Savonian Sanomat 1/23

Page 1

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN

Vaikuttava kädenjälki ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi S.7

Bio- ja kiertotalouden laboratorio vauhdittaa kestävää kehitystä S.18

Savonia on tutkitusti

Suomen paras työpaikka S.4

SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2023

Pääkirjoitus

VASTUULLISUUS JA VAIKUTTAVUUS SAVONIAN YTIMESSÄ

Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi työelämässä. Savoniassa vastuullisuus on strategiamme ytimessä, sillä visiomme on olla vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu Suomessa vuonna 2030.

Uskon, että vastuullisuus on osa menestyvän korkeakoulun ydintä. Savonian vastuullisuusohjelma ohjaa niin koulutus- kuin tutkimustoimintaa sekä päivittäistä toimintaa kampuksilla ja johtamisessa. Ammattikorkeakouluna korostamme hiilikädenjäljen esiintuomista. Olemme sopineet, että kevään aikana jokainen koulutusohjelma varmistaa opintojen aikana syntyvän vastuullisuusosaamisen. Se tarkoittaa, että Savoniasta siirtyy Pohjois-Savon työelämään joka vuosi noin 800 uuttaa asiantuntijaa.

Lisäksi Savonian tutkimustoiminta tukee strategiamme mukaisesti elinkeinoelämän kestävää kasvua. Savonian tutkimuksen vahvuusalat vesiturvallisuus, ruokaliiketoiminta, kone- ja energiatekniikka, biotalous- ja kiertotalous sekä hyvinvointiteknologia ovat aivan ilmastomurroksen ytimessä. Soveltavalla tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla haemme nopeita ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa.

Koko ajan on syytä olla sormituntuma myös uusista avauksista. Savonian ainutlaatuinen kestävän tulevaisuuden ylemmän ammattikorkeankoulun uusi tutkinto-ohjelma sai aikaan varsinaisen hakijaryntäyksen. Siihen tulee jo työelämässä olevia asiantuntijoita, joilla on halu olla tukemassa omassa organisaatiossaan vihreää siirtymää ja ratkaisemassa toimialansa viheliäisiä haasteita. On hyvä nostaa esille myös sosiaalinen vastuu. Työterveyslaitoksen (2023) selvityksen mukaan

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN

elämme suurinta työelämän muutosta vuosikymmeniin. Työhyvinvointia ja tuottavuutta voidaan tukea yhteisöllisyydellä, jota tarvitaan varsinkin nyt monipaikkatyön arjessa. Monien eri tutkimusten mukaan henkilöstö voi huonosti työpaikoilla ja merkittävä osa suomalaisista pohtii työpaikan tai koko alan vaihtoa.

Savoniassa olemme pitkäjänteisesti kehittäneet yhteisöämme Great Place to Work -viitekehyksen mukaan. Tulokset ovat erinomaisia, sillä 93 prosenttia savonialaisista sanoo, että Savonia on hyvä työnantaja ja henkilöstö on ylpeä työstään. Työn merkityksellisyys nouseekin yhä enemmän esille, kun puhutaan työelämän veto- ja pitovoimasta.

Vastuullisuus ja Savonian arvot liittyvät henkilöstön lisäksi opiskelijoihin ja sidosryhmäkumppaneihin. Meidän tulee käydä jatkuvaa vuoropuhelua ja kohtaamisia niin yhteisömme sisällä kuin myös kumppaneidemme kanssa.

Savonian henkilöstön ja johdon väliset tulevaisuuskatsaukset ovat olleet antoisia kohtaamisia, joissa näkökulmana on ollut Sitran megatrendit 2023. Nämä keskustelut ovat avanneet koulutusaloille ja tutkimuksen vahvuusaloille mielenkiintoisia yhteisöllisiä keskusteluja esimerkiksi tulevaisuuden osaamistarpeista, teknologian tuomista uusista toimintatavoista ja hyvinvoinnista.

Olemme Savoniassa muutosvalmiita ja tunnistamme myös hiljaisia signaaleja. Samalla pohdimme mitä haluamme säilyttää ja vahvistaa toiminnassamme.

SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2023

JULKAISIJA

Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1)

70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA

Mervi Vidgrén

Anne Heikkinen

Mikko Lappalainen

ULKOASU JA TAITTO

Mikko Lappalainen

KANNEN KUVAT

Mikko Lappalainen

SÄHKÖINEN LEHTI

JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

KIRJAPAINO

Punamusta Oy

ISSN 1797-8939 (painettu)

ISSN 1797-8947 (verkko)

ISSN-L 1797-8939

5/23

Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2023.

Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

"Uskon, että vastuullisuus on osa menestyvän korkeakoulun ydintä."
2 2/ 2022 Savonian Sanomat
Mervi
Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

SISÄLTÖ

4 Savonia on Suomen paras työpaikka

6 Vastuullisuus on aitoutta ja vuorovaikutusta

7 Vaikuttava kädenjälki ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi

8 Yritysvastuu muutoksessa

9 Voit vaalia hyvinvointiasi luonnossa

14 LEAP on loikka haasteista kasvuun

16 Digivisio - Savonia jatkaa kehittämistyötä

18 Ratkaisu hiukkaspäästöjen vähentämiseen

19 Ilmastoahdistuksesta ilmastoinnostukseen

20 Savonian uusi Bio ja -kiertotalouden laboratorio

22 Nuorten aivoinfraktit ovat lisääntyneet

24 Hiljainen tieto opiskelun suunnittelussa

25 Hyvinvointimatkailun ammattilaiseksi

26 Teknologiaa etänä ja lähellä

28 Ammattikorkeakoulut kumppanuuksia kehittämässä

29 Kampuksen kammari – ratkaisu osaajapulaan

30 Savonian Wellness Center ja KuPS

31 BANZAI! pallo hallussa myös Savonia muotoilussa!

32 Kuljettajien hyvinvointihanke on loppusuoralla

34 30-vuotisjuhlavuoden julkaisu

35 Pop up –ravintola sukeltaa kesäyöhön SUOMEN PARAS!

4
20
BIO JA - KIERTOTALOUS
16 LUODAAN OPPIMISELLE TULEVAISUUS

Savonia on Suome

Savonia-ammattikorkeakoulu on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi Suomen Parhaat Työpaikat™ -listan suurten yritysten sarjassa. Voitto on historiallinen, sillä koskaan aiemmin ykkössijalla ei ole ollut koulutusorganisaatio. Hienon tunnustuksen myötä Savonia haluaa tarjota osaamistaan hyvän työkulttuurin luomiseksi myös muille.

Voiton toi erinomainen työntekijäkokemus. Työntekijöiden luottamus Savoniaan on huippuluokkaa: 93 prosenttia vastanneista pitää Savoniaa todella hyvänä työpaikkana. Tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38 prosenttia.

Great Place To Work® on julkaissut Suomen Parhaat Työpaikat™ -listan jo vuodesta 2002 lähtien. Kysees-

sä on Suomessa ja maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu tunnustus, joka kertoo tutkitusti yrityksen hyvästä työntekijäkokemuksesta.

– Työelämätutkimusten mukaan suomalaisten kokemus työhyvinvoinnista on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt. Me Savonialla haluamme olla suunnannäyttäjiä ja luoda työkulttuuria, jossa hyvinvointi syntyy luottamuksesta, yhteisöllisyydestä ja työn merkityksellisyydestä. Tavoitteemme on olla paitsi paras työpaikka myös paras paikka opiskella, Great Place to Learn, toteaa rehtori Mervi Vidgrén.

SAVONIA TEKI HISTORIAA SUOMEN PARHAIDEN TYÖPAIKKOJEN LISTALLA

Savonialla tiimityö nähdään voimava-

rana, joka vahvistaa arjen psykologista turvallisuutta. – Tiimissä huolehditaan riittävällä vuorovaikutuksella ja yhteisillä pelisäännöillä siitä, että kukaan ei eksy työelämän polulla ja repussa on riittävästi eväitä selviytyä yhdessä arjen haasteista, kertoo hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov.

Great Place To Work organisaaton

Head of Sales & Culture Coaching Kirsi Ilmasti toteaa, että on suuri kunnia onnitella Euroopan parhaiden työpaikkojen joukossa menestynyttä ja nyt ansaitusti Suomen parhaiden työpaikkojen suurten sarjan voittajaa.

– Pitkäjänteinen työ ja osallistava kehittäminen ovat voittajan vahvuudet. Kulttuurissa korostuvat tiimityöskentely, yhteiskunnan tarpeet ja yksilön arvostaminen. Johtamiskokemus

4 2/ 2022 Savonian Sanomat
TEKSTI ANNE HEIKKINEN KUVA MIKKO LAPPALAINEN

n paras työpaikka

on tasapuolinen ja tavoittaa jokaisen työntekijän sekä myös opiskelijat, Ilmasti sanoo.

JOKAPÄIVÄISILLÄ TEOILLA KOHTI PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ

Savonia haluaa jakaa kokemuksiaan kehitysmatkalta kohti Suomen parasta korkeakoulutyöyhteisöä ja kertoa hyvistä käytännöistä suomalaisen työelämän hyväksi.

– Savonia täsmäkouluttaa eri teemoista yritysten ja julkisorganisaatioiden ammattilaisia. Voisimme tarjota johtamisen täydennyskoulutuksia, jossa aiheena on työn merkityksellisyys ja henkilöstön johtaminen. Teemoille on tutkimustenkin mukaan selkeästi laajasti tarvetta

työelämässä myös vaikkapa aloittavilla hyvinvointialueilla, Mervi Vidgrén toteaa.

GREAT PLACE TO WORK –RATKAISUJA KOHTI PAREMPAA TYÖPAIKKAA

Savonia-ammattikorkeakoulussa on noin 570 työntekijää. Heistä vajaat 300 on opetushenkilökuntaa, tutkimus- ja kehitystehtävissä työskentelee 170 ihmistä ja korkeakoulupalvelutehtävissä 115.

Great Place To Work tutkii Suomessa vuosittain noin 150 organisaatiota, joissa työskentelee yhteensä noin 30 000 työntekijää. Kriteerien täyttyessä tutkituille organisaatioille myönnetään Great Place To Work -sertifiointi™.

Sertifioiduista organisaatioista 50 henkilöstötutkimuksessa korkeimmat pisteet saanutta julkaistiin torstaina 27.4.2023 Suomen Parhaat Työpaikat™ 2023-listalla.

Lista julkaistaan kolmessa sarjassa: pienet yritykset (10–49 hlöä), keskisuuret yritykset (50–249 hlöä) ja suuret yritykset (yli 250 hlöä).

Vuonna 2022 Savonia oli listan sijalla neljä ja Euroopan Parhaat Työpaikat listan sijalla 35.

Savonian Sanomat 2 / 2022 5

Vastuullisuus on aitoutta ja vuorovaikutusta

Vastuullisuus on nouseva megatrendi. Enää ei ole kyse vain yksittäisistä ympäristökysymyksistä tai luonnonsuojelutoimista, vaan laajemmin maapallon kantokyvystä, ihmisoikeuskysymyksistä, ihmisten hyvinvoinnista, luonnon tilan parantamisesta ja oikeudenmukaisesta taloudenhoidosta.

Vastuullisuutta pystyy moni kuvaamaan yleisellä tasolla, mutta syvällisempi tarkastelu osoittautuu haastavaksi. Vastuullisuuden hallinta, johtaminen ja mittaaminen on moniulotteista ja siihen liittyy pirullisia ongelmia, joiden ratkaisuun ei ole oikeita vastauksia.

Organisaatioiden vastuullisuustyö on viime vuosina noussut tärkeämpään rooliin. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilta vaaditaan nyt vastuullisuusohjelmia, joiden myötä toimijat asemoivat itsensä kestävän kehityksen kentällä.

Yhteisesti sovittujen kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteiden sekä ohjelmatyön myötä vastuullisuus on laajentunut jalanjäljen hallinnasta kädenjäljen jättämiseen. Kyse on siitä, että haittojen vähentämisen lisäksi halutaan tehdä positiivinen vaikutus yhteiskuntaan.

Savonialla esimerkiksi hillitsemme toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, minkä lisäksi vaikutamme entistä enemmän siihen, että koulutamme osaajia, joilla on kykyä toimia kestävästi työelämässä, rakennamme yhteisön turvallisuuden tunnetta ja huolehdimme siitä, että taloon tulevat eurot käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Toki vastuullisuus on myös arkisia tekoja. Se on sitä, että kampusten lajittelupisteet on tarpeenmukaiset ja riittävät sekä sitä, että yhteisöissä moikataan ja kysytään mitä kuuluu.

Vastuullisuudessa vaikeaa on hahmottaa mitkä sanat ja teot ovat aidosti vastuullisia ja milloin on kyse perusteettomista väitteistä, pahimmillaan viherpesusta. Koko asian juju on avata konkretiaa ja tavoitteita vastuullisuustyössä, ei miettiä tyhjiä lupauksia ja hienoja brändisanoja.

Ihmiset ovat valveutuneita ja jälkimmäisestä jää helposti kiinni. Toisaalta

ei saa myöskään pelätä sitä, että tekisi asioita väärin tai epätäydellisesti. Joskus vastuullisinta on myöntää, että emme vielä osaa tätä, mutta selvitämme ja haemme kumppaneita, kenen kanssa olemme vahvempia.

Rehellinen viestintä ja vuorovaikutus niin oman organisaation sisällä kuin ympäröivän maailman kanssa avaa parhaat mahdollisuudet vastuulliseen toimintaan. Ihmiset välittävät eniten siitä, mitä organisaatioissa konkreettisesti tehdään.

TEKSTI SAARA KARKULAHTI | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
6 2 / 2022 Savonian Sanomat
Hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti

Vaikuttava kädenjälki

ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi

Savonia-ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelma on valmistunut. Tämä näkyy siinä, että Savonia toimii vastuullisesti: ekologisesti, sosiaalisesti, tietoturvallisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Taloudellisen vastuun perustana on omasta kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen, jolloin Savonialla on edellytykset huolehtia myös sosiaalisesta ja ympäristövastuusta.

Vastuullisuusohjelman yksi kirjoittajista, tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Jyri Wuorisalon mukaan kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimukset ovat nousseet keskeiseksi osaksi vastuullisuutta. Kehityskulku johtuu ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja luonnonvarojen liikakäytöstä.

Ne aiheuttavat globaalisti uhkia elinympäristölle, elintavoille ja elinkeinoille.

– Nämä muutokset ovat pakottaneet maapallon vihreään siirtymään, jota ohjaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

– Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen liikakäyttöön ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Vastuullisuus on vihreän siirtymän ytimessä.

Wuorisalo korostaa erityisesti sitä,

että Savonian vastuullisuustyössä toteutetaan kestävän kehityksen Agendaa 2030. Työn keskiössä ovat mittaaminen, raportointi ja viestintä. Tuloksena on tietoa siitä, miten Savonia edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja miten vähentää haittavaikutuksia. Vastuullisuustyötä ei voi ulkoistaa, vaan sen pitää olla osa organisaation strategiaa.

– Savonian rooli aluekehityksen uudistamisessa ja elinvoimaistamisessa on yhä vaikuttavampi. Läheinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa edellyttää yritysvastuun ymmärtämistä, koska vastuullisuuden EU-sääntely etenee vauhdilla ja se ulottuu vaiheittain erikokoisiin yrityksiin.

TEKSTI JYRI WUORISALO JA JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Savonian Sanomat 2 / 2022 7
Jyri Wuorisalon mukaan kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimukset ovat nousseet keskeiseksi osaksi vastuullisuutta.

Yritysvastuu muutoksessa

Aikaisemmin vastuullisuus yritystoiminnassa on ollut lakien noudattamista ja vapaaehtoista yhteiskuntavastuutoimintaa. On selvää, että yritykset toimivat vastuullisesti tai muussa tapauksessa asiakkaat ja kumppanit katoavat.

Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijan Jyri Wuorisalon mukaan tämä ei riitä. Yritysvastuu on voimakkaassa muutoksessa ja tämä edellyttää uusien tietojen ja taitojen oppimista.

– Entistä laajempaa vastuullisuutta edellyttävät yhä enemmän työntekijät, kumppanit, asiakkaat, rahoittajat ja sijoittajat.

Wuorisalo näkee, että kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimukset ovat nousseet keskeiseksi osaksi vastuullisuutta.

Siirtymisen perusta on ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisessä ja luonnonvarojen liikakäytössä.

– Nämä aiheuttavat globaalisti uhkia elinympäristölle, elintavoille ja elinkeinoille. Tämä kehitys on pakottanut maapallon vihreään siirtymään, jota ohjaa YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen ohjelma.

Wuorisalo muistuttaa, miten yritys toteuttaa Agenda 2030 -kestävän kehityksen ohjelmaa, on varsin keskeinen kysymys. Työn keskiössä ovat mittaaminen, raportointi ja viestintä.

– Tuloksena on tietoa siitä, miten yritys edistää toiminnallaan kestävän kehityksen tavoitteita tai vähentää haittavaikutuksia. Vastuullisuustyötä ei voi ulkoistaa, vaan sen pitää olla osa yrityksen strategiaa.

– Vastuullisuuden EU-sääntely etenee vauhdilla. Sitä ulotetaan vaiheittain erikokoisiin yrityksiin: EU:n yritysvastuulaki, kestävän kehityksen rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia ja kestävyysraportoinnin direktiivi vaikuttavat vähintään epäsuorasti kaikkiin yrityksiin.

Wuorisalo korostaa sääntelyn vaikutuksia. Vastuullisuustyö voi vaikuttaa lainan korkoihin, pärjäämiseen tarjouskilpailuissa sekä rooliin toimitusja arvoketjuissa.

– Nyt on oikea aika aloittaa yrityksen vastuullisuustyö. Esimerkiksi Savonia järjestää pohjoissavolaisille pk-yrityksille maksutonta vastuullisuussparrausta, joka perehdyttää uuteen vastuullisuusajatteluun.

EU:n yritysvastuulaki, kestävän kehityksen rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia ja kestävyysraportoinnin direktiivi vaikuttavat vähintään epäsuorasti kaikkiin yrityksiin. TEKSTI JYRI
8 2/ 2022 Savonian Sanomat

Voit vaalia hyvinvointiasi

luonnossa, kokatessa tai kasvilavankin äärellä

Savonia on luonut uusia mahdollisuuksia kouluttajana ja valmentajana Mielitekoohjelmassa, jonka kova tavoite on kääntää Pohjois-Savon erittäin korkea

mielenterveyden sairastavuus laskuun.

Mieliteko on hyvän mielen ohjelma, jonka taustalla on raskas tosiseikka: PohjoisSavo on maamme sairain maakunta. Erityisesti mielenterveyteen liittyviä ongelmia pohjoissavolaisilla on hätkähdyttävän paljon enemmän kuin muilla suomalaisilla. Sairastavuusluvut pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin.

Mieliteon tehtävä on kääntää maakunnan synkät sairastavuusluvut las-

kuun. Tavoite on kova, ja siksi työhön on valjastettu Kuopion kahdeksan työntekijän perustiimin lisäksi osatoteuttajina Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Savonia on vastannut Mieliteossa työttömien sekä työelämän ulkopuolella olevien elintapavalmennuksista, joissa on uudella tavalla yhdistetty liikunta ja terveellinen ravinto luontokokemuksiin.

Savonian toinen tärkeä tehtävä Mieliteossa on kouluttajan rooli. Savonia on suunnitellut ja toteuttanut mielenterveystaitojen ja mielenterveyden johtamisen koulutuksia laajalti maakunnan alueella.

Kuusi Savonian työntekijää vastaa viiteen kysymykseen ja summaa näin kokemuksensa Mieliteosta, joka on suunniteltu kymmenvuotiseksi ohjelmaksi ja jonka ensimmäinen toimikausi päättyy elokuun lopussa.

TEKSTI KATJA HEDBERG | KUVAT KATJA HEDBERG JA MIKKO LAPPALAINEN (AI GENERATED)
Savonian Sanomat 2 / 2022 9

1. Mitä olet tehnyt Mieliteko-ohjelmassa?

2. Mieliin painuvin hetki Mieliteon työssäsi?

3. Missä olet onnistunut?

4. Mikä oli oppimisen paikka?

5. Miksi Mielitekoa tarvitaan Pohjois-Savossa?

KOKKAILU TUKEE ITSETUNTOA HÄMMÄSTYTTÄVÄLLÄ

TAVALLA

Lehtori, ravitsemusterapeutti Sari Aalto:

”Olen terveellisen arkiruuan puolesta puhuva sanansaattaja. Terveellinen ruoka ja hyvä ateriarytmi ovat yksinkertaisia asioita, jotka tekevät hyvää mielen hyvinvoinnille. Tätä olen avannut Mieliteon tapahtumien osanottajille. Keskeinen tavoitteeni on muuttaa puheet ja teoriat terveellisestä syömisestä konkreettisiksi asioiksi – ruuaksi, maisteluksi, kauppalistoiksi ja oikeiksi valinnoiksi.

Olemme valmistaneet terveellisiä, helppoja, maistuvia ja edullisia arkiruokia sekä leivonnaisia useissa paikoissa. Pääkokkeja kauhan varressa ovat olleet tapahtumiemme osanottajat – hyvällä menestyksellä ja ilahduttavalla innolla.

Olen muuttanut ravitsemuksen teoriatiedon käytännön ruuaksi ja kauppalistaksi ja näyttänyt, että terveellinen ja edullinen syöminen mahtuvat samaan kattilaan. On hienoa avartaa ajattelua siitä, että terveellinen syöminen edistää fyysisen terveyden lisäksi mielen hyvinvointia.

Olen saanut kokea useita koskettavia ja ilahduttavia hetkiä. Syöminenhän ei ravitse kehoa ja mieltä vain fysiologisesti. Se on myös oivallista tekemistä ja kokemista yhdessä. Yhdessä

kokkailu ja syöminen lisäävät osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteisiä kokemuksia – asioita, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiimme.

Ruuan valmistaminen ja siinä onnistuminen tukevat hämmästyttävällä tavalla myös itsetuntoa ja minäpystyvyyttä. Mieleeni ovat painuneet tilanteet, joissa henkilö kieltää osaavansa laittaa ruokaa. Sitten iso porukka syö ja kehuu hänen valmistamaansa ateriaa. Jokainen tarvitsee arkeensa onnistumisia ja kehuja, joita kokkailuhetkemme ovat mahdollistaneet. Nämä tilanteet ovat olleet superhuippuhetkiä!

Mieliteon kohderyhmään kuuluvien tavoittaminen vaatii aikaa ja vaivaa. Olisi tärkeää kohdata samoja henkilöitä useamman kerran, jotta tavoitteet etenevät ja juurtuvat pysyviksi elintavoiksi.

Mieliteko toimii oivallisena sateenvarjona useille hyvinvointia edistäville toiminnoille, joita on aiemmin tehty ehkä liian erikseen. Mielitekoa tarvitaankin kaikkialla Suomessa.

Mieliteossa yhdistyvät hyvinvoinnin osatekijät kuten yhdessä oleminen ja tekeminen, itsetunnon tukeminen, toivon edistäminen arkisilla asioilla, liikkuminen, terveellinen syöminen sekä luonnon palauttava ja rentouttava vaikutus – kaikki nämä kumuloivat toistensa hyvinvointivaikutuksia. Mieliteko tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen, jota me kaikki tarvitsemme.”

MITÄ PIENEMPI POLKU, SITÄENEMMÄN YHTEISÖLLISYYTTÄ

Lehtori, green power

Susanne Hämäläinen:

”Olen luontoliikuttaja. Olen vetänyt yhdessä kollegoideni kanssa elintapa- ja mielenterveystaitojen valmennuksia luontoympäristössä, tukenut

osanottajien luontosuhdetta ja tutustuttanut heitä lähiluontoon. Luonto lisää fyysistä aktiivisuutta, laskee stressitasoa, parantaa vastustuskykyä sekä lisää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Jokainen kokee luonnon ja luonnossa liikkumisen omalla tavallaan, ja tämän kunnioittaminen on tärkeää.

Kohtaaminen on erilaista metsäpoluilla kuin kaupungilla. Mitä syvemmällä metsässä olemme, sitä enemmän ihmiset hymyilevät. Keskustelu luonnossa muiden kanssa on vaivattomampaa ja luontevaa. Ryhmä antaa turvaa. Mitä pienemmiksi polut käyvät, sitä enemmän yhteisöllisyys lisääntyy.

Koska metsä itsessään jo rauhoittaa, mielen- ja läsnäolotaitojen harjoittelu on helpompaa luonnossa kuin sisätiloissa. Olen onnistunut ohjaamaan luontoharjoitteita eri aisteja hyödyntäen niin, että osallistujat ovat saaneet uusia oivalluksia, tutustuneet läsnäoloonsa ja syventäneet luontosuhdettaan. Luonnossa, tuoksut, äänet ja visuaaliset sekä fyysiset aistimukset tuottavat kokonaisvaltaisen, moniaistisen hyvän olon kokemuksen. Vaikutus tuntuu pitkään. Mieleenpainuvia hetkiä Mieliteossa onkin ollut monia.

Oppimisen paikkoja on aina. Mieliteossa kohderyhmän, työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien, tavoittaminen on ollut haasteellista.

Tiedämme Pohjois-Savon sairastavuuden faktat, joihin haluamme vaikuttaa laajalla rintamalla. Tarvitsemme mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi monenlaisia tekoja ja toimijoita. Luontoympäristö tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia vastata hyvinvointihaasteisiin. Luonnosta vieraantuminen voi tarkoittaa heikentynyttä mahdollisuutta pitää yllä fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia.”

10 2 / 2022 Savonian Sanomat

Liikunnan lehtori Eija Partanen-Kivinen ja liikunnan opettaja

Anne-Marika Partanen:

”Olemme kertoneet Mieliteon tapahtumien osallistujille liikunnan ja liikkumisen laaja-alaisista mahdollisuuksista, joilla voi edistää mielen hyvinvointia. Olemme työstäneet osanottajille teoriapakettia ja työkirjaa sekä liikkuneet heidän kanssaan luonnossa ryhmävalmennuksissa. Olemme järjestäneet kunnissa elintapavalmennuksia sekä esitelleet itsenäisen opiskelun teoriapakettia. Olemme luoneet myös mielenterveysjohtamiseen koulutus-

kokonaisuuksia.

Aidot kohtaamiset ja keskustelut ovat olleet mieliinpainuvimpia hetkiä. Hymy ihmisten kasvoilla liikuntahetken aikana ja jälkeen jää myös mieleen. Olemme nähneet, että osallistujat rentoutuvat ja nauttivat luonnossa liikkumisesta, keskusteluista ja yhdessä tekemisestä.

Ryhmäläisten kohtaamiset, yhteinen toiminta ja yhteishengen luominen ryhmäläisten kesken ovat onnistuneet hyvin. Olemme avanneet osallistujille liikunnan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Onnistuimme yhdistämään myös liikunnan, luonnon ja ravinnon tärkeäksi koplaksi. Tavallisesti nämä kolme teemaa toteutetaan

erikseen tai korkeintaan liikunta ja ravitsemus yhdessä.

Ohjelman laajuus sekä kohderyhmän tavoittaminen ovat olleet oppimisen paikka. Pohdimme paljon, kuinka saamme mukavasti, loogisesti ja toimivasti yhdistettyä ravinnon ja liikunnan luontoon – siinäkin oli oppimista.

Ajassamme on paljon mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita. On äärimmäisen tärkeää edistää mielen hyvinvointia usean eri reitin kautta. Yksi vaihtoehto on elintavat, jotka luontokokemuksen tavoin mahdollistavat lääkkeettömän, tutkitusti toimivan tavan vaikuttaa mieleen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – pienillä teoilla, pienin askelin ja yhdessä tehden.”

LUONTO ON LÄÄKKEETÖN TAPA EDISTÄÄ MIELEN HYVINVOINTIA
Savonian Sanomat 2 / 2022 11

”ISTUTTAMALLA KASVEJA VOIISTUTTAA MYÖS YHTEISÖLLISYYTTÄ”

Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen asiantuntija Ulla Piipponen:

”Olen koonnut ja nostanut näkyviin Kuopion Neulamäessä asuvien kaupunkilaisten mielen hyvinvoinnin ja hyvän elämän osa-alueita. Mukana toiminnassa ovat olleet neulamäkeläisten lisäksi muun muassa Kuopion kaupungin asukastoiminta ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Olemme innostaneet lähiön asukkaita yhteiseen tekemiseen, toteuttaneet tapahtumia ja rakentaneet asukasyhteisöä, jotta voimme vahvistaa ja edistää mielen hyvinvointiin vaikuttavia asioita.

Mieleenpainuvimpia hetkiä ovat aina kohtaamiset, joissa ollaan ihminen ihmiselle taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Neulamäessä olen

kokenut useita tällaisia kohtaamisia. Unohtumaton kokonaisuus oli Neulamäen torin kasvilavapilotti, jonka suunnittelimme ja toteutimme yhdessä asukkaiden kanssa. Pilotti sisälsi lukuisia tehtäviä, ennen pääsimme istuttamaan kasveja. Lavojen valmistuttua hankimme kastelukannut ja veimme kasvien hoito-ohjeet kirjastolle kaikkien saavutettavaksi. Sovimme, että neulamäkeläiset pitävät kasvilavoista yhdessä huolta.

Onnistuimme herättämään henkiin ja tuomaan näkyviin yhteisöllisyyttä sekä neulamäkeläisten valtavaa potentiaalia mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteisöllisyys ja osallisuuden kokemus luovat turvaa ja suojaavat mielenterveyttä. Toinen onnistuminen on asukastoiminnan roolin kirkastuminen: on tärkeää mahdollistaa, kannustaa ja tukea asukkaista lähtevää toimintaa.

Pienen pienetkin mahdollisuudet

kohdata toinen ihminen ja tuntea olevansa seurassa hyväksytty omana itsenään luo mielen hyvinvointia. Kohtaamisia mahdollistavana ”tilana” voi todella toimia myös yhdessä toteutettu kasvilava! Kohtaamisen paikkoja pitää kokeilla, luoda, vaalia ja nostaa esiin. Avoimuus myös keskeneräisyydelle avaa mahdollisuuksia toimijuudelle: jos kaikki on loppuun saakka suunniteltua, ei yhteiselle ongelmanratkaisulle tai osallisuuden kokemukselle jää tilaa.

Mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja päihdemyönteisyyden vähentämiseen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jossa niin asiantuntijat kuin pohjoissavolaiset omassa arjessaan rakentavat muutosta yhdessä oppimalla.”

12 2/ 2022
Savonian Sanomat

Savonian yhteyshenkilö Mieliteossa, projektipäällikkö Fatima Moursad:

”Olen suunnittelut ja organisoinut Mieliteon toimintaa Savonian tiimimme kanssa sekä tavoitellut ohjelman toimintaan osanottajia kuntien edustajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Olemme räätälöineet toimintaamme osanottajien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kentällä olen osallistunut mielen hyvinvointia edistäviin valmennuksiin useissa tapahtumissa aina kokkaustilaisuuksista kirjastojen elintapojen pop upeihin.

Mieleenpainuvinta ovat olleet ihmisten kohtaamiset ja myötäeläminen heidän arjessaan. On ollut suuri ilo tutustua ja jakaa ajatuksia sekä kokemuksia eri puolilla maakuntaa asuvien kanssa. Tietoisuuteni osallistujien elämäntilanteiden ja -kokemusten

moninaisuudesta on lisääntynyt. Olen iloinnut yhdenvertaisista kohtaamisista ja saanut niistä valtavasti energiaa sekä arvokasta kokemusta.

Olen oppinut, millainen merkitys on pitkäjänteisellä toiminnalla, kun luodaan luottamusta ja kun ihmisiä tavoitellaan mukaan mielenterveyteen liittyvään toimintaan. Kehittämistyössä pitää uskaltaa myös rohkeasti kokeilla erilaisia asioita. Sekä onnistumiset ja epäonnistumiset opettavat, kuinka kannattaa toimia seuraavalla kerralla.

Mielenterveys ja mielen hyvinvointi ovat merkittävimpiä voimavarojamme. Niitä pitää ymmärtää ja niistä on osattava pitää huolta. Mieliteossa ihmisten tietoisuutta näistä molemmista asioista on edistetty Pohjois-Savossa, jossa on valitettavasti maamme heikoin mielenterveyssairastavuuden tilanne.”

”YHDENVERTAINEN KOHTAAMINEN ANTAA VALTAVASTI ENERGIAA”
Savonian Sanomat 2 / 2022 13

LEAP on loikka haasteista kasvuun

Projektipäällikkö Lauri Kermanin tehtävänä on herättää yrityksissä niiden oma tietoisuus sekä haasteista että omasta kasvupotentiaalista

TEKSTI TARJA TAPANINEN KUVA JARMO VILJAHARJU 14 2/ 2022 Savonian Sanomat

LEAP-kasvuohjelma on vuodesta 2021 auttanut pohjoissavolaisia pk-yrityksiä taklaamaan liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita. Ohjelman taustalla on hanke, joka on syntynyt tarpeesta luoda Pohjois-Savon alueen yrityksiin uutta osaamista, lisää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (tki) ja näin vahvistaa koko maakunnan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta.

LEAPissä paikallisia pk-yrityksiä autetaan valmentavalla otteella oivaltamaan omaa kasvupotentiaaliaan. Valmennukselle on tarvetta, sillä muun muassa covid-pandemia on viime vuosina heikentänyt yritysten kasvuhalua ja –kykyä. Aivan viime aikoina esille ovat nousseet myös globaali ilmastokriisi sekä uhkaava luontokato. Vastuullinen liiketoiminta on entistä tärkeämpää, mutta sen kehittämiseen tarvitaan sparrausta.

Pk-yrittäjä on usein melko yksin edellä mainittujen haasteidensa kanssa. LEAP-ohjelmassa työskentelevät projektipäällikkö Lauri Kerman ja liiketoiminta-asiantuntija Jarmo Viljaharju toimivat ohjelmassa eräänlaisina peileinä, joihin yritysten tilannekuvat heijastuvat. Laurin ja Jarmon tehtävinä on herättää yrityksissä niiden oma tietoisuus sekä haasteista että omasta kasvupotentiaalistaan.

SPARRAUS ON OIVALLUTTAMISTA

LEAP-ohjelmassa sparrauksen työkaluina käytetään Business Model Canvasta sekä Quum-yritysanalyysiä. Business Model Canvasiin yritys kuvaa oman toimintansa nykytilan ja sen osatekijät. Quum taas seuloo lähes viiden sadan kysymyksillä arvion yrityksen haasteista. Vähintään yhtä tärkeitä ovat kuitenkin keskustelut, joita sparrauksissa käydään yhdessä

yrityksen edustajien kanssa.

Parhaimmillaan lopputulos on se, että pullonkaula ei ole se mitä alkukartoituksen tuloksissa olisi tulkittavissa, vaan todellinen kehittämisen kohde löytyy aivan muualta. Sparraus onkin hyvin pitkälle oivalluttamista, jonka tuloksena yritys kypsyy itse havaitsemaan haasteensa, ottamaan vastuun kehittämisestään sekä saamaan rohkeutta ottaa ensimmäiset askeleensa kohti kasvua.

LEAP-ohjelmassa on mukana jo reilut 30 paikallista pk-yritystä. Valmennusprosessi sisältää useita tapaamisia, joiden välissä yrityksille annetaan aikaa ottaa konkreettisia askeleita haasteidensa ratkaisemiseksi. Usein se tarkoittaa käytännössä strategisempaa liiketoiminnan suunnittelua, johtamista, tuotekehitysprosesseja, myyntiä ja sen johtamista sekä markkinointia.

LEAP-asiantuntijat tekevät valmennettavissa yrityksissä usein sitä työtä, jota esimerkiksi ulkopuolinen hallituksen jäsen tekisi. Johtamisvalmennukseen on saatu yhteistyökumppaniksi Hallituspartnerien Hallitukset töihin! –hanke, jossa kehitetään erityisesti osakeyhtiöpohjaisten pien-, mikro- ja start up -yritysten hallitustyöskentelyä.

PAINOPISTE VANKASTI TULEVAISUUDESSA

LEAP on saanut ohjelmaan osallistuneilta yrityksiltä positiivista palautetta valmennustavastaan, jossa yritysten nykytila avataan, mutta samalla painotetaan tulevaisuuden tavoitteita ja kasvua.

”LEAP-ohjelma sopi sataprosenttisesti meidän tarpeisiimme. Osallistuminen sattui ajallisestikin juuri sopivaan aikaan, sillä olimme yrityksessä pohtimassa kehittämisen mahdollisuuksia. LEAPin avulla

päästiin niissä konkreettisesti eteenpäin”, toteaa Virranta-yhtiöiden toimitusjohtaja Petteri Virranta.

Yrityksen oivaltaessa oman kasvu- ja kehittymispotentiaalinsa eteen tulee nykyään vääjäämättä myös kysymys liiketoiminnan vastuullisuudesta. Allihankkijoina toimivilla yrityksillä paine siihen kasvaa esimerkiksi päämiesten suunnalta. Vaade voi myös tulla jo suoraan asiakkailta.

Tarve vastuullisuuteen liittyvään valmennukseen on maakunnan alueella suuri. LEAP-ohjelman yrityksiä on herätelty vastuullisuuteen tuomalla esiin sen merkitystä kasvun edellytyksenä, mutta myös sen mahdollistajana. Yhteistyökumppanina tässä työssä on toiminut Savonian Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (https://ilmastoturvallisuus.savonia.fi/vastuullisuussparraus/ )ja sen tarjoamat koulutukset.

LEAP-kasvuohjelma jatkuu hankkeena vuoden 2023 loppuun saakka. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu.

Mukaan valmennukseen mahtuu vielä muutamia yrityksiä!

LISÄTIETOJA OHJELMASTA:

LAURI KERMAN, LAURI.KERMAN@ SAVONIA.FI PUH. 044 785 6815

JARMO VILJAHARJU, JARMO.VILJAHARJU@SAVONIA.FI PUH. 044 785 6817,

WWW.LEAPKASVUOHJELMA.FI

Savonian Sanomat 2/ 2022 15

SAVONIA JATKAA AKTIIVISTA

DIGIVISIO- KEHITTÄMISTYÖTÄ

Digivisio 2030 -hankkeessa suomalaiset korkeakoulut - ammattikorkeakoulut ja yliopistot - luovat oppimiselle tulevaisuutta. Tuolla uudella oppimisen aikakaudella osaamisen kerryttäminen työelämän ohessa on helppoa ja jatkuva oppiminen on luonteva osa yhteiskuntaa.

Tuota tavoitetta varten Digivisiossa rakennetaan jatkuvan ja joustavan oppimisen opintotarjotinta, joka näillä näkymin julkaistaan vuoden 2024 lopulla. Tarjottimella oppija (Digivisiossa pu-

hutaan oppijoista)

- näkee korkeakoulujen koulutukset yhdessä paikassa ja voi vertailla koulutuksia keskenään

- tunnistautuu palveluun helposti yhdellä kansallisella identiteetillä

- voi hyödyntää Minun tietoni -palvelua määrittämällä sinne toiveitaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä seurata osaamisensa kertymistä

- saa toiveidensa pohjalta tekoälypohjaista ohjausta, joka auttaa löytämään sopivia koulutuksia ja itseopiskeluaineistoja

- voi ilmoittautua koulutuksiin ja maksaa sujuvasti.

Yhteiset digipeda-kriteerit varmistavat, että oppija voi luottaa koulutusten laatuun. Digivision tavoitteena on maaliman paras digipedagogiikka, joka poistaa esteitä oppimisen polulta ja jonka ovat kehittäneet korkeakoulujen asian-

TEKSTI ANNE PATRIKAINEN JA MARJA KOPELI | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
16 2/ 2022 Savonian Sanomat
Marja Kopeli (vas.) ja Anne Patrikainen sanovat: ” Digivision tavoitteena on maaliman paras digipedagogiikka.”

tuntijat yhteistyönä.

Jotta oppija voi avoimin mielin surffata tarjottimella, hänen pitää voida luottaa siihen, että koulutukset ovat laadukkaita ja korkeakoulutasoisia. Kevään 2023 aikana on valmistunut ensimmäinen versio yhteisistä digipedagogisista kriteereistä. Kriteereillä varmistetaan tarjottimelle tuotavien koulutusten laatu, mm. että

- koulutukset ja aineistot perustuvat tutkittuun tietoon

- niissä otetaan huomioon erilaiset oppijat ja oppimispolku suunnitellaan joustavaksi ja oppijaa tukevaksi (palaute, arviointi ja analytiikkatyökalut)

- koulutuksista voi koota isompia kokonaisuuksia (modulaarisuus, opintojen pinoutuvuus)

- koulutukset ja materiaalit ovat saavutettavia

- käytössä oleva oppimisalusta on helppokäyttöinen ja ohjaa oppijaa.

Opettajien pedagogisen osaamisen varmistamiseksi Digivisio-hanke järjestää korkeakouluissa 2023–2024 digipedagogisia koulutuksia, joissa keskitytään vuorollaan kriteerien eri osa-alueisiin. Kevään 2023 aikana on valmistunut myös koulutusten laadunarviointityökalu korkeakoulujen käyttöön.

SAVONIA JATKAA DIGIVISIOHANKKEEN KESKIÖSSÄ

Savonia-ammattikorkeakoulu on ottanut aktiivisen roolin Digivisio-hankkeessa. Muutoskoordinaattorin ja pilottikoordinattorin johdolla on laadittu Digivisio-suunnitelma, joka linkittyy Savonian tuoreeseen digiohjelmaan ja strategiaan. Näin Savonian strategia, digiohjelma ja Digivisio askeltavat samaan suuntaan ja tukevat toisiaan.

Savonia on kehittänyt opintotarjotin-

ta ensimmäisessä pilottivaiheessa ja on mukana myös keväällä 2023 alkaneessa toisessa vaiheessa aktiivisena toimijana. Piloteissa työskentelyn suola on yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa.

Korkeakoulut voivat tuoda tarjottimelle avoimia opintoja, joista oppijalle kertyy opintopisteitä, mutta myös lyhyempiä ns. mikro-oppimista sisältäviä koulutuksia. Mikro-oppimista sisältäviä koulutuksia järjestetään mm. monissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Mikro-oppimisen paikkoja voivat olla mm. webinaarit, podcastit, mikrokurssit tai koulutuspäivät.

Digivision opintotarjotin tarjoaa näin myös hankkeille mahdollisuuden tuoda tuorein työelämän kehittämiseen liittyvä tieto laajasti oppijoiden ja yritysten hyödynnettäväksi. Juuri tuo on myös hankerahoittajien toive ja jopa vaatimus.

Savonian Sanomat 2 / 2022 17

Ratkaisu hiukkaspäästöjen

vähentämiseen

TEKSTIT JOUNI VORNANEN | KUVA NINA HÄNNINEN

Puulämmityksestä aiheutuvat

ilmanlaatuongelmat ovat vähentyneet vuosikymmeniä. Tämä on johtunut siirtymisestä öljylämmitykseen sekä kaupunkeihin rakennettujen kaukolämpöverkostojen ansiosta.

Puunpolton merkitys on kuitenkin lisääntynyt viime aikoina. Kehitys on ollut kahteen suuntaan: puuenergian edullisuus ja muun energian kallistuminen, jota kansainväliset kriisit ovat vauhdittaneet. Ongelmana ovat puunpoltossa syntyneet pienhiukkaset, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta, ja vaikuttavat muun muassa sydän- ja hengityssairauksien kehittymiseen.

NOETON Oy kehittää ratkaisua puun pienpolton hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Yrityksen visiona on tehdä poltosta ympäristöystävällisempää ja siten auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Heikki Suhosella oli idea ja prototyyppi laitteesta, joka oli kehitetty Itä-Suomen yliopistossa osana Suhosen väitöskirjatutkimusta. Suhonen oli kaverinsa kanssa päättäneet lähteä työstämään ideaa yritykseksi.

– Pienpolton hiukkaspäästöt aiheuttavat jopa puolet maailman kaikista hiukkaspäästöistä. Niillä on merkittävä terveydellinen haitta ilmanlaadun heikkenemiseen, aihe-

uttaen tuhansia ennenaikaisia kuolemia yksin Euroopassa.

Suhosen mukaan puun pienpoltossa yksi merkittävimmistä päästökomponenteista ovat nokihiukkaset, jotka kiihdyttävät lisäksi ilmaston lämpenemistä esimerkiksi päätymällä jäätiköiden pinnalle ja keräämällä auringon lämpöä niihin.

– Menetelmä perustuu havaintoon, että palamisprosessissa syntyvät ionit varaavat savukaasun pienhiukkasia törmäämällä niihin. Tietyssä vaiheessa palamista, tulipesän keski-yläosissa, varausjakauma on tarpeeksi iso, että hiukkasia voidaan siepata jo tässä vaiheessa soveltamalla tarkoin suunniteltua sähkökenttää.

– Kun nokihiukkaset siepataan jo tulipesään, ne palavat pois korkean ympäröivän lämpötilan johdosta, eli laitetta tai sen keräämää hiukkasmassaa ei tarvitse erikseen puhdistaa.

NOETON on kuopiolainen yritys. Sen tavoite on tehdä puun poltosta

ympäristöystävällistä ja kestävää. Yrityksellä on kovat kasvutavoitteet ja päämarkkinat ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tuote on tavoitteena saada markkinoille kesällä 2023.

Ensimmäisenä toimenpiteenä

NOETON osallistui Draft-ohjelmaan. Kyseessä liikeideakilpailu, joka järjestetään yhteistyössä Savonia- ja Karelia ammattikorkeakoulujen, Itä-Suomen yliopiston, Savon ja Riveria ammattiopiston kanssa. Kilpailu on tarkoitettu kaikille näiden oppilaitosten opiskelijoille, henkilöstölle ja alumneille.

NOETON sai Draft-ohjelmasta alkupääoman yrityksen perustamiseen ja lisäksi valmennusta, tärkeitä kontakteja paikalliseen yritystukiverkostoon ja myös arvokasta kokemusta pitchaamisesta.

Kuopiossa Draft-liikeideakilpailusta vastaa Business Center Pohjois-Savo, joka on yrittäjyyttä ja innovaatio-osaamisesta edistävä palveluverkosto, kertoo yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski Savoniaammattikorkeakoulusta.

18 2 / 2022 Savonian Sanomat
Heikki Suhonen sanoo: ”Pienpolton hiukkaspäästöt aiheuttavat jopa puolet maailman kaikista hiukkaspäästöistä. Niillä on merkittävä terveydellinen haitta ilmanlaadun heikkenemiseen.”

Ilmastoahdistuksesta ilmastoinnostukseen

Savonia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on olla kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali korkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi oppilaitos sitoutuu systemaattisesti toteuttamaan eri toimia päästöjen vähentämiseksi: muun muassa seuraamaan hiilijalanjälkensä kehittymistä.

Mission Positive Handprint –hankkeen tavoitteena on kääntää ravintola-alan pk-yritysten vastuullisuus negatiivisesta hiilinjalanjäljestä positiiviseksi kädenjäljeksi. Eli pienentää ravintolan päästöjä, ja saada aikaan positiivisia vaikutuksia sekä ravintola-alalle että sen asiakkaille ja ympäristölle.

Savonian projektipäällikkö Hannaleena Uhlbäck-Ropposen mukaan tarvitaan uudenlaista ajattelua. Kun kuvataan yrityksen ympäristövaikutuksia tai päästömääriä, esitetään asiat monesti negatiivisen hiilenjäljen kautta.

– Monessa paikkaa korostetaan kuinka paljon mikäkin tuote, palvelu, organisaatio tai yritys tuottaa päästöjä

maailmaan. Tällaistakin tietoa tarvitaan, mutta on tärkeää pyrkiä kertomaan asioista myös positiivisella tulokulmalla.

– Olemme hankkeessa valtavan innoissamme, että hiilinjalanjäljen rinnalle on syntynyt myös positiivisia ympäristövaikutuksia esiintuovia termejä, kuten positiivinen kädenjälki, hiilikädenjälki ja ympäristökädenjälki.

Uhlbäck-Ropposen mielestä vastuullisilla kestävää kehitystä edistävillä toimenpiteillä yritykset voivat kasvattaa positiivista kädenjälkeään valtavasti. Positiivisen kädenjäljen kasvattamisessa on kyse muustakin kuin hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.

– Parhaimmillaan yritys toimii monella sektorilla vastuullisesti. Samalla se vaikuttaa konkreettisesti teoillaan monenlaisten ympäristöongelmien hillitsemiseen sekä lisää liiketoimintansa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.

– Kun yritys tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja niin samalla asiakas saa kasvatettua omaa positiivista kädenjälkeään. Positiivinen hiilikädenjälki syntyy parhaimmillaan siitä, että yrityksen tarjoama ratkaisu pienentää jonkun toisen eli tyypillisesti asiakkaan omaa hiilijalanjälkeä.

Hankkeessa järjestetään runsaasti kaikille avoimia tapahtumia, työpajoja ja tietoiskuja. Uusia kestäviä ruokapalvelukonsepteja kehitetään hankkeeseen sitoutuneissa pilottiyrityksissä. Tulokset julkaistaan kaikkien hyödynnettäväksi monikanavaisen viestinnän avulla. Hankkeen nettiosoite on: www.missionpositivehandprint.fi

Hanketta hallinnoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanke saa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea, ja se rahoitetaan osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia

toimia.
TEKSTI HANNALEENA UHLBÄCK-ROPPONEN JA JOUNI VORNANEN | KUVA ANTERO SEMI
Savonian Sanomat 2 / 2022 19
Uhlbäck-Ropposen mielestä vastuullisilla kestävää kehitystä edistävillä toimenpiteillä yritykset voivat kasvattaa positiivista kädenjälkeään valtavasti.

Savilahden ammuslataamo herää eloon

Savonian Bio- ja kiertotalouden laboratorio vauhdittaa kestävää kehitystä

Vetymarkkinat kasvavat tulevaisuudessa

Uudessa laboratoriossa vauhditetaan pohjoissavolaisten yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. Tämä on työurani ensimmäinen laboratorio, jota olen ollut perustamassa.

Esimerkiksi porkkanoiden ja sipulien syötäväksi kelpaamattomia osia voidaan käyttää biovedyn mikrobipohjaisessa tuotannossa. Olemme testanneet myös muita biomassoja yritysten toimeksiannosta.

Tutkimus- ja kehityspäällikkö

Harri Auvinen uskoo, että vetymarkkinat kasvavat tulevaisuudessa. Mitä enemmän alihyödynnetyistä sivuvirroista ja biojätteistä tuotetaan biome-

taania ja -vetyä, sitä enemmän se on pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

– Tätä kautta vahvistetaan Suomen omavaraisuutta, mikä on strategisesti tärkeää.

Lisäksi ravinteiden kierrättämisen tarve kasvaa huomattavasti tällä vuosisadalla, koska mineraalipohjaiset lannoitevarat alkavat ehtyä. Lannoitteiden hinnat ovat olleet jo muista syistä kovassa kasvussa.

Biolaboratoriossa keskitytään myös kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden kehittämiseen lähellä toteutettavissa kasvatuskokeilla.

SSavilahden historiallisen ammuslataamon funkisrakennus Sytytin herää eloon vuosikymmenten tauon jälkeen, kun tiloissa aloittaa toimintansa Savonia-ammattikorkeakoulun Biolaboratorio. Laboratorio juhli avajaisiaan perjantaina 31.3.

Laboratoriossa on mahdollista vauhdittaa yritysten tutkimus- ja kehitystyötä sekä edistää teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä muun muassa kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden raaka-aineina.

Melkein satavuotiaan rakennuksen re-

montoiminen uuteen käyttötarkoitukseen on paitsi laboratorion kierrätysmentaliteettiin soveltuva ajatus, myös järkevää. Uuden rakennuksen rakentaminen olisi aiheuttanut huomattavasti enemmän kuluja.

Noin kaksi vuotta kestäneessä remontissa poistettiin muun muassa vuosikymmeniä sitten rakennettu välikerros, jolla rakennuksesta oli tehty kaksikerroksinen. Alemman kerroksen katto oli hyvin matalalla, eikä tila muutenkaan soveltunut laboratorion käyttöön.

Nyt koko tila kylpee suurten ikkunoiden tarjoamassa luonnonvalossa.

– Olemme hurjan tyytyväisiä lopputulokseen. Tämä on meidän ensimmäinen oma laboratorio, joten se on tietysti todella iso asia. Nyt voimme todella tukea pk-yritysten tuotekehitystä. Laitekantaa on tarkoitus kehittää jatkuvasti muun muassa metaanin tuottopotentiaalin testaukseen ja analyysipalvelujen kehittämiseen, kertoo Savonian Bio- ja kiertotalouden tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen.

TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ JA ANNE HEIKKINEN | KUVAT MIIKA VIRTANEN JA ADOBE STOCK
20 2/ 2022 Savonian Sanomat

”Voimme palvella pienten yritysten tarpeissa ketterämmin ja edullisemmin”

Käynnistysvaiheessa biolaboratoriossa keskitytään mikrobipohjaiseen biojalostukseen sekä kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden kehittämiseen kasvatuskokein.

– Emme hae menetelmällemme akkreditointia, mikä edellyttäisi paljon työtä ja rahaa. Tämä mahdollistaa sen, että voimme palvella pienten yritysten tarpeissa ketterämmin ja edullisemmin. Yritys voi tehdä tuotteelleen edullisempia testejä jo ennen kuin tuote on valmis. Lisäksi voimme tarjota tilan, laitteet ja neuvomme yrittäjien käyttöön, mikäli heillä riittää taitoa

tulla tekemään testejä itse, kertoo TKIasiantuntija Taru Rahkonen

HUIPPUTUTKIMUSTA HISTORIALLISISSA PUITTEISSA

Neulaniementien varrelle sijoittuva ammuslataamon alue rakentui 1930-luvulla Kuopion Savilahden rannalle. Lataamoalue koostui alun perin 26 rakennuksesta, joista osa on edelleen jäljellä. Ammuslataamorakennuksista ja ammuslataamoalueesta on annettu suojelupäätös.

Lataamon toimialaan kuului puolustusvoimien ampumatarvikkeiden valmistus, viimeistely ja kunnostus. Parhaimmillaan lataamo työllisti vuonna

1944 noin 1200 henkilöä (Lähde: Kuopion ammuslataamon alueen rakennushistoriaselvitys)

– Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyö Sytytin-rakennuksen muutostyöhankkeessa sujui hienosti. Tilan yhteiskehittäminen oli ennakkoluulotonta ja lopputulos erinomainen. Erityisesti Savonian kyky nähdä tila toimintaansa palvelevana uutena laboratoriona mahdollisti arkkitehtuurillisesti historiallisen rakennuksen palauttamisen lähes alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, kertoo asiakkuuspäällikkö Esko

Ollikainen Suomen Yliopistokiinteistöstä.

Tiina Ynnilä, Riitta Sutinen ja Tiina Pyrstöjärvi Itä-Suomen yliopistolta piipahtivat naapurirakennuksessa ihastelemassa uusia tiloja.
Savonian Sanomat 2 / 2022 21
– Täällä näyttää niin hienolta! On todella tärkeää, että näille vanhoille, upeille rakennuksille keksitään uutta käyttöä. Tänne on saatu myös meiltä UEF:ltä käytettyjä laitteita kierrätyksen hengessä, Tiina Pyrstöjärvi kertoo.

N u o r te n a i vo i n f a r k t i t Nuorten aivoinfarktit ov a t l i s ä ä n t y n e e t ovat lisääntyneet

TEKSTI MARJA SILÉN-LIPPONEN JOHANNA LEHTONEN JOUNI VORNANEN

KUVAT MIKKO LAPPALAINEN - AI GENERATED JA KUVATTU

Suomessa noin 600 ihmistä saa vuosittain aivoinfarktin alle 50-vuotiaana.

Nuorten työikäisten aivoinfarktit ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana.

Riskiä aivoverenkiertohäiriöön nostavat esimerkiksi hoitamaton verenpaine, istumatyö, ylipaino, vähäinen liikunta ja tupakointi.

Huhtikuun alussa Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampussydämessä järjestettiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille suunnattu moniammatillinen suursimulaatio. Aiheena oli aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito- ja kuntoutusprosessi. Suursimulaatiota voitiin seurata Savonian kampuksilla tai Vimon linkin välityksellä.

Yliopettaja Marja Silén-Lipponen avaa suursimulaatiomenetelmää. Se mahdollistaa suurten joukkojen, jopa satojen opiskelijoiden samanaikaisen osallistumisen simulaatioon. Kyseessä on moniammatillisuuden

22 2/ 2022 Savonian Sanomat

oppiminen, siksi tapahtumaan osallistuu opiskelijoita eri tutkinto-ohjelmista.

– Tavoitteena on oppia erityisesti moniammatillista työskentelyä, joka on ollut olennaista sosiaali- ja terveysalalla ja tulee olemaan yhä enemmän jatkossa. Muuna aihesisältönä on valitettavan yleinen suomalaisten terveysongelma, aivoverenkiertohäiriö, jonka tunnistaminen nopeasti, avun hälyttäminen ja nopea hoito ovat tärkeitä.

– Kyseinen hoitoprosessi on oikeasti minuuteista kiinni, jotta täsmähoito eli liuotushoito saadaan tietyssä aikaikkunassa alkamaan.

Suursimulaatio

Huhtikuun alussa Savonian Kuopion kampussydämessä järjestettiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille suunnattu moniammatillinen suursimulaatio. Aiheena oli aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito- ja kuntoutusprosessi.

Simulaatiossa siis jäljitellään aitoa hoito- tai kuntoutustilannetta: esimerkiksi potilaan kohtaamista ja vuorovaikutusta. Lehtori Johanna Lehtonen painottaa, että sosiaali- ja terveysalalla asiakas tai potilas tulee kohdata kokonaisuutena, ei yksinomaan sairautensa kautta, ja olla läsnä kiireettömästi.

– Kiireettömästä ja kunnioittavasta läsnäolosta syntyy luottamusta osapuolten välille, mikä on edellytys hyvälle hoito- tai asiakassuhteelle. Vaikka ammatillisessa työssä on määrätyt tavoitteet ja kaikki ammattiryhmät työskentelevät potilaan tilanteen parantamiseksi, on tärkeää kunnioittaa potilaan kokemusmaail-

maa ja muistaa, että hän on oman tilanteensa asiantuntija.

– Vakavien sairauksien tai tapaturmien kohdalla realistisen toivon ylläpitäminen on tärkeää. Sairauksien hoidon lisäksi pitää tukea ihmisen toiminta- ja sopeutumiskykyä psykososiaalisen tuen keinoin.

Aivoinfarkti on merkittävä kansantaloutta rasittava ja ihmisen elämänlaatua heikentävä sairaus. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu kaikkiaan vuosittain noin 25 000 yksilöä. Aivoinfarkti on neljänneksi yleisin kuolinsyy ja hoitoon kuluu 1,1 miljardia euroa eli 7 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

Savonian Sanomat 2 / 2022 23

Hiljainen tieto opetuksen suunnittelussa

Hiljainen tieto on kokemusperäisesti syntynyttä

tuntemusta, jota ei ole välttämättä

tunnistettu tai

kirjoitettu näkyväksi.

Organisaatioissa kokemusperäistä tietoa on muodostunut

asiantuntijana hankitulla tiedolla tai kokemuksella.

Savonia-ammattikorkeakoulun opettaja Tiina Kuiri selvitti ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossaan: Hiljaisen tiedon siirtäminen opintojakson suunnittelussa. Kuirin mukaan hiljaisen tiedon hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa on yksi merkittävä menestystekijä koulutussektorilla.

– Hiljaisen tiedon siirtymiselle on hyvä luoda selkeä malli ja rakenne, joka auttaa opetushenkilöstöä yhteisen hyvän edistämiseksi. Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat, että positiivinen ilmapiiri edusauttaa hiljaisen tiedon siirtymistä opettajalta opettajalle.

Kuirin tutkimuksen perusteella yhdeksi merkittävämmäksi havainnoksi nousi yhteisopettajuuden merkitys hiljaisen tiedon siirtämisessä.

– Sitä voidaan rikastaa vaihtamalla yhteisopettajuuspareja tietyn väliajoin, joka varmistaa hiljaisen tiedon siirtymisen monipuolisesti opettajalta toiselle kyselyllä ja reflektoinnilla.

– Toinen merkittävä havainto tutkimuksen perusteella on siirtää hiljaista tietoa opettajatiimin sisällä säännöllisesti ja ohjatusti, esimerkiksi aivoriihityöskentelymenetelmiä hyödyntäen. Hiljaisen tiedon siirtämiselle on hyvä määritellä selkeä toimintamalli,

joka otetaan mukaan lukuvuosisuunnitteluun.

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan Savonian myynnin ja markkinoinnin opettajien hiljaisen tiedon siirtymistä opintojaksojen suunnittelussa tuottamalla hiljaisen tiedon malli. Tietoperusta koostui kolmesta pääteemasta: hiljainen tieto, hiljaisen tiedon siirtäminen ja osaaminen.

Tutkimusote oli laadullinen ja lähestymistapa toimintatutkimus. Aineiston keruu suoritettiin teemahaastattelulla, havainnoinnilla ja aivoriihimenetelmällä.

TEKSTI JA KUVA TIINA KUIRI JOUNI VORNANEN
24 2/ 2022 Savonian Sanomat
Tiina Kuirin mukaan hiljaisen tiedon siirtymiselle on hyvä luoda selkeä malli ja rakenne, joka auttaa opetushenkilöstöä yhteisen hyvän edistämiseksi.

Hyvinvointimatkailun ammattilaiseksi hyvän elämän pääkaupungissa

Elämä on jatkuvaa ryntäilemistä. Kun jatkuvassa oravanpyörässä törmää kaveriin, kuulumisessa saa vastauksen ”kiire”. Tämä näkyy käänteisesti myös matkailu- ja ravitsemisalalla. Maailmanlaajuisesti hyvinvointimatkailu onkin kasvanut kaksi kertaa nopeammin kuin matkailu yleisesti ja kasvu jatkuu.

Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Merja Vehviläisen mukaan Suomen erityiset mahdollisuudet palveluiden tarjoamisessa ovat esimerkiksi korkea laatu niin tuotteissa kuin osaamisessa: puhdas luonto sekä harvaan asutun maan väljyys ja tila.

– Palvelujen kirjo on laaja, ja niihin voi asiakkaasta riippuen kuulua vaikkapa elämyksellinen majoitus, ruoka- ja juomakokemukset, aktiviteetit, hiljentyminen, tapahtumat ja muut elämykset. Nyt tartuimme hyvinvoinnin kasvavaan trendiin myös matkailu- ja ravitsemisalalla.

– Uudistetussa Hyvinvointimatkailun kehittäminen –tutkinto-ohjelmassa opiskelija saa monipuoliset valmiudet matkailu- ja ravitsemisalan asiantuntija- ja esihenkilötehtäviin. Lisäksi koulutuksen läpileikkaavana teemana tarkastellaan erityisesti hyvinvointiajattelua ja koko alan vastuullista kehittämistä.

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI

Uudistetussa koulutuksessa panostetaan aikaisempaa vahvemmin myös opiskelijoiden omaan hyvinvointiin. Opinnoissa tuetaan erityisesti itsensä johtamista ja uraohjausta. Lisäksi koulutuksessa tarjotaan elämyksellisiä hyvinvointikokemuksia opintojen aikana.

Lehtori Petra Laakso muistuttaa, että Savonian restonomit ovat tähänkin saakka olleet jo useana vuonna valtakunnan tyytyväisempiä opintoihinsa ja työllistyvät erinomaisesti saadun val-

Uudistetussa koulutuksessa panostetaan aikaisempaa vahvemmin myös opiskelijoiden omaan hyvinvointiin. Kuvassa alhaalta: Jari Lindén, Petra Laakso, Merja Vehviläinen, Anne-Mari Heikkinen, Jorma Korhonen, Hanna Leskinen, Tanja Vornanen, Sirpa Vauhkonen ja Timo Salopelto.

mistuneiden opiskelijoiden palautteen perusteella.

– Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä vahvaan yhteisöllisyyteemme sekä opintojen joustavuuteen. Myös monipuoliset kansainvälistymismahdollisuudet rikastavat opintoja.

– Opintojen aikana on mahdollista lähteä ulkomaille joko pidempään vaihtoon tai harjoitteluun, osallistua jopa lyhyempiin intensiivimatkoihin.

Lehtorit Vehviläinen ja Laakso näkevät, että tulevaisuudessa hyvinvointiajattelu laajenee edelleen eri aloille ja palveluihin.

– Työllistymismahdollisuudet hyvinvointipalveluiden parissa ovat siis laajat. Tämän ohella voi työllistyä monipuolisesti matkailu- ja ravitsemisalan tai yleisemmin palvelualan tehtäviin, joissa osaajista on huutava pula.

TEKSTI MERJA VEHVILÄINEN, PETRA LAAKSO JA JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Savonian Sanomat 2 / 2022 25

Teknologiaa etänä ja lähellä

Fakta, aukeaman kuva on luotu tekoälyllä - komennolla:

"mdjrny-v4 style hyperrealistic photograph of a mysterious cyberpunk heart cybernetics with scifi look , by Guy Denning, Russ Mills, beautiful, elusive, glitch art, hacking effects, glitch effects, blue electricity, abstract micro chips - pulsating Iron Man reactor window at the middle, motherboard wiring and circuits as floor, wellbeing bracelet, Wellness Bracelet as connetion."

Mitä teknologia tarkoittaakaan? Se perustuu meidän ihmisten kehittämä keinoon tai välineeseen, jonka avulla elämän askareita helpotetaan. Teknologia on monimuotoista ja käytän sitä jossain muodossa miltei koko ajan arjessa.

Levossakin hyvinvointiranneke valvoo puolestani. Asun kaukana keskustasta Kallaveden rannalta, osallistun etänä moniin tapahtumiin ja nautin päästessäni rajattomaan tietoon internetin välityksellä.

Somen kautta kommentoin eri asioita, pidän yllä kontakteja, tutustun toisiin sekä luon ja jaan sisältöjä. Runsas somen käyttö lisää verkottumista, sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Työaikana mielenkiintoinen työni yhdistyi terveydenhuollon teknologiaan,

joka laajentui vapaa-ajan yhdistystoimintaa. Tulin aikoinaan valituksi Suomen telelääketieteen ja eHealth seuran (STeHS) hallitukseen ja toimin sen pitkäaikaisena sihteerinä. STeHS toimii vaikuttajana ja suunnannäyttäjänä teleterveydenhuollon ja e-Healthin alueella kansallisesti ja kansainvälisesti (www.telemedicine.fi).

Sihteerin tehtävät ovat moninaisia. Valmistelen yhteistoiminnassa puheenjohtajan kanssa hallituksen kokouksissa esille tulevia ja päätettäviä asioita, joita pannaan täytäntöön. Työtä on paljon seuran vuosittaisessa tieteellisessä pääkonferenssissa ja webinaareissa. Koordinoin tieteellisiä abstrakteja, joita tarjotaan konferenssiin.

STeHS on toiseksi vanhin kansallinen jäsenseura ISfTeH:ssa (International Society for Telemedicine and eHealth),

joka edustaa globaalisti 111 maata ja aluetta (www.isfteh.org). Minut valittiin Suomen edustajaksi ISfTeH Board of Directors ryhmään vuonna 2014.

Olin ensimmäinen hoitotyötaustainen ja ’herra-seuran’ toinen naisjäsen. ISfTeH:ssa eri maiden edustajat vaihtavat kokemuksia, samalla tuodaan esille olemassa olevia synergiaetuja globaalien toimijoiden välillä. ISfTeH auttaa, kun perustetaan uusia kansallisia jäsenseuroja.

Myös ISfTeH järjestää konferensseja ja webinaareja, sekä osallistuu muutamaan maajäsenen organisoimaan tapahtumaan. Eri tilaisuudet toimivat koulutuksina. Kummallakin seuralla on verkkosivustot ja tehdään seuran toiminnasta aktiivisesti some-viestintää.

Minun erityistehtävänä ISfTeH:n va-

TEKSTI PIRKKO KOURI KUVA MIKKO LAPPALAINEN - AI GENERATED Savonian Seniorit
26 2/ 2022 Savonian Sanomat

rapuheenjohtajana on kattojärjestön toiminnan suunnittelu, eri sopimusten tekeminen, talous- ja rahoitusasioiden valmistelu sekä konferenssi- ja tapahtumavalmistelu sekä käytännön toteuttaminen.

Käymme ISfTeH:ssa avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa innovatiivisten ja käytännöllisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton suosimiseksi.

ISfTeH haluaa erityisesti tukea kehitysmaita telelääketieteen ja sähköisen terveydenhuollon alalla muun muassa julkaisemalla siellä tehtyjä tutkimuksia sekä hyviä käytännön ratkaisumalleja. Olen myös Telenursing & Midwifery working groupin toinen vetäjä ja sen webinaarien järjestäjäryhmässä.

Yhtenä kestohaasteena koen sen, että englannin kielen taito vaatii jatkuvaa kohentamista. Ei riitä, että itse puhuu sujuvasti, mutta on ymmärrettävä, mitä toinen sanoo. Englannin puhuminen puolalais-, portugalilais-, intialais- ja japanilaisaksentilla vaatii kuulijalta keskittymistä. Onneksi webinaareissa ja verkkoneuvotteluissa on chat käytettävissä ja sitä kautta voi kysyä tarkennusta puhuttuun asiaan.

Teknologi kehittyy ja uusia palveluita tulee koko ajan. Nyt tavoitteeni on tutustua tekoälypohjaiseen tietokoneohjelmaan, Chat GPT. Opettelen palvelua, joka osaa tuottaa tekstiä, vastata erilaisiin kysymyksiin ja jäljitellä ihmisen puhetta.

Odotan innokkaasti tulevaa aikaa: Minut valittiin alkuvuodesta jatkamaan ISfTeH:n varapuheenjohtajana seuraa-

STeHS, hallituksen sihteeri, ISfTeH, Vice President

vaksi kolmeksii vuodeksi. Teknologia kehittyy ja oppiminen jatkuu. Pirkko Kouri, eläköitynyt terveydenhuollon teknologian yliopettaja, Savonia.
Savonian Sanomat 2 / 2022 27

Ammattikorkeakoulut kumppanuuksia kehittämässä

Ammattikorkeakoulujen arvostus perustuu siihen, miten ne parhaiten uudistavat ja kehittävät yritys- ja elinkeinoelämän yhteistyötään tuottaen lisäarvoa ja kilpailukykyä. Esimerkiksi Savonia aloitti vuosi sitten systemaattisen kumppanuusmallin kehittämisen. Mallissa on kysymys verkostojen, kumppanuuksien, alumnitoiminnan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta.

Sääski avaa työtapaa. Kumppanuustyöhön valjastettiin koko henkilöstö ja yhteisissä tilaisuuksissa järjestettiin kumppanuustyöpajoja. Näissä kartoitettiin muun muassa kumppa-

nuuksien vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.

– Savoniassa toimii yli 30 tiimiä. Osan kumppanuuksista ja verkostoista tiimit arvioivat jatkotyötä varten. Arvioinnissa hyödynnettiin vielä kansainvälisyysyksikön käyttämää arviointimallia.

– Kumppanuuksien ja verkostojen kartoituksen seurauksena oli syytä määritellä yhteistyöhömme liittyvät käsitteet: kumppanuus, verkosto, sidosryhmä, sponsori, asiakas.

Esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelut ja opinnäytetyöt yrityksiin voivat olla kumppanuutta, jos kyseessä on myös muuta vastavuoroista tai pitempikestoista yhteistyötä. Jos näitä ei ole, silloin se on koulutuksen toteuttamista.

Tradenomiopiskelija Sanna Seppälä kiteytti opinnäytetyössään henkilöstön näkemykset, joissa korostui muun muassa seuraavat teemat: resurssit ja viestintä, kouluttautuminen, ohjeistukset ja työnjako, hyödyt opiskelijoiden ja henkilökunnan näkökulmasta.

Kumppanuusyrityksiä on kymmeniä, joista pari kuvaa tarkemmin yhteistyötä Savonian kanssa.

Lujatalo Oy kuuluu Luja-yhtiöihin, joka on yksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista ja täyttää tänä vuonna 70 vuotta.

Toimialajohtaja Heikki Jalkanen: ” Lujatalo ja Savonia ovat tehneet oppilaitosyhteistyötä jo useiden vuosikymmenten ajan. Moni nykyinen Lujalainen onkin Savoniasta aikanaan teoriaoppinsa saanut ja jo opintojensa aikana tutustunut yritykseemme projektitöiden ja päättötöiden yhteydessä, kesäharjoitteluita unohtamatta. Savonia on tarjonnut meille myös useita mahdollisuuksia henkilöstömme täydennyskoulutukseen sekä jatkotutkintoihin YAMK:n suorittamisen myötä.”

Pirman Oy on tuore infra-alan urakkalaskentoja tuottava pienyritys. Toimitusjohtaja Matias Manninen: ”Yleisimpiä laskentakohteitamme ovat uudis- ja saneerauskohteiden maarakennus ja putkityöt. Toisena osa-alueena yritys tarjoaa työnjohtoa ja konsultointia pienistä maarakennusurakoista isoihin siltaprojekteihin saakka.

Savonian kumppanuus mahdollistaa yrityksemme kehittämisen opinnäytetöiden kautta sekä pystymme työllistämään opiskelijoita jo koulun ohella. Ammattikorkeakoulun kanssa vuorovaikutuksessa ollessa on helppo pyytää apua ja tarjota vastavuoroisesti uusia näkökulmia ja esimerkkejä työelämästä. ”

Yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski kiteyttää: ”Meidän on luotava oikeanlaiset toimintatavat kaikille Savonia-ammattikorkeakoulun kumppaneille ja verkostoille nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen.”
28 2 / 2022 Savonian Sanomat
Yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski: ”Kumppanuustyöhön valjastettiin koko henkilöstö. Näissä kartoitettiin muun muassa kumppanuuksien vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.”

Kampuksen kammari – ratkaisu osaajapulaan

Varkaudessa haetaan uudenlaisia ratkaisuja osaajapulaan. Savonia-ammattikorkeakoulu, Varkauden kauppakamariosasto ja Savon Koulutuskuntayhtymä aloittivat yhteistyön Varkauden kampuksella viime syksynä. Kuviossa lyötiin hynttyyt yhteen elinkeinoelämän, oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa.

Varkauden kampus sijaitsee keskellä kansainvälistä vientikeskusta. Keskittymä oli vuonna 2020 Pohjois-Savon suurin vientialue, joka toi Suomeen 700 miljoonaa vientieuroa. Alueella toimii raskaimman sarjan kansainvälisiä yritysjättiläisiä, kuten Stora Enso, Andritz, Honeywell ja Sumitomo sekä laaja alihankintaverkosto.

Yritykset ovat viime vuosina investoineet vientikeskukseen lähes 400 miljoonaa euroa. Osaava työvoima on vientikeskuksen kriittinen menestystekijä. Niinpä kampukselle rakennettiin Suomen ensimmäinen, oppilaitosalueelle sijaitseva kauppakamarirakennus.

Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijan Petteri Heinon mukaan Kammarin keskeisimpänä tavoitteena oli mahdollistaa keskustelu- ja työskentely-yhteys opiskelijoiden, opettajien ja yritysten välille.

– Käytännön toiminta Kampuksen Kammarilla on ollut esimerkiksi rekrytapaamisia, mentorointia, opinnäytetöiden tekijöiden sekä tekopaikkojen hakemista. Varkauden kampuksella ajatellaan, että yhteinen tekeminen yhdistää.

Syksyn mittaan Kammarilla toimintoja ovat esitelleet Järvikylä/Famifarm, CallWaves, Andritz ja Varkauden kaupunki. Näiden lisäksi sovittuja esittelyjä on tulossa muun muassa Stora Ensolta, U-Contilta ja Savon Voimalta.

Heinon mukaan vielä on ennenaikaista arvioida, kuinka hyvin harjoitteluja työpaikkoja on näiden esittelyjen tiimoilta löytynyt, mutta sekä esittelijöiden että kävijöiden kommen-

tit ovat olleet rohkaisevia. Toimintaa arvioidaan kevään aikana ja samalla mietitään tilan hyödyntämistä muutenkin.

– Eri tapaamissa on jo esitetty ideoita tilan hyödyntämisestä vaikkapa yhteiskäyttökokeilujen osalta. Ovatpa ne sitten autoja, polkupyöriä, läppäreitä tai liikuntavälineitä. On myös esitetty ajatuksia tilan aktivoimiseksi opiskelijoiden ja opettajien harrastustoimintaan. Ensimmäiset kokeilut on jo tehty joogaamisen ja jumppaamisen osalta.

Tehdyissä selvityksissä on käynyt ilmi, että yrityksillä ja oppilaitoksilla on tarve tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Onhan monella yrityksellä Varkaudessa käynnissä koko ajan jatkuva rekrytointi. Yhteistyön tehostamisessa päädyttiin erilliseen fyysiseen tilaan, jonka nimeksi valittiin: Kampuksen Kammari.

Savonian Sanomat 2 / 2022 29 29 1 / 2020 Savonian Sanomat
TEKSTI PETTERI HEINO JA JOUNI VORNANEN | KUVA TOMMI TASKINEN

Savonian Wellness Center ja KuPS edistävät nuorten hyvinvointia

– Kartoituksessa käydään läpi muun muassa urheilijan ryhti sekä tehdään laaja toiminnallinen testipatteristo, joihin kuuluu esimerkiksi alaraajojen liikkuvuuksien testaaminen. Kartoituksen jälkeen opiskelijat ohjaavat pelaajille yksilölliset harjoitteet löydösten perusteella, ja nämä harjoitteet videokuvataan ohjeistuksineen pelaajien omille puhelimille.

– Näin harjoitteita on helppo toteuttaa niin kotona kuin treeneissä. Lisäksi joukkueen valmentajat saavat palautteen jokaisesta pelaajasta.

Hukkanen muistuttaa vielä: kun kaikki joukkueet on testattu, kootaan yhteen joukkuekohtaiset löydökset ja huomiot valmennuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi pelaajilla on mahdollisuus tulla omakustanteisesti fysioterapiaopiskelijoiden vastaanottokäynneille kartoituksen jälkeen.

Savonia-ammattikorkeakoulun Wellness Center ja KuPS ry. ovat aloittaneet yhteistyön nuorten pelaajien hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyönä toteutetaan nuorille pelaajille urheilijan tuki- ja liikuntaelimistön kartoitus.

Kartoitukset toteutetaan kerran vuodessa ja tavoitteena on kartoittaa kaikki tyttöjen (12) ja poikien (14) ikäluokkien pelaajat. KuPSin valmentajat saavat tuloksista palautteen, jota valmentajat voivat hyödyntää valmennuk-

sen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi jokainen pelaaja saa yksilölliset kotiharjoitteet.

Projektisuunnittelija Sanna Hukkanen avaa yhteistyötä. Urheilijan tuki- ja liikuntaelimistön kartoitus on kehitetty fysioterapian lehtori Raimo Kääriäisen kanssa jalkapalloilijoiden testaamiseen. Kartoitus aloitetaan kyselemällä urheilijan perustietojen ja pelipaikan lisäksi vammahistoriaa ja mahdollisesti tämänhetkisiä oireita.

– Haluamme seurana näissä ikäluokissa löytää yksilöllisesti pelaajien tukija liikuntaelimistön vammoihin vaikuttavat tekijät, jotta pystyisimme suunnittelemaan ja toteuttamaan harjoittelua oikein. Jokainen vamma, minkä pystymme välttämään kartoituksen kautta, on voitto pelaajalle ja perheelle, toteaa KuPS ry:n toiminnanjohtaja Jari Koistinen.

Yhteistyö on muutenkin Savonian ja KuPSin välillä ainutlaatuista. Tämän vuoden alussa alkoi koulutusyhteistyö valmennuksen tiimoilta. Ensimmäistä kertaa Suomessa jalkapalloseuran kumppanina valmentajakoulutuksen toteuttajana on ammattikorkeakoulu.

TEKSTI SANNA HUKKANEN, SALLA LOMMI JA JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
30 2 / 2022 Savonian Sanomat
Valmentajat ja Wellness Centerin opiskelijat tekevät yhteistyötä nuorten jalkapalloilijoiden vammojen ennaltaehkäisemiseksi

BANZAI!

Marraskuussa 2022 Tapahtuman muotoilu -opintojakson alkajaisiksi opiskelijat opettajineen kutsuttiin Väre-areenalle legendaarisen pelaajan Aulis Rytkösen mukaan nimettyyn kabinettiin. KuPS ry:n puheenjohtaja Eija Vähälä ja toiminnanjohtaja Jari Koistinen kertoivat tarinoita 100 vuotta täyttävän seuran matkasta kohti menestystä.

Toimeksianto antoi opintojaksolle syvällistä ymmärrystä seuran arvoista ja koko toiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta esimerkiksi lasten ja nuorten mahdollisuuksiin harrastaa, liikkua ja kokea yhteisöllisyyttä.

Liityimme opiskelijoiden kanssa KuPSperheeseen ja aloitimme palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä perehtymisen aiheeseen. Opiskelijat muun muassa haastattelivat eri-ikäisiä kupsilaisia kokonaisvaltaisen juhlavuodenprojektin ideoinnin lähtökohdiksi.

MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ JA VAIKUTTAVUUTTA ALUN LÄMMITTELYSTÄ MAALIIN ASTI

Opiskelijat työskentelivät kolmessa eri tiimissä tarkennettujen toimeksianto-

pallo hallussa myös

Savonia muotoilussa!

jen innoittamana ideoiden juhlavuodelle kansanjuhlan konsepteja sekä kesälle että syksylle. Yksi tiimi suunnitteli kulkueen torilta juhlapeliin Väre-areenalle 5.5.2023.

Osallistujiksi toivotettiin kaikki KuPS:in vanhat ja uudet kannattajat. Toinen tiimi suunnitteli konseptissaan riemukasta koko kansan torijuhlaa. Milloin Mualiman navalla juhlitaan, jäi KuPSin päätettäväksi.

Kolmas tiimi vastasi juhlagaalan (16.3.2023) suunnittelusta ja toteuttamisesta. Opiskelijat saivat tehdä yhteistyötä KuPSin eri toimijoiden lisäksi muun muassa kaupunginteatterin henkilöstön, Kuopion kaupungin, ravintola Kanrestan ja Kukka-Hanskin kanssa.

Juhlagaalan visuaalisen tunnelman aikaansaamiseksi opiskelijat kartoittivat ja keräsivät sadan vuoden matkalta valokuvia, pokaaleita, lippuja, mitaleja, peliasuja ja muuta rekvisiittaa näyttelyksi teatterin lämpiöön.

KuPSin keltamusta värimaailma ohjasi tunnelman suunnittelua juhlakutsusta kaupungin juhlavastaanotolla nautittuihin makupaloihin juhlaillan

päätteeksi. Näyttelyyn saimme muun muassa tähtipelaajien paitoja ja pelipallotkin nousivat ilmaan sekä muuttuivat opiskelijoiden taitavissa käsissä keltamustiksi KuPSin juhlavuoden kunniaksi. Savonia muotoilun opiskelijat oppivat uutta, verkostoituivat, saivat asiakkaalta palautetta ja juhlagaalan kutsuvieraat naattivat Banzain hengessä.

KuPS ry. 100 vuotta juhlavuoden konsepti-ideoita sekä juhlagaalan 16.3.2023 graafisen ilmeen, visuaalisen tunnelman ja pienimuotoisen näyttelyn suunnittelussa sekä toteuttamisessa teatterille ovat olleet mukana Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat Sanni Miettinen, Essi Pennanen, Julia Virkki, Veera Kauppila, Ilona Rautiainen, Laura Rosenström, Joonatan Rautakoski, Joonas Hartikainen, Saana Pulkka-Stone, Emmi Koponen, Anniina Ratinen, Roosa Pulkkinen, Aino Rajanen, Kiia Manninen, Saara Savolainen, Atro Saarinen sekä Antti Hakkarainen.

Opiskelijoita ovat ohjanneet muotoilun lehtorit Tarja Hyvärinen ja Marke Iivarinen sekä TKI-asiantuntija Jaakko Laukkanen.

Savonialaiset skoolaavat: Ilona Rautiainen, Laura Rosenström, Joonatan Rautakoski, Veera Kauppila, Anne Heikkinen, Julia Virkki, Mervi Vidgren, Marke Iivarinen ja Tarja Hyvärinen
Savonian Sanomat 2 / 2022 31
TEKSTI TARJA HYVÄRINEN JA MARKE IIVARINEN | KUVA ATRO SAARINEN

Ammattikuljettajien hyvinvointihanke on loppusuoralla

Tahkolla pureuduttiin Vireeksi-hankeen tiimoilta ammattikuljettajien

työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen. Kuljettajille suunnattu osuus loppui tammikuussa ja huipentui Tahkovuorella järjestettyyn talviriehaan.

Kevään aikana on vielä tarkoitus käydä läpi työnantajien kanssa hankkeen tuloksia, ja miten työpaikkakohtaisesti voidaan tukea kuljettajien jaksamista. Kuljettajien hankkeen aikana kerättyjä ajatuksia, mitkä tekijät vaikuttavat heidän jakamiseen myös työpaikkatasolla käydään läpi työnantajien kanssa.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Merja Ala-Kotilan

mukaan hankkeen keskeisintä antia on ollut konkreettinen kehitystyö perusasioiden äärellä.

– Nykyisin on hyvin helppoa haksahtaa kaikenlaisiin pikaratkaisuihin ja olla hieman harhapoluilla esimerkiksi oman liikkumisen suhteen: mistä minä innostun tai mikä liikuntamuoto minulle kävisi.

Ala-Kotila tähdentää, että tämän takia on haluttu tarjota mahdolli-

simman paljon erilaisia lajikokeiluja, jotta kuljettajat saisivat edes kerran elämässään tilaisuuden kokeilla laajasti erilaisia liikuntamuotoja.

– Nämä kokeilut ovat tarjonneet usealle osallistujalle silmiä avaavia kokemuksia, ja oma harrastus on saattanut löytyä padelista, sulkapallosta, nyrkkeilystä, golfista, juoksusta tai monen muun lajin parista.

32 2/ 2022 Savonian Sanomat
TEKSTI MERJA ALA-KOTILA JA JOUNI VORNANEN | KUVA OLAVI RYTKÖNEN
Tahkolla pureuduttiin Vireeksi-hankeen tiimoilta ammattikuljettajien työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen.

Ala-Kotila painottaa erityisesti työvuorojen kuten vuorokierron vaikutusta palautumiseen eli mikä on kunkin alan mahdollisuus muokata ja kehittää omaa työvuoronkiertoa.

– Tärkeää on kuunnella niin työntekijöiden kuin työantajien näkemyksiä ja toiveita ja suhteuttaa ne kunkin alan erityispiirteisiin. Lisäksi työstämme esimerkiksi työvuorokiertoon liittyviä kysymyksiä vielä keväällä 2023, sillä työvuoroihin liittyvät kysymykset eivät ole pelkästään työnantajien käsissä.

PALAUTETTA KULJETTAJILTA

Merja Ala-Kotila kertoo vielä syksyn kuljettajien palautteesta. Monissa palautteissa tuli esille, kuinka monipuolinen tarjonta hankkeessa on ollut sekä käytän-

nön ohjaus on auttanut omien tavoitteiden saavuttamisessa.

– Esimerkiksi ruokakurssit ja lajikokeilut olivat tuoneet uusia työkaluja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ihan käytännön tasolla. Kuljettajien positiivinen ja lämmin palaute oli isoin kiitos mitä näin hankkeen vetäjänä voi saada.

Ala-Kotila muistuttaa, että omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on paljon esimerkiksi geneettiset tekijät, kasvuympäristö, sosiaaliset suhteet, työ ja omat elintavat, jolloin hyvinvointiin tulisi suhtautua moniulotteisesti, ei mustavalkoisesti. Tärkeä olisi jokaisen pysähtyä myös miettimään omia kuormitustekijöitä suhteessa omiin voimavaroihin.

– Haluan myös muille painot-

taa: omaa hyvinvointia ei voi eikä saa ulkoistaa ammattilaisille kuten lääkäreille tai fysioterapeuteille. Pitää löytää omat sisäiset motivaattorit, miksi haluaa pitää itsestä huolta. Ammattilaiset voivat olla tukena ja tietynlaisena turvaverkkona ja mahdollistajina, mutta lopullinen työ pitää tehdä itse.

– Monilla hankkeen osallistujilla on esimerkiksi lapsenlapsia ja he ovat heränneet siihen, että he haluavat olla terveinä ja toimintakykyisinä myös eläkevuosina. Kun on löytänyt näin syvän sisäisen motivaation ja merkityksen itsestä huolehtimiseen, oman hyvinvoinnin priorisoiminen arjen valinnoissa on paljon helpompaa.

ESR-rahoitteisen Vireeksi-hankkeessa on paneuduttu siis kuljettajien työhyvinvointiin ja työkykyyn.

Savonian Sanomat 2 / 2022 33

Reilu vuosi sitten minua pyydettiin kirjoittamaan 30-vuotisjuhlajulkaisu. Kun Savonia täytti 20 vuotta, myös silloin kirjoitettiin teos. Kyseessä ei ollut historiikki, vaan välähdyksiä vuosien varrelta. Uudessa julkaisussa jatkettiin samoilla linjoilla, kiinnostavia poimintoja viimeiseltä 10 vuodelta.

Julkaisu koostuu kahdesta osasta: artikkeleita kymmenestä viimeisestä vuodesta ja toisessa osassa on erikoisartikkeleita. Usein kysyttiin, oliko kirjoitustehtävä vaikea. Urakka oli oikeastaan helppo, sillä olen kirjoittanut vuosien aikana Savoniasta satoja lehtijuttuja, joten käytössäni oli ”omatietokanta”.

Suurista linjoista on kysytty, mitkä teemat erottuvat. Yksi iso teema oli ammattikorkeakoululaki, joka astui voimaan vuoden 2015 alusta. Muutos merkitsi sitä, että jatkossa menestyminen edellyttäisi asenne- ja toimintakulttuurissa uutta ajattelua.

SAVONIALAISTA ARKEA JA JUHLAA: JUHLAVUODEN JULKAISU

Rahoitusmallissa tuloksia ei mitattaisi laadulla vaan määrällä. Tässä tilanteessa korostettiin tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä keskittymistä perustehtäviin: yksitoista tulosindikaattoria näyttivät tavoitteiden suunnan.

Vuosien varrella Savonia on menestynyt hienosti näissä laatukilpailuissa. Juhlavuoden kruunasi sijoitus Euroopan parhaiden työpaikkojen joukossa. Savonia oli suurten yritysten Euroopan sarjassa sijalla 35 ja Suomessa neljäs. Listalla sijoittuminen pohjautuu Great Place to Work®henkilöstötutkimukseen. Suomalaisia yrityksiä listalla oli kyseisenä vuonna yhdeksän.

Listaus perustuu tutkimustietoon, joka edustaa 1,4 miljoonaa työntekijää yli 3 000 yrityksestä ja 37 Euroopan maasta. Tunnustus perustuu tutkimusdataan koskien työntekijäkokemusta luottamuksen, innovaatioiden, yrityksen arvojen ja johtajuuden osa-alueilla.

Yksi vahva linja kymmenen vuoden sisällä löytyi: kampusrakentaminen Savilahteen, josta oli puhuttu ja suunniteltu vuosikymmeniä.

Nyt kyseessä eivät olleet vain seinät, vaan ainutlaatuinen oppimisympäristö, joka pitää sisällään muun muassa maailmanluokan tutkimuslaboratorioita, yhteisiä olohuoneita, moderneja luokkahuoneita ja kirjaston sekä opiskelijakunta Savottan baari-kahvilan, harvinaisesti A-oikeuksilla.

Linkki julkaisuun: https://urn.fi/URN:NBN:fife2022121371097

34 1 / 2023 Savonian Sanomat
TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Lehtori Tanja Vornanen: ” Opiskelijat ideoivat teeman, koska he halusivat tuoda luontoa ja vanhaa kulttuuria ruokalautaselle sekä tutustua viikinkien aikaisiin ruokatottumuksiin ja raaka-aineisiin.”

Pop up –ravintola sukeltaa kesäyöhön

Yksi isänmaamme kesän erikoisuus on yötön yö. Pohjoisessa valoilmiö kestää reilut pari kuukautta, mutta valon taiasta riittää nautittavaa koko maahan. Ikimuistoinen suvi herättää kielenpäälle näin keväällä monia makuelämyksiä.

Savonia-ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat ovat useana vuonna laittaneet pystyyn suositun pop up –ravintolan eri teemoista. Pop up –ravintolat järjestettiin tänä keväänä toista kertaa take away –konseptina, juhannus- ja viikinkiteemoilla. Lehtori Tanja Vornanen avaa ravintolaideoita tarkemmin.

– Opiskelijoiden idea ravintola Yöttömään yöhön lähti teemasta juhannus. Ravintolalla haluttiin tuoda esille kesän yöttömän yön juhlaa harmaan talven keskelle.

Vornanen näkee, että juhannuksena ruoka on isossa roolissa. Näin ravintolan menukin koostui opiskelijoiden omista juhannusherkuista ja –toiveista.

– Menu sisälsi muun muassa saunaolutpossua, yöttömän yön ahvenia ja erilaisia kesäisiä jälkiruokia.

Toinen ravintola oli viikinkiteemainen: Wild Wiking. Tähän teemaan Vornasen mukaan yhdistettiin viikinkien perinteitä sekä metsänantimia.

– Opiskelijat ideoivat teeman, koska he halusivat tuoda luontoa ja vanhaa kulttuuria ruokalautaselle sekä tutustua viikinkien aikaisiin ruokatottumuksiin ja raaka-aineisiin. Menu sisälsi muun muassa lammaspataa

ja jälkiruokana tervalla maustettua pannacottaa.

Oppimistavoitteet tulevat opetussuunnitelmasta, alleviivaa Vornanen. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa erilaisia ateriakokonaisuuksia huomioiden kunkin ryhmän asiakastarpeet.

– Tietyllä tavalla take away –toteutus on sopiva ajan henkeen. Ravintola-ala muuttuu, on ollut myllerryksessä korona-ajasta johtuen, joten jo opiskeluvaiheessa on hyvä oppia ymmärtämään muutosten vaikutus toimialaan. Nopea reagointikyky ja innovatiivisuus ovat taitoja mitä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Pop up –ravintola tarkoittaa väliaikaista ravintolaa, joka toimii tietyn aikaa. Ravintolalla ei tavoitella yleensä taloudellista hyötyä, vaan sitä harjoitetaan omasta innostuksesta. Pop up – ravintolaa kuitenkin koskevat yleiset elintarvikelain säädökset: muun muassa valmistuksesta ja turvallisuudesta.

Pop up-toteutus on restonomikoulutuksen osalta erinomainen oppimiskokemus, jossa opiskelijat pääsevät reflektoimaan tietoa ja taitoja niin ruokatuotannon, ravitsemuksen kuin markkinoinnin ja kannattavuudenkin näkökulmasta.

Ravintolan ohjauksesta vastasivat lehtorit Anne-Mari Heikkinen, Tanja Vornanen ja tuntiopettajana toimiva tki-asiantuntija Johanna Kantala.

TEKSTI TANJA VORNANEN JA JOUNI VORNANEN | KUVAT TANJA VORNANEN
Savonian Sanomat 1 / 2023 35
SAVONIA.FI
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.