotuksia siitä, miten voisin arvioida heitä. En kuitenkaan saanut vastauksia, joita olin odottanut. Monet oppilaat ihmettelivät, miksi kysyin heiltä, tai totesivat, että tehdään niin kuin ennenkin. Oppilaisiin on iskostunut ajatus siitä, että opettaja päättää arvioinnista eikä oppilaiden tule osallistua siihen. Olisi tärkeää saada arviointi näkyvämmäksi. Haastankin sinut, lukija, pohtimaan omia arviointitapojasi ja miettimään, voisitko kokeilla jotain aivan uutta.

KIRJOITTAJA Toni Mäkipää on ruotsin, englannin ja ranskan opettaja ja tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusaiheenaan ovat lukion kieltenopetuksen palautekäytännöt.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2020.

Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2020

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 28.3.2020 jouduttiin perumaan kokoontumisrajoitusten vuoksi. Ilmoitamme vuosikokouksen uudesta ajankohdasta myöhemmin.

KESÄKURSSI BRITISH STUDIES TURUSSA

Perinteinen kesäkurssimme pidetään 29.– 31.7.2020 Turun parhaalla paikalla, jokiran-

nassa Marina Palace -hotellissa. Luennoitsijana on jälleen paljon kiitosta saanut Tom Wishart. Kurssihintaan kuuluu opastettu vierailu Turun linnassa teemalla ”Everyday life and Festivities at Turku Castle” sekä kävelykierros muissa Turun historiallisissa kohteissa. Kurssin alustava hinta on 320 e (ilman majoitusta). Ohessa alustava luento-ohjelma: Day 1: UK / Should I stay or should I go?

UK / Other UK news that you need to know (no more mentions of Brexit)!

UK / Further education Day 2: US / Will he stay or will he go?

UK / BBC: The first seventy years (1922– 1992) UK / The comedy canon Day 3: English language update Tarkempi ohjelma on tulossa kotisivuillemme. Ilmoittautuminen 18.5.2020 mennessä tai niin kauan kuin paikkoja on jäljellä.

YO-KOULUTUSTA

Seuraava yo-koulutus on suunnitteilla Jyväskylään alkusyksyksi.

COMPETITION FOR STUDENTS / OPPILASKILPAILU

Sketch video competition. Huom!

Kilpailuaikaa on pidennetty syyskuun loppuun! We invite students from all school levels to take part in a sketch video competition. The categories are primary school (alakoulu), middle school (yläkoulu) and secondary school (lukio ja ammatillinen toinen aste). The subject and the genre are free. Let your imagination fly and express something fun or touching in English. Give your video a catching name. Remember to give credit to all team members on the video.The videos can be made at home or at school. Maximum length of video: 2–3 min. Teachers are asked to choose a maximum of five videos.

Please place your video on a public platform (e.g. YouTube, Vimeo, Dropbox) and send us a link to it: english@ suomenenglanninopettajat.fi. Suomen englanninopettajat ry reserves the rights to use the videos in our webpages, courses and seminars. The competition closes on 30th September 2020. Prizes will be awarded to the best video in each category.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ www.suomenenglanninopettajat.fi

TEST AND TRAIN 2020

Paketti valmistuu elokuussa, ja mukana on jälleen monenlaisiin työtapoihin soveltuvaa innostavaa materiaalia. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on huomioitu. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit ja harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Tekemällä tilauksen jo kevään aikana varmistat, että saat materiaalin ensimmäisessä toimituserässä. Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatillisen toisen asteen kaikille opintoaloille. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. 120 e.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpei-

31

siin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2019, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla.

Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 55 e.

TEST AND TRAIN 2019

Paketissa ajatuksena on toiminnallinen oppiminen. Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Paketissa myös Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun.

Uutena harjoitustyyppinä on 10 lyhyttä informatiivista videota, joissa on taustamusiikki ja tekstitys. Videoissa on hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, ja niihin on tehty kivoja erilaisia tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista.

