Teatteritilastoja vuodelta 2009

Poiju Teatteritilastojen 2009 nousija: Akseli Klonk esiintyi ja Mukamas liikkui eniten

Esityskertojen määrissä laskien nukketeatteri Akseli Klonk Oulusta oli toissa vuonna maamme aktiivisimpia nukketeattereita. Vapaan kentän teattereista Klonk oli peräti ykkönen 468 esityksellään. Teatteri Mukamas on pitänyt pintansa maan kiertävimpänä teatterina.

Tiedot käyvät ilmi vuoden 2009 Teatteritilastoista. Teatterin Tiedotuskeskus kokoaa maamme teatterien tiedot ja julkaisee ne vuosittain. Tuoretta tietoa saadaan piakkoin, sillä vuoden 2010 tilastot ilmestynevät kesän korvalla. Tilastoissa ovat mukana omissa taulukoissaan sekä teatteri- ja orkesterilain piirissä olevat teatterit (ns.VOS-teatterit) että rahoituksen ulkopuolella olevat teatterit (ns. vapaan kentän teatterit). VOS- ja vapaan kentän nukketeatterien kärki on esitysmäärien mukaan seuraavanlainen: Nukketeatteri Akseli Klonk 468, Nukketeatteri Sytkyt 370, Nukketeatterikeskus Poiju 303, Teatteri Mukamas (VOS) 269, Teatteri Hevosenkenkä (VOS) 267 ja Nukketeatteri Sampo (VOS) 246. Katsojamäärien mukaan ykköspaikalle on sen sijaan kirinyt Nukketeatterikeskus Poiju. Katsojamäärien mukainen nukketeatterien kärki oli vuonna 2009 seuraava: Poiju 33.369, Hevosenkenkä 32.224, Sampo 28.125, Mukamas 27.468, Akseli Klonk 25.916 ja Nukketeatteri Sytkyt 19.131. Muiden tilastoissa olevien nukketeatterien esityskerrat jäävät alle sadan ja katsojamäärät ovat nelinumeroisia: Teatteri Taiga-Matto Turusta 71 esityskertaa (katsojia 7486), Mustan ja Valkoisen teatteri Imatralta 35 esityskertaa (katsojia 3073), Teatteri Capelle Jyväskylästä 49 esityskertaa (katsojia 2952), Nukketeatteri Rooma Helsingistä 27 esityskertaa (katsojia 1818) ja Matkalaukkuteatteri Rovaniemeltä 33 esityskertaa (katsojia 1042). Huomattavaa toki on, että kaikki ovat 1-2 henkilön teattereita. Huomattavaa on Poijun nousu kärkikolmikkoon millä mittarilla tahansa mitattuna. Rahoituslain ulkopuolisia teattereita tilastoissa on 53 kappaletta, ja niistä Poiju sai kolmanneksi suurimmat yleisöt heti Tampereen Komediateatterin (71.000) ja Uuden Iloisen Teatterin (38.200) jälkeen. VOS-teattereista Mukamas on ryhmien ja pienteattereiden sarjassa tilastoissa esitysmääriltään toisena heti Linnateatterin jälkeen. Mukamaksella on ollut perinteisesti eniten esityksiä kotikunnan ulkopuolella, ja niin oli edelleen vuonna 2009. Perässä tulivat Eurooppa Neljä ja Kajaanin kaupunginteatteri. Myös rahoituslain ulkopuoliset ryhmät kiertävät aktiivisesti. Vapaan kentän ryhmistä eniten kotikunnan ulkopuolisia esityksiä oli Sytkyillä (295 eli 80% esityksistä) ja Poijulla (200 esitystä eli 66%). Sytkyt esiintyi ulkomailla kaikkiaan 29 kertaa vuonna 2009, toiseksi eniten vapaan kentän ryhmistä. Ohi meni Teatteri Quo Vadis, joka kävi esiintymässä ulkomailla 36 kertaa. Valtakunnan paras täyttöaste oli Nukketeatteri Sampolla, jonka sali täyttyi keskimäärin 99,7 prosenttisesti. Keskimääräinen täyttöaste teattereilla on 70%.

ENITEN ESITYKSIÄ: Akseli Klonk, kuva esityksestä Merenkuninkaan lahja, näyttelijät Jouni Järvenpää ja Tobias Effe, nuket Virpi Tanskanen. Kuva Rauli Koskinen.

ENITEN ESITYKSIÄ KOTIKUNNAN ULKOPUOLELLA: Teatteri Mukamas. Kuva esityksestä Sirkkaseikkailu, näyttelijä Annukka Martikainen, kuva: Patrick/Grass

Lisärahoitusta tuli vuodelle 2010

Sekä lainpiirissä olevat että lain ulkopuolella olevat teatterit saivat toiminnalleen lisärahoitusta vuodelle 2010, ja tämä näkyy jo arviona vuoden 2009 tilastoissa. VOS-nukketeatterien valtionavustukset kas-

VOS-NUKKETEATTERIEN SUURIMMAT KATSOJAMÄÄRÄT: Teatteri Hevosenkenkä. Kuva esityksestä Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa, kuva: Miska Reimaluoto.

ENITEN KATSOJIA KAIKISTA NUKKETEATTEREISTA: Nukketeatterikeskus Poiju. Kuva esityksestä Ofelia ja varjojen teatteri. Nukke ja valokuva: Iida Vanttaja.

ENITEN ESITYKSIÄ ULKOMAILLA: Nukketeatteri Sytkyt. Kuvassa Juha Laukkanen hampaiden hoitovalistusesityksessä porilaisissa päiväkodeissa. Kuva: Heikki Westergård/SK.

voivat 5-13%. Hevosenkenkä sai valtionosuutta ja -tukea 431.224€, Sampo 316 293€ ja Teatteri Mukamas 290 578€. Kuntien osuudet pysyivät kutakuinkin ennallaan tai jopa hieman laskivat. Rahoituslain ulkopuolisista ryhmistä huima hyppäys vuodesta 2009 vuoteen 2010 tapahtui Poijulla ja Akseli Klonkilla. Poijun valtionavustus nousi 20.000 eurosta peräti 130.000 euroon. Akseli Klonkin nousu oli 12.000 eurosta 30.000 euroon. Tilastoissa todetaankin, että lakisääteisen tuen ulkopuolella olevien teatteri- ja tanssiryhmien määrä on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina ja paine tukijärjestelmän uusimiseen on edelleen suuri. Vuoden 2010 budjetista osoitettiinkin merkittävät korotukset teatterin, tanssin, sirkuksen ja säveltaiteen vapaalle ryhmäkentälle. Rahoituslain ulkopuolella olevien teatteriryhmien määräraha nousi 70% ja oli 2.4 miljoonaa euroa. Uusia ryhmiä otettiin tuettavien ryhmien piiriin kuusi. Toiminta-avustusta tältä momentilta sai 34 ryhmää. Näytäntökaudella 2008-2009 maamme VOSteattereilla oli ohjelmistossa 345 eri näytelmää, joista kotimaisia kantaesityksiä 69 ja ulkomaisia kantaesityksiä 33 kpl. Aikuisten puhenäytelmiä kaikista kantaesityksistä oli 50%, musiikkinäytelmiä 15%, lasten- ja nuortennäytelmiä 18%, nukketeatteria 8% ja sekalaisia ohjelmia 8%. Rahoituslain ulkopuolisilla ryhmillä oli ensi-iltoja yhteensä 117, joista kantaesityksiä 96, eli 82%. Aikuisten puhenäytelmien osuus myydyistä lipuista oli 25%, lasten- ja nukkenäytelmien osuus 37% ja musiikkinäytelmien osuus 1%. Ryhmien esityksistä huomattava osuus on muita kuin em. näytelmälajeihin kuuluvia. Esim. musiikki- ja runoesityksiä, sirkusta, poikkitaiteellisia esityksiä, sanatonta teatteria jne. Niiden osuus myydyistä lipuista oli peräti 37%.

Timo Väntsi

Teatteritilastot löytyvät Teatterin Tiedotuskeskuksen sivuilta: www.tinfo.fi

KOMMENTTI

Tilastot kertovat

Teatteritilastot ovat jännää luettavaa. Ensi-illat, ohjelmistossa olevat esitykset, henkilötyövuodet, rahoitus, kiertue-elämä… Kaikki on pakattu luvuiksi. Ja virkistävää on katsella teatteritoimintaa vaihteeksi pelkkinä lukuina; taiteellisen laadun tilastoimiseen ei ole vielä löytynyt yhteismitallisia määreitä. Lain piirissä olevia ja vapaalla kentällä toimivia teattereita ei kaikilta osin voi eikä kannata vertailla. Kentällä toimitaan niin erilaisin resurssein. Mutta vertailenpa silti. Vuosittaiset esitysmäärät ovat selkeitä lukuja, keikat ovat keikkoja pienellekin. Huomattavaa on, että esitysmääriltään vilkkaimpien nukketeatterien kärkikolmikko koostuu kolmesta vapaan kentän teatterista. Vasta sen jälkeen tulevat kolme VOSnukketeatteria. Kaikkea luvut eivät kerro. Luvut eivät kerro sitä, saivatko esim. vapaan kentän teatterien esiintyjät palkkaa esityksistä, mentiinkö keikalle lippuriskillä tai jouduttiinko esitys peräti perumaan kun ei tullut yleisöä. Tai istuiko katsomossa kaksi katsojaa? Palkka ja jollakin lailla varmistettu yleisö lienevät kunnossa vakiintuneilla teattereilla. Kun lukee katsojamääriä, nousevat Poiju ja VOS-teatterit ohi vapaiden ryhmien. Tämä kertonee toimivasta myyntikoneistosta, joka on vakiintuneilla teattereilla paremmalla tolalla. Voisiko lukuja tulkita niin, että lain piirissä olevat teatterit ja uutena tulokkaana Poiju, pystyvät tehokkaammin myymään esityksensä ja suuremmille saleille kuin vapaat ryhmät? Kaikille nukketeattereille yhteistä on kuitenkin huikea työmäärä ja suht pieni henkilökunta. Tätä ihmeellistä lukuviidakkoa lukiessa vastaan tulee kysymyksiä: onko mahdollista, että pienellä teatterilla on enemmän esityksiä kuin vuodessa on päiviä? Mistä koostuvat henkilötyövuodet? Kuinka nämä teatterit ylipäänsä pystyvät tulemaan toimeen? Tilastot eivät ole turhan takia olemassa. Onhan oikeus ja kohtuus, että kaikki näkevät, mitä julkisilla varoilla tehdään. Ne ovat myös tärkeää tietoa rahoituksista päättäville. Jos et ole tilastoissa, sinua ei ole ammattikentällä olemassa, taitaa kuulua julma totuus. Tällä rintamalla nukketeatterilaisilla on paljon tekemistä, sillä kaikki suomalainen ammattinukketeatteri ei vielä näy tilastoissa.