Yhdessä tekeminen on ollut parasta

HEIDI RYTKY

Kesällä 1994 silloinen museonjohtaja Martti Piltz soitti Elina Ijäkselle ja pyysi avuksi Mobiliaan selvittelemään toimiston papereita. Työ venyi, ja Ijäs jatkoi markkinointi- ja toimistotehtävissä oman yrityksensä kautta vielä syksyllä, kun Kimmo Levä aloitti museonjohtajana. Lopulta Levä sai houkutel tua Elinan Mobilian markkinointipäälliköksi. Ja sille tielle hän jäi. Tänä keväänä nykyinen apulaisjohtaja jää eläkkeelle yli 27 Mobilia-vuoden jälkeen.

NOPEAA KASVUA

Aluksi Mobiliassa työskenteli Elinan ja museonjohtajan lisäksi vain entistäjä Taisto Pantakoski. Kolmen kopla alkoi kuitenkin nopeasti kasvaa, ja 2000-luvun alussa Mobiliassa oli jo seitsemisen työntekijää. Nykyään vakituisia työntekijöitä on 13. Alkuvuosina työ oli monipuolista. Sesonkiajan ulkopuolella Elina teki päätyönsä ohella joka päivä henkilökunnalle myös ruuat ja myi lippuja.

– Olimme kuin pieni perhe, hän hymyilee.

Merkittävänä etappina hän mainitsee kokoelmahotellin ensimmäisen vaiheen valmistumisen vuonna 2001. Lasten liikennepuiston eteen hän teki Kimmo Levän kanssa töitä vuosia. Sisukkuus palkittiin, ja EU-rahoituksella valmistui vuonna 2005 lasten liikennepuisto, jonka yhteistyökumppanina on alusta asti ollut Rahtarit ry. Myös Kangasalan Matkailurenkaan perustamista vuonna 1996 Ijäs pitää tärkeänä yhteistyön avauksena. Sen kautta tehtiin kunnan ja matkailutoimijoiden kanssa paljon hienoja hankkeita, kuten Keisarinharjun näkötornin rakentaminen ja infotaulut.

IHMISTEN KANSSA

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tulevat Elinan muistoissa voimakkaimmin esille. Myös kehittämistehtävät ovat olleet hänelle työn suola. Yhtenä kohokohtana Elina muistaa Mobilian 25-vuotisjuhlavuonna 2011 pidetyn luokkakokouksen. Säätiön nousujohteinen matka tiivistyi hienosti, kun kokoon saatiin peräti 60 entistä ja nykyistä mobilialaista. Elinan mukaan Mobiliassa on vuosien varrella työskennellyt kesätyöntekijöineen lähes 200 työntekijää, joista hän on rekrytoinut suurimman osan. Lisäksi hän on työskennellyt neljän eri museonjohtajan kanssa.

– Kaikkien kanssa on ollut kiva tehdä työtä, ja tiimityö on ollut hedelmällistä.

Verkostossa toimiminen on aina ollut Mobilialle leimallista. Elina kiittääkin niitä monia henkilöitä, jotka ovat olleet Mobilian puolella. Heistä ensimmäisinä hänen mieleensä tulevat säätiön puheenjohtajana toiminut Tielaitoksen edustaja Leena Sälejoki-Hiekkanen sekä Kangasalan entinen kunnanjohtaja Jukka Mäkelä.

– Leena piti Mobiliaa arvossa ja hyvää huolta meistä. Jukan panos on myös ollut merkittävä, ja ystävyys on säilynyt.

Erityisesti Elina innostuu kertoessaan pitkäaikaisesta yhteistyöstä ravintolayrittäjien Heini ja Pekka Tolpan kanssa.

– Kävin heitä itse houkuttelemassa Ruovedeltä Mobiliaan, ja siitä alkoi noin 10 vuoden yhteinen matka. Ystävyys on edelleen voimissaan, vaikka yhteistyö Mobiliassa on päättynyt.

Elina kehuu, kuinka Tolpat aina miettivät uusia tapoja houkutella ja palvella asiakkaita. Esimerkkinä hän nostaa musiikki-illat, joita tehtiin yhdessä useina vuosina.

Viime vuosien työtehtävistä Elina päästää suurimmalla haikeudella irti Saimaan kanavamuseon hoitamiseen liittyvistä tehtävistä.

– Pääsin taas suunnittelemaan, kehittämään ja kokemaan onnistumista. Ihmiset Lappeenrannassa ovat olleet äärettömän ihania yhteistyökumppaneita, Elina kiittää.

Suurimman muutoksen työssään Elina on havainnut siinä, että henkilökohtaiset yhteydet esimerkiksi taustayhteisöihin ovat vähentyneet.

– Kun pitkään työssä olleet ihmiset jäävät eläkkeelle, heidän tehtävänsä eivät organisaatioissa siirry kenellekään, hän harmittelee.

Mobilian henkilökunnassa tapahtui muutoksia alkuvuodesta. Pitkäaikainen apulaisjohtaja Elina Ijäs (keskellä) jäi eläkkeelle. Uutenakehittämispäällikkönä aloitti Anni Antila (vas.) ja hallintosihteerinäTaina Ojanen.

Kuva: Mobilia/Heidi Rytky

HYVÄLLÄ MIELELLÄ ELÄKKEELLE

Elina myöntää, että eläkkeelle jääminen on vaatinut asennoitumista. Hän on aina tottunut tekemään paljon. Elämä on osoittanut myös sen, että kaikkea ei voi suunnitella. Siksi hän ei ole suunnitellut eläkeaikaakaan.

– Katson ensin miltä elämä näyttää, kun ei tarvitse aamulla herätä niin aikaisin, Elina hymyilee. Tiettyjä tavoitteita kuitenkin on. – Eläkkeellä on aikaa paneutua lapsenlapsiin. Mökkeily tulee olemaan iso osa elämää, samoin ystävät ja perhe. Lappiinkin ehtii ehkä useammin ympäri vuoden.

Ja Mobiliassakin Elina lupaa tulla välillä käymään.