Paketissa on myös aina tarpeellinen ja kätevä lähtötasotesti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista erilaisia tehtäviä, joilla on hyvä päivittää osaamistaan. Paketissa on myös näppärä tentti, jossa pähkinänkuorellinen tärkeää pureksittavaa. Preliminääri kuvineen ja videoineen on tuttuun tapaan Abitissa. Preliminärprovet är också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirja-

32

3/2020

sarjoja; rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat hyvin myös aikuisopiskeluun esim. itseopiskelumateriaaliksi tai YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. 150 e muistitikku.

teerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat.

Muut materiaalit: katso Yours Truly ja kotisivut.

FINSKA

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Katriina Kurki Varapuheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Koronapandemian vuoksi Suomen espanjanopettajien yhdistyksen kaikki kevään tapahtumat siirretään syksylle. Vuosikokous on määrä järjestää heti alkusyksystä ja voidaan tarvittaessa pitää etänä. Muiden tapahtumien osalta tilannetta tarkastellaan kesän jälkeen.

SYKSYLLE 2020 SUUNNITELTUJA TAPAHTUMIA

• Vuosikokous alkusyksystä • 40-vuotisjuhlat lokakuussa • Koulutuspäivä • Concurso de Redacción y de Creación Audiovisual -kilpailu (siirtyy keväältä)

PROFESFIN-LISTA

Yhdistyksen asioista tiedotetaan pääsääntöisesti Profesfin-sähköpostilistan välityksellä. Kun haluat liittyä listalle, lähetä tyhjä viesti listalle siitä osoitteesta, johon haluat postien tulevan. Lähetä viesti osoitteeseen: profesfin-subscribe@yahoogroups.com.

Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sih-

Finsklärarföreningen rf

Ordförande Veikko Latvakangas Tel. 040 723 3796 veikko.latvakangas@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com

Det blev en exceptionell vår på grund av coronaviruset. Var nog några turbulenta veckor för oss alla då vi på kort tid skulle börja undervisa på distans, vi har nog alla fått lära oss att tänka på ett nytt sätt.

Coronaviruset ledde ju också till att vi, som alla andra, fick ställa in planerade evenemang, så det blev ingen fba-dag och årsmöte på våren. Föreningen planerar nu att hålla sitt årsmöte i samband med SUKOLs fba-dagar i Vasa 2–3.10. Mer info senare.

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

VUOSIKOKOUS 2020

Yhdistyksemme vuosikokous järjestettiin Zoom-istuntona 18.4.2020. Kokouksessa valittiin uudet johtokunnan jäsenet. Lisätietoja tapahtumasta löydätte Facebook-sivuiltamme ja kotisivuiltamme.

YHDISTYKSEMME 40-VUOTISJUHLAT

40-vuotisjuhlat on siirretty koronavirustilanteen vuoksi myöhemmin päätettävään ajankohtaan. Informoimme jäseniämme, kun tiedämme, milloin voimme järjestää juhlat.

VILLA LANTE 2020

Yhdistyksemme suunnittelema täydennyskoulutus Villa Lantessa Roomassa on peruttu koronapandemian vuoksi.

DIALETTI D’ITALIA

Lauantaina 25.4.2020 Turun yliopiston professori Antonio Sciacovelli piti Zoom-luennon aiheesta Lingua standard e dialetto, dal romanzo alle serie televisive.

La ricerca affannosa dell’oralità. Luentosarja jatkuu syksyllä. Päivitämme lisätietoja luennoista Facebook-sivuillemme ja kotisivuillemme.

CAFFÈ ITALIANO ONLINE

Yhdistyksemme järjesti huhtikuussa etätapahtuman Conversiamo! – Italian kielikahvila. Tapahtuma pidettiin viitenä Zoom-tapaamisena, mikä mahdollisti italianopettajien ja heidän oppilaidensa ym-

päri Suomea kokoontumisen ja tutustumisen toisiinsa etänä.

Buon lavoro a tutti!

Andrà tutto bene

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

KIT PÉDAGOGIQUE

Yhdistys myy jäsenilleen materiaalipakettia, joka keskittyy juhliin ja arjen tilanteisiin. Se sisältää kuva- ja äänitallenteita, joihin on laadittu sanastotehtäviä ja ehdotuksia suullisen kielitaidon kehittämiseksi.Tehtävät innostavat erilaisten tekstien käsittelyyn ja tuottamiseen sekä lisäävät oppijoiden tietoa ranskankielisen maailman ilmiöistä.

Videoihin on haastateltu ranskalaisia ja Afrikan ranskalaisia lapsia ja nuoria. Materiaalipaketti elävöittää opetusta, ja sen pohjalta voi rakentaa oppitunnin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Paketin hinta on 69 euroa sähköisesti ladattavana versiona ja 85 euroa, jos haluat sen postitse muistitikulle ladattuna.

Vårt materialpaket handlar om franska fester, helger och vardagssituationer.

Det innehåller bilder och videor till vilka vi gjort olika slags vokabuläruppgifter samt förslag på muntliga övningar. Med de här övningarna får du hjälp med att tillämpa det som läroplanen uppmanar oss till.

Paketet hjälper de studerande att få en större förståelse för den franskspråkiga världen. Videorna innehåller intervjuer

med franskspråkiga och franska barn och ungdomar från Afrika. Priset är 69 euro om du laddar ned det (med en kod som du får) och 85 euro om du vill ha det på en USB-sticka med posten.

KIELIOPPIPAKETTI

Voit edelleen tilata myös tuhdin sähköisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille pdf-muodossa. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti valita mieleisensä tehtävät. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista tiina.eraheimo@ sukol.fi.

Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet (pdf), som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur ma-

Opettajien yhteinen Turva

OAJ on vakuuttanut jäsenensä muun muassa matka- ja tapaturmavakuutuksella.

Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme.

Tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110

33

terialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL, tiina.eraheimo@sukol.fi.

tapahtuman toteutuminen on epävarmaa.

Seuraa yhdistyksen tiedotteita sosiaalisessa mediassa ja jäsenkirjeessä.

INSTITUT FRANÇAIS DE FINLANDE NOUS INFORME

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA -TAPAHTUMAA ON SIIRRETTY VUODELLA

Mahdollisuuksia nuorille: Frantastique-verkkokurssi maksutta kahdeksi kuukaudeksi. Sovelluksen tekoälyn ansiosta kurssi muotoutuu jokaisen oppijan kielitaitotasoon, tavoitteisiin ja opiskelutahtiin.

Hauskat tehtävät, henkilökohtainen palaute ja päättötodistus kurssin päätteeksi motivoivat opiskelemaan: https://www. frantastique.com/par tner/institut-francais-de-finlande/25083 Liity Ranskan instituutti Suomessa -sähköpostilistalle. Liittymällä postituslistalle saat Instituutin tiedotteita suoraan sähköpostiisi: http://www.france.fi/ Kannusta nuoria Ranskaan opiskelemaan. Uusi nettisivusto opinnoista Ranskassa on avautunut: https://www.finland. campusfrance.org/ Ranskan kulttuuriministeriön #culturecheznous-verkkosivusto tarjoaa kaikenikäisille ranskalaiseen kulttuuriin liittyvää verkkomateriaalia: https://www.culture.gouv.fr/Culturecheznous

LAUDATUR-TILAISUUS YLIOPPILAILLE KESÄKUUSSA

Myös Instituutin tai suurlähetystön laudatur-tilaisuuden toteutuminen on nykyisessä tilanteessa epävarmaa. Seuraa yhdistyksen tiedotteita sosiaalisessa mediassa ja jäsenkirjeessä.

KESÄKOULUTUS HAMINASSA 3.–4.8.

Yhdistyksen kesäkoulutuspäivät pidetään ma–ti 3.–4.8. Hamina Tattoon yhteydessä.

Ranska on tapahtumassa kutsuvieraana.

Kesäpäivillä on koulutusta ja kulttuuria ja Ranskan soittokunta tulee tapaamaan yhdistyksen jäseniä. Lisäksi meille on varattu paikkoja Hamina Bastionissa festivaalin avajaiskonserttiin. Tiistaina on Ranskan soittokunnan puistokonsertti. Varaa päivät kalenteriin! Hinta 95 e sisältää lounaat, kaikki konserttiliput, koulutustilaisuudet sekä museokierrokset. Olemme varanneet jäsenille huoneita Kotkasta ja järjestämme kuljetuksen kaupunkien välillä. Huomaathan, että

34

3/2020

Ranskan kielen ja kulttuurin avoin seminaari Ranskalaisia suuntaviivoja tarjoaa tilaisuuden kuulla suomalaisten vaikuttajien ja eri alojen asiantuntijoiden keskustelevan ranskan kielen merkityksestä ja omasta suhteestaan ranskaan käyttökielenä. Kalenteriin voi merkitä jo päivämäärän la 20.3.2021. Paikkana Keskustakirjasto Oodi, Regina-sali, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki.

ERASMUS+

Yhdistys sai alkuvuonna tusinan verran Erasmus-yhteistyöpyyntöjä. Pyyntöjä tuli eri kouluasteille ja myös erityisopetukseen. Pääasiallisena viestintäkanavana oli facebook-sivumme. Toivoisimme jäseniltä viestiä yhdistykselle, mikäli näistä yhteydenotoista on syntynyt tai on syntymässä toimivia projekteja. Mikäli yhteistyö mm. vierailujen muodossa ja jobshadowing kiinnostavat, yhteydenotot löytyvät edelleen fb-sivumme seinältä.

ONNISTUNEITA KOKEMUKSIA?

Mietimme jatkuvasti tapoja kannustaa nuoria opiskelemaan ranskaa ja muita kieliä. Haluaisimme koota oppilaiden menestystarinoita. Ilmianna yhdistykselle entinen oppilaasi, joka on menestynyt ranskan kielen kanssa elämässään, esim. opinnoissa ja työelämässä.Tarvitsemme positiivisia esimerkkejä. Viestit puheenjohtajalle sähköpostilla. Merci!

RANSKANMAIKAT VIESTII – FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-viestejä Twitterissä.

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

Yhdistyksen kevätkokous peruuntui koronaepidemian vuoksi ja se pidetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

KESÄN 2020 KURSSIT

Opinto- ja kulttuurimatka Färsaarille 8.–12.6.2020 peruuntunee ja siirtyy kesään 2021.

Sommarkurs på Hanaholmen 5– 7.8.2020 – Språkinlärning i framtiden - AI? Seuraamme tilannetta, voidaanko kurssia pitää suunnitellusti. Ohjelma ja ilmoittautuminen kotisivuillamme.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2020

Perinteinen harjoituspakettimme valmistuu kesäkuussa. Paketti sisältää A- ja B-tason preliminäärikokeiden lisäksi paljon monipuolisia tehtäviä käytettäväksi sekä oppitunneilla että itsenäisessä opiskelussa.

Harjoituspaketissa on huomioitu hyvin eritasoiset oppijat. Paketti sisältää monipuolisiin työtapoihin soveltuvaa innostavaa materiaalia, kielioppia suullistavia tehtäviä sekä kuva- ja videotehtäviä.

Harjoituspaketti tarjoaa: • monipuolisia tehtäviä yo-kokeen tehtävätyyppejä mukaillen • innostavia kuva- sekä videotehtäviä (sisältää videolinkit tehtävineen) • eritasoisia tehtäviä: perustason kertaustehtävistä aina A-ruotsin vaativampiin harjoituksiin

Kieliyhdistysten tiedotuksia • harjoitusmateriaalista voi helposti koostaa abeille soveltuvan ”tenttipaketin” • koko materiaali on Docs-, Word- ja pdf-muodossa A- ja B-ruotsin preliminäärikokeet: • kokeen korjaaminen on tehty opettajalle mahdollisimman helpoksi • kokeista löytyy nyt useita zippejä, jotta eri opettajien on helppo tunnistaa oma ryhmänsä Abitissa • sekä A- että B-tason koe sisältää studiolaatuisen videotehtävän • kokeet vastaavat sekä ulkoasultaan että tehtävätyypeiltään nykyistä yo-koetta • kuuntelujen ja videotehtävien toimivuus on testattu, ja ne on tehty uuden Abitti-formaatin mukaisesti Tekemällä tilauksen jo kevään aikana varmistat, että saat materiaalin ensimmäisessä toimituserässä syyslukukauden alussa. Hinta: 150 e. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajalle. Tilaukset kotisivuillamme olevalla lomakkeella.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Olethan mukana myös ruotsinopettajien postituslistalla, joka on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella.

Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme.

Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

10-vuotias seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 18 euroa.

Myös yhdistyksen aktiivijäsenet voivat osallistua kerhon tapahtumiin, jos niissä on tilaa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

Vi önskar alla våra medlemmar en skön och avkopplande sommar!

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

Koronakriisin takia koulutuspäivä ja vastaanotto Itävallan suurlähetystöön oli pakko peruuttaa. Vuosikokous pidettiin 23.4., ja siihen jokainen jäsen on voinut etäosallistua. Tiedotamme uutiskirjeissä ja Aktuellesissa.

MARTIN HEROLD LÄHETTÄÄ DAG:N TERVEHDYKSEN

Herzliche Grüße aus Lübeck und Norddeutschland von der Deutschen Auslandsgesellschaft (also der DAG)! In dieser weltweit herausfordernden Zeit wünschen wir und wünsche ich gute Nerven, einen kühl bleibenden Kopf und vor allem natürlich gute Gesundheit!

Das Fortbildungsangebot der DAG für 2020 bleibt grundsätzlich bestehen. Die DAG informiert auf www.deutausges.de sowie via Facebook, wie die aktuelle Planung jeweils aussieht. Wenn Fortbildungen wegen der aktuellen Lage abgesagt werden, bleibt das Anrecht auf einen bereits zugeteilten Fortbildungsplatz erhalten, auch für spätere Zeiten.

Die DAG ist regelmäßig auf Facebook aktiv und freut sich über sichtbare Aktivitäten wie Kommentare oder auch ganz einfach Likes.

Nach Ostern startet die DAG auf Facebook einen Erfahrungsaustausch

zur Praxis des (digitalen) Deutschunterrichts in der derzeitigen Situation – mit dem Ziel, länderübergreifend voneinander für die Unterrichtsgestaltung lernen zu können.

Ab Mai 2020 wird die DAG auch auf Instagram aktiv sein.

Fragen an die DAG können per Mail an info@deutausges.de oder auch via Facebook gestellt werden.

Martin Herold, Geschäftsführer DAG e. V.

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Tarja Brask Puh. 044 560 0695, tarja.brask@sulo.fi www.suomenvenajanopettajat.fi

Venäjänopettajien kesäseminaari Kaliningradissa on peruttu.

Tämän vuoden oppimateriaalipakettiin on tarkoitus kerätä lyhyitä videoita, joita voi käyttää kurssikokeissa tai oppitunneilla. Onko sinulla valmista videomateriaalia, jota voisit tarjota muiden käyttöön, tai onko sinulla mahdollisuus kuvata jokin lyhyt video lähiaikoina, tai haluatko tehdä käsikirjoituksen videoon? Videoista maksetaan pieni palkkio. Ota yhteyttä sihteeriin tai puheenjohtajaan.

35