Rakennusarkkitehdin tutkintokoulutuksen opinnot muodostuvat rakennussuunnitteluun liittyvistä opintojaksoista, joissa teoriatietoa sovelletaan erilaisissa käytännönläheisissä harjoitustöissä. Arkkitehtuurin peruskäsitteisiin, kuten massaan, muotoon, tilaan, pintaan, materiaaliin ja rakenteeseen tutustutaan ensimmäisen opintovuoden syksyllä pienen mittakaavan suunnittelutehtävissä. Seuraavina lukuvuosina harjoitustyöaiheiden laajuus ja vaativuus kasvavat portaittain. Aiemmin opittua teoriatietoa sekä harjoitettuja työrutiineja sovelletaan uusien haasteiden ratkaisemiseksi.
Opintojen ensimmäisenä vuotena suunnitellaan minitalo ja oho-rakennus. Pientaloprojektissa tutustutaan yksikerroksisen pientalon suunnitteluun monialaisesti yhteistyössä rakennustekniikan opiskelijoiden kanssa.
Toisena opiskeluvuotena syvennetään rakennus- ja asuntosuunnittelun osaamista suunnittelemalla itsenäisenä harjoitustyönä loma-asunto ja kaksikerroksinen pientalo. Kerrostalon suunnitteluun tutustutaan toisen vuoden kerrostaloprojektissa yhteistyössä rakennustekniikan opiskelijoiden kanssa. Toisen vuoden opinnoissa suunnittelun mittakaavaa laajennetaan ulottumaan kaupunkitiloihin ja kaupunkikuvaan eli kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen.
Kolmantena opiskeluvuotena syvennytään itsenäisillä harjoitustöillä perinpohjaisesti kerrostalosuunnitteluun. Opintoihin otetaan tällöin mukaan myös pientalojen ja kerrostalojen korjaussuunnittelua, sekä energiatehokkuuteen erityisesti keskittyvää alue- ja rakennussuunnittelua. Kolmantena vuotena rakennusalan yhteisenä projektina on hallirakennus tarvittavine edustus-, henkilöstö- ja sosiaalitiloineen. Projektissa rakennusarkkitehtiopiskelijat opettelevat pääsuunnittelijana toimimista ja yhteistyötä erikoissuunnittelijoiden kanssa.
Neljäntenä opiskeluvuotena keskitytään julkisten rakennusten suunnitteluhaasteisiin sekä uudisrakentamisen, että korjaussuunnittelun ja käyttötarkoitusten muutosten muodossa. Suunnittelukenttä laajenee nykyarkkitehtuurin trendeihin tutustumiselle sekä liittämällä kuvataiteita osaksi julkistilan suunnittelua. Neljännen opintovuoden syksyllä harjoitellaan myös konsulttitoimintaa asiakasprojekteissa ja samalla valmistaudutaan kevään opinnäytetöiden tekemiseen.
Rakennusarkkitehdin tutkinnon suoritettuaan valmistuva rakennusarkkitehdilla on koulutukselliset valmiudet erilaisten rakennuskohteiden arkkitehtisuunnitteluun ja vaativien rakennuskohteiden kuten esim. kerrostalojen pääsuunnitteluun. Suunnittelijapätevyyteen vaaditaan koulutuksen lisäksi myös valmistumisen jälkeistä työkokemusta. Savonian rakennusarkkitehdin opintoihin sisältyvää työkokemusta kartutetaan yritysprojektissa konsulttitoimintaa harjoitellen, kesälukukausien harjoitteluopintojaksoilla ja lopuksi vielä työelämään liittyvän opinnäytetyön muodossa.
Työt viereisellä sivulla: 1. Katja Oksanen, 2. Katja Peiponen, 3. Emmi Lappeteläinen ja 4. Kaisa Reinikainen
VUOSIKURSSI
pientalo julkisivut
Arkkitehtuurin perusteet 6
Sommittelu ja visualisointi 12
VUOSIKURSSI
2
VUOSIKURSSI
Akkitehtuuri 1 loma-asunto 18
Akkitehtuuri 2 pientalo 22
Arkkitehtuuriltaan pientalo on skandinaavisen pelkistettyä tyyliä, mustat teräspilarit ja pinnakaiteet tuovat asuinrakennukseen ripauksen talonpoikaishenkeä. Julkisivut ovat rautasulfaatilla käsiteltyä pystylautaa, joka har-
3D-visualisointi 26
Kaavoitus ja maankäyön suunnittelu
Energiatehokas- ja ekologinen rakennussuunnittelu 58
maantuu kauniisti ajan myötä. Katemateriaaliksi on valittu konesaumattu peltikate, joka on helppohoitoinen ja kestävä materiaali. Tummanharmaat ovet ja ikkunanpuiteet viimeistelevät asuinrakennuksen hillityn ulkoasun.
VUOSIKURSSI
Pohjoiseen
Opintojaksolla tutustutaan arkkitehtuurin toiminnalliseen, taiteelliseen, tekniseen, taloudelliseen ja ekologiseen ulottuvuuteen sekä arkkitehtuurin merkitykseen ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin lähtökohtana. Tarkoituksena on oppia arvioimaan rakennettua ja luonnon ympäristöä sekä rakentamisen moninaisia olosuhteita.
Opintojaksolla perehdytään myös länsimaisen ja suomalaisen rakennushistorian kehitysvaiheisiin ja eri aikakausina tapahtuneen rakennustekniseen ja tyylilliseen kehitykseen. Tavoitteena on ymmärtää arkkitehtuurin merkitys kulttuurien kehityksessä siten, että opiskelija tunnistaa rakennetusta ympäristöstä historiallisia kerrostumia rakennusten arkkitehtonisten tyylipiirteiden avulla ja osaa arvottaa niitä omassa suunnittelutyössään.
Opintojaksolla on arkkitehtuurin teoriaan ja historiaan liittyviä tunti- ja viikkoharjoituksia. Teoriaosuuden tuntiharjoitukset ovat nopeita, luovuutta ja ideointitaitoa kehittäviä pikaharjoituksia. Viikkoharjoituksissa arkkitehtuurin peruskäsitteisiin tutustutaan annettuja aiheita omakohtaisesti pohdiskellen, mutta helposti lähestyttävällä ja luonnosmaisella tavalla. Arkkitehtonisen massan, muodon, tilan, pinnan ja rakenteen ilmenemät ja opiskelijan henkilökohtaiset oivallukset kootaan yhteen ja esitellään reflektion kera arkkitehtuurin perusteiden portfoliossa.
Synteesinä ja sovelluksena arkkitehtuurin teorian opetussisällöistä on opiskelijan minitalon suunnittelutehtävä. Suunnittelutehtävässä suunniteltiin itselle, omien mittojen mukainen minitalo (20 hum2) Brahenpuiston näköalatasanteelle. Harjoitustyön avulla tutustuttiin arkkitehtisuunnittelun työmenetelmiin ja välineisiin: luonnosteluun, rakennuspiirustuksiin, pienoismalleihin ja valokuvaukseen. Harjoitustyössä sovellettiin henkilökohtaisena tulkintana arkkitehtuurin teoriassa esille tulleita aiheita kuten paikka, massa ja muoto, tila ja toiminta, pinta ja materiaalit, valo jne.
Historiaosuudessa tutustutaan länsimaisen arkkitehtuurin kehitysvaiheisiin alkaen esihistorian primitiivirakentamisesta päätyen antiikin Kreikan ja Rooman kautta modernin ajan sekä nykypäivän arkkitehtuuri-ilmiöihin. Harjoitustyönä historiaosuudessa opiskelija suunnittelee ja piirtää itse suunnittelemansa historiallista rakennustyyliä ja aikakautta toistavan historiallisen julkisivun.
Anni Liikala Inspiroiva muoto
Katja Oksanen Minitalo
1.
1. KERROS
1. KERROS
Elli
Ossi Anttila Historiallinen julkisivu
Sommittelu ja viSualiSointi
Rakennusarkkitehtuurin opiskelu yhdistää sekä teknisen osaamisen että taiteellisen luovuuden. Sommitteluosuudessa harjoitellaan käsin piirtämistä sekä erilaisia graafisen ilmaisun menetelmiä. Osiossa perehdyttiin sommitteluperiaatteisiin ja niiden suhteeseen rakennettuun ympäristöön teoriaopetuksen, erilaisten esimerkkien ja viikkoharjoitusten kautta.
Sommitteluosuuden projektityönä suunniteltiin OHO!-rakennus Kuopion Piispanpuiston reunalle. Tavoitteena oli suunnitella näyttävä ja huomiota herättävä rakennus, jossa painopiste oli rakennuksen massoittelussa ja arkkitehtonisessa ilmeessä. Samalla opiskeltiin luonnosmaisen pienoismallin sekä julkisivupiirustusten tekemistä.
Visualisointiosuudessa tutustuttiin erilaisiin digitaalisiin piirustus-, visualisointi ja kuvankäsittelyohjelmiin. Adobe Illustrator –ohjelmaa harjoiteltiin tekemällä Kuopio-aiheiset julisteet, Photoshop –ohjelmaa opeteltiin sovittamalla oma minitalo haluttuun maisemaan. Lopuksi tehtiin koko kurssin töitä esittelevä portfolio InDesign ohjelmalla.
• Muotoolikaikessayksinkertaisuudessaan vauhdikasja dynaaminen. Se oliitseäni inspiroiva.
• Halusin, että talo ottaa rohkeasti tilaa tontilta. Alemman kolmion kärki osuu tontin reunaan sekä ylemmän kolmion reuna osuu viereisen rakennuksen katon reunaan.
Muotoolikaikessayksinkertaisuudessaan vauhdikasja dynaaminen. Se oliitseäni inspiroiva.
• Koska rakennukset ovat ”törmänneet” toisiinsa, halusin, että ne ovat eri materiaalia tai eri tekstuuria. Päädyin siihen, että alempi osa on kiiltävää metallia ja ylempi osa on synkempää ja tummempaa metallia.
että talo ottaa rohkeasti tilaa tontilta.
Alemman kolmion kärki osuu tontin reunaan ylemmän kolmion reuna osuu viereisen rakennuksen katon reunaan.
rakennukset ovat ”törmänneet” halusin, että ne ovat eri materiaalia tekstuuria. Päädyin siihen, että alempi kiiltävää metallia ja ylempi osa on synkempää ja tummempaa metallia.
Opintojaksolla opiskellaan pienen mittakaavan asunto- ja tiasuunnittelua loma-asunnon suunnittelutehtävän kautta.
Harjoitustyö alkaa huolellisella tutustumisella annettuun rakennuspaikkaan. Miten ilmansuunnat, näkymät ja maaston muodot tulee huomioida suunnitelmassa. Kurssilla pohditaan lomailijan tarpeita, millaisissa tiloissa toiminnat tapahtuvat, millaisia kalusteita ja miten paljon tilaa eri toiminnot tarvitsevat. Tavoitteena on oppia tekemään pienen rakennuksen pääpiirustukset ja havainneaineisto tietomallista.
SAUNA K
Harjoitustyössä suunniteltiin rantaan sijoittuva enintään 36m2 vapaa-ajan rakennus neljälle hengelle. Loma-asunnon tuli sijoittaa puulämmitteinen sauna, saunatupa varustettuna vähintään minikeittiöllä sekä osaittain katettu, iso teras si. Harjoitustyötä tehtiin itsenäisesti opettajan ohjauksessa. Väliseminaareissa opiskelijat myös tutustuivat toistensa suunnitelmiin ja tutkivat niiden toimivuutta ja toteuttamiskelpoisuutta vertaisarvioden.
Kimmo Utriainen Loma-asunto
ASUNTO Pihla Silvasti
Pinja Takkinen Loma-asunto Villa Vihuri
lähelläsi joka hetkessä. Suuret terassialueet mahdollistavat monipuolisen oleskelun ulkona ja terasseja pitkin pääsee jopa järvelle asti.
VILLA HIISI
HIISI
VILLA HIISI
Hiisi on lomailuun ja rentoutumiseen
Hiisi on lomailuun ja rentoutumiseen
tarkoitettu loma-asunto, joka sijaitsee Kuo Jynkässä. Kaunis järvimaisema avautuu
tarkoitettu loma-asunto, joka sijaitsee Kuo Jynkässä. Kaunis järvimaisema avautuu
jokaisesta tilasta (lukuunottamatta
asunnon jokaisesta tilasta (lukuunottamatta wc-tilaa), joten voit tuntea luonnon olevan
joten voit tuntea luonnon olevan
joten voit tuntea luonnon olevan
joka hetkessä. Suuret terassialueet
VILLA HIISI
Villa Hiisi on lomailuun ja rentoutumiseen tarkoitettu loma-asunto, joka sijaitsee Kuopion Jynkässä. Kaunis järvimaisema avautuu asunnon jokaisesta tilasta (lukuunottamatta wc-tilaa), joten voit tuntea luonnon olevan lähelläsi joka hetkessä. Suuret terassialueet mahdollistavat monipuolisen oleskelun ulkona ja terasseja pitkin pääsee jopa järvelle asti.
lähelläsi joka hetkessä. Suuret terassialueet
mahdollistavat monipuolisen oleskelun ulkona
joka hetkessä. Suuret terassialueet mahdollistavat monipuolisen
mahdollistavat monipuolisen oleskelun ulkona
terasseja pitkin pääsee jopa järvelle asti.
ulkona terasseja pitkin pääsee jopa järvelle asti.
terasseja pitkin pääsee jopa järvelle asti.
Pohjapiirros 1:100
länteen1:100
Leikkaus A-A 1:100
Villa Hiisi on tarkoitettu pion Jynkässä. asunnon jokaisesta wc-tilaa), joten lähelläsi joka mahdollistavat ja terasseja
Etelänäkymä, mittakaavassa
Arkkitehtuuri 2 pientalo
Avokeittiö ja olohuone, ei mittakaavassa
Avokeittiö mittakaavassa
Etelänäkymä, mittakaavassa
Etelänäkymä, ei mittakaavassa
Itänäkymä, ei mittakaavassa
Itänäkymä, ei mittakaavassa
Itänäkymä, ei mittakaavassa
Opintojaksolla on tarkoitus perehtyä tarkemmin pientalojen rakennus- ja asuntosuunnitteluun. Tavoitteena on oppia huomioimaan asukkaan tarpeet, toiveet ja elämäntapa, sekä oppia luomaan viihtyisiä ja tarkoituksenmukaisia tiloja arjen toiminnoille.
Luennoilla opiskellaan muun muassa pientalon massoittelua ja tilallisuutta, arjen toimintojen tarkoituksenmukaista ryhmittelyä, sekä tilojen ja tilaryhmien välisiä yhteyksiä. Harjoitustyön kautta opiskellaan rakennussuunnitteluprojektin etenemistä tavoitteiden asettamisesta luonnosten kautta pääpiirustuksiksi.
Harjoitustyössä suunniteltiin n.150m2 kaksikerroksinen pientalo samalle tontille Arkkitehtuuri 1 –opintojakson loma-asunnon kanssa. Opintojakson alussa tutustuttiin erilaisiin pientaloihin tekemällä pientaloanalyysi ja vierailemalla pientalokohteessa.
Suunnittelutyö aloitettiin asiakasperheen määrittelyllä ja heidän elämäntapojen ja tarpeiden kuvailulla. Näiden pohjalta laadittiin pientalolle tilaohjelma ja suunnittelutyölle tavoitteet.
Harjoitustyö eteni vaiheittain alustavista luonnoksista tarkennettujen luonnosten kautta pääpiirustuksiin, jotka tuotettiin Archicad tai Revit –ohjelmalla tehdystä tietomallista.
Lumi Myllylä Pientalo Villa Ratio
Kimmo Utriainen Pientalo Villa Lohkare
Miro-Ville Mäkinen Pientalo Villa Tyrsky
Miro-Ville Mäkinen. EA22SP
ASIAKASPERHE
ASIAKASPERHE
VANHEMMAT JA KAKSI LASTA (KAKSOSET), YKSI KOIRA (SISÄSIISTI)
TOIVEINA:
JA KAKSI LASTA (KAKSOSET), YKSI KOIRA (SISÄSIISTI)
AVOIN ETEINEN
TOIVEINA:
TOIVEINA:
YLÄKERRASSA MAKUUTILOJEN LÄHETTYVILLÄ
KAKSI VESSAA, TOINEN ETEISEN LÄHETTYVILLÄ, TOINEN
ETEINEN
JA KAKSI LASTA (KAKSOSET), YKSI KOIRA (SISÄSIISTI) ETEINEN
o AVOIN ETEINEN
o AVOIN ETEINEN
AUTOTALLI KAHDELLE AUTOLLE
KOLME MAKUUHUONETTA
ETU JA TAKA TERASSI, OSITTAIN KATETTU
KEITTIÖ ALAKERRASSA, AVONAINEN RUOKAILUTILA
KHH ETEISEN LÄHETTYVILLÄ
VANHEMMAT JA KAKSI LASTA (KAKSOSET), YKSI KOIRA (SISÄSIISTI)
VANHEMMAT JA KAKSI LASTA (KAKSOSET), YKSI KOIRA (SISÄSIISTI)
VESSAA, TOINEN ETEISEN LÄHETTYVILLÄ, TOINEN YLÄKERRASSA MAKUUTILOJEN
SUUNNITTELU
VESSAA, TOINEN ETEISEN LÄHETTYVILLÄ, TOINEN YLÄKERRASSA MAKUUTILOJEN
o KAKSI VESSAA, TOINEN ETEISEN LÄHETTYVILLÄ, TOINEN YLÄKERRASSA MAKUUTILOJEN LÄHETTYVILLÄ o KEITTIÖ ALAKERRASSA, AVONAINEN RUOKAILUTILA
ULKOMUOTO EDELLÄ
o KAKSI VESSAA, TOINEN ETEISEN LÄHETTYVILLÄ, TOINEN YLÄKERRASSA MAKUUTILOJEN LÄHETTYVILLÄ o KEITTIÖ ALAKERRASSA, AVONAINEN RUOKAILUTILA o AUTOTALLI KAHDELLE AUTOLLE
3d-visualisointi
Itä
Julkisivu Etelä 1:250
Lumi Myllylä
Opintojaksolla on tarkoitus oppia tekemään laadukkaita ja havainnollisia esittelymateriaaleja omista arkkitehtisuunnitelmista. Kurssilla on tarkoitus oppia tuntemaan, millaisia aineistoja ja esittelytekstejä arkkitehtisuunnitelmista tuotetaan erilaisia käyttötarkoituksia varten ja tutustutaan erilaisiin rakennuspiirustusten ja havainneaineistojen esitystapoihin.
Kurssilla opiskellaan myös arkkitehtuurivalokuvausta ja pyritään soveltamaan opittua havainnekuvien laatimisessa.
Harjoitustyönä tehtiin työnhakuportfolioon sivut jostakin omasta harjoitustyöstä. Sivujen tuli olla oman näköiset, ammattimaiset ja tuoda esiin omaa osaamista. Sivuille tuli sisällyttää tyypilliset arkkitehtisuunnitelmien piirustukset, kuten lähestymiskartta, asemapiirustus, tonttileikkaus, pohjapiirustukset, leikkauspiirustukset, julkisivupiirustukset sekä havainnekuvia. Piirustukset tuotettiin aiemmin laaditusta tietomallista ja havainnekuvia tehtiin mm. Twinmotion –ohjelmalla. Portfoliot taitettiin InDesign-ohjelmalla.
Henna Seppänen
Katja Peiponen
pientalo julkisivut
pientalo julkisivut
suunnitella pientalo viisi henkiselle perheelle. Rakennusrantatontilla Kuopion Jynkässä, Leirikyläntiellä. Asuinsijoitettu tontille niin että kaunis järvimaisema avautuu ikkunoista. Samalle tontille on myös suunniteltu loarkkitehtuuri 1 kurssilla.
1 Krs.
Pohjoiseen
Etelään
pientalo julkisivut
Rakennuksen pohjaratkaisu on tasapainoinen. sijaitsevat oleskelutilat, keittiö ruokailutiloineen, ne, makuuhuone ja kodinhoitohuone omalla sisäänkäynnillä. Yläkerrassa sijaitsevat asuinrakennuksen kylpytilat ja kolme makuuhuonetta. Wc-tilat löytyvät molemmista kerroksista.Oleskelutilan korkea tila ja suuret ikkunat vat avaruutta asuinrakennukseen.
Arkkitehtuuriltaan pientalo on skandinaavisen pelkistettyä tyyliä, mustat teräspilarit ja pinnakaiteet tuovat asuinrakennukseen ripauksen talonpoikaishenkeä. Julkisivut ovat rautasulfaatilla käsiteltyä pystylautaa, joka har-
Arkkitehtuuriltaan pientalo on skandinaavisen pelkistettyä tyyliä, mustat teräspilarit ja pinnakaiteet tuovat asuinrakennukseen ripauksen talonpoikaishenkeä. Julkisivut ovat rautasulfaatilla käsiteltyä pystylautaa, joka har-
Arkkitehtuuriltaan pientalo on skandinaavisen pelkistettyä tyyliä, mustat teräspilarit ja pinnakaiteet tuovat asuinrakennukseen ripauksen talonpoikaishenkeä. Julkisivut ovat rautasulfaatilla käsiteltyä pystylautaa, joka har-
Arkkitehtuuriltaan pientalo on skandinaavisen pelkistettyä tyyliä, mustat teräspilarit ja pinnakaiteet tuovat asuinrakennukseen ripauksen talonpoikaishenkeä. Julkisivut ovat rautasulfaatilla käsiteltyä pystylautaa, joka har-
Julkisivut 1:150
Itään
maantuu kauniisti ajan myötä. Katemateriaaliksi on valittu konesaumattu peltikate, joka on helppohoitoinen ja kestävä materiaali. Tummanharmaat ovet ja ikkunanpuiteet viimeistelevät asuinrakennuksen hillityn ulkoasun.
maantuu kauniisti ajan myötä. Katemateriaaliksi on valittu konesaumattu peltikate, joka on helppohoitoinen ja kestävä materiaali. Tummanharmaat ovet ja ikkunanpuiteet viimeistelevät asuinrakennuksen hillityn ulkoasun.
Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, allekirjoitus
Rakennusarkkitehtiopiskelija Viivi
Etupiha on asfaltoitu pihan polku on kivetystä, muuten piha on pyritty luonnollisena nurmena. ennestään paljon puita tutettiin myös lisää tontin le antamaan näkösuojaa. puustoa on karsittu, talolta rantaan olisivat man esteettömät.
Takapiha on hyvän kokoinen jaisa yhdessäoloa, mutta heen lapsia ajatellen.
Revisio ID Muutos
Muuttaja
Lähetyssarjan päiväys
Revisio ID Muutos Muuttaja
Muuttaja Lähetyssarjan päiväys
kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
Salla Julkunen ja Eeti Pakarinen Neularinne
Opintojaksolla on tavoite laajentaa käsitystä rakennussuunnittelun mittakaavasta maankäytön suunnitteluun ja kaupunkirakennustaiteeseen. Kurssilla laaditaan pienen asuinalueen maankäyttösuunnitelma ja asemakaavakartta.
Kurssilla opiskellaan erilaisia asuinalueiden rakennemalleja, kaupunkikuvaan ja –tilaan liittyviä elementtejä ja kaupunkisuunnittelun mitoitusperiaatteita. Kurssilla pohditaan, millainen on hyvä ja viihtyisä elinympäristö ja miten erilaiset luontoarvot, käyttäjäryhmät, maankäyttö ja liikennemuodot huomioidaan suunnittelussa.
Harjoitustyönä laadittiin pareittain maankäyttösuunnitelmia Neularinteen tulevalle asuinalueelle. Harjoitustyöhön saatiin tavoitteita, lähtökohtia ja reunaehtoja Kuopion kaupungin asemakaavoituksesta. Suunnitelman pohjana toimi Savilahden osayleiskaava. Maankäyttösuunnitelmissa tutkittiin liikenteen järjestelyä, kaupunkikuvaa sekä mitoitusta, ja ryhmänä saatiin laadittua useita erilaisia ratkaisumalleja suunnittelualueelle.
Harjoitustyö aloitettiin tutustumalla suunnittelualueeseen ja lähtöaineistoihin sekä määritettiin suunnitelmalle tavoitteet. Suunnittelu aloitettiin hahmottelemalla erilaisia rakennemalleja osayleiskaavan pohjalle. Maankäyttösuunnitelma laadittiin valitusta rakennemallista tarkentaen kortteli- ja tonttitasolle. Lopullisesta maankäyttösuunnitelmasta tuotettiin 2D ja 3D-havainnekuvia sekä asemakaavakartta määräyksineen.
Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
Lumi Myllylä ja Antti Virtanen Neularinne
RAKEISUUSKUVA & ALUELEIKKAUS & ASEMAKAAVAKARTTA
RAKEISUUSKUVA & ALUELEIKKAUS & ASEMAKAAVAKARTTA
MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA & LASKELMAT
• Tonttien pinta-ala yhteensä 26 642 m2
• Rakennusten kerrosala yht. 15 688 kem2
• Autopaikkoja: 150 ap
• Asukasmäärä (50 kem2/hlö) 314 as
HAVAINNEKUVAT
Kerrostaloalue
Kerrostaloalue
RAKEISUUSKUVA
& ALUELEIKKAUS
Kerrostaloalue
Erillispientalojenalue
Erillispientalojenalue
Katja Peiponen, Viivi teittinen ja Annukka Tuppurainen Neularinne Havu-Käpylä
Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
puu- ja teräsrakenteet
Opintojaksolla tutustutaan puusta ja teräksestä tehtyihin arkkitehtonisiin rakenteisiin, rakenteiden ominaisuuksiin ja mitoitusperiaatteisiin. Opintojaksolla tehdään aiheeseen liittyvä harjoitustyö, missä opiskelija pääsee pienessä mittakaavassa suunnittelemaan näkyviä rakenneliitoksia osana suunnittelukohteen kokonaisarkkitehtuuria.
Suunnittelutehtävänä oli puu- ja teräsrakenteinen, polkupyörä- ja sisäänkäyntikatos Savilahden kampukselle. Suunnitelluista rakenteista tuli löytyä näkyviin jäävät puun ja teräksen väliset liitokset. Tehtävä osoitti, että yksinkertaisillakin rakenteilla on mahdollista saada aikaan arkkitehtonista näyttävyyttä ja edustavuutta, kun yksityiskohtiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Oivaltava, kaunis ja hyvin suunniteltu rakenne voi olla arkkitehtuuria jo sinällään.
Eeti Pakarinen Sisäänkäynti- ja pyöräkatos
ENTREKATOS
B-B
Konrad Aura Sisäänkäynti- ja pyöräkatos
Detalji B-B
ja
Detalji C-C
Detalji C-C
Bitumikermi
Detalji B-B
Kulmalevy 50x50 Yleisruuvi 4x40
Kulmalevy 50x50 Yleisruuvi 4x40
Kulmalevy 50x50
Kulmalevy 50x50
Yleisruuvi 4x40
Yleisruuvi 4x40
Kulmalevy 40x40 Yleisruuvi 4x30
Kulmalevy 40x40 Yleisruuvi 4x30
Pohjapiirrustus/kattopiirustus
EA22SP
Kulmalevy 40x40
50x50 sahatavara
Yleisruuvi 4x30
Havuvaneri 9mm
Detalji C-C
Päätylista, teräs
Detalji C-C
Bitumikermi
Bitumikermi
Päätylista, teräs Bitumikermi Havuvaneri 9mm
Havuvaneri 9mm
Havuvaneri 9mm
Teräsränni
Päätylista, teräs
Päätylista, teräs
Kattotuoli, 51+200 LVL 48P, Kerto S-Beam
Pohjapiirrustus/kattopiirustus EA22SP
Kulmalevy 40x40 Yleisruuvi 4x30
Pohjapiirrustus/kattopiirustus
EA22SP
teräspilarin
teräspilarin
50x50 sahatavara
Teräs-teräs jäykistys, juotoshitsattu
50x50 sahatavara
50x50 sahatavara
Teräs-teräs jäykistys, juotoshitsattu
vastakappale
Teräsputki S235, 33.7x2.6
+ vastakappale
Teräspilari, d= 152,4
Teräs-teräs jäykistys, juotoshitsattu
Puuverhous, ei kantava
Teräspilari, d= 152,4
Teräspilari, d= 152,4
Teräsverhous, ei kantava
Puuverhous, ei kantava
Puuverhous, ei kantava
Teräsverhous, ei kantava
Teräsverhous, ei kantava
Teräsputki S235, 33.7x2.6
Detaljileikkaukset Konrad Aura EA22SP
Teräs-teräs jäykistys, juotoshitsattu
Teräsränni
Kattotuoli, 51+200 LVL 48P, Kerto S-Beam
Teräsputki S235, 33.7x2.6
Teräsputki S235, 33.7x2.6
:
Syöksytorvi
Teräsränni
Teräsränni
Verhousvaneri
Verhousvaneri
Verhousvaneri
Verhousvaneri
51+200 LVL 48P, Kerto S-Beam
51+200 LVL 48P, Kerto S-Beam
Syöksytorvi
Syöksytorvi
Syöksytorvi
Detalji B-B
Verhouslevy, vaneri
Kattotuoli, 51+200 LVL 48P, Kerto S-Beam
Kattotuoli, 51+200 LVL 48P, Kerto S-Beam
Teräs-Puu "salvos" teräspilarin ja primääripalkin välillä, pilarin päätyyn integroitu palkkikenkä, hitsattu.
51+200 LVL 48P, Kerto S-Beam
51+200 LVL 48P, Kerto S-Beam
Verhousvaneri 1 : 10
= Teräspilari, d= 152,4 = Puuverhous, ei kantava = Teräsverhous, ei kantava
= Teräspilari, d= 152,4 = Puuverhous, ei kantava = Teräsverhous, ei kantava
Kulmalevy 40x40 Yleisruuvi 4x30
50x50 sahatavara
Teräs-Puu "salvos" teräspilarin ja primääripalkin välillä, pilarin päätyyn integroitu palkkikenkä, hitsattu.
Teräsputkipilari, d=152, seinämän paksuus 6.
Teräsputkipilari, d=152, seinämän paksuus 6.
Teräs-Puu "salvos" teräspilarin ja primääripalkin välillä, pilarin päätyyn integroitu palkkikenkä, hitsattu.
Teräsputkipilari, d=152, seinämän paksuus 6.
Detalji C-C
Teräsputkipilari, d=152, seinämän paksuus 6.
Teräsränni
Teräs-Puu "salvos" teräspilarin ja primääripalkin välillä, pilarin päätyyn integroitu palkkikenkä, hitsattu.
Havuvaneri 9mm
Syöksytorvi
integroitu palkkikenkä, hitsattu.
Teräsputkipilari, d=152, seinämän paksuus 6.
= Teräspilari, d= 152,4 = Puuverhous, ei kantava = Teräsverhous, ei kantava
= Teräspilari, d= 152,4 = Puuverhous, ei kantava = Teräsverhous, ei
Kattopiirustus
Kattopiirustus
Kattopiirustus
Päätylista, teräs Bitumikermi
Kattotuoli,
Ada-Liina Nevalainen Sisäänkäynti- ja pyöräkatos
teräs-teräs
teräs-teräs
teräs-teräs
Puu- ja teräsrakenteet
teräs-puu
teräs-teräs
Antti Virtanen Sisäänkäynti- ja pyöräkatos
PYÖRÄPAIKKOJA
NURMI ALUE
ENTREKATOS
PYÖRÄPAIKKOJA
NURMI ALUE
NURMI ALUE
PRISMANSILTA
NURMI ALUE
HAVUVANERI 20mm
SAHATTU 50x150 K350
MICROKADUNPYÖRÄTIE
KULMARAUTA 50x50x5
BITUMIKERMI
PUURUUVI 4,2x80
0,0750,1000,075
TERÄSLAPPU 50x50x5, HITSATTU
PULTTI M12x75 SAHATTU
TERÄSPILARI 100x250x6
PULTTI M12x270
TERÄSPILARI
PULTTI M12x120
TERÄSPILARI 100x250x6
betonirakenteet
Sami Laihiainen Pysäköintitalo
Opintojaksolla tutustutaan teräsbetonista tehtyihin arkkitehtonisiin rakenteisiin, rakenteiden ominaisuuksiin ja mitoitusperiaatteisiin. Opintojaksolla tehdään aiheeseen liittyvä harjoitustyö, missä opiskelija pääsee suunnittelemaan betonirakenteiden näkyviä rakenneliitoksia osana suunnittelukohteen kokonaisarkkitehtuuria.
Harjoitustyönä oli teräsbetonirakenteinen pysäköintitalo. Rakennus tuli suunnitella ns. läpituulettuvana, eli sillä ei saanut olla julkisivuverhousta tai verhouksen tuli olla hyvin kevyt ja ilmava. Tällöin rakennuksen rakenteiden suunnittelu nousi keskeiseen rooliin arkkitehtuurissa. Oivaltavilla yksityiskohdilla hyvin suunniteltu, pelkistynyt ja karu betonirakenne on komea jopa pysäköintitalona.
Sami Laihiainen Pysäköintitalo
Leikkaus Detalji
Leikkaus
Parkkihalli
Sami Laihiainen EA22SP
1. krs 67 ap 2 invapaikkaa/krs
yhteensä autopaikkoja 205 ap
PYSÄKÖINTITALO
Kerrosala
3085m2x4=12340m2
Bruttoala
3600m2x4=144000m2
Huoneistoala
3005m2x4=12020m2
Tilavuus
9563,5m3x4=38254m3
Autopaikat
Arkkitehtuuri 3 kerrostalo
Opintojaksolla suunnitellaan asuinkerrostalo annetulle tontille asemakaavaa noudattaen. Harjoitustyössä keskitytään tontti-, rakennus- ja asuntosuunnitteluun kerrostalohankkeen luonnossuunnitteluvaiheessa. Kerrostalosta laaditaan tietomalli ja siitä tulostetaan kuvitellun rakennusliikkeen tilaama ennakkomarkkinointimateriaali havainnekuvineen.
Suunnittelualueena ja tonttina oli Itkonniemen rannalle sijoittuva rakentamaton tontti, jonka 5400 m2 rakennusoikeuden sai suunnitella yhteen tai useampaan kerrostalomassaan. Kerrosten enimmäismäärä oli kahdeksan. Haasteena tehtävässä oli hyödyntää rakennusoikeuden lisäksi myös mahtavat järvimaisemat asukkaiden iloksi sekä luoda asukkaille suojaisa yhteinen piha-alue.
KERROSTALOARJOITUS III
Eemeli Lehmusoksa Kerrostalo
Pohjapiirros 1.–4. kerros
Pohjapiirros 7. kerros
Opintojaksolla jatketaan edellisen vaiheen kerrostalosuunnittelua etenemällä rakennuslupavaiheeseen ja toteutussuunnitteluun. Kerrostalon tietomallista tulostetaan pää- ja työpiirustusdokumentit. Suunnittelussa keskitytään asuinkerrostalojen arkkitehtonisesti merkittävien yksityiskohtien suunnitteluun ja detaljipiirustuksiin.
Tavoitteena opintojaksolla on oppia hallitsemaan toteutussuunnitteluvaiheen tehtävät tietomallin, piirustusten ja selostusdokumentaation osalta.
1 ap as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa koti on rakennettava
1 ap 60 Km2 Merkintä osoittaa, kuinka monta liike,- toimisto ja niihin verrattavaa kerrosneliömetriä kohti onrakennettava autopaikka
RAKENNUSTIEDOT: TONTTITIEDOT:
Kaupunginosa: 407 Kortteli: 2 Tontti: 0 AL - Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue Tontin pinta-ala: 3605 m² Tehokkuusluku: 1.5
RAKENNUSOIKEUSLASKELMA:
Sallitu rakennusoikeus 5400 k-m² Käytetty rakennusoikeus 250mm seinänpaksuuden mukaan 5573 k-m² Rakennusoikeus ylitetty 173 k-m²
Kerrosala yhteensä 5754 k-m² Kokonaisala yhteensä 6072 k-m²
Lyhenteet ja merkinnät JK Jätekatos LL Lumen läjitys PP Pyöräpaikka AP Autopaikka svk sadevesikaivo asf asfaltti k pihakivetys nu nurmikko laud terassilaudoitus Kasvillisuus lp lehtipuu pihavalaisin MLK maalämpökaivo 47 Korttelin numero VIII Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 5400 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä
Savunpoisto porrashuoniessa tilan yläosassa olevasta ikkunasta / luukusta
Tikasauto pelastautuminen rakennuksen pohjois-, itä- ja länsireunan asunnoista lopuissa parvekkeissa pelastautumisluukut
VÄESTÖNSUOJALASKELMA
Suojatilantarve uudisrakennus Kerrosala 5400 m² x 0,02 = 108m²
Henkilömäärä 108 0,75 = 144 hlöä
Suunniteltu väestönsuoja 114 m² Suunniteltu suojatila 108 m²
AUTOPAIKKALASKELMA
Vaatimus 1ap/60 k-m²
5400 / 60 = 90 kpl
Tikasauto pelastautuminen rakennuksen pohjois-, itä- ja länsireunan asunnoista lopuissa parvekkeissa pelastautumisluukut
VÄESTÖNSUOJALASKELMA
Tontille suunniteltu 16 autopaikkaa, loput tontin ulkopuoliselle parkkialueelle
POLKUPYÖRÄPAIKKALASKELMA:
Polkupyöräpaikkatarve: 5400 / 30 k-m² = 180 kpl Tontille ja rakennuksen sisälle sijoitettu 121 paikkaa Loput 59 sijoitetaan tontin ulkopuolelle yleiseen pyöräparkkiin
Emmi Lappeteläinen Kerrostalo
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
teräskannake
ruuvikiinnitys
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Kaide h=1000 mm
HB-B kaide, maalattu teräs
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Lattateräs 6x40 mm
Käsijohdeputki h=900 mm r=20 mm, harjattu rosteri
pulttikiinnitys
Lattateräs 6x40 mm
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
teräskannake
Kaide h=1000 mm
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
HB-B kaide, maalattu teräs
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
ruuvikiinnitys teräskannake
Kaidepinna r=6 mm
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
pulttikiinnitys
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Kaide h=1000 mm HB-B kaide, maalattu teräs porraselementti
Kaide h=1000 mm
HB-B kaide, maalattu teräs
ruuvikiinnitys
ruuvikiinnitys
1:5
mm, r=20 mm, teräskannake r=20 mm, kiinnitys pulttikiinnitys hitsisauma porraselementti kaide pulttikiinnitys hitsisauma kaide porraselementti
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Lattateräs 6x40 mm
teräskannake
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
KÄSIJOHDE DETALJIPIIRUSTUKSET 1:5
Kaide h=1000 mm
HB-B kaide, maalattu teräs
PORRAS LEIKKAUSPIIRUSTUS 1:20
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Kaide h=1000 mm
HB-B kaide, maalattu teräs
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Kaide h=1000 mm
pulttikiinnitys
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
ruuvikiinnitys teräskannake
HB-UL/T porraselementti
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
teräskannake
ruuvikiinnitys
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
Käsijohdeputki h=900 mm r=20 mm, harjattu rosteri pulttikiinnitys
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
ruuvikiinnitys
Kaide h=1000 mm
K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o Viranomaisen arkistointimerkintöjä varten
HB-B kaide, maalattu teräs
pulttikiinnitys
Suunnittelijan nimi, päiväys ja allekirjoitus
hitsisauma porraselementti kaide
HB-B kaide, maalattu teräs
Piirustuslaji
Detaljipiirustus
Piirustuksen sisältö
pulttikiinnitys
hitsisauma kaide porraselementti kaide
Piirustuslaji
ruuvikiinnitys
teräskannake
KÄSIJOHDE DETALJIPIIRUSTUKSET 1:5
PORRAS- JA KAIDEPIIRUSTUKSET
Käsijohdeputki h=900 mm, r=20 mm, harjattu rosteri
teräskannake
KAIDE DETALJIPIIRUSTUS 1:5
Suunnitteluala, työn numero ja piirustuksen numero Juoks.n:o
KÄSIJOHDE DETALJIPIIRUSTUKSET 1:5
Mittakaavat Muutos
Käsijohdeputki
KAITEEN TUKITOLPPA, KIINNITYS LAATAN PÄÄLLE
korjAussuunnittelu 1 pientalo
Opintojaksolla keskitytään eri aikakausien pientalojen rakennusvaurioihin, niiden korjaustapoihin, tilojen muokkaamiseen, pientalojen laajennuksiin sekä korjaussuunnitteluun.
Insinööriopettaja antaa luennoilla teoreettista tietoa korjaussuunnittelun perusteista, kun taas arkkitehtiopettajan ohjauksessa toteutetaan käytännönläheinen harjoitustyö.
Harjoitustyössä opiskelijoiden tehtävänä oli valita yksi kahdesta eri aikakauden pientalosta. Näihin kuvitteellisiin harjoituksiin sisältyi aikakaudelle tyypillisiä rakenteellisia ongelmia, ja opiskelijoiden tuli myös suunnitella muutoksia tilojen käytettävyyden ja toimivuuden parantamiseksi.
Harjoitustyön tuloksena tuotettiin L2-tason rakennuspiirustuksia tietomallin pohjalta. Lisäksi mukana oli rakenneleikkauksia, joissa esiteltiin, miten vanhat rakenteet korjataan nykyaikaisilla menetelmillä.
Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat asuinkerrostalojen korjaushankkeisiin sekä korjaussuunnitteluun. Opiskelijat harjoittelevat kokonaisnäkemyksen muodostamista kerrostalon korjaustarpeista ja valitsemaan oikeat korjausratkaisut, noudattaen samalla korjausrakentamista koskevia säädöksiä ja ohjeita. Tärkeänä osana korjausratkaisuja huomioidaan myös rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen, kuten sisäilmastoon, vaikuttavat tekijät. Opintojakso koostuu korjaussuunnittelun teoriaosuudesta ja kerrostalon korjaussuunnitelman arkkitehtuurin osuudesta.
Arkkitehtuurin osuudessa tarkastellaan eri vuosikymmenien kerrostalojen ominaispiirteitä ja rakennusmateriaaleja. Opintojakson alussa opiskelijat tutkivat eri vuosikymmenien kerrostaloja ryhmätöinä. Lisäksi jokainen opiskelija laatii korjaussuunnitelman tietylle kerrostalolle.
Henkilökohtaisena harjoitustyönään opiskelijat laativat korjaussuunnitelman 70-luvun kerrostalolle, joka sijaitsee Kuopion keskustassa Vuorikadulla. Tilaajana toimivalla taloyhtiöllä oli paljon erilaisia korjaus- ja kehitystoiveita. Opiskelijan tehtävänä oli valita kiireellisimmät ja oleellisimmat korjaustarpeet ja niille toteutuskelpoisimmat tilamuutokset.
Opintojakson alussa opiskelijat määrittivät korjattavan rakennuksen arvokkaat ja säilytettävät piirteet. Opintojakson lopussa opiskelijat valmistivat tilaajalle luonnostasoiset suunnitelmat korjattavasta kerrostalosta. Suunnitelmat sisälsivät lisäksi valituista korjattavista rakenteista nykytilannetta vastaavat ja korjatut arkkitehdin rakenneleikkaukset ja detaljit.
UUSI KATTOKERROS Riina Salo Kerrostalon korjaussuunnitelma
ja egologinen
Opintojaksolla perehdytään rakentamisen ja maankäytön aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja erityisesti rakennusten energiatehokkuuden kehittämiseen. Luentojen ja kirjallisuuden avulla tutustutaan keinoihin, millä energiaa voidaan rakentamisen yhteydessä sekä rakennusten käytön aikana säästää ja miten rakennukset voivat myös tuottaa energiaa. Soveltavana harjoitustyönä suunnitellaan energiatehokas asuinalue ja sinne sijoittuvat energiatehokkaat rivitalotyyppiset asuinrakennukset. Harjoitustyössä on tarkoitus soveltaa teoriatietoa ja etsiä uusia ratkaisuja koko alueen ja yksittäisten rakennusten energiatehokkuuden ja ekologisuuden parantamiseksi. Tietomallin avulla alueesta ja rakennuksista tehdään energia-analyysejä, joiden perusteella suunnitelmia kehitetään edelleen. Suunnitellulle rakennukselle määritetään E-luku.
Emmi Lappeteläinen Asuinalue- ja rakennussuunnitelma
rakennussuunnittelu
Eemeli Lehmusoksa Asuinalue- ja rakennussuunnitelma
1. KERROS POHJAPIIRROS 1:100
HUONEISTOALA AS. 67m2
HUONEISTOALA AS. 7m2
2. KERROS POHJAPIIRROS 1:100
HUONEISTOALA 44m
ILMANVAIHTO, KONEELLINEN TULO- JA POISTO
VESIKIERTOINEN LATTIALÄMMITYS
MATERIAALI, TAI SUOJAETÄISYYS
ENERGIATEHOKAS RAKENNUSSUUNNITTELU
RIINA SALO /EA21SP
POHJAPIIRROS 1:100
RIINA SALO /EA21SP
POHJAPIIRROS 1:100
Opintojaksolla tutustutaan julkisten rakennusten suunnitteluun. Opiskelijat pohtivat, miten luodaan paikkaansa sopivaa, kulttuuria vahvistavaa, ajan hengen ja arvomaailman vangitsevaa arkkitehtuuria. Opintojaksolla harjoitellaan toimivan, tarkoituksenmukaisen, taloudellisen, viihtyisän ja elämyksellisen julkisen rakennuksen suunnittelua. Suunnittelussa keskitytään erityisesti arkkitehtoniseen muodonantoon, tilasuunnitteluun, sekä niitä tukeviin materiaalivalintoihin.
Tehtävänä oli suunnitella Kuopion Musiikkikeskuksen eteläpuoliselle tyhjälle tontille Tanssin talo. Rakennuksen tuli täyttää tilaohjelman vaatimukset niin henkilökunnan kuin yleisönkin osalta, sopia kaupunkikuvallisesti ja -toiminnallisesti paikkaansa ja luoda ympäristölleen lisäarvoa, vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä.
Tanssin Talo on erityisesti tanssitaiteelle rakennettu edustava ja kansainvälinen kulttuurirakennus, joka toimii niin arjessa kuin juhlassakin. Se on mm. Kuopio Tanssii ja Soi tapahtuman päänäyttämö. Samalla se mahdollistaa monien uusien tanssiin ja näyttämötaiteisiin liittyvien tapahtumien järjestämisen Kuopiossa. Kuopion Tanssin Talo on uudistuvan kuopiolaisen kulttuuritoiminnan keihäänkärki.
Tanssin Talossa yhdistyy tanssin harrastajien ja ammattilaisten arkena tekemä työ yleisölle järjestettäviin spektaakkelimaisiin esityksiin ja tapahtumiin. Tanssin talon tilat toimivat sekä harjoittelutiloina että tapahtumatiloina mahdollisimman joustavasti ja monikäyttöisesti.
Suunnittelutyössä edettiin vaiheittain kaupunkikuvallisten ja –toiminnallisten analyysien kautta luonnosteluun ja tietomallintamisen avulla tehtävään arkkitehtisuunnitteluun. Opiskelijoiden suunnitteluprosessissa Tanssin Talo tarkentui ensimmäisistä skissipaperille tallentuneista mielikuvista lopullisiin havainnekuviin ja arkkitehtonisesti merkittävien kohtien detaljipiirustuksiin.
Veeti Marjo
ARK 5 (JULKISET RAKENNUKSET)
TINKA TAPANINEN - EA20SP
ASEMAPIIRROS 1:600
ARK 5 (JULKISET RAKENNUKSET)
TINKA TAPANINEN - EA20SP
KUOPIOLAHDENKATU
betonipinnat lasijulkisivujen kanssa ovat yleisön käyttössäolevia
BOX-esiintymisen päälava hohtaa pronssinvärisenä ja korkeimpana massan hohtaa keskellä keskellä.
Outi Honkanen Tanssin talo
Tanssin keveys on pyritty tuomaan osaksi rakennuksen arkkitehtonisia Tanssin on tuomaan osaksi rakennuksen arkkitehtonisia ratkaisuja Tilat, jossa yleisö on, avautuvat läpinäkyvinä Tanssin Torin aukiolle ratkaisuja. jossa on, avautuvat Tanssin Torin aukiolle. Uusi kaupunkibulevardi päättyy näin avoimeen ja ympäristönsä kanssa vuoro- Uusi päättyy näin avoimeen ja ympäristönsä kanssa vaikutteiseen Tanssin taloon Tanssin taloon.
JULKISIVU ETELÄÄN 1:350
JULKISIVUVÄRIT JA -MATERIAALIT:
POHJAPIIRUSTUS 1krs 1:300
1. JULKISIVU RUUKKI LIBERTA JULKISIVUKASETTI, VÄRI RUUKKI NORDIC BRASS
2. LASYYRIVÄRJÄTTY PAIKALLAVALETTU BETONI
3. HIILLETTY PUURIMA, MÄNTY (IKKUNAT JA OVET RAL 9005)
Tanssin talon nimi Triplet viittaa nykytanssin k Tanssin talon nimi viittaa kolmiosaiseen ja sitä kautta rakennuksen suunnittelun lähtö ja sitä kautta rakennuksen suunnittelun lähtökohtiin. kolmesta erilaisesta julkisivumateriaalista. Jul kolmesta erilaisesta Julkisivuvärit järyhmille tarkoitettuja tiloja ja rakennuksen m ja rakennuksen massoittelua. osa, hiilletty puu, on henkilökunnan käytössäo osa, puu, on henkilökunnan betonipinnat lasijulkisivujen kanssa ovat yleis kanssa ovat BOX-esiintymisen päälava hohtaa pronssinvär hohtaa pronssinvärisenä keskellä.
Tanssin keveys on pyritty tuomaan osaksi rake Tanssin on pyritty tuomaan osaksi rakennuksen ratkaisuja. Tilat, jossa yleisö on, avautuvat läp Tilat, jossa on, avautuvat
Uusi kaupunkibulevardi päättyy näin avoimee Uusi päättyy näin avoimeen vaikutteiseen Tanssin taloon taloon.
T A N S S I N T A T A N I N T A
T T
Tanssin talon nimi Triplet viittaa nykytanssi Tanssin talon nimi viittaa ja sitä kautta rakennuksen suunnittelun läh ja sitä kautta rakennuksen suunnittelun lähtökohtiin. kolmesta erilaisesta julkisivumateriaalista. kolmesta erilaisesta järyhmille tarkoitettuja tiloja ja rakennukse rakennuksen osa, hiilletty puu, on henkilökunnan käytöss osa, puu, on henkilökunnan betonipinnat lasijulkisivujen kanssa ovat yle kanssa ovat BOX-esiintymisen päälava hohtaa pronssin hohtaa pronssinvärisenä keskellä.
Tanssin keveys on pyritty tuomaan osaksi ra Tanssin on pyritty tuomaan osaksi rakennuksen ratkaisuja. Tilat, jossa yleisö on, avautuvat Tilat, jossa on, avautuvat Uusi kaupunkibulevardi päättyy näin avoim Uusi näin avoimeen vaikutteiseen Tanssin taloon.
Outi Honkanen I AKR5
Outi Honkanen I AKR5
korjaussuunnittelu 3 rakennuksen käyttötarkoituksen muutos
Opintojaksolla perehdytään tyhjillään olevien tai heikolla käytöllä olevien rakennusten käyttötarkoituksen muutoksiin ja siinä yhteydessä tehtävään arkkitehtonisten ja historiallisten arvojen pohdintaan.
Harjoitustyössä tehtävänä oli suunnitella Kuopion veturitalleille käyttötarkoituksen muutos. Massiivitiilirakenteisen veturitallien suunnittelullisena haasteena oli haastava puoliympyrän muoto, suuri runkosyvyys sekä rakennuksen sijainti hieman keskustasta sivussa. Alueella ei myöskään ole voimassa olevaa asemakaavaa. Rakennushistoriaselvityksessä rakennusta esitetään valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Harjoitustyössä opiskelijat kehittelivät erilaisia, yllättäviäkin uusia käyttötarkoituksia rakennukseen.
Emilia Heiskanen ja Minna-Mari Meriläinen
Emilia Heiskanen ja Minna-Mari Meriläinen Veturitallien muutos tapahtumatoriksi
Veturitallit
TAPAHTUMA-ALUE IDEOINTIA
PARKKIPAIKAT
KAUPAN PAIKOITUS
VETURITALLIT/ TAPAHTUMATORI
Muutos tapahtuma- ja yritystiloiksi
UUDET KERROSTALOT
ratatasosta ylempänä, kansirakenne
PAJARAKENNUS
muuttuu ruokakaupaksi
KORJAAMO JA VARASTO
Ulkoasultaan erilainen ympäröiviin rakennuksiin nähden myös eri vuosikymmeneltä -> ehdotetaan purettavaksi
Koko ratapiha-aluetta lähdimme suunnittelemaan ja kehittämään konseptitasolla, koska mielestämme koko alue olisi tapahtuma-alueena toimiva ja houkutteleva sekä täynnä mahdollisuuksia. Alueena tämä mahdollistaisi tulevaisuudessa isojenkin tapahtumien järjestämistä.
SISÄPIHA
Ulkotila tapahtumaja toiminta-alueena
KONEPAJA
Muuttuu hotelliksi ja osa pysäköintitaloksi
Emilia Heiskanen & Minna-Mari Meriläinen
PÄÄSISÄÄNKÄYNTI
PÄÄSISÄÄNKÄYNTI
KUOPION VETURITALLIT 2.0
Kuopion Veturitallit 2.0 on korjaussuunnitelma, jossa veturitallirakennus muutetaan hostellikäyttöön. Suunnitelma sisältää majoitustilat 118 henkilölle.
Käyttötarkoituksen valintaan johti veturitallien sijainti junaja linja-autoasemien läheisyydessä, hostellimajoituksen vähäinen tarjonta Kuopiossa, sekä pilttuiden soveltuvuus makuusaleiksi.
nykyarkkitehtuuri ja taide contemporary architecture and art
Opintojaksolla selvitetään, mitä nykyarkkitehtuuri on nyt, mitä se oli vain hetki sitten ja millaiseksi se ehkä muuttuu tulevaisuudessa. Opiskelijat laativat modernin arkkitehtuurin eri aikakausien tyyleistä, funktionalismista metamodernismiin, seminaariesitykset ja pohtivat, miten nuo tyylipiirteet vaikuttavat ja ilmenevät tämän päivän nykyarkkitehtuurin kohteissa meillä ja maailmalla.
Opintojakson taideosuudessa laajennetaan arkkitehtisuunnittelun kenttää tavanomaisen rationaalisen ajattelun ulkopuolelle tutustumalla erilaisiin luoviin ja assosioiviin suunnittelumenetelmiin.
Taideosuuden soveltavana harjoitustyönä oli suunnitella ja visualisoida kollega-opiskelijan Tanssin Taloon sijoittuva julkisen tilan taideteos. Rakennuksen suunnitelleen ”arkkitehdin” ja teosta suunnittelevan ”kuvataiteilijan” tuli käydä keskustelua, jotta esim. sopiva sijoituspaikka taideteokselle löytyy ja että teoksen, sekä rakennuksen arkkitehtuurin välille muodostuu kiinnostava dialogi. Opiskelijat laativat myös graafisesti edustavan lehdistötiedotteen näyttelyä varten.
OCCURRO OCCURRO OCCURRO
OCCURRO
OCCURRO OCCURRO OCCURRO
OCCURRO
Teoksen sijainti
Teoksen sijainti
Occurro on latinaa ja tarkoittaa kohtaamista. Tanssi on kohtaamisia sen esittäjien, että sitä katsovien kesken. Teoksessa kohtaavat kaksi tanssijaa, jotka löytävät yhteisen sävelen.
Teos sijaitsee Tanssin talon kolmannessa kerroksessa ravintola / tapahtumatorin suurella seinällä. Se toimii katseenvangitsijana sekä tehosteena tummaa puhuvalle seinälle.
Teos on tehty eri paksuisista kupari ja messinki säikeistä, jotka ovat kiinnitettävissä seinään messinkitankojen avulla.
Occurro on latinaa ja tarkoittaa kohtaamista. Tanssi on kohtaamisia sen esittäjien, että sitä katsovien kesken. Teoksessa kohtaavat kaksi tanssijaa, jotka löytävät yhteisen sävelen.
Teos sijaitsee Tanssin talon kolmannessa kerroksessa ravintola / tapahtumatorin suurella seinällä. Se toimii katseenvangitsijana sekä tehosteena tummaa puhuvalle seinälle.
Teos on tehty eri paksuisista kupari ja messinki säikeistä, jotka ovat kiinnitettävissä seinään messinkitankojen avulla.
Oskari Laaksoniemi - EA20SP
Oskari Laaksoniemi
Nuuti Keinänen EA20SP
E O N -THEY ARE-
NE ON- taideteokseen on vangittu tanssin liikkeet rautalangasta vääntämällä. Lednauhojen avulla teos herää henkiin ja luo tilan tunnelman valoilla ja valoihin ohjelmoiduilla liikesarjoilla.
TEOKSEN SIJAINTI
Nuuti Keinänen
samaistuttavien ja ajankohtaisten katsojan voi haaveilla itse olevansa
laskeutuvat esirippumaisesti katon olevat spottivalot valaisevat alapuolella näyttämön valot. niin tanssijaa kuin katsojaa. Katsoja ja voi näin asettua tanssijan peilien muotoa. väliaikatilan ”tyhjään kohtaan”, jolla ei ole valot ensisijaisesti johdattavat perillä teos mahdollisesti osalistaa antaa kulmaukselle samalla
EA20SP
Kohde: Tanssi talo Barre
Sijainti: 2. krs - Väliaikatila
Esitysten teemat pyörivät samaistuttavien ja ajankohtaisten asioiden ympärillä, jolloin katsojan voi haaveilla itse olevansa unaiset rimat laskeutuvat esirippumaisesti katon rajasta, joiden lopussa olevat spottivalot valaisevat alapuolella
Koko: 2800 x 7600 mm
Esitysten teemat pyörivät samaistuttavien ja ajankohtaisten asioiden ympärillä, jolloin katsojan voi haaveilla itse olevansa yksi esiintyjistä.
Tanssijan siluettia mukailevat peilit edustavat niin tanssijaa kuin katsojaa. Katsoja näkee peilissään itsensä ja voi näin asettua tanssijan
Teoksessa punaiset rimat laskeutuvat esirippumaisesti katon rajasta, joiden lopussa olevat spottivalot valaisevat alapuolella olevaa pintaa, kuin näyttämön valot. Tanssijan siluettia mukailevat peilit edustavat niin tanssijaa kuin katsojaa. Katsoja näkee peilissään itsensä ja voi näin asettua tanssijan saappaisiin mukaillen peilien muotoa.
Teos on sijoitettu väliaikatilan ”tyhjään kohtaan”, jolla ei ole funktiota. Teoksen koko ja valot ensisijaisesti johdattavat katsojaa lähemmäs ja perillä teos mahdollisesti osalistaa osaksi teosta. Näin teos antaa kulmaukselle samalla
rchitecture and Art
Teos on sijoitettu väliaikatilan ”tyhjään kohtaan”, jolla ei ole funktiota. Teoksen koko ja valot ensisijaisesti johdattavat katsojaa lähemmäs ja perillä teos mahdollisesti osalistaa osaksi teosta. Näin teos antaa kulmaukselle samalla käyttötarkoituksen.
Kurssi: Contemporary Architecture and Art
Teoksen sijainti
Teoksen sijainti
Tinka Tapaninen
Elviira Niininen
Chaîné
TAIDETEOS TANSSIN TALOON
TAIDETEOS TANSSIN TALOON
Chaîné
Taideteoksen
Taideteoksen
sijainti
sijainti
yritysprojekti
Viimeisen opiskeluvuoden syksyllä opiskelijat pääsevät harjoittelemaan konsulttitoimintaa yritysprojektien parissa. Yritysprojektien idea on saattaa yhteen julkiset tai yksityiset toimeksiantajat ja arkkitehtikonsultteina toimivat opiskelijat.
Konsulttitoimeksiantoina on vuosien varrella ollut todella monipuolisesti erilaisia suunnittelutehtäviä. Kaupungit, seurakunnat, yhdistykset, yritykset ja yksityiset toimijat ilmoittavat vuosittain yritysprojekteja ohjaaville arkkitehtuurin opettajille tai suoraan rakennusarkkitehtiopiskelijoille projektiaiheita. Aiheet kerätään ns. projektipankkiin, mistä syyskuussa yritysprojektien alkaessa valittuihin toimeksiantoihin kiinnitetään yhdestä neljään opiskelijaa tehtävän laajuudesta tai luonteesta riippuen. Savonian arkkitehtuurin opetushenkilökunta ohjaa opiskelijoiden tekemää työtä viikoittain syyslukukauden aikana niin, että syyskuussa aloitettujen projektien lopputulokset esitellään ennen joululomaa toimeksiantajille. Konsulttityön luonteeseen kuuluu myös työn tilaajan ja suunnittelijan väliset ohjauspalaverit.
Yritysprojektit valmistavat opiskelijoita kevään opinnäytetöiden tekemiseen ja itsenäiseen oman työn ohjaamiseen ja vastuun ottamiseen. Yritysprojekteissa työprosessi etenee opinnäytetyöprosessia vastaavalla tavalla, eli samat työvaiheet ja prosessin hallinta tulee kaikille tutuksi ennen kuin opinnot päättävä opinnäytetyö alkaa.
Yritysprojekteista on monesti kirvonnut tekijöilleen myös opinnäytetyöaiheita, kun on huomattu, että samaa projektiaihetta on luonteva syventää tai laajentaa opinnäytetyöksi. Yritysprojekteilla opiskelijat pääsevät myös näyttämään toimeksiantajilleen omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan.
Toimeksiantajat saavat yritysprojektien tuloksena itselleen käyttökelpoisia tutkielmia, selvityksiä ja suunnitelmia esim. erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ja –mahdollisuuksista. Projektitöiden visuaalisten tulosten avulla on helppoa käydä keskustelua eri osapuolten kesken ja tehdä päätöksiä siitä, mihin suuntaan projektissa on syytä tulevaisuudessa edetä. Ensimmäisen epävarman askeleen ottaminen on toimeksiantajille helppoa ja turvallista Savonian rakennusalan yritysprojektien avulla.
Päärakennuksen kartano etukuisti takakuisti yhteensä:
Mitat otettu suoraan piirustuksista. Tarkastusmittauksen 13.10.2023 mitat merkitty
kellarin katoksen kanssa)
2
merkitty piirustukseen, 13.10.2023 katoksen 10 000
Pihanpään katon alat: rakennus 120,5 m2 kellarin katos 12 m2 etukuisti 12 m2 (karkea arvio, noin yhtä suuri kellarin katoksen kanssa) yhteensä: 144,5 m2
Pihanpään katon alat: rakennus 120,5 m2 kellarin katos 12 m2 etukuisti 12 m2 (karkea arvio, noin yhtä suuri kellarin katoksen kanssa) yhteensä: 144,5 m2 10 000 merkitty keltaisella värillä merkitty asemapiirustukseen. kanssa) 10 000
merkitty keltaisella värillä mitat merkitty asemapiirustukseen.
Nuuti Keinänen ja Kaisa Reinikainen Kuopion keskusseurakuntatalon muutos asunnoiksi
YHTEENVETO
Tuloksena hybridiratkaisu
• Lopputulos kunnioittaa alkuperäistä arkkitehtuuria
• Suunnitelmia ei todennäköisesti toteuteta
RAKENNUKSEN MATALA OSA
1H 30m2
1H 30m2
77,5 m2
2H 42m2
2H 42m2
Peruskerros 2.-5. krs
2H+S 46m2
2H+S 46m2
3H 87m2
3H 87m2
3H+KT 77,5 m2
1H 30m2
2H 42m2
2H+S 46m2
3H 87m2
TALO A: 3H+KT 77,5 m2
TALO A: 3H+KT 77,5 m2
TALO A: 3H+KT 77,5 m2
3H+KT 77,5 m2
1H+PARVI+KT 51,5 m
3H+KT+S 74,0 m2
TALO C:
3H+KT+S 74,0 m2
Emilia Heiskanen ja Oskari Laaksoniemi VR-konepajan muutos hotelliksi sekä yritys- ja harrastetiloiksi
Lounasravintola / aula
Havainnekuvat: Oskari Laaksoniemi
Emilia Heiskanen
Emilia
Leikkauspiirustus A 1:150
Pohjapiirustus
Pohjapiirustus
Pohjapiirustus
HALLIN MATALA OSUUS AAMUPALASALI/ LIIKETILAT
HALLIN MATALA OSUUS AAMUPALASALI/ LIIKETILAT
KAARIHALLI (TAPAHTUMATORI)
KAARIHALLI (TAPAHTUMATORI)
HALLIN MATALA OSUUS AAMUPALASALI/ LIIKETILAT
HALLIN MATALA OSUUS AAMUPALASALI/ RAVINTOLA/VASTAANOTTO
KAARIHALLI (TAPAHTUMATORI)
RAVINTOLA/VASTAANOTTO
KAARIHALLI (TAPAHTUMATORI)
HALLIN MATALA OSUUS AAMUPALASALI/ LIIKETILAT
UUDISOSA > (ASUNNOT/HOTELLIHUONEET)
KAARIHALLI (TAPAHTUMATORI)
RAVINTOLA/VASTAANOTTO
UUDISOSA > (ASUNNOT/HOTELLIHUONEET)
(ASUNNOT/HOTELLIHUONEET)
KAARIHALLI (TAPAHTUMATORI)
HALLIN MATALA OSUUS AAMUPALASALI/ LIIKETILAT
HALLIN MATALA OSUUS AAMUPALASALI/ LIIKETILAT
VANHA OSA (TOIMISTOT/HOTELLIHUONEET)
VANHA OSA (TOIMISTOT/HOTELLIHUONEET)
Emilia Heiskanen EA20SP
UUDISOSA > (ASUNNOT/HOTELLIHUONEET)
KAARIHALLI (TAPAHTUMATORI)
HALLIN MATALA OSUUS AAMUPALASALI/ LIIKETILAT
VANHA OSA (TOIMISTOT/HOTELLIHUONEET)
Savoniassa opinnäytetyöt tehdään yrityselämän toimeksiantoina. Opiskelijat etsivät itse opinnäytetyöaiheensa oman kiinnostuksensa perusteella arkkitehtitoimistoilta, rakennuttajilta, kunnilta, seurakunnilta jne. Opinnäytetyössä opiskelija esittelee laajan suunnitteluprojektinsa yhteydessä opiskeluaikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. Tämän lisäksi opiskelija tuo työssään esille kykynsä etsiä itsenäisesti uutta tietoa tai oppia uusia taitoja. Opinnäytetyössä em. sovelletaan tarkoituksenmukaisella ja ammattimaisella tavalla. Opinnäytetyö on pitkä ja kärsivällisyyttä sekä huolellisuutta vaativa prosessi.
Tämän vuoden opinnäytetöissä keskityttiin mm. haastavalle, ahtaalle tontille sijoitettavan päiväkotirakennuksen suunnitteluun. Opinnäytetyöt osoittavat esimerkillisellä tavalla rakennusarkkitehdeiksi valmistuvien opiskelijoiden ammattimaista kypsyyttä ja kehittynyttä arkkitehtuurinäkemystä.
oli osastoitu erilleen asuinkerrosten käytävistä pystyi hyödyntämään ja porrashuon
6.3 Yhteiset tilat
Yhteistil suunniteltiin palvelemaan talon asukkaiden lisäksi lähiympäristön asukkaita. seurakuntakeskuksen pääkerroksen kanssa samaan jotta toiminta olisi näkyvää ja helposti lähestyttävää ohikulkijoille. ijoitettiin sisäänkäynt maan kulkua rakennusten välillä. sijoitettiin ravintolasali, tv jasto muuntojoustavuutta suunnittelemalla osa väliseinistä loin tiloja voi yhdistää tilaisuuksien koon mukaan. Näitä tiloja voivat myös seurakunta tai muut ulkopuoliset toimijat hyödyntää tapahtumien järjestämisessä. Keskukseen suunniteltiin myös lutilaa, joissa esimerkiksi kampaajat ja fysioterapeutit voivat tarjota palvelujaan. Lisäksi yhteistiloihin sijoitettiin pieni kuntosali ja saunatilat. Näiden tilojen yhteyteen suunniteltiin pukuhuone lat, joita kuntoilijat ja saunojat voivat yhteisesti käyttää
KUVA 15. Kuvaleike, palvelukeskuskerroksen pohjapiirustus (Reinikainen 2024)
KUVA 16 Havainnekuva palvelukeskuksen kirjastohuoneesta (Reinikainen 2024)
tapahtumat
OrientaatiOpäivät
Rakennusarkkitehdin opinnot aloitettiin tänä lukukautena toista kertaa orientaatiopäivillä syyskuun alussa. Orientaatiopäivien tarkoitus oli edesauttaa opiskelijoiden keskinäistä ryhmäytymistä ja pehmentää opintojen aloittamista. Orientaatiotehtävässä opiskelijaryhmät rakensivat puutikuista ja rautalangasta symbolisen sillan menneestä tulevaisuuteen.
Orientaatiotehtävän avulla monet arkkitehtuurin teorian aiheista tuli tutuksi huomaamatta leikkiä ja mielikuvitusta käyttäen.
arkkitehtuurin ja muOtOilun päivä
Alvar Aallon syntymän 125-vuotispäivänä juhlittiin kolmatta kertaa arkkitehtuurin ja muotoilun päivää, jota suositellaan myös liputuspäiväksi. Juhlan kunniaksi julkaistiin luonnosversio toisesta RAkeita-julkaisusta, pidettiin pieniä juhlapuheita ja juotiin kakkukahvit rakennusarkkitehtiopiskelijoiden ja -opettajien kanssa kampuksella.
arkkitehtuurimatinea
18. huhtikuuta 2024 järjestettiin perinteinen Savonian arkkitehtuurimatinea live-tapahtumana Savonian Savilahden Kampus-sydämessä. Vierailevina luennoitsijoina oli rakennusarkkitehdiksi vastikään valmistunut ja oman yrityksensä perustanut Kia Kortelainen Kiiark Oy:stä, rakennusarkkitehti Niklas Koivistoinen ALA arkkitehdeilta sekä arkkitehti Toni Österlund Geometria Architecture Oy:stä.
Matinea avattiin RIA:n paikallisedustajan insinööri Oskari Laukkasen puheenvuorolla. Oskari osasi ottaa yleisönsä kertomalla kiinnostavia tarinoita eletystä elämästä. Katsaus menneeseen auttaa ymmärtämään tätäkin hetkeä ja se auttaa suhteuttamaan asioita. Vaikka rakennusalan tilanne onkin nyt haastava, ajat kyllä muuttuvat. Ovat aina muuttuneet.
Kiia Kortelainen kertoi yleisölle yrittäjäksi ryhtymisestä heti valmistumisensa jälkeen. Kiian puheenvuoro oli rohkaiseva ja innostava esimerkki siitä, mitä määrätietoisella ja ennakkoluulottomalla asenteella on mahdollista saada aikaan. Työtä pelkäämätöntä asennetta se tietenkin edellyttää, mutta samalla saa johtaa itseään ja tehdä päätöksiä itsenäisesti.
Niklas Koivistoinen esitteli ALA arkkitehtien viimeaikaisia suunnitteluprojekteja ja kertoi omasta työpanoksestaan niissä. Niklas haki valmistumisensa jälkeen töihin maamme huipputoimistoon ja pääsi sisään. Tämä on mainitsemisen arvoinen
suoritus, sillä hupputoimistoihin hakijoita on jatkuvasti satoja. Niklaksen jo opintojensa aikana esille tullut kyky piirtää pieniin luonnoksiin käsin “se oleellinen idea” suunnitelmasta kiinnitti rekrytoijan huomion ja johdatteli Niklaksen ison toimiston sisään suunnittelijaksi. ALA tekee erittäin kiinnostavia projekteja niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Muistoksi vierailustaan Niklas antoi Savonialle ALA:n projekteista kootun ja omistuskirjoituksellaan varustetun kirjan, joka löytyy nyt Opus-kirjaston arkkitehtuurikirjojen hyllystä A:n kohdalta.
Toni Österlund avasi matinea-yleisölle algoritmisen arkkitehtuurin ideaa ja merkitystä rakentamisessa. Esitys oli äärettömän mielenkiintoinen ja se varmasti teki vaikutuksen ainakin tietotekniikkaan ja tekniikan kehitykseen yleisestikin suurella kiinnostuksella suhtautuviin opiskelijoihin. Toni pystyi kertomaan monimutkaiselta vaikuttavan asian yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, mikä on tietenkin todellisen ammattilaisen tunnusmerkki. Suunnittelukohteita oli esityksessä useita ja erilaisia. Yksi suurimmista ja näkyvimmistä lienee tällä hetkellä Tampereen mega-kokoinen Nokia-Areenaa ja sen monimuotoiset julkisivuverhoukset, joiden suunnittelu, mitoitus ja valmistaminen ei olisi onnistunut ilman Tonin Geometria Architecture Oy -toimiston suvereenisesti hallitsemaa algoritmista suunnittelutekniikkaa.
Matinean väliajalla nautittiin matinean hengessä keväisen pirskahtelevista juomista sekä pikkupurtavasta.
Tämä RAkeita-julkaisu on kooste lukuvuoden 2023–24 aikana Savonia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmassa syntyneistä harjoitustöistä. Tämän kuvallisen läpileikkauksen avulla voi nähdä opiskelijoiden tietojen ja taitojen kehityskaaren neljän opintovuoden ajalta. Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelman opintojaksot koostuvat teoriaopinnoista ja niitä soveltavista harjoitustöistä. Opintojaksot esitellään julkaisussa kronologisesti ensimmäisen vuoden opinnoista - edeten toisen, kolmannen ja neljännen vuoden opintoihin ja opinnäytetöihin asti. Jokaiselta esitellyltä opintojaksolta julkaisuun on valikoitu muutamia töitä, joiden pohjalta hahmottuu eri opintojaksoilla tehtyjen harjoitustöiden oppimistavoitteet ja sisältö. Näihin julkaistuihin ja myös julkaisemattomiin harjoitustöihin sisältyy tuhansia tunteja oppimisien tuskaa ja luomisen iloa, lukematon määrä yritystä, erehdystä, oivallusta, epätoivoa ja onnistumisen riemua. Töiden tekijät ovat janonneet oppia. He ovat etsineet tietoa, luoneet ja luonnostelleet usein itseään säästelemättä, innolla ja ilolla. Lukuvuonna 2023–24 rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmassa ovat opettaneet ja harjoitustöitä ohjanneet yliopettaja Janne Repo, lehtori Mari Piipponen, lehtori Tuulikki Höglund sekä tuntiopettajina Sezgi Duman sekä Kimmo Utriainen. Keväällä 2024 pidettiin Savonian Microkadun Kampussydämessä arkkitehtuurimatinea ja sen yhteydessä suurella videonäytöllä esitys opintojaksojen harjoitustöistä. Tuossa esityksessä mukana olleista töistä on valikoitu työt myös tähän julkaisuun. Savonian rakennusarkkitehtiopintojen arkea ja juhlaa on nähtävissä myös Instagram-tilillä @ savonia_rakennusarkkitehtuuri.
