Mobilian uutiset 2022

KYLÄSTÄ VALTAKUNNALLISEKSI

Mobiliassa on viime vuoden aikana pysähdytty perusasioiden äärelle. Strategiatyön yhteydessä on pohdittu omaa tehtävää sekä toimialan merkitystä. Vielä syvällisemmin on paneuduttu liikkumisen merkitykseen, kun on tehty uutta ja ensimmäistä ydinnäyttelyämme Kertomuksia teistä.

Olemme päättäneet tavoitella asemaa suomalaisen tieliikenteen kulttuuriperinnön vaikuttavimpana puolestapuhujana. Tiet kinttupoluista moottoriteihin ansaitsevat tulla esille. Liikkumisen mahdollisuus on lisännyt yksilön vaihtoehtoja elämän polulla. Väylät kärryteistä monimutkaisiin kaupunkiympäristöjen liikennejärjestelyihin ovat vaikuttaneet koko yhteiskunnan kehitykseen. Missä työtä, sinne kulkee tie. Missä tehdas, logistiikka on turvattava. Missä heila, sinne on päästävä. Teitä on kuljettu jalkapatikassa, polkupyörällä, mopolla sekä tietenkin autolla, ja tulevaisuudessa odottavat taas uudet innovaatiot.

Tästä me haluamme kertoa, ja tämän kulttuuriperinnön puolesta puhua. Sitä emme tee yksin, vaan yhdessä sidosryhmiemme kanssa. Myös tieto kulkee, ja haluamme sitä jakaa ja ottaa vastaan.

Kävijälle näkyvin muutos on luopuminen Mobilian Autokylä -brändistä. Olemme edelleen se monipuolinen elämyskohde, jossa mielenkiintoiset näyttelyt, tapahtumat ja tekemisen mahdollisuudet muodostavat ystävällisen paikan, jossa voi pysähtyä jopa tuntikausiksi ja tuntea olevansa lämpimästi tervetullut. Jatkossa olemme kuitenkin Auton ja tien museo Mobilia. Uusi nimi painottaa osaamistamme ja työtämme tieliikenteen kulttuuriperinnön parissa, mutta korostaa erityisesti sitä, että aihepiiri on meille rakas ja omistaudumme sille.

Valintoihimme vaikuttaa vahvasti yksi arvoistamme, ”ihmisen näkökulma”. Haluamme, että jokainen saa jotakin. Se voi olla oivalluksen hetki tai halu oppia lisää. Se voi olla myös hetki, jonka merkitys syntyy mahdollisuudesta jakaa se ystävien ja perheen kanssa. Siinä hetkessä voi pysähtyä muistojen äärelle ja jakaa niitä yli sukupolvien. Tai voi lumoutua kauniista ympäristöstä ja kuulla ihmisten nauravan. Me otamme oman tehtävämme vakavasti, mutta emme edellytä sitä vierailtamme.

Tervetuloa Auton ja tien museo Mobiliaan! Heidi Rytky

toimitusjohtaja

MOBILIAN UUTISET 2022

Kustantaja Mobilia säätiö Päätoimittaja Elina Toukola p. 044 033 9823

Ilmoitusmyynti Petri Niemenmaa p. 0400 425 063

Taitto Mediakettu Jari Peurajärvi

Paino PunaMusta Oy, Joensuu

Painos 15 000 kpl

Kannen kuvat: Värikuvat Mobilia, mustavalkokuva Mobilia/Väyläviraston kuvakokoelma

Kertomuksia teistä avautuu!

7

3 Suomi liikkeelle 1920-luvulla 4 Parakkikylän arki herää eloon näyttelijöiden avulla 5 Rallin ystävien Suurajot 6 Kartturit kertovat

Elävä Rallimuseo mukana menossa 7 Hymyä, kamera käy! 8

Yhdessä tekeminen on ollut parasta

9 Hevosvoimien Kangasala 10 Tapahtumakalenteri 2022 12–13 Polkuautot kestosuosikki 14 Viimeisen kesän maisemat ihastuttivat ........................................................ 16 Mobilia muuallakin kuin Mobiliassa 17 Jälleen tien päälle 19 Italialaista tyyliä 20 Verkosto kasvaa .................................................................................................... 22 Vehoniemen jäätelökesä 23

AUTON JA TIEN MUSEO MOBILIA

Kustaa Kolmannen tie 75 36270 Kangasala p. (03) 3140 4000 mobilia.fi

Avoinna 2.1.–31. 5. joka päivä klo 10–16 1. 6.–14. 8. joka päivä klo 10–18 15. 8.–18.12. joka päivä klo 10–16

Suljettu pääsiäisenä 15.–18. 4. helatorstaina 26. 5. juhannusaattona 24. 6. pyhäinpäivänä 5.11. itsenäisyyspäivänä 6.12. joululomalla 19.12. 2022–1.1. 2023

Pääsyliput aikuiset 14 € lapset (0–17-v.) 0 € eläkeläiset 10 € Opiskelijat, työttömät, varusmiehet, perhevapaalla olevat 7 €

facebook.com/mobilia.fi facebook.com/Rallimuseo instagram.com/mobiliamuseo youtube.com/MobilianAutokyla

KANGASALA

TAMPEREEN JOUKKOLIIKENTEEN BUSSILLA 40B SUORAAN TAMPEREELTA MOBILIAAN (VYÖHYKKEET A–C).

Mobilian uusi pysyvä näyttely KERTOMUKSIA TEISTÄ AVAUTUU!

Erkanemisviitta Raisioon ja moottoritie päättyy Raisiossa 1970-luvulla. Kuva: Mobilia / Väyläviraston kuvakokoelma

ANNI ANTILA

Kulkeminen on aina ollut osa ihmisen elämää – välttämätöntä selviytymiselle, tarpeellista vauraudelle ja antoisaa viihtymiselle. Kertomuksia teistä on näyttely suomalaisesta tiestä ja tiellä kulkemisesta. Tiellä olet alkupisteessä, matkalla ja perillä.

Näyttely toteutuu Suomen Kulttuurirahaston myöntämän Museovisio-apurahan avulla. Se avautuu yleisölle maaliskuussa 2022.

NUORET PÄÄKOHDERYHMÄ

Pysyvän näyttelyn hanke on ollut eri tavoin vireillä Mobiliassa jo vuosia. Museovision myötä suunnitelmat alkoivat nopeasti muuttua todeksi vuonna 2020. Näyttelytoteutuksesta järjestettiin tarjouskilpailu, jonka finaaliin pääsi ehdokkaita Suomesta ja Virosta. Lopulta kilpailun voitti kuopiolainen Fantasia Works, jonka ehdotus miellytti niin mobilialaisia kuin mukana

ollutta nuorisoraatiakin. Näyttely on tarkoitettu aivan kaikille, mutta sen erityisenä tavoiteltavana yleisönä ovat nuoret.

TIEN RAKENTAJAT

Fantasia Works Oy on 2000-luvun alussa muodostunut teemarakenteiden ja valaistuksen asiantuntija, jolla on meriiteissään hyvin huomattavia toteutuksia Suomessa ja muualla. Näistä voidaan mainita niin Joulupukin asunto, Superparkit kuin maailman suurimman leluvalmistaja Mattelin teemapuisto Liverpoolissa. Fantasia Works on vuodesta 2018 alkaen kuulunut Lappset Groupiin. Kansainvälisestä, palkitusta kasvustaan huolimatta Fantasia Worksin päämaja ja tuotantolaitos sijaitsevat edelleen Kuopiossa.

Mobilia vastaa näyttelyn sisällöistä –teksteistä, kuvista, esineistä, aiheista ja tavoitteista – ja Fantasia Works toteuttaa ne omaperäisillä ideoilla. Näyttelyn konseptia, erilaisia toiminnallisuuksia ja yksityiskohtia on koko ajan kehitetty mutkattomasti yhteistyössä.

PYSTYYN ELEMENTEISTÄ

Rakenteet on tehty suurimmaksi osaksi kotimaisesta Koskisen vanerista valmiiksi elementeiksi asti Fantasia Worksin Kuopion tehtaalla. Tammikuun viimeisenä päivänä näyttelyn palaset kaartoivat rekan kyydissä Mobilian pihaan ja näyttelyn pys-

Tarvontie eli Suomen ensimmäinen moottoritien pätkä Helsingistä kohti Turkua avattiin joulukuussa 1962. Kuvassa moottoritieliikennettä vuodelta 1963. Kuva: Mobilia / Väyläviraston kuvakokoelma

KERTOMUKS A TE STÄ

tytys pääsi alkamaan. Digitaalisten osioiden viimeistely sai vielä jatkua. Kaikissa sähköisissä toiminnoissa lähtökohtana on ollut toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys, joten viimeistelyyn onkin syytä käyttää aikaa.

KERTOJANA TERHI RANNELA

Kertomuksia teistä -näyttelyn tekstejä on ollut kirjoittamassa Terhi Rannela, joka tunnetaan monipuolisena kirjailijana.

Terhi on kotoisin Outokummusta ja asuu nykyään Tampereella, mutta

on viettänyt aikaa myös Saksassa ja Hollannissa. Terhi on julkaissut kaikkiaan parikymmentä teosta. Näiden joukossa on historiallisia romaaneja aikuisille, vaikeitakin asioita käsitteleviä nuorten romaaneja sekä tietokirjoja. Terhin viimeisin ro-

maani on toisen maailmasodan jälkeisiin vaarallisiin vuosiin ajoittuva Kiivaat. Terhi työskentelee myös freelance-toimittajana, luennoitsijana ja sanataideohjaajana.

Mobilian pysyvän näyttelyn tiimissä Terhi vastasi tarinallistamisesta eli näyt-

KERTOMUKSIA TEISTÄ

MOBILIASSA 18.3.2022 ALKAEN AINA VUOTEEN 2029 ASTI.

telyaiheen faktan pukemisesta elämyksellisempään ja koskettavampaan muotoon.

Suomi liikkeelle 1920-LUVULLA

KIRSTI LEHTOMÄKI

AUTOLLA

Itsenäisen Suomen ensimmäinen vuosikymmen oli monenlaisten uudistusten aikaa. Yksi niistä oli tavallistenkin ihmisten kasvanut mahdollisuus liikkumiseen. Tähän vaikutti etenkin linja-autoliikenteen käynnistyminen. Maaseutuvaltaisessa maassa säännöllisen linja-autoliikenteen alkaminen oli merkittävä edistysaskel.

Autot olivat muutenkin pääasiassa ammattikäytössä. Henkilöautoista noin 40 prosenttia oli vuokra-autoina eli takseina. Ford ja Chevrolet olivat tavallisemmat automerkit. Suomessa oli vuosina 1919–1932 kieltolaki. Tuolloin henkilöautoliikennettä lisäsi salakuljetetun viinan kuljetus. Pirtukuljetuksissa tosin suosittiin isoja ja nopeita autoja Fordin ja Chevroletin asemasta.

Autojen määrän lisääntyessä Suomeen perustettiin kolme autoilijoiden järjestöä. Vanhimpana vuonna 1919 perustettu Suomen Automobiili Klubi, jonka toiminta keskittyi muun muassa automatkailuun ja autourheiluun. Autourheilua harrastivat menestyksekkäästi myös muutamat naiset. Vaikka autoileviin naisiin suhtauduttiin epäluuloisesti, naisille suunnattuja automainoksia oli lehdissä runsaasti.

