LexPress 1/22

LEXPRESS

OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI

LEX RY:N 60. VUOSIJUHLAT

OIKEUSTIEDE EUROOPASSA

1/22

VUODEN 2021 OPETTAJA

CALONIA GALLUP

UUDENVUODENLUPAUKSIA TEKSTI I SANNI-MARIA YLIMÄKI

Vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja on tämän vuoden ensimmäisen Calonia Gallupin aika. LexPress halusi kysyä lexiläisiltä, mitä on odotettavissa tulevalta vuodelta.

1.

Oletko tehnyt joitakin uudenvuodenlupauksia ja mitä mieltä olet uudenvuodenlupauksista?

2.

Mitä odotat eniten tältä vuodelta?

3.

Aiotko osallistua Lexin toimintaan aktiivisesti tänä vuonna?

Riikka Yli-Jama, 2. vuosikurssi 1. Konseptina uudenvuodenlupaukset ovat mielestäni tehokkaita, jos niihin oikeasti panostaa, mutta omalla kohdalla ne yleensä jäävät tammikuun pituisiksi, enkä tänä vuonna sen takia luvannut mitään.

2. Tältä vuodelta odotan eniten kaikkia tapahtumia, joita tässä keväällä toivottavasti saadaan järkättyä ja niistä varmaan eniten vappua!

3. Olen tänä vuonna Lexissä sitsivastaavana, eli sitsimeiningeissä muhun törmää ainakin!

Jenna Kattelus, 2. vuosikurssi 1. En ole tehnyt uudenvuodenlupauksia. Kokemukseni mukaan uudenvuodenlupaukset johtavat harvoin kestävään muutokseen, ja jos jotain oikeasti haluaa muuttaa niin sen voi tehdä myös muulloin kuin uutenavuotena.

2. Tältä vuodelta odotan tavallista hyvää arkea ja opiskelijaelämää. Elättelen varovaisia toiveita siitä, että pandemia selätettäisiin tämän vuoden aikana.

3. Aion olla mukana ainakin Ius Naturalen toiminnassa ja spexin tanssitiimissä. Käyn aktiivisesti myös kaikenlaisissa Lexin järjestämissä tapahtumissa.

Sami Marttila, 2. vuosikurssi 1. En ole! Niitä tulee harvemmin pidettyä ja sitten loppuvuodesta vain harmittaa.

2. Lexin vappua ja kaikkia muita perinteisiä tapahtumia, joita en vielä ole päässyt kokemaan!

3. Pyrin osallistumaan mahdollisimman paljon! Toivottavasti toiminta saadaan taas kunnolla käyntiin.

LEXPRESS

|

3

TOIM. HUOM.

Uuden Telkien takana -palstan ensimmäisessä osassa sivuilla 30-31 tarkastellaan 1600-1800-lukujen rangaistuskäytäntöjä.

Lopuksi-palstalla lehden viimeisellä sivulla mietitään, vaikuttaako pandemia ainejärjestömme yhteishenkeen.

1/22 Minkälaista oikeustieteen opiskeleminen on muualla Euroopassa? Sivulta 26 alkaen vaihtarit kertovat lakiopinnoista kotimaissaan.

Senilexin palstalla sivulta 12 alkaen kerrotaan tarinoita menneiden vuosien vuosijuhlilta.

@LexTurku

Seuraa somessa: Päätoimittaja: Helmi Huoviala lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Jonna Piira

Toimituskunta: Teresa Granath Inna Kujala Salla Pekola Essi Pitkäkangas Fanni Rapala Sanni-Maria Ylimäki

ISSN 1235-371X Copyright © 2020 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

4 | LEXPRESS

Taitto ja ulkoasu: Helmi Huoviala Kansikuva: Inna Kujala Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@lexturku @LexTurku

Ilmoitusmyynti: Johannes Keskinen talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Painosalama Oy Painos: 140 kpl

SISÄLLYS

06 PÄÄKIRJOITUS Ainejärjestötoiminta auttaa jaksamaan 08 PUHEENJOHTAJALTA Alati kasvavia paineita

16

10 EDARISSA TAPAHTUU Edustajistokausi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin 12 SENILEXIN KUULUMISIA Vuosijuhlat ennen ja nyt - alumnien muistin mukaan 16 60. VUOSIJUHLAT 18 10 KYSYMYSTÄ VUODEN OPETTAJALLE

18

22 SKIMBALEX GOES VAL THORENS 26 OIKEUSTIEDE EUROOPASSA 30 TELKIEN TAKANA Rikos ja rangaistus 32 OPINTOPALSTA Nostoja Karvi-arvioinnista 34 KUVAGALLERIA 39 LOPUKSI Säilyykö Lex-henki pandemiaoloissa?

26 LEXPRESS

|

5

PÄÄKIRJOITUS

Ainejärjestötoiminta auttaa jaksamaan

K

ulunut syksy oli opiskelijaelämän kannalta edel-

alpeille. Muutkin LexPressin lukijat pääsevät tämän numeron si-

täjäänsä verrattuna hyvin erilainen. Sellaiselle

vuilla nauttimaan aurinkoisista laskettelurinteistä.

”koronafuksille” kuin minä ja muut toisen vuosi-

Ainejärjestötoiminta todellakin auttaa jaksamaan, mutta mer-

kurssin lexiläiset, melkeinpä viikoittaiset opiskeli-

kittävää roolia pelaavat myös tiedekuntamme professorit. Lexi-

jatapahtumat tarjosivat uuden kokemuksen siitä,

läiset valitsivat vuoden 2021 opettajaksi eurooppaoikeuden pro-

mitä opiskelijan arki voi parhaimmillaan olla – uusia tuttavuuk-

fessori Jukka Snellin, joka tässä lehdessä muun muassa antaa

sia ja kokemuksia, sekä yhteisöllisyyden tunnetta. Jopa Calonialla

vinkkinsä oikeustieteen opiskelijoille.

pänttääminen kahvin voimalla tuntui inspiroivalta vuoden kestä-

Vuoden 2021 päätoimittaja Pihla Kankaanpää antoi kä-

neen zoomailun jälkeen. En varmasti ole ainoa, jolle syksy tarjosi

siini laadukkaan, mielenkiintoisen ja monipuolisen LexPressin.

uuden käsityksen siitä, minkälainen suuri voimavara ainejärjestö-

Teen parhaani tänä vuonna, jotta Lex Ry:llä on jatkossakin arvoi-

toiminta voi olla luentojen ja tenttien keskellä.

sensa ainejärjestölehti.

Tämän kaiken takia on ilahduttavaa, että näin helmikuussa ainejärjestötoiminta starttailee taas noin tammikuun pituisen etäilyn jälkeen. Tapahtumakalenteriin on ilmestynyt jälleen kerran sitsejä, lajikokeilua ja verenluovutusta.

Tulevia opiskelijarientoja odotellessa vuoden 2022 ensimmäisessä LexPressissä otetaan katsaus menneisiin tapahtumiin. Vuosijuhlaviskaalit ja -marsalkat kertovat, minkälaisiin juhlallisuuksiin Lex Ry:n 60. juhlavuosi päättyi. Katseet vielä hieman kauemmaksi kääntävät senilexiläiset, jotka muistelevat vujukokemuksiaan vuosien varrelta.

Tammikuukaan ei ollut kaikille meistä pelkkää ruudun tuijottamista, sillä SkimbaLex vei mukanaan joukon lexiläisiä Ranskan

6

|

LEXPRESS

Helmi Huoviala Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Maailman suurimpien talousrikosten tarinat ovat tarua ihmeellisempää.

Tutustu nyt Kauppalehden kahdeksanosaiseen True Crime -juttusarjaan, joka kertoo tosielämän ahneudesta ja tuo talousrikosten tekijät ja tapahtumat lukijan iholle, Karo Hämäläisen kirjoittamana.

Pääset juttusarjaan osoitteessa

kl.fi/truecrime

PUHEENJOHTAJALTA

Alati kasvavia paineita

T

ämän lehden julkaisun aikaan kesätyönhaku on kuu-

Oleellisen poimiminen valtavasta aineistomäärästä, työn aikatau-

mimmillaan, mutta jo ennen joululomalle lähtöä

luttaminen ja organisointikyky sekä itseohjautuvuus kehittyvät

usean opiskelijan mieleen alkaa hiipimään ajatus

lähes huomaamatta jo oikeudenalojen perusteiden suorittamisen

työnhausta. Pitäisi ansioluettelo päivittää Canvalla,

lomassa.

uudistaa hakemuskirjepohjaa ja miettiä, pitääkö ny-

Työelämäosaajaksi pystyy kehittymään montaa polkua pit-

kypäivänä CV:ssä olla kuva vai ei. Paine työnhausta ei kuiten-

kin. Huomionarvoista on, että juristi tarvitsee työssään kovan ju-

kaan ole täysin kausittaista.

ridiikan osaamisen lisäksi myös ihmissuhde- ja muita sosiaalisia

Vuonna 2020 Lakimiesliitto teetti työkyselyn oikkareille,

taitoja, jotka eivät kehity tyhjiössä. Neuvottelutilanteet, tiiviit ja

johon vastasi yli 800 opiskelijaa. ”Kyselyn avoimista vastauksis-

projektiluontoiset ryhmätyöt, erilaisissa työympäristöissä toimi-

ta kävi ilmi, että monet opiskelijat kokevat stressiä työnhausta

minen, oman tahonsa edustaminen ja erilaiset ongelmatilanteet

ja paine saada oman alan töitä jo opintojen alkuvaiheessa on

saattavat aiheuttaa harmaita hiuksia, jos niitä ei ole harjoitellut.

suurta.”, todetaan tiivistelmässä. Kilpailu oman alan (etenkin

Ainejärjestötoiminta edustaa juuri sitä harjoittelukenttää, jossa

paikallisista) työpaikoista on kovaa, ja opiskelijat ovat valmiita

näitä taitoja voi kehittää matalan kynnyksen ympäristössä, jossa

matkaamaan Turusta Helsinkiin monesti viikossa töiden vuoksi.

virheitä saa ja pitääkin tehdä.

Muuttoliikenne pääkaupunkiseudulle alkaa yleistymään jo toisella ja kolmannella vuosikurssilla.

Tavoitteenamme tänä vuonna on tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen ainejärjestöpestejä, sillä tiedostamme, miten

Itsessään ilmiö kielii opiskelijoiden ahkeruudesta ja halusta

ainutlaatuista osaamista ja kokemusta toiminnasta saa. Aine-

kehittyä osaajana. Miekassa on kuitenkin kaksi piippua – jouk-

järjestötoiminta ja sen tarjoamista aktiviteeteista ja palveluista

kopaine oman alan töiden saamisesta opintojen aikana aiheuttaa

nauttiminen on opiskelijakokemuksen keskiössä. Varsinkin nyt,

suorituspaineita ja ahdistusta, joka heijastuu monelle osa-alueel-

kun takana on vuosia, jotka ovat värittyneet kaipuulla ja eristäy-

le. Mutta työkaluitta me emme ole.

tyneisyydellä, nousee yhteisöllisyys suureen arvoon. Etenkin kun

7.2.2022 järjestetyssä oikeustieteellisen koulutuksen KARVI-arvioinnin purkutilaisuudessa kävimme keskustelua tiede-

tiedostaa, että ainejärjestötoiminta on sekä yhteisen hyvän eteen työskentelyä että itsensä tietoista kehittämistä.

kuntamme edustajien kanssa muun muassa siitä, miten oikeus-

Opiskeluaika on usealle ainutlaatuinen ajanjakso elämästä,

tieteellisen tutkinnon suorittaminen kasvattaa työelämätaitoja.

jolloin tekee elinikäisiä ystävyyksiä ja tuttavuuksia, oppii itses-

8

|

LEXPRESS

PUHEENJOHTAJALTA

Varsinkin nyt, kun takana on vuosia, jotka ovat värittyneet kaipuulla ja eristäytyneisyydellä, nousee yhteisöllisyys suureen arvoon.

tään ja kasvaa ihmisenä. Toive absoluuttisesta kiireettömyydestä on utopistinen, mutta voimme itse vaikuttaa siihen, miten tätä käsillä olevaa aikaa kohtelemme. Olemme tottuneet kilpailuasetelmaan erilaisista koetilanteista lähtien, mutta jatkuvasti ei tarvitse olla tekemässä ja kehittymässä. Töiden sijaan voi lähteä mukaan ainejärjestötoimintaan, tai sitten olla tekemättä opiskelujen ohella mitään. Jokainen meistä ansaitsee aikaa vain olla.

Tiedostamme, ettei ainejärjestötoiminta tunnu jokaiselle omalta. Haluankin kirjoituksella herättää keskustelua ainejärjestötoiminnan tärkeydestä ja sen tuomista mahdollisuuksista, jotta jokainen, joka on harkinnut mukaan lähtemistä, saisi tästä yhden syyn lisää hakeutua toimintaan. Lisäksi haluan tässä hetkessä kiittää lämpimästi jäsenistöä, toimijoita ja aktiiveja, joiden kanssa olemme selvinneet jokaisesta eteen heitetystä esteestä. Lex ei olisi tätä mitä olemme tänään ilman jokaista teitä, jokaista lexiläistä.

Lähde: Lakimiesliitto. 17.12.2020. Runsaasti töitä, mutta stressiä työpaikoista - Oikkareiden työkyselyn tulokset on nyt julkaistu! https://www. lakimiesliitto.fi/uutiset/runsaasti-toita-mutta-stressia-tyopaikoista-oikkareiden-tyokyselyn-tulokset-on-nyt-julkaistu/

Noora Lindqvist Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LEXPRESS

|

9

EDARISSA TAPAHTUU

Edustajistokausi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin TEKSTI JA KUVAT | ELISA HYVÄRINEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

E

dustajistovaalien jälkeen Ryhmä Lex on aloittanut

komean äänisaaliin kerännyt Kaapo Havuluoto nousee niin ikään

edustajistokauden menestyksekkäästi saaden ehdok-

ryhmämme vararyhmäpuheenjohtajaksi poissaolojen ajaksi.

kaansa muun muassa TYYn hallituksen puheenjoh-

Tällä hetkellä TYY:ssä on käsittelyssä Turun ylioppilaslehden eli

tajaksi. Ryhmän sisällä on mietitty paljon tavoittei-

”Tylkkärin” uudistamiseen liittyviä asioita. Avasimme tammikuun

ta, aloitteita ja ehdotuksia tulevalle kaudelle.

lopussa haun, jossa etsimme lehdellemme uutta päätoimittajaa. Uu-

Marraskuun lopussa edustajisto piti järjestäytymiskokouksen

delta päätoimittajalta edellytetään paitsi journalistista osaamista,

kaudelle 2022-2023. Kokouksessa jokainen edustajistoryhmä järjes-

myös näkemystä siitä, mihin suuntaan lehteä lähdetään tulevaisuu-

täytyi, ilmoitti ryhmä- ja vararyhmäpuheenjohtajansa sekä jäsenen-

dessa kehittämään. Avaimet uudistamiseen ovat olemassa: Edellinen

sä vaalitoimikuntaan. Järjestäytymiskokousta ennen pidettiin peräti

edustajisto myönsi viimeisessä kokouksessaan Turun ylioppilasleh-

kahdeksan tuntia kestäneet TYYn hallitusneuvottelut, joissa Ryhmä

delle kertaluonteisen 12500 euron lisäbudjetin, jolla rahoitetaan

Lex onnistui neuvottelemaan lexiläisen Camilla Saarisen hallituk-

Ryhmä Lexinkin pitkään peräänkuuluttama verkkosivu-uudistus.

sen puheenjohtajaksi! Ryhmä Lex onnittelee valtavasti Camillaa ja

Vuoden alussa toimintansa aloittanut johtokunta myös vastaa leh-

muuta hallitusta ja toivottaa menestystä tulevalle toimikaudelle.

den strategian päivittämisestä tänä vuonna niin, että se olisi kuusi

Myös Ryhmä Lexin sisällä on tehty alkuvuodesta joitakin muu-

vuotta vanhaa edeltäjäänsä paremmin ajan hermolla.

toksia. Vararyhmäpuheenjohtajamme Sami Köseoglu sekä viime

Ryhmä Lexin tavoitteena on, että lehti vastaisi paremmin ny-

vuoden ryhmäpuheenjohtaja Katariina Juhakoski ovat alkuvuoden

kypäivän yliopisto-opiskelijan tarpeita ja uskon, että tänä vuonna

vaihdossa, mikä tarkoittaa sitä, että Linda-Liisa Kelokari toimii ke-

tehtävät uudistukset ovat askel pitkään tavoittelemaamme suuntaan

sään asti varsinaisena edaattorina edustajiston kokouksissa. Vaaleissa

- paperilehdestä luopumiseen. Lehti ei voi olla olemassa ainoastaan

10

|

LEXPRESS

EDARISSA TAPAHTUU

menneisyyden jäänteenä, vaan sen tulee olla vahva yliopisto-opis-

kaudella entistä vahvemmin rengasyhteistyöhön. Olemme ryhmäpu-

kelijoiden äänenkannattaja. Maksetaan mieluummin journalismista,

heenjohtajien kanssa ottaneet käyttöön hyväksi todetun käytännön,

ei paperista.

että kokoonnumme jatkossa ennen jokaista edustajiston kokousta

Tällä kaudella yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on tuoda

yhteen keskustelemaan edustajistossa tapahtuvista ajankohtaisis-

aktiivisemmin näkyväksi se, miten edustajistotoiminta vaikuttaa

ta aiheista. Näin lexiläisten ääni kuuluu myös siellä, missä suoraa

jokaisen opiskelijan arkeen. Vaalianalyysi ja datan tarkasteleminen

edustusta ei ole, ja voimme tukeutua toistemme tukeen tärkeinä pi-

paljastaa, että nimenomaan oikeustieteen opiskelijoiden äänestys-

tämissämme asioissa.

into laski edellisiin vaaleihin verrattuna huomattavasti. Vuonna

Mikäli koronatilanne sallii, tekevät aikanaan legendaarisen

2019 46,68 prosenttia lexiläisistä äänesti edustajistovaaleissa, mut-

maineenkin saaneet kiitossitsit tänä vuonna paluun. Kiitossitseihin

ta vuonna 2021 äänestysprosentti oli enää 36,08 prosenttia (391

ovat tervetulleet kaikki edustajistovaaleissa ehdolla olleet ja TYY:ssä

äänestäjää). Vertailun vuoksi lääketieteen opiskelijoista 42,99 pro-

viime vuonna vaikutustyötä tehneet henkilöt. Tiedotamme sitseistä

senttia (478 ihmistä) ja kauppatieteen opiskelijoista 38,95 prosent-

lisää lähempänä.

tia (982 ihmistä) äänesti vaaleissa. Yksittäisissä äänissä ero lääke- ja oikeustieteellisen välillä on peräti 357 ääntä.

Ryhmä Lexin edustajistoryhmä on täynnä hyviä tyyppejä. Jos sinulle tulee kysyttävää TYY:n asioista tai haluat muuten mukaan

Tavoitteemme toteuttamiseksi otamme edunvalvontatyössämme

ryhmän toimintaan, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen eli ryhmän

käyttöön monia sellaisia asioita, joista on viime vuosien aikana luo-

puheenjohtajaan, tai vaihtoehtoisesti ryhmän varapuheenjohtajaan

vuttu. Koska Ryhmä Lexin edustajien määrä on laskenut eikä meillä

Kaapo Havuluotoon. Ryhmä Lexiin ovat kaikki tervetulleita.

ole kaikissa toimikunnissa edustusta, tukeudumme tällä edustajisto-

LEXPRESS

|

11

SENILEXIN KUULUMISIA

Vuosijuhlat ennen ja nyt

– alumnien muistin mukaan TEKSTI | INARI KINNUNEN ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA

KUVAT | KOTIALBUMI

Lex ry:n 60. vuosijuhlat järjestettiin pitkän odotuksen jälkeen joulukuussa 2021. Lexin historiassa on siis juhlittu kymmenittäin omia vuosijuhlia, joista tarinoita ja kerrottavaa riittää. Lexpressin alumnipalsta tekee tässä numerossa pienen kurkistuksen aiempiin vuosijuhliin ja vuosijuhlaperinteisiin: joulukuisiin vuosijuhliinkin alumnina osallistunut Antti Säiläkivi antoi Senilex-reportterillenne haastattelun muistellen menneitä ja myös pohtien perinteitä. Toivotaan, että meidän alumnien muistikuvat pitävät edes joltain osin paikkansa!

