VISIO
SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖTAVOITTEISIIN HELPOTTUI Meriteollisuus otti opikseen rikki direktiivin voimaantulosta ja on uusiin päästötavoitteisiin aiem paa paremmin valmistautunut. Teksti: Kirsi Riipinen Kuva: Shutterstock
TIUKENTUVAT YMPÄRISTÖMÄÄRÄYKSET eivät tule merenkululle ja meriteollisuudelle yllätyksenä. Ilmastokriisin vastaisessa työssä tilanne on tältä osin nyt erilainen kuin rikkidirektiivin tultua voimaan muutama vuosi sitten, 2015. Tätä mieltä on tutkimusjohtaja Ville Henttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk). Hän viimeisteli ennen rikkidirektiivin voimaan tuloa väitöskirjaansa ja seurasi, valittiinko varustamoissa vähärikkistä polttoainetta vai rikkipesureita. Hän huomasi monen varustamon kummastelleen, kuinka direktiivin pakotteesta olisi mahdollista selvitä, aiotaanko se todellakin panna voimaan! ”Direktiivin mukaiseen sopeutumiseen kyettiin lopulta hyvin. Olen toiveikas, että meriteollisuus onnistuu myös päästökaupassa.” Päästökaupan piiriin tulee ensi vuonna viidennes merenkulun päästöistä ja siirtymäajan jälkeen 2026 päästökaupan on tarkoitus koskea kaikkia päästöjä yli 5 000 tonnin bruttovetoisilla aluksilla. Hentun mukaan pakollisen pahan sijaan nykyään ajatellaan, että kun muutoksiin varaudutaan hyvissä ajoin, niistä on mahdollista saada kilpailuetua. Henttu huomauttaa, että valmistautumiseen ja etukenossa toimimiseen vaikuttavat myös kuljetettavien tuotteiden valmistajat sekä loppukäyttäjät. Heidän ympäristötietoisuutensa kasvaa. Tosin päästökaupassa on vielä epäselvyyttä. Henttu kysyy, ketkä mittaavat ja valvovat käytännössä merenkulkua? Hoidetaanko valvontaa pistokokein? ”Päästökauppa ohjaa joka tapauksessa merenkulua kuten muutakin teollisuutta vähähiilisempään suuntaan.”
DATASTA HYÖTYJÄ
Hentun mielestä myös vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteiden toteutuminen on mahdollista. Merenkululta tämä vaatii puhtaita ja energiatehokkaita ratkaisuja. Ilman vaihtoehtoisia polttoaineita ilmastotavoitteisiin ei päästä. Dataa hyödynnetään yhä paremmin, kuten myös energiatehokkuutta. ”Ratkaisuja on monia, mutta toistaiseksi kukaan ei tunnu tietävän, mikä tai mitkä polttoaineista tekevät lopulta läpimurron”, Henttu sanoo. Hän sanoo, että kysymyksiä on paljon. Miten pitkälle tulevaisuudessa jatketaan nesteytetyllä maakaasulla LNG:llä tai maakaasulla? Millainen potentiaali biomassaan pohjautuvilla polttoaineilla voisi olla? Ratkaiseeko vety haasteensa? Kuinka läpimurron tehneen ratkaisun jakeluverkosto saadaan kuntoon? Isoihin kysymyksiin kuuluu myös akkujen kehitys. Niiden massa ei voi olla niin suuri, että se hidastaa kulkua merkittävästi. SUOMESSA ALAN HUIPPUTUTKIMUSTA
Suomessa ei Hentun mukaan olla sivustaseuraajia. Meillä on alan huippututkimusta, ja hän toivoo, etteivät innovaatiot kaadu rahoituksen puutteeseen. Esimerkiksi Xamkissa alkoi vuoden alussa hanke, jossa tutkitaan vetykennoja ja akustoja. Viime vuonna päättyneessä hankkeessa kehitettiin etäluettavia tutkalaitteita. Henttu muistuttaa, että erittäin kiinnostavia hankkeita on käynnissä myös esimerkiksi VTT:llä ja Aalto-yliopistolla. 1/2022
11
