Vekkulikettu Puolassa

Vekkulikettu loikkasi pikavisiitille Puolaan ”Absolute brilliant!”

Helokruunun tarinan visuaalisuuden on suunnitellut Anna-Liisa Tarvainen.

Tarina alkoi keväällä 2010 Mukamas-festivaaleilla, kun puolalainen nukketeatterin voimahahmo Marek Waszkiel näki Teatteri Vekkuliketun esityksen ’Helokruunun tarina’ ja ihastui esitykseen. Hän arveli, että tällä soivan äänimaailman myötä hitaasti virtaavalla ja väreissä kylpevällä kukkasen tarinalla olisi jotain sanottavaa Puolassa, jossa ei tehdä tämän tyyppistä lastenteatteria. Hänen mielestään Skandinaviassa on erilainen suhde lapsiyleisöön, sen erityistarpeet otetaan täällä enemmän huomioon. Myöhemmin syksyllä Vekkulikettu sai kutsun esiintyä The Little Kontrapunkt -festivaaleilla Szczecinin kaupungissa. Pienen Kontrapunktin esitykset keskittyivät kahteen viikonloppuun 1-10.4.2011 ennen varsinaista isoa festivaalia.

Monien valmistelujen jälkeen Vekkuliketun ydinkaksikko, Matti Koskinen ja Anna-Liisa Tarvainen, lähti seilaamaan pakettiauton kanssa Helsingistä kohti Gdyniaa. Seikkailun tuntua retkeen toi laivayhtiön toimet. Lähtö myöhästyi viidellä tunnilla, joten saavuimme perille vasta puolenyön jälkeen, mikä aiheutti ongelmia asiaan kuuluvien informaatiokatkoksien takia. Seuraavana päivänä kuulimme, että paluulaivamme on rikki, joten jouduimme palaamaan takaisin kotiin vuorokautta aiemmin. (Vuorokautta myöhemmin Matti ei olisi ehtinyt Pohjanmaan keikoilleen.) Saatoimme siis viipyä festivaaleilla ruhtinaalliset kaksi päivää. Lauantaina aamulla ehdimmekin tutustua vähän kaupunkiin ennen kuin nukketeatterin väki tuli töihin ja pääsimme itse asiaan.

Teatr Lalek Pleciugalla on ollut jo 4 vuotta käytössään moderni, iso nukketeatteri-talo, jossa on kaksi esityssalia (isommassa 300 paikkaa) ja tekniikka meikäläisten resursseihin verrattuna huippuluokkaa. Matti totesi, että ison salin yksi moottori-ohjattu heitin ylittää Vekkuliketun koko valokaluston budjetin.

Teatterin aulaan oli tehty ihan oikea leipomo uuneineen ja myyntivitriineineen ja siellä paakari leipoi yhdessä lasten kanssa isolla pöydällä. Se oli hauskaa puuhaa esityksiä odottaessa ja taloon levisi ihanan vastaleivotun pullan ja mausteiden tuoksu. Aulassa toimi myös pikku kahvila, josta sai keittoa, erinomaista cappuccinoa sekä herkullisia kakkuja.

Talossa työskentelee kaikkiaan 60 henkeä. Henkilökunta on ystävällistä ja avuliasta. Festivaaleilla jokaiselle vierailevalle teatteriryhmälle oli osoitettu vapaaehtoiset avustajat. Meillä oli kolme innokasta ja ystävällistä lukiolaista, jotka toimittivat kaikenlaisia käytännön asioita, huolehtivat teestä ja ruokailuista sekä esittelivät kaupunkia illalla harjoitusten jälkeen. Heidän ansiostaan tunsimme olevamme tärkeitä ja odotettuja vieraita. Esityksemme pystytys kävi salamavauhtia, apulaiset kilpailivat, kuka saa roudata laatikot tai ehtii vääntää useamman ruuvin. Tekninen henkilökunta ja kääntäjät olivat koko ajan läsnä ja harjoitukset sujuivat mutkattoman mukavasti.

Sunnuntaina esitimme Helokruunun tari-

nan kolme kertaa täydelle katsomolle. Esitykset saivat paljon kiitosta ja ihastuneita kommentteja. Pieni kulttuurinen ero oli huomattavissa esitysten jälkeen. Miehet olivat yllättävän aktiivisia ja kävivät kehumassa esitystä Matille ja kaikki naiset puolestaan tulivat kiittelemään Anna-Liisaa.

Vekkuliketun esitysten jälkeen oli järjestetty keskustelutilaisuus, jossa Anna-Liisa kertoi työstään taideterapeuttina sekä nukketeatterin terapeuttisista mahdollisuuksista - esimerkkinä Helokruunun tarina, jonka kaikki olivat juuri nähneet. Paikalle oli kutsuttu terapeutteja, erityishoitajia, teatterin väkeä, lehdistöä, kaupungin edustajia sekä muita kiinnostuneita. Tilaisuus myös nauhoitettiin, mikä toi tiettyjä lisäpaineita allekirjoittaneelle. Englanninkielisenä tulkkina toimi onneksi erittäin hyvä ammatti-ihminen.

