Voit vaalia hyvinvointiasi

luonnossa, kokatessa tai kasvilavankin äärellä

Savonia on luonut uusia mahdollisuuksia kouluttajana ja valmentajana Mielitekoohjelmassa, jonka kova tavoite on kääntää Pohjois-Savon erittäin korkea mielenterveyden sairastavuus laskuun.

Mieliteko on hyvän mielen ohjelma, jonka taustalla on raskas tosiseikka: PohjoisSavo on maamme sairain maakunta. Erityisesti mielenterveyteen liittyviä ongelmia pohjoissavolaisilla on hätkähdyttävän paljon enemmän kuin muilla suomalaisilla. Sairastavuusluvut pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin.

Mieliteon tehtävä on kääntää maakunnan synkät sairastavuusluvut las- kuun. Tavoite on kova, ja siksi työhön on valjastettu Kuopion kahdeksan työntekijän perustiimin lisäksi osatoteuttajina Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Savonia on vastannut Mieliteossa työttömien sekä työelämän ulkopuolella olevien elintapavalmennuksista, joissa on uudella tavalla yhdistetty liikunta ja terveellinen ravinto luontokokemuksiin.

Savonian toinen tärkeä tehtävä Mieliteossa on kouluttajan rooli. Savonia on suunnitellut ja toteuttanut mielenterveystaitojen ja mielenterveyden johtamisen koulutuksia laajalti maakunnan alueella.

Kuusi Savonian työntekijää vastaa viiteen kysymykseen ja summaa näin kokemuksensa Mieliteosta, joka on suunniteltu kymmenvuotiseksi ohjelmaksi ja jonka ensimmäinen toimikausi päättyy elokuun lopussa.

1. Mitä olet tehnyt Mieliteko-ohjelmassa?

2. Mieliin painuvin hetki Mieliteon työssäsi?

3. Missä olet onnistunut?

4. Mikä oli oppimisen paikka?

5. Miksi Mielitekoa tarvitaan Pohjois-Savossa?

KOKKAILU TUKEE ITSETUNTOA HÄMMÄSTYTTÄVÄLLÄ

TAVALLA

Lehtori, ravitsemusterapeutti Sari Aalto:

”Olen terveellisen arkiruuan puolesta puhuva sanansaattaja. Terveellinen ruoka ja hyvä ateriarytmi ovat yksinkertaisia asioita, jotka tekevät hyvää mielen hyvinvoinnille. Tätä olen avannut Mieliteon tapahtumien osanottajille. Keskeinen tavoitteeni on muuttaa puheet ja teoriat terveellisestä syömisestä konkreettisiksi asioiksi – ruuaksi, maisteluksi, kauppalistoiksi ja oikeiksi valinnoiksi.

Olemme valmistaneet terveellisiä, helppoja, maistuvia ja edullisia arkiruokia sekä leivonnaisia useissa paikoissa. Pääkokkeja kauhan varressa ovat olleet tapahtumiemme osanottajat – hyvällä menestyksellä ja ilahduttavalla innolla.

Olen muuttanut ravitsemuksen teoriatiedon käytännön ruuaksi ja kauppalistaksi ja näyttänyt, että terveellinen ja edullinen syöminen mahtuvat samaan kattilaan. On hienoa avartaa ajattelua siitä, että terveellinen syöminen edistää fyysisen terveyden lisäksi mielen hyvinvointia.

Olen saanut kokea useita koskettavia ja ilahduttavia hetkiä. Syöminenhän ei ravitse kehoa ja mieltä vain fysiologisesti. Se on myös oivallista tekemistä ja kokemista yhdessä. Yhdessä kokkailu ja syöminen lisäävät osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteisiä kokemuksia – asioita, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiimme.

Ruuan valmistaminen ja siinä onnistuminen tukevat hämmästyttävällä tavalla myös itsetuntoa ja minäpystyvyyttä. Mieleeni ovat painuneet tilanteet, joissa henkilö kieltää osaavansa laittaa ruokaa. Sitten iso porukka syö ja kehuu hänen valmistamaansa ateriaa. Jokainen tarvitsee arkeensa onnistumisia ja kehuja, joita kokkailuhetkemme ovat mahdollistaneet. Nämä tilanteet ovat olleet superhuippuhetkiä!

Mieliteon kohderyhmään kuuluvien tavoittaminen vaatii aikaa ja vaivaa. Olisi tärkeää kohdata samoja henkilöitä useamman kerran, jotta tavoitteet etenevät ja juurtuvat pysyviksi elintavoiksi.

Mieliteko toimii oivallisena sateenvarjona useille hyvinvointia edistäville toiminnoille, joita on aiemmin tehty ehkä liian erikseen. Mielitekoa tarvitaankin kaikkialla Suomessa.

Mieliteossa yhdistyvät hyvinvoinnin osatekijät kuten yhdessä oleminen ja tekeminen, itsetunnon tukeminen, toivon edistäminen arkisilla asioilla, liikkuminen, terveellinen syöminen sekä luonnon palauttava ja rentouttava vaikutus – kaikki nämä kumuloivat toistensa hyvinvointivaikutuksia. Mieliteko tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen, jota me kaikki tarvitsemme.”

MITÄ PIENEMPI POLKU, SITÄENEMMÄN YHTEISÖLLISYYTTÄ

Lehtori, green power

Susanne Hämäläinen:

”Olen luontoliikuttaja. Olen vetänyt yhdessä kollegoideni kanssa elintapa- ja mielenterveystaitojen valmennuksia luontoympäristössä, tukenut osanottajien luontosuhdetta ja tutustuttanut heitä lähiluontoon. Luonto lisää fyysistä aktiivisuutta, laskee stressitasoa, parantaa vastustuskykyä sekä lisää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Jokainen kokee luonnon ja luonnossa liikkumisen omalla tavallaan, ja tämän kunnioittaminen on tärkeää.

Kohtaaminen on erilaista metsäpoluilla kuin kaupungilla. Mitä syvemmällä metsässä olemme, sitä enemmän ihmiset hymyilevät. Keskustelu luonnossa muiden kanssa on vaivattomampaa ja luontevaa. Ryhmä antaa turvaa. Mitä pienemmiksi polut käyvät, sitä enemmän yhteisöllisyys lisääntyy.

Koska metsä itsessään jo rauhoittaa, mielen- ja läsnäolotaitojen harjoittelu on helpompaa luonnossa kuin sisätiloissa. Olen onnistunut ohjaamaan luontoharjoitteita eri aisteja hyödyntäen niin, että osallistujat ovat saaneet uusia oivalluksia, tutustuneet läsnäoloonsa ja syventäneet luontosuhdettaan. Luonnossa, tuoksut, äänet ja visuaaliset sekä fyysiset aistimukset tuottavat kokonaisvaltaisen, moniaistisen hyvän olon kokemuksen. Vaikutus tuntuu pitkään. Mieleenpainuvia hetkiä Mieliteossa onkin ollut monia.

Oppimisen paikkoja on aina. Mieliteossa kohderyhmän, työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien, tavoittaminen on ollut haasteellista.

Tiedämme Pohjois-Savon sairastavuuden faktat, joihin haluamme vaikuttaa laajalla rintamalla. Tarvitsemme mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi monenlaisia tekoja ja toimijoita. Luontoympäristö tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia vastata hyvinvointihaasteisiin. Luonnosta vieraantuminen voi tarkoittaa heikentynyttä mahdollisuutta pitää yllä fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia.”

Liikunnan lehtori Eija Partanen-Kivinen ja liikunnan opettaja

Anne-Marika Partanen:

”Olemme kertoneet Mieliteon tapahtumien osallistujille liikunnan ja liikkumisen laaja-alaisista mahdollisuuksista, joilla voi edistää mielen hyvinvointia. Olemme työstäneet osanottajille teoriapakettia ja työkirjaa sekä liikkuneet heidän kanssaan luonnossa ryhmävalmennuksissa. Olemme järjestäneet kunnissa elintapavalmennuksia sekä esitelleet itsenäisen opiskelun teoriapakettia. Olemme luoneet myös mielenterveysjohtamiseen koulutus- kokonaisuuksia.

Aidot kohtaamiset ja keskustelut ovat olleet mieliinpainuvimpia hetkiä. Hymy ihmisten kasvoilla liikuntahetken aikana ja jälkeen jää myös mieleen. Olemme nähneet, että osallistujat rentoutuvat ja nauttivat luonnossa liikkumisesta, keskusteluista ja yhdessä tekemisestä.

Ryhmäläisten kohtaamiset, yhteinen toiminta ja yhteishengen luominen ryhmäläisten kesken ovat onnistuneet hyvin. Olemme avanneet osallistujille liikunnan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Onnistuimme yhdistämään myös liikunnan, luonnon ja ravinnon tärkeäksi koplaksi. Tavallisesti nämä kolme teemaa toteutetaan erikseen tai korkeintaan liikunta ja ravitsemus yhdessä.

Ohjelman laajuus sekä kohderyhmän tavoittaminen ovat olleet oppimisen paikka. Pohdimme paljon, kuinka saamme mukavasti, loogisesti ja toimivasti yhdistettyä ravinnon ja liikunnan luontoon – siinäkin oli oppimista.

Ajassamme on paljon mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita. On äärimmäisen tärkeää edistää mielen hyvinvointia usean eri reitin kautta. Yksi vaihtoehto on elintavat, jotka luontokokemuksen tavoin mahdollistavat lääkkeettömän, tutkitusti toimivan tavan vaikuttaa mieleen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – pienillä teoilla, pienin askelin ja yhdessä tehden.”

Liikunnan lehtori Eija Partanen-Kivinen ja liikunnan opettaja

Anne-Marika Partanen:

”Olemme kertoneet Mieliteon tapahtumien osallistujille liikunnan ja liikkumisen laaja-alaisista mahdollisuuksista, joilla voi edistää mielen hyvinvointia. Olemme työstäneet osanottajille teoriapakettia ja työkirjaa sekä liikkuneet heidän kanssaan luonnossa ryhmävalmennuksissa. Olemme järjestäneet kunnissa elintapavalmennuksia sekä esitelleet itsenäisen opiskelun teoriapakettia. Olemme luoneet myös mielenterveysjohtamiseen koulutus-

kokonaisuuksia.

Aidot kohtaamiset ja keskustelut ovat olleet mieliinpainuvimpia hetkiä. Hymy ihmisten kasvoilla liikuntahetken aikana ja jälkeen jää myös mieleen. Olemme nähneet, että osallistujat rentoutuvat ja nauttivat luonnossa liikkumisesta, keskusteluista ja yhdessä tekemisestä.

Ryhmäläisten kohtaamiset, yhteinen toiminta ja yhteishengen luominen ryhmäläisten kesken ovat onnistuneet hyvin. Olemme avanneet osallistujille liikunnan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Onnistuimme yhdistämään myös liikunnan, luonnon ja ravinnon tärkeäksi koplaksi. Tavallisesti nämä kolme teemaa toteutetaan

erikseen tai korkeintaan liikunta ja ravitsemus yhdessä.

Ohjelman laajuus sekä kohderyhmän tavoittaminen ovat olleet oppimisen paikka. Pohdimme paljon, kuinka saamme mukavasti, loogisesti ja toimivasti yhdistettyä ravinnon ja liikunnan luontoon – siinäkin oli oppimista.

Ajassamme on paljon mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita. On äärimmäisen tärkeää edistää mielen hyvinvointia usean eri reitin kautta. Yksi vaihtoehto on elintavat, jotka luontokokemuksen tavoin mahdollistavat lääkkeettömän, tutkitusti toimivan tavan vaikuttaa mieleen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – pienillä teoilla, pienin askelin ja yhdessä tehden.”

”ISTUTTAMALLA KASVEJA VOIISTUTTAA MYÖS YHTEISÖLLISYYTTÄ”

Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen asiantuntija Ulla Piipponen:

”Olen koonnut ja nostanut näkyviin Kuopion Neulamäessä asuvien kaupunkilaisten mielen hyvinvoinnin ja hyvän elämän osa-alueita. Mukana toiminnassa ovat olleet neulamäkeläisten lisäksi muun muassa Kuopion kaupungin asukastoiminta ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Olemme innostaneet lähiön asukkaita yhteiseen tekemiseen, toteuttaneet tapahtumia ja rakentaneet asukasyhteisöä, jotta voimme vahvistaa ja edistää mielen hyvinvointiin vaikuttavia asioita.

Mieleenpainuvimpia hetkiä ovat aina kohtaamiset, joissa ollaan ihminen ihmiselle taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Neulamäessä olen

kokenut useita tällaisia kohtaamisia. Unohtumaton kokonaisuus oli Neulamäen torin kasvilavapilotti, jonka suunnittelimme ja toteutimme yhdessä asukkaiden kanssa. Pilotti sisälsi lukuisia tehtäviä, ennen pääsimme istuttamaan kasveja. Lavojen valmistuttua hankimme kastelukannut ja veimme kasvien hoito-ohjeet kirjastolle kaikkien saavutettavaksi. Sovimme, että neulamäkeläiset pitävät kasvilavoista yhdessä huolta.

Onnistuimme herättämään henkiin ja tuomaan näkyviin yhteisöllisyyttä sekä neulamäkeläisten valtavaa potentiaalia mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteisöllisyys ja osallisuuden kokemus luovat turvaa ja suojaavat mielenterveyttä. Toinen onnistuminen on asukastoiminnan roolin kirkastuminen: on tärkeää mahdollistaa, kannustaa ja tukea asukkaista lähtevää toimintaa.

Pienen pienetkin mahdollisuudet

kohdata toinen ihminen ja tuntea olevansa seurassa hyväksytty omana itsenään luo mielen hyvinvointia. Kohtaamisia mahdollistavana ”tilana” voi todella toimia myös yhdessä toteutettu kasvilava! Kohtaamisen paikkoja pitää kokeilla, luoda, vaalia ja nostaa esiin. Avoimuus myös keskeneräisyydelle avaa mahdollisuuksia toimijuudelle: jos kaikki on loppuun saakka suunniteltua, ei yhteiselle ongelmanratkaisulle tai osallisuuden kokemukselle jää tilaa.

Mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja päihdemyönteisyyden vähentämiseen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jossa niin asiantuntijat kuin pohjoissavolaiset omassa arjessaan rakentavat muutosta yhdessä oppimalla.”

”YHDENVERTAINEN KOHTAAMINEN ANTAA VALTAVASTI ENERGIAA”

Savonian yhteyshenkilö Mieliteossa, projektipäällikkö Fatima Moursad:

”Olen suunnittelut ja organisoinut Mieliteon toimintaa Savonian tiimimme kanssa sekä tavoitellut ohjelman toimintaan osanottajia kuntien edustajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Olemme räätälöineet toimintaamme osanottajien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kentällä olen osallistunut mielen hyvinvointia edistäviin valmennuksiin useissa tapahtumissa aina kokkaustilaisuuksista kirjastojen elintapojen pop upeihin.

Mieleenpainuvinta ovat olleet ihmisten kohtaamiset ja myötäeläminen heidän arjessaan. On ollut suuri ilo tutustua ja jakaa ajatuksia sekä kokemuksia eri puolilla maakuntaa asuvien kanssa. Tietoisuuteni osallistujien elämäntilanteiden ja -kokemusten

moninaisuudesta on lisääntynyt. Olen iloinnut yhdenvertaisista kohtaamisista ja saanut niistä valtavasti energiaa sekä arvokasta kokemusta.

Olen oppinut, millainen merkitys on pitkäjänteisellä toiminnalla, kun luodaan luottamusta ja kun ihmisiä tavoitellaan mukaan mielenterveyteen liittyvään toimintaan. Kehittämistyössä pitää uskaltaa myös rohkeasti kokeilla erilaisia asioita. Sekä onnistumiset ja epäonnistumiset opettavat, kuinka kannattaa toimia seuraavalla kerralla.

Mielenterveys ja mielen hyvinvointi ovat merkittävimpiä voimavarojamme. Niitä pitää ymmärtää ja niistä on osattava pitää huolta. Mieliteossa ihmisten tietoisuutta näistä molemmista asioista on edistetty Pohjois-Savossa, jossa on valitettavasti maamme heikoin mielenterveyssairastavuuden tilanne.”