Savonian Sanomat 1/25

Pinnalla

Ilmastonmuutos ja katastrofit lisäävät eriarvoisuutta

TEKSTI SAARA KARKULAHTI | KUVA TIINA KUHA

Elämme monikriisien aikaa. Ensin oli maailmanlaajuinen pandemia, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kasvattaen sotaa käyvien valtioiden lukumäärää entisestään. Viime syksynä maailmaa kauhistuttivat Kalifornian maastopalot ja Espanjan tulvat. Joudumme jatkuvasti lukemaan ilmastokatastrofeista sekä ihmisten ja luonnon kärsimyksestä eri puolilla maailmaa. Monikriisi ei tarkoita vain erilaisten ongelmien luettelointia, vaan tilannetta, jossa useat kriisit osuvat samaan hetkeen ja kytkeytyvät yhteen vahvistaen toisiaan.

Monikriisisyys koettelee sopeutumiskykyämme. Kuinka huolehdimme siitä, että jokainen ihminen on turvassa kriisin sattuessa? Millainen on henkinen paineensietokykymme ja kuinka sitä vahvistetaan? Yhteiskunnalla on vastuu sopeutumiskykyyn liittyvien ratkaisujen löytämisestä. Ennakointia ja varautumista tarvitaan kaikilla tasoilla:

globaalisti, kansallisesti ja alueellisesti.

Savonia on kytkeytynyt hyvin ilmastoturvallisuuden kenttään, jossa etsitään ratkaisuja ilmastoriskien hallintaan ihmisten turvaamiseksi. Savonia on jäsenenä sisäministeriön asettamassa Kansallisen katastrofiriskien hallinnan yhteist yöverkostossa, joka tekee tiivistä yhteistyötä YK:n Sendain strategian kanssa (Sendai Framework for Disaster Risk Reduction). Yhteistyön tavoitteena on vähentää merkittävästi katastrofiriskejä sekä niiden aiheuttamia inhimillisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sendain suuntaviivat ohjaavat vastaisuudessa vahvemmin myös alueiden kehitystä ja varautumista.

"Savonia on kytkeytynyt hyvin ilmastoturvallisuuden kenään"

Olimme yhdessä Savonian TKIasiantuntija Jyri Wuorisalon kanssa ilmastoturvallisuus-teemaisen session ihmisoikeusjärjestöjen verkostopäivillä maaliskuussa Genevessä. Kutsuimme Suomen sisäministeriön valtuutuksella keskustelijoita globaaleista järjestöistä katsomaan tulevaisuuteen ilmastoturvallisuudessa tunnistettujen haasteiden valossa. Kysyimme, kuinka lähitulevaisuudessa ja yhteistyöllä taklaamme nämä haasteet? Eniten

keskustelua herätti tunnistettu haaste siitä, että ilmastonmuutos ja katastrofit lisäävät eriarvoisuutta.

Jatkossa on entistäkin tärkeämpää suunnitella varautumista haavoittuvimmassa asemassa olevien näkökulmista käsin. Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisesti. Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportti kertoo, että merkittävän heikentymisen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Olemme dilemman äärellä: kuinka kannatella tulevaisuususkoa ja vahvistaa sopeutumiskykyä, kun maailma ympärillä on arvaamaton.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision uudistamisen, jossa katsotaan vuoteen 2040. Visiotyön ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulujen ja tutkimuksen toimijoilta sekä sidosryhmiltä kerätään näkemyksiä yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi. Toivon todella, että uudessa visiossa tunnistetaan aiempaa vahvemmin monikriisisyys. Savonialla kokonaisturvallisuus ja henkisen resilienssin kasvattaminen on uuden strategian ytimessä.

Turvallisuuden tunne syntyy arkisista asioista. Siitä, että on merkityksellistä tekemistä, kokee kuuluvansa johonkin ryhmään ja pystyvänsä vaikuttamaan.

Kuinka sinä edistät näitä asioita juuri tänään?

Hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti

Polkuopintojen kaua

korkeakoulututkintoon: ”Kuka vain voi hakea taustasta riippumaa”

TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN | KUVA MARKUS ASPEGREN

Avoimen amk:n polkuopinnot tarjoavat vaihtoehtoisen väylän tutkinto-opiskelijaksi.

Voit hakea tutkinto-opiskelijaksi Savonian erillishaussa, kun olet suori anut Savonian avoimessa ammaikorkeakoulussa

AMK-tutkintoon kuuluvia opintoja vähintään 60 op. Hakeminen on polkuopintojen suoriamien jälkeen kuitenkin vain muodollisuus. Opinnot hyväksiluetaan suoraan osaksi tutkintoa.

Polkuopiskelijana opiskelet 1. vuoden opinnot tutkinto-opiskelijaryhmän mukana. Polkuopintojen laajuus on 60 opintopistettä ja opiskeluoikeus on 12 kuukaua.

– Se on aidosti todella poikkeuksellista Suomessa, eä polkuopiskelijoille taataan tutkinto-oikeus. Tämä tarkoiaa sitä, eä ihan kenellä tahansa on mahdollisuudet suoriaa korkeakoulututkinto aiempaan opintomenestykseen tai muuhun osaamiseen katsomaa, kunhan opiskelumotivaatiota löytyy, kertoo ohjausasiantuntija Mari Meinen.

Polkuopintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimusta, mua joillekin koulutusaloille edellytetään soveltuvuua. Esimerkiksi musiikin ja tanssin tutkinnoissa on soveltuvuuskoe ennen opintojen alkua.

– Polkuopintopaikoille otetaan ilmoiautumisjärjestyksessä, eli siinä ei ole mitään taustakoulutusvaatimuksia. Polkuopiskelijat integroidaan tutkinto-opiskelijoiden ryhmään ja tästä syystä polkuopiskelupaikkoja ei voi tarjota kovin suurta määrää. Se on tavallaan vuoden kestävä valintakoe, Mieinen jatkaa.

– Kuka vain voi hakea taustasta riippumatta, vaikka kaikki koulut olisi aiemmin jääneet kesken. Jos tajuaa jossain vaihees-

sa elämää, eä haluaa opiskella, niin se on mahdollista tätä kaua!

Polkuopiskelupaikkoja on tarjolla lähes kaikkiin tutkinto-ohjelmiin ja tarjonta vaihtelee vuosiain. Opiskelupaikkoja on rajallisesti ja opiskelupaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Vuoden miaiset polkuopinnot maksavat opiskelijalle 350 euroa. Polkuopinnoista haaveilevan kannaaa huomioida, eei avoimen amk:n kaua opiskelevalla ole opiskelijastatusta, eli esimerkiksi KELAn tukia ei voi hakea polkuopintovaiheessa.

Tavoieellisesti kilpaileville urheilijoille tarjotaan jatkuva, ympäri vuoden ilmoiautuminen polkuopintoihin. Kilpaurheilijoilla on kaksi vuoa aikaa tehdä 60 opintopisteen polkuopinnot, joa urheilu-ura ja korkeakouluopinnot mahtuvat samaan arkeen.

YAMK-VÄYLÄ MAHDOLLISTAA YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON KAIKILLE

Myös Savonian YAMK-väyläopinnot ovat Suomessa poikkeuksellinen tapa saada ylempi korkeakoulututkinto. Heti kun AMKtutkinto on tehty, voi alkaa tehdä YAMKväyläopintoja.

YAMK-tutkinnon opinnot edellyävät vähintään kahden vuoden työkokemusta, mua jos avoimen opintopisteitä suorittaa väyläopintoina samalla, kun kerryää työkokemusta, voi henkilö hakea YAMKopinto-oikeua nopeimmillaan jo kahden vuoden päästä AMK-tutkinnon valmistumisesta. Tämän jälkeen YAMK-tutkinnon tekemisen nopeus on hyvin pitkälti opiskelijasta itsestään kiinni.

– Muistuaisin myös, eä Savonian alumneilla on valmistumisen jälkeen vuosi aikaa aloiaa avoimen opinnot maksua eli YAMK-väylälle voi päästä myös sitä kaua, Mari Mieinen kertoo.

Syyslukukaudella alkavien polkuopintojen hakuaika on 1.4.–31.8.2025 ja tammikuussa alkaviin opintoihin haku tapahtuu syksyllä.

Ajassa Vesi on uusi kulta

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN

KUVAT SAVONIAN VESILABORATORIO | MIKKO LAPPALAINEN/AI

Harvassa ovat ne asiat, joihin vesi ei liiyisi. Kun puhutaan vesiturvallisuudesta, kyseessä on hyvin monitahoinen kokonaisuus. Viime vuosina termin merkitys on myös laajentunut.

Kun puhtaan veden määrä maailmassa vähenee, voi liioielemaa sanoa, eä vesi on uusi kulta. Vesiturvallisuua haastavat riiävyyden lisäksi myös muut uhkat, kuten vanhentunut infrastruktuuri tai sabotaasit.

-Vielä muutama vuosi sien vesiturvallisuudesta puhuaessa tarkoiteiin lähinnä sitä, kuinka estetään epäpuhtauksien liukeneminen veteen. Esimerkiksi veden tahallisesta saastuamisesta tai murtautumisista kohteisiin ei juuri puhuu. Nykyisin asiaa tarkas-

tellaan laajemmin. EU-lainsäädäntö edellyää vesiosuuskuntienkin oavan kyberturvallisuuden huomioon, erityisasiantuntija Tiina Haatainen kertoo.

VANHENTUNUT VESIINFRASTRUKTUURI ON RISKI

Euroopan unionin havahtumisesta kertoo sekin, eä ympäristökomissaari Jessica Roswallin tielissä mainitaan ensi kertaa vesiresilienssi nimeltä. Vaikka mahdolliset ulkoiset uhkat ovat nousseet uutisoinnissa viime aikoina esiin, yksi akuuteimmista haasteista tulee sisältäpäin. Euroopassa vesi-infrastruktuuri on osin vanhentunua. Vanhoissa kaupungeissa ei välämää löydy edes pii-

Savonia vesilaboratorio ja tutkimushalli.

rustuksia putkistoista. Näin ollen monitorointi ja vuotokohtien paikantaminen on vaikeaa.

-Keskeisiä pohdintoja on, kuinka vedensaanti turvataan ja millaisia monitorointimenetelmiä nykyteknologia mahdollistaa. Esimerkiksi energiasektori on vesisektoria edellä teknisessä kehityksessä ja infran turvaamisessa.

Vedenlaatuun vaikuavat myös sääolosuhteet. Ilmastonmuutoksen seurauksena tulvat ja toisaalta kuivuus lisääntyvät. Lämpötilan nousu vaikuaa siihen, kuinka ravintoaineet kulkeutuvat veteen. Suomessa nopea lumien sulaminen, rehevöityminen sekä teollisuuden ja maatalouden tuoamat päästöt aiheuavat ongelmia.

-Olemme touneet Suomessa ajattelemaan, eä meillä puhdasta vettä riiää. Mua myös täällä asiaan on suhtauduava vakavasti.

RATKAISUJA TULVIIN, KAIVOSTEOLLISUUTEEN, MAANVILJELYYN

Savonian Vesiturvallisuus-tutkimusalalta löytyy monenlaista vesiturvallisuusosaamista, jonka avulla kehitetään ratkaisuja muun muassa näihin ongelmiin. Yhteistyö esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa on tiivistä.

-Täällä Savilahdessa on vahva tutkimusorganisaatioiden keskiymä. Kuopio Water Cluster on yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten verkosto, joka keskiyy vesialan tutkimukseen, kehitykseen sekä innovaatioihin sekä tarjoaa tuotekehitys- ja testauspalveluita, Haatainen kertoo.

Esimerkiksi Arctic Water Excellence -hanke tekee uraauurtavaa työtä vesi-intensiivisten teollisuudenalojen kuten kaivosteollisuuden parissa testaamalla erilaisia puhdistus-, ja suodatusmenetelmiä.

Tulvamonitorointia Kuopion alueella testataan ja kehitetään Ambitious-projektissa. Tulevaisuudessa asukkaat voisivat saada mobiiliapplikaatioon tiedon, kun vedenkorkeua miaavat anturit tunnistavat tulvan.

Savonian sisällä yhteistyötä tehdään muun muassa Digicenterin kanssa. Myös Ruokajärjestelmä-tutkimusala kytkeytyy vesienhallintaan elimellisesti.

- Keräämme ja analysoimme dataa, miten maanviljelyssä voidaan optimoida vedenlaatua ja määrää muuttuvassa ilmastossa ja vaihtelevissa olosuhteissa.

Osaamista viedään myös ulkomaille. Esimerkiksi kuivuudesta kärsivä Marokko on kiinnostunut vaihtoehtoisten ratkaisujen kehiämisestä, jossa Savonia voisi auaa. Mietinnässä on

esimerkiksi se, kuinka pohjavesiä halliaisiin mahdollisimman tehokkaasti.

Näissä hankkeissa kehitetään vesiturvallisuusosaamista

Savonialla:

ReNutriWater - Closing local water circuits by recirculating nutrients and water and using them in nature

AMBITIOUS - Advanced CoMputing Continuum Solutions for Boosting DigITalization acrOss EUropean RegionS

Water Smart Connect

AWE – Arctic Water Excellence

AIQUSEC- AI-based quantumsafe cybersecurity automation and orchestration for edge intelligence in future networks

AUTONOMIC – Autonomous robots for environmental monitoring of Nordic Regions

KuVe – Kuopion vesiosaamisesta kansainväliseen näkyvyyteen ja liiketoimintaan

VaKu - Valuma-alueet kuntoon

Henkilö

Mansikoita, mikro

Savonialle muutaman vuoden tauon jälkeen palanneen Jenni Lapin voi sanoa palanneen juurilleen, monellakin eri tavalla. Innostavan tutkimustyön jälkeen paluu soveltavan tutkimuksen, konkreeisen alueen kehitystyön - sekä marjojen pariin - innostaa.

Kun Jenni Lappi lähti aikoinaan Jyväskylään opiskelemaan biologiaa, ei ala tuntunut aivan omalta. Sitten hän törmäsi ravitsemustieteeseen, jossa yhdistyi monta kiinnostavaa asiaa: elintarviketiede, lääketiede sekä psykologia ja ihmisen käyäytyminen. Kun oma ala oli löytynyt, opinnot jatkuivat ItäSuomen yliopistossa aina väitöskirjaan asti.

-Kiinnostuin erityisesti elintarviketieteistä. Olisin varmaan pärjännyt ravitsemusterapeuinakin, mutta yksilön ohjaamisen sijaan ajatus siitä, e ä voisin vaikuaa siihen, mitä ihmiset syövät väestötasolla, oli innostava.

Lappi on ollut aiemmin mukana Savonian erityisasiantuntijana merkiävissä ruoka-alan hankkeissa, kuten Ruokalaaksossa ja Agri Food Clusteria rakentamassa.

TULEVAISUUDEN RAAKA-AINEIDEN TURVALLISUUTTA TUTKIMASSA

Vuonna 2021 VTT:sta oteiin yhteyä. Tutkimuslaitos oli tuu jo entuudestaan, sillä Lappi oli tehnyt väitöskirjansa tiiviissä yhteistyössä sen kanssa. Nyt tarjolla oli kiinnostavia tutkimustehtäviä toisaalta personoidun ravitsemuksen, ruokakokemuksiin lisätyn todellisuuden sekä uudentyyppisten, mikrobien avulla tuotetun ruoan parissa.

-Oma työni liiyi ennen kaikkea ruoan ravitsemuslaatuun. Selvitin esimerkiksi mikrobeilla tuotetun ruoan sulavuua ruoansulatuskanavassa eli käytännössä uusien raaka-aineiden turvallisuua ja laadukkuua, Lappi kertoo.

Hän kuvailee VTT:n tekemää työtä visionääriseksi ja vahvasti tulevaisuuteen suuntautuneeksi. Savonian rooli soveltavan tutkimuksen ja TKI-työn osaajana on erilainen.

- Tutkimustyön tiimellyksessä aloin kaivata käytännönläheisyyä ja paluuta takaisin konkreeiseen työhön ja tukemaan oman alueen kehi ymistä ja

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Marko Tolonen paneroi kuhafileitä samalla, kun Ella-koira toimii laadunvalvojana.

Marko Tolosen kuhaburgerien resepti

Raaka-aineet:

Ruodoomia

Vehnäjauhojakuhafileitä (+ lusikallinen merisuolaa)

1 kananmuna

Korppujauhoja (+ lusikallinen merisuolaa)

Salaai:

Punakaalia

Tuorea mangoa

Limen kuorta raasteuna

1 limen mehu

Ripaus mustapippuria ja merisuolaa

Limemajoneesi:

Laadukasta majoneesia 3-5 rkl

Limen kuorta raasteuna

1-2 limen mehu

Kuhaburgerin valmistus:

• Leikkaa kuhafileet noin 4-5 cm paloiksi ja paneroi ne.

• Paneroinnissa kuhan palaset pyöritellään ensin vehnä- jauhoissa, sien kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa.

• Paista palat nuotiopannulla voissa sopivalla lämmöllä.

Vältä liian kuumaa pannua.

• Paloiele punakaali sekä mango ja sekoita kaikki salaatin ainekset yhteen.

• Sekoita majoneesin ainekset yhteen.

• Kokoa kuhapalat, salaai ja majoneesi hampurilaissämpylöiden väliin ja nauti!

Kuhaburgereita retkinuotiolla: retkinuotiolla:

”Kalastaminen tuntuu olevan katoavaa kansanperinneä” ”Kalastaminen

tuntuu olevan katoavaa

TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN, AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Marko Tolonen kaivaa repustaan kasan kippoja ja aseelee ne laavun laialle. Nuotio humisee kevyesti ja ilmassa tuoksuu savu. On harmaa helmikuinen päivä, mua sää on tyyni.

Vaikkei aurinko paistakaan, jäätyneen järven rannalla sijaitseva laavu on nuotioineen uskomaoman miellyävä paikka istua.

Marko Tolonen on Savonia-ammaikorkeakoulun lehtori, ensihoitaja sekä väitöskirjatutkija. Hän vieää vapaa-ajalla myös paljon aikaa luonnossa ja puhuu mielellään luonnon antimien hyödyntämisestä.

Pyysimme Tolosta todistamaan, eä ret-

keilyolosuhteissa voi syödä muutakin kuin makkaraa tai veyneitä, kylmiä eväsleipiä.

Laavulounaaksi tarjoillaan kuhaburgereita.

– Nostin nämä kuhat aamulla verkoilla, Tolonen kertoo.

Sien hän avaa ruokakipot ja alkaa leivittää fileitä kananmunalla ja korppujauhoilla.

– Kuhaa riiäisi valtavat määrät, mua ainakin talviverkkokalastaminen tuntuu olevan katoavaa kansanperinneä.

Kansalaisten erätaidot vaikuavat koko yhteiskunnan resilienssiin

Marko Tolonen puhuu mielellään siitä, miten me kaikki voimme vaikuaa Suomen kokonaisturvallisuuteen. Yksi keino on kalastamisen opeelu.

– Minusta olisi tärkeää, eä myös tulevat sukupolvet osaavat hakea ruokaa luonnosta. Meillä on järvissä paljon kalaa ja metsissä sieniä.

Yhteiskunnan resilienssi kasvaa, kun kansalaisilla on sellaista osaamista, kuten kalastus, sienestys ja muu luonnossa toimiminen.

– Varautuminen ei ole vain sitä, eä kaappi täytetään ruoalla. Varautumista voi harjoitella vaikka ostamalla kalan ja perkaamal-

Innostu niin onnistut!

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot ovat tuoneet Jani Säisälle uusia työkaluja vastuullisuuden ja liiketoiminnan kehiämiseen

Jani Säisän maisteritasoiset YAMK-opinnot alkavat olla viime silausta vaille valmiit. Säisä aloii opinnot ensimmäisessä Kestävän tulevaisuuden asiantuntija -tutkintoohjelmassa 1,5 vuoa sien. Näyää myös siltä, eä hän tulee suoriamaan tutkinnon ensimmäisten joukossa Savonialla.

Opiskelemaan Säisää motivoi useampikin asia. Keskeisenä motivaaorina oli työ liiketoimintajohtajana Granlundilla. Kiinteistö- ja rakennusalan konserni profiloituu edelläkävijänä alalla nimenomaan kestävyyskysymyksissä.

Urheilutaustasta on ollut hyötyä niin opintojen edistämisessä kuin opiskelun, perhe-elämän ja työn yhdistämisessäkin, Jani Säisä uskoo. TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN

- Varsin perinteikkäältä rakennusalalta puuuu vielä syvällistä osaamista kestävyydestä ja vihreästä siirtymästä. Olenkin saanut tarpeellista ymmärrystä pystyäkseni toimimaan muutosagenina ja viemään tietoa eteenpäin myös alan sisällä.

OPISKELUUN UUTTA

MOTIVAATIOTA

Opiskelemaan ajoi myös sopiva elämäntilanne. Kun lapset ovat jo isoja, ajankohta tuntui sopivalta tutkintotavoieiseen opiskeluun.

- Olen kyllä opiskellut aina työelämässä jotakin, mua nyt halusin tähdätä viralliseen tutkintoon.

Työn ohella opiskelua helpoi se, eä monet opintojaksot oli mahdollista linkiää omaan työhön. Siitä huolimaa Säisä mainitsee ajankäytön, opiskelujen ja haastavan työn yhdistämisen, kaikista vaativammaksi asiaksi opintojen aikana.

- Sekä Savonian eä työnantajan puolelta työn ja opiskelun yhteen saaamista tu-

eiin, ja suurimman osan opinnoista pystyi suoriamaan etänä.

Sen sijaan ”takaisin koulun penkille” palaaminen ei muodostunut ongelmaksi, vaikka se etukäteen miestä vähän jänniikin.

-AMK-tutkinnosta oli kuitenkin jo yli 20 vuoa aikaa. Tuolloin opiskellessani pelasin puoliammailaisena lentopalloa, eivätkä opiskelut välämää aina olleet ensimmäisenä mielessä. Testasinkin opiskelutaitojani ensin parin opintojakson verran avoimen YAMK:n puolella.

Avoimen opinnot sekä kurssimuotoisena toteuteu hakuprosessi vahvistivat, eä opiskelut olivat juuri sitä, mitä hän kaipasi. Huippu-urheilutausta pyrki myös pintaan sekä hakuvaiheessa eä opiskellessa: opintoviikkoja onkin karunut ripeään tahtiin ja erinomaisin arvosanoin.

-Kyllä opiskelussa ja arvosanoissa huomaa selkeän eron, kun takana on työelämää. Nyt tietoa pystyy linkiämään omaan työelämään ja työkokemukseen.

UUTTA NÄKÖKULMAA MONIALAISESTA RYHMÄSTÄ

Myös opiskelu moniammatillisessa ryhmässä on tuonut mukanaan yllääviäkin hyötyjä.

-Meitä on samassa porukassa eri ammattien edustajia. On virkistävää käydä heidän kanssaan keskusteluja, kun näkökulma saaaa olla hyvin erilainen kuin itsellä. Sen vuoksi ryhmätöitä tehtäessä kaikki saaoi tuntua aluksi hähmäiseltä, mutta lopputulos olikin aivan loistava. Meillä on myös keskinäinen Whatsapp-rinki ja tulemme varmasti pitämään yhteyä jatkossakin. Uusien verkostojen syntyminen on ehdot-

Ylempi ammaikorkeakoulututkinto (YAMK) on tutkiua tietoa ja käytännön työelämän kehiämistoimia yhdistävä tutkinto ja väylä haastaviin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Maisteritasoisissa opinnoissa opiskelija syventää ja laajentaa omaa osaamistaan sekä kehiää valitsemansa työelämän kehiämiskohdea. Oppeja sovelletaan saumaomasti joko oman työnantajan tai toimeksiantajan toimintojen kehiämiseen.

Koulutuspäällikkö Nina Huotari kertoo, eä ylemmän ammaikorkeakoulututkinnon opinnot soveltuvat niille korkeakoulututkinnon suorianeille, jotka haluavat pitää osaamisensa ajan tasalla. Työkokemusta tulee olla kertynyt edellisen tutkinnon jälkeen vähintään kaksi vuoa.

- Opiskelijajoukko on hyvin moninaista aina uran alkupuolelta hyvinkin kokeneisiin alansa huippuosaajiin saakka. Tämä tuo opin-

tomasti hyvä bonus.

Entä millaisia ohjeita Säisä antaa muille ylempää ammaikorkeakoulututkintoa tavoieleville tai siitä haaveileville? Etukäteen kannaaa mieiä käytännön asioita: riiääkö aika ja motivaatio? Pelkästään vasemmalla kädellä huitaisemalla tutkinto ei valmistu.

- Kannustan myös omaan aktiivisuuteen ja avun pyytämiseen. Jos jokin asia ei ole itselle selvä, kannaaa kysyä ja selviää asia

opeajilta tai muilta opiskelijoilta. Erityisesti opinnäytetyön suhteen on tärkeää löytää kiinnostava aihe, jolloin jaksaa pakertaa, vaikka välillä olisi vähän huonompiakin päiviä. Minulla on opinnäytetyön kirjoiamiseen vähän viharakkaus-suhde, mua on auanut, kun sain lopulta valiua aiheen, joka kiinnostaa itseä aidosti ja hyödyää työnantajaa. Ja kun kirjoiaa aina vaikka vähänkin aikaa, kyllä se siitä valmistuu. Mottoni onkin: innostu, niin onnistut!

YAMK-tutkinto

nostaa asiantuntijuuden uudelle tasolle

toihin oman lisämausteensa, kun jokainen voi ammentaa omasta kokemuspohjastaan ja jakaa osaamistaan myös muille, Huotari kertoo.

Opinnot linkiyvät todellisiin työelämän kehiämistoimiin ja kaikki YAMK-opinnot on suunniteltu suoriteaviksi työn ohessa. Tutkinnosta riippuen opinnot voi suoriaa joko kokonaan verkossa tai opiskelijoilla on mahdollisuus tavata muutaman kerran lukuvuodessa intensiivipäivien aikana.

-Perinteistä luokkaopetusta ja luentojen seuraamista on hyvin vähän, sillä näemme selkeän arvon opiskelijoiden vertaisoppimisille erilaisissa vuorovaikueisissa tilanteissa.

OPINTOIHIN KIINNI YHTEISHAUN TAI AVOIMEN AMK:N KAUTTA

Savonia Master Schoolissa on tarjolla noin 20 eri YAMK-tutkinto-ohjelmaa. Perustutkintoalan osaamista syventävän osaamisen lisäksi tarjolla on myös monialaisia ja ilmiöpohjaisia, palvelumuotoiluun tai kokonaisturvallisuuteen liiyviä tutkintoja, joihin on mahdollista hakeutua millä tahansa pe-

rustutkintotaustalla.

-Olemme huomanneet, eä urakehitys ei ole aina suoraviivaista. Työelämä on saattanut vielä uusille urille ja tarve osaamisen laajentamiseen on yleistynyt.

Opintoihin hakeudutaan yhteishaun kaua keväisin ja syksyisin. Eri tutkinto-ohjelmat ovat haussa joko kerran vuodessa tai esimerkiksi joka toinen vuosi. YAMK-opintoihin on mahdollista hakeutua myös joustavasti avoimen AMK-väylän kaua.

-Kun olet suorianut 10 (60 op tutkinnot) tai 30 (90 op tutkinnot) opintopistettä YAMK-opintoja, voit hakeutua tutkintoopiskelijaksi ympäri vuoden. Samalla voit testata, mitä ylemmän korkeakoulututkinnon opintojaksojen suoriaminen vaatii, esimerkiksi ajankäytön osalta, Huotari muistuaa.

Eri tutkinto-ohjelmiin voit tutustua Savonia Master Schoolin sivuilla, savonia.fi

Iisalmen kampus uudistui

TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Valoa, avaruua, avointa tilaa ja yhteisöllisyyä – tätä on saatu Iisalmen kampuksen uudistustöissä.

– Remontin tavoieena on vahvistaa yhteisöllisyyä tekemällä sekä henkilökunnalle eä opiskelijoille yhteistä ja yhtenäistä tilaa, talousjohtaja Seppo Lyyra kertoi uudistetun kampuksen avajaisissa 7. helmikuuta.

Uudistuksessa kampuksen pääaulaan on tullut lisää avaruua: kirjasto on avau

aulatiloihin ja entinen musiikkiluokka yhdistey ruokasaliin.

– Sisääntuloaulan uudistamisen tarkoituksena on tehdä aulasta, kirjastosta ja ruokasalista entistä viihtyisämpi.

Aulamuutos on osa isompaa tilojen päivitystä. Jo aiemmin on tehty julkisivuun,

kaoihin ja sisäänkäyntiin lii yviä peruskorjauksia. Elävyyä ja viihtyisyyä kampukselle on tuonut myös luontokampusteeman mukaiset sisustusratkaisut.

– Yhteisöllisyyä on myös se, eä muistetaan kysyä mitä hyvää meille kuuluu. Hyvä fiilis tuo hyviä tuloksia, rehtori Mervi Vidgrén sanoi avajaisissa.

Tutkimme ja kehitämme

3D-tulostuksen SUURET mahdollisuudet

TEKSTI ANTTI ALONEN | KUVAT ANTTI ALONEN

Viimeisen vuosikymmenen aikana yleistynyt 3D-tulostus alkaa olla jo tuu näky monilla eri teollisuudenaloilla, mua suuren kokoluokan tulostus on toistaiseksi harvinaisempaa.

Savonian konetekniikan yksikössä on tutkiu 3D-tulostuksen käyö vuodesta 2009 lähtien. Nykyisin käytössä oleva moderni 3D-tulostusymäristö on yksi suomen monipuolisimmista, ja sen puieissa tehdään yhteistyötä alueen yritysten kanssa niin suunnielun kuin valmistuksenkin näkökulmat huomioiden. Viime vuosina tutkimuksen pääpaino on ollut suuren kokoluokan tulostuksessa niin metallin kuin muovinkin osalta.

Kiinnostus suuren kokoluokan tulostukseen on luonnollista, sillä useat 3D-tulostuksen tuomista hyödyistä ovat sellaisia, jotka moninkertaistuvat valmisteavien kappaleiden koon kasvaessa. Toisaalta myös tulostusprosessin hallinta muu uu haastavammaksi, joka on pääsyynä siihen, eä kyseessä on vielä kehiymässä oleva 3D-tulostuksen osa-alue. Potentiaaliset hyödyt ovat kuitenkin niin merkiäviä, eä valmistusmenetelmä on kiivaan kehitystyön kohteena ympäri maailmaa.

SYÖTTÖMÄÄRÄ KYMMENIÄ KILOJA TUNNISSA

Muovi- ja komposiiimateriaalin roboitulostuksessa tulostusmateriaali on granulaaia, joka syötetään automaaisesti tulostuspäähän. Tulostuspään sulatusruuvi sulaaa materiaalin ja pursoaa sen suuttimesta ulos. Robotilla ohjataan pursotettava materiaali haluuun kohtaan. Tyypillisesti käytössä on käsivarsiroboi, joten materiaali voidaan sijoiaa kuuden akselin avulla hyvinkin monimuotoisen liikeradan avulla. Tulostea ei siis välämät-

tä rakenneta pelkästään pystysuuntaan vaan valmistuksessa voidaan hyödyntää ei-tasomaisia pintoja ja tulostaa kappale halutussa kulmassa.

Merkiävä ero perustulostimiin on luonnollisesti materiaalin syöömäärä. Kun tyypillisissä pursoavissa pöytätulostimissa syöömäärä on joitakin satoja grammoja tunnissa, on roboitulostuksessa syöömäärä kymmeniä kiloja tunnissa, joka mahdollistaa suurienkin kappaleiden valmistamisen järkevässä ajassa.

Roboitulostuksen käyöä edistetään Savonialla meneillään olevassa kansallisessa 3DTY (3D-tulostuksen yhteishanke, www.3dty.fi ) – hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan niin käyökohteita, prosessin parantamista, materiaaliominaisuuksia kuin valmiiden tulosteiden jälkikäsielyäkin.

Suuren kokoluokan muovi/komposiiitulostuksessa käyökohteiden kolmen kärkenä ovat tällä hetkellä muoien valmistus sekä meriteollisuuden ja huonekaluteollisuuden käyökohteet. Ruotsista löytyy jo muutamia huonekaluvalmistajia, jotka valmistavat ja myyvät 3D-tulosteuja huonekaluja. Suomesta löytyy muutama jälleenmyyjä, mua ei vielä toistaiseksi valmistajia.

SAVONIAN SUURIMMAT TULOSTEET

Savonian tähän mennessä suurimmat tulosteet olivat viime vuoden lopulla valmis-

tetut huonekalut Formnext 2024 messuille FAME (www.fame3d.fi ) -ekosysteemin Finnish paviljongille. Formnext on maailman suurin 3D-tulostustapahtuma, joka järjestetään vuosiain Frankfurtissa, Saksassa.

Tarkoitus oli esitellä suuren kokoluokan 3D-tulostukseen liiyvää osaamista sekä suomalaista materiaaliosaamista. Esimerkkitulosteet tehtiin yhteistyössä kolmen suomalaisen materiaalivalmistajan kanssa (KCL, Brightplus ja Sulapac), jotka valmistavat uusiutuvista luonnonvaroista valmisteuja, kierrätykseen soveltuvia biokomposiiimateriaaleja 3D-tulostukseen.

Savonian osuus messukalusteista oli sohvan ja esielypöydän yhdistelmä sekä kahvipöytä tuoleineen. Sohvan ja esielypöydän kokonaisuus oli 2 metriä leveä, noin 1,5 metriä korkea ja metrin syvä – puhutaan siis kohtalaisen isosta kokonaisuudesta. Sohvan osuus tulostusajasta oli noin 10 tuntia ja painoa sille tuli 80 kg. Kahvipöytäkokonaisuus oli painoltaan vähäisempi mua muodoltaan monimutkaisempi ja useista eri materiaaleista johtuen myös haastavampi valmistaa.

Kalusteiden suunnielusta vastasi muotoilun toisen vuoden opiskelija Niilo Herlevi ja ne valmisteiin Savonian roboitulostussolussa. Suunnitelmia muokaiin tulostusprosessiin soveltuvaksi, jonka lisäksi ratkoiin tulostusprosessiin lii yviä haasteita.

Kuvareportaasi

TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN, ANNE HEIKKINEN

KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

JÄLLEENNÄKEMISIÄ JA

JUHLAHUMUA – TÄLTÄ NÄYTTI ALUMNIFOORUMI & MASTER CONFERENCE

Savonian Microkadun kampus täyyi hymyilevistä ja toisiaan halaten tervehtivistä ihmisistä. Entiset opiskelukaverit kokoontuivat vaihtamaan kuulumisiaan Alumnifoorumi & Master Conference -tapahtumaan.

Tapahtuman alkaessa tunnelma Kampussydämessä oli kuin lasillinen kuohuviiniä: pirskahteleva ja juhlava.

Alumnit eli Savonian entiset opiskelijat sekä nykyiset

YAMK-opiskelijat kokoontuivat paikalle noin 200 osallistujan voimin paitsi vaihtamaan kuulumisia, myös kuulemaan kiinnostavia puheenvuoroja sekä verkostoitumaan uusien tuavuuksien kanssa.

10. huhtikuuta järjestetyssä tapahtumassa kuultiin Savonian kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden alumnin, tradenomi Susa Valvion haastaelu. Hän johtaa MTV:llä Brand Design Hubia, joka vastaa visuaalisesta brändin hallinnasta ja graafisesta materiaalituotannosta.

Susa Valvio valmistui tradenomiksi Pohjois-Savon väliaikaisesta ammaikorkeakoulusta syksyllä 1996. Valvio oli ammaikorkeakoulun historian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.

– Muistoni Savonialta ovat todella hyviä. Olimme ensimmäinen vuosikurssi, joten tiesimme olevamme eräänlaisessa uudessa kokeilussa ja opiskelemaan oli valiu uskaliaita pioneereja. Olimme kaikki hyvin kokeilunhaluisia ihmisiä. Meillä oli hyvä porukka, tehtiin paljon asioita yhdessä ja myös ope ajien kanssa, Valvio muisteli.

PYSY USKOLLISENA OMALLE TARINALLESI

Tilaisuuden pääpuhuja, yriäjä ja mediapersoona Sointu Borg, ihastui tapahtumayleisöä aitoudellaan, huumorillaan ja suorasukaisuudellaan. Borgin elämänkokemuksiin pohjautuva puheenvuoro oli rennon inspiroiva ja piti yleisön herkeämäömän huomion alusta loppuun.

– Koen usein olevani huijariekonomi. Meritoituneiden kollegoiden seurassa mietin, e ä mitä mä täällä teen, Borg kertoi yleisölle.

Epävarmuus, halu näyää epäilijöille ja oman vahvuuden esiin kaivaminen ovat Borgille tu uja teemoja. Itseluoamus ei aina synny itsestään ja Borg halusi kannustaa yleisöä tekemään asiat omalla tavalla, omalle tarinalle uskollisena.

– Peymysten tuoaminen, harmonian rikkominen ja omilla jaloilla seisominen ovat taitoja, joita jokainen voi oppia.

KAIKKI TÄÄLTÄ VALMISTUNEET OVAT SYDÄMELTÄÄN SAVONIALAISIA

Alumnit ja YAMK-opiskelijat jatkoivat iltapäivän lavaosuudesta työpajoihin, joissa jaeiin alakohtaisia kuulumisia, mua tarjolla oli myös muun muassa kaikille avoin äänimaljarentoutus sekä kirjeen kirjoi aminen itseltä itselle tulevaisuuteen.

Savonialla neljä sosiaali- ja terveysalan tutkintoa urakoinut Elina Kiviaho kokee alumniverkoston monella tapa hyödyllisenä yhteisönä.

– Alumniverkosto on valtavan hieno tapa pitää yhteyttä ihmisiin. Verkosto kaua olen kytköksissä opiskelukavereihin ja korkeakoulumaailmaan laajemmin, Kiviaho summaa.

– Uskon, eä kaikki täältä valmistuneet ovat sydämeltään savonialaisia!

Juuso Enjala on tehnyt vaikuavan kansainvälisen uran, mua nälkä uuden oppimista kohtaan ei ota laantuakseen. Hän on suorianut Savonialla AMK sekä YAMK-tutkinnot.

– Luulin olevani tekninen insinööri-ihminen ja sainkin opinnoista hyvän pohjan ja sitä myötä huikeita työtehtäviä esimerkiksi Puolustusvoimissa. Si emmin huomasin, eä minustahan voisi tehdä myynti-insinöörin, rakastuin ohjelmistomyyntiin ja siitä lähtien olen ollut matkalla insinööristä ihmiseksi, Enjala totesi pilke silmäkulmassa.

Koulutus ja verkostoituminen ovat avanneet Enjalalle paljon ovia ja hän puhuu mielellään Savonian alumniverkoston puolesta.

– Ei ole tämän parempaa paikkaa luoda verkostoja. Ne ovat oikeita ja aitoja, kaikkia hyödyäviä suhteita, Enjala kertoo.

”Pitää pystyä puhumaan puusku ama a”

Juokseminen on laji, joka kerää keväisin uusia harrastajia, kun tiet sulavat ja aurinko alkaa lämmiää. Pururadat, kaupunkiväylät ja metsäpolut täyyvät uuden lajin löytäneistä kirmaajista, jotka ovat ihastuneet lajin helppouteen.

Juoksuharrastuksen suosio on ollut tasaisessa kasvussa 2000-luvulla. Kiinnostus näkyy myös siinä, eä korkeakoululiikunta SYKETTÄ Kuopio järjestää jälleen yhdessä Rauhalahti Road Runnersin kanssa juoksukoulun.

Jos lenkkipolut kutsuvat tänä keväänä ensimmäistä kertaa, kannaaa kuitenkin kiinniää huomiota muutamaan asiaan, joa askel kantaa alkuhuuman jälkeenkin.

eä se kiihdyää aineenvaihduntaa ja lujiaa luustoa. Säännöllinen juoksulenkkeily myös vahvistaa sydäntä ja parantaa verenkiertoa sekä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa

TURVALLISTA TREENIÄ

Savonian kolmannen vuoden fysioterapeuiopiskelijat Iina Hihnala ja Eliisa Jokitalo allekirjoiavat sen, eä juokseminen on erinomainen laji helppoudessaan ja monipuolisuudessaan. He kuitenkin kannustavat välämään alussa yleisiä sudenkuoppia.

Juoksun harrastajien lisääntyessä myös alaraajojen rasitusvammat ovat lisääntyneet. Niistä kärsii tutkimuksesta riippuen keskimäärin jopa 40-70 prosenia lajin harrastajista. Juoksuharrastuksen tauon jälkeen aloiavilla ja peruskuntoilijoilla vammoja esiintyy enemmän kuin aktiiviliikkujilla.

Juoksun parhaita puolia on se, eä kynnys sen aloiamiseen on lähes olematon. Lajin voi aloiaa kuka tahansa: riiää, eä kaapista löytyy jonkinlaiset lenkkarit ja askel kantaa juoksuaskeleiden verran.

Tavallisen liikkujan kannalta juoksun parhaat hyödyt piilevät muun muassa siinä,

POLUILLA VAI KAUPUNGIN KADUILLA?

Juoksutreenin helppous piilee siinä, e ä treeni voi alkaa ja pääyä kotiovella mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Juoksualustaan kannaaa kuitenkin kiinniää huomiota, joa juoksuun toumaomat jalat saavat niille sopivaa treeniä.

– Aloieleva juoksija juoksee usein liian kovaa omaan pk- eli peruskestävyystasoonsa nähden. Tämä voi johtaa siihen, eä motivaatio hiipuu. Liian kova tahti altistaa myös rasitusvammoille, Iina Hihnala muistuaa.

– Usein aloieleva ei kehtaa juosta itselle sopivalla pk-alueella. Lenkillä kannattaa muistaa vanha tuu kirjainyhdistelmä PPPP eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamaa, Jokitalo kertoo.

Toinen tärkeä ja yleispätevä neuvo liiyy lihasvoiman ylläpitoon.

– Lihaskuntotreeni ehkäisee juoksuun liittyviä vammoja. Esimerkiksi pakaran lihasvoima vaikuaa muun muassa polven linjaukseen ja hallintaan. Toimiva ja vahva pakaran lihaksisto voi siis ehkäistä polvivammoja, Hihnala

– Hiekkatien kaltainen pehmeä alusta, joka vaimentaa askeleita, on myös nivelystävällinen. Se on juoksualusta, joka sopii ihan kaikille. Se teeää lihaksille hieman enemmän työtä, kuin kovalla alustalla juokseminen, Elisa Jokitalo kertoo.

Asvaltin kovuudessa on myös omat hyvät puolensa. Juoksurata tai asvali on paras alusta nopeua ja suorituskykyä kehiävän treenin tekemiseen. Kehon ja varsinkin jalkojen pienten lihasten ja jänteiden on totuava alustaan, joa askel kehiyy tehokkaaksi ja samalla myös taloudelliseksi. Polkujuoksu on noussut viime vuosina trendilajiksi. Se kehiää tasapainoa, hermoston herkkyyä ja jalkojen joustoa epätasaisella alustalla. Polkujuoksulla on aloielevan juoksijan kannalta sekä hyviä eä huonoja puolia.

– Polkujuoksu on lähtökohtaisesti hiukan hitaampaa kuin tasaisella alustalla kulkeminen. Tästä syystä se ei kehitä juurikaan juoksutehoa. Polkujuoksu voi olla aloielevalle juoksijalle turhan haastava epätasaisuutensa vuoksi, mua toisaalta metsässä on pehmeä juosta. Lisäksi jo pelkkä metsässä kulkeminen on itsessään mielenterveysteko, Iina Hihnala kertoo.

TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Savonia juuri nyt

Oppimista on demand

TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN | KUVA SAVONIA-AMK

Savonia-ammaikorkeakoulun jatkuvan oppimisen kurssitarjontaa uudistetaan nyt isoin harppauksin. Työelämän verkkokurssit ovat Savonian uusi pienten kurssien kokonaisuus. Ne palvelevat ammailaisia, jotka haluavat täydentää osaamistaan.

Työn ohella opiskelevat voivat harvoin sitoutua viiden opintopisteen kokonaisuuksiin, jotka edellyävät yli sadan tunnin työpanosta. Jatkuvan oppimisen kentällä on nyt suuri kysyntä hyvin kompakteille kursseille, jotka voi suoriaa muutamissa tunneissa tai muutamassa päivässä.

– Tarjoamme ihmisille oppimista ”on demand”. Kaikki kurssit on rakenneu asiakaslähtöisesti ja työelämän osaamistarpeet huomioon oaen, kertoo kehiämispäällikkö Mikko Myllymäki.

Parasta mahdollista tapaa tehdä verkkokursseja ja uusia pedagogisia malleja haeiin Savonialla MOOC-projektin avulla. Kehitystyön tuloksena tarjolle tuli yhden opintopisteen laajuisia pieniä avoimen amk:n kursseja.

– Samaan aikaan liiketoiminnan yksikössä aleiin kehiää sitä, miten verkkokursseja voisi tehdä joustavammin. Kehiteiin mikrokurssi, joista ei tule edes opintopistettä, vaan se vie vain joitain tunteja, Myllymäki jatkaa.

– Nyt voimme vastata työelämän murrokseen uusin keinoin. Palvelemme sekä yksityis- eä yritysasiakkaita ja meillä on valmiudet räätälöidä yritysasiakkaille heidän tarpeitaan vastaavia koulutuskokonaisuuksia.

Tästä kaikesta syntyivät uudet työelämän verkkokurssit, jotka ovat tehokas ja edullinen tapa kouluautua töiden ohessa. Verkkokursseja on tarjolla kaikilta Savonian koulutusaloilta aina johtamisesta luonnonvaraalaan ja hoitotyöhön.

– Haluamme tehdä oppimisesta merkityksellistä, asiakas on meille tärkein, Myllymäki jatkaa.

Tutustu jatkuvan oppimisen kurssitarjontaamme verkkosivujemme "Päivitä osaamistasi" -osiossa.

Miksi kouluruoka ei maistu?

JOUNI VORNANEN | KUVA ADOBE STOCK

Suomalainen maksuton kouluruoka on sosiaalinen innovaatio. Siitä säädeiin ensimmäisenä maailmassa lailla jo vuonna 1948. Sodan jälkeinen köyhyys, evakot ja sotaorvoista huolehtiminen olivat arvokkaita lähtökohtia. Tulokset ovat olleet erinomaisia: koulutus ja kouluruokailu ovat taanneet monta menestystarinaa.

Parhaimmillaan kouluruokailu on olennainen osa nuorten hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa opetetaan terveyä, ruokatapoja sekä ruokakuluuria. On kuitenkin arvioitu, eä joka kolmas yläkoululainen jäää viikoiain kouluruokaa syömää.

Savonia-ammaikorkeakoulun projektipäällikön Ulla Santin mukaan kansainvälisessä FoodLoops Interreg Baltic Sea -hankkeessa toteuteiin kouluvierailuita, joissa tehtiin kysely oppilaille ja opiskelijoille.

– Havainnoimme biojäeen lajielua ja ruokailua paikan päällä, sekä toteutimme työpajoja, joissa pohdiiin keinoja, miten saisimme useamman oppilaan nauimaan koululounaan päiviäin.

– Edistämme näin paikallisiin kouluihin suuntautuvilla vierailuilla kouluruoan syömistä, koska jokainen syömätön lounas menee hukkaan biojäeeksi. Lisäämme myös oppilaiden ja opiskelijoiden tietoisuua biojäeestä ja jäeiden lajielusta.

MAISTUVUUS ISOIN TEKIJÄ

Ulla Sani avaa kyselyn tuloksia. Puolet tämän kyselyn vastaajista syö kouluruoan päiviäin. Syitä kouluruoan väliin jä ä-

miseen olivat ruoan maistavuus, kasvisruoka, hyppytunnit, ei ehdi syödä tai oma ruokavalio.

Kuitenkin maistuvuus oli isoin tekijä kouluruoan välämiseen ja osa oppilaista suuntaa kaupan paistopisteelle, mikäli jäää lounaan välistä. Osa vastaajista myös kertoi, eei voi vaikuaa ruokalistojen suunnieluun.

– Tosin, huomasimme, eä koulujen näytöillä näkyi juuri samaan aikaan kouluruokakysely, johon kaikki oppilaat olisivat voineet käydä vastaamassa. Toisin sanoen käsitimme, eä tietoisuuden lisääminen esimerkiksi terveysvaikutuksista on avainasemassa kouluruoan hävikin vähentämisessä.

Projektiin kuului myös työpajatyöskentelyä. Siellä pohdiiin muun muassa jäljelle jääneen kouluruoan myymistä lähialueen asukkaille, kouluruokalan uudelleen brändäämistä kouluravintolaksi, ruokailun rytmiämistä jonojen vähentämiseksi ja kasvisruoan kutsumista ruoan omalla nimellä.

Työpajoihin on osallistunut ruokapalveluiden tuoajia, jäteyhtiöitä, hanketyöntekijöitä, pohjoissavolaisten ekosysteemien edustajia, oppilaita ja opeajia.

– Esimerkiksi puurot, perunavellit ja pinaailetut ovat olleet suosiuja ruokia, eikä niitä mielletä kasvisruoaksi kuten kesäkeio. Moni myös arvostaa, eä salaatteja on saatavilla jokaisen ruokailun yhteydessä, tarkentaa Sani.

TEKSTI

Luolassa hiki pintaan

Tältä Kuopion uusin liikuntapaikka näyää

TEKSTI JA KUVAT KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN

Häikäisevän kirkkaana kevätpäivänä ei yleensä ensimmäisenä iske halu kaivautua maan alle. Tällä kertaa niin on kuitenkin tehtävä, sillä liikunta- ja tapahtumakeskus Luola on louhiu kallioluolaan.

SYKETTÄ-korkeakoululiikunta tarjoaa Luolan tiloissa ryhmäliikuntaa ja palloilua. Myös kuntosalille pääsee alenneuun hintaan.

Luolan aulaan astuessa vastassa on ensin viihtyisä kahvila isoine ikkunoineen. Kahvila palvelee liikuntakeskuksen vastaanoona iltapainoeisesti.

Sujahdan rohkeasti syvemmälle.

Luola oli aiemmin Puolustusvoimien käytössä ja maanalaiset tilat toimivat edelleen väestönsuojana lähes 7 000 hengelle Kuopiossa. Kävellessäni Luolan käytäviä pitkin minulla on hiukan epämukava olo. Mitä jos eksyisin tänne?

tamoinen.

Saastamoinen työskentelee urheiluhierojana ja treenaa kolmesti viikossa. Luolan salilla hän on haastaeluhetkellä käymässä ensimmäistä kertaa.

– Opiskelen monimuotona ja kun käyn paikan päällä Microkadun kampuksella, pyrin yhdistämään siihen myös treenin. Luolan kuntosali tulee helpoamaan tätä aika paljon, sillä se on niin kätevän matkan päässä kampukselta, Saastamoinen summaa.

LIIKUNNAN RIEMUA KAHDEKSAN TUHATTA KERTAA

Luolan liikuntatilat avasivat ovensa käyäjille elokuussa, syyslukukauden 2024 alkaessa.

Kun pääsen kuntosalin ovelle, ikävä tunne kaikkoaa saman tien.

Sali on tilava, muei valtava, ja se on täynnä aivan tuliterää treenivälineistöä. Vapaita painoja näyäisi ainakin ensivilkaisulla olevan kaavasti. Erilaisia laieita puolestaan riiää helposti koko kropan treenaamiseen, mikäli vapaat painot eivät kiinnosta.

Korkeakoululiikunnan suunnielija Tiia Raatikainen kertoo, eä kävijämäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa koko ajan.

Luolassa oli käyty treenaamassa helmikuun loppuun mennessä yli 8 000 kertaa. Palvelun pariin löytää koko ajan lisää liikkujia.

– Tarkastelemme jatkuvasti SYKETTÄ-liikuntapalveluiden käyöä ja kuuntelemme palveluiden käyäjiä. Teemme sien muutoksia sen mukaan, mitä liikkujamme haluavat ja tarvitsevat, Raatikainen toteaa.

Eräs treenaaja saa juuri sarjan tehtyä ja livahdan heti kysymään häneltä käyökokemuksia.

– Alkuun kaikki uudet salit tuntuvat vähän sekavilta, mua treenin edetessä tila kyllä selkiytyy. Tykkään itse käyää sekä laieita, eä vapaapainoja ja niitä molempia on täällä monipuolisesta, kertoo toisen vuoden fysioterapeuiopiskelija Milla Saas-

Luolasta saatu palaute on ollut hyvää. Alun parkkipaikkaongelmakin on saatu ratkaistua ja Luolaan löydetään koko ajan paremmin ja paremmin.

– Jos jossain ei ole käyntiä, niin siihen kiinnitetään huomiota ja tehdään muutoksia. Emme tee mitään semmoista, mikä ei kiinnosta ja missä ihmiset eivät käy, Raatikainen summaa.

MOVES liiku aa koko Savoniaa

TEKSTI KLAUDIA

KÄKELÄ-NUUTINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN JA KLAUDIA KÄKELÄ-NUUTINEN

Savonian MOVES-hanke kannustaa erityisesti vähän liikkuvia korkeakouluopiskelijoita sekä henkilökuntaa liikunnan pariin. MOVES tekee tiivistä yhteistyötä Savonian liikunta- ja hyvinvointipalveluita tarjoavien toimijoiden kanssa muun muassa liikuntaneuvoja-palvelun avulla.

Maksuton liikuntaneuvonta alkaa kokonaistilanteen kartoituksella. Liikuntaneuvoja opastaa erilaisten vaihtoehtojen pariin ja kertoo, miten liikkumistaan voisi lisätä ja mitä palveluita sen tueksi on tarjolla. Osa tapaamisista on mahdollista toteuaa myös Wellness Centerin fysioterapiaopiskelijoiden kanssa tuki- ja liikuntaelimistön kartoituksen merkeissä.

Palvelukoordinaaori Sanna Hukkanen kertoo, eä SYKETTÄ-yhteistyö on vain yksi keino vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden aktivoimiseksi. Hankkeessa kokeillaan myös muun muassa luokkiin jalkautumista ja yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa.

– Opetushenkilökunnalle on tarjou valmista pedagogista materiaalia esimerkiksi istumisen ehkäisystä, vireystilan aktivoinnista ja erilaisista oppimisen työkaluista. Lisäksi olemme kiertäneet Savonialla kaikissa tiimeissä kertomassa tauoamisen tärkeydestä, palvelukoordinaaori Sanna Hukkanen kertoo.

MOVES-hankkeen toteuaman kyselyn mukaan 70 prosenia opiskelijoista toivoo taukoliikuntaa ja sitä, eä liikeä olisi enemmän mukana opiskelutilanteissa. Toive on helppo ymmärtää, sillä opiskelijat istuvat päivän aikana pahimmillaan useita tunteja yhteen putkeen.

– Kolmannes korkeakouluopiskelijoista istuu yli 12 tuntia, keskimäärin 10-11,5 tuntia päivässä. Tämä ei ole terveydelle edullista ja lisäksi istuminen tai paikallaan olo ei ylipäätään sovi kaikkien tapaan oppia, Huk-

kanen jatkaa.

Vapaa-ajalla harrasteu liikunta ei riitä kumoamaan työpäivän haioja keholle vaikka liikkuisi ja söisi suositusten mukaan. Mikäli työpäivä on todella passiivinen, paikallaanolon tauoaminen on todella tärkeää.

Hukkanen muistuaa, eä on tärkeää vaihdella asentoa päivän aikana, seistä ei tarvitse koko ajan saadakseen parhaat terveyshyödyt. Tärkeintä on asennon vaihtaminen noin 20 minuutin välein.

– Hyvä rytmi olisi pitää 20-60 minuutin välein noin 2-6 minuutin tauko, jonka aikana tulee liikuua jollain tavalla. Kevyt kävely on tutkimusten mukana kaikkein tehokkain muoto pitää aineenvaihdunta käynnissä. On hyvä muistaa, eä mitä pidemmän aikaa olet aloillasi, sitä pidempi tauko tulisi sen jälkeen pitää.

”SAATAN

VAIKKA KÄVELLÄ KOULUMATKAT”

Liikunnan terveyshyödyt ovat kaikilla hyvin tiedossa, mua opiskelijan vapaa-aikaan on joskus vaikeaa saada mahduteua urheilua. Varsinkin, mikäli omat kiinnostuksenkohteet ovat muualla.

Hyvinvointimatkailun kehiämisen restonomi -tutkintoa toista vuoa opiskeleva Iida Tallgren suosii yleensä arkiliikuntaa.

– Saatan vaikka kävellä koulumatkat, mutta muuten ei hirveästi tule liikuua. Minulla ei ole mitään liikuntaharrastusta.

Nuorempana muun muassa ratsastusta, yleisurheilua ja tanssia harrastanut Tallgren on huomannut, eä mielenkiinto liikuntaa kohtaan elää elämäntilanteen mukana. Päivässä on vain rajallinen määrä tunteja, joten kun uusi mielenkiinnonkohde vie mennessään, jostain on karsiava.

– Motivaationi on vaihtunut taiteellisempiin harrastuksiin, minkä takia liikunta ei ole enää kiinnostanut niin paljon. Tykkään piirtää ja maalata vapaa-ajalla aina kun ehdin.

– Tykkään myös lukea, kunhan ne eivät ole koulukirjoja, Tallgren nauraa.

Moves-hankkeen tarjoama liikuntaneuvonta saa Iida Tallgrenilta ilahtuneen vastaanoton.

– Mielestäni superkiva ajatus! Joillakin voi olla vähän isompi kynnys lähteä liikkumaan, jos ei ole vaikka pitkään aikaan harrastanut mitään.

Korkeakoulu pyörii kahvin voimalla. Tai niin ainakin voisi tulkita myytyjen kahvikuppien perusteella.

Vuonna 2024 opiskelijakunta SAVOTTAn kahviloissa myytiin yhteensä huimat 101 677 kuppia kahvia.

Opiskelijakunta SAVOTTA pyöriää kahta kahvilaa Microkadun kampuksella. CafeSAVOTTA palvelee Eosan kolmannessa kerroksessa ja Bar & cafeSAVOT-

Savonian vuosi lukuina

TEKSTI ANNE HEIKKINEN, JUHO PAPINNIEMI | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

SAVONIAN VUOSI LUKUINA

Savonialla tehtiin vuonna 2024 uudet tutkintoennätykset kaikkien tutkintojen osalta:

• 1 375 AMK-tutkintoa

• 241 YAMK-tutkintoa

• 141 kansainvälistä tutkintoa.

Asiantuntijoita valmistuu maakunnan avaintoimialoille eli tekniikkaan, sosiaali- ja terveysalalle, liiketalouden ja palveluliiketoiminnan, ruokajärjestelmän sekä kuluurin aloille.

Savoniassa tehdään vuosiain yli tuhat työelämälähtöistä opinnäytetyötä, jotka tarjoavat merkiävän käytännön

KATSO TÄSTÄ INTERAKTIIVINEN VUOSIKERTOMUS:

kehiämis-, tutkimus- ja innovaatioresurssin maakunnan yritys- ja elinkeinoelämälle.

• Harjoielutunteja kertyy vuosittain noin 3 000 000 ja läpivietyjä projekteja noin 500.

• Opinnäytetöiden latauksia on jo yli 11,5 miljoonaa

• Ulkopuolinen TKI-rahoitus 8,31 miljoonaa

• 226 taiteellista tuotantoa

• Alumnit 32000 kpl

"Tavoieena on Suomen paras opiskelijakokemus"

- Koulutusjohtaja Esa Viklund

"Varmasti hyvänä muistona näiltä vuosilta, on kavereiden kanssa hengailu kirjaston sohvilla tai kahviossa. Niillä penkeillä on ratkaistu porukassa monet haasteet niin koulun kuin elämänkin suhteen."

- Opiskelija Jesper Honkonen

"Hyvä fiilis ja vahva me-henki ovat olleet menestyksemme kulmakiviä –tällä menolla me todellakin muutamme maailmaa, niin kuin Savoniassa lupaamme!"

-Rehtori Mervi Vidgrén

Jääskanneri miaa luonnonjäiden paksuua

ja

koostumusta entistäkin

tehokkaammin

Savonia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty reaaliaikainen jäänmittausratkaisu sekä siihen liittyvä mobiilisovellus. Innovatiivisen ratkaisun ansiosta jään paksuuden mittaaminen on nyt nopeampaa ja turvallisempaa kuin koskaan aiemmin. Kehitystyötä on tehty yhteistyössä Mestar Kuopio Oy:n kanssa.

Mestar Kuopio Oy on vastannut Kallaveden luonnonjäälle rakennettavan luisteluradan toteutuksesta jo neljän vuosikymmenen ajan. Rata palvelee niin Finland Ice Marathon -tapahtumaa kuin kuopiolaisten virkistys- ja hyvinvointitarpeita. Jään paksuuden tarkka mittaaminen on ratkaisevan tärkeää sekä työturvallisuuden että radan turvallisen käytön kannalta.

Vuonna 2022 käynnistettiin selvitystyö jäänmittaukseen soveltuvan laitteen valinnasta. CrossOver PLT 600 -jäätutkasta on kehitetty kokonaisratkaisu jään paksuuden reaaliaikaiseen seurantaan.

– Aiemmin jäänpaksuuden määrittäminen mittauksen perusteella tehtiin jälkeenpäin erillisellä ohjelmistolla. Nyt jään paksuus saadaan mitattua reaaliaikaisesti tarkoitusta varten tehdyllä mobiilisovelluksella. Tämä tuo merkittävän parannuksen jääturvallisuuteen sekä jääradan kunnossapidon tehokkuuteen, kertoo TKI-asiantuntija Asmo Jakorinne.

Savonialla on kehitetty myös kuljetin-

ratkaisu, joka mahdollistaa mittalaitteen käytön erilaisissa jääolosuhteissa: heikolla jäällä ja uusien alueiden kartoituksessa, jossa jään päällä on jo lunta. Jääradan ylläpitovaiheessa mittalaite kiinnitetään ajoneuvon vetokoukkuun, jolloin rata voidaan skannata läpi nopeasti.

– Projekti on edennyt hyvin ja yhteistyö Savonian kanssa on ollut varsin antoisaa. Toivottavasti projekti etenee ensi talvena niin, että saamme luotettavia mittaustuloksia myös heikoilta jäiltä, jolloin riskit ovat suurimmillaan, kertoo Mestar Kuopio Oy:n vastaava työnjohtaja Kai Aho.

TEKSTI ANNE HEIKKINEN

KUVA ASMO JAKORINNE

Mukana hankkeessa:

ANTI-festivaali

Kuopion kaupunki:

- Kasvun ja oppimisen palvelualue: Alavan sairaalakoulu, Hatsalan koulu, Minna Cantin koulu ja Puistokoulu , joista mm. S2, Tekevä, Paja, Silta, Ote ja kuvataideryhmiä

- Nuorisopalvelut

- Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: Kansalaistoiminnan palvelut

Savon ammatti- ja aikuisopisto (Sakky)

Yhdistykset:

- Turvalinkki ja Kulttuuripaja Luode

- Autismisäätiö

Valtio:

- Niuvanniemen sairaala

Hankkeet:

- Sillanrakentajat (Taike),

- Wörtti – polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen

- Voima

- Yhdessä osallisiksi - Mieliteko 2.0, - Prepare.To.Gamify! Ecosystem Building

Olli Seuri

Toimittaja, Verkkolehti Uuden Jutun päätoimittaja sekä journalistiikan dosentti (YTT) Olli Seuri vieraili synnyinsijoillaan Kuopiossa maaliskuussa. Seuri toimi oivalluttajana Kestävyysviestinnän ajatuspajassa otsikolla Journalismi: Peili vai muutosvoima? Tapahtuma oli osa Savonian Ilmastokriisi- ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali PohjoisSavo -hankkeiden järjestämää Kestävyysviestinnän ajatuspaja-sarjaa.

Perinteinen journalismi toimii odotusten ristipaineessa: osa odottaa median välittävän tietoa neutraalisti, osa taas toivoisi toimittajien olevan yhteiskunnallinen muutosvoima.

Seurin alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat sitä, miten suuri merkitys on toimittajan valitsemalla näkökulmalla, otsikoinnilla ja kuvavalinnoilla.

Laaja yleissivistys – paras suoja disinformaatiota vastaan

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN

Kuinka tavallisen kansalaisen pitäisi suhtautua joka puolelta tulevaan informaatiotulvaan? Kuinka erotella totuus disinformaatiosta ja tunnistaa olennaiset asiat epäolennaisuuksista? Kysyimme Olli Seurin näkemystä asiaan.

Miksi medialukutaito pelastaa meidät informaatiotulvan keskellä - vai pelastaako?

Ei pelasta, vaikka hyvä medialukutaito tai kriittinen teknologialukutaito ovat hyviä asioita. Kyse on kuitenkin yksilöitä isommasta asiasta – viestintäympäristön rakenteista ja valistuneesta yleisöstä. Asioista, jotka eivät koskaan ”ratkea”.

Kuvitellaan, että joku törmää somessa raflaavaan uutiseen. Antaisitko kolme yksinkertaista vinkkiä, kuinka arvioida, onko jokin uutinen tai someväite totta vai ei?

1. Hengitä kolme kertaa.

2. Pohdi miksi juttu herättää sinussa tunteen. Onko kyse siitä, että se vahvistaa jonkin oman käsityksesi? Vai niin, että se ärsyttää, koska se on toisin kuin itse ajattelit?

3. Tarkista asia jostain toisesta lähteestä ennen kuin alat tykitellä mitään.

4. Muista, että on ihan ok ohittaa koko juttu.

Mitä ainakin kannattaa tehdä, ennen kuin painaa ”jaa”-nappia?

Ei jokaisen jaon kohdalla tarvitse aina pysähtyä ja miettiä. Toimiva informaatioympäristö edellyttää kriittistä medialukutaitoa, mutta myös tietyn määrän luottamusta. Hyvä lähtökohta on, että ei

jaa sellaisten tahojen päivityksiä tai juttuja, joita ei tunne.

Oletko itse koskaan mennyt lankaan jonkin uutisen tai tiedon kohdalla?

Mitä siitä opit?

Muistan suorien lähetysten juontamisen ajoiltani sellaisen tapauksen, että jätin viittaamatta Syyrian sodan vapaaehtoisiin eli valkokypäriin, koska aloin kesken haastattelun miettiä, että liittyikö ryhmään ja sen toimintaan jotain epäilyttävää. Myöhemmin opin, että se oli nimenomaan se, mitä Venäjä ja Iran pyrkivät laajalla disinformaatiokampanjallaan aiheuttamaan – epäselvyyttä ja tunnetta siitä, että valkokypärissä oli ”jotain” vikaa. Valkokypärät oli massamittaisen disinformaatiokampanjan kohde. Totuus oli uhri.

Miksi aivomme uskovat niin helposti virheellistä tietoa, vaikka faktat olisi saatavilla?

Amerikkalainen toimittaja Charlie Warzel kirjoitti vastikään, että internetistä on tullut ”oikeuttamiskone”. Ongelma ei siis välttämättä ole virheellisen tiedon määrä, vaan se, että internetistä löytyy kaikenlaiselle ajattelulle tukea. Ihminen on taipuvainen suosimaan tietoa, joka tukee hänen ennakkokäsityksiään tai uskomuksiaan. Sitä kutsutaan vahvistusharhaksi. Saatavilla olevat faktat on helppoa sivuuttaa, jos ne ovat ristiriidassa omien uskomusten kanssa.

Miten journalistit itse varmistavat, etteivät päädy vahingossa levittämään harhaanjohtavaa tietoa?

Toimittajien työtä voi kuvata journalististen käytäntöjen tai metodin kautta. Tutkija Heikki Kuutti on kutsunut tätä journalistiseksi totuusprosessiksi, jossa lähdekritiikillä on erityinen rooli. Toimittajat siis selvittävät asioita, kaivavat tietoja, tutkivat taustoja ja haastattelevat ihmisiä saadakseen mahdollisimman totuudellisen kuvan annetuissa aikarajoissa. Journalismi ei tietenkään ole täydellistä – se on nopeaa ja ajassa elävää. Virheitäkin tulee ja ne on vain korjattava.

Jos voisit antaa medialukutaidosta yhden taianomaisen supervoiman kaikille ihmisille, mikä se olisi?

Olen taipuvainen ajattelemaan, että laaja yleissivistys on kriittisyyttäkin tärkeämpää. Internetin ihmeellisessä maailmassa jatkuva epäily johtaa helposti sivupoluille ja pahimmillaan syvälle kaninkoloon. Laaja yleissivistys auttaa asettamaan asioita mittakaavaan ja hahmottamaan asioiden välisiä yhteyksiä.

Muotoilun silta Shanghaihin

Savonian muotoilu yhteistyöhön Sanda Universityn kanssa

Savonian muotoilu on solminut yhteistyösopimuksen Sanda University, School of Art Design and Media -yliopiston kanssa. Yhteistyöhön kuuluu muun muassa kahdenvälinen vaihtosopimus ja Erasmus-sopimus.

Yhteistyö avaa Savonian opiskelijoille ja henkilökunnalle paljon uusia mahdollisuuksia.

-Kehitämme muotoilun koulutusta, työelämäläheistä oppimista ja tarjoamme kansainvälisiä uramahdollisuuksia muotoilun opiskelijoille. Yhteistyö mahdollistaa monialaisen kehitystoiminnan, jossa muotoiluajattelu ja käyttäjälähtöinen suunnittelu toimivat vetureina. Voimme esimerkiksi löytää yhdessä uusia ratkaisuja ikääntyvän väestön yhdenvertaiseen huomioimiseen, lehtori Kirsi Miettinen kertoo.

Savoniassa on jo ensimmäinen vaihtoopiskelija Sandasta ja niin ikään Savonian opiskelijoiden on mahdollista lähteä vaihtoon Shanghaihin. Myös työharjoittelulle avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia.

-Shanghaissa on huomattavan paljon suomalaisia ja eurooppalaisia arkkitehtuurin ja muotoilun yrityksiä. Sanda Universitylla on ollut jo 30 vuoden ajan yhteistyötä esimerkiksi Airamin

kanssa. Tämä avaa meidän opiskelijoille hienoja tilaisuuksia lähteä tekemään ja kokemaan kansainvälistä toimintaa. Tänä keväänä Sanda järjestää kansainvälisen muotoilun näyttelyn, jonne Savonian opiskelijoilla on mahdollisuus päästä esille. Henkilökunnalle taas tarjoutuu mahdollisuuksia opettajavaihtoon, yrityslähtöisten ja kansainvälisten projektien vetämistä, sekä tilaisuuksia olla mukana paitsi kehittämässä Savonian muotoilua, myös päivittämässä omaa osaamistaan globaalilla muotoilun kentällä.

SAVONIAN TYÖELÄMÄLÄHEISEN KOULUTUKSEN MALLI KIINNOSTAA

Shanghaissa arvostetaan suomalaisten pedagogista osaamista korkealle. Erityisesti Sanda on kiinnostunut Savonian työelämäläheisestä Dual 2.0 -mallista eli siitä, kuinka koulutus ja työelämäyhteys nivoutuvat koulutuksessa yhteen. Punaisena lankana on palvelumuotoilu: Savonialla on vankka osaaminen käyttäjälähtöisyydessä, muotoiluprosessin hallinnassa ja tiimipedagogiikassa.

– Yhteistyö rakentaa siltoja myös yrityksille. Olemme Chenjie Haon kanssa alusta lähtien rakentaneet toimintamallia, jossa mukana on myös muotoilun toimijoita yritysmaailmasta, Miettinen sanoo.

Myös rehtori Mervi Vidgrén näkee yhteistyön tärkeänä.

-Savonia on vahva työelämäläheises-

sä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tämä osaaminen kiinnostaa kiinalaisia yliopistoja ja heillä on myös rahaa ostaa osaamistamme. Siksi vahvistamme toimintaamme osaamisen viennissä katteellisen liiketoiminnan näkökulmasta. Yhteistyö tarjoaa myös halukkaille suomalaisille yrityksille erinomaiset verkostot tutustua Kiinan markkinoille. Yhteistyö vahvistaa Savonian opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistä osaamista. Lisäksi osaamisen viennin mukana kulkee vahva kytkentä Savonian kansainvälisin ja suomalaisiin tutkinto-ohjelmiin ja niiden kehittymiseen, hän sanoo.

SINO-FINNISH INNOVATION DESIGN CENTER AVATTIIN TAMMIKUUSSA

Merkittävä osa yhteistyöstä tapahtuu Shanghaihin perustetussa SinoFinnish Innovation Design Centerissä, jonka avajaisia vietettiin tammikuussa. Keskuksessa yhdistyy molempien korkeakoulujen jaettu näkemys innovaatioiden, koulutuksen ja kestävyyden merkityksestä ja kehittämisestä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Keskus yhdistää niin koulutus-, tiede- ja teknologiaresursseja kuin kulttuurin ja luovuuden resursseja luoden kansainvälisen foorumin innovaatioille ja muotoilulle.

Yhteistyöhön sisältyy tutkimus- ja kehitystyötä, opiskelu- ja opettajavaihtoja ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Keskus tulee myös järjestämään säännöllisesti foorumeita ja näyttelyitä sekä edistämään teollista yhteistyötä.

– Alamme kartoittamaan Shanghain Suomen suurlähetystön avustuksella suomalaisten muotoiluyritysten kenttää ja verkostoa Shanghaissa.

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN

Pelissä mukana myös kehon

hyvinvointi

– KuPS-juniorit

Wellness Centerin kartoituksessa

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN

Myös Elmeri piti kartoitusta hyvänä ja hyödyllisenä asiana.

- Onhan se hyvä tietää, miten voi kehittyä. Testit olivat sellaisia kuin oletinkin, tasaisen haastavia. Erityisesti keskivartalon voimaa testaavat harjoitukset olivat aika kovia, hän kertoo.

Sekä pakkina eä kärkenä pelaavalla Elmerillä on pelivuosia takana jo seitsemän.

Sivuloikkia, taivutuksia alas ja sivulle, keskivartalon hallintaa…muun muassa näitä tarkasteltiin helmikuisena iltana Savonian Wellness Centerillä KuPSin junioreiden kanssa. Tuki- ja liikuntaelimistön kartoitukseen saapuivat KuPS P14 Keltainen -joukkueen nuoret pelaajat. Kaksi heistä, Elmeri Oravainen ja Eemeli Kesti, suoriivat testejä vierekkäin fysioterapeuiopiskelijoiden johdolla.

-Olen pelannut nyt jalkapalloa 3-4 vuo a, maalivahtina pelaava Eemeli kertoo.

TUKEA VALMENNUKSEEN LYHYELLÄ JA PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ

KuPS ry:n fysiikkavalmentajat Tuuli Torvinen ja Mikael Pulkkinen kertovat, eä kartoituksen tuloksia hyödynnetään fysiikkaharjoituksessa sekä lyhyellä eä pitkällä aikavälillä.

TIETO ENNALTAEHKÄISEE VAMMOJA

Junioreiden ja tulevien fysioterapeuien työskentelyä seurannut lehtori Raimo Kääriäinen kertoo, eä tämä ikä on testauksille otollinen.

- 14-vuotiailla viikkokohtaiset treenimäärät ovat jo aika isot. Toimitamme kaikista pelaajista koosteen joukkueille, joa valmentajat voivat oaa tiedot huomioon fysiikkavalmennuksessa.

Testaus alkoi fysioterapeuiopiskelijan tekemällä haastaelulla, jossa käytiin läpi muun muassa aikaisempaa vammahistoriaa. Eemeli oli erityisen kiinnostunut lonkankoukistajien ja takareisien huoltamisesta ja treenaamisesta, niissä kun on toisinaan ollut pelien jälkeen tuntemuksia. Hän saikin testien pääeeksi kotiin mukaansa hyviä harjoituksia kotona tehtäväksi.

- Saadut tiedot tukevat valmentajien työtä arjessa. Pystymme tunnistamaan pelaajien kehityskohteita yksilöllisesti ja ohjeistaa pelaajia kehiämään tunnisteuja haasteita omalla ajalla. Lisäksi kartoitus tarjoaa arvokasta tietoa, joka auaa parantamaan pelaajien kokonaisvaltaista suorituskykyä sekä mahdollisesti ennaltaehkäisemään rasitusvammojen syntymistä. Tämä on erityisen tärkeää 12-14 -vuotiailla jalkapalloilijoilla.

Vuosiainen seuranta antaa myös hyvän kuvan seuran harjoielusta.

Jalkapallossa yleisimpiä ovat polvi-, nilkka ja selkävaivat. Ammailaisten huomiot ja ohjeet antavat tärkeää tietoa ja toisaalta myös ehkäisevät ennalta pahempien vaivojen ja vammojen syntyä.

-Esimerkiksi polvivammat ovat usein peräisin lantion alueelta. Siksi voiman saaminen keskivartaloon on niin tärkeää.

KuPSin junioreiden kanssa kartoitus toteutetaan nyt toista kertaa. Myös Puijo Volleyn pelaajat ovat tulossa Wellness Centerille testauksiin. KalPan kanssa vastaavia kartoituksia on tehty jo useamman vuoden ajan.

-Pystymme seuraamaan muutoksia ikävaiheeseen tulevista joukkueista ja näin ollen saamme hyvän kuvan siitä, kuinka harjoielu on toiminut kyseisellä ikäluokalla ja tarviaessa reagoida harjoielun suunnielussa, mikäli ikäluokkien välillä esiintyy suuria eroavaisuuksia.

Eemeliä noutamaan tullut Outi Kokkarinen on tyytyväinen, eä nuorten hyvinvointiin panostetaan.

- Kun on kasvuikäisestä kysymys, on tärkeää saada tällaista tietoa. Mielenkiinnolla jäädään odoelemaan, millaisia tuloksia sieltä tulee.

Lue lisää ja tutustu virtuaalisiin luontoelämyksiin:

1. Digitalisaatio kestävän luontomatkailun edistäjänä – Digireitit Pohjois-Savo hps://digireitit.savonia.fi/

2. Luontopolut digitaalisena elämyksenä hps://www.savonia.fi/artikkelit/luontopolut-digitaalisena-elamyksena/ 3.Immersiivisen virtuaalikokemuksen toteuaminen hps://www.savonia.fi/tki/immersiivisen-virtuaaliluontokokemuksen-toteuaminen/ 4.Livestriimi suorana luonnosta hps://www.savonia.fi/artikkelit/livestriimi-suorana-luonnosta/

Tiilikkajärven kansallispuistossa sijaitseva Venäjänhiekka tosielämässä sekä laserkeilaimen skannauksen perusteella tehty 3D-ma llinnus.

2. 3. 4. 1.

siviili- että sotilastarkoituksiin. Entäpä, jos turvallisuustyössä elämää tuhoavista teknologioista siirryttäisiinkin elämää ylläpitäviin teknologioihin eli uuden ajan kaksoiskäyttö olisikin kasvihuonekaasupäästöjä tuottavien teknologioiden soveltaminen vihreän siirtymän edistämiseen. Sehän tarkoittaisi ennen kaikkea ruoka-, terveys- ja vesiturvallisuuden nostamista turvallisuusbusineksen ytimeen.

3. Kansainvälinen ja EU-toiminta. Suomessa 1920-luvulla toimineen kir-

jailija- ja taiteilijaryhmä Tulenkantajien tunnuslause oli: ”Ikkunat auki Eurooppaan!” Nyt huudahduksella alkaa olla voimaa, koska opas nostaa merkittävään rooliin kansainvälisen kriisinhallinnan, humanitaarisen avun sekä kansainvälisen pelastustoiminnan. Näissä Suomi on halunnut olla mahtimaa ja nyt sille on entistä paremmat edellytykset, koska olemme vaikuttaneet juuri valmistuneeseen EU:n varautumisunionistrategiaan, joka viitoittaa EU:n turvallisuuden vahvistamista koskevaa työtä. Suomalainen

kokonaisturvallisuuden toimintamalli itse asiassa auttaa meitä navigoimaan globaalissa muuttuvassa turvallisuusympäristössä.

Onkin helpottavaa tulkita kokonaisturvallisuutta eurooppalaisen sivistyksen puolustuksena. Kokonaisturvallisuuden pohdinta on hyvä lopettaa Euroopan hymniin Oodi ilolle, jonka taustalla runo julistaa tasa-arvoisten ihmisten yhteiskuntaa, jota yhdistävät ilo ja ystävyys.

Tarjoamme palveluita yrityksesi, yhdistyksesi, organisaatiosi tai tiimisi toiminnan uudistamiseen sekä työyhteisösi ja oman osaamisesi kehiämiseen. Räätälöimme ratkaisut yksilöllisesti vastaamaan juuri sinun tarpeitasi.

TESTAUS- JA

SUUNNITTELUPALVELUT

Tarjoamme kokonaisvaltaiset muotoilun ja digitalisaation ratkaisut, uuden liiketoiminnan rakentamisen prosessit sekä työhyvinvoinnin edistämisen palvelut yrityksille.

KEHITTÄMISPALVELUT

Testaus- ja kehiämispalvelumme tarjoaa tutkimusta, tuotekehitystä ja testausta laaja-alaisesti eri toimialoille. Tarjoamme yrityksellesi tilat, laieet ja osaajat yrityksen prosessien kehiämiseen.

HANKKEISTAMISPALVELUT

TKI-hankkeissa etsitään innovatiivisia ratkaisuja, kehitetään toimintamalleja, tuotetaan uua soveltavaa tietoa sekä uudistetaan osaamista ja rakennetaan yhteistyöverkostoja.