SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LEHTI 2/2025
TEEMANA
TUTKIMUS, KEHITYS JA INNOVAATIO
SAVON I AN SAVONIAN SA N O M AT SANOMAT Osaamista, kilpailukykyä
ja hyvinvointia
Pääkirjoitus
KOHTI KOKONAISKESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA
– SAVONIAN TKI-TYÖ RAKENTAA SILTOJA JA RATKAISUJA
Ammaikorkeakoulujen tutkimus-, kehiämis- ja innovaatiotoiminta on kiinteä osa alueellista uudistumista ja tärkeää kumppanuustyötä. Savoniassa TKI-työ rakentuu tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa – yhdessä kokeillen, kehi äen ja ratkoen ajankohtaisia haasteita. Samalla koulutamme tulevaisuuden osaajia, joilla on valmiudet toimia nopeasti muuuvassa maailmassa.
Yhä laajemmin TKI-toiminnan keskiöön nousee kokonaiskestävyys. Ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kuluurinen ulouvuus tukevat toisiaan ja jokainen näkökulma on huomioitava, joa voimme puhua kestävyydestä. TKI-työssä tämä konkretisoituu esimerkiksi siinä, eä teknologisia ratkaisuja kehitetään huomioiden erityisesti ihmismieli ja muutokset työn tekemisen tavoissa ja määrässä, liiketoimintamallit suunnitellaan niin, eä ne vähentävät ympäristökuormaa ja uusilla innovaatioilla vahvistetaan alueen elinvoimaa kul uurisesti ja taloudellisesti.
Keskuskauppakamarin ja Ammaikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen yrityskyselyjen mukaan amma ikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Tätä kumppanuua painoavat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Pk-yritykset arvostavat ammaikorkeakoulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä erityisesti soveltavaa tutkimusta, kehitysprojekteja ja opinnäytetöitä, jotka tuoavat suoraan käytännön ratkaisuja.
Tässä onnistuminen edellyää, eä yhteistyö on pitkäjänteistä, sisällöt ovat kiinni tässä maailman ajassa ja e ä yritykset voivat luoaa siihen, eä tutkimustulokset jalkautuvat käytäntöön. Kokonaiskestävyyskään ei synny yksiäisissä hankkeissa, vaan rakentuu pitkäjänteisessä, eteenpäin katsovassa yhteistyössä.
Monelle pk-yritykselle korkeakoulu on usein myös tärkein kansainvälistymisen promooori. EU-rahoieiset hankkeet ja kansainväliset TKI-konsortiot avaavat ovia maailmalle tavalla, johon yksiäinen yritys ei yksin pystyisi. Tässä työssä amma ikorkeakoulun rooli on paitsi mahdollistaja, myös sillanrakentaja.
Kokonaiskestävyyden arviointiin pääsee helpoiten mukaan virittämällä toimenpiteet vastaamaan arvoja. Kun arvojen pohjalta haluaa toimia paremman puolella, kaikki kestävyyden ulo uvuudet huomioiden, sekä osaa läpivalaista nämä toimenpiteet, on jo pitkällä. Ammaikorkeakouluilla on erityinen vastuu tukea ja edistää kokonaiskestävyyttä kehiämällä ratkaisuja, jotka ovat yhtä aikaa kannaavia, oikeudenmukaisia ja ympäristön kannalta kestäviä.
"TKI-toiminta ei ole irrallinen saareke, vaan osa korkeakouluyhteisön identiteeiä."
TKI-toiminta ei ole irrallinen saareke, vaan osa korkeakouluyhteisön identiteeiä. Se on opiskelijoille oppimisympäristö ja henkilöstölle asiantuntijuuden kehiämisen areena. TKI-työn kaua rakennamme sellaista tulevaisuua, jossa kestävyys, yhteistyö ja vaikuavuus ovat keskiössä.
Saara Karkulahti
Savonia-ammaikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja
Kuvassa | Saara Karkulahti
SISÄLTÖ
2 Kohti kokonaiskestävää tulevaisuutta
4 Kestävä huominen syntyy teoista
6 Biolaboratorio muuttaa sivuvirrat mahdollisuuksiksi
10 Robotti helpottamassa ravintolatyön arkea
12 Yrittäjä, näin johdat tiedolla - et arvauksilla
14 Tutkija katsoo maailmaa uteliain silmin
16 Juuret teollisuuskoulun perinteessä, katse tulevaisuuden energiatekniikassa
18 Kuvareportaasi: 250- vuotiasta Kuopiota juhlittiin torilla
20 Pelintekijät harvaan asuttujen alueiden asialla
22 Työn ja vapaa- ajan oikea suhde ehkäisee työuupumusta
24 Kasvikset marjat ja hedelmät - katso kasvisvinkit!
26 Kokonaisturvallisuus - paljon muutakin kuin puolustusteollisuus
28 Eiliseen en jää - Ilmastofoorumissa etsittiin yhteistä suuntaa kestävämpään tulevaisuuteen
30 Tiesitkö, että tämä karvainen olento tuo leivän sinunkin pöytääsi?
32 Savonian agrologikoulutus 40 vuoa
34 Tutkimusta, kehitystä ja innovaatiota savonialaisella sydämellä
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT
JULKAISIJA Savonia-ammaikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Anne Heikkinen
TOIMITUSKUNTA
Anne Heikkinen
Aino-Maria Savolainen
Mikko Lappalainen
ULKOASU JA TAITTO
Mikko Lappalainen
KANNEN KUVA
Mikko Lappalainen / AI, Adobe Stock
SÄHKÖINEN LEHTI
JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss
KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 1797-8939 (paineu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939
2/2025
Kestävä huominen syntyy teoista
TEKSTI MIKKO VUORISTO | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
tavoitteina vastuullisia. Kukin tutkimusala on kuvannut profiilien toteuttamisen tutkimussalalla ja tutkimuksen teemat.
Tutkimustyön mahdollistamiseksi tarvitsemme ulkopuolista hankerahoitusta. Puhumme paljon projekteista, hankkeista ja hankerahoituksista. Pitäisi puhua enemmän profiileistamme, yhteistyöstä ja alakohtaisista tutkimusteemoista. Hankerahoitukset ovat meille välttämätön mahdollistaja, ei toiminnan sisältö. TKI-toimijoille hankerahoitukset ovat toki keskeinen osa työtä, ilman ulkoista rahoitusta emme voi TKI-työtä tehdä.
Savonian strategiana on olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Miten vastuullisuus ja vaikuttavuus näkyvät TKI-toiminnassa?
TKI-toiminta eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen perustehtävää Suomessa. Se tukee alueellista kehitystä, työelämän uudistumista sekä ammattikorkeakoulun ja sen opiskelijoiden osaamisen kasvua. Tilastokeskus määrittele TK-toiminnan lisäävän tietoa ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Toiminnan tulee olla uutta tietoa tavoittelevaa, luovaa, onnistumisen suhteen epävarmaa, systemaattista ja tuloksiltaan siirrettävissä olevaa ja/tai toisinnettavaa. Perustehtäväämme sisällytetty innovaatiotoiminta ei tähän määrittelyyn mahdu − teemme sitä silti. Uusi tieto ja osaaminen pitää saada myös kaupalliseen käyttöön.
KONKREETTISIA TULOKSIA YHTEISKUNNAN HYÖDYNNETTÄVÄKSI
Usein tutkimuksen ominaispiirteenä pidetään tutkijan autonomiaa ja omaa uteliaisuutta valittaessa tutkimuskohteita. Ammattikorkeakoulujen tutkimukselle on tyypillistä tutkimusaiheiden valinta strategisilla perusteilla ja tutkimustyön johtaminen. Savonialla tutkimme aiheita, jotka ovat hyödyllisiä ympäröivälle yhteiskunnalle ja tukevat strategisia valintojamme. Pyrimme tuottamaan vaikuttavia tuloksia yhteiskunnan hyödynnettäväksi jo lähivuosien aikana. Siksi tutkimuksemme on usein luonteeltaan soveltavaa.
Olemme strategiassamme määritelleet tutkimustyötä suuntaavat profiilit ja organisoituneet tutkimusaloiksi. Tutkimuksemme profiilit ovat: Kokonaisturvallisuus, Uudistuva teollisuus ja Resurssiviisaus. Profiilit ovat laaja-alaisia ja
KOKOAMME SUUREMPI TOIMIJA
TKI-toiminnan kasvu lisää vaikuttavuutta, mutta määrä ei ole itsetarkoitus. Olemme tälle hetkellä opiskelijamäärällä mitattua kokoamme suurempi TKI-toimija ammattikorkeakoulukentässä. Kasvu on lisännyt osaajiemme määrää ja osaamisemme monipuolisuutta. Kasvu mahdollistaa myös opettajien laajemman osallistumisen ja avaa lisää mahdollisuuksia opiskelijaprojekteille. TKI-henkilöstön liikkuvuus Savonian ja yritysten välillä kasvattaa osaamista. Rekrytoimme henkilöitä yrityksistä ja meiltä siirtyy TKI-toiminnassa olleita henkilöitä kehittämään yrityksiä. Kun liike on tasapainossa molempiin suuntiin, yhteiskunta hyötyy.
Savonia on profiloitunut vahvana tutkimusyhteistyön tekijänä ja ekosysteemien rakentajana. Vaikuttava tutkimus edellyttää toisiaan täydentäviä osaamisia. Yhdessä olemme parempia.
Mikko Vuoristo , vararehtori
Vararehtori Mikko Vuoristo
"Pitäisi puhua enemmän profiileistamme, yhteistyöstä ja alakohtaisista tutkimusteemoista. Hankerahoitukset ovat meille välttämätön mahdollistaja, ei toiminnan sisältö."
Ajassa
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN JA KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN
KUVAT MIKKO LAPPALAINEN | AINO-MARIA SAVOLAINEN
B i o l a b o ra to r i o m u u a a Biolaboratorio muu aa
s i v u v i r ra t m a h d o l l i s u u ks sivuvirrat mahdollisuuks
Kun mäskiä tutkitaan Biolaboratoriossa, kyse ei ole vain kasvien kasvatuskokeista. Tutkijat etsivät ratkaisuja, joilla teollisuuden sivuvirrat muuuvat kustannuserästä uua arvoa tuoaviksi resursseiksi – ja mahdollistavat kokonaan uusia liiketoimintamalleja.
MÄSKISTÄ MAANPARANNUSAINETTA?
Tutkimusinsinööri Eevi Minkkinen tarkastelee kasvatuskokeiden tuloksia. Niiden avulla selvitetään, kuinka oluen valmistuksessa syntyvä mäski vaikuaa viljelysmaan laatuun ja sadon määrään. Tulokset ovat lupaavia: mäskin lisääminen multamaahan kasvaaa satoa. Kokeissa kasvatetut heinät kuivataan,
ja sadosta punnitaan sekä tuore- eä kuivapaino.
Mäski on ohramaltaan sivutuote. Tuhatta olutlitraa kohti syntyy noin 100–200 kiloa mäskiä. Ekologisin hyödyntämistapa on käyää mäskiä eläintenrehuna, mua pienpanimoille tämä voi olla hankalaa.
– Mäski on hyvin kosteaa ja pilaantuu nopeasti. Pienpanimossa sitä kertyy niin vähän, eei maanviljelijän kannata hakea eriä, Minkkinen selventää.
Siksi Savonian bio- ja kiertotalouden laboratoriossa tutkitaan, millaisia muita käyökohteita mäskillä ja muilla panimoteollisuuden
sivuvirroilla voisi olla. Ihanteellista on löytää ratkaisu, jolla on myös kaupallista potentiaalia. Mäskin ja hiivapitoisten nesteiden käyttöä on tutkiu myös energiantuotannossa ja määriämällä pelletoidulle mäskille, hiivapitoisille nesteille ja näiden seoksille lämpöarvot. Tulokset ovat lupaavia, mua jälleen kosteuspitoisuus tuo haasteita.
Lisäksi laboratoriossa on tutkiu hiiva- ja humalapitoisten nesteiden käyöä biokaasuntuotannossa. Hiivapitoisten nesteiden metaanintuoo on melko korkea, ja aitoa potentiaalia biokaasun tuotantoon on olemassa.
s i ks i iksi
TUTKIMUKSESTA KILPAILUETUA YRITYKSILLE
Pienpanimon näkökulmasta yhteistyö tuo käytännön hyötyjä.
– Meille yhteistyö Savonian Biolaboratorion kanssa on arvokas tilaisuus nähdä, mitä oluenvalmistuksen sivuvirroista voi syntyä. Yksin emme pystyisi tällaista tutkimusta toteuamaan, mua TKI-työn kaua saamme tietoa ja ideoita, jotka voivat johtaa uusiin tuoeisiin ja lisätuloihin. Samalla vahvistamme panimomme vastuullista brändiä –mikä on markkinoilla yhä tärkeämpää, RPS Brewingin Aki Railanmaa sanoo.
Biolaboratorio kestävän kehityksen moottorina
Savonian Biolaboratoriossa haetaan ratkaisuja, joilla teollisuuden sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää uudella tavalla. Laboratorioon on hanki u ICP-OES-laieisto ja investointeja on tehty myös alkuaineanalytiikkaan hiilityppianalysaa orin myötä.
– Voimme tarjota yhteistyökumppaneille hyvän kokonaisuuden erilaisiin metaanintuookokeisiin, biovedyn tuotantokokeisiin, maanparannusaineisiin ja kierrätyslannoieisiin liiyen, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen.
Vuoden 2024 investointeihin kuuluva automaa inen metaanintuoopotentiaalin testauslaieisto. Laboratoriossa voidaan tutkia muun muassa potentiaalisten kierrätyslannoieiden tai kasvualustojen ravinne- sekä haia-ainepitoisuuksia, joa voidaan todeta niiden täyävän lainsäädännön antamat vaatimukset.
– Mikrobeilta ei voi kysyä, eä ”mitä teille kuuluu”. Niiden tilanne voidaan nähdä vain epäsuorasti prosessiyhdisteiden ja olosuhteiden kaua. Näiden tietojen keräämiseen tarviavaan laieistoon olemme myös investoineet ja nykyisin meillä on koossa eheä kokonaisuus, kertoo tutkimusinsinööri Eevi Minkkinen.
Biolaboratorio on yksi esimerkki siitä, miten Savonia toimii yhdistävänä tekijänä tutkitun tiedon ja elinkeinoelämän tarpeiden välillä. Yrityksillä on entistä paremmat edellytykset hyödyntää korkeakoulun osaamista ja infrastruktuuria kilpailukykynsä vahvistamiseen.
VASTUULLISUUS JA KAUPALLISUUS KÄSI KÄDESSÄ
Vuonna 2023 avatun laboratorion tavoieena on kehiää ratkaisuja, joissa vastuullisuus ja taloudellinen kannaavuus kohtaavat. Laboratoriossa tehdään muun muassa biokaasu- ja biovetykokeita, kierrätyslannoieiden ja maanparannusaineiden testauksia sekä alkuaineanalyysejä. Toiminta on suunnau yrityksille, jotka etsivät kilpailuetua kestävän kehityksen ratkaisuista.
– Olemme hankkineet ja käyöönoaneet vuoden 2024 aikana BioBoost-hankkeessa uua laitekantaa, ja laboratoriossa on hyvät edellytykset vauhdiaa yritysten kehitys-
työtä. Kiinnostuneita yhteydenooja tulee jatkuvasti Suomesta ja maailmalta – viimeksi saimme vieraita Chilestä, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen.
Hän korostaa luoamuksen merkitystä: kun yritys uskaltaa tuoda haasteensa esille, löytyy Savonialta ammaitaitoa ratkaisujen kehiämiseen. Tulevaisuuden potentiaalisimpina kohteina Auvinen mainitsee metaanin tuotannon, biohiilen valmistuksen sekä rakennusten purkujäeiden materiaalikierron.
– Siinä on haasteensa, mua on myös uskoa luovia esimerkkejä, eä aidosti vastuullisten ja samalla kaupallisesti kannaavien ratkaisujen löytäminen on mahdollista.
Eero Antikainen, taustalla vesilaboratorion tiloja. Viereisessä kuvassa Savonian siirreävä vesilaboratorio
suoriamassa pilotointitestausta Agnico Eagle Finland Oy:n Kiilän kaivosalueella.
KAIVOKSISTA KAUPUNGIN VIEMÄREIHIN
Savonian sopimuskaudella 2025–2028 strategiarahoitusta on suunnau TKIosaamisen vahvistamiseen osana kokonaisturvallisuuden ekosysteemiä.
Älypuhelimet ja tietokoneet vaativat toimiakseen harvinaisia metalleja. EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus (Critical Raw Materials Act, CRMA) pyrkii varmistamaan jäsenmaiden talouden ja puhtaan siirtymän kannalta kriiisten raaka-aineiden saannin. Suomi ja Ruotsi ovat Euroopassa ainoita maita, joista löytyy näitä tärkeitä mineraaleja ja Savonia työskentelee useiden näitä mineraaleja hyödyntävien kaivosten kanssa.
– Vesilaboratorion suurin asiakasryhmä ovat kaivokset. Kaivosten kanssa kehitetään ja testataan erilaisia vedenkäsielymenetelmiä, sillä veden kiertokulun tehostaminen vaikuaa suoraan kaivosten toiminnan tehostamiseen, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen.
Myös ilmastonmuutoksen aiheuamat sään ääri-ilmiöt näkyvät vesilaboratorion toiminnassa. Kuopion kaupungin ja paikallisten yritysten kanssa on meneillään yhteistyöprojekti, jossa pyritään ennakoimaan tulvimista kaupunkiympäristössä.
– Olemme saaneet asentaa tarkkailupisteitä ympäri Kuopiota, jotka muodostavat hulevesien monitorointiverkon, Antikainen jatkaa.
“EN KEKSI TOISTA MONIPUOLISEMPAA YMPÄRISTÖÄ SUOMESSA”
Savonian energiatekniikan TKI-toiminta on vahvassa kasvussa, ja uudet investoinnit nostavat tutkimusinfrastruktuurin valtakunnallisesti korkealle tasolle.
Energiatutkimuskeskus tarjoaa yrityksille tuotekehitys-, testaus- ja koulutuspalveluja erityisesti energiantuotannon, varastoinnin ja päästömiausten alueilla.
– Meillä on uusi savukaasujen alkaalikloridien tunnistuslaite, savukaasun hiukkas-
ten kokojakauman määrityslaieisto ja tulossa myös demokokoluokan hiilidioksidin talteenoojärjestelmä, jotka tukevat vähä- ja hiilineutraalisia ratkaisuja, kertoo TKI-asiantuntija Peeri Heino
Koekailat, päästö- ja hiukkasmiarit, korroosion tunnistuslaieet sekä CO₂talteenoojärjestelmä vahvistavat Savonian kykyä kehiää vähä- ja hiilineutraalisia energiatekniikoita.
– Uusien hankintojen myötä meidän mahdollisuudet biopohjaisten massojen termiseen käsielyyn ja niistä muodostuvan lämmön varastointiin ovat sellaiset, eä en keksi toista monipuolisempaa ympäristöä Suomessa, Heino jatkaa.
Alueella on myös yrityksiä, jotka ovat mukana Business Finlandin veturiohjelmassa. Yhden yrityksen panostus veturiohjelmaan on noin 50 miljoonaa euroa ja Savonialla olisi paljon anneavaan näihin massiivisiin kehitysprojekteihin.
– Tämä vuosi on ollut Varkaudessa yritysten kehiämisen puolesta hyvä: Ely-keskuksen investointitukia on myönney varkauden alueelle jo yli 9 miljoonan euron edestä. Se kertoo, eä yrityksillä on halukkuua investoida ja kehiää, Heino kertoo.
SAVONIA TUO METALLITULOSTUKSEN OSAAMISEN VARKAUTEEN
Savonia-ammaikorkeakoulussa oteiin käyöön uusi Varkauden kampuksella sijaitseva metallin 3D-tulostuksen tila. Tulostin sijaitsi aiemmin Kuopion kampuksen yhteydessä.
Muovin 3D-tulostustoiminta jatkuu Microkadulla. Savonialla on yksi Suomen monipuolisimmista 3D-tulostusympäristöistä ja laaja osaaminen teknologian tueksi.
Metallin 3D-tulostukseen tarvi avaa laitteistoa on maassamme vielä hyvin vähän. Savonian palveluliiketoiminta tuo alalle tärkeää osaamista, mikä tukee yritysten tuotekehitystä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa.
– Metallijauhepetitekniikan muuo ei ole aivan yksinkertaista. Sen käyö vaatii eriäin kontrolloitua ympäristöä, sillä tilan täytyy estää hienojakoisen metallijauheen kulkeutuminen muualle. Lisäksi lämpötilojen sekä ilmanvaihdon tulee olla kunnossa, kertoo TKI-asiantuntija
Ani Alonen
Tulostusmateriaaleja on nykyisin tarjolla runsaasti ja koneessa käytey materiaali voidaan valita tarpeen mukaisesti. Savonian koneessa materiaalina on useimmiten ruostumaton teräs, sillä se soveltuu hyvin useisiin käyökohteisiin alueen yrityksissä.
Varsinaisen tulostusprosessin lisäksi valmistuksessa täytyy huomioida myös kappaleen suunnielu ja jälkikäsiely. Jauhepetisulatuksessa kappaleet kasvatetaan kiinni tulostusalustaan, josta ne täytyy tulostuksen jälkeen sahata irti. Myös lämpökäsiely voi olla tarpeen, joa materiaalin ominaisuudet vastaavat vaatimuksia.
– Metallintulostus heräää jatkuvasti kasvavaa kiinnostusta yrityksissä. Yritykset voivat saada meiltä tuotekehityksen lisäksi neuvoja myös suuremman tuotannon käynnistämiseen, Alonen jatkaa.
Metallista voidaan valmistaa monimutkaisia rakenneratkaisuja, drone-osia, suuttimia ja muita osia, joissa vaaditaan sekä korkeaa tarkkuua eä hyvää materiaalin suoritusta.
– On tyypillistä, eä metalliosien tuotekehitysprosessissa hyödynnetään muovin 3D-tulostusta ennen metalliin siirtymistä. Muovitulosteiden valmistus on metallitulostukseen verrauna edullisempaa, ja niiden avulla voidaan varmistua esimerkiksi tuoeen muotoihin, toimivuuteen tai asennukseen liiyvistä asioista.
Roboi
TEKSTI JA KUVAT KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN
helpoamassa Roboi
helpoamassa ravintolatyön arkea arkea
Uusi roboi toimii tukena ravintolan päivittäisissä tehtävissä ja tuo helpotusta henkilöstön työkuormaan.
Savonia-ammaikorkeakoulun TyhyTeko-hankkeessa otetaan seuraava askel työhyvinvoinnin kehiämisessä, kun kaksi alueen yritystä osallistuu robotiikkaa ja automaatiota hyödyntävään kokeiluun.
Kokeilu järjesteiin touko-kesäkuun aikana ja se tarjosi käytännön tietoa siitä, miten arkea helpoavat teknologiat voivat tukea työntekijöiden jaksamista ja työn sujuvuua.