KAHDELLA PYÖRÄLLÄ

Polkupyörästä tuli 1920-luvulla arjen kulkuväline niiden hintojen alennettua. Pyörillä oli mahdollista kulkea pitkiäkin päivämatkoja. Tämä oli tärkeää niin työpaikkojen kuin harrastusten kannalta. Etenkin maaseudulla, jossa työt tehtiin kotona, polkupyörällä pääsi kauemmak-

SUOMI LIIKKEELLE 1920-LUVULLA MOBILIASSA 18.3.–18.12.2022

sikin kotoa osallistumaan seurojentalojen toimintaan ja muihin rientoihin.

Kaksipyöräisistä ajoneuvoista merkittäviä olivat myös moottoripyörät, jotka olivat pääasiassa ammattikäytössä esi-

merkiksi poliisilla ja puolustusvoimilla. Moottoripyörät olivatkin autoja sopivampia ajoneuvoja huonokuntoisilla maanteillä.

KANSA LIIKKEELLÄ

Suomi liikkeelle 1920-luvulla -näyttelyssä on esillä aikakauden ajoneuvoja yleisim-

Kovaa teetä ja helminauhat heilumaan

Voiko 1920-lukua herkullisempaa juhlateemaa ollakaan? Tänä vuonna Mobilian juhlatilojen ympärillä oleva näyttely keskittyy 1920-luvun tuomiin uusiin tuuliin ja ihmisen lisääntyneeseen vapauteen liikkua kotinurkkia isommalla alueella. Näyttely luo erinomaiset puitteet ja valmiin oheisohjelman niin yritys- kuin perhejuhlillekin.

Mobilian uniikin juhlaympäristön ja ravintola Wanhojen autojen maistuvien tarjoiluiden lisäksi olemme tänä vuonna koonneet valmiiksi juhlien järjestäjää varten kattavan listauksen yhteistyö-

kumppaneistamme, jotka ovat valmiina tuomaan omat lisämausteensa 1920-teeman ympärille. Laitetaan charleston pyörimään, tanssishow käyntiin ja pienen opetustuokion jälkeen vieraatkin saavat aikakauden askelkuviot haltuun. Tai mille kuulostaisi salakapakka-henkeen sopiva burleskiesitys? Ilta voi huipentua halutessasi vaikkapa tulishow’hun.

Ota rohkeasti yhteyttä ja kootaan teille sopiva kokonaisuus!

elina.toukola@mobilia.fi

Swing Teamin esiintymisryhmä Foxtail Stompers puhkuu iloista 20-luvun henkeä.

Kuva: Petri Niemenmaa

mistä liikennevälineistä harvinaisempiin yksilöihin. Esillä on muun muassa vossikkavaunu, sillä vaikka autojen määrä kasvoi, hevosajoneuvot olivat olennainen osa 1920-luvun liikenteessä. Näyttelyssä saamme myös kuulla herrasmiesautoilijan neuvoja auton ohjaajille, linja-autolla matkustamisesta ja naisautoilijan kokemuksia.

Enemmistö Suomen autokannasta oli hankintahinnaltaan edullisia Yhdysvalloissa massatuotettuja Fordeja ja Chevroleteja. Kuvassa Yrjö Ikosen Ford-linja-auto vuodelta 1923. Kuva: Postimuseo

ELINA TOUKOLA

PARAKKIKYLÄN ARKI HERÄÄ

ELOON NÄYTTELIJÖIDEN AVULLA

Hyppää Hugo Havun matkaan siirtotyömaiden tarinoihin

NOORA KYTÖHARJU

On joulukuun kahdeksannen päivän aamu, pimeää vielä. Näyttelijät alkavat saapua museolle. Kuvauspäivän ohjeistus jaetaan pian. Toteamme, ettei tänään tarvitse ainakaan näytellä palelevansa. Mittari näyttää -21 astetta, hengitys höyryää ja parakkikylän rakennusten seinät ovat huurteen peitossa. Parakkien lukot ovat jäätyneet kiinni, ja niitä sulatellaan kiireellä. Tähän aikaan vuodesta valoa on vähän ja lyhyen aikaa. On päästävä aloittamaan aikataulussa.

Pian alkaa tapahtua. On tarkoitus kuvata Tarinoita siirtotyömailta -projektin kaikki ulkokohtaukset. Mobilian museomestari Tommi Aromaa istuu 1950-luvun kuorma-auton Ford Rheinin ratissa. Auto on Mobilian omista kokoelmista, ja sitä käytetään isossa ulkokohtauksessa, jonka tarkoitus on johdatella katsoja aiheen äärelle. Auton lavalle hyppää joukko työmiehiä. Mukana on myös Mobilian omaa henkilökuntaa. Vielä kamerat valmiiksi ja näyttelijöille koordinaatit kuntoon, niin kuvaukset voivat alkaa.

KUVAUKSET AUTENTTISISSA OLOSUHTEISSA

Näyttelijöitä on paikalla kuvauksissa yhteensä 12. Kuvausten olosuhteet ovat olleet autenttiset myös Hugo Havun roolia näyttelevän Mika Eerolan mielestä. – Kylmää, kylmää, kylmää, mutta sitähän se on oikeasti ollut. Nyt jouduin ole -

maan joitakin tunteja ulkona, mutta työttömyystyöläiset joutuivat noissa oloissa työskentelemään päivästä toiseen, pohtii Eerola.

– Eivät päässeet lämmittelemään joka toinen tunti, hän jatkaa.

Eerolan näyttelemä työmies Havu johdattaa katsojan matkalle, jolla tapaa työmiehiä palaamassa töistä, viettämässä vapaapäivää ja kirjoittamassa kirjettä kotiin. Tutuksi tulevat myös työmaan toimisto henkilökuntineen ja kuuleepa kävijä tarinaa romansseistakin.

Eerola kertoo myös, ettei kameran edessä näytteleminen ole hänelle se tutuin paikka. Tunnelma kuvauksissa on ollut kuitenkin hyvä ja toisia tukeva. Se on omalta osaltaan auttanut roolisuorituksessa.

HYPPÄÄ MUKAAN TARINAAN

Lokakuusta 2020 käynnissä ollut Mobilian pysyvän ulkonäyttelyn Tarinoita siirtotyömailta kehittämisprojekti huipentui joulukuun kuvauksiin alueella. Näyttelijät herättivät palan parakkikylien historiaa henkiin. Katsoja pääsee työmies Hugo Havun matkassa tarkastelemaan arkea, jota siirtotyömaiden parakkikylissä 1950- ja 1960-luvuilla elettiin.

Kohtaukset julkaistaan alkuvuodesta 2022. Pistäydy Mobiliaan ja hyppää mukaan tarinaan!

Parakkikylän alueelta löytyy Mobilian pysyvä ulkonäyttely Tarinoita siirtotyömailta. Paikalla voit syventää tietojasi uusien opastaulujen avulla, klikata itsesi virtuaalikierrokselle parakkeihin ja kokea parakkikylän arkea näyteltyjen kohtausten kautta. Kohtaukset sekä virtuaalikierros avautuvat omaan puhelimeesi alueella olevista QR-koodeista.

• Projektin viimeisimmässä vaiheessa näyttelyä elävöitettiin näytellyillä kohtauksilla

• Kohtauksia on yhteensä 6 Mukana oli yhteensä 12 näyttelijää

• Videotuotanto tehtiin yhteistyössä Kulttuuriosuuskunta Terän kanssa Sisällön voi kokea Mobilian parakkikylässä ja verkkosivuilla

• Kohtauksien sisältö tuo katsojan eteen parakkikylien arjen

Hugo Havu kertoo töistä, joita työmaalla tällä hetkellä tehdään. Kuvaaja: Esa Alhola

Hugo Havun palkka on mennyt sippilippuihin. Toimistoapulainen Elli Jokinen kertoo Hugolle tilanteen. Kuvaaja: Esa Alhola

Seppä Akseli Heikkilä ja sepänsälli Emil Lahikainen tarkastelevat teroitettavaa rautakankea. Kuvaaja: Esa Alhola

Hugo Havu kyselemässä ruokalan apulaiselta Helga Niemiseltä joko ruokala on auki. Kuvaaja: Esa Alhola

Rallin ystävien Suurajot

PETRI NIEMENMAA

Kesäkaudella 2022 on rallin ystäville tarjolla paljon nähtävää, kun uusi Rallin ystävien Suurajot -tapahtuma järjestetään Mobilian piha-alueella jopa kaksi kertaa saman kesän aikana. Ensimmäinen Rallin ystävien Suurajot järjestetään keväällä sunnuntaina 15.5.2022 ja toinen kohtaaminen elokuun lopulla sunnuntaina 28.8.2022.

RALLINOSTALGIAA

Uusi tapahtuma sai alkunsa, kun Rallimuseon tukiyhdistys Rallimuseon ystävät ry mietti vuodelle 2021, mitä uutta ja mukavaa yhdistys pystyisi järjestämään jäsenilleen, Rallimuseolle, muille rallin ystäville ja potentiaalisille Rallimuseon ystävät ry:n jäsenille. Syntyi ajatus nostalgisesta ja kaikille rallin ystäville tarkoitetusta hyvän mielen tapahtumasta, jossa on tarjolla tähtiä, näytösajoja, haastatteluja sekä kiinnostavaa rallikalustoa. Päivän ohjelma on tarkoitus tehdä niin, että eri ohjelmanumerot toistetaan tapahtuman aikana pari–kolme kertaa, jolloin paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan menettämättä ohjelmasta mitään.

ENSIMMÄINEN YRITYS

Uuden tapahtuman ajankohdaksi päätettiin perinteinen Jyväskylän Suuajojen ajankohta eli elokuun viimeisen viikonlopun sunnuntai. Viime vuonna tapahtuman markkinointi piti käynnistää elokuun alussa, mutta hieman sitä ennen koronaan liittyvät rajoitukset Pirkanmaalla tekivät uuden tapahtuman järjestämisen mahdottomaksi, ja suunnitelmista jouduttiin luopumaan.

Viidakkorumpu oli kuitenkin tavoittanut rallin ystäviä ennakkoon niin hyvin, että tapahtuman peruuntumista pahoiteltiin yllättävän laajasti. Porukkaa oli tulossa runsain joukoin jopa ennen sen markkinoinnin aloitusta. Yhdistyksen puuhamiehet miettivät, että siirto vuodella eteenpäin elokuun lopulle tuntui liian pitkältä ajalta. Tulevaisuuden kannalta perinteinen Jyväskylän Suurajojen ajankohta on

erinomainen ja perinteitä kunnioittava, ja siitä haluttiin pitää kiinni. Lääkkeeksi todettiin, että järjestetään tapahtuma tänä vuonna kahteen kertaan, ensin heti ajokauden alussa ja toisen kerran jatkos-

sa myös perinteeksi muodostuvana elokuun viimeisenä sunnuntaina.

Oma puhelinnumero, josta apu hoidetaan paikalle 24/7 Henkilökohtainen, ei tiettyyn ajoneuvoon sidottu Voimassa mikäli jäsen kuljettajana tai matkustajana Suomeen yksityiskäyttöön rekisteröidyssä ajoneuvossa Suomessa ja yli 40 Euroopan maassa, myös Venäjällä Ulkomailla avustetaan alle 15-vuotiaita ajoneuvoja Sisältää:

- tiepalvelu; hinaus, polttoaineen tuominen, renkaanvaihto, AL-akkupalvelu - tarvittaessa sijaisauto tai muu korvaava kuljetus / majoitus - auton nouto korjaamolta - lisäksi kaikki Autoliiton jäsenedut

Kova kattaus suomalaista rallinostalgiaa Ouninpohjassa elokuussa 2021. Kuva: Petri Niemenmaa

RALLIN YSTÄVIEN SUURAJOT MOBILIASSA SUNNUNTAINA 15.5. JA 28.8. KLO 12–18.

KARTTURIT KERTOVAT

PETRI NIEMENMAA

”Vasen nopee 100, oikea eri 50, vasen eri plus 150” on tutun kuuloista ainakin niille, jotka ovat rallia joko ajaneet tai lähemmin seuranneet. Kyseessä on kartturin lukemat nuotit kuljettajalle, ja kirjoitettuna ne menevät VN 100 OE 50 VE+ 150. Vasen nopee 100 kertoo kuljettajalle, että edessä on vasemmalle kaartava mutka seuraavaan nuottiin saakka, joka on 100 metrin päässä.

MONEN ROOLIN TEHTÄVÄ

Kartturi, kartanlukija eli kakkoskuljettaja on usein hieman taka-alalle tai kuljettajan varjoon jäävä henkilö, joka huolehtii autokunnan aikataulusta kilpailun aikana, kilpailureitillä pysymisestä järjestäjän tiekirjaa apuna käyttäen ja itse kilpailussa huolehtii autokunnan ajanotosta. Kartturi voi tarvittaessa myös ajaa kilpa-autoa kilpailijalisenssirajoitusten puitteissa. Nuotitettavissa kilpailussa hän lukee myös kuljettajalle nuotit. Kakkoskuljettajan toiminta on siis keskeisessä roolissa varsinaisen kuljettajan menestyksen kannalta. Toukokuussa avattavan uuden Rallimuseon timanttiosaston pääroolissa ovat kartturit.

MESTAREITA RIITTÄÄ

Kuten hyvin tiedämme, Suomesta löytyy useita kuljettajia, jotka ovat rallin maailmanmestareita. Mutta heidän lisäkseen Suomesta löytyy useita karttureita, jotka ovat rallin maailmanmestareita. Seppo Harjanne Timo Salosen parina 1985 ja Tommi Mäkisen parina 1996 ja 1997. Juha Piiroinen Juha Kankkusen parina 1986, 1987 ja 1991. Risto Mannisenmäki Tommi Mäkisen parina 1998 ja 1999 ja Timo Rautiainen Marcus Grönholmin parina 2000 ja 2002. Ennen MM-sarjaa toimineen FIA Cupin mestaruuden voitti Ilkka Kivimäki Markku Alénin parina 1978. Ja ennen näitä kultavuosia muistamme 60-luvun Martti Tiukkasen, Pekka Keskitalon, Anssi Järven ja Jyrki Avahan tai 2000-luvun Jarmo Lehtisen, Miikka Antilan ja Janne Fermin. Kuljettajan ja kartanlukijan suhde on usein pitkäaikainen. Daniel Elena voitti yhdeksän maailmanmestaruutta peräkkäin Sébastian Loebin kanssa ja Julien Ingras-

Elävä Rallimuseo mukana menossa

Useampi museovieras on nähnyt Timo Salosen kunniaksi rakennetun Datsun 160 J Violet -kaksoiskappaleen Rallimuseossa vieraillessaan. Viime vuoden marraskuussa Ilkka Kalmanlehto pakkasi historic-autonsa trailerille ja lähti Timo Salosen ja Seppo Harjanteen renkaanjäljissä kohti Portugalin Luso-Bussaco-rallia. Rallimuseo seurasi tiiviisti ennakkovalmisteluja, matkan etenemistä ja kisafiiliksiä some-kanavillaan. Tarkoituksena oli tuoda rallihistoriaa elävällä tavalla esiin tämän päivän ralliyleisölle.

DATSUN OSANA ELÄMÄÄ

– Isällä oli aina lapsuudessani Datsuneita. 12-vuotiaasta sain ajaa soratiet, kun oltiin isän kanssa liikenteestä. Siitä se ajamisen palo syntyi, Ilkka Kalmanlehto muistelee 70-lukua.

Teininä rallia käytiin katsomassa aina kun siihen oli mahdollisuus.

– Sykähdyttävä hetki oli 70-luvun lopun Champion Nordic -ralli, jossa lähtöalueella näin Erkki Pitkäsen starttaavan Datsun Violetilla, Kalmanlehto kuvailee, – silloin tajusin, että Datsuneilla voi tehdä kovaa tulosta.

sia on voittanut kahdeksan mestaruutta Sébastian Ogierin kanssa.

RALLIMUSEON KARTTURIT-TIMANTTI

AVATAAN 27.5.2022 KLO 10.

Kalmanlehto päätyi itsekin ralliauton rattiin ajokortin saatuaan ja nälkä kasvoi syödessä:

– Kyläkisat ovat hienoja, mutta isot kisat vetivät, kun pisteet riittivät yleiseen luokkaan. Jyväskylän Suurajoihin osallistuttiin muun muassa Nissan Sunny GTR:llä vuonna 1998, mutta sen jälkeen harrastus jäi tauolle, kunnes vuonna 2016 kuvioon tulivat historic-autot. Violet rakentui Harjun näytösajoon 2019.

SANREMO SEURAAVANA

Portugalin rallissa viime vuonna ajo päättyi keskeytykseen, mutta fiilis reissusta oli mahtava. Seuraavana suunnitelmissa on Sanremon ralli huhtikuussa, sinnekin mennään Timo Salosen esikuvan mukaan.

– Ihan innoissaan ollaan menossa: kun 12-vuotiaana odotti asfalttiteiden loppuvan, että pääsi itse rattiin, niin nyt sitä samalla innolla odottaa, että pääsee asfaltille. Vaikea kisa odotettavissa, mutta äärimmäisen hauska, Kalmanlehto virnistää.

Seuraa kisamatkaa Rallimuseon mukana somessa!

Timo Pulkkinen haastattelee Risto Mannisenmäkeä Rallin illassa 2109. Yleisö ja kartturikollegat Martti Tiukkanen ja Ilkka Kivimäki kuuntelevat tarkasti.

ELINA TOUKOLA

Datsun 160 J Violet Timo Salosen renkaanjäljillä Portugalin Lus-Bussacossa marraskuussa 2021. Kuljettajana Ilkka Kalmanlehto ja kartturina portugalilainen Tiago Neves. Kuva: JM Lamas

Hymyä, kamera käy!

PETRI NIEMENMAA

Vanhoja ajoneuvoja tarvitaan usein erilaisissa kuvauksissa. Mainoskuvaukset ovat helppoja, niihin tarvitaan usein vain pari autoa ja tuotantobudjettia on. Elokuvat ja tv-sarjat ovat vaikeampia, kalustoa tarvitaan usein paljon ja useampaan kertaan kuvausten aikana. Ja erityisesti kotimaiset tuotannot tehdään lähes aina sangen niukalla budjetilla. Tuotantoyhtiöillä on yleensä omat järjestäjät, jotka hankkivat kuvauksissa tarvittavan kaluston yleensä itse, mutta joskus myös alihankkijoita käyttäen. Kalustoa etsitään ja hankitaan yleensä alan harrastajilta, harrastejärjestöiltä ja -kerhoilta sekä joskus myös ajoneuvomuseoista. Myös Mobiliasta kysytään kalustoa kuvauksiin usein. Välillä kuitenkin unohdetaan, että kaikki esillä olevat esineet eivät ole museon omistuksessa ja kun tarvitaan kuljetuksia tai henkilökunnan työtä, niin sitä ei pyhällä hengellä tehdä. Joten toteutuneita kuvauskeikkoja on harvoin.

URPON WAXENBERGER

Mobilia oli mukana Urpo Lahtisen elämästä kertovan Tuotantoyhtiö Hihhihhii

Oy:n (mm. Aku Hirvikoski ja Janne Kataja) Hymyä! -televisiosarjan kuvauksissa Pirkanmaan alueella maalis-huhtikuussa 2021. Sarja tulee ulos C Morelta 2022. Kuvauksissa haluttiin käyttää Urpolla aikanaan ollutta aitoa Mercedes-Benz 300 SEL 6.3 Waxenbergeriä. Tuotantoyhtiö neuvotteli ehdoista auton omistajan kanssa ja kuvaukset, joissa autoa tarvittiin, päätettiin järjestää Mobiliassa, jossa auto on turvallisesti säilytyksessä.

PALJON VALMISTELUJA

Kuvausta varten tyhjennettiin säilytyshallia ja rakennettiin sinne iso led-seinä, jossa maisema vaihtui taustalla auton pysyessä hallissa paikoillaan. Kuvausympäristö rakennettiin hyvin aikaisin aamulla, kuvauspäivä oli pitkä ja erilaisia kohtauksia oli useampia, joten vasta myöhään illalla lavastus purettiin. Tuotantoyhtiön henkilöitä ja näyttelijöitä oli yhteensä noin 25 henkeä. Mobilian henkilökunta järjesti kuvaukselle puitteet, vastasi auton siirroista ja tarvittaessa heilutti Waxenbergeriä takakulmasta, jotta filmille

saatiin enemmän ajofiilistä. Kokemus opetti, että tv-sarjan tekeminen autenttisesti on yllättävän työläs palapeli, muutaman sekunnin pätkä vaatii paljon val-

misteluja, rekvisiittaa ja eri alan ammattilaisia. Mutta vaatii se myös avustajilta pitkää pinnaa ja venymistä, kun kaikkea säädetään koko ajan lennossa.

Urpo Lahtista Hymyä! -sarjassa esittävä Aku Hirviniemi valmistautuu ajokohtaukseen maalaismaisemassa Urpon entisellä Waxenbergerillä Mobiliaan rakennetussa studiossa. Kuva: Petri Niemenmaa

Yhdessä tekeminen on ollut parasta

HEIDI RYTKY

Kesällä 1994 silloinen museonjohtaja Martti Piltz soitti Elina Ijäkselle ja pyysi avuksi Mobiliaan selvittelemään toimiston papereita. Työ venyi, ja Ijäs jatkoi markkinointi- ja toimistotehtävissä oman yrityksensä kautta vielä syksyllä, kun Kimmo Levä aloitti museonjohtajana.

Lopulta Levä sai houkutel tua Elinan Mobilian markkinointipäälliköksi. Ja sille tielle hän jäi. Tänä keväänä nykyinen apulaisjohtaja jää eläkkeelle yli 27 Mobilia-vuoden jälkeen.

NOPEAA KASVUA

Aluksi Mobiliassa työskenteli Elinan ja museonjohtajan lisäksi vain entistäjä Taisto Pantakoski. Kolmen kopla alkoi kuitenkin nopeasti kasvaa, ja 2000-luvun alussa Mobiliassa oli jo seitsemisen työntekijää. Nykyään vakituisia työntekijöitä on 13.

Alkuvuosina työ oli monipuolista. Sesonkiajan ulkopuolella Elina teki päätyönsä ohella joka päivä henkilökunnalle myös ruuat ja myi lippuja.

– Olimme kuin pieni perhe, hän hymyilee.

Merkittävänä etappina hän mainitsee kokoelmahotellin ensimmäisen vaiheen valmistumisen vuonna 2001. Lasten liikennepuiston eteen hän teki Kimmo Levän kanssa töitä vuosia. Sisukkuus palkittiin, ja EU-rahoituksella valmistui vuonna 2005 lasten liikennepuisto, jonka yhteistyökumppanina on alusta asti ollut Rahtarit ry.

Myös Kangasalan Matkailurenkaan perustamista vuonna 1996 Ijäs pitää tärkeänä yhteistyön avauksena. Sen kautta

tehtiin kunnan ja matkailutoimijoiden kanssa paljon hienoja hankkeita, kuten Keisarinharjun näkötornin rakentaminen ja infotaulut.

IHMISTEN KANSSA

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tulevat Elinan muistoissa voimakkaimmin esille. Myös kehittämistehtävät ovat olleet hänelle työn suola.

Yhtenä kohokohtana Elina muistaa Mobilian 25-vuotisjuhlavuonna 2011 pidetyn luokkakokouksen. Säätiön nousujohteinen matka tiivistyi hienosti, kun kokoon saatiin peräti 60 entistä ja nykyistä mobilialaista. Elinan mukaan Mobiliassa on vuosien varrella työskennellyt kesätyöntekijöineen lähes 200 työntekijää,

niitä monia henkilöitä, jotka ovat olleet Mobilian puolella. Heistä ensimmäisinä hänen mieleensä tulevat säätiön puheenjohtajana toiminut Tielaitoksen edustaja Leena Sälejoki-Hiekkanen sekä Kangasalan entinen kunnanjohtaja Jukka Mäkelä.

– Leena piti Mobiliaa arvossa ja hyvää huolta meistä. Jukan panos on myös ollut merkittävä, ja ystävyys on säilynyt. Erityisesti Elina innostuu kertoessaan pitkäaikaisesta yhteistyöstä ravintolayrittäjien Heini ja Pekka Tolpan kanssa.

– Kävin heitä itse houkuttelemassa Ruovedeltä Mobiliaan, ja siitä alkoi noin 10 vuoden yhteinen matka. Ystävyys on edelleen voimissaan, vaikka yhteistyö Mobiliassa on päättynyt.

Ihmiset Lappeenrannassa ovat olleet äärettömän ihania yhteistyökumppaneita, Elina kiittää.

Suurimman muutoksen työssään Elina on havainnut siinä, että henkilökohtaiset yhteydet esimerkiksi taustayhteisöihin ovat vähentyneet.

– Kun pitkään työssä olleet ihmiset jäävät eläkkeelle, heidän tehtävänsä eivät organisaatioissa siirry kenellekään, hän harmittelee.

HYVÄLLÄ MIELELLÄ ELÄKKEELLE

joista hän on rekrytoinut suurimman osan. Lisäksi hän on työskennellyt neljän eri museonjohtajan kanssa.

– Kaikkien kanssa on ollut kiva tehdä työtä, ja tiimityö on ollut hedelmällistä.

Verkostossa toimiminen on aina ollut Mobilialle leimallista. Elina kiittääkin

Elina kehuu, kuinka Tolpat aina miettivät uusia tapoja houkutella ja palvella asiakkaita. Esimerkkinä hän nostaa musiikki-illat, joita tehtiin yhdessä useina vuosina.

Viime vuosien työtehtävistä Elina päästää suurimmalla haikeudella irti Saimaan kanavamuseon hoitamiseen liittyvistä tehtävistä.

– Pääsin taas suunnittelemaan, kehittämään ja kokemaan onnistumista.

Elina myöntää, että eläkkeelle jääminen on vaatinut asennoitumista. Hän on aina tottunut tekemään paljon. Elämä on osoittanut myös sen, että kaikkea ei voi suunnitella. Siksi hän ei ole suunnitellut eläkeaikaakaan.

– Katson ensin miltä elämä näyttää, kun ei tarvitse aamulla herätä niin aikaisin, Elina hymyilee.

Tiettyjä tavoitteita kuitenkin on.

– Eläkkeellä on aikaa paneutua lapsenlapsiin. Mökkeily tulee olemaan iso osa elämää, samoin ystävät ja perhe. Lappiinkin ehtii ehkä useammin ympäri vuoden.

Ja Mobiliassakin Elina lupaa tulla välillä käymään.

Kaikkien kanssa on ollut kiva tehdä työtä, ja tiimityö on ollut hedelmällistä.

Mobilian henkilökunnassa tapahtui muutoksia alkuvuodesta. Pitkäaikainen apulaisjohtaja Elina Ijäs (keskellä) jäi eläkkeelle. Uutena kehittämispäällikkönä aloitti Anni Antila (vas.) ja hallintosihteerinä Taina Ojanen. Kuva: Mobilia/Heidi Rytky.

HEVOSVOIMIEN KANGASALA

PETRI NIEMENMAA

Kangasalla vietetään hevosvoimien teemavuotta. Se koskee niin heppoja kuin erilaisia ajoneuvoja. Vahvalle teemalle on vahvat perusteet, löytyyhän kaupungin alueelta paljon tarjontaa erilaiseen hevosharrastukseen liittyen ja kaksi valtakunnallisesti merkittävää ajoneuvomuseota sekä näiden päälle useita hevos- ja ajoneuvotapahtumia pitkin vuotta.

KURVAA KANGASALLE

Teemavuoden kunniaksi perinteinen kesäkuun Kurvaa Kangasalle -päivä laajenee Kurvaa Kangasalle -viikoksi. Viikko alkaa maanantaina 6.6. vapaamuotoisella harrasteajoneuvokokoontumisella Tampereen seudun mobilistien pyhätössä Restaurannassa. Tiistaina on vuorossa Ranskalainen ilta Vehoniemen automuseolla, kun Peugeotit, Citroënit, Renaultit, Panhardit ja Simcat kokoontuvat harjulle. Keskiviikkona on lasten mahdollisuus kurvailla veloituksetta Mobilian ranta-alueella sijaitsevassa Rahtarit-liikennepuistossa. Torstaina Mobilian Galleriassa esitellään italialaista tyyliä moneen lähtöön Bella Bella -näyttelyn yhteydessä, ja perjantaina

on Vehoniemen Motoristi-ilta ja esittelyssä Tehopiikit.

AARTEET ESILLE

Teemaviikko huipentuu lauantaina 11.6. Mobilian, Vehoniemen, Tampereen seudun mobilistien ja Suomen linja-autohistoriallisen seuran yhteiseen Kurvaa Kangasalle -tapahtumaan. Silloin tarjolla on runsaasti eri-ikäistä kalustoa sekä mahdollisuus kurvailla vanhalla linja-autolla Mobilian ja Vehoniemen välillä. Mobiliassa valitaan päivän aikana tapahtuman vauhdikkain, kurvikkain, kantikkain ja linjakkain ajoneuvo ja Vehoniemellä vietetään pienoismallipäivää. Polkupyöräharrastajien yhdistys Vanhat Velot osallistuu tapahtumaan vanhoilla polkupyörillään ja Tampereen seudun mobilistien Näsijärviajoon osallistuvat autokunnat kurvailevat Mobiliaan retken päätteeksi. Lauantaina 11.6. vietetään myös Kansallista museoajoneuvopäivää, joka näkyy pitkin valtakuntaa erilaisten tapahtumien sekä harrastajien pihoilla näkyvien ja tien päällä liikkuvien autotallien aarteiden muodossa.

SIRKUSVÄKEÄ, HEVOSIA – HORSES JA KIMMO KAIVANTO

SOILA KAIPAINEN

Kimmo Pyykkö -taidemuseo esittelee vuonna 2022 elämää sirkuksessa, hevosia ja tamperelaistaiteilija Kimmo Kaivannon tuotantoa.

SIRKUSVÄKEÄ

19.2.–22.5.2022

Museon näyttelyssä näkyvät klovnit, trapetsitaiteilijat ja taitavat eläinten ohjaajat. Mutta onko kaikki kuitenkaan sitä, miltä näyttää? Ester Heleniuksen sirkushahmot ovatkin pieniä nukkeja, Alice Kaira kuvaa oman elämänsä sirkusta, jossa hänellä itsellään on klovnin rooli.

Kangasalalaisista taiteilijoista sirkuksen maailmassa ovat liikkuneet tekstiilitaiteilija Virpi Kinnunen ja keraamikko Teemu Luoto. Taitavat esiintyjät, komeat hevoset ja isot kissaeläimet tuovat sirkusteltan maailman meillekin lähelle. Kun Kinnusen kuvakudokset ovat kooltaan isoja, Teemu Luodon keramiikassa sirkusväkeä ovat trapetsitaiteilijat ja karusellin pienet hevoset.

Tuulikki Pietilä: Tasapainoilija, pyöräilijä ja jonglööri (silkkipaino, 1961). Kuva: Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo

Teemu Luoto: Hevoskaruselli (keramiikka).

Kuva: Jussi Koivunen

Hevosvoimien teemavuosi Kangasalan matkailussa näkyy myös Kimmo Pyykkö -taidemuseon ohjelmassa. Museon kesänäyttelyssä pääosaan nousevat hevoset. Ja millaiset hevoset! Osa hevosista kirmaa ja piehtaroi vapaana, jollakin on selässään ratsastaja, marsalkka Mannerheim tai nuori tyttö tai vaikkapa cowboy, jostakin rakkaasta hevosesta on muistona vain kallo. Nina Ternon sirot ratsut on valettu pronssiin, Kain Tapperin lapsuuden he -

vosen kallot on veistetty puuhun ja Petri Ala-Maunuksen cowboyt on maalattu kankaalle. Maria Stereo vasta suunnittelee teoksiaan. Kesän tullen nekin saapuvat viettämään hevosvoimaista kesää Kimmo Pyykkö -taidemuseossa.

KIMMO KAIVANTO 17.9.2022–8.1.2023

Tampereella pitkään vaikuttaneen Kimmo Kaivannon (1932–2012) taiteeseen päästään tutustumaan syksyllä. Näyttely toteutetaan yhdessä Kimmo Kaivanto säätiön kanssa. FT Kimmo Sarje kuratoi

Teemu

kokonaisuuden Kimmo Kaivannon kantaaottavista teemoista. Kaivanto kantoi huolta luonnon tilasta ja sodan ja väkivallan uhkasta. Molemmat teemat näkyvät vahvasti hänen 1960–1970-lukujen vaihteen tuotannossaan.

Museon kolmannessa kerroksessa sijaitseva pysyvä Pitkän matkan ateljee -näyttely esittelee kuvanveistäjä Kimmo Pyykön elämää ja uraa.

KURVAA KANGASALLE -PÄÄTAPAHTUMA MOBILIASSA JA VEHONIEMEN AUTOMUSEOLLA LAUANTAINA 11.6. KLO 10–15

Kangasalle kurvattiin viime kesänä kosteasta kelistä huolimatta hymyssä suin. Kuva: Martti Korhonen/Mobilia

Luoto: Sirkuspelle, naamio (keramiikka, 1995). Kuva: Jussi Koivunen

Kulttuuri- ja hyvinvointitori • 9.4.

Kaupungin suurin järjestötapahtuma kokoaa yhteen laajan kattauksen paikallisten kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen tuottajien, kolmannen sektorin ja kaupunkiorganisaation osaamista sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia Pikkolan tapahtumakentälle.

Lamminrahkan Katufiesta • 14.5.

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Lamminrahkan Katufiesta herättää eloon rakentuvan kaupungin. Kaikille avoimessa tapahtumassa luvassa kiinnostavaa ohjelmaa koko päivän. Tule tutustumaan alueen asuntotarjontaan ja rakentuvaan elämään Lamminrahkassa! Lue lisää: lamminrahka.fi

Kangasalan kesänavaus • 4.6.

Perinteinen kesänavaus Kangasalan Pirtillä. Arvovaltaisen kunniavieraan avaamassa juhlassa ylioppilaiden puheita ja yhteislaulu Kesäpäivä Kangasalla.

Kangasalan kesäteatterin kauden avajaiset • 4.6.

Längelmäveden rannalla, katetussa katsomossa viihdytään teatterin, komedian ja musikaalin parissa. Katso koko ohjelmisto: kangasalankesateatteri.fi

Osallistava katutaidetapahtuma kesäkuussa

Ohjelma julkaistaan osoitteessa: kangasala.fi/tapahtumat

Lasten Löytöretkiviikko • 27.6.–3.7.

Lasten festarit • 30.6.

Lähde seikkailulle Kiljusen herrasväen matkassa ympäri kaupunkia. Luvassa hauskaa tekemistä koko perheelle. Katso ohjelma: lastenloytoretki.fi

Taiteiden Yö • 23.9.

Taide ja tekeminen valtaavat kaupungin ensimmäistä kertaa Kangasalla järjestettävässä Taiteiden Yö -tapahtumassa.

Kauhujen Kangasala –hirveä halloween viikonloppu • 28.–30.10.

Halloween-viikonloppu on täynnä hiuksia nostattavan hirweää ohjelmaa Kangasalla. Lähde mukaan, jos uskallat… Jouluparaati • 26.11.

Joulu saapuu Kangasalle uuden jouluperinteen myötä.

Laukkaa Kangasalle -viikko • 18.–24.7.

Heinäkuussa Kangasalla lasketaan hevosvoimat valloilleen. Tapahtumaviikon aikana tallit ja muut vierailukohteet järjestävät hauskaa hevosaiheista ohjelmaa kaikenikäisille.

Hevoskarnevaali 23.7.

Hevosten superviikko huipentuu koko perheen markkinatapahtumassa Pikkolassa. Ohjelmassa muun muassa huikea hevosshow, kepparimestaruuskisat, musiikkia ja kohtaamisia!

Varsamäen hevosajoneuvomuseo 21.–24.7.

Tutustu historiaan satojen hevosajoneuvojen kertomana päivittäin klo 10–18. Liput 4 €. Lue lisää: visitkangasala.fi

HeppaHubaa • 2.7.

Suosittu kesätapahtuma Pohtiolammen ratsastuskeskuksella kutsuu puuhailemaan hevosten kanssa. Ohjelmassa on myös hevosnäytöksiä, talutusratsastusta ja monenlaisia askartelupisteitä.

Avoimet tallit elokuussa

Tule tutustumaan Kangasalan talleihin, niiden toimintaan ja asukkaisiin.

Valtakunnallinen suomenhevosen päivä 6.9.

Kangasalla juhlistetaan suomenhevosen omaa päivää!

Hämeen eskadroonan Tapaninratsastus 26.12.

Juhlava eskadroonakulkue tuo ratsukot keskustaan.

Kaikki hevosista Kangasalla: hevosvoimainen.fi

TAPAHTUMAKALENTERI 2022

MAALIS–HUHTIKUU

Perjantai 18.3. Kertomuksia teistä- ja Suomi liikkeelle 1920-luvulla -näyttelyt avautuvat yleisölle Mobiliassa. Lisäksi Rallimuseo, Tie vie –museotiet suomalaisuuden peilinä, Tarinoita siirtotyömailta, Bella Bella –italialaista tyyliä ja Mobilian klassikot avoinna klo 10–16.

• Lauantai 19.3. Winter Swap Meet, Teivon Ravikeskus, FHRA Tampereen seutu, fhra-tre.net

• Tiistai 22.3. Vapriikki-luentosarja, Yliopistonlehtori Marko Nenonen: Fossiiliton liikenne liikenneverkon muokkaajana – mikä muuttuu? Vapriikissa klo 17–18, Tampereen seudun mobilistit, www.tammob.com

• 26.3. alkaen Vehoniemen Automuseo avoinna klo 10–17, www.automuseo.com

• Lauantai–sunnuntai 2.–3.4. Hot Rod & Rock Show Tampereella. Mobilia mukana tapahtumassa.

• Lauantai 9.4. K50-messut Tampereella. Mobilia mukana tapahtumassa

• Tiistai 26.4. Vapriikki-luentosarja, aihe vielä avoinna, Vapriikissa klo 17–18, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai–sunnuntai 30.4.–1.5. Classic Motorshow Lahdessa. Mobilia mukana tapahtumassa.

TOUKOKUU

Mobiliassa avoinna Kertomuksia teistä, Suomi liikkeelle 1920-luvulla, Rallimuseo, Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä, Tarinoita siirtotyömailta, Bella Bella – italialaista tyyliä ja Mobilian klassikot klo 10–16. Rahtarit-liikennepuisto avoinna toukokuussa viikonloppuisin klo 10–15.

• Lauantai–sunnuntai 30.4.–1.5. Classic Motorshow Lahdessa. Mobilia mukana tapahtumassa.

• Sunnuntai 1.5. Rahtarit-liikennepuiston ajokauden avajaiset Mobiliassa sekä vappulounas

• Sunnuntai 1.5. Vappuajelu Tampereen Hämeenpuistosta Mobiliaan, Tampereen seudun mobilistit

• Sunnuntai 1.5. Vappu Vehoniemellä: harrasteajoneuvokokoontumisia

• Perjantai 6.5. Pirkanmaan paras museoajoneuvon entisöinti palkitaan Olavi Sallinen -palkinnolla Vehoniemen Automuseolla klo 18, Tampereen seudun mobilistit

• Sunnuntai 8.5. Äitienpäivälounas Mobiliassa

• Lauantai 14.5. Minien kesäkauden avaus Mobiliassa

• Lauantai 14.5. Benz Gaggenau -paloauto 100 vuotta. Lielahti-päivä, Lielahti-cruising, Tampereen seudun mobilistit

• Sunnuntai 15.5. Rallin ystävien Suurajot vol. 1 Mobiliassa

• Sunnuntai 15.5. Motoristin kesä alkaa Kangasalta -tapahtuma ja Pirkanmaan motoristien kirkkopyhä Kangasalla, Vehoniemen Automuseo

• Maanantai 16.5. Ajoretki Ahvenistolle, yhteislähtö Mobiliasta klo 17, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 21.5. Valtakunnallinen Ranskalainen visiitti Mobiliassa

• Lauantai 21.5. Kesäkukkacruising Kangasalla, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 28.5. Waltikka Cruising Valkeakoskella

• Lauantai–sunnuntai 28.–29.5. Mama’s Classics, Vaihmalan hovi, www.mamasclassic.fi

KESÄKUU

Mobiliassa avoinna Kertomuksia teistä, Suomi liikkeelle 1920-luvulla, Rallimuseo, Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä, Tarinoita siirtotyömailta, Bella Bella – italialaista tyyliä ja Mobilian klassikot sekä Rahtarit-liikennepuisto klo 10–18.

• Maanantai 6.6. Harrasteajoneuvokokoontuminen Restaurannassa, Tampereen seudun mobilistit

• Tiistai 7.6. Pirkanmaan Ranskalainen visiitti Vehoniemen Automuseolla

• Keskiviikko 8.6. Kurvaa liikennepuistoon, Rahtarit-liikennepuistossa vapaa-ajo klo 10–18

• Torstai 9.6. Italialaiseen tyyliin Mobiliassa

• Perjantai 10.6. Vehoniemen motoristi-illassa museon moottoripyöräosaston Tehopiikit esittelyssä ja näytösajoa Vehoniemenharjulla

• Lauantai 11.6. Kurvaa Kangasalle -päätapahtuma Mobiliassa ja Vehoniemen Automuseolla, joiden välillä kurvaillaan Suomen linja-autohistoriallisen seuran veteraanibusseilla. Vehoniemellä järjestetään Suomen pienoismallikeräilijärekisterin pienoismallipäivä. Mobilian pihamaalla palkitaan tapahtuman kurvikkain, kantikkain, vauhdikkain ja linjakkain ajoneuvo. Mukana myös Vanhat Velot. Lisäksi Tampereen Seudun Mobilistien vuotuinen Näsijärvi-ajo huipentuu Mobiliaan.

• Torstai 16.6. Arctic Circle Rally poikkeaa Mobiliassa

• Perjantai 24.6. Juhannusaaton yökahvila klo 24 asti Vehoniemen Automuseolla

• Maanantai–sunnuntai 27.6.–3.7. Lasten Löytöretki Kangasalla, Mobilia ja Vehoniemen Automuseo mukana tapahtumassa.

• Torstai 30.6. Lasten festarit Mobiliassa

HEINÄKUU

Mobiliassa avoinna Kertomuksia teistä, Suomi liikkeelle 1920-luvulla, Rallimuseo, Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä, Tarinoita siirtotyömailta, Bella Bella – italialaista tyyliä ja Mobilian klassikot sekä Rahtarit-liikennepuisto klo 10–18.

• Perjantai–lauantai 1.–2.7. RestauRanta Markkinat Teivon ravikeskuksessa, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 2.7. Volvo-harrastajien kesätapaaminen Mobiliassa

• Lauantai 9.7. Racecoast Rockin’ Fest #11, Kisaranta

• Lauantai 30.7. Pirkanmaan motoristien hyväntekeväisyys run poikkeaa Mobiliaan

SYYS–JOULUKUU

Mobiliassa avoinna Kertomuksia teistä, Suomi liikkeelle 1920-luvulla, Rallimuseo, Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä, Tarinoita siirtotyömailta ja Mobilian klassikot klo 10–16. Rahtarit-liikennepuisto suljettu.

• Lauantai 17.9. Citroën XM- ja Xantia-harrastajien kokoontuminen Mobiliassa

• Perjantai 23.9. Taiteiden yö Kangasalla, Mobilia mukana tapahtumassa.

• Lauantai 8.10. October Swap Meet, Teivon Ravikeskus, FHRA Tampereen seutu

• Lauantai 15.10. Valtakunnallinen pienoismallipäivä Vehoniemen Automuseolla yhteistyössä Pienoismallikeräilijärekisteri

• Torstai–sunnuntai 27.–30.10. Nalle-viikko Mobiliassa

• Sunnuntai 13.11. Isänpäivälounas Mobiliassa

• 26.11.–18.12. Vehoniemen Automuseon Joulupuoti ja Joulupuuropäivät

• Lauantai–sunnuntai 10.–11.12. Vehoniemen Joulumyyjäiset

TOISTUVAT TAPAHTUMAT

• 29.4.–9.9. Vehoniemen Automuseolla Motoristien iltakahvila kesäperjantaisin

• 3.5. • 7.6.• 5.7.• 2.8. Vehoniemen Automuseolla merkkikohtaisia harrasteajoneuvokokoontumisia, jolloin museo avoinna klo 21 asti (säävaraus klo 19 jälkeen).

• 1.5.–30.9. Tampereen Seudun Mobilistien Mustanlahden kokoontumiset keskiviikkoisin klo 18

ELOKUU

Mobilia avoinna 14.8. asti klo 10–18, 15.8. alkaen klo 10–16. Rahtaritliikennepuisto avoinna 14.8. asti joka päivä klo 10–18, 15.8. alkaen viikonloppuisin klo 10–16.

• Torstai–sunnuntai 4.–7.8. Jyväskylän MM-ralli. Rallimuseo mukana tapahtumassa.

• Lauantai 6.8. Pikkola-piknik, harrasteajoneuvotapaaminen & peräkonttikirppis Pikkolan koulun omenatarhassa. Tampereen seudun mobilistit, FHRA Tampereen seutu, Pirkanmaan Volkkariyhdistys ja Vehoniemen Automuseo.

• Torstai 11.8. Museoiden ilta Kangasalla, Mobilia ja Vehoniemen Automuseo mukana tapahtumassa.

