6
Nukketeatteri 1/2011
Janne Kuustie jatkaa kansainvälisenä edustajana
Teija Muurinen on Suomen UNIMAn uusi puheenjohtaja Suomen UNIMAn johtoon astui kevään vuosikokouksessa nukketeatteritaiteilija Teija Muurinen Helsingistä. Valinta tehtiin yksimielisesti ilman äänestyksiä. UNIMAa useamman vuoden johtanut Janne Kuustie jatkaa edelleen yhtenä kansainvälisenä edustajana ja toimii moottorina UNIMAn ja Akseli Klonkin kansainvälisessä suurhankkeessa, jossa yritetään saada UNIMAn kansainvälinen kongressi ja festivaali Ouluun vuonna 2016. Teija Muurinen tunnetaan Nukketeatterikeskus Poijun perustajajäsenenä ja yhtenä osakkaana. Hän on työskennellyt nukketeatterin saralla oman sooloteatterinsa Teatteri Helmen kautta. UNIMAn hallituksessa hän on ollut vuodesta 2008 asti. Teija, miksi halusit puheenjohtajaksi? Ennen puheenjohtajaksi tuloani ehdin toimia Uniman hallituksessa useamman vuoden ja koin sen mielekkääksi ja antoisaksi tavaksi osallistua koko nukketeatterialan kehittämiseen. Oma elämäntilanteeni on nyt, lasten ollessa jo isoja, sellainen että aikaa ja energiaa riittää paremmin myös yhteisten asioiden hoitoon. Lisäksi oma työni Nukketeatterikeskus Poijussa antaa minulle liikkumavaraa järjestötyöhön.
delleen näkyväksi myös sitä laajaa harrastajakenttää, josta suuri osa jäsenistöstämme tulee. Ammattilaisilla ja harrastajilla voi olla paljonkin annettavaa toinen toisilleen. Toivon että voimme löytää rahoitusmahdollisuuksia erilaisiin harrastajille suunnattuihin koulutuksiin ja tapahtumiin. On myös tärkeää, että harrastajaryhmillä olisi mahdollista saada ammattilaisten apua esim. käsikirjoitukseen ja ohjaukseen. Samalla ehkä pystyisimme työllistämään nuoria nukketeatteritaiteilijoita. Lasten taidekasvatus on toinen minulle tärkeä ja sydäntäni lähellä oleva asia: toivon että nukketeatterin tekemistä pääsisi kokeilemaan mahdollisimman moni lapsi koulujen ilmaisutaidon tunneilla ja että erilaisten taidekoulujen opetussuunnitelmiin lisättäisiin nukketeatteri yhtenä osa-alueena. Nukketeatterikasvatus voisi olla mahdollisuus nuorille taiteilijoille työllistyä.
UNIMA ei ole ammattijärjestö eikä teatteri. Mitä UNIMA sinulle on? Unima on vapaaehtoispohjalta toimiva järjestö, jossa edistämme omalle alallemme tärkeitä asioita ja kannamme vastuuta nukketeatteria koskevista kysymyksistä. Unima on nukketeatterilaisten kohtaamispaikka ja toimiminen Unimassa on minulle mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja tapoihin tehdä nukketeatteria.
Missä asioissa Suomen UNIMA on mielestäsi toiminut hyvin? Suomen Unima on ollut ansiokkaasti nostamassa nukketeatteritaidetta muiden taidealojen rinnalle. Olemme olleet mukana kehittämässä koulutusjärjestelmää, joka takaa vastaisuudessakin sen, että Suomesta löytyy koulutettuja nukketeatterin ammattilaisia. Olemme onnistuneet järjestämään hienoja tapahtumia, joissa niin nuoret kuin kokeneemmatkin taiteilijat ovat näyttäneet parasta osaamistaan. Suomalaisen Nukketeatterin Näyteikkuna, joka on edellisen puheenjohtajan Janne Kuustien luomalla konseptilla ja taitavissa käsissä muotoutunut huikeaksi kokonaisuudeksi, on loistava esimerkki onnistuneista tapahtumista. Lisäksi oma lehtemme on viime vuosina kokenut muodonmuutoksen ja nyt siinä riittää ihastelemista muillekin kuin nukketeatterilaisille.
Mihin suuntaan haluaisit omalta osaltasi kehittää Suomen UNIMAa? Suomen Unima on kehittynyt upealla tavalla nukketeatterialaa palvelevaksi järjestöksi. Painopisteenä on ollut taiteilijoiden ammatillisen identiteetin tukeminen, ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja Suomalaisen Nukketeatterin Näyteikkuna-tapahtumien järjestäminen. Nyt koen tärkeäksi tehdä uu-
Missä asioissa UNIMAlla olisi syytä parantaa toimintatapojaan? Onko joku asia jäänyt huonolle hoidolle? Varmasti on monia asioita, joissa on parantamisen varaa. Minusta ennen kaikkea on huomioitava ne resurssit, joilla me Unimassa toimimme. Järjestösihteerin palkkaaminen on ollut hurja harppaus eteenpäin. Ensimmäi-
nen työntekijämme Kati Aurora Kuuskoski ja nykyinen Johannamme ovat tyhjästä luoneet toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla Uniman toiminta on tullut tehokkaammaksi ja näkyvämmäksi. Ikävää on kuitenkin se, että pesti on ollut aina lyhyt, vain kahden vuoden mittainen. Toisin sanoen, juuri kun homma alkaa sujua, pitää työntekijää vaihtaa. Tavoitteena on tulevaisuudessa löytää ratkaisu siihen, että olisi taloudellisesti mahdollista saada jatkuvuutta järjestösihteerin työsuhteeseen ja näin ollen myös käytännön asioiden hoitaminen helpottuisi. Tämä ratkaisu olisi ehkä mahdollista löytää yhteistyössä Nukketeatterikeskus Poijun kanssa. Uniman hallituksessa on ideoitu monia hienoja työryhmiä, joiden toiminta on kuitenkin jäänyt käynnistämättä. Esimerkiksi TEMEen on perustettu nukketeatterilaisten oma kilta, mutta asian hoitaminen on jäänyt täysin kesken. Haluamme profiloitua nukketeatterin ammattilaisina, mutta emme silti ole saaneet aikaiseksi ohjeellista hinnastoa, jonka mukaan ammattilaisen olisi helpompi hinnoitella työnsä. Taidekasvatustyöryhmä ehti myös hautautua ennen syntymäänsä. Millaisin sanoin mainostaisit suomalaista nukketeatteria kulttuurialan vaikuttajille? Nukketeatteri on uskomattoman monipuolinen taiteenlaji, joka koskettaa, itkettää, naurattaa ja ihastuttaa. Se on monelle lapselle ensimmäinen kosketus teatteriin ja synnyttää kenties ikuisen rakkauden kaikkea kulttuuria kohtaan. Suomessa on vahvoja, osaavia nukketeatteritaiteilijoita, joiden esitykset kilpailevat kansainvälisellä tasolla. Olkaamme siis ylpeitä suomalaisesta nukketeatterista. Nukketeatterissa on taikaa! UNIMAn toimisto on siirtynyt usein puheenjohtajan mukana paikkakunnalta toiselle. Onko mahdollista, että UNIMAn toimisto toimii joskus Helsingissä, ja mitä etuja/haittoja siitä voisi olla? On mahdollista, että toimisto siirtyy jossain vaiheessa Helsinkiin. Nukketeatterikeskus Poijulla on hyvät resurssit vastaanottaa Uniman toimisto omiin tiloihinsa. Positiivista tässä muutossa olisi se, että Poijun tiloissa toimiessaan Unimalla olisi mahdollista hyödyntää sitä kulttuurituotantoon ja teatte-