A

ntti Säiläkivi on kurssikaverini ja olimme myös sa-

aikaan tuskin oli edes keksitty. No, Anttipa suuntasi siitä kotiinsa

massa Lexin hallituksessa. Säpeksikin kutsuttu Antti

lähistölle (ehkä Kerttulinkadulle), laittoi ylleen frakkinsa kaikkine

on opiskeluporukassamme erityisen tunnettu haus-

härpäkkeineen ja palasi Caramban ovelle kysyen, että kelpaako nyt.

koista jutuistaan ja mainiosta huumorintajustaan

Hän pääsi sisään – mikä tavallaan todistaa sen, että vuosijuhla-asus-

(porilaistaustastaan huolimatta – tai kenties juuri

sa on mahdollista päästä sisään lähes minne tahansa.

siksi?). Esittelytarinana, joka mutkan kautta myös liittyy vuosijuhliin, voisin kertoa anekdootin Antin vierailusta eräänä kuumana ke-

Kuka olet?

säiltana Caramba-karaokebaariin Turun Hämeenkadulla (nykyisen

Antti Säiläkivi, entinen lexiläinen ja nykyinen senilexiläinen. Aloi-

Portin alakerrassa). Kyseinen anniskeluravintola ei ollut tunnettu

tin opinnot Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa

erityisen formaalista meiningistään, pikemminkin päinvastoin,

vuonna 1997 ja valmistuin 2002, jonka jälkeen muutin kampsuni

mutta jostain syystä portsari oli tuolloin sitä mieltä, ettei mieshen-

pääkaupunkiseudulle advokaatiksi. Niissä hommissa on 20 vuotta

kilö voi astella sisään sandaaleissa. Lisäksi kerrottakoon, että Antin

vierähtänyt, lukuun ottamatta yhtä vuoden mittaista secondmentia

pukeutuminen opiskeluaikana oli poikkeuksellisen asiallista, eivätkä

Outotecilla yrityskauppojen ja yhteisyritysten parissa.

kyseessä siis olleet mitkään Crocsit – joita tosin siihen maailman

12

|

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

Vuosijuhla-asussa on mahdollista päästä sisään lähes minne tahansa.

- INARI KINNUNEN

Kuinka moneen vuosijuhlaan olet osallistunut?

la P-Klubin vuosijuhliin, jotka järjestettiin muistamani mukaan

Int.Sek. -vuotenani 1999 osallistuin yhdelletoista kv-viikolle ja

Brinkkalan talossa – joka tapauksessa jossain Vanhan Suurtorin

vuosijuhliin. Kun mukaan lasketaan muut kv-viikkojuhlat, halli-

reunamilla jokirannassa. Lähdimme kohti juhlapaikkaa suoraan Le-

tusvuoden kotimaiset ”edustusjuhlat” sisarainejärjestöjen ja mui-

xin kiitosristeilyltä; satamassa hyppäsimme kahteen taksiin, naiset

den turkulaisten ainejärjestöjen juhliin, niitä lienee vähän kolmatta

yhteen ja miehet toiseen. Olimme jo hitusen myöhässä juhlista, ja

kymmentä.

oman taksiporukkani saapuessa juhlatilan aulaan päätimme odottaa miespuolisia hallituskumppaneitamme, jottemme useaan kertaan ai-

Entäpä kv-viikoille? Ja mikä merkitys on kv-viikoilla vuosijuhli-

heuta häiriötä jo meneillään olleissa juhlissa. Teitä miehiä ei vain

en pohjustajana?

kuulunut. Lopulta saimme puhelun, jossa kysyitte, että missäs ne

Int.Sek. -vuotena nuo edellämainitut yksitoista viikkoa. Sen lisäksi

juhlat taas ovatkaan. Kävi ilmi, että taksikuski olikin vienyt tei-

muistini mukaan olen osallistunut kuudelle tai seitsemälle muulle

dät erehdyksessä kaupungintalolle (juhlameininki jokirannassa, eikä

kv-viikolle. Kv-viikoilla on vuosijuhlien näkökulmasta merkitystä

herroilla kaiketi tarkka osoite tiedossa), jossa tuona samana iltana

lähinnä niin sanotun ”kv-pöydän” puolesta. Viikon kestänyt vierai-

oli jokin juhlavastaanotto punaisine mattoineen ja ulkotulineen – ja

den juhlinta aiheuttaa yleensä sen, että kyseisestä pöydästä lähtee

frakeissa toki pääsitte ilman kyselyitä sisälle. Hetken siellä patsas-

vähän reippaammin pohjustettuna ns. ”välihuutoja” kuin esimerkik-

teltuanne huomasitte juhlaväen olevan hieman iäkkäämpää ja taju-

si vasta yhden lasin kuohuvaa nauttineesta senioripöydästä.

sitte olevanne väärässä juhlassa. Onneksi kuitenkin lopulta löysitte oikeaan juhlapaikkaan!

Vuosijuhlilla tapahtuu usein erinäisiä sattumuksia – muistellaanpa hieman yhdessä!

Inari: Joskus 2000-luvun alussa Pykälän juhlissa syntyi yli-innokkaan ravintolahenkilökunnan myötä erikoinen tilanne: naistenhuoneessa perinteiden mukaisesti pidetyn conferencen jälkeen osa juhlavieraista heitettiin ulos juhlatilasta sillä perusteella, että he olivat juoneet omia alkoholijuomia taskumateistaan!

Antti: Sattumuksia tosiaan on paljon, mutta kuinka paljon niitä kehtaa muistella? Eräs ystävämme päätti kerran lääkiksen vuosijuhlissa kuumissaan frakkiasuisena viilentää itseään – ja valitettavasti siinä sivussa myös aveciaan – kaatamalla ison vesikannun päälleen.

Silliksellä yritimme kerran leikata lunta ruohonleikkurilla. Tämä tapahtui nyt jo entisessä KY:n kerhohuoneistossa. Ja niin taitaa olla entinen se ruohonleikkurikin.

Inari: Yhteisenä hallitusvuotenamme osallistuimme isolla joukol-

Lexin vuoden 1999 hallitus vuosijuhlissa.

LEXPRESS

|

13

SENILEXIN KUULUMISIA

Antti: Muistan myös, kun Sauli Niinistö oli toista kertaa Lexin

Mikä erottaa Lexin juhlat muista vuosijuhlista?

vuosijuhlapuhujana. Puheen jälkeen suosionosoitukset olivat korviahuumaavia, ja möly muuttui pikkuhiljaa jonkinlaiseksi hokemak-

Antti: Lexin juhlat ovat aina arvokkaan perinteiset ja osallistujat

si. Niinistö ei ihan saanut siitä selvää, ja kysyikin sitten aveciltaan,

todella panostavat niihin. Hyvät välit tiedekuntaan ja opettajiin nä-

että mitä nuo tuolla huutavat. Lexiläisen avecin oli siihen hieman

kyvät myös, sillä osallistuminen ja juhlinta yhdessä on mutkatonta.

punastellen vastattava, että taitavat huutaa ”Housut pois!”.

Inari: Tästä tulikin mieleeni hyvät välit myös muihin tahoihin! KesMitä puheita on jäänyt mieleesi?

kustelin vuosijuhlamuisteluista hallituskaverimme Hannan kans-

Kaikki ruotsin lehtorimme, emeritus, legendaarisen Bo Grönhol-

sa, jonka muistiin oli piintynyt poliisilta tullut puhelu Kirkkotien

min puheet vuosijuhlissa. Lisäksi mieleen on jäänyt erään nimeltä

kiinteälle puhelinlinjalle. Vuosijuhlien jatkojen jatkoille päädyt-

mainitsemattoman ministerin puhe, joka oli käytännössä noin 15

tiin perinteisesti Kirkkotielle, ja silloisen Ruokavaraston (nykyisen

minuutin suoraa lainausta hallituksen esityksestä. Se jäi muistiin vä-

K-kaupan) edessä tehtiin jotain maanparannustyötä, eli paikalla oli

hän eri syistä kuin Bossen puheet. Ja sillä kertaa KV-pöytä ei tainnut

traktori. Tokihan muutama frakkiasuinen lexiläinen siirtyi trak-

jäädä kuuntelemaan puhetta.

torinkauhaan jorailemaan, koska se oli mahdollista. Hetken päästä pääsihteerimme Hanna vastasi Kirkkotien lankapuhelimeen, ja linjan toisessa päässä poliisit sanoivat, että pyytäisittekö ne kaverit nyt pois sieltä kauhasta. Naapurustosta luultavasti tullut ilmoitus ei siis johtanut edes poliisipartion lähettämiseen paikalle, vaan soitto K-tielle nähtiin riittäväksi toimenpiteeksi.

Hyvät välit tiedekuntaan ja opettajiin näkyvät, sillä juhlinta yhdessä on mutkatonta.

- ANTTI SÄILÄKIVI

Mitä sinulle jäi erityisesti mieleen Lexin vuoden 2021 juhlista?

Oli mahtavaa nähdä, millaisella riemulla opiskelijat pitkän koronaeristyksen jälkeen juhlivat. Täytyy sanoa, että se tempaisi kyllä itsenikin mukaan. Senilexiläisen näkökulmasta oli lisäksi hienoa todeta, että Lex, tiedekunta ja perinteet voivat hyvin ja uusiakin vuosijuhlakutyymejä ja juomalauluja on kehitetty klassikoiden rinnalle.

Valitettavaa oli tietysti se, että ajankohdasta ja koronatilanteesta johtuen meitä alumneja ei ollut paikalla kuin kolmisenkymmentä. Papukaija… korjaan, kettumerkin ansaitsisi Markku Tunturi, joka aloitti opintonsa ensimmäisten joukossa tiedekunnassa vuonna Antti Säiläkivi ja avec Ulla Kettunen Lexin vuosijuhlissa vuonna 2021.

14

|

LEXPRESS

1961 ja lähti melkein viimeisten joukossa vuosijuhlista 2021.

SENILEXIN KUULUMISIA

Spontaani (ja yllättävän symmetrinen) lauluesitys Lexin silliksellä ehkä vuonna 1999. (Keskellä Antti, jonka vasemmalla puolella Hanna ja oikealla Inari.)

Oletko osallistunut alumnina muihin Lexin vuosijuhliin?

Entäpä sillis? Millaisia muistoja siitä on vuosien varrelta jäänyt

Osallistuin 50-vuotisjuhliin vuonna 2011. Silloin omaa ikäluokkaa

ja osallistuitko Lexin sillikselle v. 2021?

oli senioripöydissä enemmänkin. Mutta jotenkin nämä 60-vuotis-

Lexin sillikset ovat lähinnä jättäneet positiivisia muistoja, pois lu-

juhlat olivat vielä riemukkaammat, johtuen varmaankin edellä mai-

kien yksi: en edelleenkään pysty juomaan mitään energiajuomaa,

nitusta ihmisten jälleennäkemisen ilosta ja koronakurimuksesta.

sillä suusta makuaistit siirtävät kokemuksen aivoihin sillismuistikuvaksi ja juoma alkaa maistua pirtulta ja päänsäryltä. Sen verran

Olit Int.Sek. vuonna 1999 – kerro siitä!

mailit alkavat tuntua, että jätimme puolisoni kanssa tämän viimei-

Täytyy sanoa, että viikko oli niin kiireinen, että juurikaan konk-

simmän silliksen joulukuussa väliin. Enemmän ratkaisuun vaikutti

reettisia muistikuvia kyseiseltä viikolta ei jäänyt. Ne vähäisetkin

kuitenkin se, että meillä oli saman päivän iltana Helsingissä joulu”-

huuhdeltiin pois kv-vieraiden antamilla nestemäisillä kiitoslahjoilla

lounas” entisten opiskelukavereiden kanssa. Näin olemme kokoon-

silliksen yhteydessä, jolloin homma oli ns. paketoitu. Eipä siellä var-

tuneet jo yli kaksikymmentä vuotta, ja edelleen muistelemme myös

maankaan mitään karmeata päässyt sattumaan, kun ei ole takarai-

opiskeluaikoja. Ja tänäkin vuonna lauloimme Sikalassa pari snapsi-

voon jäänyt kaduttamaan. En esimerkiksi int. sek:inä ”nukahtanut”

laulua (kuten Helan ja Livet är härligt). Enempää emme ehtineet,

entisen Caribian käytävälle hallussani kaikkien vieraiden osallistu-

kunnes järjestyksenvalvoja puuttui peliin.

mismaksut ja koko käteiskassa. Näinkin on kuulemma joskus päässyt tapahtumaan.

Kiitos haastattelusta, Antti!

LEXPRESS

|

15

60. VUOSIJUHLAT TEKSTI | TERESA GRANATH SALLA PEKOLA

KUVAT | STAR IMAGE

Turun messukeskus täyttyi joulukuussa juhlahumusta, kun pääsimme vihdoinkin juhlistamaan 60-vuotiasta ainejärjestöämme. Vujujen järjestäjät kertovat, miten vuoden odotetuin tapahtuma syntyi ja minkälainen tunnelma juhlapaikassa vallitsi.

L

exin vuosijuhlat ovat vuoden arvokkain ja todennäköisesti

niin onnistunut, arvokas ja kaunis tilaisuus, kuin olettaa saattaa. Juhlan

myös odotetuin juhla. Vuonna 2021 pääsimme juhlista-

pääpuhujana esiintyi Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna, jonka

maan pitkän odotuksen jälkeen Lexin 60-vuotista taipa-

puhe sai jokaisen vieraan pysähtymään ja kuuntelemaan. Hyvin suju-

letta ja meillä vuosijuhlaviskaaleilla oli erityinen kunnia

neen illallisjuhlan jälkeen juhlavieraat pääsivät nauttimaan jatkoista ja

olla mukana järjestämässä tätä ainutlaatuista tilaisuutta.

Päätös vuosijuhlaviskaaleiksi hakemisesta oli helppo: pestiin sai hakea oman ystävän kanssa, sisältö vaikutti mielekkäältä ja halusimme

jatkojen jatkoista. Meille viskaalin pestissä olikin erityisen hienoa päästä näkemään, miten vuosijuhlien kaltainen kokonaisuus järjestetään – näkemisen lisäksi vielä hienompaa oli olla osana järjestäjien tiimiä.

kovasti mukaan Lexin toimintaan heti fuksivuoden alussa. Lisäksi tu-

Kysyimme myös marsalkoiltamme, millaisia ajatuksia heille jäi

torimme oli ollut omana vuonnaan viskaalina ja hän kannusti meitä

vuosijuhlien järjestämisestä. ”Vuosijuhlien järjestäminen oli kaikin

pestiin. Hakeminen tuotti tulosta ja meidät valittiin Miisa Partasen ja

puolin positiivinen kokemus ja olen todella iloinen, että lähdin siihen

Meri Tirkkosen, marsalkkojen, viskaaleiksi.

mukaan. Korona tietysti vaikeutti järjestelyjä jonkin verran ja vaikka

Vastuu vuosijuhlien järjestämisestä ja suunnittelusta jakautuu

tähän oltiin varauduttu, tuotti epävarmuus aika-ajoin hieman harmaita

osapuilleen siten, että marsalkat vastaavat isoista linjoista ja viskaalit

hiuksia. Muistakin matkan varrella tulleista pienistä vastoinkäymisistä

hoitavat käytännön juoksevia asioita. Pestimme alkoikin heti valintam-

ja yllätyksistä selvittiin hyvällä yhteistyöllä. Työtä vujujen järjestämises-

me jälkeen tutustumalla Meriin ja Miisaan, mutta hyvin pian vallitseva

sä oli paljon ja monia yllättäviäkin asioita tuli ottaa huomioon, mutta

koronavirustilanne toi synkkiä pilviä taivaalle ja vuosijuhlia jouduttiin

lopputulos kyllä palkitsi ehdottomasti! Itse juhlapäivä oli ikimuistoinen

siirtämään. Joulukuussa 2021 vuosijuhlat pystyttiin vihdoin järjestä-

ja pääsimme myös itse siitä nauttimaan– kiitos siitä kuuluu kaikille jär-

mään ja tähän syksyyn ajoittuvatkin myös meidän pestin kohokohdat.

jestelyissä auttaneille. Nyt jälkeenkin päin viime vuoden järjestelyistä

Päävastuualueisiimme kuului jatkojen jatkojen järjestäminen,

on erittäin hyvä fiilis, juhlat olivat onnistuneet ja vieraat viihtyivät”,

vuosijuhlakomitean ohjaaminen ja juoksevien asioiden, kuten kaup-

kertoo Miisa, jonka sanoihin Meri yhtyy.

pareissujen, hoitaminen. Suurimmat ponnistukset ajoittuivat muuta-

Vuosijuhlien järjestäminen oli meille oppikirjaosoitus siitä, mi-

mille juhlapäivää edeltäville viikoille. Näinä viikkoina muun muassa

ten tiimityö voi parhaimmillaan toimia. Miisa ja Meri osoittivat meille

kävimme kaupassa, täytimme komitealaisten kanssa vuosijuhlavieraille

oman vastuualueemme, jonka puitteissa meidän oli helppoa tehdä kes-

jaettavia kirjekuoria ja kävimme Lexin klubimestarin kanssa läpi Kirk-

kinäinen työnjako. Pestistä jäikin käteen kultaisia muistoja siitä, miten

kotien käytäntöjä. Itse juhlan aikana pidimme huolen käytännön suju-

yhdessä tekemällä voi saada aikaan jotakin hyvää. Kannustammekin jo-

vuudesta ja esimerkiksi siitä, etteivät kv-vieraat riehaannu liian railak-

kaista hakemaan mukaan vuosijuhlien järjestämiseen omalla vuorollaan

kaaseen ilonpitoon. Kokonaisuutena Lexin 60-vuotisjuhlat olivat juuri

ja itselleen mieleiseen pestiin – sitä päätöstä ette tule katumaan!

16

|

LEXPRESS

Vuosijuhlia tukemassa: Eversheds Roshier Bird & Bird Hannes Snellman Castrén & Snellman Waselius & Wist Krogerus Visma Legal HPP DLA Piper Hästö & Co Borenius Avance Deloitte Keskuskauppakamari

10 KYSYMYSTÄ VUODEN OPETTAJALLE TEKSTI | HELMI HUOVIALA

KUVA | HAASTATELTAVAN KOTIALBUMI

Lexiläiset valitsivat vuoden 2021 opettajaksi europpaoikeuden professori Jukka Snellin.

Snellin luentoja kehuttiin mitaltaan ja sisällöltään mielekkäiksi ja luennointia selväksi ja värikkääksi. ”Kaiken kaikkiaan Jukka Snellin opetettavana on ollut mukava olla”, valintaa perusteltiin.

1.

2.

3.

Miksi lähdit itse opiskelemaan oikeustiedettä?

Tiesin jo lukion alussa, että haluaisin opiskella oikeustiedettä. Oikeudellinen päättely ja argumentaatio kiehtoi-

Toimin professorina Britanniassa ja ajattelin, että nyt voisi

vat minua, ja ajattelin arrogantisti, että voisin olla niissä

olla hyvä hetki palata Suomeen. Tämä tapahtui vähän en-

hyvä.

nen Brexit-kansanäänestystä, joten ajoitus oli hyvä.

Mitkä asiat ovat jääneet parhaiten mieleesi omilta opiskeluajoiltasi?

Opiskelin itse 90-luvulla, jolloin Suomi pääsi hakemaan EU:n jäsenyyttä ja EU itse koki järisyttäviä muutoksia.

opinnot, että Lontoosta, jossa suoritin jatko-opintoja.

Eurooppaoikeus oli yksinkertaisesti kaikkein dynaamisin

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä kultaisempia muistot…

ja kiinnostavin oikeudenala. Suomen EU-jäsenyys mahdollisti myös eurooppaoikeuden jatko-opinnot ulkomailla,

Onko oikeustieteellinen koulutus muuttunut tai kehittynyt omista opiskeluajoistasi?

timinen, kirjalliset työt. Suurin muutos liittyy ehkä tie-

|

5.

Mikä ajoi sinut juuri eurooppaoikeuden pariin?

Niitä on liikaa lueteltaviksi - sekä Suomesta, jossa aloitin

Paljon on säilynyt samana – luennot, lukeminen, tent-

18

4.

Miten olet päätynyt professoriksi Turun yliopistoon?

mikä olisi ollut vaikeaa sitä ennen.

6.

Minkä takia eurooppaoikeus on kiinnostavaa juuri tällä hetkellä?

totekniikkaan. Itse jouduin vaeltamaan kaupungin halki

Itseäni ehkä kiehtoo eniten integraation ytimeen leivottu

kirjastosta toiseen jotakin julkaisua etsimässä ja joskus

perusjännite: EU:lle on annettu tehtäviä, jotka aiemmin

keskeisiäkään tekstejä ei löytynyt mistään. Nyt asiat ovat

kuuluivat valtioille – esimerkkinä yhteinen raha – mut-

päinvastoin. Materiaalin saa helposti käsiinsä, mutta sitä

ta sille ei ole annettu niitä toimivaltoja, joita valtioilla on

on usein liikaa.

– esimerkkinä finanssipolitiikka. Tämä heijastuu mielen-

LEXPRESS

kiintoisesti ja välillä huolestuttavasti useille integraation osa-alueille. Eräällä tavalla integraatio on mennyt liian pitkälle, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

7.

8.

9.

Mikä tuottaa työssäsi sinulle iloa?

sin, että tämä välittyy opiskelijoillekin.

10.

Minkälaisia vinkkejä tai terveisiä antaisit oikeustieteen opiskelijoille?

Kaksi tulee mieleen. Ensimmäinen on tuoreille ja tuo-

Monet asiat, mutta ehkä eniten mahdollisuus itsenäiseen

reehkoille opiskelijoille: kun Covid-rajoitukset hellittävät,

tutkimukseen aiheesta, josta olen todella kiinnostunut.

palatkaa ilolla kampukselle. Luennoilla, ryhmissä ja ihan kahvitauoilla tai lounaalla opiskelijakavereiden kanssa

Minkälaisia haasteita kohtaat työssäsi?

omaksuu paljon hiljaista tietoa ja taitoja, jotka eivät helposti zoomista välity. Samalla tulee luotua verkostoja, jot-

Professori on vähän kuin jonglööri, jolla on aina useita

ka tekevät opiskelemisesta paljon hauskempaa.

palloja ilmassa samaan aikaan: tutkimus, opetus, hallinto,

Pidemmällä oleville opiskelijoille ehkä sanoisin, että

luottamustehtävät, kansainväliset tehtävät jne. Keskeisenä

älkää kiirehtikö palkkatöihin, jos se haittaa opintoja.

haasteena on varmistaa, että liian monta palloa ei pääse

Opiskeluaika on useimmille ainutlaatuinen tilaisuus oppia

putoamaan.

ja kokea; se ei elämässä välttämättä toistu. Palkkatöitä kyllä saa sitten tehdä vuosikymmeniä.

Valintaasi vuoden opettajaksi vedettiin yhteen sillä, että opetettavanasi on mukavaa olla. Mistä luulet, että tämä johtuu? Miten teet kursseistasi mielekkäitä opiskelijoille?

Kaikki varmaan lähtee siitä, että pääsen opettamaan asioita, joista olen oikeasti kiinnostunut ja innostunut. Luuli-

LEXPRESS

|

19

Harjoitteluohjelmia opintojen eri vaiheisiin Hei oikkari, onko Hannes Snellman sinulle jo ennalta tuttu?

Hannes Snellman on pohjoismainen liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Hanneksella hoidamme asiakkaidemme merkittävimpiä toimeksiantoja, eli työtehtävät ovat taatusti mielenkiintoisia, haastavia ja ainutlaatuisia. Meillä alamme osaavimmat asiantuntijat työskentelevät yhdessä kannustavassa sekä inspiroivassa ympäristössä. Hanneksella on myös neljä erilaista harjoitteluohjelmaa oikeustieteen opiskelijoille opintojen eri vaiheisiin. Kurkkaa alta tarkemmat kuvaukset eri harjoitteluohjelmista.

Office Support Trainee -ohjelma ”Parasta Hanneksella on mahtava työyhteisö ja monipuoliset työtehtävät.

Meillä on tosi kiva ja rento tiimi, ja työilmapiiri on tosi lämminhenkinen ja kannustava.”

– Office support traineet, syksy 2021 Office support traineet, tuttavallisemmin tsupit, ovat usein ensimmäisen tai toisen vuoden oikkareita. Tsuppien työtehtävät liittyvät usein toimiston juoksevien asioiden hoitamiseen. Harjoittelijat auttavatkin siis mitä erilaisemmissa hommissa; tehtäviin kuuluu esimerkiksi asiakirjojen toimittamista eri virastoihin, tapahtumissa auttamista sekä respassa työskentelyä.

Harjoittelijat työskentelevät osa-aikaisesti keväisin ja syksyisin opintojen rinnalla ja työtunnit sovitaan aina yhdessä oman tiimin kanssa. Kesäisin tsupit työskentelevät täysipäiväisesti. Office support trainee -ohjelma pyörii yleensä kolme kertaa vuodessa ja harjoittelu kestää lähtökohtaisesti noin neljä kuukautta.

Knowledge Management Trainee -ohjelma ”KM trainee -ohjelmassa parasta on työn monipuolisuus: yksikään päivä ei ole samanlainen, ja tiimimme pääsee työskentelemään laajasti eri oikeudenalojen parissa.

Teemme usein tiimityötä esimerkiksi kiinnostavien selvitysten parissa. Loistavat työkaverit ovatkin harjoittelun suola!” - KM trainee, syksy 2021 KM traineet ovat usein kolmannen tai neljännen vuoden oikkareita. KM traineet työskentelevät osana Tech & Innovation -tiimiämme. Harjoittelijat tekevät erilaisia selvitystöitä eri praktiikoillemme ja huolehtivat lisäksi Hanneksen kirjastopalveluista.

KM trainee -harjoittelujakso kestää lähtökohtaisesti vuoden ja on osa-aikainen. Siten se sopii erittäin hyvin opintojen rinnalle – ja mahdollistaa myös osa-aikaisen lomailun kesällä. KM trainee -ohjelma pyörii kolme kertaa vuodessa, ja aloitukset osuvat pääosin tammikuulle, toukokuulle ja syyskuulle.

Associate Trainee -ohjelma “Parasta antia on ollut päästä kerryttämään ja toisaalta näyttämään omaa osaamista nuorena asiantuntijana osana tiimiä, jossa on erinomainen henki ja aidosti ilo työskennellä.” - Associate trainee, syksy 2021 Associate trainee -harjoitteluohjelma on suunnattu oikkareille, jotka ovat ehtineet kerryttää opintoja vähintään 150 nopan edestä. Associate traineet työskentelevät täysipäiväisesti neljän kuukauden ajan eri praktiikoissamme, eli esimerkiksi vero-, rahoitus- tai yrityskauppa-asioiden parissa. Associate traineet pääsevät tekemään samantyyppisiä tehtäviä kuin nuoret juristit – esimerkiksi erilaisia selvitystöitä sekä asiakirjaluonnoksia.

Associate traineet aloittavat harjoittelunsa pääosin tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa.

Thesis Trainee -ohjelma “On mahtavaa, että voi gradua kirjoittaessaan olla mukavan ja asiantuntevan tiimin jäsenenä. Heidän kokemuksestaan ja näkemyksistään on aidosti ollut iso apu tutkielman kirjoittamisessa. Myös käytännön järjestelyt ovat toimineet saumattomasti, ja olenkin hyödyntänyt mm. työpistettä ja laajaa kirjastoa lähes päivittäin.” – Thesis trainee, syksy 2021 Thesis trainee -ohjelma on suunnattu graduaan kirjoittaville oikkareille. Jokaisella thesis traineella on oma tutor, joka on myös traineen gradun aihepiirin erityisosaaja. Lisäksi traineilla on mahdollisuus osallistua Hannes Akatemian – Hanneksen sisäisen koulutusohjelman – järjestämille luennoille sekä päästä mukaan Avocadoksen – Hanneksen vapaa-ajan yhdistyksen – järjestämiin aktiviteetteihin.

Thesis trainee -harjoittelujakso kestää lähtökohtaisesti noin kolme kuukautta ja haku thesis traineeksi on auki ympäri vuoden.

Etsimme parhaillaan uusia harjoittelijoita Associate Trainee -ohjelmaan syksylle 2022. Jätä hakemus nettisivujemme kautta!

Lisätietoa harjoitteluohjelmistamme löydät nettisivuiltamme osoitteesta hannessnellman.com/careers

SKIMBALEX GOES VAL THORENS TEKSTI | INNA KUJALA

22

|

LEXPRESS

KUVAT | NELLI HAAPALAHTI WILMA HEINÄNEN

V

al Thorens on Euroopan korkeimmalla sijaitseva hiihtoja laskettelukohde, ja sen rinteet kohoavat parhaimmillaan yli 3200 metrin korkeuteen.

Tammikuussa SkimbaLex suuntasi viikoksi laskemaan

näitä lumisia rinteitä. Kasassa oli hyvä porukka ja aurinkoista säätä luvattu koko viikoksi. Korona toi mukanaan yllättäviä haasteita, mutta siitä huolimatta pääsimme lähtemään reissuun ja nauttimaan rajoitusten mukaisesta after ski -kulttuurista. Rinneriehaakin päästiin viettämään toisteksi viimeisenä päivänä.

“Oli hienoa, että Skimban laskettelureissut saivat jatkua lähes kahden vuoden tauon jälkeen!“ sanoo SkimbaLexin Alppimatkavastaava Wilma Heinänen. “Rinteitä löytyi joka lähtöön ja päästiin myös nauttimaan mahtavasta säästä, seurasta ja after ski -kulttuurista.“

Ihana reissu, täydellinen laskettelukeli ja paras matkaporukka!

- NELLI HAAPALAHTI

Kaikki mukana olleet voivat varmasti yhtyä siihen, että reissu oli mahtava! lä

Osalla

matka

hyvästä

ruoastaan

jatkui

Alppien

tunnettuun

jälkeen

suurkaupunki

vieLyoniin.

Ensi vuotta ja seuraavaa reissua odotellessa.

LEXPRESS

|

23

Laskuolosuhteet olivat niin hyvät, ettei vauhdikkaampienkaan iltojen jälkeen malttanut jättää rinnepäivää välistä. Myös rinnerieha jäi mieleen reissun huippukohtana.

Kuva: Wilma Heinänen. Muut kuvat: Nelli Haapalahti.

24

|

LEXPRESS

- EEVA MANNONEN

Helsinki | Jyväskylä | Järvenpää | Lahti | Mikkeli | Salo | Seinäjoki | Tampere

A SI A NA J OTOI MIS TO

Fennon turvallinen ja avoin ilmapiiri mahdollistaa kehittymisen työssä ja vaikuttaa työmotivaatioon ja työn tuloksellisuuteen positiivisesti. Virheet nähdään kehitysmahdollisuutena eikä niistä rangaista. Inhimillisyys on vahvasti läsnä. ”

Koko organisaatio on varauksetta oikkareiden tukena ja aina on joku, jolta kysyä matalalla kynnyksellä apua kulloinkin askarruttavaan asiaan.”

www.fennolaw.fi

Asianajotoimisto Fenno | +358 10 504 9000 | office@fennolaw.fi

LEXPRESS

|

25

OIKEUSTIEDE EUROOPASSA TEKSTI | HELMI HUOVIALA

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Oikeustiede ei ole tieteen aloista kaikkein kansainvälisin, jokaisella valtiolla kun on oma oikeusjärjestelmänsä lakeineen. Myös oikeustieteen opiskeleminen on erilaista maasta riippuen.

Kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelijat Zinedin Sparr Saksasta, Alban Hupont Ranskasta ja Rebecca Pasquali Italiasta kertovat, millaiset heidän lakiopintonsa ovat kotimaissaan verrattuna suomalaiseen oikeustieteelliseen.

Opintojen rakenteesta ja sisäänpääsystä

hansa yliopistoon. Hupont kertoo opiskelevansa erityistä ranskalai-

Oikeustieteellisen tutkinnon rakenne muualla Euroopassa eroaa pe-

sen ja englantilaisen lain yhdistävää ohjelmaa, jota varten piti kui-

rustavanlaatuisesti siitä, mitä se on Suomessa. Kolmesta maasta vain

tenkin suorittaa koe lukion perusasioista ja kielitaidosta. Italiassa

Ranskan malli vastaa Suomen kolmen vuoden notaari- ja kahden

vain harvalla yksityisellä yliopistolla on pääsykoe, selittää Pasquali.

vuoden maisteriopintoja. Myös Italiassa opinnot kestävät viisi vuot-

Saksassakaan pääsykokeita ei järjestetä, mutta muutamat parhaim-

ta yhteensä, mutta niitä ei ole jaettu kahteen eri tutkintoon. Saksas-

mat yliopistot, kuten Berliini ja München vaativat sisään otettavilta

sa iso rooli on ”staatsexamenilla”, loppukokeella, joka pitää läpäistä

hyviä lukioarvosanoja.

suorittaakseen oikeustieteellisen tutkinnon. Ensimmäinen loppukoe

Pääsykoeurakan läpi kärvisteltyäni muiden maiden systeemit

on yleensä viiden vuoden kuluttua opintojen päätteeksi. Sitä seuraa

kuulostavat varsin mainioilta. Pohdin kuitenkin, miten opiskelija-

kahden vuoden mittainen harjoittelujakso lakialan työpaikassa, jon-

määrän rajoittamattomuus vaikuttaa alalta työllistymiseen. Hupont

ka jälkeen suoritetaan toinen loppukoe. Saksassa tutkinnon suorit-

ja Pasquali kertovat, että Ranskassa ja Italiassa töiden saaminen la-

tamiseen menee yleensä noin seitsemän vuotta.

kialalla valmistumisen jälkeen on kuin onkin melko hankalaa, sillä

Kerron vaihtareille, minkälainen suoritus oikeustieteelliseen tie-

opiskelijoita on niin paljon. Ranskassa oikeustieteen opiskelijoiden

dekuntaan opiskelijaksi pääseminen Suomessa on. Muualla Euroo-

määrää rajoitetaan kuitenkin maisterivaiheeseen siirryttäessä, jolloin

passa sisäänpääsy ei kuitenkaan vaadi yhtä kovaa työtä niin lukiossa

haluamaansa maisteriohjelmaan paikkansa varmistavat ensisijaisesti

kuin pääsykokeissakaan. Ranskassa lukiotutkinto täytyy suorittaa

ne, jotka ovat menestyneet notaariopinnoissaan. Pasqualia ei työl-

hyväksytysti, mutta sen jälkeen ovet aukeavat melkeinpä mihin ta-

listymistilanne juurikaan huoleta: ”Oikeustieteellisen koulutuksen

26

|

LEXPRESS

saaneena mahdollisuuksia on paljon. Ei tarvitse onneksi työskennellä lakimiehenä”, hän toteaa. Molemmat, Hupont ja Pasquali kuitenkin pohtivat, että ehkä tiukempi pääsykoe notaarin alussa olisi fiksumpi systeemi. Sparrin mukaan Saksassa töitä on tarjolla kaikille halukkaille, mutta mieleiseensä työpaikkaan pääseminen saattaa vaatia hyvää menestystä loppukokeesta.

Ranskassa ja Italiassa opinnot koostuvat samalla tavalla opintopisteistä kuin Suomessakin. Kurssien sisältö määräytyy kuitenkin jokseenkin eri tavalla kuin täällä. Hupontin mukaan Ranskassa ei voi oikeastaan valita vapaasti kursseja, vaan kaikki suorittavat samat. Jokaisena opiskeluvuotena on kolme pääkurssia, esimerkiksi ensimmäisenä vuotena oikeushistoriaa, perheoikeutta ja valtiosääntöoikeutta. Vasta kolmantena vuotena voi vaikuttaa siihen, mitä kursseja opiskelee. Pasquali kertoo, että myös Italiassa opintojensa sisältöön voi vaikuttaa vasta neljännestä vuodesta eteenpäin.

Suomen, Ranskan ja Italian opintopistejärjestelmästä täysin poikkeava on Saksan järjestelmä, jossa opintopisteitä ei kerätä. Kaikki opiskelevat samat kurssit, sillä kaikilta testataan samat tiedot loppukokeissa. Koska opintopisteitä ei kerätä, myöskään vaihtoa ei voi sisällyttää osaksi opintoja. Sparr kertookin olevansa vaihdossa lähinnä omaksi huvik-

Alban Hupont (Université de Bordeaux, Ranska) opiskelee erityistä oikeustieteen tutkintoa, jossa vaihtoon lähteminen on pakollista.

seen ja tavatakseen uusia ihmisiä. ”Opiskelen täällä kursseja, jotka käsittelevät kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia, jotka ehkä auttavat minua opinnoissani, mutta niitä ei saa hyväksiluettua”, hän sanoo. Vaihtoon lähteminen Saksasta edellyttää, että on nopea opintojensa kanssa kotimaassa ja tästä syystä vain harva saksalainen oikeustieteen opiskelija lähtee vaihtoon.

Ranskassa ja Italiassa vaihtoon lähteminen tuntuu olevan helpompaa. Pasquali kertoo, että hänen yliopistonsa suosittelee vahvasti vaihtoon lähtemistä ja että kohdevaihtoehtoja on paljon. Suomessa tehdyt tentit lasketaan suoritetuiksi myös Italiassa, mutta kurssien täytyy olla sen sisältöisiä, joita on tarjolla kotiyliopistossa. Pasquali aikookin Sparrin tavoin opiskella Suomessa ainakin kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia.

Hupontin erityisohjelmassa vaihtoon lähteminen on puolestaan pakollista. ”Tunnen itseni onnekkaaksi, sillä ranskalaisilla yliopistoilla on paljon yhteystyökouluja, mikä mahdollistaa vaihdon ympäri maailmaa”, hän sanoo. Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että vaihtoon lähteminen kannattaa, sillä on hyvä saada oikeustieteen opiskeluun toisenlaista näkökulmaa.

Ei aikaa töille

Zinedin Sparr (Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg, Saksa) on vaihdossa omaksi ilokseen, sillä kotiyliopistossa ei kerätä opintopisteitä.

Kun juttelen vaihto-opiskelijoiden kanssa tammikuun keskivaiheilla, on kesätyöhaku täällä Suomessa jo kuumimmillaan. Tuntuu, että suomalaiset oikeustieteen opiskelijat stressaavat oman alan työpaikan saamisesta ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Onko ilmiö tuttu myös vaihtareille? ”Ranskassa opiskelijoilla on niin paljon tekemistä, että työn tekemiselle ei ole oikein aikaa”, kertoo Hupont. Sparr ja Pasquali yhtyvät tähän molemmat. Kaikkien kolmen mukaan heidän kotimaissaan opiskelijat työskentelevät yleisimmin oman alan ulkopuolisessa työpaikassa lähinnä rahan takia. Sparr kertoo työskentelevänsä yliopistossa opettajalle, mikä on yleistä Saksassa, ja Pasquali sanoo tekevänsä viikonloppuisin vuoroja ruokakaupassa. Ranskassa ja Italiassa on myös hankalaa saada opiskelijana oman alan työpaikkaa, etenkin jos ei tunne henkilökohtaisesti työnantajaa. Italiassa ja Saksassa opintoihin kuuluu kuitenkin pakolliset työharjoittelujaksot.

Erilainen opiskelijaelämä Kerron vaihtareille suomalaisesta vilkkaasta opiskelijakulttuurista ja ainejärjestöjen avainroolista erilaisten tapahtumien järjestäjinä. Löytyykö vastaavanlaista ainejärjestötoimintaa muualta Euroopasta? ”Ranskassa opiskelijoiden ainejärjestöt ovat vähemmän aktiivisia

Rebecca Pasquali (Università degli studi di Urbino Carlo Bo, Italia) lähti Suomeen tutustumaan kulttuuriin, joka eroaa täysin hänen omastaan.

LEXPRESS

|

27

Pasqualin yliopisto Urbinossa, Italiassa.

kuin Suomessa. Yleensä me hengailemme enemmän kavereiden kes-

tykkään kylmistä talvista enemmän kuin kuumista kesistä”, hän nau-

ken”, kertoo Hupont. Myös Italiassa on tavallisempaa, että opiske-

raa. Sparr perustelee päätöstään myös sillä, että ei ole ennen käynyt

lijat järjestävät kaveriporukoiden kesken ohjelmaa itselleen: ”Urbi-

Pohjoismaissa, kun taas Espanjassa on tullut lomailtua muutenkin.

no on pieni kaupunki, joten nuoret viettävät aikaa paljon samoissa

Myös Pasqualia kiehtoo kylmyys ja lumi. Lisäksi hän on kiinnostu-

paikoissa. Tällä tavoin on helppo tutustua uusiin ihmisiin”, selittää

nut näkemään, miten päivittäinen elämä ja arki eroavat italialaisesta

Pasquali. ”Erlangen on tyypillinen saksalainen opiskelijakaupunki,

kulttuurista. ”Olen ollut Suomessa kymmenen päivää ja huomaan jo

vähän pienempi kuin Turku. Meillä on paljon baareja ja klubeja,

nyt merkittäviä eroja suomalaisten ja italialaisten elämäntapojen vä-

joissa opiskelijat järjestävät bileitä. Vietämme aikaa myös puistois-

lillä”, Pasquali sanoo. Hupont niin ikään halusi tutustua paremmin

sa”, kertoo puolestaan Sparr saksalaisesta opiskelijakulttuurista.

kulttuuriin, joka eroaa täysin hänen omastaan. ”Valitsin Suomen

Kaikki kolme kertovat, että heidän ainejärjestönsä eivät järjestä aktiivisesti ohjelmaa opiskelijoille, mutta vapaaehtoistoimin-

myös siksi, että se on lähellä esimerkiksi Ruotsia ja Viroa, joten täältä on helppo vierailla myös muissa maissa”, hän perustelee.

nasta kiinnostuneille on vaihtoehtoja. Hupont kertoo, että hänen

”En kadu tänne lähtemistä lainkaan”, vetää Hupont yhteen

yliopistossaan Ranskassa on LexPressin tapainen lehti, jota opiskeli-

tähänastista vaihtokokemustaan Suomessa. Hänen mukaansa par-

jat tekevät. Kampuksella on myös radio, jossa opiskelijat pitävät oh-

haita asioita Suomessa ovat olleet ainakin ulkona juhliminen alku-

jelmaa luentojen välissä. Pasquali kertoo, että hänen yliopistollaan

syksystä, Kirkkotie-bileet ja ystävällisiin suomalaisiin opiskelijoihin

vaihto-opiskelijoiden järjestö on aktiivinen. Saksassa lakiopiskeli-

tutustuminen. Hupontin mieleen ovat jääneet myös Lapin matkat

jat pääsevät puolestaan hyödyntämään halutessaan kursseilla oppi-

ja Turussa nähdyt revontulet. Sparrille ja Pasqualille kokemuksia ei

maansa: ”Melkein jokaisella yliopistolla on lakiklinikka pakolaisille,

ole vielä ehtinyt kertyä yhtä paljon, mutta he odottavat mielenkiin-

jossa opiskelijat pääsevät auttamaan pakolaisia helpoissa oikeudel-

nolla aikaansa Suomessa. Sparr osaa nimetä jo nyt joitakin parhaita

lisissa asioissa. On kivaa oppia harjoittamaan oikeutta käytännön

puolia vaihtokohteessaan: ”On hienoa, miten Pohjoismaat välittävät

tilanteissa. Mielestäni on myös tärkeää, että pakolaiset voivat saada

luonnosta ja miten tärkeä se on ihmisille täällä. Haluaisin itsekin

ensihätäänsä ilmaista oikeusapua”, Sparr kertoo.

viettää paljon aikaa luonnossa ja käydä Lapissa.” Sparr pitää Turun sijainnista, sillä on kivaa asua meren vieressä. ”On hullua, miten

Miksi Suomi?

meri ja koko joki olivat jäässä, kun saavuimme tänne. Se on jotakin

Hupontilla on takana Suomessa jo kokonainen syyslukukausi, kun

sellaista, mitä ei pysty kuvittelemaan etukäteen, jos tulee etelästä”,

taas Pasquali ja Sparr ovat saapuneet tänne vasta tammikuun alussa.

hän kuvailee. Sparr kehuu Turkua kivaksi opiskelijakaupungiksi ja

Sparr punnitsi vaihtokohteenaan kahta maata ja päätyi lopulta Suo-

toivoo tapaavansa paljon uusia ihmisiä, vaihtareiden lisäksi myös

meen. ”Aluksi halusin mennä Espanjaan, mutta sitten tajusin, että

paikallisia. Pasquali lähtee vaihtokokemukseensa hyvin avoimin

28

|

LEXPRESS

Paikkoja Hupontin kotikaupungissa Bordeauxissa: Place de la Comédie (vas.) ja Opéra de Bordeaux.

mielin: ”En halua suunnitella vielä liikaa mitään, vaan elää päivä

kohteliaita”, kertoo puolestaan Hupont. Muita huonoja puolia ovat

kerrallaan.” Pasquali haluaa nähdä niin paljon uusia paikkoja kuin

hänen mukaansa pimeys, huonot hedelmät kaupoissa ja alkoholin

mahdollista. Hän on lähdössä pian Lappiin, mistä on innoissaan.

hinta. ”Täytyy aina välillä käydä Tallinnassa täyttämässä varastoja”, hän nauraa. Hupont on siis oppinut paikallisten tavoille!

Pimeys ja huonot hedelmät Päätämme haastattelun iloisesti juttelemalla vielä Suomen huonoista puolista. Sparria mietitytti ennen lähtöä pimeys ja kylmyys, mutta hän on tottunut niihin nopeasti. Liukkaat kadut tuottavat myöskin haastetta: ”En ymmärrä, miten suomalaiset pystyvät juoksemaan näillä keleillä”, hän ihmettelee. ”Suomalaiset ovat melko etäisiä ensinäkemältä verrattuna eteläeurooppalaisiin. Kuitenkin jos näkee hieman vaivaa tehdäkseen aloitteen, ovat he hyvin ystävällisiä ja

Maisemia Sparrin kotikaupungista Erlangenista ja sen ympäristöstä. Oikealla puisto, johon opiskelijat kerääntyvät usein opiskelemaan ja viettämään vapaa-aikaa, ja sen takana yliopistorakennus.

LEXPRESS

|

29

TELKIEN TAKANA

RIKOS JA RANGAISTUS TEKSTI | FANNI RAPALA

Kirjoitin viime vuonna LexPressiin jutun vankiloiden koronarajoituksista. Aihe oli erittäin mielenkiintoinen, joten sain idean ryhtyä kirjoittamaan tätä palstaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin mielenkiintoisia näkökulmia liittyen rikoksiin, sekä niiden rangaistuksiin ja vaikutuksiin.

E

nsimmäisessä osassa tarkastelen rangaistusten historiaa,

Teloittajien tuli suoriutua työstään virheettömästi. Esimerkiksi

tarkemmin sanottuna 1600-1800-lukujen rangaistus-

vuonna 1464 Saksassa teloittaja epäonnistui teloittaessan tuomittua,

käytäntöjä. Alueellisesti tapahtumat sijoittuvat Euroop-

sillä hän ei onnistunut leikkaamaan tuomitun päätä irti ensimmäisellä

paan. Tietoni perustuvat Pieter Spierenburgin kirjaan

yrittämällä. Yleisö alkoi uhkailla häntä, joten hän pakeni sillan alle.

nimeltä ”The spectacle of suffering”. Suosittelen luke-

Lopulta käsityöammatinharjoittaja löysi teloittajan ja tappoi hänet rau-

maan kirjan, jos rangaistusten historia kiinnostaa.

takangella. Toinen esimerkki sijoittuu Hollantiin vuoteen 1522, kun

Tarkastelu alkaa fyysisten rangaistusten toimeenpanijoista, eli

teloittaja epäonnistui teloittaessaan kahta tuomittua. Sen seurauksena

teloittajista. Länsi-Euroopassa teloittajat kohtasivat laajaa epäsuosiota

yleisö kivitti häntä ja hän loukkaantui. Viranomaiset saivat pelastettua

aina 1400-luvulta jopa 1800-luvun alkuun. Etenkin Saksassa heitä pi-

hänet, mutta vuosi myöhemmin hänet murhattiin aiemman epäonnis-

dettiin hyvin pahamaineisena. Ammattikillat saattoivat kieltää poikaa

tumisen vuoksi. Syynä teloittajien epäsuosioon oli yksinkertaisesti se,

liittymästä kiltaansa, jos pojan isä toimi teloittajana. Kansalaiset vaino-

että heidän veristä käsityötään ei kunnioitettu rehellisten kansalaisten

sivat teloittajia kaduilla. Teloittajien kosketusta välteltiin. Esimerkiksi

keskuudessa.

kauppiaat kieltäytyivät ottamasta rahaa teloittajien käsistä. Teloittajien

Rangaistusmuotoja oli useita, kuten hirttäminen, kuristuslauta,

käyttämät juomalasit rikottiin ja heitettiin pois, sillä niitä ei voinut

pään irti leikkaaminen miekalla, polttaminen, polttomerkitseminen ja

enää käyttää uudelleen. Tämän vuoksi teloittajien tuli käyttää hansik-

ruumiinosien, kuten peukalon, irti leikkaaminen. Sukupuoli vaikutti

kaita tai miekkaa teloittaessaan tuomittuja.

rangaistuksen muotoon. Naiset yleensä kuristettiin kuristuslaudalla,

30

|

LEXPRESS

TELKIEN TAKANA

1600-luvulla uskottiin, että jopa kuolleita tulee rangaista.

kun taas miehet hirtettiin. Hyvin raaka rangaistusmuoto oli teilipyörä,

ilmentää, että seuraavalla kerralla hän olisi mestauslavalla köysi kaulas-

jota käytettiin etenkin Amsterdamissa 1600-1700-luvuilla. Tuomittu

sa, ja hänet hirtettäisiin.

sidottiin kärrynpyörämäiseen pyörään, jonka jälkeen häntä esimerkik-

1650-1750-luvuilla rangaistukset saattoivat kuitenkin olla myös

si lyötiin miekalla useita kertoja, pyörää pyöritettiin nuotion yllä tai

hämmäntävän lieviä. Esimerkiksi prostituutiota harjoittavia kiellettiin

pyörää pyöritettiin ympäri siten, että tuomittu jäi alle useita kertoja.

menemästä tavernoihin ja bordelleihin. Lieviin taskuvarkauksiin syyl-

Tämä oli hyvin julma rangaistusmuoto, ja valitettavasti myös käytetyin,

listyneitä kiellettiin menemästä tietyille aukioille. Rangaistus saattoi

kun haluttiin tuomita pitkitettyyn teloitukseen. Esimerkiksi eräs palve-

jopa olla se, että tuomitun tulee noudattaa aiemmin saatua tuomio-

lijana toiminut tyttö varasti isäntänsä kodista, ja yritti peittää jälkensä

ta. Lieviin rikoksiin syyllistyneet saatettiin jopa jättää rankaisematta

sytyttämällä talon palamaan. Hänet tuomittiin teilipyörällä tehtävään

uhaten kuitenkin, että seuraavasta rikoksesta tuomitaan erityisen kova

teloitukseen. Ensin hänet kuristettiin melkein kuoliaaksi, jonka jälkeen

rangaistus.

hänet heitettiin liekkeihin.

1800-luvun alussa kuolemanrangaistuksen sekä muiden fyysis-

1600-luvulla uskottiin, että jopa kuolleita tulee rangaista. Esimer-

ten rangaistusten tuomitseminen loppui vähitellen. Myös kidutuksen

kiksi itsemurha oli rangaistava teko. Vuonna 1658 merimies päätyi te-

käyttäminen rangaistusmuotona lopetettiin. Hollannissa kuoleman-

kemään itsemurhan. Kun hänen ruumiinsa löydettiin, hänet raahattiin

rangaistukset olivat kadonneet kokonaan jo vuoteen 1870 mennessä.

mestauslavalle, hirtettiin ja hänen päänsä pistettiin seipääseen. Näiden

Muualla tiettyjen fyysisten rangaistusten, kuten ruoskimisen, toimeen-

tekojen tarkoituksena oli myös pelotella kansalaisia, jotta he eivät syyl-

pano vain siirtyi julkisilta paikoilta yksityisiin. Rangaistuskäytäntöjen

listyisi itsemurhaan. Pelottelua pidettiin ylipäänsä tehokkaana keinona

muutoksien taustalla oli muun muassa muutokset kansalaisten asenteis-

ehkäistä rikoksia. Esimerkiksi Amsterdamissa eräänä rangaistuksena

sa. Kuolemaa pidettiin jollain tapaa vakavampana kuin aikaisemmin ja

tuomitun piti mennä seisomaan mestauslavan alle köysi kaulassaan

ihmiselämää kunnioitettiin enemmän kuin ennen.

