Kuvankaunis kansallisidentiteetti

Teksti: Aino Ikävalko Kuva: Aarne Pietinen, Museovirasto

Vuoden 1938 Suomen neito Sirkka Salonen oli järjestään kolmas suomalainen, joka valittiin Miss Euroopaksi 1930-luvulla. Voitto otettiin Suomessa vastaan yllättyneinä ja runsaiden, suomalaisten neitojen kauneutta, ylistävien palopuheiden kera. Pian Salonen poseerasi muun muassa Suomen Kuvalehden kannessa saatesanoin “Euroopan kauneinta kansaa: Sirkka Salonen Miss Eurooppa 1938”.

Suomalaisen kauneuskuningattaren säkenöidessä parrasvaloissa Euroopan poliittinen tilanne oli kiristynyt ja toinen maailmansota läheni uhkaavasti. Suomalaisten missien kansainvälisen menestyksen taustalla, erityisesti vuonna 1938, saattoikin olla kansainvälisellä mittapuulla ainutlaatuisen kauneuden lisäksi suurvaltapolitiikkaa. Luonnollisesti lehdistössä, erityisesti Suomen Kuvalehdessä, annettiin enemmän painoarvoa suomalaisten naisten kauneuden ja suomalaisen rodun menestyksen ihastelulle.

Vuoden 1938 Miss Eurooppa-kauneuskilpailujen kohdalla on viitteitä siitä, että Sirkka Salosen valinnasta voittajaksi olisi päätetty jo ennen kilpailuja. Ranskalaiset lehdet kirjoittivat etukäteen suomalaisen missin varmasta voitosta. Lisäksi Suomen valtiovallan edustajat osoittivat yllättävästi kiinnostusta Salosen osallistumista kansainvälisiin kauneuskilpailuihin kohtaan. Salonen jopa nousi keskustelunaiheeksi ulkoasiainministeriön järjestämillä päivällisillä ja sai kolmen virkamiehen saattueen satamaan, josta hän lähti kohti Kööpenhaminan kilpailuja. Ennen tätä ei valtiovalta ollut asettanut suurta painoarvoa suomalaisten missien osallistumiselle kansainvälisiin kauneuskilpailuihin saati heidän mahdollisille ulkopoliittiselle potentiaalille.

Haluttiinko vuoden 1938 Miss Eurooppa-kilpailuissa suosia demokraattista ja puolueetonta Suomea Euroopan epävakaassa tilanteessa valitsemalla Sirkka Salonen voittajaksi? Kauneuskilpailut olivat 1930-luvulla merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia, joissa missit toimivat maansa “lähettiläinä” arvostetun Miss Eurooppa-komitean puntaroidessa tarkkaan heidän ulkoisia ominaisuuksiaan. Vaikkakin kauneuskilpailuja kohtaan esitettiin myös kritiikkiä, tavoitti niiden uutisointi massoja ympäri Eurooppaa ja kilpailijoista oltiin erittäin kiinnostuneita. Salosen valinnalla Miss Euroopaksi saatettiinkin pyrkiä lähettämään kansalaisille viesti kauneuskilpailujen symbolisesta merkityksestä ja arvosta Euroopan olleessa toisen maailmansodan kynnyksellä.

Ainakin Suomessa otettiin ilo irti Salosen kansainvälisestä menestyksestä ja sen symbolisesta merkityksestä. Suomen Kuvalehti kirjoitti; “Eurooppa ei puhu juuri muusta kuin sodasta, syttyykö se tänään vai huomenna. Suomi haluaa tehdä maansa ja puolueettomuushalunsa tunnetuksi. Viimeinen nimi, joka on tehnyt maamme nimeä kuuluisaksi rauhantyössä on Sirkka Salonen, tämän vuoden Euroopan kauneuskuningatar”. Salosen menestyksen arvo oli Suomen Kuvalehdelle pelkkää Miss Eurooppa-kisojen voittoa suurempi - se toi Suomelle näkyvyyttä kansainvälisesti ja teki maata tunnetuksi. Mahdollisesti myös tämä halu tuoda Suomelle mainetta ja kunniaa naiskauneuden avulla vaikutti valtiovallan mielenkiintoon Sirkka Salosta kohtaan.

Salonen ja muut missit eivät olleet ainoita, jotka tekivät Suomea kuuluisaksi maailmalla 1930-luvulla. Erityisesti Yhdysvalloissa mainetta olivat niittäneet Jean Sibelius, Alvar Aalto, Paavo Nurmi ja Eliel Saarinen. Menestyneiden yksityishenkilöiden lisäksi maan kuvaa oli Yhdysvalloissa kiillottanut vuonna 1923 otetun valtionlainan erääntyneen koron ja lyhennyksen takaisinmaksu kymmenen vuotta myöhemmin. Myös tämä suurvallan myötämielisyys Suomea kohtaan saattoi osaltaan siivittää suomalaismissit menestykseen kansainvälisillä kauneuskilpailuareenoilla, sillä Miss Eurooppa-kilpailujen järjestäjän, “missikeisari” Maurice de Waleffen, tärkeimmät yhtiökumppanit sijaitsivat Yhdysvalloissa.

Suhteellisen harmittomina ja merkityksettöminä pidettyihin kauneuskilpailuihin kytkeytyi paljon kansallisia merkityksiä. Miss Suomi ja Suomen neito- kilpailijat olivat osa Suomi-kuvaa, nykytermein “Suomi-brändiä”, joka haluttiin välittää muille valtioille. Esimerkiksi toisen maailmansodan kynnyksellä Suomi halusi, Suomen Kuvalehden mukaan, näyttäytyä puolueettomana ja rauhaa kannattavana valtioina. Missikisojen ulkonäkökeskeisyys tarjosi mahdollisuuden myös nostaa suomalaista naiskauneutta jalustalle ja täten ottaa kantaa syytöksiin suomalaisen rodun alemmuudesta suhteessa muihin eurooppalaisiin, germaanisiin rotuihin. Suomalaisten missien kansainvälinen menestystä pidettiin kotimaassa osoituksena suomalaisen rodun jaloudesta.

Sirkka Salosen voitto Miss Eurooppa-kilpailuissa pönkitti entisestään 1930-luvulla kasvanutta suomalaisten kansallista itseluottamusta sekä ylpeyttä omasta valtiosta ja kulttuurista. Salosen menestyksen juhliminen jäi kuitenkin suhteellisen lyhyeksi talvisodan syttyessä marraskuussa 1939, jonka myötä Suomi tuli jälleen tunnetuksi maailmalle ja nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin.