TEEMA
Nationalismia vai sodanvastaisuutta? Tuntematon sotilas ja toisen maailmansodan muistamisen kulttuuri
V
äinö Linnan Tuntemattoman sotilaan asema suomalaisessa sodan muistamisen kulttuurissa on mielenkiintoinen tietysti siksi, että se on selvästi tunnetuin esitys suomalaisista toisessa maailmansodassa. Lisäksi Tuntemattomassa kiinnostavaa on se, että kirjaa on ristiriitaisesti yhtäältä luettu isänmaallisena sotasankareista kertovana kansallisromaanina, ja toisaalta sitä on pidetty vahvasti sodanvastaisena sekä suomalaisia sotilaita ja lottia loukkaavana. Romaanin eri elokuvaversiot painottavat näitä puolia selvästi eri suhteissa. Ensimmäisen Tuntematon sotilas -elokuvan nähtiin merkittävästi laimentaneen romaanin kriittisiä teemoja. Pasifistisin ja vähiten isänmaallista sotasankaruutta painottava Tuntemattomista taas on tunnetusti Rauni Mollbergin ohjaama vuonna 1985 valmistunut elokuva. Entä miten Linnan romaania tulkitaan Aku Louhimiehen ohjaamassa uusimmassa Tuntemattomassa sotilaassa vuodelta 2017? Linnan Tuntemattomaan ja sen tulkintoihin on alusta asti liittynyt konflikteja. Romaanin julkaisun vuonna 1954 herättämää keskustelua on kutsuttu kirjasodaksi. Linnaa kritisoitiin ”sammakkoperspektiivistä” eli sodan tarkastelusta tavallisten rivimiesten näkökulmasta sekä sotilaiden ja lottien halventamisesta. Aiempi suomalainen sotakirjallisuus oli pääosin pitänyt yllä kuvaa suomalaisesta sotilaasta kaikin puolin kunniallisina ja korkeamoraalisina. Toisesta maailmansodasta olivat kir-
35
joittaneet enimmäkseen korkea-arvoisemmat sotilaat ja sodanjohto, jotka myös rajusti hyökkäsivät Linnan nationalistisia perinteitä rikkovaa romaania vastaan. Tavallisten sodan kokeneiden suomalaisten keskuudessa taas romaani saavutti realismillaan suursuosion. On kuitenkin yksinkertaistavaa nähdä romaanin vastaanotto vain konservatiivisten nationalistien ja edistysmielisten pasifistien välisenä konfliktina. Kaikki kritiikki ei ollut moraalikritiikkiä, vaan monet kirjallisuuspiireissä kritisoivat erityisesti Linnan vanhanaikaista realismia. Lisäksi romaania ylisti tietyin varauksin kiihkoisänmaallisuudestaan ja oikeistolaisuudestaan tunnettu runoilija ja kulttuurivaikuttaja V. A. Koskenniemi, joka varmasti näki Linnaa kritisoineet nuoret modernistit heidän yhteisenä vihollisenaan. Romaani, jonka Linna ajatteli olevan ikään kuin ”seitsemän veljestä sodassa”, ei myöskään ollut missään nimessä irrallinen suomalaisen kansalliskirjallisuuden perinteestä, ja siitä on helppo löytää myös nationalistisia aineksia. Tuntemattoman voi katsoa luoneen uudenlaisia sotilasihanteita vanhojen tilalle. Esimerkiksi Koskela on melko epärealistisen täydelliseltä vaikuttava hahmo, jonka Linna itsekin on todennut heijastaneen kaikkia ”suomalaisuuden hyviä piirteitä”. Ei ole mitenkään selvää, että vaikkapa yläasteikäiset, joille Tuntematonta sotilasta usein luetutetaan kouluissa, ymmärtäisivät romaanin ensisijaiseksi teemaksi sodanvastaisuuden eikä esimerkiksi isänmaal-