Me onnistuimme näkemään vain yhden nukketeatteriin liittyvän esityksen, joka oli norjalaisen dramaturgian opettajan Henriette Harbitzin valmistama. Hän kertoi myöhemmin, että sen tarkoituksena oli inspiroida lapsia osallistumaan työpajaan esityksen jäl-

keen. Tässä koimme hänen onnistuvan, lapset puuhasivat innokkaina näyttämöllä hänen kanssaan.

Sunnuntai-iltana juuri ennen lähtöämme saimme vielä upean lahjan konsertin muodossa: tanskalainen Jens Fuglsang & Rêve Bohème soitti mustalais-jazzia sellaisella palolla, että sali oli revetä riemusta.

Mestarien musiikin siivittämänä lähdimme Szczecinistä kuin parhaassakin toimintaleffassa: Kaasuttelimme konsertista hotellin eteen, pysäköimme sakkopaikalle ja juosten haimme matkalaukut. Moottoritielle päästyämme paahdoimme talla pohjassa Travemündeen. Laakealla rantavyöhykkeellä yön pimeydessä erottuivat vain satojen ja satojen tuulimyllyjen aavemaisesti vilkkuvat punaiset valot. Saavuimme viimeisenä terminaaliin ja kun automme oli kannella, laivan luukut sulkeutuivat.

Oleellinen tuli tehtyä – iloitsemme siitä!

Anna-Liisa Tarvainen Matti Koskinen

Helokruunun tarinan traileri YouTubessa: http://www.youtube.com/ watch?v=QUXwccr_oeo

Teatr Lalek Pleciugan komea rakennus.

Hevosenkenkä otti Lelumuseon hoiviinsa

Teatteri Hevosenkenkä tarjoaa uuden matkailukohteen lelunostalgian nälkään. Espoon WeeGeessä toiminut Leikkilinna – Suomen Lelumuseo sai viime vuonna uudeksi ylläpitäjäkseen espoolaisen Teatteri Hevosenkengän kannatusyhdistyksen ja nimeksi tuli Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä. Museo toimii Näyttelykeskus WeeGeessä ja lastenteatterin ammattilaisten avulla museon näyttelyihin voi jatkossa tutustua myös draamaopastusten kautta. Museon perusnäyttelyssä voi tutustua suomalaisten lelujen ja leikin historiaan 1800-luvun lopulta nykypäivään. Sen lisäksi museo järjestää vuosittain erikoisnäyttelyitä, kerää leluja ja kartuttaa kokoelmiaan tulevien sukupolvien iloksi ja opiksi. Lelumuseon historia ulottuu 1980-luvulle, jolloin Lasten Päivän Säätiö aloitti valtakunnallisen lelukeräyksen tulevaa museotoimintaa varten. Museo toimikin vuodesta 1996 alkaen Linnanmäellä, kunnes se siirtyi WeeGeen tiloihin vuonna 2006. Lisätietoja www.weegee.fi www.hevosenkenka.fi

NUKKETEATTERIlehti sai lehtitukea

Suomen UNIMA ry on saanut Mielipide- ja kulttuurilehdille tarkoitettua lehtitukea 3000 euroa. Opetusministeriö myöntää kulttuurilehtitukea Suomessa ilmestyville, pääsääntöisesti maksullisille, ei sanomalehtityyppisille lehdille, jotka ylläpitävät yhteiskunnallista keskustelua kulttuurista, tieteestä, taiteesta tai uskonnollisesta elämästä. Hakijoita oli 157, joista tukea voitiin myöntää 29 lehdelle. UNIMA haki lehtitukea ensimmäistä kertaa. Summa käytetään lehden kustannusten kattamiseen. Kaikkiaan jaossa oli reilu miljoona euroa.

Suvilahdessa tarjolla harjoitustilaa

Harjoitustilapulaan saa mahdollisesti hiukan helpotusta ensi syksynä. Esitystaiteen Keskus aloittaa toimintansa 1.9. Helsingin Suvilahdessa puhdistamo-rakennuksen 2. kerroksessa. Esittävän Taiteen Keskus vuokraa esittävän taiteen vapaan kentän toimijoille kolmea harjoitussalia lyhyt- tai pitempiaikaiseen käyttöön. Salien koot 83, 88 ja 79 neliötä. Vuokraan kuuluvat sosiaalitilat, viihtyisä aulatila ja keittiö. Tilojen korkeus kattopalkkien kohdalla noin 2,5 m. Tiedustelut: tilavaraukset.esitystaide@gmail.com