OIKEUSTIEDE EUROOPASSA TEKSTI | HELMI HUOVIALA
KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT
Oikeustiede ei ole tieteen aloista kaikkein kansainvälisin, jokaisella valtiolla kun on oma oikeusjärjestelmänsä lakeineen. Myös oikeustieteen opiskeleminen on erilaista maasta riippuen. Kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelijat Zinedin Sparr Saksasta, Alban Hupont Ranskasta ja Rebecca Pasquali Italiasta kertovat, millaiset heidän lakiopintonsa ovat kotimaissaan verrattuna suomalaiseen oikeustieteelliseen.
Opintojen rakenteesta ja sisäänpääsystä
hansa yliopistoon. Hupont kertoo opiskelevansa erityistä ranskalai-
Oikeustieteellisen tutkinnon rakenne muualla Euroopassa eroaa pe-
sen ja englantilaisen lain yhdistävää ohjelmaa, jota varten piti kui-
rustavanlaatuisesti siitä, mitä se on Suomessa. Kolmesta maasta vain
tenkin suorittaa koe lukion perusasioista ja kielitaidosta. Italiassa
Ranskan malli vastaa Suomen kolmen vuoden notaari- ja kahden
vain harvalla yksityisellä yliopistolla on pääsykoe, selittää Pasquali.
vuoden maisteriopintoja. Myös Italiassa opinnot kestävät viisi vuot-
Saksassakaan pääsykokeita ei järjestetä, mutta muutamat parhaim-
ta yhteensä, mutta niitä ei ole jaettu kahteen eri tutkintoon. Saksas-
mat yliopistot, kuten Berliini ja München vaativat sisään otettavilta
sa iso rooli on ”staatsexamenilla”, loppukokeella, joka pitää läpäistä
hyviä lukioarvosanoja.
suorittaakseen oikeustieteellisen tutkinnon. Ensimmäinen loppukoe
Pääsykoeurakan läpi kärvisteltyäni muiden maiden systeemit
on yleensä viiden vuoden kuluttua opintojen päätteeksi. Sitä seuraa
kuulostavat varsin mainioilta. Pohdin kuitenkin, miten opiskelija-
kahden vuoden mittainen harjoittelujakso lakialan työpaikassa, jon-
määrän rajoittamattomuus vaikuttaa alalta työllistymiseen. Hupont
ka jälkeen suoritetaan toinen loppukoe. Saksassa tutkinnon suorit-
ja Pasquali kertovat, että Ranskassa ja Italiassa töiden saaminen la-
tamiseen menee yleensä noin seitsemän vuotta.
kialalla valmistumisen jälkeen on kuin onkin melko hankalaa, sillä
Kerron vaihtareille, minkälainen suoritus oikeustieteelliseen tie-
opiskelijoita on niin paljon. Ranskassa oikeustieteen opiskelijoiden
dekuntaan opiskelijaksi pääseminen Suomessa on. Muualla Euroo-
määrää rajoitetaan kuitenkin maisterivaiheeseen siirryttäessä, jolloin
passa sisäänpääsy ei kuitenkaan vaadi yhtä kovaa työtä niin lukiossa
haluamaansa maisteriohjelmaan paikkansa varmistavat ensisijaisesti
kuin pääsykokeissakaan. Ranskassa lukiotutkinto täytyy suorittaa
ne, jotka ovat menestyneet notaariopinnoissaan. Pasqualia ei työl-
hyväksytysti, mutta sen jälkeen ovet aukeavat melkeinpä mihin ta-
listymistilanne juurikaan huoleta: ”Oikeustieteellisen koulutuksen
26
|
LEXPRESS
