B2-kielten opiskelu vähenee

B2-kielten opetus vähenee

”Olemme onnellisia, jos ryhmä saadaan edes yhteen B2-kieleen.” Näin kirjoitti yksi SUKOLin yläkoulun B2-opettajien kyselyyn vastanneista kieltenopettajista.

TEKSTI JA KUVAT SARI SAARINEN / SUKOL

SUKOLin kysely paljastaa, että suurin osa oppilaitoksista tarjoaa edelleen B2-kielten oppimääriä mutta opetuksen järjestäminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.B2-kielten ryhmät ovat pienentyneet, ja kielivalikoima on supistunut. Osassa oppilaitoksista B2-kielten opetus on loppunut kokonaan.

Kysely lähetettiin SUKOLin jäsenrekisterissä oleville yläkoulun opettajille. Kyselyyn vastasi 273 opettajaa.B2-kielet ovat valinnaiskieliä, joiden opiskelu alkaa pääsääntöisesti 8. luokalla.Tuloksiin liittyviä kuvaajia on sivulla 11.

Syitä B2-kielten valintojen vähenemiseen

Kyselyn vastaajista 55% kertoi, että B2-kielten oppilasmäärät ovat muuttuneet olennaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kyselyn tulosten perusteella syitä tilanteeseen on useita: perusopetuksen tuntijaon valinnaisuuden väheneminen, suuret ryhmäkokovaatimukset, kielten suosion hiipuminen ja kielen opiskelun aloittaminen alakoulussa A-oppimääränä. Eräs vastaaja kuvaa tilannetta:

Säästöt purevat niin, että ryhmiä ei enää synny, kun pitäisi olla vähintään 16 oppilasta, jotta ryhmä alkaisi. Vain kolmea suosituinta valinnaisainetta voi tänä vuonna kasilla opiskella, ja ne ovat kotitalous, tietotekniikka ja ilmaisutaito. Mihinkään kieleen ei tullut ryhmää, eikä musiikkiin tai kuvikseen.

Toinen vastaajista tiivisti B2-kielen opiskelun ahdingon: Ns. hyvätkään kielten opiskelijat, jotka pärjäävät englannissa ja ruotsissa, eivät halua opiskella B2-kieliä.

B2-kielten valintoihin vaikuttaa myös oppilasmäärän väheneminen:

Oppilasmäärä on vähentynyt. Aiemmin kaikista kielistä on tullut ryhmät ja espanjasta kaksi rinnakkaisryhmää (yht. noin 40 oppilasta). Tänä vuonna on 12 oppilasta espanjassa, 8 ranskassa ja saksan ryhmää ei syntynyt.

Ryhmien syntyminen vaihtelee vuosittain: Valinnat vähentyneet. Toissa vuonna ei tullut saksan ryhmää ollenkaan ja ranskan ryhmään tuli vain seitsemän oppilasta. Viime syksynä tosin alkoivat molemmat ryhmät hyvillä oppilasmäärillä.

Toinen opettaja kuvaa oppilaitoksensa tilannetta: Valintojen määrä on vähentynyt niin ettei ryhmää voida perustaa. Muutaman vuoden tauko oli, ettei B2-kielen ryhmää muodostunut. Nyt tulevalle lukuvuodelle (2020–2021) ei taas muodostu ryhmää.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan B2-kielten toteutumista ensi lukuvuonna. Vastausten perusteella näyttää siltä, että tilanne ei muutu paremmaksi. 36% arvioi, että valinnat vähenevät todennäköisesti ensi vuonna. Vain 5% arvioi, että valinnat lisääntyvät. 43% arvioi, että valinnat toteutuvat samalla tavalla kuin kuluvana lukuvuonna.

Opetuksen järjestäjä avainasemassa

Opetuksen järjestäjä vaikuttaa B2-kielen valintojen toteutumiseen muun muassa tuntien sijoittelulla, opetushenkilöstön palkkaamisella ja ryhmäkokovaatimuksella. Yksi vastaajista kuvasi oppilaitoksensa tilannetta:

Oppilasmäärät saksan kielen ryhmässä pienenevät koko ajan. Saksan asema lukujärjestyksessä oppilaille on ikävä: koulupäivän päätteeksi, koska valinnainen.

Oppilaitoksen henkilöstöllä on myös vaikutusta opetuksen toteutumiseen erään vastaajan mukaan:

Välillä saattoi espanjan lisäksi syntyä myös B2-saksa/-ranska (koulussamme on A-saksa ja -ranska). Kielen valinnaiskurssit ovat välillä katkolla, koska opettajavaihtuvuus on niin suurta. Välillä kyseisen kielen opettajaa ei ole saatavilla.

Vastaajista lähes puolet kertoi, että ryhmäkokovaatimus ryhmän perustamiselle on vähintään 10 oppilasta (ks. kuva 1).

Valinnaiset B2-kielet sijoitetaan lähes aina (86%) samaan palkkiin muiden valinnaisaineiden kanssa. Vastaajista 3,3%

KYSELYT JA TILASTOT

Vaikuttamistyönsä tueksi SUKOL tarvitsee ajantasaista tietoa kieltenopetuksesta, kielivalinnoista ja kieltenopettajien työtilanteesta. Liitto koostaa tilastoja, joita käytetään hyväksi tiedottamisessa ja tapaamisissa. Viime vuosina SUKOL on myös tehnyt jäsenistölleen kysymyksiä erilaisista kieltenopetukseen liittyvistä aiheista. Kyselyjen tuloksia on hyödynnetty tapaamisissa ja kannanotoissa, joissa on pyritty edistämään kieltenopettajien etuja. Kiitos kaikille vastaajille!

Suoraan päättäjille vietävien viestien lisäksi liitto yrittää saada kieltenopettajien ääntä kuuluviin median kautta. Esimerkiksi alkuvuonna liiton tiedotteiden aiheita, erityisesti lukion lyhyiden kielten tilannetta, on nostettu esiin viestimissä. SUKOLin mediatiedotteita voi seurata liiton omien kanavien lisäksi osoitteessa bit.ly/SUKOL_tiedotteet.

kertoi, että B2-kieliin on tehty oma lukujärjestystekninen ratkaisu, ja 2,2 % kertoi, että kielet on sijoitettu omaan palkkiin.

Keinoja B2-kielen järjestämiseen on etsitty

Oppilaitokset ovat etsineet keinoja B2-kielten opetuksen säilyttämiseksi esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä naapurikoulun kanssa. B2-kielten opetusta järjestetään myös pienille ryhmille. Noin kolmasosa vastaajista kertoi, että kielten ryhmiä perustetaan, vaikka oppilasmäärä olisi alle 10.

Yksi vastaaja kuvasi tilanteen vakavuutta: Ryhmiä ei saada kasaan, vaikka niitä yritetään kasata yhdessä naapurikoulun kanssa.

Eräässä oppilaitoksessa kokeillaan vuorovuosiperiaatetta: Valintojen määrä pudonnut, vain vaivoin saa perustettua ryhmiä. Oppilasmäärä on pienentynyt, ja kieliä tarjotaan vuorovuosina.

Pienentyneiden opetusryhmien opetusta on järjestetty muutamassa oppilaitoksessa seuraavalla tavalla:

Koska oppilasmäärä on pienentynyt, myös opiskelijoiden määrä on vähentynyt. Onneksi B2-kielten ryhmä perustetaan edelleenkin pienellä oppilasmäärälläkin, mutta joudun opettamaan tunnit yhteisopetuksena; 8.–9. luokan oppilaat samassa ryhmässä.

Kun kieliryhmiä ei ole saatu perustetuksi, oppilaille on tarjottu eräässä oppilaitoksessa uudenlainen kurssi:

Suunnittelimme yhden Kielet ja kulttuurit -kurssin, joka mahdollistaisi useiden eri kielien opiskelun.

Yhteiset opetusjärjestelyt

Kyselyssä kysyttiin, onko ratkaisuksi väheneviin valintoihin haettu opiskelua oppilaitoksen ulkopuolella. Vastaajista 94,9 % vastasi, että oppilaat eivät opiskele oppilaitoksen ulkopuolella B2-kieliä. 5,1 % vastasi, että oppilaat opiskelevat muualla kieliä.

Yleisimmin kieliä opiskeltiin naapurikoulussa tai lukiolla. Tällä tavoin saatiin ryhmät toteutettua. Opetus tapahtui aamuisin tai iltapäivän tunteina:

Läpi vuosien B2-kielten opiskelijat ovat opiskelleet joko meidän koulussamme tai yhteistyökoulussamme lähellä kouluamme. Lukujärjestyksestä on pitänyt ottaa päivän ensimmäiset kaksi tuntia tai päivän kaksi viimeistä tuntia.

Toisessa vastauksessa korostettiin tiedonkulun merkitystä: Naapuriyläkoulu on muutaman kilometrin päässä. Tiedonkulkua koulujen välillä pitäisi edelleen parantaa (liittyen esim. poikkeuspäiviin).

Kolmannessa vastauksessa arvioidaan opiskelun jatkoakin: Ryhmät muodostetaan kolmen yläkoulun kesken, ja opetus tapahtuu keskustan lukiolla, jonka päätoiminen opettaja itse olen. Opetan vain yhtä yläkoulun valinnaisryhmää. Tunnit pidetään aikaisina aamutunteina tai myöhäisinä iltapäivätunteina, ja oppilaat siirtyvät lukiolle pyörillä tms. pitkän välitunnin aikana. Sitä, kuinka moni jatkaa opettamani kielen opiskelua lukiossa, en vielä tiedä, koska

KOMMENTTI

Kyselyn perusteella joissakin yläkouluissa yhdistetään A- ja B2-kielten ryhmiä. Kysyimme, onko tämä laillista.

KIELIRYHMIEN YHDISTÄMINEN

TEKSTI MATTI LAHTINEN, JOHTAJA, OIKEUDELLISET ASIAT, OPH

Perusopetuslain 30 §:n 1 momentin mukaan oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, ja saman pykälän 2 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Perusopetusasetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Yhdysluokkaopetuksesta sisältyy tarkempia määräyksiä ja ohjeita Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 alalukuun 5.4. Siinä todetaan muun muassa, että yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.

Kun lainsäädäntö sallii eri vuosiluokkiin kuuluvien oppilaiden yhdistämisen samaan opetusryhmään, pidän myös saman oppiaineen eri oppimäärien opetusryhmien yhdistämisestä lainsäädännön mukaan mahdollisena, vaikka edellä todetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei sitä erikseen todetakaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että järjestely on opetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukainen ja opetus järjestetään siten, että kaikkien oppilaiden oikeus saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista oman oppimäärän opetusta toteutuu.

PÄÄTTÖARVIOINTI

Opetusneuvos Annamari Kajasto OPH:sta muistuttaa, että yhdysluokassakin opetuksen tulee perustua kyseisten kielten oppimäärien paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain määritetyille tavoitteille ja sisällölle. Samoin arvioinnin tulee perustua siihen, kuinka ja missä määrin oppilas on saavuttanut tavoitteet. Päättöarvosanaa muodostettaessa otetaan huomioon tavoitteiden lisäksi myös päättöarvioinnin kriteerit.

ensimmäiset kieltä opiskelevat ovat nyt 9. luokalla, mutta arvioisin, että suuri osa jatkaa lukioon ja jatkavista suurin osa jatkaa myös kielen opiskelua.

Vain yhdessä vastauksessa kerrottiin, että harva opiskelee kieliä itsenäisesti netissä. Yksi vastaaja kertoi, että espanjaa voi opiskella koulussa mutta vasta koulupäivän päätyttyä. Toisessa koulussa on ollut välillä ranskan iltapäiväkerhoja.

Ilmiö levinnyt lukioon

Kyselyyn vastanneet toivat esille huolen siitä, että valintojen väheneminen näkyy lukiokoulutuksessakin. Myös lukiolaisten B2-kielten keskeyttämiset ovat lisääntyneet.

SUKOLin syksyllä 2019 tekemän kyselyn mukaan lyhyiden B2- ja B3-kielten opiskelu on vähentynyt lukioissa. 80 % kyselyyn vastanneista oli sitä, mieltä että korkeakoulujen todistusvalinta on vaikuttanut kielivalintoihin negatiivisesti. Yläkoulun kyselyyn osallistuneita opettajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri osuus heidän koulussaan B2-kieltä opiskelleista jatkaa kielen opiskelua lukiossa (ks. kuva 2). Vastaajista 31 % arvioi, että alle puolet jatkaa opintoja lukiossa. 28 % sanoi, että puolet tai suurin osa jatkaa.

Myös positiivisia asioita

Joissain oppilaitoksissa on tapahtunut positiivista kehitystä:

Edellinen B2-ryhmäni lähti koulusta kolme vuotta sitten, jolloin minulle jäi vain A2-ryhmä, joka lähti koulusta viime keväänä. Nyt on ensimmäinen vuosi yli 20 vuoden katkeamattoman jatkumon jälkeen, että koulussamme ei ole ollut ranskan ryhmää. Mutta ensi vuonna taas on! Osasyynä tilanteeseen on tarjolle tullut espanja, jonka uutuudenviehätys nyt ehkä hieman hiipuu.

B2-ryhmiä on saatu perustetuksi pitkän tauon jälkeen. Myös kielitarjonta on laajentunut:

Saimme kieliohjelmaan valinnaiskieleksi myös espanjan.

Kieltenopettajien työtilanne

Kyselyyn vastanneista 69 % opetti yläkoulun lisäksi joko vuosiluokilla 1–6 tai lukiossa. 39 % vastaajista kertoi, että tuntimäärä on vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Yhä useampi yläkoulun opettaja on joutunut luopumaan ensisijaisesta kielestään. Eräs vastaaja kuvaa tilannettaan seuraavasti:

Jos ruotsi pysyy, ei ole työtilanteen kanssa ongelmaa, mutta pyrin taistelemaan valinnaiskielen eli venäjän puolesta viimeiseen asti, koska venäjä on ehdoton ykköskieleni.

Toinen vastaaja kuvaa tilannetta: Niin kauan kuin ruotsi pysyy pakollisena, on töitä. Pääaineessani eli saksassa tuskin ollenkaan. Tuntuu siltä, että tuntimäärä vähentyy. Eli pelkään, että työtä ei riitä meille kaikille kielten opettajille.

Tuntien vähenemisen myötä kieltenopettajat joutuvat opettamaan muitakin aineita. Vastaajista peräti joka viides kertoi opettavansa oppiaineita, joihin heillä ei ole kelpoisuutta.

Kyselyn perusteella epävarmuus tulevaisuudesta on yhä yleisempää. Osa opettajista on kouluttautunut lisää varmistaakseen työllisyytensä.

Olen opiskellut uuden kielipätevyyden, joten uskon sen työllistävän, mutta näen että kieltenopetus on aina veitsenterällä. Uudet opetussuunnitelmat ovat huonontaneet kielten asemaa, koska koulussamme B2-kielivalinta vähentää muiden valinnaisaineiden valintamahdollisuutta. A2-kieli tarkoittaa pidempiä koulupäiviä sen valinneille. Ei nuori aina ymmärrä ajatella pitkäjänteisesti, joten valitsee itselleen helpomman ratkaisun, enemmän taito- ja taideaineita ja lyhyemmät koulupäivät. Joka kevät on siis arvoitus, miten seuraavan vuoden tunnit toteutuvat.

Eräs vastaaja tiivisti tulevaisuudennäkymät seuraavasti:

Mikäli valtakunnallisesti ei satsata kielten opetukseen ja vaikutusta korkeakouluvalinnoissa oteta huomioon tosissaan, meille syntyy sukupolvi, joka maksaa kalliisti kieliopinnoistaan … vientiteollisuus sekä yksittäiset yritykset saavat maksaa väkensä kouluttamisesta yhä enemmän.

Kursivoidut otteet ovat lainauksia kyselyyn osallistuneiden opettajien vastauksista.

OPETTAJAN TYÖMÄÄRÄN MUUTOKSET – OTTEITA KYSELYN VASTAUKSISTA

A-kielten valikoima vähenee Opetus vähentynyt, muu sälä lisääntynyt. Olen opettanut A-venäjää ja valinnaista venäjää. Jatkossa kaupungissani tarjotaan vain englantia A1-kielenä, joten A2-kielen kohtalo on mielenkiintoinen. En ole tällaiseen työhön hakeutunut alun perin. Haluaisin opettaa venäjää enemmän.

Tuntimääräni opettamassani valinnaiskielessä on vähentynyt radikaalisti ja tulee vielä vähenemään. Ala-aste otti kieliohjelmaansa uuden kielen, espanjan, joka söi A-kielten osuuden todella pieneksi (ennen kaksi rinnakkaisryhmää saksaan ja ranskaan, nyt tulee hyvä jos yksi). Tätä ennen on jo kehitys ollut siihen suuntaan, ettei esim. B2-kieliä ole valittu entiseen malliin viimeisinä parina vuonna. Lukiossa kieliä ei valita, joten tunteja ei tule sieltäkään. Tuntimääräni ei toki ole pudonnut, nyt se vain täytetään toisella opettamallani aineella eli ruotsilla.

A1-kieleksi tulee kaupungissamme vain englanti. Tulevaisuudessa pelkona, että vain englanti onkin ainoa pitkä kieli! Sitten ollaan pulassa.

Yläkoulussa ei valita kieliä Yläkoulussa ei ole enää saksan ryhmiä, lukiossakin vai kaksi kurssia alkeita. Syventäviä kursseja ei voida järjestää, kun ei ole oppilaita, jotka jaksaisivat lukea niitä.

Ryhmiä ei synny kasiluokalle ja nykyinen ysiluokan ranska siirrettiin kustannussyistä etäopetukseksi muualta.

A2-kielten (ruotsi ja saksa) opiskelijoita tulee syöttävistä alakouluista koko ajan vähemmän. Pienimmät A2-saksan ryhmät toimivat 3–4 oppilaalla. A2-ruotsin ryhmiä muodostuu enää vuosittain yksi, aikaisemmin vähintään kaksi. Näiden kielten vähenevät ryhmät ”syövät” tunteja kieltenopettajien kokonaistuntimäärästä, eli yksittäisten opettajien tuntimäärä vähenee tasai

sesti. Koulussamme 7.-luokkalaisissa on ensimmäistä kertaa A-espanjan opiskelijoita. He eivät enää valitse B2-kieliä. Lisäksi englannin tuntimäärä on vähentynyt uuden tuntijaon myötä. Yläkoulusta siirrettiin yksi tunti alakoulun 5. lk:lle uudessa OPSissa. Lisäksi B2-kielen ryhmiä ei ole syntynyt.

Kunnan oppilasmäärä on vähentynyt. Kunnan taloustilanne on heikentynyt, jolloin valinnaisen kielen ryhmiä ei perusteta, jos oppilasmäärä jää pieneksi.

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Ryhmä perustetaan alla 5:llä oppilaalla Vähintään 5 6–10 Vähintään 10 Vähintään 12 Vähintään 15 B2-kielen ryhmän perustamiseen vaadittava oppilasmäärä

Kuva 1: B2-kielen ryhmän perustamiseen vaadittava oppilasmäärä Vastausten lukumäärä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ryhmä Vähintään 5 6–10 Vähintään 10 Vähintään 12 Vähintään 15 perustetaan alle 5:lle oppilaalle

Tunteja ei riitä kaikille Peruskoulun puolella tilanne ok/normivaihtelussa, lukion puolella täydellinen katastrofi . Olen aloittanut erityispedagogiikan opinnot voidakseni tehdä töitä eläkkeelle asti.

Kouluja suljetaan ja opettajia jää vaille työtä, jotta kaikille olisi töitä – tehdään minimitunneilla.

Toisaalta olen tyytyväinen nykyiseen tuntimäärään tehtyäni aiemmin runsaasti ylitunteja (työskentelen kolmella kouluasteella). Mutta alakoulussa joutuu joka vuosi jännittämään, saako kieltenope opettaa englantia vai annetaanko osa tunneista luokanopettajille, mikä tuntuu olevan käytäntö kaupungissa. Lisäksi lukiolla pienten ryhmien vuoksi kursseista saa pitää lähiopetuksena 2/3, joista myös palkka näin ollen koostuu. Kielipolku edellyttää, että opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa aloittamaansa B2-kieltä myös lukiossa. Siihenkin pitänee kai olla tyytyväinen.

Lukioon siirryttäessä monet opiskelijat jättävät lyhyen kielen pois, nykyään varsinkin pitkä matematiikka vie voiton. Koulussamme tuntimäärät ovat vähentyneet jonkin verran. Jotkut opettajat haluavat enemmän tunteja, itse olen tyytynyt vapaaehtoisesti vähempään, jotta jaksaisin työssäni. Työn vaativuus on lisääntynyt (suuret opetusryhmät, integrointi jne.).

120

100

80

60

40

20

0

Jatkavatko oppilaat B2-kielen opiskelua lukiossa Kuva 2: Jatkavatko oppilaat B2-kielen opiskelua lukiossa? Vastausten lukumäärä 120

100

80

60

40

20

Suurin osa jatkaa Alle puolet jatkaa Puolet jatkaa Kieltä ei ole tarjolla lähilukiossa Ei osaa sanoa

0 Suurin Alle puolet Puolet Kieltä ei ole Ei osaa sanoa osa jatkaa jatkaa tarjolla jatkaa lähilukiossa

Vastausten lukumäärä 300

250

200

150

100

Kuva 3: B2-kielen tarjonta ja opetus kielittäin

tarjotaan

opetetaan

50

0