• Lauantai 13.8. Kanttiautokruising lähtö klo 11 Hämeenpuisto, lounas klo 12 Mobiliassa, Arboretum Frick klo 14, Vehoniemen Automuseo 15.30, Tampereen seudun mobilistit

• Keskiviikko–torstai 24.–25.8. Tiepäivät Tampereella. Mobilia mukana tapahtumassa.

• Lauantaina 27.8. Kangasalan varaosa- ja rompepäivät Mobiliassa, Tampereen seudun mobilistit

• Lauantai 27.8. VehoniemiAjo starttaa Vehoniemeltä ja päättyy Mobiliaan

• Lauantai 27.8. Mersut.-tapahtuma Mobiliassa

• Sunnuntai 28.8. Rallin ystävien Suurajot vol. 2 Mobiliassa

POLKUAUTOT kestosuosikki

ELINA TOUKOLA

Lapsiperheet ovat Mobilian tärkein kohderyhmä, ja siksi museolla on aina haluttu tarjota viihdyttävää tekemistä myös pikkuväelle. Sisätiloissa pääsee pelaamaan Sega Rally -peliä yksin tai yhdessä kaverin kanssa ja leikkipaikalta löytyy puuhailtavaa. Salapoliisitehtävä virittää hoksottimet havainnoimaan ympärilleen näyttelyssä.

LIIKENNEPUISTOSSA OPPII

Kesäaikaan lasten ehdoton ykkönen on liikennepuisto polkuautoineen. Liikennepuistossa 4–12-vuotiaat pääsevät tutustumaan tieliikenteeseen ja sen kiemuroihin havainnollisella tavalla polkuauton ratissa. Tarkkailtavaa on paljon: kummalle kaistalle sitä pitikään mennä risteyksestä käännyttäessä, miten kääntymisestä kerrotaan muille, tuleeko suojatiellä kävelijöitä ja pitikö vielä huomata liikennemerkkikin?

Mitä sitten, jos ei muista, mitä kolmionmallinen liikennemerkki oikein tarkoittaa?

Onneksi liikennepuistossa on aina neuvomaan valmis liikennepuisto-ohjaaja. Ohjaaja auttaa sopivan auton löytymisessä, turvavyön kiinnittämisessä ja ohjaa ajajia huomioimaan liikennesäännöt jokaisen ajajan ikä huomioiden. Tietysti ohjaaja myös valvoo, ettei meno puistossa ylly liian vauhdikkaaksi, jotta kaikilla on turvallista olla.

YKSILÖLLISTÄ AJOKALUSTOA

Suurin osa liikennepuiston kalustosta on tehty Mobilian omalla pajalla. Jokainen auto onkin omanlaisensa yksilö. Liikenneturvallisuuden edistämisestä kiinnostuneet yritykset ja yhteisöt voivat halutessaan sponsoroida liikennepuistoon uutta kalustoa ja saada samalla näkyvyyttä itselleen. Kautta vuosien suosituimpia autoja ovat olleet poliiisiauto, linja-auto ja vauhtiraidoissa liikkunut auto. Suosituimmat autot päätyvät tietenkin huoltoonkin kaikista useimmin: siellä niihin vaihdetaan

Rahtareiden iloisen oranssi polkuauto kuuluu puiston suosikkeihin. Kuva: Petra Kotro Photography

renkaita, oiotaan peltejä ja kiristellään ketjuja. Viime vuonna tehtiin yhteistyötä paikallisen KS-Pelti Oy:n kanssa ja varastoon saatiin uusia autoaihioita. Niinpä nyt sponsoreiden on mahdollista saada oma auto liikennepuistoon hyvinkin nopealla aikataululla. Lisätietoja voi kysellä petri. niemenmaa@mobilia.fi.

HIEKKATÖITÄ

Liikennepuiston yhteydessä toimii kolikkoperusteisesti myös hydraulinen kaivuri, jolla pääsee testaamaan, millaista olisi kaivinkoneen kuljettajan työ. Kaivuriin ei ole alaikärajaa, ja se on osoittautunut erittäin pidetyksi.

Kotimainen pakoputkistoja teräsputkivalmistaja

PETRI NIEMENMAA

FennoSteel Oy on Pohjoismaiden suurin henkilö- ja pakettiautojen sekä työkoneiden pakoputkien valmistaja. Tämän lisäksi yritys on yksi merkittävimmistä teollisuuden ohutseinäisten teräsputkien ja erikoistuotteiden valmistajista. Asiakkaina ovat johtavat eurooppalaiset varaosien tukkukauppiaat, komponentti-, ajoneuvo- ja työkonevalmistajat sekä liikenneturvallisuustuotteiden ja rakentamisen ammattilaiset.

LAATUA VUODESTA 1985

FennoSteelin juuret ulottuvat vuoteen 1985, jolloin pakoputkien, äänenvaimentajien ja ohutseinäisten teräsputkien tuotanto käynnistyi Parkanossa Pirkanmaalla.

– Vuonna 1985 pakoputken tehtävänä oli vaimentaa moottorin ääntä ja siirtää pakokaasut turvallisesti moottorista auton taakse. Sittemmin kehittyi asteittain tiukkeneva päästölainsäädäntö, jonka seurauksena nykyautot on varustettu ka-

talysaattoreilla ja hiukkassuodattimilla. Eri laiset anturit on integroitu pakoputkistoon ohjaamaan moottorin ohjauselektroniikkaa sekä päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintaa, kertoo vientipäällikkö Juha Laiho pakoputkien kehityksestä. Yritys valmistaa vuosittain noin 700 000 pakoputkea ajoneuvo- ja työkonekäyttöön, myös klassikkoajoneuvoihin

MITTATARKAT JA RÄÄTÄLÖIDYT TUOTTEET

FennoSteelin teräsputket tunnetaan mittatarkkuudesta ja korkeasta laadusta niin raaka-aineen, korroosionkestävyyden kuin hitsattavuuden osalta. Teräsputkien käyttöalue on laaja: pakoputkistoista liikennemerkkeihin ja kasvihuoneista laivanrakennukseen ja kalusteisiin. Erilaisiin käyttökohteisiin kehitetyillä pinnoitteilla teräsputkien korroosionkesto on nostettu aivan uudelle tasolle esimerkiksi maatalouden ja

kasvihuonerakentamisen emäksisessä ympäristössä.

Pakoputkien rinnalla FennoSteel jatkojalostaa teräsputkia komponenteiksi konekantaan soveltuviin asiakastarpeisiin. Tyypillisiä työvaiheita ovat laserleikkaus, taivutus, litistys, päänmuokkaus, laipoitus, eristys, hitsaus ja ultraäänipuhdistus. Materiaaleina jatkojalostettavissa putkissa käytetään yleensä pinnoitettua terästä, ruostumatonta terästä ja alumiinia.

– Pitkässä juoksussa polttomoottorit tulevat väistymään sähköautojen tieltä, se on selvää, mutta toistaiseksi hydridimalleissakin pakoputkisto tarvitaan, kommentoi Juha Laiho yhtiön tulevaisuutta jatkaen, – sen takia muiden kuin pakoputkituottei-

Teillä mukana

den liikevaihtomme onkin vahvassa kasvussa.

FENNO GALLERIA

FennoSteel on Mobilian Gallerian uusi nimiyhteistyökumppani. Gallerian nimi on siis jatkossa Fenno Galleria.

– Fennolle yhteistyö valtakunnallisen vastuumuseo Mobilian kanssa on hieno mahdollisuus olla mukana tukemassa suomalaisen tieliikenteen historiaa, taustoittaa FennoSteelin toimitusjohtaja Antti Poussa. Gallerian sisältö pysyy ennallaan, sieltä löytyy vuosittain vaihtuva kymmenen ajoneuvon pienoisteema ja noin 30 muuta erilaista eri aikakauden klassikkoajoneuvoa Waxenbergeristä Kekkosen Cadillaciin.

Robotisoitu taivutus- ja muokkaussolu kykenee jalostamaan putkituotteita aina D114,3 mm halkaisijoihin saakka. Kuva: FennoSteel Oy

VIIMEISEN KESÄN MAISEMAT IHASTUTTIVAT

Mobilia-palkinto myönnettiin Jussi Jäppiselle

HEIDI RYTKY

Vuoden 2022 tieliikennehistorian Mobilia-palkinto on myönnetty teokselle Viimeisen kesän maisemia Aikamatkailua Suomessa 1939–2019 (Atena 2019). Värikuvamatka halki historiallisen Suomen on graafinen suunnittelija, tietokirjailija ja valokuvaaja Jussi Jäppisen taidonnäyte.

Jussi Jäppinen sai 1980-luvulla tehtäväkseen koostaa Saksasta löytyneet vanhat väridiat yhtenäiseksi teokseksi. Kuvat oli ottanut saksalainen Hans Wagner, joka kesällä 1939 kiersi Suomessa kuvaamassa olympialaisten tulevaa isäntämaata. Toisen maailmansodan vuoksi olympialaiset kuitenkin peruttiin, ja kuvat hautautuivat vuosikymmeniksi arkistoon. Kesällä 2019 Jäppinen kiersi reitin uudelleen ja selvitti, miten Suomi on muuttunut 80 vuodessa. Samalla hän ikuisti uudet maisemat vanhojen rinnalle.

SILTA MENNEESTÄ TÄHÄN PÄIVÄÄN

Kulkeminen ja ympäristön tarkkailu on aina kiinnostanut Jussi Jäppistä. Lisäksi hän on useimmissa teoksissaan rinnastanut menneisyyden ja nykyisyyden. Jäppisen mukaan keskeiset suomalaisuuden symbolit, kuten Kuopion torin tunnelma

tai Koli, olivat helppoja kuvata. Välillä haasteeksi muodostui kasvillisuuden tai rakentamisen lisääntyminen. Suurin konkreettinen muutos oli kuitenkin se, että osa Wagnerin kuvauskohteista ei kuulunut enää Suomeen.

– Rajamuodollisuudet, epävarmat ennakkovaraukset, kielimuuri, kielletyt paikat ja aikatauluongelmat estivät vierailun joissakin kohteissa, Jäppinen kertoo.

Kunnioitus 1930-luvun autoilijoita kohtaan kasvoi, kun Jäppinen ajeli pitkin asfalttiteitä ladattavalla Toyota Priuksellaan.

– Hans Wagnerilla oli hyvä tuuri, sillä kesä 1939 oli aurinkoinen. Se näkyy myös

kuvissa. Sateenliejuiset hiekkatiet jäivät yhtä tapausta lukuun ottamatta häneltä kokematta, Jäppinen toteaa.

Hän toivoo, että joku tekisi vastaavan kierroksen vuonna 2099 ja saisi todistaa, että maailma on 80 vuodessa muuttunut hyvään suuntaan.

Palkintolautakunta luonnehti Jussi Jäppisen teosta yleväksi ja visuaalisesti upeaksi kirjaksi, joka kuvaa ansiokkaasti myös Suomen liikenteen historiaa. Tuomaristo kiinnitti huomiota siihen, että myös kesä 2019 oli tavallaan viimeinen, kesä ennen koronaa.

Se luo kahden kesän välille sattumalta

sillan, joka antaa kirjalle lisää ajankestävyyttä.

”TUNTSA” SAI

KUNNIAMAININNAN

Tuomaristo huomioi kunniamaininnalla Jussi Muotialan teoksen Pappa-Tunturista Tigeriin (Alfamer 2020). Perusteellista teosta tervehdittiin ilolla, sillä aihe oli monelle tuulahdus omasta nuoruudesta. Tunturi-mopon katsottiin ansaitsevan oman historian.