yleisön katsoessa tapahtumaa. Sen oli tarkoitus pelotella tuomittua, ja

LEXPRESS

|

31

OPINTOPALSTA

Nostoja Karvi-arvioinnista

V

uoden 2021 syksyllä julkaistiin vuosina 2020-2021

On kuitenkin erotettavissa selkeitä yksittäisiäkin kehityskohtei-

toteutettu arviointi oikeustieteellisen koulutuksen

ta. Yhtenä näistä mainittakoon opetussuunnitelmavaiheessa ylös

tilasta. Varsin kattava arvio antaa palautetta tie-

kirjattavat kurssin osaamistavoitteet. Ei liene yllätys, että vuoden

dekuntakohtaisesti. Turun oikeustieteellisen tie-

opettajiksi on useampaan kertaan valittu sellaisia professoreita,

dekunnan arviointi vastaa vahvasti opiskelijoiden

joiden kursseilla osaamistavoitteet tulevat selkeästi ja konkreetti-

näkemystä tilanteesta tarjoten arvokasta tietoa koulutuksemme

sesti esille, eivätkä ole vain abstrakteja ja yleismaailmallisia ko-

kehittämisen tueksi seuraaviksi vuosiksi. Tiedekunnan arvostelu

rulauseita kirjattuna opinto-oppaaseen. Selkeät osaamistavoitteet

on jaoteltu useampaan kategoriaan, joiden pohjalta koulutusta on

auttaisivat opiskelussa, joka tiedekunnassamme saattaa usein

helppo lähteä kehittämään. Karvi-arviointi on laaja kokonaisuus,

tuntua yksinäiseltä puurtamiselta. Tällä hetkellä useiden kurssi-

joten nostan tässä esiin sellaisia osia arvioinnista, joiden kehit-

en tärkeimmät aiheet ja osaamistavoitteet ovat kuulopuheiden ja

tämisen näen mahdollisena alkaneen vuoden aikana. Kannustan

“ennen tehtiin näin” -pohjaisten kertomusten varassa. Tämän kal-

kuitenkin jokaista lukemaan Karvi-arvioinnin Turun oikeustie-

taisten käytäntöjen muuttaminen on ratkaistavissa tuomalla on-

teellisen tiedekunnan osion.

gelma esiin professoreille ja keskustelemalla osaamistavoitteiden

Tutkinto-ohjelmien osaamislähtöisyyden osalta tiedekunnal-

merkityksestä opiskelijoille.

lamme on parannettavaa. Systemaattisesta opetuksen kehittä-

Arvioinnin linjakkuus ja yhdenmukaisuus nousee esiin Kar-

mistyöstä huolimatta arviointivierailulla sekä henkilöstöltä että

vi-arvioinnissa parannusta vaativaksi aiheeksi. Kursseilta kerät-

opiskelijoilta nousi esiin näkemys, jonka mukaan tiedekunnan

tävä palaute on sinällään hyvä asia, mutta sen vaikutus kurssien

tutkinto-ohjelmien sisällölliset painotukset sekä opetuksen ja

järjestelyihin ei ole tarpeeksi läpinäkyvää opiskelijoille. Ylipää-

arvioinnin toimintatavat ansaitsevat nykyistä laajempaa uudel-

tään palautteen käsittelystä ei ole tarpeeksi tietoa, ja ensimmäi-

leenarviointia. Yksi tapa tehdä tätä uudelleenarviointia on lisätä

nen askel asian kehittämisessä olisi se, että palaute todella käsi-

entisestään avointa dialogia tiedekunnan ja opiskelijoiden kes-

teltäisiin aina kyseisen luennoitsijan kanssa. Tiedekunnan kanssa

ken tutkinto-ohjelmien sisällöistä ja pedagogisista painotuksista.

yhteistyössä kursseja järjestävät yritykset keräävät taasen kiitettä-

32

|

LEXPRESS

OPINTOPALSTA

Jotta kehitystä tapahtuisi, on palautteeseen reagoitava.

västi palautetta muuttaen näkyvästi kursseja sen mukaisesti. Tie-

Kuten edeltä huomaa, Karvi-arvioinnin avulla yksittäisen

dekunnan omillakin kursseilla palautteeseen tulisi reagoida yhtä

tiedekunnan toiminnasta paljastuvat kehityskohteet ja puut-

tehokkaasti. Tämän hetkisessä tilanteessa herääkin kysymys,

teellisuudet ovat tunnistettavissa ja toisaalta ratkaistavissa. Kar-

miksi palautetta kerätään, jos sitä ei täysin hyödynnetä opetuk-

vi-arviointi antaa myös kehuja eri osa-alueilta, joten tilanne ei

sen kehittämiseen. Näkemys palautteen vaikutuksettomuudesta

ole lainkaan synkkä, vaikka kokonaisuudessa onkin kehitettävää.

on opiskelijoiden keskuudessa yleinen ja syö luottoa opetuksen

Jotta kehitystä tapahtuisi, on palautteeseen kuitenkin reagoitava.

kehittämistä kohtaan. Tenttien ja lisäpistetehtävien osalta arvi-

Seuraavan vuoden ajan tuon opiskelijoiden perspektiivin tähän

oinnin yhdenmukaisuutta vaarantaa yksilökohtaisen palautteen

kehitykseen tiedekunnan eri elimissä.

vähäisyys. Uuteen sähköiseen opintojärjestelmään siirtyminen poisti myös arvosanajakaumat kurssien osalta. Ongelmat ovat osittain teknisiä ja niitä yritetään jo korjatakin, mutta edelleen on korostettava yksilökohtaisen palautteen merkitystä oppimistuloksen kannalta. Pelkkä arvosana tai tieto siitä, pääsikö opiskeli-

Kaapo Havuluoto Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

ja läpi tietystä lisäpistetehtävästä ei kehitä opiskelijaa osaamisessaan.

Työelämärelevanssin kehittämissuositukset limittyvät muiden aiheiden kanssa vahvasti yhteen. Samalla tavalla kuin opintojaksojen osaamistavoitteiden konkretiaa tulisi lisätä, täytyisi myös juridisten taitojen ja vuorovaikutukseen liittyvien valmiuksien tavoitteiden näkyä opetuksessa. Tavoitteiden tunnistaminen tulee tehdä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa ja ottaa näkyväksi osaksi tutkinnon osaamistavoitteita. Työnantajatahojen kanssa toteutettavia opintojaksoja voitaisiin edelleenkin kehittää käytännön taitojen oppimisen tueksi. Paljolti keskenään risteäviä näkemyksiä työelämärelevanssin kannalta herättävät perusteiden kurssit ja niiden vastaavuus nykypäivän juridisten työtehtävien kanssa. On vähintään pohdinnan arvoista, tulisiko joitain perusteita yhdistää ja vapauttaa tilaa kenties uusille oikeudenaloille.

LEXPRESS

|

33

34

|

LEXPRESS

36

|

LEXPRESS

LEXPRESS

|

37

HA VING DIF FI CULTIES UND ERSTAN DING LEGAL ASPECTS?

Astrea provides high quality legal services in all fields of business. Astrea is based in Helsinki, Turku and Oulu.

We take care of our clients assignments with expertise and efficiency both nationally and internationally.

We offer functional solutions and up-to-date knowledge in any required environment.

TURKU Kauppiaskatu 5, 20100 Turku | puh. (02) 273 0200 | turku@astrea.fi HELSINKI Pieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinki | puh. (09) 681 8290 | helsinki@astrea.fi

38

|

OULU Rantakatu 4, PL 557, 90101 Oulu | puh. (040) 583 8043 | oulu@astrea.fi

LEXPRESS

LOPUKSI

Säilyykö Lex-henki pandemiaoloissa?

TEKSTI | ESSI PITKÄKANGAS

A

jattelin kirjoittamaan lupautuessani, etten todella-

varautunut negatiivisen palautteen vyöryyn. Ainejärjestömme koke-

kaan kirjoittaisi koronapandemiaan liittyvistä tee-

neet toimijat neuvoivat pitämään Jodelin kiinni ja jättämään nega-

moista, sillä pidin aihetta jollakin tapaa kuluneena,

tiiviset kommentit omaan arvoonsa. Pääsin kuitenkin yllättymään

kliseisenä ja uuvuttavana. Mielessäni ei kuitenkaan

positiivisesti, sillä korviini ei kantautunut ainuttakaan ikävää kom-

tällä hetkellä juuri pyöri muuta, sillä opiskelijaelämä

menttia, vaikkei kyseinen silliaamiainen kaikilta osin mennytkään

tuntuu tätä kirjoittaessani vaan etäiseltä muistolta.

ihan suunnitelmien mukaisesti, ja esimerkiksi sillit jäivät kokonaan

Tiedän olevani onnekas, kun oppimiseni ei ole kärsinyt etäope-

hankkimatta. Hyvä yhteishenki todellistui myös sen kautta, että

tuksesta, ja olen työelämän puolella saanut jatkaa työskentelyä toi-

muilta aktiivitoimijoilta löytyi tukea, apua ja venymistä tiukoissa

mistolla. Arkeni on kuitenkin nyt tammikuussa tahtomattani ”kes-

paikoissa.

ki-ikäistynyt” värikkäästä ja sosiaalisesta opiskelijaelämästä. En tällä

Jos tästä rajoituksiin palaamisesta pitää löytää jotakin positii-

hetkellä käy edes Calonialla juuri koskaan. Ero opiskelijaelämän ja

vista: ehkä pitkän ”kuivan kauden” jälkeen osaamme katsoa opis-

kontaktien välttämisen välillä korostuu, ja tuntuu erityisen pahalta,

kelijaelämää uusien lasien läpi ja olla uudella lailla kiitollisia siitä,

kun pääsimme syksyllä palaamaan lähes normaaliin toimintaan.

miten kattavaa ja aktiivista toimintamme normaalioloissa on. Toi-

Kontaktien puute on viime vuosina näkynyt yhteishengessämme. Kun emme näe toisiamme, lisääntyy erilaiset lieveilmiöt kuten

vottavasti vielä tänä keväänä pääsemme vielä lexiläisyydestä nauttimaan, ja yhteishenkemme kukoistaa taas seuraavilla vuosijuhlilla.

kärjistynyt Jodel-kirjoittelu ja muitten opiskelijoitten pitäminen kasvottomina kilpailijoina sekä harhakuvat ”sisäpiiristä”, johon tietenkään emme itse koe kuuluvamme. Toisaalta vuosijuhlilla, kun pääsimme sankoin joukoin samaan tilaan, huomasin, ettei Lex-hen-

Kirjoittaja on kolmannen vuosikurssin Lex-aktiivi, joka miettii kuumei-

ki ole kuitenkaan kadonnut mihinkään.

sesti, mihin pestiin hakisi seuraavaksi sekä odottaa toiveikkaasti vieläkin

Sillisvastaavana toimiessani olin pessimistinä tietysti henkisesti

ensimmäistä Lex-vappuaan.

LEXPRESS

|

39

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Veikko Myller: ”The Bull”

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers/students Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki