Savilahden ammuslataamo herää eloon

Savilahden ammuslataamo herää eloon

–

Savonian Bio- ja kiertotalouden laboratorio vauhdittaa kestävää kehitystä

Vetymarkkinat kasvavat tulevaisuudessa

Uudessa laboratoriossa vauhditetaan pohjoissavolaisten yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. Tämä on työurani ensimmäinen laboratorio, jota olen ollut perustamassa.

Esimerkiksi porkkanoiden ja sipulien syötäväksi kelpaamattomia osia voidaan käyttää biovedyn mikrobipohjaisessa tuotannossa. Olemme testanneet myös muita biomassoja yritysten toimeksiannosta.

Tutkimus- ja kehityspäällikkö

Harri Auvinen uskoo, että vetymarkkinat kasvavat tulevaisuudessa. Mitä enemmän alihyödynnetyistä sivuvirroista ja biojätteistä tuotetaan biome-

taania ja -vetyä, sitä enemmän se on pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

– Tätä kautta vahvistetaan Suomen omavaraisuutta, mikä on strategisesti tärkeää.

Lisäksi ravinteiden kierrättämisen tarve kasvaa huomattavasti tällä vuosisadalla, koska mineraalipohjaiset lannoitevarat alkavat ehtyä. Lannoitteiden hinnat ovat olleet jo muista syistä kovassa kasvussa.

Biolaboratoriossa keskitytään myös kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden kehittämiseen lähellä toteutettavissa kasvatuskokeilla.

SSavilahden historiallisen ammuslataamon funkisrakennus Sytytin herää eloon vuosikymmenten tauon jälkeen, kun tiloissa aloittaa toimintansa Savonia-ammattikorkeakoulun Biolaboratorio. Laboratorio juhli avajaisiaan perjantaina 31.3.

Laboratoriossa on mahdollista vauhdittaa yritysten tutkimus- ja kehitystyötä sekä edistää teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä muun muassa kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden raaka-aineina.

Melkein satavuotiaan rakennuksen re-

montoiminen uuteen käyttötarkoitukseen on paitsi laboratorion kierrätysmentaliteettiin soveltuva ajatus, myös järkevää. Uuden rakennuksen rakentaminen olisi aiheuttanut huomattavasti enemmän kuluja.

Noin kaksi vuotta kestäneessä remontissa poistettiin muun muassa vuosikymmeniä sitten rakennettu välikerros, jolla rakennuksesta oli tehty kaksikerroksinen. Alemman kerroksen katto oli hyvin matalalla, eikä tila muutenkaan soveltunut laboratorion käyttöön.

Nyt koko tila kylpee suurten ikkunoiden tarjoamassa luonnonvalossa.

– Olemme hurjan tyytyväisiä lopputulokseen. Tämä on meidän ensimmäinen oma laboratorio, joten se on tietysti todella iso asia. Nyt voimme todella tukea pk-yritysten tuotekehitystä. Laitekantaa on tarkoitus kehittää jatkuvasti muun muassa metaanin tuottopotentiaalin testaukseen ja analyysipalvelujen kehittämiseen, kertoo Savonian Bio- ja kiertotalouden tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen.

TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ JA ANNE HEIKKINEN | KUVAT MIIKA VIRTANEN JA ADOBE STOCK

”Voimme palvella pienten yritysten tarpeissa ketterämmin ja edullisemmin”

Käynnistysvaiheessa biolaboratoriossa keskitytään mikrobipohjaiseen biojalostukseen sekä kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden kehittämiseen kasvatuskokein.

– Emme hae menetelmällemme akkreditointia, mikä edellyttäisi paljon työtä ja rahaa. Tämä mahdollistaa sen, että voimme palvella pienten yritysten tarpeissa ketterämmin ja edullisemmin. Yritys voi tehdä tuotteelleen edullisempia testejä jo ennen kuin tuote on valmis. Lisäksi voimme tarjota tilan, laitteet ja neuvomme yrittäjien käyttöön, mikäli heillä riittää taitoa

tulla tekemään testejä itse, kertoo TKIasiantuntija Taru Rahkonen

HUIPPUTUTKIMUSTA HISTORIALLISISSA PUITTEISSA

Neulaniementien varrelle sijoittuva ammuslataamon alue rakentui 1930-luvulla Kuopion Savilahden rannalle. Lataamoalue koostui alun perin 26 rakennuksesta, joista osa on edelleen jäljellä. Ammuslataamorakennuksista ja ammuslataamoalueesta on annettu suojelupäätös.

Lataamon toimialaan kuului puolustusvoimien ampumatarvikkeiden valmistus, viimeistely ja kunnostus. Parhaimmillaan lataamo työllisti vuonna

1944 noin 1200 henkilöä (Lähde: Kuopion ammuslataamon alueen rakennushistoriaselvitys)

– Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyö Sytytin-rakennuksen muutostyöhankkeessa sujui hienosti. Tilan yhteiskehittäminen oli ennakkoluulotonta ja lopputulos erinomainen. Erityisesti Savonian kyky nähdä tila toimintaansa palvelevana uutena laboratoriona mahdollisti arkkitehtuurillisesti historiallisen rakennuksen palauttamisen lähes alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, kertoo asiakkuuspäällikkö Esko

Ollikainen Suomen Yliopistokiinteistöstä.

Tiina Ynnilä, Riitta Sutinen ja Tiina Pyrstöjärvi Itä-Suomen yliopistolta piipahtivat naapurirakennuksessa ihastelemassa uusia tiloja.

– Täällä näyttää niin hienolta! On todella tärkeää, että näille vanhoille, upeille rakennuksille keksitään uutta käyttöä. Tänne on saatu myös meiltä UEF:ltä käytettyjä laitteita kierrätyksen hengessä, Tiina Pyrstöjärvi kertoo.