–Seikkaperäinen pläjäys rakastetusta Tuntsasta, kirjaa kuvattiin.

Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Suomen historian dosentti Marko Tikka ja jäseninä olivat FT Tiina Miettinen, toimituspäällikkö Harri Domonyi, asiantuntija Jarmo Koistinen sekä ajoneuvoharrastajat Juha Hämäläinen ja DI Juhani Intosalmi. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 16 eri teosta.

Mobilia säätiö jakaa 4 000 euron arvoisen tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon joka toinen vuosi. Tavoitteena on edistää korkealaatuisen historiatiedon tuottamista, kansantajuistamista ja julkaisemista tieliikenteen alalta. Palkinnon lahjoittavat Mobilia säätiön taustayhteisöt.

Jussi Jäppinen kesän 2019 kuvausmatkalla Eduskuntatalon katolla. Kuva: Hanne Salonen.

MOBILIASSA

PETRI NIEMENMAA

Mobilia on tieliikenteen valtakunnallinen vastuumuseo, ja yksi osa vastuumuseotehtäviä on olla mukana alan isoissa yleisötapahtumissa. Tällaisia ovat Tampereen Hot Rod & Rock Show, Lahden Classic Motorshow ja Jyväskylän MM-ralli. Tavoitteena niissä on esitellä suurelle yleisölle tieliikenteen kulttuuriperintöä ja ajoneuvohistoriaa kyseisen tapahtuman hengessä.

CLASSIC MOTORSHOW’SSA AINA MUKANA

Classic Motorshow’ssa Mobilia on ollut mukana joka kerta heti ensimmäisestä näyttelystä vuodesta 2008 lähtien. Näyttely on koko toimialan yhteinen ajokauden avaustapahtuma, joka kerää alan ihmiset yhteen. Esillä on kalustoa monipuolisesti mopoista raskaaseen rautaan. Mobilian rooli tai esilläolo Lahdessa on vaihdellut vuosittain: joskus on näytty vain omalla osastolla ja joskus laajemmin. Esimerkiksi vuonna 2016 hyödynnettiin Sorateiden virtuoosit -ralliteemaa, kun Mobilian Rallimuseoon liittynyt joukkorahoitushanke huipentui Classic Motorshow’hun. Vuon-

na 2018 Mobilian oman Linjakasta menoa -teemanäyttelyn markkinointiin liittyen Lahdessa tarjottiin messukävijöille nostalgisia museobussikierroksia Mobilian vuoden 1956 Scania-Vabisilla.

KOLMAS KERTA TODEN SANOO

Kevään 2022 Classic Motorshow’n osalta Mobilian suunnitelmat ovat selkeät. Mukana ollaan vappuviikonloppuna, jos vain koronatilanne sallii näyttelyn järjestämisen kahden peruuntuneen vuoden jälkeen. Isot näyttelyt ja tapahtumat ovat yleensä viikonlopun mittaisia, mutta niiden suunnittelu aloitetaan jo hyvissä ajoin muutamia kuukausia ennen h-hetkeä. Tammikuussa kyllä jo tiedetään, miten esillä ollaan. Vaikein rasti suunnittelussa on kaluston siirtoon liittyvät asiat, varsinkin silloin kun siirrettäviä ajoneuvo-

ja on useita. Millä viedään, milloin viedään ja miten varaudutaan reissussa vastaan tuleviin ongelmiin.

Lahdessa Mobilia on tänä vuonna esillä monella tavalla. Oman osaston kärkenä ovat uudet Suomi liikkeelle 1920-luvullaja Kertomuksia teistä -näyttelyt. Mobilia on myös vahvasti mukana Ajoneuvomuseoiden neuvottelukunnan yhteisellä osastolla. Mobilian Rallimuseoon liittyvä

Rallimuseon ystävät ry on näyttelyssä esittelemässä toimintaansa ja tulevia tapahtumiaan. Näiden lisäksi Motorshow’n Työn sankarit -teemassa on esillä useita erilaisia Mobiliasta löytyviä työnsankareita Liikkuvan Poliisin Moto-Guzzista TVH:n Jyry-Sisu-hinuriin.

Classic Motorshow kerää toukokuun alussa lähes 20 000 henkeä Lahteen. Mobilia on ollut mukana joka kerta ensimmäisestä näyttelystä 2008 lähtien. Kuva: RLO Events / Riku Kaminen

JÄLLEEN TIEN PÄÄLLE

ELINA TOUKOLA

Jouni Nikula oli 1970-luvun loppupuoliskolla töissä Hollannissa, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus hankkia uusi Mercedes-Benz 123 300D suoraan tehtaalta Saksasta.

– Mersu oli kestävän ja vahvan auton maineessa, mutta tarkkaa tietoa minulla ei ollut syksyllä 1976, minkälaista autoa olin tilaamassa, Nikula kertoo, – korimalli oli nimittäin vielä tilatessa salaisuus. Jännitys olikin huipussaan alkuvuodesta 1977, kun Nikula oli paikan päällä vastaanottamassa autoa linjalta usean muun tilaajan seurassa. Auto täytti toiveet, ja käynti osoittautui mielenkiintoiseksi, kun tehtaalla esiteltiin valmistuslinjakin työvaiheineen.

– Tuolloin autoille oli seitsemän allasta eri pintakäsittelyjä varten, Nikula muistelee.

Auto tuli tutuksi heti ensimmäisellä ajomatkalla Stuttgartin tehtailta asemapaikkaan Amsterdamiin.

– Matka meni hyvin. Päällimmäisenä mieleen jäi, että tehtaalta autoon sai tasan 20 litraa polttoainetta. Enempää ei tippunut edes rahalla, joten sen puolen sai hoitaa ihan itse matkalla, Nikula naurahtaa.

YKKÖSAUTOSTA KESÄAUTOKSI

Puolentoista vuoden kuluttua Jouni Nikula saapui autoineen Suomeen. Mersu oli perheen ykkösauto, ja toisella autolla ajeltiin arkisia perheajoja. Ajan myötä – niin kuin vanheneville autoille tuppaa käymään – se siirtyi käyttöasteikossa alemmaksi, ja lopulta sitä käytettiin lähinnä kesäaikaan peräkärryn vetoon.

ENTISTÄ EHOMMAKSI

Mobilian pajalle Mercedes päätyi vuosi sitten. Auto kärsi ruosteesta tehtaan useista pintakäsittelyistä huolimatta. Mobilian entisöijä Ismo Koittola laittoi auton kuntoon.

– Lattiapellit sai käytännössä uusia etupenkkien alta kokonaan, ja ovien alareunat hitsasin kuntoon, Koittola kertoo.

Tuulilasin viereiset pystyreunat tiedettiin huonoiksi, koska niistä oli valunut vettä sisään, joten ne olivat ehdottomasti tehtävälistalla. Lisäksi laitettiin kuntoon muun muassa takalokasuojien kaaret, ja auto maalattiin osin uusiksi.

Mersulla on ajettu vain 400 000 kilometriä, ja sen ansiosta verhoilut olivat vie-

lä hyvässä kunnossa. Ne saivat huolellisen puhdistuksen Rockarolinan käsittelyssä ja ovat nyt kuin uudet.

– Autossa on hyvä kone, joten kyllä sillä on tarkoitus ajaa, Nikula kertoo ja jatkaa nauraen, – ongelma tosin on, että jos en-

ÄÄNI SADAN VUODEN TAKAA

MARTTI PILTZ

Tampereen seudun ensimmäinen paloauto merkittiin ajoneuvorekisteriin 17.8.1922. Benz Gaggenaun omistaja oli A.B. J.W. Enqvist O.Y., ja auton kuljettajaksi merkittiin A. Rantanen. Tehtailija Enqvist oli perustanut tehdaslaitostensa paloturvaksi vapaaehtoisen palokunnan pari vuotta aikaisemmin.

TEHDASTEKOINEN PALOAUTO

Suomessa ei ollut kuin muutama vanhempi paloauto, joista suuri osa oli Benz Gaggenau -merkkisiä. Gaggenaun tehdas oli rakentanut yhteistyössä pumpputehdas Ehrhardt & Sehmer AG:n kuorma-auton alustalle valmiin paloauton, jonka tärkein varuste oli aikoinaan erittäin tehokas (1 000 litraa minuutissa) palopumppu. Suomen oloissa Gaggenau oli suuri ja vahva auto. Siinä oli kuuden litran nelisylinterinen 40 hevosvoiman moottori.

Auton miehistö koulutettiin Saksassa. Auto toimitettiin Helsingin satamaan, josta se siirrettiin junalla Tampereelle. Asemalta auto ajoi omin voimin Lielahteen. Tarinoiden mukaan uusi paloauto herätti kateutta Tampereen palokunnassa, joka sai ensimmäisen paloautonsa vasta vuosien kuluttua.

PALOASEMA NIEMEN KARTANOLLA

Benz Gaggenauta varten perustettiin paloasema Niemen kartanon suureen navettatalliin. Se on yhä jäljellä. Gaggenau palveli hyvin ja pitkään. Siihen tehtiin joitakin muutoksia, kuten vaihdettiin ilmakumipyörät 1920-luvun lopulla, jolloin se sai kavereikseen kaksi VPK:n itse rakentamaa paloautoa. Viimeisen kerran se katsastettiin vuonna 1956 ja poistettiin rekisteristä vuonna 1957.

JÄLLEEN NÄHTÄVILLÄ

Ensin auto varastoitiin paloaseman yläkertaan. Sitten tehtaan silloinen omistaja Oy Serlachius Ab lahjoitti sen Suomen Automobiili-historialliselle Klubille. Monien mutkien kautta auto siirtyi vuonna 1997 Tampereen seudun mobilisteille. Vuosien kuluessa auton tekniikka oli vaurioitunut melko pahoin ja se oli purettu osiin. Auton ympärillä on puuhaillut muutaman henkilön joukko. Hitaasti, mutta varmasti, autoa on korjattu vuosien mittaan. Sitä ei varsinaisesti ole yritetty entisöidä, vaan se on pyritty saattamaan liikkuvaksi. Museovirasto on tukenut työtä.

Benz Gaggenaun 100-vuotissyntymäpäivää vietetään lauantaina 14. toukokuuta 2022 sen entisellä omalla paloasemalla Lielahden Niemen kartanon navettatallin pihalla Lielahti-päivän yhteydessä. Tuolloin kuullaan, mille kuulos-

nen autolla ei tullut ajettua, kun ajatteli jos se jää tielle, niin nyt sitä miettii, raskiiko, kun se on niin hieno.

taa ääni sadan vuoden takaa! Sen jälkeen auto siirtyy kesän 2022 ajaksi Vehoniemen automuseoon. Gaggenau on ollut näytteillä Mobilian Suomi turvassa 100 vuotta -näyttelyssä vuonna 2017.

Benz-Gaggenau on tehdastekoinen paloauto. Paloruisku on kiinteä osa autoa ja sai käyttövoimansa auton moottorista. Letkukärryt olivat auton takana, ja letkukelat kyljillä. Miehistö istui avopenkeillä auton molemmin puolin. Vasemman miehistöpenkin ensimmäinen palomies käytti hälytyskelloa. Lisäksi autossa oli isokokoinen, punainen valolamppu. Kuva: Tampereen seudun mobilistien arkistot

Jouni Nikula toi Keski-Euroopan työkomennukseltaan Mersun perheen ykkösautoksi. Nyt monien muistojen auto on jälleen siinä kunnossa, että sillä kelpaa ajella ja muistella menneitä. Kuva: Mobilia/Elina Toukola

Vaihtuvassa näyttelussä mm. kääpiöautoja, Jätskifarmari ja 100-vuotias Benz Gaggenau-paloauto. Moottoripyöräosastolla yhteistyössä Vetaraanimoottoripyöräklubin kanssa 90-luvun tehopiikit.

Kahviossa tarjolla kuuluisia 1920-luvun reseptillä paistettuja munkkeja, valkosuklaakakkua, ihanaa jäätelöä, hampurilaisaterioita sekä muuta makeaa ja suolaista! Saatavilla myös erikoisruokavaliotuotteita.

26.3.–18.12.2022 päivittäin

Ole hyvä ja tarkista aukioloaikamme sekä tapahtumamme www.automuseo.com, Facebookista tai puhelimitse

ITALIALAISTA TYYLIÄ

PETRI NIEMENMAA

Makuasioista kiistellään, mutta onhan se jokaisen henkilökohtainen asia mistä pitää ja mistä ei. Sama tilanne on tyylin suhteen, jonkun mielestä todella tyylikäs voi olla jonkun toisen mielestä todella tyylitöntä. Kun puhutaan italialaisesta tyylistä, ihmisten mielikuvat ovat kuitenkin positiivisia ja harva lähtee väitettä edes kiistämään. Mieleen nousee muotitietoisesti pukeutuneet ihmiset, maan erinomainen ruokakulttuuri ja tyylikkäät esineet. Eikä se italian kielikään pahalta korvaan kuulosta.

Italialainen tyyli näkyy myös maan ajoneuvoissa. Ikoneiksi muodostuneet Vespa ja Fiat 500 tai kuumat italialaiset urheiluautot eivät jätä ketään ajoneuvoista kiinnostunutta kylmäksi. Mausteeksi kun lisätään Alfa Romeon ja Lancian pitkät perinteet moottoriurheilusta sekä rohkeasti muotoillut mallit ja pienten valmistajien omaleimaiset tuotteet, niin tyyliä löytyy moneen makuun ja lähtöön. Yksi tyylitietoisuuden taustalla vaikuttava tekijä on varmasti se, että italialaisille tunne ja visuaalisuus ovat usein tärkeämpiä kuin järki ja käytännöllisyys. Italialaiset urheiluautot ovat aina olleet teknisesti ja ulkoisesti hienoja, mutta samalla monimutkaisempia ja hankalampia huoltaa ja korjata kuin esimerkiksi saksalaiset urheiluautot. Mutta kaikki hyväksyvät sen, myös niiden omistajat.

BELLA BELLA

Mobilian Galleriassa sijaitseva, tämän sesongin uusi teemanäyttely Bella Bella esittelee kymmenen autoihin liittyvää näkemystä italialaisesta tyylistä. Mukana on pari merkittävää Fiatin virstanpylvästä sekä hyvin harvinainen näkemys 50-luvun tila-autosta eli Fiat Multipla. Lancialta löytyy rallipoluiltakin tutun huippuhienon

Delta HF Integralen lisäksi suomalaisen historian omaava 60-luvun alun Lancia Flaminia. Alfa Romeota edustaa kaunis avomalli Spider sekä aikansa esimerkki 80-luvun alun muotokielestä, jota ei taas mitenkään kauniiksi voi sanoa. Esillä on myös kolme hyvin erilaista urheiluautoa. Yksi kauneimmista eli Ferrari Dino. Yksi Suomen tunnetuimmista eli Lamborghini Diablo, joka tuli aikanaan tunnetuksi Rytsölän it-miljönääriveljeksiin liittyen. Sekä yksi harvinaisimmista eli Iso Rivolta Lele, joita valmistettiin aikanaan 70-luvun alussa vain 285 kappaletta.

GALLERIA ON NYT FENNO GALLERIA

Galleria on saanut uudet yhteistyökumppanit FennoSteel Oy:n ja Oy Kaha Ab:n, ja se tunnetaan jatkossa nimellä Fenno Galleria. FennoSteel on Parkanossa sijaitseva Pohjoismaiden suurin henkilö- ja pakettiautojen sekä työkoneiden pakoputkistojen valmistaja, jonka tuotevalikoimista löytyy pakoputkia myös vanhempaan kalustoon A-Fordista Angliaan ja Amazonista Asconaan. Kaha on taas autoalan maahantuonti- ja tukkuliike, ja tulee näkymään Galleriassa Sonax-, KamasaTools- ja Bilstein-tuotemerkeillä.

PIENTÄ ITALIALAISTA TYYLIÄ

Bella Bellassa on myös italialaisista pienoismalleista koostuva oma kokonaisuus. Isojen autojen mukaisesti Italiassa on ollut vuosikymmenien aikana useita pienoismallien valmistajia. Jotkut meistä muistaa 1960- ja 70-luvun Mebetoysin ja Politoysin ja useampi viime vuosikymmenien RIO Modelsin Buragon. Näistä Burago on vielä hengissä, mutta nykysuuntauksen mukaisesti myös Buragon kaikki pienosmallit tehdään nykyään Kiinassa.

Giovanni Trimeloni on Italiassa syntynyt pitkään Suomessa asunut pienoismallikeräilijä. Hän on erikoistunut vain Italiassa valmistettuihin italialaisten autojen pienoismalleihin. Bella Bellan kaikki pienoismallit ovat Giovannin kokoelmista.

Giovanni Trimeloni vinkkaa olevansa kiinnostunut kaiken kuntoisista Italiassa valmistetuista italialaisten autojen pienoismalleista. Kuva: Petri Niemenmaa

Italialaiset ajoneuvoikonit Fiat 500 ja Vespa ovat luonnollisesti mukana Mobilian Bella Bella – italialaista tyyliä -näyttelyssä. Kuva: Petri Niemenmaa

KIINNOSTAAKO

RAHTARIT RY:N TOIMINTA? LIITY JÄSENEKSEMME.

Jos et vielä ole Rahtarit ry:n jäsen ja toimit kuljetusalalla tai olet alasta kiinnostunut, niin nyt kannattaa liittyä! Liittymismaksumme uusille jäsenille on 20 € ja vuoden 2022 jäsenmaksu 35 €. Alan opiskelijoille / varusmiehille tarjoamme liittymismaksun puoleen hintaan (10 €) ja jäsentemme perheenjäsenet voivat liittyä mukaan toimintaan ilman liittymismaksua.

VERKOSTO KASVAA

PETRI NIEMENMAA

Suomalaisilla ajoneuvomuseoilla on oma yhdistys Automuseoiden neuvottelukunta ry. Vaikka nimi kalskahtaa hieman muinaiselta ja ehkä jopa poliittiselta, toiminta on kuitenkin ihan nykyhetkessä kiinni. Yhdistys edistää ajoneuvomuseoiden yhteistä markkinointia, kehittää museoiden yhteistyötä ja kouluttaa niiden henkilökuntaa. Voimia yhdistämällä pyritään myös saamaan ajoneuvomuseoiden ääni ja merkitys paremmin esille. Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki erilaisia moottoriajoneuvoja sisältävät, yleisölle edes joskus avoinna olevat ajoneuvomuseot. Jäseniä on tällä hetkellä reilu 20. Viime vuonna yhdistys kasvoi kolmella uudella jäsenellä. Nämä kolme ovat mukavasti eri puolilta Suomea ja myös tarjonnaltaan hyvin erilaisia toimijoita.

Rahtarit ry ja Mobilia

Rahtarit ry on Mobilian Rahtaritliikennepuiston pääyhteistyökumppani.

Tervetuloa ajelulle!

PANSSARIMUSEO PAROLA

Yksi uusista on Hämeenlinnan kupeessa Parolassa sijaitseva Panssarimuseo. Sen tehtävänä on suomalaisen panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historian ja esineistön kerääminen, tallentaminen, tutkiminen ja entisöinti. Perusnäyttelyn muodostavat hieman erilaiset moottoriajoneuvot eli panssarivaunut, panssariajoneuvot, panssarijuna sekä panssarintorjuntatykit. Museo on avoinna joka päivä.

KOVELAN TRAKTORI- JA MAATALOUSKONEMUSEO NUMMI

Kovelan Traktori- ja maatalousmuseo sijaitsee Nummi-Pusulassa vanhan ykköstien varrella Helsingin ja Turun puolivälissä. Kovelan kartanon rakennuksista löytyy yli 120 traktoria, hevosajoneuvoja, rekiä ja rattaita, yli 40 maamoottoria ja 100 moottorisahaa sekä leikkuupuimureita ja puimakoneita. Näiden päälle paljon maatalouden ja kartanoiden esineistöä ja tarpeistoa. Kovelan Traktorimuseo on myös avoinna joka päivä vuoden ympäri.

JM-RALLY PARC FERMÉ TUURI

Toyota WRC -rallitiimin tallipäällikkö Jari-Matti Latvala tunnettaan varsinaisena autofriikkinä jopa siinä määrin, että miehellä on oma rallimuseo. Latvalan automuseossa Tuurissa on esillä melkoinen määrä erilaisia ralli- ja keräilyautoja, mutta myös muutama mopedi ja moottoripyörä. Esillä on myös miehen kattava pokaalikokoelma. Ajoneuvojen lisäksi lapsille on liikennepuisto ja keppihevosrata. Museolta löytyy myös majoitusmahdollisuus sekä juhla- ja saunatilat. Tarjolla on myös erilaisia ohjelmanumeroita. Vierestä löytyy Tuurin kyläkauppa. Rally Parc Fermé on avoinna kesäkauden.

Vehoniemen jäätelökesä

LEILA SUUTARINEN

Ihanat jäätelöt, maistuvat grilliruokaannokset, lusikkamunkit, valkosuklaakakku ja erikoisruokavaliotuotteet sekä upeat ajoneuvot pääsymaksuttomassa museossa ovat tänäkin vuonna Vehoniemen juttuja. Näyttelykauden aikanakin Vehoniemessä vaihdetaan ajoneuvoja. Museoajoneuvot ovat ajokuntoisia, osa suomalaista liikkuvaa kulttuuriperintöämme.

Museokattaukseen kuuluvat esimerkiksi 100-vuotias Benz Gaggenau -paloauto, moottoripyöräosastolla 1990-luvun tehopiikit ja mopoauto-kokoluokkaan kuuluvat herkullisen pastellinväriset Fuldamobil-kääpiöautot.

Kevääksi entisöinniltään valmistuu Tampereen Suomalaisen Jäätelöliikkeen (1931–1974) jätskifarmari Peugeot 203 vm. 1955, joka ensiesitellään samanaikaisesti, kun Vehoniemen jäätelökausi avataan. Vehoniemen Automuseon upea 18 jäätelön vitriini on maakunnan kuuluisuus ja vehoniemeläisten ylpeys. Jäätelöherkkukattaukseen kuuluu italialaista Minetti-jäätelöä ja Kangasalan Tredun opiskelijoiden valmistamaa artesaanijäätelöä sorbetteja unohtumatta.

Automuseota ympäröi Vehoniemen luonnonsuojelualue luontopolkuineen. Näkötornista avautuu kansallinen kulttuurimaisema Roineelle, ja kahviopalvelut kruunaavat retkipäivän auton historiaan.

Automuseolla järjestetään lukuisia harrasteajoneuvotapahtumia, jotka aukioloaikojen lisäksi ovat tarkastettavissa Vehoniemen Automuseon nettisivuilta ja somekanavista.

Vehoniemen automuseossa pääsee tänä vuonna ihastelemaan Fuldamobilkääpiöautoja. Kuva: Matti Ouvinen