henkilöstölehti
2 | 2021
STEVECO
Stevecolaiset työskentelevät itseohjautuvasti tiimeinä. Esimiehet toimivat heidän valmentajinaan asettaen heille tavoitteita varmistaen, että heillä on parhaat mahdolliset työkalut sekä eliminoiden tehokkaan ja laadukkaan työjäljen esteitä. Osastojen väliset rajat on minimoitu jatkuvalla avoimella kanssakäymisellä, joka on kasvattanut keskinäistä luottamusta sekä työtyytyväisyyttä. Yksilöiden ja tiimien tavoitteet johdetaan yrityksen tavoitteista. Niistä viestitään jatkuvasti ja aktiivisesti ja tukena toimii reaaliaikaisen tietovaraston tuottama tieto missä mennään kussakin toiminnoissa, ja mitkä ovat mahdolliset poikkeamat syineen ja korjaavine toimenpiteineen – tapauksissa jos tavoite ei ole täyttynyt. Arviointi & palautteen antaminen on jatkuvaa ja kehittämishenkistä. Hyvistä suorituksista palkitaan. Kehitämme palveluitamme, työtapojamme ja työvälineitämme jatkuvasti ja tavoitteellisesti. Virheitä ei pelätä, vaan uskalletaan mennä eteenpäin. Olemme kestävällä tavalla kannattavia ja täten myös kehityskykyisiä. Kuulostaako kesäjutulta? Sitä se ei ole, vaan poimintoja stevecolaisten tähän mennessä pidetyissä strategiapajoissa esille nostamista asioista. Niistä, joita pidetään hyvinä ja tavoittelemisenarvoisina. Jotkut noista toimivat jo nyt ja joissakin on vielä tekemistä.
Itse olen todella tyytyväinen ja iloinenkin siitä tuotoksesta, jota olemme saaneet strategiapajoista tähän saakka. Nuo ovat hyviä asioita ja mikä parasta saman mukaisia, joita strategiaa luodessamme nostimme esille. Kun te pidätte niitä myös tärkeinä se tarkoittaa, että meillä on voimaa ja sitoutumista saada ne toteutumaan. Työ strategiapajoissa jatkuu syksyn aikana, kun käymme asioita läpi operatiivisten yksiköiden henkilöstön kanssa. Sekä ahtaajat että työnjohto otetaan työhön mukaan ja tämän jälkeen loppuvuodesta meillä on käytettävissä ajatukset koko yrityksestämme. Palaamme asiaan siis tämän jälkeen. Vuosi on tähän saakka kulunut tosi poikkeavissa merkeissä. Ankarasta talvelta etenimme eri vaiheiden kautta maailman isoilla merillä vellovien vaikutusten heijasteina laivausmuotojen muutokseen kontista Break Bulkiin. Stevecolla tämä näkyy mataloituneina konttimäärinä ja kasvaneina Ro-Ro- ja Break Bulkmäärinä. Työmäärät ja resurssihaasteet ovat olleet mittavia varsinkin kesäaikana. Olemme kuitenkin selvinneet näistä haasteista kohtuullisin kuivin jaloin, ja siitä haluan kiittää teitä kaikkia! Olemme pärjänneet kohtuullisesti myös koronan kanssa, vaikka esiintymiä on joitakin ollutkin. Toivotaan, että koronapandemia saadaan vihdoin jätettyä taakse ja meille niin tärkeät konttivolyymit alkavat nopeasti normalisoitumaan.
S i s ä l ly s lu e t t e lo Pääkirjoitus …… .............................. 2 Työyhteisövire-tutkimus................. 3 Strategiset kehityshankkeet........... 4 Stevecolainen Katariina Leponen .6 Stevecolainen Risto Roimola ......... 8 Marttilan kuljetuspalvelut päättyivät....................................... 10 Tulipalon sammuttajille tunnustuspalkinnot........................ 11 Kesäduuniblues 2021.................... 12 Jarmo on ajanut nosturia Mumbaissa - simulaattorilla......... 15 Vastuullisuusajattelu – rakettitiedettäkö?.......................... 16 Rockyn odotus palkitaan.............. 17 10 kysymystä kumppanille.......... 18 Poliisin näköinen mies.................. 19 Vaparin syyskausi.......................... 21 Eläkeläiset huomio!....................... 21 Syyskisassa etsitään sanaa........... 21 Kilometrikisat................................. 22 Kesäkisan kuvatasoa..................... 22
Hyvää alkanutta syksyä kaikille!
Historian havinaa 1991................. 23
Jari
Ristikko........................................... 24
Kansikuva: Joni Hampus STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2021. Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin 05 23 231, faksi 05 232 3205 Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle
Pääkirjoitus jari immonen Toimitusjohtaja, CEO
2
Päätoimittaja: Elina Harjama
Internet: www.steveco.fi
Toimitusneuvosto: Katja Hitchman Heli Hyttinen Anu Karnaattu Suvi Myllylä Elina Pajunen Ari-Jussi Paronen Päivi Pirtilä Petri Rantala Eija Suntio Teijo Töttö
Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Paperi: 100 g KymPrint Paperille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki.
Työyhteisövire-tutkimuksella mitataan myös strategian onnistumista
T
ämän vuoden Työyhteisövire-kysely oli kolmas samalla viitekehyksellä toteutettu tutkimus. Vuonna 2020 kysely siirrettiin koronan johdosta syksylle ja tänä vuonna se palautettiin sen normaalille paikalle kevääseen. Kysely toteutettiin sähköisesti ajalla 1.4.-26.4.2021. Vastausprosentit vuonna 2021 (edellinen 2020 suluissa): Konserni 31 % (36 %), 266 vastaajaa (302) Steveco Oy ja Suomen Satamatekniikka 32 % (37 %) Steveco Oy 32 % (38 %) Saimaa Terminals 24 % (33 %) Suomen Satamatekniikka 31 % (18 %) Tänä vuonna ei päästy arpomaan vapaapäiviä Steveco/Satamatekniikka ja Sterm kokonaisuuksien vastausprosentin jäädessä alle edellisen vuoden vastausprosentin. Suomen Satamatekniikka näyttää kuitenkin oikeaa suuntaa vastausprosentissaan. Ottakaamme siis heistä mallia seuraavan kyselyn yhteydessä ensi keväänä.
Aiempaa useampi suosittelisi eNPS – luku kertoo, kuinka todennäköisesti suosittelisit työnantajaasi ystävällesi tai kollegallesi. Sekä konsernin että kaikkien sen yhtiöiden osalta luku on noussut. Konserni 24 (+2) Steveco Oy ja Suomen Satamatekniikka 21 (+1) Steveco Oy 22 (+2) Saimaa Terminals 45 (+8) Suomen Satamatekniikka -9 (+19) 0–20 on hyvä, yli 20 erinomainen ja yli 40 on huipputulos Konsernin tulokset ovat lähes samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa. Työvireen jakauma on 3.6 eli työvireemme on hyvällä tasolla.
Vahvuuksia on, mutta myös kehitettävää Tuloksissa on havaittavissa hienoista alavireisyyttä motivaatiossa, aikaansaamisen tunteessa, työskentelytavoissa, työs-
kentelytiloissa, tavoitteisiin pääsemisessä ja taukojen pitämisessä. Lähiesimiehen tuki ja kiinnostus osaamisen kehittämisestä, yhdenvertaisuus, palautteen saaminen, mahdollisuus tehdä asioita, joita osaa parhaiten, tyytyväisyys työterveyteen ja viestintä uudesta strategiasta näkyvät tuloksissa positiivisena nousuna. Rohkaiseminen kehittymiseen, kannustus innovatiivisuuteen ja aloitteellisuuteen, palautteen ja kiitoksen saaminen ja innostavien pitkän aikavälin tavoitteiden asetanta on meillä heikointa. Työn merkityksellisyys, arvojen mukainen toiminta ja sitoutuminen työnantajaan on vahvuuteemme. Kyselyn mukaan erotumme osaamisellamme muista. Tulokset on viestitty johdolle, esimiehille, henkilöstön edustajille, jokaiselle yksikölle erikseen ja ne löytyvät myös Pollarista.
Tuloksista johdetaan kehityskohteita Aikaisempien vuosien ja tämän vuoden tuloksista on johdettu ja johdetaan kehitystoimenpiteitä syksyllä tehtävän vuosisuunnittelun yhteydessä. Kehitystyö on jatkuvaa ja tärkeää, ei aina välttämättä selkeästi eroteltavissa, mutta linkitettävissä kuitenkin tähän kyselyyn ja nähtävissä mm. meidän uudessa strategiassamme. Esimerkkinä kehitystoimenpiteistä ovat esimiehille suunnattu työkykyjohtamisen valmennuskokonaisuus, joka on aloitettu keväällä ja jota jatketaan syksyllä. Keväällä on aloitettu myös systemaattisen osaamisen kehittämis- ja hallintaprosessin mallintaminen. Työtä jatketaan syksyllä osallistaen ja valmentaen esimiehiä ja johtajistoa. Rakentavan palautteen ja kiitoksen antamisen tärkeyttä ei voi painottaa liikaa ja tätä me kaikki voidaan yhdessä kehittää niin omassa kuin työyhteisömme toiminnassa arvojen mukaisella reilun meiningin asenteella. Kiitos vielä kaikille Työyhteisövire-kyselyyn vastanneille! Teksti: Suvi Myllylä
3
Strategisilla kehityshankkeilla kohti päämäärää Strategian käsittely henkilöstön kanssa on vielä vaiheessa eli tuotannon väki käy sen kimppuun nyt syksyn aikana. Siitä huolimatta eri puolilla yhtiötä on jo käynnissä erilaisia hankkeita ja uusia käynnistyy, kun seuraava vuosisuunnittelu on valmis ja hallituksen hyväksymä. Toistaiseksi ehkä näkyvin strateginen valinta on ollut keskittää kaikki tuotantoyksiköt yhden johtajan eli Tomi Raution alaisuuteen.
Kehitysyksikössä on käynnissä monta projektia
Kuvassa eri koneryhmien prosentuaaliset osuudet työkoneidemme kokonaispäästöistä.
Jo käytössä olevalla Envare Oy;n Ensio-järjestelmällä raportoidaan muun muassa yhtiön toiminnan hiilijalanjälki, koneiden kulutustietoja sekä kokonaispäästöt. Nämä ovat asioita, joita mm. asiakkaamme kyselevät. Työkoneiden päästöjen seurannassa otetaan huomioon jokaisen koneen moottorityyppi, ajotunnit ja polttoaineen kulutus. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas päästöjen vähentäminen ja säännöllisestä seurannasta on useita konkreettisia etuja muun muassa tehtäessä investointipäätöksiä. - Kun uusia koneita ollaan hankkimassa, voimme verrata niiden erilaisia päästöarvoja. Tiedot auttavat myös päättämään mitä koneita pitäisi poistaa käytöstä. Vastaavalla tavalla päästötietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi ajotapakoulutuksissa ja tuotannonsuunnittelussa, sanoo kehitysyksikön johtaja Heikki Jääskeläinen.
- Työkoneiden hiilidioksidipäästöt ovat yksi osa kokonaisuutta, ja myös pienhiukkasten päästöt pitää saada alemmaksi, koska esimerkiksi laivan ruumatilassa työskentelee työntekijöitä, ja lähipäästöillä kerrotaan olevan suora vaikutus terveyteen. Käynnissä olevia hankkeita ovat myös Hietasessa jo kuutisen vuotta käytössä olleen VTS:n käyttöönotto Mussalon varas-
4
toissa. Työkalu selkeyttää tehtäviä, kun ne jaetaan suoraan koneiden päätteille. Hietasessa rekkojen TASS-slotitusjärjestelmä käynnistyy syyskuussa. Saapuville rekoille annetaan aikaikkunat, jolloin voidaan kohdistaa resursseja purkauksiin ja tiedetään, milloin autoja on tulossa. Myöhemmin slotitus laajennetaan Vuosaareen ja Mussaloon. Näiden hankkeiden lisäksi käynnissä on useita IT- vetoisia hankkeita kuten ostolaskujen hallinta, uudistettava myynninjärjestelmä sekä Tietovarasto- projekti.
Myyntiorganisaatio päivittää osaamistaan Stevecon myyntiosaston myyntijohtajilla ja -päälliköillä on kaikilla pitkä kokemus ja vahva ammattitaito tehdä työtään, mutta maailma ympärillä muuttuu, eikä asiakkuuksien hoitaminenkaan ole muutoksilta säästynyt. Korona-aika on vauhdittanut monia kehitysaskeleita, jotka muutoin olisivat saattaneet olla verkkaisempia. Silti, eletään poikkeuksellisia aikoja tai ei, välillä konkarienkin on syytä päivittää tekeminen muuttuvan maailman mukaisiksi. - Teemme paljon oikeita asioita, mutta aina löytyy parannettavaa ja kehitystyö ja uuden oppiminen ovatkin jatkuvia prosesseja. Parhaillaan osastollamme on käynnissä Asiakkuuksien johtaminen -koulutus, jota vetää Business Performance Finlandin Juha Porkka, kertoo myyntijohtaja Mia Brunila ja jatkaa, että koulutus sisältää puolisen tusinaa työpajaa ja välitehtäviä. - Tarkoituksena on muun muassa päivittää asiakkuudenhoitomallit ja asiakasluokittelut. Asiakkuudenhoitomalliin sisältyy entistä syvällisempi asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja vastuiden määritteleminen myynnin ja eri tuotantoyksiköiden välillä. - Koulutuksella tähdätään myös systemaattisempaan ja selkeämpään tavoitteiden asettamiseen ja toimintatapojen määrittelyyn asiakasyhteistyössä. Seuranta ja tulosten analysointi ovat tärkeä osa päätöksentekoa. Samaan aikaan myynnissä valmistaudutaan siirtymään myynnin tärkeimmän työkalun, Microsoftin CRM-järjestelmän, uusimpaan pilviversioon. - CRM on erittäin tärkeä osa asiakkuuden hallintaa ja erityisesti nyt koronan tuomaa uutta toimintatapaa. Meillä pitää olla asiakkuuden hoitomallit ja asiakassuunnitelmat päivitettynä aikaan, missä asiakastapaamiset ovatkin siirtyneet
virtuaalisiksi tai digitaalisiksi, toteaa myynnin ja markkinoinnin johtaja Tapio Mattila.
kesän kokemuksistaan blogissamme, joten ollaan kuulolla.
Kesäsomettajakin oli strateginen kehitysprojekti Viestinnälle on myös omat strategiset hankkeensa. Niitä ovat uusien ja olemassa olevien viestintätapojen kehittäminen henkilöstön suuntaan. Korona on pistänyt jäihin perinteiset toimitusjohtajan roadshowt, mutta tilanteen salliessa johdon on tarkoitus näkyä enemmän kentällä ja viestiä asioista suusanallisesti. Pollariin perustettiin keväällä uudeksi viestintäkanavaksi sisäinen PollariBlogi, jolla johdon on tarkoitus kertoa omien vastuualueidensa asioista. Se on vielä hiukan käynnistymisvaiheessa. Ensisijaisesti ulkoiseen viestintään liittyvä kehitysprojekti oli kesäsomettajan pestaaminen. Tuure Äikäs valokuvasi ja videoi kesän ajan materiaalia ja tuotti tarinoita firman somekanaville, haastatteli stevecolaisia ja asiakkaitamme ja ideoi tavanomaisesta poikkeavia somepostauksia. Kertynyttä materiaalia käytetään sisäisissä koulutuksissa ja tulevissa rekrytoinneissa ja myös ensi vuoden kalenterin kuvituksissa. Sen jo tiedämme, että julkaisut herättivät mielenkiintoa piireissä, jotka eivät aiemmin ole seuranneet Stevecon kanavia. Seuraajia tuli hiukan lisää jokaiselle kanavalle, mutta se ei välttämättä ole oikein mittari. – Tuure on luvannut kertoa
StevecoAppi korvaa Pollarin mobiilisovelluksen Henkilöstöhallinnon viestintähanke on Pollarin mobiiliversion korvaaminen StevecoAppisovelluksella. Mitä todennäköisimmin appi on valmis otettavaksi käyttöön syyskuun lopulla. Sovelluksesta on tehty kaksi hiukan toisistaan poikkeavaa versiota. Tuotannon työntekijöiden käyttämät työhön osoitukset, ylitöihin ja tilapäistöihin ilmoittautumiset, vuorokalenterit ja uusimpana vuosilomat sekä tuotannon omat, yksiköittäin kohdennetut tiedotteet eivät näy toimihenkilöille. Muilta osin sovellus on hyvin samankaltainen kaikilla eli sieltä on suora linkki esimerkiksi turvallisuushavaintoihin. Ihan kaikkia stevecolaisten käyttämiä sovelluksia ei vielä voi sisällyttää omaan appiimme, mutta ehkä myöhemmin. Pollarissa julkaistavat yleiset tiedotteet näkyvät sovelluksessa ja siitä löytyvät oikotiet palautekanavalle ja ruokalistaan. - StevecoAppia lähdettiin kehittämään yhtäältä tarpeesta keskittää stevecolaisille oleellista tietovirtaa yhteen helposti saavutettavaan alustaan ja toisaalta tarjota entistä kattavamman tavan viestiä suoraan työntekijöille heille tärkeistä asioista reaaliaikaisesti, kertoo henkilöstöjohtaja Rauli Pohjola. - eh
Strategiatyöpajoissa kirkastetaan yhtiön tavoitteet ja suunta
S
teveco-konsernin strategian julkistamisen yhteydessä kerrottiin, että strategian sisältöä työstetään seuraavaksi henkilöstön kanssa strategiatyöpajoissa. Kevään aikana ennen kesälomien alkua työpajoja ehdittiin toteuttaa jonkun verran ja nyt syksyllä työ jatkuu tuotantoyksiköissä. Korona aiheutti omat juonteensa kevään työpajoihin, mutta toivon mukaan se ei enää asetu poikkiteloin ja ahtaajien ja työnjohdon pajat päästään vetämään läpi suunnitelmien mukaan. Todennäköisesti ne toteutetaan Terveenä töitä kotiin -keskustelujen yhteydessä. Suvi Myllylän vetämissä strategiatyöpajoissa käsitellään yksitellen arvot, trendit, vahvuudet ja heikkoudet sekä se, mihin keskitytään ja miten onnistumisia mitataan. Mitä työpajoissa sitten
on asioista tähän mennessä ajateltu? Avoimuus nousee esille joka käänteessä Arvoista reilu meininki koetaan ennen kaikkea rehellisyytenä, tasapuolisuutena, luottamuksena ja että kaikista asioista, myös ikävistä, voidaan puhua. Avoimuutta peräänkuulutetaan moneen kertaan. Viestinnän tulee olla avointa ja esiin nousevista asioista, ikävistäkin, tulee voida keskustella avoimesti. Avoimuus oli ennen yksi arvoista, nyt sen koetaan olevan kiinteä osa reilua meininkiä. Vastuullisuudesta Stevecolla on viime vuosina puhuttu niin paljon, että siihen liittyviin kysymyksiin jokainen osaa vastata varmaan kesken unienkin. Niinpä työpajassa-
kin nousi esiin tukku tuttuja asioita vastuunottamisesta ja pelisääntöjen mukaan toimimisesta. Tavoitteellinen kehittäminen on kirvoittanut runsaasti ajatuksia. Tähän osioon tulee syksyn mittaan taatusti paljon sisältöä lisää ohjenuoraksi strategian eri osa-alueita toteuttaville vastuuhenkilöille. Se, mihin meistä jokainen voi hetimiten tarttua, on oman tekemisen ja sen kehittämisen miettiminen. Aloitteita kannattaa tehdä! Trendeissä esille nousevat luonnollisesti digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly, mutta myös vastuullisuus, laatu ja vihreät arvot. Olemmeko kangistuneet kaavoihin? Vahvuuksia ja heikkouksia on
5
löydetty myös runsaasti. Vahvuudeksi luetaan esimerkiksi pitkät työurat sekä firman koko, vakavaraisuus ja hyvä maine. Heikkoutena koetaan kaavoihin kangistuminen ja toimintamallien muuttamisen haasteellisuus. Mihin keskitymme -kysymys on nostanut uudelleen esille mm. arvojen kohdalla puhuttuja asioita. Kuunteleminen, avoimuus, vuoropuhelu ja yhteistyö esimerkkeinä. Mutta myös: Käytetään energia sellaisten asioiden edistämiseen, jotka tuovat meille asiakkaita ja euroja. Onnistumisia mitataan mm. työhyvinvointitutkimuksilla, tapaturmatilastoilla ja taloudellisilla tunnusluvuilla. Ja jälleen: avointa ja aktiivista tiedottamista onnistumisista, sitä toivotaan. -eh
Vasara ja nauloja…
Katsi jätti huolinnan ja remppaa nyt täyspäiväisesti mökkiä stevecolainen
Mikään tässä maailmassa ei ole näköjään pysyvää, totesi eräs stevecolainen kuullessaan, että Katariina Katsi Leponen on jättämässä talon. Katsin työuralle kertyi pituutta 47 vuotta ja seitsemän kuukautta eli ilmeisesti yhtä henkilöä lukuun ottamatta nykystevecolaiset eivät ole kokeneet työurallaan aikaa ennen Katsia. Katsi oli 16-vuotias, kun hän päätti jättää lapsenpiian työt ja etsiä muuta. - Klangin Nisse katsoi pitkään, kun tulin haastatteluun tiukoissa farkuissa ja pitkässä villatakissa. Soitti sitten perään ja kutsui töihin. Aloitin monistajana Hietasessa 4. helmikuuta 1974.
- Siihen aikaan monistaminen tarkoitti käsin veivattavaa konetta, jonka kanssa lutrattiin spriitä. - Viihdyin töissä niin hyvin, etten olisi lomiakaan halunnut pitää. Töitä oli paljon, puhelin soi koko ajan ja korva oli punaisena alituisesta luurin korvalla pitämisestä. Meillä oli Hietasessa putkiposti ja se oli älyttömän hyvä keksintö. Nyt kun muistelee noita aikoja, niin kyllä sähköposti on valtavan hyvä keksintö. Paras. Telexit olivat aikansa sähköposteja. Manifestitiedot naputeltiin ensin reikänauhoille ja ne lähetettiin kirjoittimen reikänauhalukijalta vastaanottajille.
Liian lyhyet shortsit! Monistajan hommiin kuuluivat myös kahvitarjoilut ja monet muut toimitettavat asiat.
- Jaakko Varimaa huusi pimua ja kun vein kahvia, hän moitti liian lyhyistä farkkushortseista, Katsi nauraa. - Jossain vaiheessa muutimme Ruukinkadulle. Tein siihen aikaan lastausseteleitä ja niitä hakattiin kirjoituskoneella, kunnes tietokoneet tulivat. Burroughsit olivat ensimmäisiä ja aika alkeellisia vielä, mutta toki oman aikansa edistyksellisiä digiloikkaajia. - Seuraavaksi siirryin tekemään konuja ja tullauksia tekemään minut heitettiin kylmiltään. Oli se touhua. Nykyisin kaikki tekevät omista tehtaistaan tullaukset. Katsi kertoo hoitaneensa aikanaan mm. Enson Kaukopään, Summan ja Inksan laivauksia, mutta viimeiset vuodet UPM:n, Versowoodin ja Metsän sahista ja levyjä. Ne työt siirtyivät kesäkuussa Heli Härkösen hoitoon Katsin jäädessä pitämään vapaita ja lomia.
Viimeinen vuosi oli erilainen
Boren tytöt Katariina Leponen ja Mona Holmsten uusimman telefaksin äärellä. (Kuvateksti Steveco-lehti 2/1991)
6
Pitkän työuran viimeinen vuosi olikin sitten taas ihan erilainen kuin mikään aiemmista. Korona muutti työnteon mallit kevättalvella 2020. Ensin toimintoja hajautettiin ja osa aloitti etätyöt. Kesälomien jälkeen piti palata uuteen normaaliin, mutta mitä vielä: korona roihahti uudelleen ja etätöihin siirtyi lisää väkeä, Katsi heidän joukossaan. - Oikeastaan etätyöt olivat ratkaisevassa asemassa, kun mietin eläköitymispäätöstä. Huomasin, miten mukava on jäädä kotiin tekemään töitä sen sijaan, että olisin lähtenyt sateeseen ja kylmään liukastelemaan kohti konttoria. Minulla oli kotona tietokoneen lisäksi kaksi näyttöä ja työtuoli. - Tein aikanaan aloitteen tulostamisen lopettamisesta ja olin noudattanut sitä jo monta vuotta konttorillakin. Nyt etätöiden aikana moni on lopettanut tulostamisen. Tällaiset poikkeukselliset ajat ovat hyviä hetkiä tehdä muutoksia toimintatapoihin.
On mahdollista, että tänäkin vuonna lomakauden jälkeen pyritään palaamaan etätöistä konttorille, mutta Katsi ei enää palaa ja siitä ainakin Maire-koira ja Lelli-kissa ovat iloisia. Ne ehtivät jo tottua siihen, ettei tarvitse jäädä päiväksi yksin kotiin. - Kaikkea kivaa on ollut, etenkin alkuvuosien aikana, Katsi vastaa kysymykseen, tuleeko hänelle mieleen mitään muita erityisiä muistoja työvuosiensa varrelta. - Nyt alkaa olla tilanne, ettei voi muistella vanhoja aikoja, kun lähes kaikki aikalaiset ovat jo jääneet eläkkeelle. Oma titteli on vaihtunut vuosien varrella moneen kertaan, kuten esimieskin, Vientihuolitsijana jään eläkkeelle.
Mökkeilyä ja elämästä nautiskelua Katsilla on Munapirtissä oma mökki ja yhteisomistuksessa toinen siskonsa kanssa. Siellä riittää tekemistä. - Kaksi vanhaa mummelia yrittää tehdä kaikki remppahommat taitojensa mukaan ja usein onnistutaan niissä. - Tykkään tehdä remonttia, sillä olen perinyt kirvesmiehengeenit isältäni. Ostin vastikään moottorisahankin, mutta puun kaatoon en ole vielä ryhtynyt. - Ei minulla mitään erityisiä harrastuksia ole remonttien viedessä melkeinpä kaiken ajan. Olen enemmänkin sellainen elämästä nautiskelija. -eh
Kiitos, stevecolaiset! Katsi Nyt kun nuoremmat kollegat hoitavat Suomen vientiä maailmalle, Katsilla on aikaa nauttia mökkielämästä, tehdä remonttia ja harkita mitä puita kaataisi tuliterällä moottorisahalla. Mukana menossa karvaiset ystävät Maire ja Lelli.
7
- Ensimmäisellä luokalla laskento oli minulle tosi vaikeaa, mutta sain ahaa-elämyksen ja hiffasin, mistä siinä on kysymys, muistelee Risto Roimola aikoja SaloMiehikkälän kansakoulussa. Sieltä opintaival jatkui keskikoulun jälkeen Haminaan lukion matikkalinjalle. - Lukion jälkeen pyrin Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen, Pääsykoe meni todella hyvin ja pääsin opiskelemaan Teknillistä fysiikkaa, joka oli ykkösvaihtoehtoni. Ilman lukion viimeisen vuoden loppukiriä en olisi päässyt tuolle osastolle ja näin työurani olisi varmaan ollut hyvinkin erilainen. Samalla osastolla opiskelleista suurin osa tuli Helsingin parhaista kouluista ja taisipa osasta tulla jopa ns. Nokia-miljonäärejä. - Pääaineena minulla oli sovellettu matematiikka, mikä oli hyvä pohja IThommiin. Valmistuin diplomi-insinööriksi keväällä 1981. Diplomityön tein Taalintehtaalla Ovakon terästehtaalla ja aiheena oli Erään valssaamon tuotannon ohjaus- ja seurantajärjestelmä. Riston työura alkoi Pääkaupunkiseudun Tietokeskuksessa Helsingissä. - Päätyöni oli rakentaa Nokia Kaapelille graafista sähköverkon suunnitteluohjelmistoa, joka pohjautui ystäväni tekemään DIMS-ohjelmistoon. Ohjelmistoa käytettiin ainakin Irakin sähköverkon suunnittelussa.
36 vuotta satama-alan IT-järjestelmiä - Tammikuussa 1985 siirryin Kotkaan Laivaustiedon palvelukseen. Aluksi tein sekalaisia töitä, esimerkiksi silloiseen lastinkäsittelyjärjestelmä TSS:ään (TilanneSeurantaSovellus) liittyviä ylläpitotöitä. TSS toimi Burroughs-merkkisessä tietokoneessa. - Laivaustieto Oy oli haminalaisten ja kotkalaisten ahtaus- ja huolintaliikkeiden yhteinen ATK-yksikkö. - Vuosina 1986 – 1988 olin mukana HAKO-projektissa (HAminaKOtka), jossa uusittiin sataman operatiivinen tietojärjestelmä. Sen nimeksi tuli loogisesti SOT eli Sataman Operatiivinen Tietojärjestelmä. Myös laskutusjärjestelmä uusittiin ja nimeksi tuli SLA. Itse olin tämän SLAprojektin vetäjä ja osan sovelluksesta myös koodasin, Risto kertoo ja jatkaa, että SOT:n vihki käyttöön silloinen pääministeri Harri Holkeri.
Risto Roimolan eläkekahvit juotiin Kipparinkulmassa huhtikuussa. Tietohallintopäällikkö Jukka Soinisella oli ilo ojentaa Ripalle sekä firman että yhteistyökumppanin kiitokset pitkästä työurasta.
Isojen IT-projektien mies jäi eläkkeelle stevecolainen - 1989 – 1990 rakennettiin järjestelmä resurssien suunnitteluun ja hallintaan (RESSU). Tuossa projektissa ymmärsin, kuinka tärkeää on järjestelmien kunnollinen määrittelydokumentointi. - 90-luvun puolivälissä toimin muutaman vuoden Stevecon tietohallintopäällikkönä. Vuonna 1996 siirryin Pro2000projektiin projektipäälliköksi. Pro2000projektin tarkoitus oli tietojärjestelmien uusiminen. Sen periodin jälkeen jatkoin edelleen projektipäällikkönä ja operatiivisten järjestelmien vastuuhenkilönä. - 1995 alkoi uuden konttijärjestelmän hankintaprojekti ja vuosi 1999 kului valmistauduttaessa vuosituhannen vaiheeseen Y2K-projektina. Samana vuonna saatiin myös Tiedon tekemä Tuonti-järjestelmä tuotantoon. - 2000 alkoi vientiprojekti täysillä CCC:n kanssa. Projektipäällikkönä toimi vastikään Nokialta Stevecolle siirtynyt Jyri Elomaa. - Kauan odotettu viennin Flow-järjestelmä otettiin käyttöön 13.6.2005 noin kaksi vuotta myöhässä alkuperäisestä tavoitteesta. - 2008 marraskuussa toimipisteekse-
8
ni vaihtui Vuosaari, kun Steveco aloitti siellä operoinnin uudessa satamassa. Työnkuvani ei käytännössä muuttunut, jatkoin edelleen Flow-järjestelmävastaavana. Käytännössä koko työurani olen ollut rakentamassa räätälöityjä tietojärjestelmiä. Riston työura päättyi toukokuun lopussa, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Veljet jatkoivat perheyritystä Risto on kotoisin Salo-Miehikkälän Roimolan mäeltä. Isä-Samuli oli maitoautoyrittäjä ja Riston veljet Jukka ja Tomi ovat jatkaneet yritystä. - Olen ylpeä isäni ja veljien tekemästä työstä. Autoyhtymä Roimola palkittiin vuonna 2008 vuoden kuljetusyritykseksi. Tunnustus tuli lähinnä ympäristöystävällisestä kuljetuspalveluiden kehittämisestä, esimerkiksi säästöstä polttoaineen kulutuksessa ennakoivalla ajotavalla.
Tiesittekö tämän Ripasta ja pesiksestä? Miehikkälässä on vahva pesäpalloperinne ja Ristoonkin pesiskipinä iski jo
Nuori DI ympärillään aikakautensa tekniikkaa.
pikkupoikana. Alkuun kenttänä toimi naapurin pelto. Vasenkätiseen räpylään Risto tienasi rahat setänsä sokerijuurikaspellolla. Miehikkälän Vilkkaan edustusjoukkueeseen Risto nousi jo 14-vuotiaana, ensin sieppariksi ja sitten lukkariksi. Samaan aikaan hän hommasi tuomarikortin ja se poiki takarajatuomarin keikan HP:n mestaruussarjapeliin. Mieleen painunut kokemus sekin. - Naapurin Veikon kanssa pyöräiltiin aika usein Haminaan katsomaan mestaruussarjan pelejä. Aikamoinen into oli, kun matkaa kuitenkin kertyi melkein 60 km edestakaisin ja siitäkin puolet mäkistä soratietä. Puolustusvoimien pesäpallomestaruusturnauksessa Risto joutui luovuttamaan lukkarin paikan toiselle alokkaalle, HP:n mestaruussarjajoukkueen lukkarille Pasi Niemelälle ja menemään itse koppariksi. Yhden kauden Risto pelasi Helsinki Pesiksen lukkarina maakuntasarjassa, mutta palasi sen jälkeen kasvattajaseuraansa, joka sekin nousi sarjaporrasta ylemmäksi maakuntasarjaan. Riston pesisura päättyi 36-vuotiaana vuonna 1993.
Risto Roimola ja Hannu Kurttila kiipesivät trukkiin tsekkaamaan radiopäätteen asennuksen.
Golfia ja ehkä suunnistustakin Monipuoliset liikuntaharrastukset ovat olleet osa Riston elämää aina. Vuonna 2005 lajivalikoimaan tuli uutena golf. - Golfin myötä suunnistusharrastus alkoi hiipua. Jos vaikka eläkkeellä ehtisi, sillä onhan sekin todella mukava harrastus ja sopii hyvin eläkeläiselle. Sitten Miehikkälän Roimolanmäen vuosien Risto on pakannut muuttokuorman moneen kertaan. Nykyinen koti on Vuosaaren Ramsinniemessä, jonne hän muutti vaimonsa Minnan kanssa kuusi vuotta sitten. Riston pojat Matias ja Tuomas ovat seuranneet isänsä jalanjälkiä ja ovat Teknillisen korkeakoulun kasvatteja hekin. -eh
Pesäpallo ja MiVi ovat Ripalle sydämen asia. Vasenkätinen lukkari on vastustajalle aina vaarallinen, mutta numero kakkonen hihassa kertoo, että myös vaihtajana hän on ollut taitava. Kuva on vuodelta 1982.
9
Enää ei lähetetä postia Marttilan kyydillä n - Korona herätti minut ajatte-
lemaan, että elämä on rajallista. Elämässä on muutakin kuin työnteko ja ainainen huolehtiminen. Ehkä nyt on hyvä lopettaa, totesi Anne Marttila toukokuussa, kun aikaa Stevecon sisäisen kuriiripalvelun päättymiseen oli vielä reilut pari kuukautta. Anne ja Hannu Marttila hoitivat kuriiripalvelua yli 30 vuotta, vuodesta 1990 alkaen. Elokuun ensimmäinen päivä oli se, jolloin stevecolaiset eivät enää voineet sanoa tuttuakin tutumpaa termiä ”Marttilan kyydillä”. - Hannu oli Juhani Forssin henkilökohtainen autonkuljettaja. Ajatus kuljetuspalvelujen hoitamisesta yrittäjinä tuli häneltä. - Minä olin ollut kotona lapsia hoitamassa, nuorin heistä oli 5-vuotias, joten se oli minulle opettelua uudenlaisen aikatauluun. Ajokortti minulla toki oli, mutta lupia varten piti käydä kursseja. Osallistuin myös yrittäjäkurssille. - Meillä oli kaksi lupaa ja lisäksi pakettiautolupa. Hannu ajoi pakettiautolla muita ajoja ja minä aloin hoitamaan Stevecon kuljetuksia. Aika pitkään Marttilan kyydissä kulki myös henkilökuntaa satamiin. - Vuosien varrella kuljetettavaa on ollut vaikka minkälaista. Vasikkasaareen vietiin ruokaakin Ankkurista. Transiton alkuaikoina Hannu saattoi rekkojakin rajalle. Viime vuosina varsinaisen postin määrä on vähentynyt voimakkaasti. Annen mukana romahdus tapahtui postilakon jälkeen eli monelle asialle oli löytynyt uusi kanava. Ihan viime päiviin saakka Marttilan kyydissä ovat kulkeneet tullipaperit – nekin tosin ovat vähentyneet, jonkun verran rahtikirjoja ja työtekijöiden palkkakonttoriposti.
Pikakirjeitä on viety pikavauhtia - Työpäivät alkoivat kahdeksalta ja viimeistään puoli viideltä lähti viimeiset
Kuriiripalvelun esimiehiä tai ehkäpä yrittäjien ollessa kyseessä työn tilaajia on ollut useita, heistä viimeisimpänä Kimmo Rauhamäki, joka pääsi poseeraamaan Annen ja Ronin kanssa heille järjestetyssä läksiäisitilaisuudessa perjantaina 30.7.
- Ehkä nyt on oikea aika lopettaa, päätti Anne Marttila poikkeuksellisen korona-ajan herättämän.
postit. Vain transiton vilkkaina aikoina työpäivät venyivät iltaseitsemään. - Pikakirjeet ovat olleet oma lukunsa, sillä ne pitää saada klo 16.30 mennessä postiin. Aika monet kerrat olen aja-
stevekohtaiset
10
nut melkoisella kiireellä ja ehtinyt juuri ja juuri ajoissa. Vuosien varrella stevecolaiset ovat tulleet hyvin tutuiksi. - Joskus postia lähetettiin lempinimillä ja nekin tulivat tutuiksi. Uusille työntekijöillemme oli toki helpompaa, kun kirjekuoressa oli koko nimi ja kohde. Annella ja Hannulla on ollut vuosien varrella par pitkäaikaista työntekijää. Ensin oli Saara ja viimeiset kuusi vuotta Roni Kilpeläinen, joka on tuurannut Annen vapaapäivät. Hannu eläköityi ja jäi pois firman toiminnasta jo useita vuosia sitten. Myös esimiehiä tai ehkäpä yrittäjien ollessa kyseessä työn tilaajia on ollut useita, heistä viimeisimpänä Kimmo Rauhamäki. Anne ei epäillyt, etteikö uuteen elämänvaiheeseen löytyisi täytettä. Jo toukokuussa hän iloitsi valmiiksi pääsystä kaikessa rauhassa mustikkametsään. Anne kerää mustikat myös kolmen lapsensa perheille. - Meillä on kuusi lastenlasta ja uskoakseni he taritsevat lähivuosina mammaa usein. Kaksi lastenlapsista asuu Vantaalla ja muut neljä Kotkassa. -eh
stevekohtaiset Työnantaja muisti tulipalon sammuttaia heti tammikuussa ja huhtikuussa oli vakuutusyhtiön vuoro. Niko Kattelus, Petteri Ahtola, Jouni Valtanen, Mika Mantere ja Ville Paronen palkittiin August Ramsayn säätiön stipendeillä ja kunniakirjoilla.
Tulipalon sammuttajille August Ramsayn säätiön tunnustuspalkinnot n Mussalon lukkikorjaamon ulkopuolella olevassa pesurikontissa syttyi tulipalo perjantaina 15. tammikuuta. Palo saatiin Satamatekniikan asentajien ripeän toiminnan ja pelastuslaitoksen ansiosta hallintaan ja sammutettua. Suuronnettomuus oli todella lähellä. Tiistaina 27. huhtikuuta Vakuutusyhtiö Ifin edustajilla. asiakaspäällikkö Lauri Kososella ja riskienhallintajohta-
ja Pekka Sarpilalla sekä valtuutetulla tarkastajalla Ville Lehdolla oli ilo ojentaa asentajille August Ramsayn säätiön tunnustuspalkinnot kunniakirjan ja stipendin muodossa. August Ramsayn säätiö perustettiin vuonna 1929 kunnioittamaan suomalaisen teollisen palovakuutustoiminnan uranuurtajaa. Säätiön tarkoituksena on
Ifissä vakuutettujen yritysten vahingontorjuntatyön sekä vakuutustoiminnan käytännöllisen ja teoreettisen tutkimuksen edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö myöntää stipendejä, apurahoja sekä tunnustusplaketteja vahingontorjuntaan tai vakuutustoiminnan kehittämiseen osallistuneille henkilöille ja yhteisöille.
Ifin riskienhallintajohtaja Pekka Sarpila ja valtuutettu tarkastaja Ville Lehto kävivät asentajien kanssa vielä kertaalleen tulipalon vaiheet läpi ja mitä sen jälkeisissä tarkastuksissa on selvinnyt.
11
Teksti ja kuvat: Tuure Äikäs
Kesäduuni Atte Ilonen, Mussalo
Timo Liljeroos, Vuosaari
Marina Savina, Kouvola
Luovutuksia ja vastaanottoja depotin puolella.
Ensimmäisen päivän tulikoe
Ammattitaito ja Suomen kielen taito kehittyivät Kouvolassa
Tuotantotaloutta opiskeleva Atte Ilonen työskenteli Mussalossa toimistossa depot-konttien parissa. - Saan varustamolta sähköpostilla toimeksiannon ja sen mukaan laitan, montako konttia tulee sisään ja monta konttia lähtee ulos, Atte paljastaa. Aten ystävät ja perhe suosittelivat Attea tulemaan töihin Stevecolle. - Mä en ole itse koulun kautta kovin paljon tutustunut logistiikkaan ja varsinkaan satamapuoleen. En ole ihan varma, kuinka hyvin tämä soveltuu tulevaisuuteen, mutta ainakin saan uutta näkökulmaa, Atte tiivistää. Hänen mukaansa on myös kiva tehdä kesällä jotain, eikä vain istua kotona. Aten kesätöissä parasta on ollut muun muassa todella kiva työyhteisö. - Jos on tullut vaikeuksia, niin on saanut heti apua. Ylipäätänsä kesässä on ollut hyvää myös kavereiden näkeminen ja rentoutuminen opiskelusyksyä varten.
Timo Liljeroos pääsi heti ensimmäisenä työpäivänään Vuosaaressa tulikokeeseen, miten lukin ajoonlähtötarkastus tehdään. Työnäyte liittyi Stevecon turvallisuusvideoon, jonka pääosaan Liljeroos napattiin taukotilasta kouluttajan ja tämän jutun kirjoittajan innostamana. Videolla Liljeroos näyttää ammattimaisesti muun muassa miten lukkiin tankataan ureaa, tarkastetaan renkaat ja öljy. Liljeroosin kesätyö lukkikuskina on mennyt Vuosaaressa hyvin. -Työvuoroja on ollut riittävästi, kesä on ollut lämmin ja työporukka ollut hyvä, hän kuvailee. Lukin ajamisessa on oltava Liljeroosin mukaan tarkkana ja huolellisena. Iso kone saa aika paljon aikaiseksi tuhoa, hän pohtii. Ajamiseen opetteleminen sujui hyvin ja tuntuma löytyi.
12
Marina Savinan työtehtäviin Kouvolan maaterminaalin toimistossa kuuluivat muun muassa saapuvien autojen portittaminen, autolastausten vastaanottaminen ja lastaustietojen ilmoittaminen myyntikonttorille. Marina kiittelee hyvää työilmapiiriä ja toteaa työntekijöiden olleen ystävällisiä. - Olen saanut vain positiivisia kokemuksia yrityksestä, Marina toteaa. Marinalle kesätöissä oli tärkeää kehittää ammattitaitoa, suomen kieltä ja saada kokemusta.
iblues 2021 Pauliina Suhonen, pääkonttori
Janette Hyvärinen, pääkonttori
”Täällä on kiva ja rauhallinen työilmapiiri”
Isän jalanjäljissä
Pauliina Suhonen oli kuullut ennakkoon Stevecon maineesta hyvänä työnantajana, jonka palveluksessa ihmiset ovat viihtyneet vuosia. - Haluaisin itse myös tähdätä samaan, ja löytää kivan ja pitkäaikaisen työpaikan, Pauliina kertoo. Pauliina toimi ostoreskontran hoitajana, joten hänen tehtäviinsä kuului ostolaskujen käsittely. Pauliina kertoo oppineensa kesätöissä paljon uutta, jonka hän toteaakin olevan yksi parhaista asioista kesätöissä. Hyvänä asiana hän mainitsee myös työajat, jotka mahdollistivat tasaisen arjen ja vapaat viikonloput. Myyjänä aiemmin työskennelleelle Pauliinallle vapaat viikonloput ovat harvinaista herkkua. Hän arvostaa myös saamaansa kokemusta alalta, jolla haluaisi työskennellä tulevaisuudessa. Pauliina mainitsee kesäiloina myös lämpöiset ilmat ja vedet. Ne ovat kyllä hellineet kaikkia.
Myös Janette Hyväriselle Steveco on tuttu entuudestaan. - Voisi sanoa, että tässä kuljetaan isän jalanjälkiä, Janette keroo. Hän oli Stevecolla töissä myös viime kesänä. Tänä vuonna Janetten alkukesä vierähti viennin merirahtitiimissä huolitsijana, josta hän siirtyi kuormausten pariin avuksi. - Tehtäviini kuuluu mm. noutoviitteiden antaminen, rahtikirjojen välitys ja kuormauspostin ylläpito. Janette kertoo kesällä olleen välillä erittäin kiireistä. - Oma siirtyminen kuormausten pariin tapahtui lennosta, uutta opeteltavaa oli kiitettävästi. Janettelle kesätyössä parasta ovat olleet työkaverit, joita hän tosin etätöihin siirtymisen takia on päässyt näkemään jopa vähemmän kuin viime kesänä. Niinpä, myös viime kesänä elimme koronarajoitusten aikaa. Myös kehittyminen alalla ja työkokemuksen karttuminen ovat olleet Janettelle kesätöissä tärkeitä asioita.
13
Satu Laine, pääkonttori ”Sukuni on tehnyt pitkään töitä logistiikan parissa.” Satu Laine kertoo stevecolaisuuden kulkevan heillä suvussa. - Isoisäni ja isäni olivat töissä Stevecolla kuten heidän veljensäkin. Sukuni on tehnyt pitkään töitä logistiikan parissa. Satu näkeekin työskentelynsä Stevecolla luonnollisena perinteen jatkamisena, ja tämän vuoden kesätyö vientihuolinnan parissa on hänelle jo toinen kesä Stevecolla. - Toimenkuvani on tänä vuonna vastuullisempi, koska minulle annettiin asiakas, Satu kertoo. Sadun työtehtävät ovat monipuoliset, ja niihin sisältyy muun muassa buukkaustietojen ja kontitusohjeiden syöttämistä järjestelmään, konttien vgm-painojen ilmoittamista ja hän tekee eristä BL:t. Lisäksi tehtäviin kuuluu tullaukseen liittyviä tehtäviä, kuljetusasiakirjojen laatimista sekä noutoviitteiden tekemistä autokuljetuksiin.
Jarmo on ajanut nosturia Mumbain satamassa -
simulaattorilla Lappeenrannassa pitää majaa yritys nimeltä Mevea. Sen perusti joukko Lappeenrannan yliopiston opiskelijoita vuonna 2005. Tällä hetkellä firma myy ympäri maailman erityyppisiä simulaattoreita. Yksi heidän asiantuntijoistaan ja simulaattoreiden testaajista on Vuosaaressa nosturinkuljettajana sekä työsuojeluvaltuutettuna työskentelevä Jarmo Moilanen. - Käyn Lappeenrannan yliopistolla olevassa testipaikassa ajelemassa nosturisimulaattoreita ja muitakin koneita. Minun roolini on antaa palautetta siitä, miten ne oikeasti toimivat. Kevättalvella Jarmo oli Vuosaaren terminaalipäällikkö Jani Ylämäen kanssa Mevean järjestämässä myyntitilaisuudessa. Kyse oli nosturisimulaattorin myymisestä Intian Mumbain satamaan.
Simulaattori oli maisemoitu Mumbain satamaan sopivaksi.
Etäyhteyksin järjestetyssä tilaisuudessa oli kuulijoina monia satamia Intiassa omistava asiakas sekä joukko asiakkaan terminaalipäälliköitä.
- Jani esitteli heille Stevecoa, nosturikoulutusta sekä nosturityötä meillä ja minä ajoin simulaattoria, Jarmo kertoo. - Simulaattorissa maisemakin on kuin olisin itsekin Mumbain satamassa liikkuvia pilviä myöten ja myös efektit ovat kuin oikeassa nosturissa. Simulaattori ei ole vielä valmis, koska koronan takia kaikkia komponentteja ei ole saatu. Siitä huolimatta terminaalipäälliköt ainakin olivat tyytyväisiä näkemäänsä. Jarmo on tehnyt simulaattorikeikkoja Kotkassa Ekamilla ja sen kautta hänelle on poikinut, Simo Knutaksen suosittelemana, keikkoja Mevean lisäksi myös Konecranesille. Ekamilla Jarmo on ollut kouluttamassa mm. UPM:lle mantsiskuskeja. UPM:llä haluttiin panostaa kuljettajien pätevyyteen, jotta tavaravahingot saataisiin nollatasolle
Torninosturikoulutuksesta kenttäkouluttajaksi
Jarmo Moilanen toimii Vuosaaressa ahtaajien työsuojeluvaltuutettuna. Kuva: Tuure Äikäs
14
Jarmo on kohtuullisen tuore stevecolainen, työuraa on vasta reilut kolme vuotta. Menneisiin vuosiin on mahtunut nosturinkuljettajan pestejä sekä Helsingin kaupungilla että eri satamaoperaat-
toreilla, laihoja vuosia, jatkokuluttautumista ja toisten kouluttamista. - Kun työt Finnstevellä Kotkassa loppuivat, lähdin Forssaan torninosturikoulutukseen. Se kesti viisi kuukautta ja jäin sen jälkeen Faktialle kenttäkouluttajaksi nosturikuskeille. Kun hallitus leikkasi koulutusmäärätahoja, oppilaat loppuivat ja niin loppuivat kouluttajiltakin työt. Ajelin jonkin aikaa torninosturia ja sen jälkeen menin MLT:lle Mussaloon nosturikuskiksi. - Sitten seurasivat laihat vuodet ja lähdin taas ajamaan torninosturia. Minulla nosturin koppi on ollut korkeimmillaan noin 80 metrissä, kun Helsingin Kalasataman nostureissa se on noin sadassa metrissä. Torninosturissa ollaan koko työpäivä, joskus jopa 16 tuntia yhtä soittoa ja siksi koppi onkin varustettu kuin kämppä. Työ on todella hektistä.
Stevecolaisuutta nyt reilu kolme vuotta - Yhden kauppakeskustyömaan jälkeen hain tilapäiseksi Stevecolle Vuosaareen ja pääsin ja jonkun ajan päästä kutsu
Satamien työturvallisuuspäivä 4.10. Tämän syksyn työturvallisuuspäivän teemaksi on valikoitunut Turvallisuus kuuluu jokaiselle. Nyt viidennettä kertaa järjestettävää Satamien työturvallisuuspäivää vietetään maanantaina 4. lokakuuta 2021 kaikissa Suomen satamissa. Stevecon oman turvallisuuspäiväohjelman lisäksi HaminaKotkan Satama on koonnut satamassa toimivia yrityksiä yhteen ideoimaan turvallisuuspäivään liittyviä tapahtumia ja muuta nähtävää. Näistä sisäisillä kanavilla, kun ohjelma valmistuu.
Jarmo Moilanen ja Jani Ylämäki osallistuivat kevättalvella Mevea Oy:n myyntitapahtumaan, jossa esiteltiin nosturisimulaattoria intialaiselle asiakkaalle.
kuului nosturikuskiksi. Olen ollut kolme vuotta vakituisena. Työsuojeluvaltuutetuksi päädyin, kun varsinaiseksi valittu vaihtoi firmaa ja nousin varapaikalta hänen tilalleen. Keravalla asuva Jarmo on alun perin
Organisaatiouutisia Jukka Malm nimitetään kehityspäälliköksi kehittämään muun muassa tuotantoprosesseja ja tukemaan tuotannon kehityshankkeiden läpiviemisiä konsernissa. Malm siirtyy uuteen tehtävään 13.9.2021 alkaen. Hän on aiemmin toiminut Hietasen yksikön terminaalipääl-
helsinkiläinen, mutta työuralle mahtuu myös 14 vuotta Kymenlaaksossa. Vapaa-ajan harrastuksista mieluisin on moottoripyöräily ja kun pyörä on talviteloilla, suksetkin käyvät menopeliksi. Lähinnä lumisina aikoina tietysti. -eh
likkönä. Malm raportoi kehitysjohtaja Heikki Jääskeläiselle. Kai Peri nimitetään Hietasen yksikön terminaalipäälliköksi 13.9.2021 alkaen. Hän on viime ajat toiminut tehtävässä Jukka Malmin vuorotteluvapaan sijaisena ja sitä ennen yksikössä vuoromestarina. Peri raportoi tuotantojohtaja Tomi Rautiolle.
Pauli Koski golfasi firman mestariksi Stevecolaisten golfmestaruudet ratkottiin kotkassa lauantaina 4. syyskuuta. Mestarin arvoa kantaa seuraavan vuoden Pauli Koski. Hopealle kisassa sijoittui Petri Karhu ja pronssille Markku Paunonen. Erikoiskilpailuissa Pauli Koski otti nimiinsä pisimmän draivin ja Markku Paunonen löi pallonsa lähimmäs lippua.
Petri Karhun mallisuoritus väylällä 6.
15
Kuva: Rauli Pohjola
Vastuullisuusajattelu, rakettitiedettäkö? No, ei sen pitäisi olla. Vastuullinen yritys ei hukkaa resursseja, ei tuhlaa mitään, pitää työntekijöistään huolta ja kertoo avoimesti asioista, jotta sijoittajille ei tule yllätyksiä. Näin tiivisti erään pörssiyhtiön vastuullisuusjohtaja heidän liiketoimintansa ajatusmallia. Yrityksen vastuullisuusajattelu ei ole enää trendisana eikä se suinkaan ole korkealentoista rakettitiedettä. Parhaimmillaan se nivoutuu osaksi yrityksen strategiaa. Mutta samalla saatetaan kärsiä kisaväsymyksestä vähän niin kuin jylläävän epidemiankin kanssa. Se on olemassa, mutta näkyykö ja tuntuuko vastuullisuuden eri muodot arjen työelämässä, miten sitä mitataan, miten itse voi toimia vastuullisesti? Entä jaksaako ja muistaako kantaa vastuuta kaikista asioista?
Kolme osa-aluetta Vastuullisuusajattelu jakautuu usein kolmeen eri osa-alueeseen: ympäristö-, sosiaaliseen-, - ja taloudelliseen vastuuseen. Tietenkin se, miten vastuullisuus toteutuu, riippuu yrityksen toimialasta. Pitää miettiä minkälaisia valintoja tehdään, mitä ne merkitsevät yritykselle ja sen sidossryhmille ja mitä niistä seuraa. Vastuullisuusmatkan alussa vaikutukset saattavat olla marginaalisia, mutta tärkeintä on, että vastuullisuus integroituu yrityksen toimintamalleihin, siitä viestitään yrityksen sisällä ja ulkomaailmaan. Tärkeäähän on seurata mitä maailmalla tapahtuu. Kuten sanotaan, pienestä purosta syntyy suuri joki. Ympäristövastuu nousee otsikoihin, kun esimerkiksi sademetsää kaadetaan tai Texasin osavaltion kokoinen jätemuovivuori päätyy maailmaan meriin. Paljon puhutaan hiilijalanjäljestä ja nyt rinnalle on noussut positiivisia ilmastovaikutuksia kuvaava hiilikädenjälki. Kun ympäristöasiat on tunnistettu ja on olemassa halu tehdä asioille jotain, voi ryhtyä toimenpiteisiin. Top 2 asiaa voisivat olla päästöjen välttäminen ja vähentäminen. Kun ajattelumalli vakiintuu yrityksessä, tulosten tutkiminen tuottaa vertailukelpoista dataa. Taloudellinen vastuu tarkoittaa hyvää taloudenhoitoa, sitä, että yritys pyrkii olemaan kannattava ja mielellään tuottamaan sijoittajilleen voittoa. Tämä edellyttää, että yritys hallitsee riskien
tunnistamisen. Ja ei ole liene yllätys, että vastuullinen sijoittaja haluaa yrityksen tekevän vastuullisempi valintoja. Luomalla työpaikkoja ja maksamalla veroja tehdään hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle. Sosiaalisesta vastuusta tulee ensimmäisenä mieleen ihmisoikeudet ja erityisesti lapsityövoiman käyttö. Suomessa sosiaalinen vastuu voi olla paljolti lakisääteistä, isossa kuvassa kysymys on työtekijöiden hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä. Yritys haluaa motivoitunutta työvoimaa ja työntekijä puolestaan sitä, että hänen työtään arvostetaan.
Osa-alueet tukevat toisiaan Kaikki nämä kolme vastuullisuusajattelu osa-aluetta tukevat toisiaan. Niiden luoman toiminnan kautta vastataan asiakkaiden ja sidosryhmien odotuksiin,
luodaan positiivista vastuullisuus- ja työnantajamielikuvaa. Parhaimmillaan tällä on positiivinen vaikutus yritystoimintaan, se luo kilpailuetua. Eräskin alan asiantuntija sanoi, että maailma pelastetaan tekemällä maailman pelastamiseksi kannattavaa liiketoimintaa. Eikä vastuullisesti tehty tuote tai palvelu ole välttämättä enää se kallein. Uskoa tulevaisuuden työvoiman hyvään vastuunkantoon ja -ajatteluun kasvattaa uutinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, että jo perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on keskiössä kestävän ja vastuullisen elämäntavan edistäminen sekä aktiivinen toimijuus. Toivotaan, että tulevilla työsukupolvilla tämä voisi siirtyä vahvana verenperintönä. Kesällä kotikulmien luontopolulla lenkkeiltäessä 8-vuotiaan lapseni huomio kiinnittyi eväitä napostelevaan retkeilijään. Hän ihaili syötäviä herkkuja, minä mietin jätehuoltoa ja ajattelin ääneen ”…osaankohan hän kantaa vastuunsa. ””…ja viedä roskat roskiin”, tytär jatkoi. Seuraavalla lenkkikerralla tytär meni ja tutki alueen, käänteli muutaman kivenkin, josko roskat olisi piilotettu sinne. Mitään ei löytynyt. Teksti: Katja Hitchman Stevecon vastuullisuusperiaatteet on välillä hyvä kerrata. Pollarin henkilöstösivuilta löytyvät vastuullisuusperiaatteet sekä videot kustakin aihealueesta. Myös yhtiön www-sivuilla on vastuullisuussivu ja linkki YouTubeen ja aiheesta tehtyyn videoon.
16
Rockyn odotus palkitaan – uudet ajat Reijon kanssa kutsuvat Reijo Murto jos kuka tietää, miten satama-alan toiminnot ja työt ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Reijon työura Stevecolla on kestänyt lähes 43 vuotta, joten hänen tarinoissaan riittää kerrottavaa pitempäänkin. Reijolle alkava kesäloma on kuin pehmeä lasku syyskuussa koittaville eläkepäiville. Alkuvuosina Reijon töihin kuului muun muassa konehommia ja purkamista, ja koulutus tuli työtä tehden oppisopimuksen kautta. Vuonna 1988 hän aloitti työt Hietasen satamassa, joilta ajoilta Reijo muistelee viisvuoroporukkaa. ”Se oli hyvä porukka”, Reijo kertoo. Mussalossa hän on työskennellyt toimintojen alusta alkaen. Työt ovat olleet muun muassa ahtaajan töitä viisvuorossa, kouluttajana toimimista, töitä tietohallinnon parissa ja selluhommien
myötä esimerkiksi varastosuunnittelua ja kontituksia. ”Mulla on hemmetin hyvät yhteydet tehtaisiin”, Reijo toteaa. Reijon pitkää työuraa koskevat kuvaukset piirtävät samalla kuvaa Stecevon
toimintojen kehittymisestä ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehdystä työstä. Usein todetaan, että eläkepäivien myötä voi tehdä mitä haluaa. Reijo kertoo ehtivänsä jatkossa paremmin kuntosalille. Erityisellä innolla Reijon vapautumista työkuvioista odottaa 8-vuotias rottweiler Rocky, joka tietää kohta pääsevänsä lenkille ja muihin koirien rientoihin entistä useammin. Rocky on ollut Reijolla pennusta saakka, ja nimensä vahva koira on saanut Rocky Balboan mukaan. Rocky-leffat ovatkin Reijon suosikkeja, ja niistäkin riittää juttua pitempäänkin. Rocky Balboaa ja Reijo Murtoa näyttää yhdistävän sitkeys. Ensimmäisessä Rocky-elokuvassa vuodelta 1976 Rocky juoksee ylös Philadelphian taidemuseon raskaita portaita, ja se ei heti onnistu. Huipulle pääseminen kuvaa elokuvassa Rockyn sitkeyttä. Reijo Murron tarinassa on paljon esimerkkejä sitkeydestä. Työtehtävät ovat matkan varrella muuttuneet ja monipuolistuneet useaan kertaan, ja on ollut uusia alkuja, ja sitkeyttäkin on tarvittu. Nyt on taas uusi alku. Sellaista elämä on.
K e s ä s om e t u k s i a
17
Kuva: Niko Arola Teksti: Tuure Äikäs Reijon haastattelu on julkaistu Stevecon Facebook-sivulla 10.8.2021
10
yhteistyössä
kysymystä kumppanille
Minkälainen työkykyjohtamisen asiantuntijan työpäivä on? Minun työpäiväni voivat olla hyvin erilaisia riippuen asiakkaista ja sovituista työkykyjohtamisen toimenpiteistä. Ne voivat olla esimerkiksi henkilökohtaisia keskusteluja ja tapaamisia eri yritysten työntekijöiden kanssa liittyen työ- ja toimintakykyyn. Usein tässä vaiheessa, kun me tavataan, on jotakin haastetta selviytyä joko psyykkisesti tai fyysisesti omassa työssään tai jopa sosiaalisesti. Etsimme yhdessä näihin ratkaisuja mennä eteenpäin, ja teemme suunnitelman työkyvyn tukemiseksi. Neuvottelen yritysten henkilöstöhallinnon tai johtajien kanssa työhyvinvointisuunnitelmien eteenpäin viemisiksi eri keinoin. Työhöni kuuluvat myös esihenkilöiden ja johdon valmennukset liittyen erilaisiin työkykyjohtamisen teemoihin, uusien yritysasiakkaiden kanssa pidettävät myyntineuvottelut, työterveyshuolto yhteistyö ja paljon muuta. Minkälaisia eväitä annat stevecolaisille työkyvyn ylläpitoon? Pidä itsestäsi hyvää huolta, kukaan muu ei sitä voi tehdä. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen eläkkeelle asti on merkittävä elämänlaadun ja onnellisuuden tae. Jokainen meistä rakentaa ja valitsee omia henkilökohtaisia mieltymyksiä, mutta pahin vaihtoehto on olla tekemättä mitään. Ja kun tulee tarve tuelle, niin puhu asiasta ääneen… ystävälle, puolisolle, työkaverille, työterveyshuollossa tai kenelle tahansa luotettavalle henkilölle. Mikä oli lapsuutesi haaveammatti? Minusta piti tulla liikunnanopettaja tai fysioterapeutti, koska taustani on hyvin liikunnallinen. Koen että tässä ammatissa voin hyödyntää kyllä monenlaista osaamistani joka päivä. Mikä on suosikkisi vohvelitäytteistä? Itse pidän eniten suolaisista ja lämmin savulohitäyte on suosikkini.
Nuppu Forsman Työkykyjohtamisen asiantuntija, Freia Oy Pyörität myös maatilamatkailua. Miten kahden työn yhdistäminen onnistuu? Hyvin onnistuu ja teen myös tätä työkykyjohtamisen asiantuntijan työtä itsenäisenä yrittäjänä meidän Villa Jaakkolan kautta. Täällä meillä kohtaan myös paljon erilaisia ihmisiä ja asiakkaita, joita on todella mukava palvella ja luoda heidän elämäänsä pala yhteistä tarinaa. Meille jokainen asiakas ja tapahtuma, jota yhdessä toteutamme, on ainutlaatuinen.
Miten alkaa hyvä päivä? Rauhallisesti venytellen aamuvarhain klo 5–5.30 ja kuppi tuoretta ihanalle tuoksuvaa kahvia nautiskellen.
Miten rentoudut ja lataat akkuja? Rakastan kirjoja ja lukemista joiden ääressä rentoudun ja mieli lepää. Yhteiset rauhalliset keskusteluhetket mieheni kanssa kaikenlaisista elämää koskettavista aiheista lataavat akkujani. Luonto ja liikunta päivittäin pitävät minut vireessä.
Mikä kokkaamisen taidonnäytteesi kerää eniten kehuja? Oma tehdyt k o r va p u u stit ja yllättäen nämä gluteiinittomat/ laktoosittomat vohvelit.
18
Mitä toivot lähitulevaisuudelta? Osaisin elää omannäköistäni elämää, olla huolestumatta ja pelkäämättä Onko jokin asia erityisesti lähellä sydäntäsi? Läsnä olemisen taito, elää tässä hetkessä
Esan pojat A leksi ja Oliv er eivät saa ritusta kotim katsoa isän aisessa dekk sä roolisuoarisarjassa, lon joskus e joka näkee nsi vuonna. päivänva-
Viikkopäiväkirja
eSA luukkonen tallimies, hietanen, kotka
Poliisin näköinen mies Steveco-lehden viikkopäiväkirjat ovat olleet kovasti suosittuja ja toivottuja, eikä niiden jättämistä pois lehdestä ole katsottu hyvällä silmällä. Keväällä pidetyssä toimitusneuvoston palaverissa päätettiin pyytää Luukkosen Esalta raportti siitä, mitä Hietasen tallimiehen työpäivät pitävät sisällään ja mitä vapaa-aikaan kuuluu. Esan vapaa-aika pistää kuitenkin sisällään jokseenkin tavanomaisesta poikkeavaa tekemistä, joten päätimme pitäytyä siinä. Erityisen tavanomaista ei ole pukea päälleen välillä poliisin, välillä lääkärin kamppeita tai maata tekoverilammikossa esittämässä murhattua. - Olin talvella Ivalo-sarjan kuvauksissa. Siellä tulikin yllätyksenä, että olinkin Muurmanskin poliisilaitoksella poliisina enkä Suomen puolella. Onneksi ei ollut puherooli! - Christian Rönnbackan Kylmä syli -kirjasta kuvattavassa sarjassa olin poliisina. Yhdessä toimintakohtauksessa ajan poliisiautoa ja painin rosvon kanssa. Yöllä mentiin Porvoonjoella poliisiveneellä. Porvoonjoen rannalle oli näyttelijöitä varten tuotu puulämmitteinen tynnyrisauna, jossa mekin kävimme yöllä lämmittelemässä poliisihaalarit päällä. - Suomalaisen dekkarisarjan kuvauksissa kesäkuussa kuolin ensimmäistä kertaa filmauksissa. Maskibussissa oli hauska tilanne, kun maskeeraaja esitteli meidät pääosan esittäjän kanssa: ”sinä tapat tämän kaverin tänään”. - Ylen Kakarat-sarjan kuvauksissa olin Puuhapeten näköisenä rakennusmiehenä. Siinä roolissa ei tapahtunut mitään dramaattista, touhusin taustalla raksalla.
Ylen Kakara t-sarja saa ja tkoa ensi vu rille ei ilme onna. Poliisi isesti ollut ta lle tai lääkärvetta, joten Esa otti pest in raksalle
Onpa ihan o ikean polisin näköinen m todettiin he ies, kuvausr ti ensimmäi yhmässä sissä kuvau Esalle puke ksissa ja se utumista po on tiennyt liisiunivorm tuotantokau uun jo kolm della. ella Roban
19
Jos on oikean p Sykkeen trau oliisin näköinen mies, niin miksei mapolin eri myös koislääkärin näköinenkin .
- Haminassa kuvattavassa Mies joka kuoli -elokuvan kuvauksissa olin hoitsuna ja muuten taustalla pyörimässä. Näihin kuvauksiin saattaa tulla vielä lisähommia.
Tohtorointia ja ihmissalakuljetusta - Sykkeen 11. tuotantokauden kuvauksissa olin nyt ensimäistä kertaa kahdeksannen kauden jälkeen. Esitän lääkäriä, kuten aiemminkin, mutta yhtään potilasta en ole vielä saanut! Traumapolilla kaivataan kuitenkin lisäresursseja eli loppuvuodesta menen todennäköisesti vielä muutamaksi lisäpäiväksi tohtoroimaan. Ylellä alkaa syyskuussa yhteiskunnallinen draamasarja ihmissalakuljetuksesta. Sarjan nimi on Rahti ja siinä Esalla on rooli ihmissalakuljettajana. - Se oli tosi mielenkiintoinen keikka. Yökuvaukset vesillä ja stunt-tapahtumia yön pimeydessä. Olin pitkästä aikaa ihan mikitettynä eli vähän jo ihan näyttelemistäkin, elleivät suoritukset ole tippuneet leikkaushuoneen lattialle. Syyskuussa nähdään, kuuluuko salakuljettajan huuto telkkarista kotisohvalle asti. - Roban uusimmalla kaudella olin poliisi. Minua pyydettiin erikseen myös Reimala-hahmon autopommiräjähdykseen, mutta viime metreillä kohtaus todettiin niin vaaralliseksi, että sen sai suorittaa vain stuntmies. Minä siirryin stuntmiehen body doubleksi. Olisi ollut tosi mielenkiintoista päästä itse tekemään se stuntkohtaus, mutta turvamääräyksiä pitää noudattaa.
Ylen Rahdis sa Esa on ih
missalakulje ttaja.
Parhaalla tavalla kiireistä arkea Kuvauksissa menee yleensä päivästä muutamaan, Robassa jopa viikko. Aikaa riittää siis oikein hyvin omien poikien Aleksin ja Oliverin futistreeneissä ja -peleissä mukana olemiseen. Molemmat pojat pelaavat KTP:n junnuissa. - Kesällä veneillään perheen kanssa. Ihan omaa aikaa ovat olleet muutamat pyörälenkit kesän aikana. Kiireistä arkea, mutta parhaalla tavalla kiireistä, lasten kanssa touhutessa. – eh
Kylmä syli -sarjan kuva ukset veivät voonjoelle. po Sarja nähd ään loppuvu liisit öiselle PorPääosaa eli odesta C M rikoskomisar orella io Antti Hau Mikko Lepp ilampi. talehtoa esi . ttää
. .
20
Henkilökuntaetuna alennukset lipuista ja kausikortista
vapari
nStevecon ja KTP-Basketin väliseen yhteistyösopimukseen liittyen konsernin henkilökunta saa ottelupääsylipusta kolmen euron alennuksen ja kausikortista 90 euron alenuksen. Edut koskevat runkosarjan 2021–2022 otteluita Steveco Areenalla ja edellyttää Steveco-konsernin henkilökortin esittämistä etuutta ostettaessa. Etu oikeuttaa yhteen lippuun per ottelu ja vastaavasti yhteen kausikorttiin per henkilö. KTP-Basketin kausi Korisliigassa alkaa 2.10. Nokialla. Ensimmäinen kotiottelu pelataan Steveco Areenalla tiistaina 5.10., jolloin vastustajana on Korihait Uudestakaupungista. Koronan mahdollisesti aiheuttamia erikoisjärjestelyjä ottelutapahtumiin kannattaa seurata KTP-Basketin omilta kanavilta.
Vaparin syyskausi on käynnistynyt nVaparin palvelut ovat olleet poikkeuksellisesti jo elokuun alusta alkaen taas käytettävissä. Palvelut ovat pääosin ennallaan, mutta kannattaa seurata palveluntarjoajien ohjeistusta ja tiedottamista mahdollisista koronan aiheuttamista muutoksista. Lentopallovuoron kohtalo Samskolalla oli lehden painoon mennessä vielä auki. Miesten salibandyvuoro Haminassa Aseman koululla ei käynnisty ainakaan tämän vuoden puolella. Kaikki Vaparin palvelut löytyvät Pollarista. Uusista palveluista kerrotaan aina erikseen sisäisillä kanavilla. Suunnitellut yhteiset tapahtumat ja lajikokeilut on jouduttu jo puolentoista vuoden ajan peruman. Mitä jatkossa tehdään ja milloin jotain voidaan järjestää, sitä kokoontuu Vapari pohtimaan syyskuussa. - eh
Eläkeläiset huomio!
Kuva: Tuure Äikäs
nEläkeläisten kesäretket ja joululounaat ovat olleet koronapandemian ajan hyllyllä, emmekä vieläkään osaa arvata, milloin voimme palata tavalliseen arkeen vai onkohan se sitten ns. uusi normaali. Stevecon kalenteri koki vuosi sitten ison uudisuksen ja tuttu seinäkalenteri vaihtui muistikirjatyyppiseksi. Mielipiteet kalenterista jakaantuivat aika tasan puolesta ja vastaan. Huolellisen pohdinnan jälkeen kalenterivaliokunta päätti palata osittain vanhaan tuttuun eli vuoden 2022 Stevecon kalenteri ripustetaan jälleen seinälle. Koko on hiukan totuttua pienempi. Seinäkalenterit eivät ensi vuonna korista konttoreiden ja kotien seiniä. Pääosa kalenterin kuvista on viestinnän kesäsomettajan Tuure Äikäksen kuvaamia ja joitakin kuvia on poimittu Stevecon omasta kuvapankista. Jos haluat kalenterin itsellesi, ilmoita siitä aulapalveluun p. 05 23 231 tai steveco.vaihde@steveco.fi mahdollisimman pian, mutta viimeistään 15. lokakuuta. Ilmoitathan samalla osoitteesi, sillä kalenterit toimitetaan kirjekuoressa kotiosoitteeseen. Pääkonttorilta sitä ei voi noutaa. -eh
Syyskisassa etsitään sanaa "...kotikulmien..." nMissähän jutussa tällainen sana piileksii? Lähetä vastauksesi joko oheisella kupongilla Steveco-lehden toimitukseen (Steveco Oy, Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka), sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi tai Pollarin sähköisellä lomakkeella. Vastauksien palautus viimeistään 31.10.2021.Osallistuneiden kesken arvotaan Steveco-tuotepalkintoja. Etsittävä sana löytyi sivulta: Nimi: Yhteystiedot:
21
Pyöräilykisassa maaliviiva häämöttää jo Steveco-konsernin joukkue Stevecolaiset on viime vuoden tapaan mukana Kilometrikisassa, jossa kerätään pyöräiltyjä kilometrejä. Tänä vuonna olemme mukana myös Kävelykilometrikisassa. Elokuun loppuun mennessä Kilometrikisaan oli rekisteröitynyt 36 stevecolaista. Aikaa osallistua on vielä 22.9. saakka. Kilometrejä voi tuon takarajan kirjata vielä muutaman päivän ajan. Kärkikolmikossa, mitä tulee poljettuihin kilometreihin, ovat elokuun lopun tilastoissa Markus Sakki, Roy Hagel ja Vesa Rissanen. Kaikkiaan stevecolaiset olivat ajaneet 25 270 kilometriä elokuun loppuun mennessä. Kävelykilometrikisassa on mukana 29 stevecolaista ja he ovat taittaneet matkaa kävellen 9 254 kilometriä, kärkikolmikossa Timo Haapasalo, Jukka Jääkallio ja Sania Mäntynen. Kisoihin osallistuneiden kesken on arvottu kuukausittain pienet kannustuspalkinnot. Molempien kisojen päättyessä on luvassa lisää palkitsemisia. • Kilometrikisaan osallistutaan pyöräi- lemällä ja kirjaamalla 1.5. - 22.9.2021 kertyneet kilometrit • Kävelykilometrikisaan osallistutaan kirjaamalla 1.5. – 31.10.2021 ulkona kävellyt kilometrit Jos haluat mukaan kisaan, toimi näin: • www.kilometrikisa.fi • www.kavelykilometrikisa.fi • joukkueen nimi on Stevecolaiset • joukkueen osallistumiskoodi Vetekki • mukaan voi liittyä koko kisa-ajan ja kilometrit voi kirjata takautuvasti • kisaan ovat tervetulleita mukaan kaikki Stevecon, Stermin ja Satama tekniikan vakituiset ja tilapäiset työntekijät
Kesäkisan kuvasatoa
Kevään lehdessä julistetussa kesäkisassa kannustettiin lukijakuntaa ulkoilemaan ja samalla kuvaamaan näkemäänsä ja kokemaansa. Toive saada kuvia kasvi-, eläin- ja kivikunnan edustajista ei herättänyt mitään valtaisaa innostusta tai sitten ne kuvat jäivät lähettämättä. Ohessa pieni otanta kuvista. Lisäksi kansikuvaksi valikoitunut laiturikuva on kisan satoa. Onnetar arpoi kuvia lähettäneiden keskuudesta kolme palkittavaa ja he ovat Jorma Myllynen, Piia Karppanen ja Tuija Paronen.
Satamakun: kunnat ja vähän Kuvassa kaikki älle. Kuva Hietakarista. Kuva pä an up ka a ta Tero Kuusela.
Kuva: Mari Repo
nen
Kuva: Tuija Paro
Kotkan Haapasaariston edustalla juhannuksena 2021. Kuva Piia Karppanen.
Kuva: Jorma Myllynen
Kallio. Kuvassa Eija ja Elina Karnaattu. Kuva: Anu Karnaattu
22
1991
Maailma ei totisesti tule valmiiksi. Siihen totuuteen törmää tavallisessa arjessa ja erityisesti lukemalla vuosikymmenten takaisia kirjoituksia. Esimerkkinä Steveco-lehden 1/1991 pääkirjoitus, jossa kerrotaan rakennustyöstä yhteisten tavoitteiden ymmärryksen ja tiedonkukun parantamiseksi Stevecolla. Tiedonkulun nopeuttamisessa ja tiedon oikeellisuuden perille saattamisessa emme voi aikailla: on vain löydettävä ne yhteistyömuodot ja kanavat, joita käyttää. – Nämä ovat esillä myös kuluvan vuoden alussa julkaistussa strategiassa ja siitä johdetuissa toimenpideohjelmissa, mm. viestintästrategiassa. Sähkötrukit olivat puheenaiheena jo 30 vuotta sitten. Ongelmalliseksi nousi akkujen kesto etenkin
kylmissä olosuhteissa ja akkujen vaihtamiseen kuluva aika, joka oli nelinkertainen verrattuna dieseltrukin tankkaamiseen. Toistaiseksi parhaiten on pärjännyt ylisuurella 90 kilowattitunnin akulla varustettu Asean neljän tonnin trukki, joka talvikelissä pinkkasi rullia laivassa aina iltavuoron toiselle tauolle asti. Näin kirjoitti Lassi Arminen, joka pohti jutussaan myös sähköauton läpimurtoa. Huoli ympäristön puhtaudesta ja hengitettävän ilman laadusta nousi keskusteluihin. Pelkkä huolestuminen ei riittänyt ja niinpä syksyllä 1991 aloitettiin kampanja työympäristön ilmanlaadun parantamiseksi. Kampanjan ensisijainen kohde oli työkoneiden pakokaasupäästöt. Ensimmäinen ajatus oli, että helppo juttu, tekniikka hoitaa. Mutta ei se ollut niin helposti ratkaistava ongelma, kirjoittaa Matti Harju. Lehdessä 2/1991 huomio kiinnittyy otsikkoon Henkilöstö harrastaa: Ryömii, pätkii tai rahisee. Mistään liikuntasuorituksista ei kuitenkaan ole kyse vaan radiopuhelinten korjaamisesta. Tekstin mukaan moni häiriö johtui itänaapurin tutkasta tietyllä radiosäällä, se saattoi johtua loisteputken värähtelystä tai tietokonepäätteestä lähistöllä. Noita ra-
23
hinoita selvitti Seppo Aarrekoski apureineen. - Nykyisin radiopuhelimien käyttöongelmat ratkoo kotkalainen yritys. Joskus siivotessa löytyy aarteita. Näin kävi Ruukinkatu 9:n kellaria siivonneille. He löysivät pieneksi rumaksi pianoksi arvioimansa laitteen, joka löysi Maakuntamuseon avustuksella uuden kodin Varkaudesta Mekaanisen Musiikin Museosta. Taitavissa käsissä laite muut-
tui arvokkaan näköiseksi juhlaposetiiviksi, jolla on soitettu mm. presidentti Koivistolle Porilaisten marssia hänen vieraillessa museossa. Museossa oltiin niin innostuneita saadusta posetiivilahjoituksesta, että silloinen museon intendentti Jürgen Kempf lupasi jokaiselle stevecolaisille ilmaisen pääsyn museoon. Lupaus ei valitettavasti ole enää voimassa. - Noin pitkän aikavälin takaisia päätöksiä ei voi pitää sitovina tänä päivänä. Posetiivi on kuitenkin tallella ja osana museon instrumenttikokoelmaa, kertoo museossa työskentelevä Tapio Lohikainen. -eh
RISTIKKO 2/2021 Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme jälleen kolme esinepalkintoa. Ristikon 2/2021 palautus viimeistään 15.11.2021 Elina Harjamalle Kipparinkulmaan (osoite PL 44, 48101 Kotka).
Nimi Osoite Ristikkovoittajat 1/2021 Minna Kinnunen, Kotka Hannu Kiiski, Hamina Raino Gröhn, Kotka
Seuraava Steveco ilmestyy joulukuussa 2021. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden viimeistään 15.11.2021 osoitteella Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka tai sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi. Voit lähettää kilpailuvastauksen ja ristikon samassa kirjekuoressa. Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon.