– Työhyvinvointi on tärkeänä kärkenä hankkeessa ja robotin vaikutusta työhyvinvointiin tarkkaillaan. Robotiikan myötä on tarkoitus vähentää toistuvia ja raskaita tehtäviä ja vähentää kiireä, kertoo projektipäällikkö Sini Sarén
– Työntekijä voi keskiyä palvelun laatuun ja tunnelman luomiseen, eli siihen, missä ihminen on parhaimmillaan. Roboi voi hoitaa keiiön rutiinitehtävät, Sarén jatkaa.
Kyseessä on ainutlaatuinen kokeilu, sillä vastaava roboia ei ole aiemmin nähty koko Pohjois-Savon alueella.
Syyskuussa 2024 käynnistynyt TyhyTeko-hanke on valtakunnallinen Euroopan Unionin osarahoiama projekti, joka keskiyy matkailu-, ravitsemus- ja talousalan työhyvinvoinnin ja tuoavuuden kehiämiseen.
Hankea toteuaa kuusi ammaikorkeakoulua: JAMK, Savonia, Lapin, Seinäjoen, Tampereen ja Kaakkois-Suomen ammaikorkeakoulut.
Marata-ala on merkiävä työllistäjä Suo-
messa, mua alaa vaivaavat haasteet, kuten henkilöstön kuormiuneisuus, työvoimapula sekä alhainen tuoavuus tietyissä työprosesseissa. TyhyTeko-hankkeen tavoieena on vastata näihin haasteisiin parantamalla työntekijöiden hyvinvointia ja tehostamalla työprosesseja tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen kaua.
NOPEA JA KETTERÄ KOLLEGA
Kokeilut toteuteiin yhteistyössä robottien toimiajan ja yritysten henkilöstön kanssa.
– Roboi mukautuu erilaisten ravintoloiden tarpeisiin. Se voi kulkea ravintolassa tarjoilijoiden tukena ja vähentää edestakaista liikkumista ravintolassa tai se voi toimia yksin tarjoilussa, jolloin henkilökunnan ei tarvitse toimiaa tilauksia, kertoo ratkaisumyyjä Jere Puranen Finn-ID Oy:sta.
Ensimmäisenä roboi ryhtyi hommiin Kylpylähotelli Rauhalahdessa, minkä jälkeen se siirtyi Kylpylähotelli Kunnonpaikkaan. Molemmissa paikoissa roboi työskenteli à la carte -ravintoloiden puolella, osana ravintolatyön arkea.
– Asiakkaalta kysyiin ennakkoon, eä haluaako hän robotin vai ihmisen tarjoilemaan ja roboi heräi kovasti kiinnostusta. Asiakkaiden kanssa heiteiin vielä herjaakin siitä, eä koneet korvaavat tarjoilijat, mua niin ei tietysti tule käymään, kertoo Kylpylähotelli Rauhalahden ravintolapäällikkö Juha Tirkkonen
Roboi ylläi Kylpylähotelli Rauhalahden henkilökunnan nopeudellaan ja keeryydellään. Kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen, ei edes roboitarjoilija.
– Robotin akunkestossa oli ongelmia sen suhteen, eä hän meni usein tauolle lataamaan akkua juuri silloin kun meillä alkoi kiireisin hetki ravintolassa.
LYYLI-ROBOTTI
OLI
LASTEN SUOSIKKI
Uuden teknologian käyöönoo herättää aina ristiriitaisia ajatuksia. Kylpylähotelli Kunnonpaikan vuoropäällikkö Veera Lokinojan mukaan henkilökuntaa mietitytti ennakkoon muun muassa se, työllistääkö roboi tarjoilijoita auamisen sijaan ja onko se ihmiskollegoiden tiellä.
Henkilökunta löysi robotista myös yllääviä puolia.
– Robotilla oli hiukan kissamaiset piirteet, joten nimesimme hänet Lyyliksi. Kun Lyylin korvia siliää, niin hänen poskensa punastuvat, Lokinoja kertoo.
Roboia oli henkilökunnan mukaan ylläävän helppo käyää.
– Lopulta henkilökunnan mielestä roboia oli hauska käyää ja se heräi keskustelua asiakkaiden kanssa. Myös asiakaspalaute oli positiivista. Erityisesti lapsiperheet tykkäsivät siitä kovasti, Lokinoja kertoo.
Yriäjä, näin johdat tiedolla - et arvauksilla
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN
Lisää tehokkuua, lisää tuoavuua – kelpaa varmasti kaikille yrityksille, mua kuinka tehostamisen paikat tunnistetaan? Valmistavassa teollisuudessa monien prosessien taustalla on automatisoituja koneita ja erilaisia tietojärjestelmiä. Dataa on siis saatavissa, mua onko se paikkansa pitävää? Ja ennen kaikkea, miten dataa voidaan yhdistää ja muuntaa informaatioksi, josta voidaan tehdä tulkintoja ja johtopäätöksiä siitä, kuinka toimintaa voidaan kehiää?
Muun muassa näihin kysymyksiin etsii ratkaisuja TUOVA (Tuotantodatan hyödyntäminen valmistavan teollisuuden kehiämisessä ja johtamisessa) -hanke. Projektipäällikkö Jari Lipponen kertoo, eä vaikka yrityksillä on käytössään paljon eri-
laista dataa, sitä ei nykyisellään hyödynnetä täysimääräisesti.
- Kehitämme valmistavan teollisuuden yritysten kanssa ratkaisuja, kuinka dataa voidaan kerätä, yhdistää ja hyödyntää luoteavasti ja systemaaisesti. Lähtökohtaisesti yrityksillä on resursseja aina liian vähän, siksi on tärkeää luoda ymmärrystä siitä, mihin ne kannaaa keskiää, hän kertoo.
YMMÄRRYSTÄ EI VOI
ULKOISTAA
Koska datan kerääminen ja yhdisteleminen on monimutkaista, monelle yritykselle on houkueleva ratkaisu ulkoistaa koko
prosessi ulkopuoliselle palveluntarjoajalle ”avaimet käteen” -periaaeella. Lipponen kuitenkin muistuaa, eä silloin yrityksen johdon oma ymmärrys ei juurikaan lisäänny.
- Ulkoistamisella voidaan saavuaa nopeita täsmäratkaisuja yksiäisiin kohteisiin, mua omaa ymmärrystä sillä ei rakenneta. Data on nykyään arvokasta pääomaa, joten jokaisella yrityksellä tulisi olla vähintäänkin perustason ymmärrys siitä, mitä dataa oma liiketoiminta tuoaa, ja kuinka sen avulla voidaan kehiää ja johtaa ydinliiketoimintaa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö vaatii yrityksen sitoutumista ajankäytöllisesti, mua toisaalta kasvaaa samalla yrityksen
Kuvassa: Mika Leskinen, Sasu Eskelinen, Mirja Martikainen, Jari Lipponen, Jesse Honkanen, Emmi Paananen & Timo Lassila.
kyvykkyyä. Tavoieena onkin, eä valmiiden datankeruumallien lisäksi myös ymmärrys on siirtynyt prosessin aikana yritykselle itselleen.
Datankeräämisen järkevyys on helposti ymmärreävissä maalaisjärjelläkin. Mikäli johto saa yksilöityä ja oikeaa, asiakas- ja laitekohtaista tietoa siitä, miten tilaus-, tuotanto- ja toimitusprosessit etenevät, ovat liiketoiminnan pullonkaulat tunnisteavissa. Miksi toisen tuoeen prosessi etenee jouhevasti ja saumaomasti, toisessa taas on paljon tehoomuua ja tyhjäkäyntiä? Voiko asialle tehdä jotakin vai kannaaako resursseja keskiää mieluummin juuri niihin toimintoihin, tuoeisiin tai asiakkaisiin, joissa liiketoiminta on tehokasta ja tuoavaa?
Vuoden 2025 alusta käynnistynyt TUOVA on Savonia-ammaikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteishanke. Savonia vastaa datan keräämisen ja sen yhdistävän tietomallin teknisestä toteutuksesta, LUT keskiyy teknistä toteutusta tukevaan ihmisen, laieiden ja järjestelmien vuorovaikutuksen tutkimiseen. Mukana on yhdeksän valmistavan teollisuuden yritystä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan alueelta. Hanke on Etelä-Savon ELY-keskuksen kaua EU:n osarahoiama.
Datan käsiely ja hyödyntäminen toteutetaan ETL (Extract, Transform & Load)-prosessin ja sen taustalle määritetyn tietomallin avulla. Käytännössä tämä tarkoiaa, eä dataa kerätään useista eri lähteistä (ihmiset, järjestelmät, koneet), muunnetaan eri lähteistä keräy data vakioituun muotoon, yhdistetään eri datasetit keskenään yhteisten nimiäjien avulla ja talletetaan yhdistey data tietokantaan. Tämän jälkeen sitä voidaan hyödyntää eri käy ökohteisiin, kuten visuaalisiin graafeihin ja infonäy öihin (dashboardit).
Digitaalisen tiedon eli datan hyödyntämisestä tulee valmistavan teollisuuden kriiinen menestystekijä: Data mahdollistaa reaaliaikaisen näkyvyyden tuotantoon, laieiden suorituskykyyn, varastoon ja toimitusketjuun. Tämä puolestaan auaa yrityksiä tekemään tietoon perustuvia, varsin pian tekoälyavusteisia päätöksiä, joilla parannetaan tuoavuua, laatua ja vähennetään kustannuksia.
Mua joa dataa voidaan hyödyntää ja saada lisäarvoa edellä maini ujen lisäksi vaikkapa asiakaskokemuksen parantamiseen tai markkinoiden analysointiin, dataa pitää kerätä, sitä pitää analysoida ja yhdistää toisiinsa. Jos yritys taas ei kerää dataa, se saaaa jäädä jälkeen kilpailijoistaan, koska se ei pysty hyödyntämään datasta saatavia etuja.
"Me olemme siirtymässä maailmaan, jossa datan hyödyntämisestä tulee välämätön osa menestyvää liiketoimintaa.”
- Esa Näätänen, aluepäällikkö, Teknologiateollisuus ry
Tutkija katsoo maailmaa uteliain silmin
Jarno Ruusunen pulahtaa luonnonvesiin ympäri vuoden. Yhtä avoimin mielin hän taruu myös uusiin haasteisiin.
–Tutkimus- ja kehityspäällikkö Jarno Ruusunen kutsuu itseään avantodippaajaksi.
- Uin luonnonvesissä viikoiain ympäri vuoden. Mua en voi kutsua itseäni avantouimariksi, kyllä se on enemmän sellaista itsensä veteen dippaamista. Uimapaikkoja Kallaveden rannoilla riiää, Ruususen lä-
hirannat ovat Savolanniemessä ja Kirveslahdessa. Kuopioon hän muui alun perin Lahdesta. 27 vuoden aikana hän on jo sopeutunut savolaiseen elämänmenoon aika hyvin. Niin hyvin kuin se ylipäätään on mahdollista.
Savoon hänet toi alun perin fysiikka. - Lukion jälkeen mietin, mitä isona tekisin.
Selvää kuvaa ei ollut, mua fysiikka tuntui sopivalta yleisaineelta. Tein gradun pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratoriossa ja jäin Itä-Suomen yliopistolle töihin noin kymmeneksi vuodeksi. Sitä kaua löytyi myös väitöskirjan aihe.
Ruusunen väieli vuonna 2015. Väitöskir-
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN
ja “Studies of nanoparticle synthesis and physicochemical properties of aerosols” käsielee aerosolifysiikkaa ja nanomateriaalin tuotantoa. Materiaalin toiminnallisuuden tutkimisen lisäksi tutkimuksessa kehiteiin tutkimusmenetelmiä sekä konkreeisesti näyeenoolaieisto hiukkasten määrielyä varten.
SAVONIALLA ON START UP -HENKEÄ
Tutkimus keskiyi soveltavaan fysiikkaan, joten nykyinen tehtävä energiatekniikan tutkimus- ja kehityspäällikkönä Savoniaammaikorkeakoulussa tuntuu luontevalta jatkumolta uralle.
- Soveltava tutkimus on hyvin samantyyppistä niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa. Joitakin erojakin toki löytyy. Tutkimuksen lisäksi kehitys- ja innovaatiopuoli on Savonialla korostetumpi, samoin yritysrajapinnan merkitys. Tekemisessä näkyy myös vahvemmin tehtävä aluekehiämisen veturina, Ruusunen pohtii.
Savonialle hän siirtyi kolmisen vuo a sitten Pelastusopiston tutkimusjohtajan tehtävistä.
- Olen viihtynyt hyvin. Tämän ikäiseksi organisaatioksi Savonia on ilahduavan start up -henkinen ja dynaaminen. Keeryys on hyvä ja tärkeä asia, muei itsestäänselvyys – sitä pitää vaalia myös jatkossa.
Ruususelle tärkeintä on saada tehdä työtä, johon hänellä on koulutus ja osaaminen. Soveltava fysiikan tutkimus kiinnostaa edelleen.
- Esimerkiksi meneillään oleva vihreä siirtymä on mielenkiintoinen murros myös tutkimuksen kannalta. Ja siihen lii yvää tki-työtähän me teemme Varkauden Energiatutkimuskeskuksessa.
TYÖASIAT PYÖRIVÄT MIELESSÄ, MUTTA EIVÄT VAIVAA
Entä tulevaisuus?
- Toivoisin, eä mieli pysyisi edelleen avoimena; eä onnistuisi säilyämään itsessään dynaamisuuden ja lapsenomaisen uteliaisuuden uusia asioita kohtaan.
Suurimmaksi vahvuudekseen hän tunnistaa kyvyn hahmoaa laajoja asiakokonaisuuksia. Vastaavasti työn alla oleva kehi-
tyskohde on nopeus.
- Tutkijana sitä saaaa vatvoa asioita pitkäänkin. Mua nykyisessä tehtävässä pitää tehdä välillä myös nopeita päätöksiä, ilman, eä absoluuisesti kaikki faktat ovat hallussa. Tässä yritän kehiyä.
Tutkijan mieli jää toisinaan askaroimaan työasioita myös vapaa-ajalla. Jos mielessä pyörii jokin tekninen asia, tai uusi menetelmä, on mieeitä hankala katkaista kesken kaiken.
- Aina työtä ja vapaa-aikaa ei voi erotella toisistaan. Mua sanoisin, eä vaikka työasiat voivat joskus jäädä mieleen pyörimään, eivät ne jää vaivaamaan.
Talviuinnin lisäksi vapaa-ajassa on muitakin latautumiskeinoja, kuten yhdessäoloa perheen kanssa. Siihen kuuluu puolison lisäksi kolme lasta, joista kaksi on jo muuanut pois kotoa. Salilla Ruususen saaaa löytää crosstrainingin parista.
- Jotkut saavan liikunnasta väliömästi endorfiineja – minä en. Minulle liikunnan harrastaminen on järkipäätös: jotakin pitää tehdä, eä pysyy kunnossa. Crosstrainingissa joku on aina tsemppaamassa vieressä ja toisaalta harjoielun tehoja pystyy itse säätelemään. Harrastan myös kävelylenkkejä erinäisissä seurueissa. Kunnon kohoamisen lisäksi lenkkeihin kuuluvat olennaisesti maailmoja syleilevät yhteiskunnalliset keskustelut.
Välillä tulee tietokonepelikausia:
- Olen pelannut viimeistä lukuun oamatta kaikki Civilization-pelit 90-luvulta asti. Kaipa niissä viehäää sellainen valloitan koko maailman -fantasian toteuaminen.
Maailmanvalloitus jäänee teorian tasolle, mua tällä menolla kyllä muutetaan maailmaa.
Juuret teollisuuskoulun perinteessä, katse tulevaisuuden energiatekniikassa
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT VARKAUDEN MUSEOT JA ANNE HEIKKINEN
Varkaudessa juhlitaan 90-vuotista tekniikan koulutustaivalta. Vuosikymmenten aikana Walter Ahlströmin nimeä kantava teollisuuskoulu on kasvanut moderniksi korkeakouluksi.
Savonian Varkauden kampuksella koulutetaan nykyisin energiatekniikan huippuosaajia suomeksi ja englanniksi. Energiatekniikan insinöörit ovat kestävien energiaratkaisujen asiantuntijoita: he etsivät ratkaisuja ilmastonmuutoksen, ympäristöongelmien sekä alati kasva-
van energiantarpeen synnyttämiin haasteisiin. Kampusalueella toimiva Energiatutkimuskeskus palvelee yrityksiä ja yhteisöjä tuotekehitys-, testaus- ja koulutuspalveluilla. Opiskelijat ovat tiiviisti mukana myös tutkimuskeskuksen arjessa – aivan kuten koulutuksen ja yrityselämän yhteistyö on ollut Varkaudessa vahvaa kautta aikojen.
Vuosikymmenten saatossa koulutuksen ja yrityselämän välillä on ollut tiivis yhteistyösuhde, ja niin on tänäkin päivänä. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi harjoitteluiden ja opinnäytetöiden muodossa. Onpa monen valmistuneen watolöörin
(Walterin koulusta valmistuneet insinöörit) ensimmäinen työpaikkakin löytynyt Varkaudesta.
OSAAVA TYÖVOIMA LOI POHJAN TEOLLISUUDEN KASVULLE
Varkaudessa juhlitaan Walter Ahlströmin koulua vuorineuvos Walter Ahlströmin ansiosta. 90 vuotta sitten Varkauden teollisuus tarvitsi lisää osaavia tekijöitä. Ennen koulun perustamista työnjohtajia ja teknikoita koulutettiin lähinnä Kuopiossa, mutta tarve kasvoi nopeasti. Vuorineuvos Walter Ahlström ymmärsi koulutuksen merkityksen ja teki merkittävän lahjoituksen teollisuuskoulun perustamiseen.
ti merkittävä. Opetukseen kuului muun muassa mekaniikkaa, sähkötekniikkaa, tehdashygieniaa, konepiirustusta sekä paperin ja selluloosan valmistusta. Ensimmäiset paperiteknikot valmistuivat vuonna 1936.
Walter Ahlström näki osaavan työvoiman merkityksen yritystoiminnan kasvulle. Ahlström neljäs oikealta. Kuva oteu vuonna 1929, mahdollisesti joko Kyösti Kallion vierailun tai A.Ahlström Oy:n Varkauden tehtaien 20-vuotisjuhlapäivällisten yhteydessä. (Kuva: Ekström, Ivar Aleksander, Varkauden museot)
Walter Ahlströmin Teollisuuskoulusäätiön rakennuttama koulurakennus valmistui vuonna 1934. Seuraavana vuonna aloitti ensimmäinen, 20 opiskelijan ryhmä kaksivuotisessa teknikkokoulutuksessa. Teollisuuskoulu oli aluksi yksi harvoista paperiteknikkojen kouluttajista Suomessa ja siten valtakunnallises-
Sotavuodet keskeyttivät koulutuksen ja rakennus palveli tuolloin sotasairaalana. Rauhan tultua sotakorvaustuotantoon valjastettu teollisuus tarvitsi jälleen kipeästi osaajia. Sodan jälkeen Varkaudessa käynnistyi myös koneenrakennuksen opetus, aluksi vuorovuosin paperitekniikan kanssa. Vuoteen 1960 mennessä koulusta olikin valmistunut jo 247 paperiteknikkoa ja 150 koneteknikkoa.
Pitkään teollisuuskouluun tultiin enintään kansakoulupohjalla. Tyypillistä oli,
Rakennukset: Kansankeiiö ja Walter Ahlströmin koulu. (Valokuvaamo Jänis, Varkauden museot)
n o us i va t e s i m ie ste ht äv ii n työkokemuksenkartuttua
työkokemuksen kartuttua. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä tekninen kehitys kuitenkin kiihtyi ja yhä useammalla opiskelijalla oli pohjalla esimerkiksi ammattikoulutus.
Miehiä päät yhdessä: Teollisuuskoulu, myöhemmin teknillinen oppilaitos koului osaajia teollisuuden työnjohtotehtäviin. Kuva vuodelta 1934. (Kuva: Ekström, Ivar Aleksander, Varkauden museot)
Merkittävä käänne tapahtui 1966, kun koulu muuttui kunnalliseksi vuonna. Säätiö lahjoitti koulun irtaimistoineen Varkauden kaupungille, sillä ehdolla, että perustajan nimi säilyisi edelleen koulun nimessä.
KUN ATK TULI KAUPUNKIIN
1970-luvulla Varkaudessa opiskeltiin paperitekniikan, koneenrakennuksen sekä mittaus- ja säätötekniikan opintosuunnissa. Tekninen kehitys eteni vauhdilla ja haastoi myös koulutusta: 1980-luvun puolivälissä jo kolmasosa Varkauden teollisuuden henkilöstöstä käytti päivittäin ATK-sovelluksia. Tähän tarpeeseen perustettiin sähköosasto. Kuten vuosikymmenten saatossa usein, nytkin opettajia saatiin suoraan tehtaista varmistamaan, että uusin tieto välittyi opiskelijoille.
Vuonna 1985 Walter Ahlströmin teknillinen oppilaitos (WATOL) täytti 50 vuotta
Osmantienjoen varteen. Samalla vuosikymmenellä toteutettiin keskiasteen uudistus, ja teknillistä koulutusta kehitettiin kohti alempaa korkeakoulutusta. Peruskoulupohjaisten rinnalle perustettiin ylioppilaspohjaisia linjoja. Kehitys jatkui seuraavan 90-luvun alussa, kun Varkaudessa opiskeltiin teknikoksi ja insinööriksi automaatiotekniikassa, insinööriksi tuotantotaloudessa ja teknikoksi kone- ja metallitekniikan koulutuslinjalla.
WATOLÖÖRIT – WALTERIN PERILLISET
Insinööritasoisuus oli tärkeä askel kansalliseen ammattikorkeakoulukokeiluun mukaan pääsemisessä. Kokeilussa teknillinen oppilaitos tuli osaksi PohjoisSavon ammattikorkeakoulua yhdessä Kuopion teknillisen oppilaitoksen, Kuo-
pion kauppaoppilaitoksen, Käsija taideteollisuusakatemian ja Varkauden kauppaoppilaitoksen kanssa. Insinööritutkinnosta tuli korkeakoulututkinto, ja teknikkokoulutus jäi tämän jälkeen käytännössä vähäiseksi. Vuosikymmenen loppupuolella ammattikorkeakoulu vakinaistettiin ja nimi vaihtui vuonna 2004 Savoniaksi.
Ammattikorkeakouluhistorian aikana Varkaudesta on valmistuttu muun muassa tuotantotalouden, automaatiotekniikan, informaatioteknologian, ohjelmistotekniikan ja sähkövoimatekniikan insinööriksi. Tyypillisiä työnimikkeitä valmistuneilla ovat olleet projekti-, kehitys- tai suunnitteluinsinööri, vuoromestari, työnjohtaja, suunnittelupäällikkö tai laatupäällikkö.
n nalliseksi lu n ir ta imi sj a muutt i uusii n ti l oi h i n a n a n s si m ke vu o n i t t
Wa l t au d a ka Ahlst r y :n n N i m en l muu tom s
Walter Ahlströmin nimi elää Varkauden kampuksella muun muassa kampusrakennuksen sekä Walter Ahlströmin Insinööriopiskelijat WAIO Ry:n nimessä.
Nimen lisäksi myös Ahlströmin Varkauteen puhaltama koulutuksen ja kehityksen henki elää edelleen. Walter Ahlström näki jo 1920-luvulla osaamisen ja koulutuksen merkityksen teollisuuden ja elinkeinoelämän kasvun ja kehityksen edistäjänä. Tuolloin ei ehkä puhuttu vielä vastuullisesta vaikuttamisesta, eikä Savoniasta, mutta Savonian strategian tavoitteet olisivat todennäköisesti olleet Ahlströmille hyvinkin mieleiset.
"Savonialla on merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja vastuullisen yhteiskunnan rakentamisessa. Vaikuttavuutemme syntyy kouluttamiemme osaajien työstä yhteiskunnan eri alueilla ja näkyy tuottamamme tiedon ja osaamisen aikaansaamana kädenjälkenä."
Woisi olla waikka itsensä Walterin kynästä.
Kuvareportaasi
TEKSTI JUHO PAPINNIEMI
KUVAT MARKUS ASPEGREN JA AINO-MARIA SAVOLAINEN
250-vuotiasta Kuopiota juhliiin torilla
Uusi lukuvuosi käynnistyi näyävästi. LoveZone: Kuopio250-lukukuvuosistari kokosi tuhatmäärin
Savonian, Itä-Suomen yliopiston ja Savon ammaiopiston opiskelijoita Kuopion torille 4. syyskuuta.
Ennen lukuvuosistaria opiskelijat kerääntyivät
Savilahdessa satojen metrien miaiseen kulkueeseen, joka kulki Savilahdesta torille.
Torilla ohjelmassa oli opiskelijaedustajien lukuvuoden avaussanat ja onnielut 250-vuotiaalle Kuopiolle. Avaussanoja lausumassa olivat opiskelijakunta
SAVOTTAn hallituksen puheenjohtaja Tiina Landén, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan Kuopion kampuspuheenjohtaja Jaana Sivula ja opiskelijayhdistys
Salkun jäsen Melinda Nissinen
Kesäisen lämmin iltapäivä huipentui HUGOn keikkaan, joka sai torillisen opiskelijoita laulamaan ja tanssimaan. Tapahtuma oli osa Kuopio250-juhlavuoden ohjelmistoa.
LoveZone on Kuopion Savilahden kampusalueen koulutustoimijoiden yhteinen väliämisen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden sanoma, joka muistu aa meitä pitämään toinen toisestamme huolta.
Pelintekijät harvaan as u
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN / AI GENERATED
Voiko vauhdilla kasvavasta peliteollisuudesta tulla pelastus harvaan asutuille seuduille? Kuinka pelillistäminen ja ’Game Thinking’ hyödyää liiketoiminnan eri osaalueita sekä aliedusteujen ryhmien osallisuua?
EI VAIN PELAAMISTA
Peliteollisuus ylii Suomessa liikevaihdoltaan 3 miljardin euron rajan vuonna 2021. Maailmanlaajuisesti puhutaan satojen miljardien markkinoista. Vaikka digipelaaminen on valtavirtaistunut ja pelaajien keskiikä on nykyään lähemmäksi 40 vuoa, elää karikatyyrinen mielikuva hämärässä huoneessa tunnista toiseen istuvista nuorista tietokonepelaajista vahvana.
Peliala tarjoaa kuitenkin tulevaisuudessa ammatin yhä useammalle ja alan ammattilaisia tarvitaan peliteollisuuden lisäksi myös muilla toimialoilla.
- Esimerkiksi puolustusteknologian kehiämisessä hyödynnetään peliosaajia. Pelimoooreita käytetään elokuvateollisuudessa, samoin tekniikan alalla: pelimoooria voidaan hyödyntää suunnielussa CAD-ohjelmistojen tapaan, mu a huomaavasti halvemmalla, TKI-asiantuntija Kalle Sievänen listaa esimerkkejä.
PELIFIRMOJA MAASEUDULLE?
Maaliskuussa 2026 käynnistynyt kansainvälinen InnoGS – Innovation Through Gamification Solutions -hankkeessa pelien maailmasta ja pelillistämisestä etsitään lääkkeitä harvaan asutuille seuduille. Suomessa toimitaan Itä- ja Keski-Suomen sekä Lapin alueilla. Savonian johtamassa projektissa on mukana korkeakouluja, ministeriöitä ja viranomaisia sekä järjestö-
toimijoita myös Ruotsista, Irlannista, Islannista ja Grönlannista. Jokaisen maan harvaan asutuilla seuduilla on omat erityispiirteensä, mua paljon löytyy myös yhteneväisyyksiä.
- Alueilla on runsaasti tyhjilleen jääneitä rakennuksia. Yksi tavoieistamme on selviää ja pilotoida, voisiko niitä oaa hyötykäyöön. Esimerkiksi peliteollisuuden yrityksille tilojen maantieteellinen sijainti ei ole olennaista, mua kovassa bisnesmaailmassa edullisille toimistoneliöille on kysyntää, Sievänen pohtii. Ylipäänsä peliala tarjoaa yhden mahdollisuuden piristää harvaanasuttujen alueiden yrityselämää ja toisaalta mahdollistaa nuorten jääminen ja
työllistyminen alueelle. Tarvitaan ymmärryksen lisäämistä sekä pelialan osaajille eä yrityksille mahdollisuuksien havaitsemiseen. InnoGS voi olla yhdistämässä eri toimijoita toisiinsa.
ujen alueiden asialla
DIGINUOKKARILLA HENGATAAN KAVEREIDEN JA NUORISO-OHJAAJIEN KANSSA
InnoGS nostaa tarkasteluun myös harvaanasuujen seutujen nuoret ja aliedustetut ryhmät. Tavoieena on osallistaa nuoria toimintaan mukaan.
-Järjestimme syksyllä pelileirin nuorille. Leirillä asiantuntijat valmentivat terveelliseen harrastamiseen ja pelaamiseen.
Tulossa on myös diginuokkari. Alkujaan Nurmeksessa koronan aikaan innovoitu, Discordissa toimiva eNuokkari halutaan nyt laajentaa koko Itä-Suomen kaavaksi.
-Digitaalisessa nuorisotilassa nuoret pääsevät vieämään aikaa nuorten ja nuoriso-ohjaajien kanssa. Ne nuoret, joilla ei ole mahdollisuua päästä fyysisiin nuorisotiloihin pitkien matkojen vuoksi, pääsevät tapaamaan muita nuoria digitaalisessa nuorisotilassa kuntarajojen ylikin, projektipäällikkö Mariia Hämäläinen sanoo.
Projektin aikana innovoidaan ja pilotoidaan uusia palveluiden ja tuoeiden pelillistämisen tapoja julkisen sektorin ja teollisuuden käyöön. Malliesimerkkejä löytyy, sillä pelillistäminen on jo nyt varsin yleistä:
-Esimerkiksi Duolingo-sovellus on suosittu kielenoppimisen väline ja myös monissa verkkokaupoissa on nykyisin mukana pelillisiä elemenejä. Ostoja tehdessä voi saada vaikkapa ostopisteitä tai ”edetä” muuten uusiin saavutuksiin, Sievänen kertoo.
PELILLISYYS, HYVINVOINTI JA TIIMITYÖ YHDISTYIVÄT NUORTEN PELILEIRILLÄ KUOPIOSSA
InnoGS-hanke, EXEN Esports, Kuopion kaupungin nuorisopalvelut ja Savon Diginatiivit ry järjestivät lokakuussa syyslomaviikolla maksuoman pelileirin Kuopion Kuluuriareena 44:ssä. 13–20-vuotiaille nuorille suunnau leiri tarjosi mahdollisuuden kehiää pelitaitoja sekä oppia terveellistä ja vastuullista pelaamista.
Kolmipäiväisen leirin aikana nuoret pääsivät harjoielemaan sekä pelaamisen teknisiä eä sosiaalisia taitoja. Teemoina olivat pelaajana kehiyminen, hyvinvointi ja tiimityöskentely. Ohjelma sisälsi ohja ua pelaamista, yhteisöllistä oppimista ja pelikasvatusta – päivien aikana harjoiteltiin muun muassa kommunikaatiota, tauotusta, palautumista ja reilun pelin taitoja.
Näin leirillä tueiin nuorten digitaitoja, itsesäätelyä ja tasapainoa pelaamisen ja muun elämän välillä, sekä vahvisteiin positiivista pelikuluuria, jossa jokainen voi kehiyä omana itsenään.
Savonia juuri nyt
Julkisen alan eläkevakuuaja Kevan tuoreimman työkyvyömyysriskiennusteen mukaan lähes 15 000 työssä käyvää henkilöä on vaarassa päätyä työkyvyömyyseläkkeelle seuraavan kolmen vuoden aikana. Trendi on huolestuava, etenkin kun kehityssuunta on ollut nähtävissä jo pitkään.
Kevan selvityksen mukaan suurimman riskin ammairyhmiä ovat lähihoitajat, sairaala- ja laitosapulaiset, siivous- ja keiiötyöntekijät sekä varhaiskasvatuksen työtekijät.
Savonian TasapainoaTyöhön-hankkeen projektipäällikkö Merja Jalkala tunnistaa näiden alojen haasteet hyvin.
- Meillä on hankkeessa mukana täsmälleen samoja kohderyhmiä. Tutkimme jo koronapandemian aikana, missä työntekijäryhmissä näkyy työuupumusta. Tutkimuksissa näkyi selkeästi se, eä nyt naisvaltaiset alat oaa osumaa, Merja Jalkala toteaa.
HANKKEESTA HYÖTYVÄT ON MIETITTY TARKASTI
Työkyvyömyysriskit näkyvät uupumusoireina, lisääntyneinä sairauspoissaoloina sekä työkyvyömyyseläkkeelle hakeutumisena – pahimmillaan jopa nuorilla työntekijöillä.
Hanke pyrkii katkaisemaan huolestuavan trendin tukemalla työntekijöiden työhyvinvointia ja ehkäisemällä työuupumusta. Hankkeen toimintatavat korostavat kokonaisvaltaista hyvinvointia – niin psyykkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin yhteyä työhyvinvointiin.
– Olemme mieineet tarkkaan, mikä kohderyhmä hyötyisi eniten tästä hankkeesta ja sen valmennuksista. Hankkeessa on mukana heitä, joilla oireet ovat lieviä tai joilla kaikki on hyvin, mua jotka kaikki hyötyvät ennakoivasta toiminnasta ja voimavarojen
TEKSTI KUVA
Työn ja vapaa-ajan oi työuupumusta
vahvistamisesta. Henkilöt, joilla työuupumuksen merkit ovat jo vakavia, kuuluvat paremminkin työterveyshuollon pariin.
KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYS
SAA KIITOSTA
Merja Jalkala huomauaa kuitenkin, eä työhyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat kompleksisia ilmiöitä.
– Työkyvyömyyä ei voida ehkäistä vain yksilöön kohdistuvilla toimilla, vaan tarvitaan panostuksia myös työyhteisöissä ja koko yhteiskunnassa.
HANKE TOIMII KOLMELLA TASOLLA
Yksilötasolla työntekijät osallistuvat vuoden miaisiin hyvinvointivalmennuksiin, joissa yhdistyvät psyykkinen tuki, liikunta, ravitseHELI REINIKAINEN SONJA KÄRKKÄINEN
kea suhde ehkäisee
mus, luonto ja palautuminen sekä käytännön kokeilut.
– Sinne kotitaloustuntien maisemiin me heidät viemme, Merja Jalkala toteaa. Mua ihmiset kipuilevat sen kanssa, eä minä kyllä tiedän, miten pitäisi syödä, mua minä en silti syö niin kuin pitäisi. Meidän tehtävämme näissä kehiämishankkeissa on viedä tutkimustieto käytännön tasolle, hän jatkaa.
Organisaatiotasolla esihenkilöillä on merkiävä rooli työhyvinvoinnin edistäjänä, ja myös heidän jaksamiseensa hanke tarjoaa valmennusta ja tukea. Hankkeessa korostuu inhimillisen johtamisen malli, joka tutkimusten mukaan parhaiten pyrkii säilyämään työtekijöiden jaksamisen tason.
HYVINVOINTI VAATII
HUOLENPITOA
Yhteiskuntatasolla hanke nostaa keskusteluun työssäjaksamisen, tasa-arvon ja vapaa-ajan kuormituksen merkityksen. Merja Jalkala muistuaa, eei työuupumus liity vain työpaikalla tapahtuviin asioihin, vaan myös siihen, mitä tapahtuu työajan ulkopuolella.
– Hankkeen viesti on selkeä: työ ei saa läikkyä kaikkialle. Työkyvyömyyden ennaltaehkäisy edellyää tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä – ja panostuksia sekä työntekijöiden eä esihenkilöiden hyvinvointiin, Merja Jalkala painoaa.
Tällä hetkellä tulokset näyävät lupaavilta.
Iso osa osallistujista on kokenut, eä valmennuksiin osallistuminen on antanut lisää voimavaroja ja tukenut aidosti omaa työhyvinvointia sekä vahvistanut yhteisöllisyyä.
Työntekijöistä huolehtimisesta on tullut olennainen asia nykyajan työelämässä.
TasapainoaTyöhön-hanke on Euroopan unionin osarahoiama hanke, jonka toteuttajana toimii Savonia ammaikorkeakoulu. Kokonaiskesto on 2,5 v ajanjaksolla 1.9.202328.2.2026.
Kasvikset, marjat ja hedelmät – roppakaupalla ravintoaineita, värejä ja terveyshyötyjä
Syksyisin satokausi on parhaimmillaan. Metsästä ei tarvitse palata tyhjän sangon kanssa – ainakaan siinä tapauksessa, jos sauu tietämään hyvät marja- ja sieniapajat. Kotimaisten kasvisten, marjojen ja hedelmien poimiminen käy myös kaupunkiympäristöissä varsin vaivaomasti turuilta ja toreilta, jos metsään meno tai itse kasvaaminen ei ole mahdollista. Sesonkikasvisten ja hedelmien hintakin on varsin kohtuullinen. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä saa syödä reilun määrän päiviäin – mitä enemmän jaksat popsia niitä, sitä enemmän saat terveysetuja.
KASVISTEN, MARJOJEN JA HEDELMIEN KÄYTTÖSUOSITUS KASVOI
Kasviksilla tarkoitetaan vihanneksia, juureksia ja sieniä. Peruna ja palkokasvit eivät sisälly kasvissuositukseen, sillä niille on anneu erilliset suosituksensa. (VRN 2024)
Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyösuositusta nosteiin uusissa ravitsemussuosituksissa. Aikuisille suositellaan päiviäin syötäväksi 500−800 g kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Ne, jotka ovat jo yltäneet aiempaan suositeltuun puoleen ki-
loon päivässä, voivat kasvaaa määrää 800 grammaan asti. Monille 500 g/vrk voi olla hyvä tavoite edelleen. Terve Suomi -tutkimuksessa vuosina 2022−2023 alle 40 % aikuisista söi päiviäin useita kertoja kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
LUKUISIA
TERVEYSVAIKUTUKSIA
Kasvisten, marjojen ja hedelmien runsaalla syömisellä on lukuisia positiivisia vaikutuksia terveyteen. Ne sisältävät paljon tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita, esim. C-, E ja K-vitamiinia, folaaia, kaliumia, kuitua ja terveyä edistäviä fytokemikaaleja. Päiviäinen 500–800 gramman käyömäärä vähentää useiden syöpien, sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden riskiä. (VRN 2024) Runsas kasvisten, marjojen ja hedelmien käyö on yhteydessä myös helpompaa painonhallintaan, koska ne sisältävät vain vähän energiaa. Lisäksi niiden runsaalla käytöllä on positiivisia vaikutuksia suoliston mikrobistoon, sillä bakteerit muodostavat kasvikuiduista aineenvaihduntatuoeena mm. terveydelle edullisia lyhytketjuisia rasvahappoja.
VINKKEJÄ KASVISTEN SYÖNNIN LISÄÄMISEEN
Kasvisten riiävän määrän hahmoamista helpoaa vanha tuu lautasmalli, joka on varsin pätevä edelleen. Sen mukaan ½ lautasellista täytetään aterioilla kasviksilla, ¼ perunalla tai viljalisukkeella ja ¼ proteiinipitoisella ruualla, esim. kalalla.
Teen ajoiain vastaanootyötä ravitsemusterapeuina. Kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisestä keskustellaan vastaanotolla lähes jokaisen asiakkaan kanssa. Erityisesti kasvisten lisääminen koetaan käytännössä työlääksi, vaikka monille se on periaatetasolla hyväksyävä muutos. Useimmiten kasvisten valmistaminen aterian osaksi koetaan ylimääräiseksi vaivaksi: pitää pestä, kuoria, raastaa, tehdä salaatiksi tai valmistaa syötäväksi jollain muulla tavalla.
Entä jos kasvisten syömisestä tekisikin itselleen mahdollisimman helppoa? Viereisellä sivulla muutamia vinkkejä yksinkertaistamaan kasvisten lisäämistä ruokavalioon.
TEKSTI HENNA LEHIKOINEN
Kuva 1. 500g kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Lähde: VRN 2024
KASVIS-VINKIT!
• Osta kirsikkatomaaeja tai naposteluporkkanoita, jotka ovat pelkällä huuhtelulla syöntivalmiita.
• Syö porkkana kokonaisena, näin säästyvät rystysetkin raastamiselta.
• Kokonaisesta tomaatistakin voi haukata kuin omenasta –innovatiivista, eikö? Tiesitkö, eä tomaai maistuu paremmalta, kun säilytät sen huoneenlämmössä.
• Osta salaaia valmiiksi pilkouina sekoituksina tai ruokaisempina valmissalaaeina.
• Tee kasvissosekeio valmiista kasvissoseesta tai pakastekasviksista.
• Höyrytä porkkanaa, kukkakaalia tai parsakaalia perunoiden päällä samassa kailassa (kypsennysajat huomioiden), niin tulee vähemmän tiskiä. Lisää kukka- ja parsakaali kailaan vasta, kun perunat ovat lähes kypsiä.
• Kasviksia voi ja saa maustaa! Niitä ei ole mikään pakko syödä jääkaappikylminä ilman höysteitä. Lorauta päälle öljypohjaista salaaikastikea, rouhaise myllystä pippuria tai lisää tuoreita yrejä.
• Joko olet kokeillut vihersmoothieta? Smoothieen hedelmien sekaan sopivat esim. kurkku, pinaai ja lehtikaali.
• Tee periaatepäätös, eä leivän päällä on aina jotakin kasvista. Esimerkiksi juuston kanssa tomaai tai paprika ovat hyvä makupari.
• Muista lautasmalli! Esimerkiksi lounasravintolassa syödessäsi ½ lautasellista on helppo täyää salaatilla, raasteella ja kypsennetyillä kasviksilla.
LISÄÄ VINKKEJÄ RAVITSEMUSPOLKU-SIVUSTOLTA
• Pilko kasviksia valmiiksi jääkaappiin suljeuun rasiaan, josta niitä riiää kerralla useammalle aterialle.
• Lisää kasviksia lämpimiin ruokalajeihin ja leivontaan. Porkkana ja muut juurekset sopivat hyvin kastikkeisiin tai laatikkoruokiin. Tomaai uppoaa pastaruokiin. Kesäkurpitsa mietona kasviksena mehevöiää jopa suklaakakun!
Ravitsemuspolku-sivusto - hps://ravitsemuspolku.fi
Maksuomat ja käyäjäystävälliset verkkotyökalut on työstey FOODNUTRI-hankkeessa Savonia-AMK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Hanke on rahoiteu Euroopan unionin osarahoituksella, jonka on myöntänyt Pohjois-Savon liio.
Kuva 2. 800g kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Lähde: VRN 2024
Kokonaisturvallisuus – paljon muutakin kuin puolustusteollisuus
Kokonaisturvallisuus on tällä hetkellä ehkä yksi “suosituimmista” turvallisuus-teemaan liiyvistä käsieistä. Harmillisen usein se liitetään pelkästään puolustukseen – puolustusteollisuuden lisäämiseen, puolustuskyvykkyyden parantamiseen tai johonkin muun vastaavaan. Tämänhetkisessä globaalissa tilanteessa on toki ymmärreävää, eä joku voisi jopa vetää yhtäläisyysmerkin kokonaisturvallisuuden ja puolustuksen välille. Mu a jos haluamme raapia käsiteä hieman pintaa syvemmältä, huomaamme, kuinka paljon laajemmasta asiasta on kyse.
MITÄ KOKONAISTURVALLISUUS TARKOITTAA?
Kokonaisturvallisuus on suomalainen ainutlaatuinen tapa tarkastella yhteiskunnan häiriö- ja kriisinkestävyyä eli resilienssiä. Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla.
Elintärkeitä toimintoja ovat henkinen kriisinkestävyys, johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäisen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus sekä väestön toimintakyky ja palvelut.
Kun pureudumme vielä syvemmälle näihin kokonaisturvallisuuden ulo uvuuksiin, löydämme muun muassa seuraavia konkreettisia turvallisuuteen vaiku avia tekijöitä:
1. Väestön toimintakyky ja palvelut: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen sekä kasvatus-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmän ylläpitäminen.
2. Talous-, infrastruktuuri ja huoltovarmuus: talouden voimavarojen vahvistaminen, kyberturvallisuuden yhteistoimintamallin ylläpitäminen, vesi-, jätehuollon-, asumisen- ja rakentamisen turvaaminen.
3. Sisäinen turvallisuus: oikeusjärjestelmän toimintakyvyn turvaaminen, yleisen järjestyksen turvaaminen, rajaturvallisuus, meripelastuksen-, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintakyky sekä väestön suojaaminen.
4. Puolustuskyky: Suomen sotilaallinen puolustaminen
5. Kansainvälinen ja EU-toiminta: Suomen ulkomaankaupan sujuvuuden varmistaminen, Suomen toiminta kansainvälisissä järjestöissä, humanitaarinen apu.
6. Johtaminen: Valtion ylimmän johdon päätöksenteon tukeminen, tilannekuvan ylläpitäminen.
7. Henkinen kriisinkestävyys: Kuluuripalvelujen ylläpitäminen, nuorisotyön ja liikunnan kansalaistoiminnan ylläpitäminen, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen, vapaaehtoistoiminnan edistäminen ja väestön toipuminen.
Kokonaisturvallisuus syntyykin siis siitä, eä kaikkia näitä näkökulmia tarkastellaan ja kehitetään yhdessä. Mitä paremmin tämä onnistuu, sitä turvallisemmin ja varmemmin sinä ja minä voimme elää ”normaalia” arkea.
TEKSTI PIA VIKLUND | KUVAT SAVONIA / ADOBE STOCK
Yhteiskunnan elintärkeän toiminnot. Lähde: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Turvallisuuskomitea 2025
Mikä on Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus ja miksi Kuopioon?
Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen tavoi eena on kehiyä näyteikkunaksi suomalaisesta kokonaisturvallisuuteen liiyvästä tiedosta, osaamisesta, innovaatioista ja parhaista käytännöistä. Tarkoituksena ei ole tehdä jotain uu a jo olemassa olevan päälle, vaan hyödyntää paitsi alueellista, myös kansallista jo olemassa olevaa huippuosaamista kokonaisturvallisuuden osa-alueilla.
Esimerkkeinä jo muualla olevasta huippuosaamisesta ovat Jyväskylässä sijaitseva Suomen kyberosaamiskeskus FICEC, Kymenlaaksossa sijaitseva European Logistic Institute ELI ja Helsingissä sijaitseva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus HybridCoE. Kun kokoamme voimamme ja hyödynnämme koordinoidusti toinen toistemme osaamista, voimme saavuaa vielä enemmän kuin yksin. Yhteisellä näkyvyydellä ja konseptoinnilla voimme myös edistää suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin vaiku avuua myös kansainvälisesti –moni Euroopan maa on ollut jo kiinnostunut mallistamme ja haluaa oppia lisää.
ITÄSUOMALAINEN OSAAMINEN YHDISTYY
Kokonaisturvallisuuden näkökulmana henkinen kriisinkestävyys sekä huoltovarmuuden kriiisten aikojen toimintaedellytys kytkeytyvät muun muassa ruokaturvaan, vesiturvallisuuteen, terveys-, kone- ja energiateknologioihin sekä vesi- ja biotalouteen. Kuopion alueelle onkin rakentunut 2000-luvulla laajaa osaamis-, tutkimus- ja yrityspohjaa sekä kehitysalustoja kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuushaasteiden taklaamiseksi ja alueen elinvoiman vahvistamiseksi muun muassa juuri edellä mainituilla aloilla. Lisäksi meillä on vahvaa sisäisen turvallisuuden ja puolustuskyvyn osaamista, muun muassa Pelastusopisto ja Karjalan lennosto.
Muun muassa näiden vahvojen TKI- ja osaamisalueiden kivijalan päälle on hyvä rakentaa kansallinen Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus, joka paitsi on osoitus kansallisesta vahvasta kyvystämme tehdä aluerajat rikkovaa yhteistyötä, myös vahvistaa pohjoissavolaista ja itäsuomalaista elinvoimaa.
Eiliseen en jää – Ilmastofoorumissa etsiiin yhteistä suuntaa kestävämpään tulevaisuuteen
Vihreä siirtymä on paitsi välttämätön myös suuria tunteita herättävä asia. Muutokset yltävät elämän kaikille tasoille: vihreää siirtymää on helppo kannattaa teoriassa, mutta kun se vaikuttaa esimerkiksi omaan elinkeinoon tai kotiseutuun, asiat eivät ole aivan yksinkertaisia. Siitä huolimatta vaikeitakin päätöksiä pitäisi pystyä tekemään, niin, että ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta säilyy.
Muun muassa näitä asioita pohdittiin lokakuussa Pohjois-Savon ilmastofoorumissa, jonka järjestivät PohjoisSavon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi -hanke, Kuopion kaupungin, Iisalmen kaupungin, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n ja Navitas Kehitys Oy:n Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon -hanke sekä Pohjois-Savon liitto.
Tilaisuuden alussa maakuntajohtaja Tytti Määttä esitteli synnyinkuntaansa Vaalaa ja vesivoimalaitoksen vaikutusta sen ympäristöön. Hän tiivisti problematiikan seuraavasti:
- Kun mietitään ratkaisuja ilmaston ja ympäristön kannalta, ympäristö jää usein kakkoseksi. Pystymmekö ymmärtämään ja kuuntelemaan toista sil-
loin kun hän on eri mieltä?
Päivän teemaan osallistujat johdattivat Kuopion kaupunginteatterin näyttelijät Atte Antikainen ja Santeri Helinheimo , jotka esittivät Mika Paasivaaran säestyksellä Eiliseen en jää -kappaleen Täydellinen resepti -musikaalista. Sanat sopivat hyvin yhteistä tilaisuuteen, jossa muovattiin ymmärrystä tulevaisuutta kestävämpään tulevaisuuteen: Eiliseen en jää, on tänään vielä pimeää, kun suurta matkaa teen nyt ajan pyörteeseen (Mika Paasivaara).
TUULIVOIMA HERÄTTÄÄ
TUNTEITA – KOHTAAMISTA TARVITAAN
Ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen toi esille, miten monet asiat vaikuttavat esimerkiksi tuulivoimakeskusteluun ja tuulivoimalaitosten vastustamiseen.
- Helppoja selityksiä ovat tiedon puute ja ns. NIMBY (Not in my backyard) -ilmiö. Todellisuudessa syitä on kuitenkin paljon enemmän. Oikeaa tietoa tarvitaan, mutta pelkkä valistus ei riitä. NIMBY taas on leimaava termi, joka heikentää osapuolten halua kuunnella toisiaan.
Yksi keskeinen syy tyytymättömyyteen ja vastustamiseen on merkityksellisen osallistamisen puute. Syrjäisillä alueita tapahtuu monia muutoksia, jotka mielletään kielteisiksi.
- Vastustamisen kannalta keskeinen kysymys on, milloin ”kurjuuden ämpäri” täyttyy, mikä huono uutinen on se viimeinen pisara?
Peltosen mukaan prosesseja pitää parantaa kaikilla tasoilla: paikallisesti, alueellisesti, toimialakohtaisesti ja polii isesti. Tarvitaan laadukasta vuorovaikutusta ja yhteistä visiointia. Yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan yleisen mielipiteen muodostumiseksi.
OX2:n projektipäällikkö Ville Häkkinen on samoilla linjoilla. Hän on vetänyt useita tuulivoimahankkeita, muun muassa Pieksämäellä Niinimäessä.
- Kaikkien mielestä vihreä siirtymä on hyvä juu, mua kukaan ei halua tuulivoimapuistoa lähelleen. Ideologinen vastustus on vähäistä, enemmän on kyse siitä eä, ihmisiä jänniää ja peloaa muutos. Pieni osa näkee myös mahdollisuuksia.
Hänen kokemuksensa mukaan juuri aito kohtaaminen ja vuorovaikutus on kaiken lähtökohta.
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN / ADOBE STOCK
- Antakaa muutokselle kasvot, olkaa läsnä ja kuunnelkaa aidosti.
VIHELIÄIDEN ONGELMIEN RATKAISEMISEEN TARVITAAN AIKAA
Ilmastofoorumin iltapäivässä nähtiin tässä hengessä myös Kohtaamisiakeskustelu, jonka vetivät Savonian TKIasiantuntija ja EU:n ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo sekä projektipäällikkö, ilmastoasiantuntija Saara Karkulahti ELYkeskukselta. Keskustelussa Finnairin yhteiskuntasuhdejohtaja Sami Lahdensuo , syöpätautien erikoislääkäri ja musiikintekijä Anna-Riikka Vehviläinen , WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen ja Mari Ahtisaaren
koulun apulaisjohtaja Tuula Koivukangas keskustelivat siitä, kuinka viheliäisiin ongelmiin on löydettävissä ratkaisuja.
Keskustelijat korostivat dialogin ja maltin tärkeyttä.
- Dialogissa on se hienous, että voi heittää pois tietämisen viitan. Aidossa keskustelussa ohitetaan oikeassa olemisen tarve ja lähdetään luomaan yhteistä tietämystä, Koivukangas kiteyttää.
- Viheliäiden ongelmien tunnusmerkki on, että niiden ratkaiseminen vaatii aikaa. Meidän ajassamme on kuitenkin paljon merkkejä siitä, ettei kärsivällisyyttä ole, Lahdensuo miettii.
Sampsa Vilhunen on samoilla linjoilla: juuri hitaat prosessit ovat usein tae kestävälle ja vastuulliselle lopputulokselle.
- Ylhäältä alaspäin katsominen ei toimi. Tarvitaan yhteinen kirkas tarina ja kaikkien hyödyn huomioiminen. Ihmisillä pitää olla uskoa tulevaan − jos sitä ei ole, yhteiskuntarauha järkkyy, Vehviläinen päättää.
Tiesitkö, eä tämä karvainen olento tuo leivän sinunkin pöytääsi?
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA INKA NYKÄNEN / ADOBE STOCK
Ilman kimalaisia moni hedelmä ei koskaan kypsyisi, marjat jäisivät poimimatta ja kevätniityt hiljenisivät. Pörriäiset eivät ole vain surinaa kesätuulessa, vaan luonnon tehokkaimpia pölyttäjiä ja elintärkeitä koko ekosysteemille. Siitä huolimatta monikaan ei tiedä, kuinka hämmästyttäviä nämä salaiset sankarit ovat.
suinkaan kilpaile liikaa samoilla apajilla, sillä niiden kielet ovat erimittaiset. Eri lajit suosivat niitä kukkia, joihin niiden kielet parhaiten ylettyvät. Kilpailua vähentää myös se, että lajit suosivat erilaisia pesäpaikkoja ja elinympäristöjä.
Loppukesällä kuhnurit eli koiraat lentävät ilmassa tiettyä reittiä ja lentokorkeutta etsiessään uusia kuningattaria parittelukumppanikseen.
PÖLYTTÄJÄKANNAT LASKUSSA
Eläinekologi Inka Nykänen tietää kimalaisista paljon. Hän työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Kimalaisen silmin -projektissa. Tarkoituksena on muun muassa parantaa kimalaisten elinmahdollisuuksia maatalousympäristössä, jotta kannat pysyisivät vahvoina.
Kimalaisilla on erinomainen suuntavaisto. Niiden on havaittu löytävän reitin kotipesälle jopa parin kilometrin päästä – vaikka ne olisi ensin kuljetettu autolla pois pesältä. Kimalainen ei myöskään pörrää sattumanvaraisesti kukasta kukkaan. Kun se käy kukassa, jää jaloista terälehtiin jälki. Näin muut kimalaiset osaavat olla tuhlaamatta aikaansa jo tyhjennettyyn kukkaan. Kun mesivarastot taas täyttyvät, haihtuvat myös varoitusmerkit kukasta.
Suomessa on noin nelisenkymmentä kimalaislajia. Kaikki eivät kuitenkaan
- Kimalaiset ovat viileiden alueiden tärkeimpiä pölyttäjiä. Monet ruokakasvit, kuten rypsi ja rapsi, eläinten rehuna käytettävä apila, mansikat, mustikat, puolukat, kurpitsat, kurkut ja omenat tarvitsevat hyönteispölytyksen, hän kertoo.
Maailmalla pölyttäjäkannat ovat taantuneet, mutta Suomessa ainakaan selkeää taantumista ei ole vielä nähtävissä. Kimalaisseuranta on tosin käynnistetty Suomessa vasta vuonna 2019, joten kovin pitkälle tilastot eivät ylety. Elinvoimaisista pölyttäjäyhteisöistä halutaan kuitenkin pitää jatkossakin kiinni.
LAISKA PUUTARHURI ON KIMALAISEN KAVERI
Yksi keidas keskellä autiomaata ei riitä, siksi mahdollisimman monen olisi hyvä ottaa pölyttäjät huomioon. Ihmisten nykyinen elämänmeno: liian siistiksi leikattu nurmikko, turhan ahkera haravointi ja kukkapenkkien puunaus ovat nimittäin kimalaisille myrkkyä.
- Kimalaiselle on sitä parempi, mitä laiskempi puutarhuri on. Nurmikon leikkaamista kannattaa myöhästyttää sen verran, että voikukat ja valkoapilat ehtivät kukkia. Ojanpientareita koristamaan voi perustaa niityn niittämällä kukat kerran kesässä ja keräämällä niittojätteet pois.
Kevät on kimalaisten kannalta elintärkeää aikaa. Jos talvehtiva kuningatar ei selviydy, ei synny kimalaisyhteiskuntaakaan.
- Kimalainen pystyy lentämään viileässä kevätsäässäkin, sillä se pystyy lämmittämään lentolihaksensa värisyttämällä siipiään. Lentoon ja ensimmäisen sukupolven kasvattamiseen kuluu kuitenkin valtavasti energiaa, joten kuningatar voi menestyä vain, jos aikaisin kukkivien pajujen ja muiden kevätkukkijoiden mettä on riittävästi tarjolla.
- Kukkapenkkien siivoaminen kannattaa tehdä vasta keväällä. Silloinkin onttovartisiin kasveihin voi jättää 20 cm varren erakkomehiläisten pesintää varten. Samoin lehtien haravoinnin kanssa kannattaa odottaa, että ilman ovat selkeästi lämmenneet. Syksyllä
lehtikeon voi jättää pihalle talvehtimispaikaksi. Kaikkia puutarhajätteitä ei ole pakko kuljettaa kierrätyspisteisiin, vaan niitä voi hyödyntää katteina, ja tehdä risuista vaikkapa risuaidan. Ne tarjoavat erinomaisia pesäpaikkoja hyönteisillehuomattavasti turvallisempia kuin erikseen rakennetut hyönteishotellit.
Siispä malttia ja rentoutta puutarhanhoitoon, pörriäiset kiittävät ja ruokaa riittää pöytään. Kuulostaa hyvältä diililtä?
- Jokaisen meistä kannattaa katsella ympäristöään enemmän kimalaisen silmin, Nykänen kannustaa.
NÄIN OLET KIMALAISEN WINGMAN
1. Ainoa talvehtiva kimalainen on kuningatar – siksi kevät on yhdyskuntien syntymiselle kriittistä aikaa.
2. Pajut kukkivat aikaisin, joten säästä ainakin erityisen hyvin kukkivat, isoja pajunkissoja tekevät oksat.
3. Hallittu hoitamattomuus puutarhaan! Viivyttele nurmikonleikkuun kanssa kukintojen yli.
4. Istuta puutarhaan kukkivia kasveja koko kesäksi, keväästä syksyyn asti.
5. Siirrä kukkapenkkien siivoaminen syksystä kevääseen ja jätä pihalle pieni lehtikeko. Haravoi keväällä vasta, kun ilmat ovat kunnolla lämmenneet ja hyötyhyönteiset varmasti heränneet.
Savonian agrologikoulutus 40 vuoa
– yhteistyö Oamkin kanssa vie koulutusta kohti tulevaisuua
TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN JA ANNE HEIKKINEN | KUVA SAVONIAN KOKOELMAT / ADOBE STOCK
Savonian Iisalmen kampuksella juhlitaan tänä vuonna agrologikoulutuksen 40-vuotista taivalta. Koulutus käynnistyi vuonna 1985 Peltosalmella, mua alueen maatalousalan koulutuksen juuret ulouvat paljon kauemmas – aina 1870-luvulle saakka.
1980-luvulla Peltosalmeen rakennettiin uudet opetustilat ja asuntolat agrologiopiskelijoille. Koulutus on vuosien varrella kokenut monia muutoksia: se on ollut valtion, kuntayhtymän ja vuodesta 2015 alkaen Savonia-ammattikorkeakoulun osakeyhtiön ylläpitämää. Kahdenkymmenen Peltosalmen vuoden jälkeen opetus siirtyi Iisalmen keskustan liepeille Haukisaarentielle, mutta yhteistyö Peltosalmen ja Hingunniemen kanssa on jatkunut tiiviinä.
Ensimmäiset koulutukset olivat 1980- ja 1990-luvuilla peruskoulupohjaisia, ja hakijoilta vaadittiin alan ammatillinen koulutus sekä työkokemusta. 1990-luvun alussa käynnistettiin ylioppilaspohjainen koulutus sekä teknikoiden täydennyskoulutukset. Ensimmäiset ammattikorkeakouluopiskelijat aloittivat vuonna 1999, ja agrologin ylempään AMK-tutkintoon tähtäävä koulutus vuonna 2008.
Neljän vuosikymmenen aikana Savoniasta on valmistunut yli 1500 opisto- ja ammattikorkeakouluagrologia. Opiskelijat ovat perinteisesti olleet erittäin tyytyväisiä koulutukseen: esimerkiksi vuonna 2014 Savonian agrologit olivat koko Suomen tyytyväisin ammattikorkeakou-
luopinnoista valmistuneiden ryhmä alasta riippumatta. Hyvät tulokset ovat syntyneet määrätietoisen kehitystyön ja vahvan työelämälähtöisyyden ansiosta. Opiskelijoiden kohtaamiseen ja opetuksen laatuun panostetaan erityisen paljon.
SAVONIA JA OAMK RAKENTAVAT YHDESSÄ TULEVAISUUDEN AGROLOGIKOULUTUSTA
Juhlavuoden rinnalla Savonia suuntaa katseensa tulevaan yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) kanssa. Korkeakoulut uudistavat agrologikoulutusta vastaamaan luonnonvara-alan nopeaa kehitystä ja muuttuvia työelämävaatimuksia.
Syksystä 2026 alkaen Savonia ja Oamk laajentavat yhteistyötään siten, että agrologikoulutuksen opetussuunnitelmaan sisällytetään vähintään 60 opintopistettä yhteisesti toteutettavia ammattiopintoja. Tavoitteena on turvata ja vahvistaa koulutuksen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.
Maatalouden digitalisaatio, vihreä siirtymä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät entistä monipuolisempaa osaamista.
– Johtamisosaaminen on keskeistä, jotta tiloille riittää motivoitunutta henkilökuntaa. Teknologisen osaamisen ja muun tietämyksen määrä on valtava. Toimintaa kehitetään ympäristössä, jossa asiakkaat ja yhteiskunta asettavat odotuksia esimerkiksi ilmastotyöhön ja eläinten hyvinvointiin liittyen. Yrityksen suuntaa, tavoitteita ja kehittämistoimia täytyy pystyä esittelemään myös sidosryhmille. Maatalous ei pyöri, eikä huoltovarmuuden kannalta elintärkeää ruokaa synny, ilman osaavia ja motivoituneita yrittäjiä sekä henkilökuntaa. Nykypäivän maa- ja karjataloudessa koulutuksen merkitys on siis aivan keskeinen, Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen kertoo.
Yhteistyö tarjoaa opiskelijoille laajemman asiantuntijaverkoston, monipuolisemmat oppimisympäristöt ja pääsyn molempien korkeakoulujen vahvuusalueisiin. – Tämä uudistus tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa osaamistaan aiempaa laajemmin ja ajankohtaisemmin, kertoo koulutuspäällikkö Petri Kainulainen.
Ani Iire, kansainvälisyysjohtaja
Tällä menolla
Tutkimusta, kehitystä ja innovaatiota savonialaisella sydämellä
Savonia-ammattikorkeakoulun kansainvälinen TKI-toiminta (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) on kuin savolainen kesäsää: usein yllättävä ja välillä myös lämmin. Se ei ole vain rahoituslaskelmia tai nelinumeroisia projektikoodeja. Ennen kaikkea se on ihmisten välistä yhteistyötä, uteliaisuutta ja rohkeutta kokeilla uutta –eli sitä kuuluisaa savolaista asennetta: ”eipä tiiä, mihinkä pystyy, ennen ku kokkeiloo”.
KANSAINVÄLISYYS EI OLE VAIN LENTOLIPPUJA
TKI-toimintamme on viime vuosina kokenut todellisen kansainvälistymisen buustin. Strategisten tavoitteiden ohjaamana kansainvälisten rahoitushakemusten määrä on lisääntynyt kohisten: 30-40 hakemusta vuodessa on hengästyttävä määrä ja kuormittaa hakijoita läkähdyksiin asti, mutta se johtaa vääjäämättä myös rahoitettujen hankkeiden määrän kasvuun. Vuonna 2025 kilpailtua ulkopuolista kansainvälistä rahoitusta kertyy noin 1,4 miljoonaa euroa ja se ei tule helposti. Työtä tehdään hartiavoimin, mutta hymyssä suin.
EU4Dual-yliopistoallianssi nivoutuu tiiviisti Savonian kansainvälisiin kumppanuuksiin, ja sen tuki meidän oman Dual 2.0 -mallimme kehittämiselle on kuin ladattu sähköpyörän akku – vie eteenpäin, vaikka olisi vastatuuli.
KANSAINVÄLISTÄ VAIKUTTAVUUTTA – EI VAIN PAPERILLA
Savonian kansainvälinen TKI-toiminta on moniulotteista kuin savon murre. Se ei ole vain hakutekstin tulkintaa, konsortioiden rakentamista tai hakemuksen kirjoittamista. Se on ennen kaikkea toimintaa monikulttuurisessa ympäristössä ja uusien ihmisten kanssa. Se on jäntevää ja kurinalaista tuloksien tuottamista ja niistä raportointia. Se on yhteistyötä ja viestintää. Sen tehtävä on tuottaa konkreettisia tuloksia: uusia tuotteita, palveluita, osaamista ja ratkaisuja, jotka hyödyttävät Savoniaa, aluetta, Eurooppaa ja maailmaa.
Globaali vaikuttavuus kohenee siinä samalla ja sekös hivelee savonialaista itsetuntoa. Sen saavuttamiseksi on todellakin menty epämukavuusalueelle! Työ on kaikkea muuta kuin paperinmakuista, vaikka ulkopuolelta katsottuna siltä saattaa vaikuttaa.
KANSAINVÄLISET HANKKEET –EI PELKKÄÄ KAHVIA BRYSSELISSÄ
Savonian kansainvälinen TKI-toiminta ei rajoitu Erasmus-vaihtoon ja kokouskahveihin. Hankkeita tehdään eurooppalaisena yhteistyönä ja mitä erilaisemmilla sovellusalueilla: yhdyskuntajätteen hyödyntämisessä, prosessivesien puhdistamisessa, tekstiilien kierrätyksessä, kulttuuriperimän tuotteistamisessa, ilmastonmuutok-
seen sopeutumisessa, kestävän liiketoiminnan luomisessa, paremman sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä.
Savonia-artikkelit tarjoavat kanavan tuoda esiin hankkeita ja TKI-toimintaa. Hankeviestijöiden verkostolta on saatavissa jopa "kääntelyapua", jos englanti ei taivu kuin savoksi. Tiimipalavereissa sovitaan julkaisuista ja vaikuttavimmista artikkeleista – ei pelkästään siksi, että pitää, vaan koska halutaan jakaa osaamista ja tarinoita. Ja jos joku unohtaa deadlinen, ei hätää – tiimin viestintävastaava muistuttaa lempeästi ja Savonian viestintä julkaisee, kun teksti on valmis.
KANSAINVÄLINEN TKI-TOIMINTA ON KUIN HYVÄ PAKINA
Savonian kansainvälinen TKI-toiminta on kuin tämä teksti: asiapitoinen, mutta ei ryppyotsainen. Se yhdistää tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiot ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, jossa huumori, uteliaisuus ja rohkeus kulkevat käsi kädessä.
Savonia ei vain seuraa kehitystä, vaan tekee sitä upeiden savonialaisten kansainvälisen hanketoiminnan osaajien toimesta. Ja he tekevät tulevaisuutta vaivojaan säästämättä, savonialaisella sydämellä, kansainvälisellä otteella ja yhteisöllisellä hengellä.
TEKSTI ANTTI IIRE | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN
