LEXPRESS
OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI
Olen viihtynyt Cassulla erinomaisesti heti ensimmäisestä päivästäni lähtien. On mahtavaa olla osana motivoitunutta työyhteisöä, jossa on positiivinen sekä kannustava ilmapiiri, ja missä kaikkien työpanosta arvostetaan. Harjoitteluni aikana olen päässyt nopeasti mukaan ison asianajotoimiston arkeen sekä tekemään monipuolisesti erilaisia työtehtäviä yhdessä muiden nuorempien harjoittelijoiden kanssa.
Senni Sorkko, ohjaava nuorempi harjoittelija, syksy 2024
castren.fi/fi/toihin-meille/opiskelijat/
Tutkintouudistus
Opintojen alettua uudelleen syksyllä 2024 monien huulilla oli keskustelu notaaritutkinnosta ja siihen tulleesta tutkintouudistuksesta. Uudistus näkyy lexiläisten arjessa monella tavoin, niin kurssien laajuuden, painopisteiden kuin myös täysin uusien kurssien ja opintokokonaisuuksien myötä. Uudistusta valmistellut työryhmä sekä useat muut tahot kokevat, että uudistus on toimiva ja tarpeellinen. Mitä mieltä Calonialla ollaan uudistuneesta notaaritutkinnosta?
1. Miltä on tuntunut aloittaa uusi lukuvuosi tutkintojen parissa nyt kun tutkinto on uudistunut?
2. Mitä positiivista näet tutkintouudistuksessa?
3. Oliko uudistus mielestäsi tarpeellinen?
TEKSTI IINA MARTTILA KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT PIXABAY
Santeri Korsi, 2. vuosikurssi
Ihan hyvillä mielin aloitan uuden vuoden. On kiva taas nähdä kavereita ja päästä opiskelemaan kesän jälkeen. Tutkintouudistuksen suhteen mulla ei ole mitään sen suurempia ajatuksia. Jos kurssien noppamäärät (opintopisteet) pienenevät, niin toivottavasti kurssit ovat vähän helpompia ja luettavaa on vähemmän. Mutta odotan kyllä innolla laajentavia opintoja, ne kuulostavat kivoilta.
Erityisesti tuutorin näkökulmasta olen huomannut, että uusien opiskelijoiden on nyt helpompi hyväksilukea kursseja muista yliopistoista, koska kursseja on yhdenmukaistettu muiden kanssa. Se on selvästi helpottanut asioita. Sisällöt pysyvät suurin piirtein samanlaisina, joten en usko, että tästä mitään suuria ongelmia tulee, vaikka noppamäärät vähän laskevat.
Jos Suomen yliopistojen opintokokonaisuuksia pystytään yhdenmukaistamaan, niin se on ihan hyvä uudistus. Toisaalta on myös se puoli, että kaikilla yliopistoilla voisi olla vähän omia erikoisuuksia. En ole varma, onko näitä laajentavia opintoja vielä muissa yliopistoissa, mutta nekin kuulostavat hyvältä uudistukselta. Pääsee opintojen alkupuolella syventymään asioihin, mihin ei välttämättä ennen ollut mahdollisuutta
On ihan hyvä fiilis nyt kun on taas päässyt vauhtiin opintojen kanssa. Tutkintouudistuksesta en tiedä kovin tarkasti, muuta kuin että kurssien pisteytys on muuttunut ja tutkintoon kuuluu laajentavia opintoja. Vaikka stressiä on monista asioista niin tämä ei ole sitä aiheuttanut. Olen luottanut siihen, että tärkeät asiat tulevat tietoon kun niitä tarvitsee.
Positiivista uudistuksessa on se, että kursseja ja opintorakennetta on yhtenäistetty muiden yliopistojen kanssa. Pidän myös siitä, että valinnaisuutta on lisätty.
Fiilikset on ihan hyvät. Kolmannen vuoden opiskelijana uudistus ei vaikuttanut niin paljoa, varsinkin kun olin jo suorittanut paljon perusteita. Muutos oli lähinnä yksi laajentava kurssi ja lisäksi pitää käydä 2 opintopistettä lisää muita opintoja, mutta se ei ollut itselle kovin iso muutos. Eli omasta mielestä tämä oli ihan hyvä muutos.
En ihan sellaisenaan osaa sanoa, mitä kaikkea siinä on muutettu, mutta niitä kursseja ja opintorakennetta on yhtenäistetty muiden yliopistojen kanssa, mikä on hyvä asia.
Positiivista on se, että erikoistumisjakson valinta siirtyi arvontaan. Se vähentää arvosanapaineita opiskelijoilla, mikä on tosi hyvä juttu. Tiedän monia kavereita, jotka ovat olleet tosi stressaantuneita arvosanoista ja mielestäni tämä uusi systeemi on tasa-arvoisempi, koska kaikilla on samat mahdollisuudet päästä erikoistumisjaksoille.
Kyllä, sanoisin että oli tarpeellinen. Erikoistumisvalinnan korkeat pisteet ja arvosanapaineet aiheuttivat paljon stressiä opiskelijoille. Tämä uudistus selvästi alentaa niitä paineita. Lisäksi perusteiden jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin toimii tosi hyvin. Olen tosi tyytyväinen tähän uudistukseen.
Hilma Vakkila, 2. vuosikurssi
Pauliina Nylund, 3. vuosikurssi
2.
3.
2. 1.
3.
Hei fuksi tai vanhempi lexiläinen, huolestuttaako kave riporukan löytäminen? Lue puheenjohtajamme mietteitä aiheesta sivulta 10.
Vaihdossa-palstalla matkaamme tällä kertaa lexiläisen mukana Portugaliin. Lue kuulumisia sieltä sivulta 30 alkaen.
Minkälaista oli Lexissä ja hallituksessa vuonna 2011? Lue Senilexin uuden puheenjohtajan haastattelu sivulta 16 alkaen.
Oletko pohtinut muodin materiaalivalintojen eettisyyttä?
Ius Naturalen palstalla perehdytään aiheeseen joten selaa sivulle 38!
Seuraa somessa:
Päätoimittaja: Verna Niskanen lexpress@lex.fi
Toimitusavustaja: Iina Marttila
Toimituskunta:
Iina Marttila
Vilhelmiina Nyman
Flora Pehkonen
Anita Peltovuori
Seela Risla
Henna Tanttu
Sanni-Maria Ylimäki
Riikka Yli-Jama
ISSN 1235-371X
Copyright © 2024 Lex ry
Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.
Taitto ja ulkoasu: Verna Niskanen
Kansikuva: Noora Khames
Galleriakuvat: Noora Khames
Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry
@LexTurku
@lexturku
@LexTurku
Ilmoitusmyynti: Julius Hella talous@lex.fi
Julkaisija: Lex ry
Painopaikka: Painosalama Oy
Painos: 100 kpl
08 PÄÄKIRJOITUS
Uutta tutkintorakennetta ja tuttuja kasvoja
10 PUHEENJOHTAJALTA
Mitä jos en ole vielä löytänyt kaveriporukkaa?
12 EDARISSA TAPAHTUU
Edustajisto päätti TYYn poliittisesta linjapaperista
14 SENILEXIN KUULUMISIA
Senilexin hallitukselle uusi puheenjohtaja
- Haastattelussa Antti Vaaja
18 KESÄTÖISSÄ
22 LEXILÄISEN VUOSI
Opintopiirien vetäjät
30 VAIHDOSSA
34 OPINTOPALSTA
Uusia tuulia Calonian käytävillä
38 IUS NATURALE
Muodin vastuullisuuden tulisi tarkoittaa myös vastuuta eläinten hyvinvoinnista
42 KUVAGALLERIA
47 LOPUKSI
Joululahjoja lokakuussa
Uutta tutkintorakennetta ja tuttuja kasvoja
Syksy on tapansa mukaisesti lähtenyt käyntiin ja melkeinpä niin vauhdilla, ettei sen tuloa ehtinyt juuri huomatakaan. Lexinfot kilahtelevat sähköpostiin viikoittain ja ilmoituksia tapahtumista tulee toinen toisensa perään. Elokuun lopussa oli kerta kaikkiaan ihana palata Calonialle vuosi vuodelta lyhyemmältä tuntuvan kesän jälkeen. Vastassa oli paljon uusia kasvoja, mutta myös vanhoja tuttuja lexiläisiä, joita oli ihana jälleen nähdä. Calonia on parveillut täynnä etenkin uusia fukseja ja tästä uutuuden innokkuudesta tarttuu väistämättä itseenkin energiaa. Joka syksy palaa kerta toisensa jälkeen myös itse siihen tunteeseen, millaista oli olla ensimmäisiä kertoja Calonialla uusien ihmisten ihmisten seurassa uusien asioiden äärellä.
Syksyn tullen myös tapahtumat ovat täydessä vauhdissa. Kaikkeen ei mitenkään ehdi, mutta toisaalta tapahtumat tuovat mukavaa ja tarvittua vastapainoa opiskelukiireille. Tenttistressin ja palautusten ohella onkin usein kannattavaa nauttia monipuolisesta tapahtumatarjonnasta ja syksystä muutenkin. Lukemisen tauottaminen ja vapaa-ajan aktiviteetit tekevät lähes poikkeuksetta hyvää jaksamiselle ja keskittymiselle syksyn pimenevissä illoissa. Tämän lehden sivuilla pääset kuulemaan niin kuluneesta kesästä ja syksystä kuin suuntaamaan katseet kohti loppuvuotta. Vaikkei lehti edeltäjänsä, FuksiPressin, tavoin olekaan suunnattu ni -
menomaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille, uskon lehden tuovan paljon hyödyllistä tietoa etenkin opintotaipaleensa alkupuolella oleville opiskelijoille. Suosittelen tästä huolimatta kaikkia vuosikurssista riippumatta jatkamaan selailua, sillä luvassa on mielenkiintoisia juttuja muun muassa opintopiireistä ja erilaisista oikeudenalan kesätöistä. Lisäksi puheenjohtajan palstalla kuullaan vinkkejä kaveriporukan löytämisestä aiheutuneisiin mahdollisiin huoliin.
Mukavaa loppusyksyä ja innostavia lukuhetkiä!
Verna Niskanen
Päätoimittaja lexpress@lex.fi
OP Gold on oikisopiskelijan luottokortti
Turvaa maksamiseen, etuja matkustamiseen, vakuutus tapahtumalipuille ja paljon muuta.
Omistaja-asiakkaana saat OP Goldin ilman kuukausimaksua vuoden loppuun.
Tutustu ja hae: op.fi/opiskelijan-luottokortti
Kortin myöntää OP Vähittäisasiakkaat Oyj. Omistaja-asiakkuuden tarjoaa osuuspankki. Todellinen vuosikorko laskettuna 2 000 euron luotolle on 19,44 % (07/24). Laskelmassa ei ole otettu huomioon omistaja-asiakkaan saamia tai muita alennuksia. Laskelma on tehty olettaen, että kortin kuukausimaksu on 2,95 euroa, tilinhoitomaksu on 3,50 euroa kuukaudessa, käytössä on maksuton e-lasku ja luoton korko sekä maksut ja palkkiot pysyvät samana koko luottoajan ja luotto maksetaan takaisin 12 samansuuruisessa erässä kuukauden välein. Arvioitu luoton kokonaiskustannus on 2 190,88 euroa. Lipputurvan myöntää AXA.
Mitä jos en ole vielä löytänyt kaveriporukkaa?
Syksy on jälleen saapunut ja kampus vilisee tuoreita opiskelijoita. Jännitys uudesta ja innokkuus kaikesta tulevasta luovat Calonialle energisen ja iloisen ilmapiirin. Fuksien stressi fuksipassin leimojen täyttämisestä alkaa pikkuhiljaa vaihtumaan stressiin opinnoista ja tentteihin valmistumisesta. Lisäksi monia on mietityttänyt jokavuotinen huolenaihe: ”Mitä jos en ole löytänyt omaa kaveriporukkaa vielä tässä vaiheessa?”
Tämä huoli tuntuu valitettavasti joka vuosi olevan monen mielessä. Opintojen aloittaminen on monille yksi elämän jännittävimmistä ajoista ja siihen usein liittyy monia sivuilmiöitä. Monet muuttavat opintojen alkaessa ensimmäistä kertaa omilleen ja usein jopa täysin uudelle paikkakunnalle, kauas kaikesta tutusta ja turvallisesta. Uudet ystävät ovatkin näissä tilanteissa monille tärkeä vertaistuen lähde ja tätä kautta myös muodostavat keskeisen osan uutta elämänvaihetta. Ei siis ihme, että monet tuntevat paineita kavereiden löytämisestä heti ensimmäisistä päivistä alkaen.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että syvempien ystävyyssuhteiden muodostuminen vie aikaa. Ne muotoutuvat usein opiskelujen
kestäessä hiljalleen. Jotkut kaveri- tai ystävyyssuhteet saattavat lakata ja toisaalta uusia saattaa muodostua pitkin opiskelutaivalta. Omien kavereiden ei siis tarvitse löytyä omasta tuutorryhmästä, vaan tapoja kavereiden löytämiseen opintojen aikana on lukuisia. Kavereiden löytyminen vaatii kuitenkin myös oma-aloitteisuutta – niitä ei tuoda sinulle tarjottimella nenän eteen. Sen voi kuitenkin todeta, että mitä aktiivisemmin on mukana Lexin toiminnassa, käy tapahtumissa ja osallistuu luennoille sekä ryhmätehtäviin, sitä paremmin tutustuu uusiin ihmisiin ja näin myös löytää uusia kavereita.
Osallistumalla Lexin toiminnan järjestämiseen voi erityisesti löytää samoista asioista kiinnostuneita ja muutenkin samanhenkisiä ihmisiä ympärilleen. Esimerkiksi laskettelusta kiinnostuneita rohkaisen hakemaan Skimbalexin jaostoon, ympäristöasioista kiinnostuneita Ius Naturalen jaostoon ja teatterista tai musiikista kiinnostuneita taas esimerkiksi Spexiin. Toisaalta samanhenkisten ihmisten löytäminen ei vaadi aina nimenomaan toiminnan järjestämiseen osallistumista – pelkkä osallistuminenkin voi riittää. Esimerkiksi urheilukerhojen treeneissä pääsee viettämään aikaa yhteisen harrastuksen parissa ja
viinien ystäville juvikset, eli juusto- ja viini-illat, voivat olla oiva tilaisuus löytää toisensa. Tapahtumiin ja toimintaan osallistumalla tutustuu herkemmin myös muiden vuosikurssien opiskelijoihin – kavereiden ei olekaan pakko löytyä oman vuosikurssin sisältä.
Sen lisäksi että kavereita voi löytyä vuosikurssirajojen yli, voi niitä löytyä myös muilta aloilta tai sisarainejärjestöistä. Lex järjestää monipuolisesti poikkitieteellistä toimintaa ja tapahtumia, mikä mahdollistaa tutustumisen muiden alojen ja kaupunkien opiskelijoihin. Kv-viikoille osallistumalla pääsee tutustumaan
Tapahtumiin ja toimintaan osallistumalla tutustuu herkemmin myös muiden vuosikurssien opiskelijoihin –kavereiden ei olekaan pakko löytyä oman vuosikurssin sisältä
muiden kaupunkien oikisopiskelijoiden lisäksi myös muiden pohjoismaiden oikisopiskelijoihin. Vaihtaritoiminta taas lisää mahdollisuuksia tutustua oikisopiskelijoihin ympäri maailmaa Turusta käsin. Poikkitieteellisten tapahtumien avulla pääsee kurkkaamaan muiden Turun yliopiston opiskelijoiden opiskelijakulttuuriin, ja erityisesti kylterit ja lääkisläiset tulevat monille lexiläisille tutuiksi!
Ole siis avoin ja lähde rohkeasti mukaan toimintaan sekä tapahtumiin. Haasta itseäsi ja tutustu eri mahdollisuuksiin. Anna kaverisuhteille kuitenkin myös aikaa muotoutua rauhassa. Muista myös, ettei kaikkia kaverisuhteita ole luotu kestämään ikuisesti. Jotkut suhteet saattavat luonnollisista syistä hiipua pois tai jättäytyä taka-alalle, ja se voi olla ihan hyväkin asia. Mistään kaverisuhteesta ei tule kynsin ja hampain pitää väkisin kiinni, vaan itsensä tulisi ympäröidä sellaisilla ihmisillä, joiden kanssa viihtyy ja joiden kanssa on hyvä olla. Ne ihmiset löytyvät kyllä vielä, mutta se saattaa edellyttää oma-aloitteisuutta.
Vera Valkonen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi
Edustajisto päätti TYYn poliittisesta linjapaperista
TEKSTI
JIMI SALONEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA
Ylioppilaskunnan edustajisto päätti toukokuussa kevätkauden viimeisessä kokouksessaan hyväksyä uudistetun TYYn poliittisen linjapaperin. Poliittisessa linjapaperissa eli tuttavallisemmin ”lipassa” päätetään TYYn kannoista sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan sekä TYYn tekemään yhteiskuntavaikuttamiseen. Linjapaperi on tärkeä asiakirja, koska TYYn istuva hallitus sekä muut toimijat ovat ylioppilaskunnan nimissä puhuessaan velvollisia noudattamaan lipaa. Linjapaperista käyty keskustelu edustajistossa oli erittäin värikästä, ja aiheet vaihtelivat opiskelijoiden sosiaaliturvan rakenteesta aina ylioppilaskylän seinäluteisiin, yliopiston tekoälylinjauksiin ja polkupyörien säilytystiloihin.
Etenkin linjapaperin sosiaalipolitiikkaa koskevat osiot olivat tarkastelun alla, koska pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt merkittäviä muutoksia opiskelijoiden sosiaaliturvaan esimerkiksi siirtämällä opiskelijat yleisestä asumistuesta takaisin opiskelijoiden asumislisälle, leikkaamalla erityisryhmien investointiavustusten
myöntövaltuutta, jolla rahoitetaan opiskelija-asuntojen rakentamista, sekä poistamalla aikuiskoulutustuen. Koska TYY toimii myös opiskelijaravintolatoimintaa harjoittavan Unica Oy:n pääomistajana, myös TYYn kunnianhimo suhteessa vähäpäästöiseen ruokaan sekä liharuoan eettisyys ja terveellisyys puhuttivat edustajistoa. Ryhmä Lex teki linjapaperivaikuttamisessa yhteistyötä etenkin kauppa- ja taloustieteen ylioppilaita edustavan TSE-listan ja lääketieteen
Linjapaperi on tärkeä asiakirja, koska TYYn istuva hallitus sekä muut toimijat ovat ylioppilaskunnan nimissä puhuessaan velvollisia noudattamaan lipaa.
opiskelijoiden TYY Terveeksi -listan kanssa. Yhdessä saimme läpi ison kirjon muutoksia linjapaperiin. Jatkossa TYY ei enää esimerkiksi aja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen poistoa, eikä opiskelijoiden palauttamista yleisen asumistuen piiriin, vaan ajaa opiskelijoiden asumislisän kehittämistä. Asumislisällä opiskelijat saavat esimerkiksi tienata enemmän rahaa ennen kuin tuki alkaa tippua kuin yleisellä asumistuella. Asumislisä on myös henkilökohtainen, eikä ruokakuntakohtainen tuki, joten yhdessä asuvat pariskunnat hyötyvät muutoksesta rahallisesti. Linjasimme kuitenkin, ettei tuen taso saa laskea, niin kuin tällä hallituskaudella on valitettavasti käynyt. Liharuoan eettisyydestä käytyyn keskusteluun toimme mukaan realismia ja taloudellisia näkökohtia. Linjapaperin luonnokseen oli nimittäin kirjattu, että ”TYY pyrkii kasvattamaan laadukkaan ja ravitsevan vegaanisen ruuan sekä sekä lähituotettujen ja sesongissa olevien raaka-aineiden määrää sekä porrastettujen kannustimien kautta vähentämään sekä lopulta lopettamaan lihan tarjonnan opiskelijaravintoloissa”. Katsoimme, ettei luonnoksen kirjaus ollut mahdollinen Unican vähemmistöosakkaiden oikeuksien kannalta. Ryhmämme piti myös huolestuttavana, ettei luonnoksen valmistelussa ollut kuultu Unicaa tai huomioitu linjauksen vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan tai tulokseen. Taloustoimikunnan arvion mukaan Unican liiketoiminnasta tulisi tappiollista, jos Unica poistaisi lihavaihtoehdon valikoimistaan. Lopulta sanamme painoi tässäkin keskustelussa, ja jatkossa TYY vaikuttaa erityisesti ateriatukeen kasvispohjaisen ruuan kannusteiden lisäämiseksi. Tässä tilanteessa liharuokaa ei siis liiketoiminnallisista syistä poisteta valikoimasta. Kokonaisuudessaan TYYn linjapaperi on asiakirja, joka (ylioppilaskunta)politiikasta kiinnostuneen kannattaa selata läpi. Jos linjat nimittäin eivät miellytä, helpoin tapa vaikuttaa niihin on lähteä vuoden päästä edustajistovaaleissa itse ehdokkaaksi. Jos nimittäin me emme ole päättämässä näistä asioista, joku tekee sen meidän puolestamme. Ylioppilaskuntien perinteisen aseman vuoksi niille on kertynyt Unica-ravintoloiden kaltaista merkittävää varallisuutta, jolla voidaan tehdä paljon hyvää opiskelijoiden hyväksi. Tämä kannattaa pitää mielessä huolimatta siitä, miten esimerkiksi ylioppilaskuntien jäsenyyskysymyksessä, joka lienee vuodenvaihteessa taas pöydällä, lopulta käy.
Jos
linjat eivät miellytä, helpoin tapa vaikuttaa niihin on lähteä vuoden päästä edustajistovaaleissa itse ehdokkaaksi.
Senilexin hallitukselle uusi puheenjohtaja
- Haastattelussa Antti Vaaja
TEKSTI JA KUVAT | INARI KINNUNEN
ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumniyhdistykselle Senilexille valittiin uusi puheenjohtaja maaliskuun 2024 vuosikokouksessa. Puheenjohtajana aloittanut johtava työmarkkina-asiantuntija Antti Vaaja on toiminut Senilexin hallituksen sihteerinä vuodesta 2020, ja hän on ollut mukana hallituksen toiminnassa neuvottelevana jäsenenä jo ollessaan Lex ry:n puheenjohtaja vuonna 2011. Tässä haastattelussa pääsemme tutustumaan Senilexin tuoreeseen puheenjohtajaan hieman paremmin sekä kuulemaan hänen ajatuksiaan muun muassa alumnitoiminnasta, Lexistä ja oikeustieteen opiskelusta.
Antti Vaaja valittiin Senilexin hallituksen puheenjohtajana neljän vuoden ajan toimineen Salla Suomisen tilalle. Hallituksessa tapahtui myös muutamia muita henkilövaihdoksia: uutena sihteerinä aloitti Joona Lapinlampi ja uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Miina Vuorela ja Ville Normasto.
Onneksi olkoon, Antti! Kerro vähän itsestäsi!
Moi kaikille!
Olen Antti, mutta käytännössä kaikki paitsi äiti kutsuvat minua sukunimellä Vaajaksi. Työskentelen Kaupan liitossa johtavana työmarkkina-asiantuntijana. Kaupan liitto on kaupan alan yritysten edunvalvontajärjestö, ja neuvottelemme mm. toimialaa koskevat työehtosopimukset.
Tykkään pyöritellä työsuhdejuridiikkaa syvällisesti ja toimin juristitiimimme ”lakivastaavana”. Pidän työoikeudessa siitä, että asiat ovat niin sanotusti ihmisen kokoisia. Työmarkkinajuristin tehtävä antaa myös hienon mahdollisuuden kehittää toimialaa ja sitä kautta yhteiskuntaakin paremmiksi neuvottelemalla ratkaisuja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Asun Lauttasaaressa Helsingissä, ja vapaa-ajalla touhuan päiväkoti-ikäisten lastemme kanssa. Lisäksi yritän urheilla sen mukaan, kun
aikataulu sallii. Kun pääsen lomalle, lähden mieluiten Milanoon San Siron stadionille katsomaan jalkapalloa ja fiilistelemään samalla Turun Palloseuran siellä syksyllä 1987 ottamaa voittoa Inter Milanista.
Mikä on Senilex ja mitä tarkoittaa alumnitoiminta?
Senilex on kaikkien lexiläisten oma alumniyhdistys. Alumni eli kasvatti on tiedekunnan entinen opiskelija, joten alumnitoiminta tarkoittaa entisille lexiläisille suunnattua toimintaa. Senilex perustettiin vuonna 2000 ja se on vanhin oikeustieteellinen alumniyhdistys Suomessa.
Senilex antaa erinomaisen mahdollisuuden tavata niin omia opiskelukavereita kuin muidenkin sukupolvien vanhoja lexiläisiä. Senilex järjestää vuosittain tiedekunnan päivän iltatilaisuuden, joka kerää 100-150 hengen alumnijoukon Ravintola Koulun illalliselle ja Kirkkotien jatkoille – tämä on suomalaisessa alumnitoiminnassa melkoinen harvinaisuus. Lisäksi Senilex järjestää vuosittain vierailuja juristeja työllistäviin työpaikkoihin: esimerkiksi keväällä olimme Puolustusministeriön vieraina kuulemassa ministeriön juristien työstä ns. Nato-lakien laadinnassa. Yhdistys on vieraillut viime vuosina myös mm. valtakunnansovittelijan toimistossa ja korkeimmassa oikeudessa.
Senilex tekee aktiivista yhteistyötä niin Lexin kuin tiedekunnan kanssa. Esimerkkinä yhteistyöstä Lexin kanssa toimii jo kymmenettä kertaa järjestettävä uraseminaari, kun taas tiedekunnan suuntaan käymme aktiivista dialogia alumniyhteistyön kehittämisestä opetuksessa.
Oliko sinulle jo opiskeluaikana selvää, että haluat työskennellä työmarkkina-asioiden parissa?
Ei oikeastaan. Loppuaikoina tosin kiinnostuin työoikeudesta koska olin saanut päähäni, että liittomaailmassa on ”rehti meininki”. Päädyin silti nykyiseen työpaikkaani kaverin vihjeen perusteella täysin sattumalta. Ehdin jo kerran sanoa, että kiitos vinkistä, mutta en aio edes hakea paikkaa. Tässä olen silti liiton palveluksessa lähes kymmenen vuotta myöhemmin – onneksi näin. Nykyiset kollegani ovat huipputyyppejä, ja olen kuluneesta ajasta todella kiitollinen. Olen ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, joten ehkä tällainen polku ei lopulta kuitenkaan ollut täysin sattumaa.
Työmarkkinajuristin tehtävä antaa myös hienon mahdollisuuden kehittää toimialaa ja sitä kautta yhteiskuntaakin paremmiksi neuvottelemalla ratkaisuja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
Antti Vaaja opiskeluaikana vuonna 2010
Mihin erikoistuit opinnoissasi ja teetkö samaan teemaan liittyviä töitä nykyään?
Koen, etten oikeastaan erikoistunut kunnolla mihinkään. Rikosoikeudesta tein hieman enemmän opintoja ja myös gradun. Se on todella mielenkiintoinen oikeudenala, enkä olisi kuitenkaan päässyt työoikeuden graduryhmään aihealueen aiempien opintojen puutteen vuoksi. Gradun tein työpaikkakiusaamisen rikosoikeudellisesta arvioinnista, ja siitä on ollut nykyisessä työssäni hyötyä. Juristin työ on kuitenkin aina työtä ihmisten kanssa. Ihmisten kanssa toimimisen tietyt ”lainalaisuudet” eivät mielestäni juuri muutu, ja vuodet Lexin toiminnassa antoivat tähän lajiin yhdenlaisen korkeakoulun.
Kerro muutama huippukohta opiskeluajaltasi!
Opiskeluaika oli hauskaa! Lisäksi sain opinnotkin lopulta tehtyä. Huippukohtina ovat jääneet toki mieleen Lexin hallitusvuodet 2009 (int. sek.) ja 2011 (puheenjohtaja). Molemmissa hallituksissa oli hyvä porukka, ja tapaamme edelleen. Vuoden 2009 hallituksessa kehitettiin muusiainen-niminen tapahtuma, kun taas vuoden 2011 hallitus laittoi pystyyn vanhojen fuksiviikon, jossa loppuvaiheen opiskelijat ”suorittivat” fuksiviikon tapahtumat yhdessä päivässä – molemmat eräänlaisia aikansa klas -
sikkoja, rohkenen sanoa. Vuodesta 2011 jäi luonnollisesti mieleen erityisesti Lexin 50-vuotisjuhlat, joissa oli melkein 900 vierasta. He eivät olisi edes mahtuneet alun perin varattuun juhlatilaan, onneksi saimme nopealla aikataululla messuhallin käyttöön. Yhdistystoiminta opettaa ajattelemaan, että haasteet on tehty ratkaistaviksi. Paljon muitakin hienoja asioita toki tapahtui. Vappuna 2010 siirryimme päiväsitseiltä vielä tuolloin olemassa olleeseen Ravintola Kultaiseen Hirveen, jossa todistimme TPS:lle miesten jääkiekon Suomen mestaruuden varmistanutta voittoa. Tunnelma oli hieno ja lievitti edes hieman 8-vuotiaiseen poikaan keväällä 1994 syntynyttä tuskaa, joka aiheutui Jokerien Otakar Janeckyn varastettua mestaruuden korkealla mailalla tehdyllä maalilla. Vappuna taas 2011 nykyinen puolisoni ”haki” minut Kirkkotien pihalta, ja sillä reissulla olen oikeastaan vieläkin, vaikka hän p-klubilaisten kaveriensa kanssa varasti Lexin lipun seuraavan vuoden vuosijuhlissa.
Mitä Lex sinulle merkitsee?
Lex on todella hieno opiskelijayhteisö, joka auttaa ihmisiä muodostamaan elinikäisiä ystävyyssuhteita. Niin ikään turkulaisten juristien tietynlaisen erityisyhteyden työelämässä huomaa usein, vaikka ihmiset olisivat toisilleen entuudestaan tuntemattomia. Tämä kuvaa hyvin Lexin vaikutusta Turussa opiskelevien elämään.
Nykyään
Lex antoi tuohon elämänvaiheeseen huikeasti mahdollisuuksia –niin ihmisiin tutustumiseen kuin siihenkin, että saattoi lähteä hetken mielijohteesta porukalla sillikselle Helsinkiin.
Mitä olisit tehnyt opiskeluaikana toisin, jos saisit palata ajassa taaksepäin?
Olimme Kirkkotiellä Trivial Cupin finaalissa keväällä 2007, enkä kysyttäessä muistanut, että Mark Twain on kirjoittanut Huckleberryn Finnin seikkailut. Hävisimme finaalin. Tämä menee edelleen top 5 eniten harmittaviin finaalitappioihin (ikuinen numero uno selvisikin jo yllä). Myös ensimmäisten Mölkyn opiskelijoiden mm-kisojen finaalitappio seuraavana vuonna jäi korventamaan. Opintopuolelta olisi ollut mukavaa ja hyödyllistä osallistua oikeustapauskilpailuun. Olisi ollut myös hyödyksi opiskella hieman kauppa- ja yhteiskuntatieteitä.
Mitä Senilex sinulle merkitsee?
Senilex on erinomainen alumniyhteisö, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet niin vanhojen tuttavuuksien ylläpitoon kuin uusien saamiseen. Ikähaitari yritysvierailuilla voi olla n. 60 vuotta, ja tapahtumat tarjoavat jäsenistölle mielenkiintoisia tutustumismahdollisuuksia erilaisiin juristitehtäviin. Jatkuva ja aktiivinen yhteistyö tiedekunnan ja Lexin kanssa on arvokas asia, mitä on tärkeää vaalia ja kehittää jatkossakin.
Miten aiot kehittää Senilexin toimintaa puheenjohtajana?
Senilexissä on menneinä vuosikymmeninä tehty vahvaa työtä, jonka pohjalta toimintaa on hyvä jatkaa. Yhdistyksen tapahtumatoiminta säilynee samantyylisenä. Suunnitelmana on kuitenkin tavoittaa entiset lexiläiset nykyistä paremmin ja kehittää alumnien roolia tiedekunnan opetuksessa. Hallitus työstää tällä hetkellä ajatuksia yhdistyksen kehittämisestä hieman pidemmällä aikavälillä. Toiminnassa onkin tärkeää olla näkymä siihen, miten päästään seuraavalle tasolle. Opetusyhteistyön merkeissä tänä syksynä tiedekunnassa käynnistyy neuvottelutaidon kurssi, sillä kaikki juristit tarvitsevat työssään neuvottelutaitoja, oikeastaan lähes jatkuvasti.
Senilex täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Miten juhlavuosi näkyy yhdistyksen toiminnassa?
Suunnitelmissa on järjestää erityisohjelmaa Tiedekunnan päivän yhteyteen sekä yhteisseminaari Lexin kanssa Helsingissä syksyllä 2025. Tarkoitus on myös tehdä näkyväksi sitä työtä, joka on mahdollistanut Senilexin kehittymisen nykyiselle tasolle. Muut suunnitelmat ovat juuri nyt aktiivisesti työn alla.
Antaisitko muutaman vinkin nykyisille oikeustieteen opiskelijoille?
En valmistuessani tiennyt, mitä haluan työurallani tehdä. Oma paikka on kumminkin löytynyt. Kannattaa luottaa itseensä ja pyrkiä kokeilemaan kiinnostuvia juttuja. Jonkun ajan päästä saat kyllä todeta, että eteenpäin on menty. Itse sain arvokkaan vinkin opiskelijana kesätöissä poliisilaitoksella. Apulaispoliisipäällikkö otti kaikki kesäduunarit tervetuliaispuhutteluun. Hän muistutti, että Suomessa ihmiset luottavat kaikista viranomaisista eniten poliisiin, ja kehotti meitäkin toimimaan tämän luottamuksen arvoisesti.
Tämän taustalla olevassa periaatteessa on jotain hyvin suomalaista ja se on erinomainen ohjenuora kaikille meille juristeille. Pystymme rakentamaan niin pienissä kuin isommissakin asioissa luottamusta ihmisten välille, kun vain haluamme.
Kysymykset: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava Kuvat: Antti Vaajan kotialbumista
Ihmisten kanssa toimimisen tietyt ”lainalaisuudet” eivät mielestäni juuri muutu, ja vuodet Lexin toiminnassa antoivat tähän lajiin yhdenlaisen korkeakoulun.
KESÄTÖISSÄ
TEKSTI | VERNA NISKANEN
KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI PIXABAY
Monen oikeustieteen opiskelijan kesät kuluvat keskenään hyvin erilaisissa työtehtävissä.
Joku palaa kotiseudulleen kesäksi töihin ja toinen puolestaan etsii työrintamalla uusia haasteita uudesta paikasta. Suuri osa työskentelee kesällä täysin muissa tehtävissä, mutta osalla kesätyöt liittyvät oman alan opintoihin tavalla tai toisella.
LexPress haastatteli kolmea eri vuosikurssien opiskelijaa, jotka olivat olleet kuluneena kesänä oikeudenalaan liittyvässä tehtävässä ja nyt pääsemme kuulemaan heidän kokemuksiaan menneen kesän töistä.
Missä olit töissä kesällä?
Sanni-Maria:
Työskentelin korkeimmassa oikeudessa korkeakouluharjoittelijana kolmen kuukauden ajan. Kyseessä oli palkallinen harjoittelu. Yliopiston harjoittelutuen saaminen katsottiin hakuvaiheessa eduksi, mutta se ei ollut pakollista.
Anita:
Vilhelmiina:
Olin kesätöissä kotikaupungissani Kouvolassa Asianajotoimisto Salo & Salo Oy:ssä. Pääsin tutustumaan asianajotoimiston arkeen ja siellä harjoitettaviin oikeudenaloihin; perhe- ja jäämistöoikeuteen, insolvenssioikeuteen, työoikeuteen ja rikosoikeuteen.
Olen ollut Patentti ja rekisterihallituksessa (PRH) korkeakouluharjoittelijana nyt kaksi kesää peräkkäin ja molempina kertoina työskentelin kaupparekisteri-ilmoitusten tarkastajana. Olen viihtynyt hyvin ja teen edelleen kaksi kertaa viikossa tarkastajan hommia osa-aikaisesti.
Millaisia odotuksia sinulla oli tehtävästä ennen töiden aloitusta?
Sanni-Maria:
En ollut kuullut tehtävästä etukäteen juuri mitään, sillä en tuntenut ketään, joka olisi ollut kyseisessä tehtävässä aiemmin. En ylipäätään ennen hakuilmoituksen bongaamista tiennyt, että korkein oikeus palkkaa harjoittelijoita tällaiseen tehtävään. Haastattelun perusteella minulle jäi kuva, että harjoittelun aikana pääsee työskentelemään monien eri oikeudenalojen parissa, ja että työtehtävät ovat mielenkiintoisia ja haastavia. Työnkuva vastasi pitkälti odotuksiani. Yllättävää oli se, kuinka monipuolisia tehtäviä ehdin tekemään kolmen kuukauden aikana.
Anita:
PRH oli toisen opiskeluvuoteni jälkeen ensimmäinen oman alan työpaikka, ja aloittaminen jännitti ihan kohtalaisesti. Onneksi vastassa oli perusteellinen perehdytys sekä työtehtäviin että isoon määrään ohjelmia ja tietokantoja, joita töissä käytetään.
Vilhelmiina:
Tämä oli itselleni ensimmäinen oman alan työkokemus, enkä ollut uskaltanut asettaa sen suurempia ennakko-odotuksia. Olin käynyt perhe- ja jäämistöoikeuden sekä vero-oikeuden ja yhtiöoikeuden kurssit keväällä ja muun muassa niiden pohjalta olin muodostanut jonkunlaisen käsityksen siitä, mitä työ voisi pitää sisällään. Minut otettiin työpaikalla lämpimästi vastaan, ja lyhyen perehdytyksen jälkeen pääsin heti tositoimiin. Olin iloisesti yllättynyt, miten paljon pääsin tekemään juridista työtä alusta alkaen. Ennalta käsitykseni asianajajan työnkuvasta oli jäänyt kapeammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Kouvolassa kesätyöntekijäkin löysi itsensä välillä ties mistä. Nyt uskon, kun sanotaan, että jokainen työpäivä on erilainen.
Mitä työnkuvaasi kuului?
Sanni-Maria: Työnkuvaani kuului pitkälti rikos- ja riita-asioiden valituslupahakemusten alustava käsittely. Pääsin siis avustamaan korkeimman oikeuden esittelijöitä valituslupa-asioiden valmistelussa. Selvitin kuhunkin asiaan liittyviä relevantteja oikeuslähteitä ja laadin löydöksistäni muistion, jossa myös esitin oman ratkaisuehdotukseni. Valmistelemissani asioissa pääsin osallistumaan esittelyihin, joissa ratkaistiin kysymys valitusluvan myöntämisestä. Lisäksi avustin
muutamissa valitusasioissa (=asia, johon on myönnetty valituslupa ja se on korkeimman oikeuden ratkaistavana) esimerkiksi etsimällä oikeuskäytäntöä ratkaistavasta kysymyksestä.
Anita:
Ensimmäisenä kesänä tein edustamisilmoituksia kaupparekisteriin, ja toisena kesänä pääsin tekemään vanhojen työtehtävien lisäksi yritysten perustamisilmoituksia. Lisäksi sain perehdytystä, rahanpesuvalvontaan liittyvään, tosiasiallisten edunsaajien valvontaan. Työt koostuvat siis pääosin erilaisten ilmoitusten käsittelystä ja jonkin verran asiakaspalvelusta puhelimitse. Työtehtävät ovat pitkälti koneen ääressä näpertämistä, ja vaikka PRH:lla on todella hyvät etätyömahdollisuudet, kävin mielelläni Helsingin toimistolla tapaamassa kollegoita ja välttyäkseni mökkihöperyydeltä.
Vilhelmiina:
Työnkuvaani kuului pääosin asianajajien avustaminen heidän työtehtävissään. Eniten työskentelin perhe- ja jäämistöoikeudellisten työtehtävien parissa, mutta tutustuin myös muihin oikeudenaloi -
Anita Peltovuori, 4. vuosikurssi
hin, etenkin työoikeuteen. Käytännössä pääsin siis laatimaan näihin liittyviä asiakirjoja ja tekemään monenlaista selvitystyötä. Jos asianajajat eivät olisi tarvinneet apua, toimistossa olisi ollut myös muuta puuhaa, mutta sitä ehdin harvemmin tehdä.
Millaisista ominaisuuksista tehtävässäsi oli tai olisi ollut hyötyä?
Sanni-Maria:
Tehtävässä oli hyötyä huolellisuudesta, tarkkuudesta ja kirjoittamistaidosta. Myös oikeudellisen tiedonhaun taidosta oli hyötyä, vaikkakin tämä taito myös kehittyi harjoittelun aikana. Kiinnostus uuden oppimiseen ja asioiden syvälliseen tutkimiseen oli eduksi tehtävässä.
Anita:
Työtehtävät vaativat tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ajoittaisista ilmoitusruuhkista huolimatta, tulisi kyetä keskittymään huolelliseen tekemiseen. Varsinainen IT-taikuri ei työssä tarvitse olla, siihen PRH:lta löytyy ihan oma tiimi, mutta useiden eri ohjelmien käytöstä ei ainakaan kannata hätääntyä. (Nykyisissä työtehtävissä huomaan, että paremmasta Excelin osaamisesta olisi hyötyä, mutta kesätyöntekijänä en paljoa Exceliä käyttänyt.) Vaikka varsinaista asiakaspalvelua työhöni on kuulunut vähemmän, asiakaspalvelu- ja kielitaidosta on hyötyä, sillä kaupparekisterissä asioi ihmisiä monenlaisista lähtökohdista.
Vilhelmiina:
Työtehtävät vaativat tarkkuutta ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Koen, että työ opetti minulle entistä paremmin ajanhallintaa ja oman ajan priorisointia. Toimeksiannoissa oli eri määräpäiviä ja työt täytyi järjestää niiden mukaan. Asianajajat ovat asiakaspalvelijoita hekin, joten pyrin ottamaan opiksi siitä, miten he kohtasivat asiakkaansa sekä asiantuntevasti että ymmärtävästi.
Pääsitkö hyödyntämään jotakin opinnoissa oppimaasi käytännössä?
Sanni-Maria:
Pääsin hyödyntämään tehtävässä varsin laajasti opinnoissa oppimaani. Tehtävään haettiin loppuvaiheen opiskelijaa, ja siitä oli hyötyä, että olin suorittanut kaikki oikeudenalojen perusteiden kurssit ja erikoistumisjaksot ennen harjoittelun alkamista. Erityisen hyödyllisiä tehtävän kannalta olivat rikos- ja prosessioikeuden kurssit. Opin
kesän aikana myös paljon lisää varsinkin rikosoikeudesta ja rikosoikeuden yleisistä opeista.
Anita:
Yhtiöoikeus tulee PRH:lla aika lailla tutuksi, varsinkin kaupparekisteripuolen tehtävissä. Pakko sanoa, että ennen kuin aloitin työt, koin teeman jotenkin kaukaisena ja mietin, jäikö kursseilta mitään mieleen, mutta työtehtävien myötä hahmotus parani konkretian kautta. Yhtiöoikeuden lisäksi hyötyä on varmasti hallinto-oikeuden osaamisesta. PRH:lla tarkastajat ovat virkamiestehtävässä, ja yritin ainakin omassa suorituksessani toteuttaa hyvän hallinnon ja virkamieskäytännön tavoitteita. Tähän toki kiinnitettiin PRH:lla myös erikseen huomiota, ja uusille työntekijöille tarjotaan täydentävää koulutusta siihen mitä virkamiesrooli pitää sisällään.
Vilhelmiina:
Paljonkin. Koen, että yleisesti kaikki oikeudenalojen perusteet ovat opettaneet sitä oikeudellista ajattelua, jota työssä tarvittiin. Esimerkiksi tiedonhaussa helpottaa jo paljon, jos tietää, mistä tietoa lähtee
Vilhelmiina Nyman, 3. vuosikurssi
yli päätään etsimään.
Kun eniten työskentelin perhe- ja jäämistöoikeuden parissa, myös aihetta käsitellyt kurssi valmensi minua kesän töihin. Pääsin kesän aikana laatimaan useamman avioehdon, edunvalvontavaltuutuksen ja testamentin, joita tehdessä muistelin monesti Tuulikki Mikkolan kurssin oppeja.
Mikä oli parasta kesätyökokemuksessasi?
Sanni-Maria:
Parasta kesätyökokemuksessani oli se, että pääsin tapaamaan korkeimman oikeuden asiantuntevaa henkilöstöä ja työskentelemään sekä heidän kanssaan että ajankohtaisten oikeudellisten ongelmien parissa. Kokemus vahvisti ajatustani siitä, että aion hakeutua valmistumisen jälkeen suorittamaan tuomioistuinharjoittelua. Jos siis kesätyö ainutlaatuisessa ympäristössä Pohjoisesplanadilla kiinnostaa, suosittelen pitämään silmät ja korvat auki loppuvuodesta tai viimeistään tammikuussa 2025!
Anita:
Parasta PRH:lla on ehdottomasti ollut työntekijäystävällinen ilmapiiri. PRH:lla on selvästi panostettu työntekijöiden jatkuvaan koulutukseen ja hyvinvointiin. Lisäksi korkeakouluharjoittelijana olen saanut huomata, että jos vain kiinnostusta uusiin tehtäviin on, niin niihin mielellään myös perehdytetään. Osaamista ei haluta lokeroida liikaa, vaan tarjota kaikille mahdollisuus kehittyä työssään. Joustavuutta omaan tekemiseen lisää myös liikkuva työaika ja todella hyvät etätyömahdollisuudet.
Koen että PRH on ollut pehmeä lasku oman alan töihin, mutta jossa olen päässyt myös kehittymään!
Vilhelmiina:
Kesätöissä parasta oli varmasti se, miten paljon koen oppineeni kesän aikana ja siitä on kiittäminen työpaikkaani. Työyhteisössä minua ei koskaan jätetty omilleni ja kysymiselle ei ollut minkäänlaista kynnystä. Olen hyvin kiitollinen, miten minuun harjoittelijana jaksettiin käyttää aikaa opastamisen ja palautteen antamisen kautta. Voisin luultavasti nähdä itseni tulevaisuudessakin työskentelemässä asianajotoimistossa. Haluaisin kuitenkin mahdollisesti nähdä myös muita työllistymismahdollisuuksia, mitä alalla on tarjota. Lopuksi vielä haluaisin sanoa, että lähetä se avoin hakemus! En olisi saanut tätä työpaikkaa, ellen itse olisi ollut aktiivisesti yhteydessä yritykseen ja toimittanut avointa hakemustani.
Juttua varten on haastateltu kolmea lexiläistä: Sanni-Maria Ylimäkeä, Anita Peltovuorta sekä Vilhelmiina Nymania.
Sanni-Maria Ylimäki, 5. vuosikurssi
Lexiläisen vuosi
| RIIKKA
Lexiläisten Vuosi -palstalla pureudutaan ajankohtaiseen aiheeseen kanssalexiläisten kokemusten kautta sekä annetaan vinkkejä ja apuja sujuvampaan opiskelija-arkeen! Tällä kertaa aiheena ovat opintopiirit, ja esittelyssä opintopiirien vetämisestä vastaavat opiskelijat. Opintopiirit ovat kanssaopiskelijoiden vetämiä vapaaehtoisia opiskelupiirejä, joista voi hakea tukea ja ohjausta oikeudenalaopintojen suorittamiseen!
TEKSTI
YLI-JAMA KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI PIXABAY
Mitä tarkoitetaan opintopiireillä? Miten opintopiireihin pääsee mukaan? Mitä niissä tapahtuu ja kuinka usein opintopiiri kokoontuu?
Opintopiirit ovat pienemmissä ryhmissä kokoontuvia tapaamisia, joissa opiskellaan, kerrataan ja syvennetään kulloinkin meneillään olevan oikeudenalakurssin aihepiirejä. Opintopiirit kulkevat oikeudenalakurssien rinnalla, ja niissä läpikäydään kurssin aihepiiriä pienryhmässä erilaisin keinoin. Opintopiirien sisältö on suunniteltu yhteistyössä oikeudenalakurssin vastaavan professorin kanssa, ja niiden tarkoituksena on tukea oppimista läpi kurssin sekä helpottaa tenttiin valmistautumista.
Opintopiirien ilmoittuminen aukeaa Peppi-järjestelmään samoihin aikoihin oikeudenalakurssin ilmoittautumisen kanssa, ja opiskelijan tulee itsenäisesti ilmoittautua opintopiiriin muiden kurssien tavoin. Yhteen opintopiiriin voi ilmoittautua 12 henkilöä, ja tarpeen mukaan samasta oikeudenalakurssista voidaan järjestää useampia opintopiirejä. Esimerkiksi syyslukukaudella alkavan eurooppaoikeuden oikeudenalakurssin rinnalla järjestetään kaksi opintopiiriryhmää, joiden ilmoittautumisajanjakso on yhtäläinen oikeudenalakurssin kanssa.
Opintopiirit kokoontuvat oikeudenalakurssin aikana neljästä kuuteen kertaa, ja tapaamiset hajaantuvat noin kolmen viikon aikavälille. Jokainen opintopiiri on omanlaisensa, ja pyrkimyksenä on huomioida kulloisenkin ryhmän omat toiveet: tarkoituksena on opiskella, kerrata ja syventää kurssin sisältöä sellaisilla tavoilla, jotka kullekin ryhmälle sopivat. Usein opintopiireissä pyritään etsimään ja kokeilemaan erilaisia opiskelutekniikoita: tällaisia ovat esimerkiksi asian selittäminen toiselle, ajatuskarttojen laatiminen sekä aihepiiristä keskusteleminen. Opintopiirien vahvuus on, että niitä järjestävät opiskelijat ovat jo suorittaneet kurssin, jolloin heiltä voi saada oivallisia vinkkejä ja rohkaisua opiskeluun!
Kenelle opintopiirit sopivat? Miten niihin tulee valmistautua? Mitä hyötyä niistä on?
Opintopiirit sopivat kaikille kyseiselle oikeudenalakurssille ilmoittautuneille, eivätkä ne edellytä ennakkovalmistautumista. Opintopiireistä
saattaa tosin hyötyä itse eniten opiskelemalla aihepiiriä myös tapaamisten ulkopuolella etenkin, jos kurssin päätteeksi järjestetään tentti. Mikäli itsellä on toiveita liittyen oppimistapoihin tai käsiteltäviin aiheisiin, on ne hyvä tuoda esiin opintopiirin alussa. Opintopiireissä pääsee kokeilemaan erilaisia oppimistapoja sekä saa vinkkejä ja tukea vanhemmilta opiskelijoilta. Opintopiireissä pääsee myös tutustumaan muihin kurssikavereihin!
Kurssien tenttikirjallisuus ja muu materiaali saattaa välillä tuntua loputtoman laajalta: Millaisia vinkkejä antaisitte laajojen materiaalien haltuun ottamiseen? Mistä kannattaa aloittaa loputtomalta tuntuva luku-urakka?
Ensimmäiseksi neuvoksi opintopiirin vetäjät antavat armollisuuden: kaikkea ei tarvitse, saatikka pidä osata täydellisesti, ja laajakin kurssialue päättyy aina johonkin. Toiseksi neuvoksi annetaan erilaisten oppimistyylien hyödyntäminen: ajanhallinnallisista syistä kannattaa suosia pänttäämisen lisäksi myös ajatuskarttojen tekemistä, aihealueiden selitystä sekä mallivastausten kirjoittamista. Kaikki oppimistyylit eivät sovi kaikille, ja pitkässä juoksussa oppiminen on paitsi tehokkainta myös mielekkäintä, kun löytää itselle sopivan tyylin opiskella. Kolmanneksi vinkiksi annetaan tärkeän erottaminen vähemmän tärkeästä: laajassakin tenttialueessa on tärkeämpiä osa-alueita, ja professorit usein painottavatkin näitä asioita myös opetuksessaan. Mikäli aikaa on rajatusti, voi olla järkevä keskittyä tärkeimpien asiakokonaisuuksien hyvään hallintaan sen sijaan, että pyrkii opettelemaan vähän kaikkea.
Opintopiirin vetäjä Sara Ylimäki
Opintopiirin vetäjä Anne Jackson
Aika ajoin lähes jokainen opiskelija kohtaa haastavia kursseja: Mikäli opiskelu tuntuu haastavalta, mistä kannattaa hakea apua? Entä jos kurssit eivät tunnu menevän läpi, millä tavoin asiaa voisi edistää? Tuleeko siitä huolestua?
Tärkeimmät muistutukset haastavien kurssien kanssa painivalle ovat, että et ole yksin, haasteet eivät tee huonompaa opiskelijaa tai ihmistä ja että haastavista kursseista ei kannata turhaan huolestua. On hyvä tunnistaa oman jaksamisen rajat ja mikäli haastavat ja liian kuormittavat kurssit alkavat vaikuttaa omaan jaksamiseen esimerkiksi jatkuvana väsymyksenä ja kiireen tuntuna. Toisaalta, aina liiallinen kuormitus ei näy ulospäin ja senkin vuoksi olisi erityisen tärkeä oman jaksamisen lisäksi huolehtia myös omien kavereiden jaksamisesta. On myös tärkeä muistaa opintojen vaativan rinnalleen myös muuta elämää tasapainoittamaan: kudo sukkia, käy lenkillä, lue kirjoja, leivo, näe ystäviä tai tee juuri sitä, mistä pidät! Haasteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan niitä kannattaa purkaa omien läheisten lisäksi myös muille: Usein joku toinen opiskelija jakaa samat mielenmaisemat, jolloin jo vertaistuki voi helpottaa oma tilannetta. Myös vanhempien opiskelijoiden, kuten oman tuutorin tai opintopiirin vetäjän, puoleen voi kääntyä, ja heiltä voi saada hyödyllisiä vinkkejä. Neuvontaa ja tukea saa myös opinto-ohjauksen muodossa opintotiimiltä, ja heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse. Opintotiimiltä voi saada laajemmin keskusteluapua itselle sopivan opintorytmin löytämiseen. Mikäli haasteeksi muodostuu yksittäinen kurssi, kannattaa olla suoraan yhteydessä kurssin vastuuhenkilöön, ja avata keskustelu siitä, millä tavoin haastavasta tilanteesta päästäisiin yli.
Mikä sai teidät hakemaan opintopiirin vetäjäksi? Mikä on parasta opintopiirien pitämisessä? Mitä odotatte eniten?
Opintopiirin vetäjäksi innosti oma hyödyllinen kokemus opintopiireistä fuksivuodelta sekä mieluisat kurssit, joiden saloihin pääsee opastamaan muita. Opintopiirien pitämisessä parasta on uusiin ihmisiin tutustuminen sekä itselle mieluisiin aihepiireihin palaaminen, ja opintopiirien vetäjät odottavatkin eniten mukavia hetkiä sekä ahaa-elämyksiä!
Mitkä ovat teidän omat opiskeluvinkkinne? Millaisia opiskelutekniikoita käytätte?
Opintopiirin vetäjien omat suosikit ovat monenlaisia: juuri opitun asian selittäminen toiselle, muistiinpanojen ja ajatuskarttojen tekeminen, muistipelit sekä jatkuva kertaaminen ja selailulukeminen. Uutta asiaa lukiessa kannattaa reflektoida luettua sekä pyrkiä yhdistelemään se aiemmin opittuun. Toisaalta, taukojen pitämisen tärkeyttä ei voi korostaa: opiskelu kannattaa tauottaa esimerkiksi pomodoro-tekniikalla siten, että tauon ajaksi kirjaimellisesti vaihtaa maisemaa käymällä kävelemässä, ottamalla päiväunet taikka juomalla kahvia. Oppimiseen vaikuttaa paljon se, mitä kaikkea muuta sen lisäksi tekee: myös säännöllisellä syömisellä, hyvällä unella ja elämästä nauttimisella on suuri vaikutus oppimiseen. Lopulta myös itseluottamuksella on merkitystä: loppuviimein tulee vain luottaa omiin kykyihinsä ja siihen, että on lukenut sen minkä pystyy.
Terveiset lukijoille:
Muistakaa, että elämää on myös opintojen ulkopuolella! Mikäli opintopiirien suhteen on toiveita, kannattaa ne ottaa puheeksi vetäjän kanssa niin pian kuin mahdollista. Toivottavasti nähdään opintopiireissä!
Artikkeliin haastateltu seuraavia opintopiirin vetäjiä: Sara Ylimäki ja Anne Jackson.
Martina Kronström –riita- ja rikosasianajaja
Käräjäoikeudessa opiskeluaikoina työskennellyt Martina Kronström hakeutui harjoittelijaksi asianajotoimistoon. Nyt monta vuotta myöhemmin hän ajattelee, että parhaimmillaan asianajajan työssä pystyy pelastamaan ihmisen elämän tai vähintäänkin helpottamaan sitä.
Miten sinusta tuli asianajaja?
Opiskeluaikana työskentelin pitkään käräjäoikeudessa, jossa pääsin käräjäsihteerinä näkemään laajasti erilaisia riita- ja rikosprosesseja. Opin siellä paljon prosessioikeutta ja innostuin siitä. Hain käräjäoikeuden jälkeen asianajotoimistoon harjoittelijaksi ja valmistuttuani menin toiseen asianajotoimistoon töihin tähtäimenä tulla joku päivä riidanratkaisuasianajajaksi.
Mikä työssäsi on merkityksellistä?
Riidanratkaisussa ja ehkä erityisesti rikosasioita hoidettaessa pystyy hyvin konkreettisella tavalla auttamaan ihmisiä vaikeissa tilanteissa. Usein olemme kollegoiden kanssa todenneet, että parhaimmillaan pystymme työllämme pelastamaan ihmisten elämän tai vähintäänkin helpottamaan sitä. Avainsana lienee luottamus. Kun asiakkaan ja asianajajan välille syntyy syvä luottamussuhde, asiakas ei kanna enää raskasta taakkaa itse, vaan voi luottaa siihen, että ongelman ratkaiseminen on hyvissä käsissä. MAINOS
Millaisia asioita hoidat?
Olen melko perinteinen riidanratkaisuun erikoistunut asianajaja ja hoidan laajasti sekä erinäisiä siviiliriitoja että myös talousja sananvapausrikosasioita. Siviilipuolella riidat liittyvät usein johdon vastuukysymyksiin ja usein sovellan samoja pykäliä myös rikosasioissa.
Tyypillinen työpäiväsi?
Osaan harvoin ennakoida, mitä työpäivä tuo tullessaan ennalta sovittujen tapaamisten lisäksi. Usein päivät täyttyvät neuvotteluilla ja puhelinkeskusteluilla kollegoiden ja asiakkaiden kanssa – monesti niin, että vain osasta tiedän etukäteen. Puhun paljon puhelimessa ja istun usein Teamsissä, jonka lisäksi tulee lähetettyä melkoinen määrä lyhyitä ja pidempiä sähköposteja.
Olen toimistomme johtoryhmän puheenjohtaja, joten jokaiselle päivälle osuu myös joku hallinnollinen tehtävä. Jos on tarve kirjoittaa kirjelmää, yritän ensin tehdä pois kaikki pakolliset pienemmät asiat, että voin keskittyä kirjelmän kirjoittamiseen pidempään. Joskus työrauhan saamiseksi sammutan sähköpostin ja laitan puhelimen äänettömälle tai vien puhelimen toiseen huoneeseen pois häiritsemästä.
Pyrin myös tapaamaan kollegoita ja kavereita säännöllisesti lounaan merkeissä. Koska olen Suomen Asianajajaliiton hallituksen varajäsen sekä media-asianajaja, työpäivään saattaa kuulua myös jokin luottamustoimeen liittyvä tehtävä.
Työpäiviin on viimeiset kaksi vuotta tuonut vaihtelua myös opiskelijamentorina toimiminen.
Mikä tapaus on jäänyt sinulle mieleen?
Pääsin hyvin tuoreena juristina mukaan Jippii-rikosjuttuun, joka oli siihen aikaan Suomen historian laajin rikosasia. Prosessi kesti yli kuusi vuotta ja ehdin mennä naimisiin ja saada kaksi lasta sinä aikana. Sen jälkeen olen urallani saanut olla mukana monessa mielenkiintoisessa, haastavassa ja antoisassa asiassa. Usein olen itkenyt onnesta päämiesten puolesta ja joskus ehkä muustakin syystä.
Onneksi moni päämiehistäni on kirjoittanut jutuistaan kirjoja, joista voin virkistää muistiani.
Mitä muistat omista opiskeluajoistasi?
Olin ensimmäisinä vuosina tiiviisti mukana pienen ainejärjestömme toiminnassa, sen kassanhoitajana ja puheenjohtajana. Siitä jäi paljon hyviä muistoja. Meillä oli todella tiivis opiskeluporukka, joka tapasi lähes päivittäin sekä opiskelun että vapaa-ajan merkeissä. Olemme edelleen tiiviisti yhteydessä sekä työasioissa että vapaa-aikana. Maisteriaika meni pitkälti työtä tehdessä, opiskelurientoihin en enää ehtinyt. Pitkittääkseni hieman opiskeluja, kävin ennen gradun kirjoittamista vielä vaihdossa Kööpenhaminassa. Oi niitä aikoja.
Minkä neuvon antaisit nyt nuorelle opiskelija-Martinalle?
Nauti opiskeluajoista, työtä ja uraa ehtii hyvin tehdä myöhemmin. Ei ole väliä, mitä opiskeluaikana opiskelee, parhaiten sinulle sopiva työ löytyy kyllä työelämän aikana.
Onko toimistossasi työmahdollisuuksia opiskelijoille?
Meillä on tällä hetkellä töissä neljä opiskelijaa. Meillä ei ole mitään ennalta suunniteltuja harjoittelujaksoja, vaan opiskelijamme työskentelevät meillä pitkään, välillä useitakin vuosia opintojen ohessa.
Miten työ ja vapaa-aikasi pysyy tasapainossa?
Tasapainon löytäminen ei ole aina kovin helppoa, mutta vapaa-aikanani pyrin urheilemaan mahdollisimman paljon.
Urheilemalla jaksaa paremmin välillä hyvin stressaavaa työtä ja työtahtia. Työni on onneksi suhteellisen joustavaa, mutta käräjäpäivien kestoa on hyvin vaikea ennakoida ja lähden aina siitä, että ne venyvät odotettua pidemmiksi.
Lapseni pelaavat jalkapalloa, joten jalkapallon parissa –sekä mokkapalojen leipomispuuhissa ja kentän laidalla –tulee vietettyä paljon aikaa. Menin itse vuosi sitten mukaan rentofutisjoukkueeseen, koska aina voi oppia uutta.
Urheilun lisäksi rakastan puuhata mökillä ja siellä olevien kukkaistutusten parissa. Kun näen ja kuulen meren, unohdan työstressit hetkessä.
Sinustako asianajaja?
Jos haluat tehdä haastavaa, mielenkiintoista ja vastuullista työtä – valitse asianajajuus. Asianajaja turvaa oikeusvaltion.
Asianajajan uralle pääset vain asianajajatutkinnon kautta. Voit suorittaa asianajajatutkinnon lähes kokonaan verkossa heti valmistuttuasi oikeusnotaariksi. Tutkinnon suoritettuasi ja työkokemuksesi kartuttua sinun on mahdollista hakea Asianajajaliiton jäseneksi ja saada arvostettu asianajaja-titteli.
asianajajaliitto.fi
Suomen Asianajajaliitto
Vaihdossa
TEKSTI | SEELA RISLA
KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI
Oletko haaveillut opintojen keskellä lyhyemmästä tai kenties pidemmästäkin irrottautumisesta arjesta vai kiinnostaisiko arki jossain päin muualla maailmaa?
Vaihtoon lähtö mahdollistaa opiskelijalle tämän ja paljon muuta nähtävää. Tänä vuonna lanseeratulla Vaihdossa-palstalla lexiläiset esittelevät omia vaihtokokemuksiaan eri kohteissa.
Vuoden neljännessä lehdessä hyppäämme lexiläisen matkaan Portugaliin.
Universidade de Lisboa
Arki Lissabonissa on lähtenyt rennosti käyntiin. Totuin pieneen aikaeroon nopeasti ja nukun yleensä vähintään yhdeksään, sillä luennot painottuvat iltapäivään. Syön melko samanlaista aamupalaa kuin Suomessa, mutta suodatinkahvia ei täältä saa, joten on tyydyttävä pikakahviin. Yliopistolle menen yleensä opiskelemaan yhdentoista aikaan. Asun keskustan ja yliopiston välissä, jolloin matkaa kumpaakin suuntaan tulee noin 15 minuuttia. Julkinen liikenne, erityisesti metro, toimii täällä hyvin. Lisäksi iloinen yllätys oli se, että alle 23-vuotiaat saavat ilmaisen matkakortin koko alueelle.
Luentoni alkavat kello 12 ja 16 välillä ja kestävät vajaa 2 tuntia. Lissabonin yliopistossa on erilliset kurssit vaihto-opiskelijoille ja tutkinto-opiskelijoille, mikä mahdollistaa sen, että englanninkielisiä kursseja on laajasti tarjolla. Halusin valita kursseja, jotka vastaavat kiinnostuksen kohteitani ja ovat erilaisia kuin ne, mitä olen Suomessa opiskellut. Kurssivalinnoista löytyy kurssit Econo -
Nimi: Seela Risla
Vuosikurssi: 3
Vaihdon pituus: 4 kk
Vaihtokohde: Lissabon, Portugali
Miksi juuri kyseinen kohde? Lissabon valikoitui vaihtokohteekseni pitkälti sen vuoksi, etten halunnut lähteä liian kauas, mutta kuitenkin maahan, jossa pääsee nauttimaan kauniin kaupungin lisäksi myös rannoista ja lämmöstä pitkälle syksyyn. Lissabonin yliopistolla oli myös laaja tarjonta mielenkiintoisia vaihtokursseja englanniksi, mikä oli minulle tärkeää, sillä en puhu portugalia.
mic and Monetary Union, International Economy, EU Competition Law, EU Consumer Law ja International Tax Law. Osa näistä on 6 opintopisteen laajuisia lukukauden kestäviä kursseja ja osa 3 opintopisteen intensiivikursseja, jotka kestävät yhden viikon.
Professorit puhuvat hyvää englantia, ja luennot ovat olleet mielenkiintoisia. Opetus on pitkälti luennointia, mutta Suomeen verrattuna ryhmäkoot ovat pieniä, noin 30 henkilöä, mikä mahdollistaa interaktiivisen opetuksen. Arviointimuodot vaihtelevat; joillakin kursseilla on tentti, ja toisilla taas laajempi essee kurssin aiheesta. Kurssit ovat tuntuneet tähän saakka hieman helpommilta kuin Suomessa, mikä on ihan kiva, sillä englanniksi opiskeleminen on kuitenkin astetta haastavampaa.
Riippuen luennon aloitusajankohdasta, käyn lounaalla joko ennen tai jälkeen luennon. Yliopistolla ruoan hinta on suunnilleen sama kuin Suomessa. Täällä tulee myös käytyä usein kahviloissa ja ravintoloissa, sillä hintataso on Suomea halvempi. Teen myös jonkin verran ruokaa kotona. Ruokaostokset maksavat vähän vähemmän kuin Suomessa, mutta välillä valikoiman niukkuus turhauttaa.
Vapaa-ajallani olen tehnyt kaikkea laidasta laitaan. Keskustassa on ihanaa kierrellä nähtävyyksiä, shoppailla ja nauttia kaupungin upeasta tunnelmasta. Täällä voi lähteä ulos minä päivänä tahansa, ja aina on paljon ihmisiä liikenteessä. Osallistun myös viikoittain Erasmus-vaihtojärjestöjen tapahtumiin. Tapahtumia on ollut laidasta laitaan; kulttuuria, urheilua ja juhlimista. Vaihtarit viettävät paljon aikaa keskenään, ja ihmisiin on ollut helppo tutustua. Viikonloppuisin olen tehnyt ystävien kanssa päiväretkiä läheisiin kaupunkeihin. Näin alkusyksystä reissut ovat suuntautuneet rantakohteisiin, sillä täällä on saanut nauttia vielä lähes 30 asteen helteistä. Rannat ovat upeita, ja usealla rannalla voi myös surffata. Parin viikon päästä lähden Madeiralle, ja loppuvuodesta haluaisin käydä vielä Portossa ja Coimbrassa.
Kokonaisuudessaan olen viihtynyt todella hyvin. Mulla ei ollut suuria odotuksia vaihtoni suhteen, joten tuntuu, että olen voinut vain yllättyä positiivisesti. Toisinaan asioiden hoitaminen on ollut hidasta ja vaikeaa, mutta muuten mitään suurempaa kulttuurishokkia ei ole tullut. Täällä täytyy elää vähän rennommalla otteella ja luottaa siihen, että kaikki järjestyy. Ennen kaikkea ihmiset ovat ystävällisiä, ja kaupungin tunnelma on hyvin lämmin ja eläväinen. Lissabon on kaunis kaupunki, täynnä nähtävää ja koettavaa. Ihanaa syksyä ja tsemppiä opintoihin! <3
O letko itse vaihdossa? Tunnetko kenties toisen lexiläisen, joka olisi kiinnostunut jakamaan tunnelmia omasta vaihtokokemuksestaan? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen lexpress@lex.fi !
Opi, menesty, inspiroidu!
Hyödynnä Lex ry:n jäsenetu opiskelijoille ja lue Kauppalehti Digiä maksutta. lex.fi/jasensivut
Uusia tuulia Calonian käytävillä
Uusi lukuvuosi on pyörähtänyt käyntiin, ja sen myötä moni asia opintoasioissa on muuttunut. Kesän jälkeen opiskelijat ovat palanneet tenttikirjojen ääreen ja luentosaleihin, mutta tuttu arki on tänä syksynä saanut uusia sävyjä. Muutoksia on valmisteltu pitkään, ja nyt ne alkavat vähitellen konkretisoitua monen opiskelijan arjessa. Erityisesti notaaritutkintoaan suorittavat opiskelijat kokevat nämä muutokset uudistetun tutkintorakenteen myötä, ja heidän opiskeluissaan muutos tuntuu monella tapaa. Uusi tutkintorakenne ei koske vain kurssitarjontaa ja opetuksen sisältöjä, vaan se tuo mukanaan uusia elementtejä, kuten laajentavat opinnot. Tämä antaa opiskelijoille mahdollisuuden rakentaa omaa opintopolkuaan entistä monipuolisemmin ja räätälöidä opintojaan lähemmäs omia mielenkiinnon kohteitaan. Näin neljännen vuoden tätinä tätä opintovastaavaa hieman harmittaa, ettei itse näistä kursseista pääse opinnoissaan nauttimaan.
Vaikka uusi rakenne saattaa tuntua monimutkaiselta etenkin, jos rakenteeseen hyppää kesken ON-opintojensa, tarjoaa uudistus pitkällä aikavälillä aiempaa enemmän joustavuutta ja valinnanvapautta opintojen sisällä. Syksyn edetessä on hyvä pitää mielessä myös kevään erikoistumisjaksovalinnassa ensimmäistä kertaa voimassaolevat valintasäännökset, jotka varmasti monissa herättävät tunteita suuntaan ja toiseen.
Erityisesti niille, jotka kesken notaaritutkinnon joutuvat sopeutumaan uuteen tutkintorakenteeseen, muutos voi muutos hämmentää ja lisätä epävarmuutta omista opinnoista. Tällöin on hyvä muistaa, että tukea on aina saatavilla. Tiedekunnan tarjoamat tukipalvelut, kuten intranetin tutkintouudistukseen liittyvät sivut sekä opintoneuvojat, ovat täällä auttamassa. Ethän, rakas lexiläinen, jää näiden asioiden kanssa yksin! Tiedekunta ja allekirjoittanut opintovastaavana on täällä auttamassa ihan kaikessa – myös tämän uudistuksen keskellä.
Muutokset saattavat luonnollisesti herättää stressiä ja huolta, mutta on tärkeää muistaa, että emme ole yksin näiden muutosten kanssa. Opettajat, professorit ja hallintohenkilökunta ovat samassa veneessä ja kohtaavat samalla tavalla uudet haasteet opetuksessaan. Esimerkiksi kaikkien oikeudenalojen perusteiden kurssien laajuuden supistaminen viiteen opintopisteeseen on varmasti vaatinut paljon prioriteettipunnintaa näitä kursseja vetäviltä ihmisiltä. Tämä on yhteinen prosessi, jossa sekä opiskelijat että henkilökunta oppivat ja mukautuvat yhdessä. Yhteistyö on avainasemassa, jotta voimme tehdä uudistuksista toimivia ja rakentavia kaikkien osapuolten kannalta.
Yhteistyö
on avainasemassa, jotta voimme tehdä uudistuksista toimivia ja rakentavia kaikkien osapuolten kannalta.
Hallituksen opintovastaava
Jos kohtaat haasteita opinnoissasi tai uudistukset tuntuvat epäselviltä, muista, että apua on aina saatavilla kaikille, jotka sitä uskaltavat pyytää. Jos huomaat ongelmakohtia opintojen toteutuksessa, nyt on erityisen tärkeää antaa aiheesta palautetta. Perinteisten kurssipalautteiden lisäksi opintovastaavana olen aina valmis puimaan ja pohtimaan, miten asiaa viedä eteenpäin. Pitäkää siis itsestänne ja toisistanne huolta! Aina saa laittaa viestiä, jos opinnot tai maailma ylipäätään tuntuu liialta <3
MUODIN VASTUULLISUUDEN TULISI TARKOITTAA MYÖS VASTUUTA ELÄINTEN
HYVINVOINNISTA
TEKSTI FLORA PEHKONEN
Ihmiset kiinnittävät nykyään vaatteita ostaessaan yhä enemmän huomiota niiden eettisyyteen ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Samalla, kun brändit korostavat vastuullisuutta, kuluttajalla jää helposti pimentoon eläinten oikeuksiin liittyvät ongelmat. Useimmiten kuluttaja ei edes tule ajatelleeksi materiaalien tuotannon vaikutuksia niitä tuottaviin eläimiin. Suomessa yhteiskunnallinen keskustelu liittyen eläinten oikeuksiin vaatealalla pyörii lähinnä turkiksen eettisyyden ympärillä -mikä toki on laajamittaisin eettinen ongelma. Kuitenkin monen muunkin materiaalin tuottaminen aiheuttaa eläimille merkittävää ja tarpeetonta kärsimystä. Ydinongelma on, etteivät yritykset yleensä itsekään tiedä, mikä niiden käyttämien materiaalien alkuperä on. Tällöin myöskään kuluttaja ei voi saada selville, minkälaisissa olosuhteissa eläimet ovat eläneet. Voiko esimerkiksi vaatetta, jonka ympäristövaikutukset ovat pienet, kutsua vastuulliseksi, jos niihin käytetty materiaali on tuotettu eläimille kärsimystä aiheuttavalla tavalla? Vaikka keinokuidut ovat tunnettuja suuresta hiilijalanjäljestään, ovat ne eläinten oikeuksien näkökulmasta suotavampi vaihtoehto. Ohessa tuon esiin muutamaan eläinperäiseen materiaaliin liittyviä ongelmia tarkemmin.
Silkki
Silkki on materiaalina ylellinen ja sitä käytetään lähinnä naisten vaatteisiin. Silkkiä tuottavat silkkiperhosentoukat, jotka kutovat
silkistä itselleen kotelon. Toukat kuoriutuisivat perhosina koteloistaan, mutta jotta silkkisäikeet pysyvät ehjinä, tapetaan toukat ko -
KUVAT | PIXABAY
telon sisään. Tämä tapahtuu yleensä keittämällä tai höyryttämällä elävät toukat koteloineen. Yhteen kilogrammaan silkkiä käytetään arviolta 6 500-10 000 silkkiperhosentoukkaa. Vaikka kyse on “vain” selkärangattomista, en itse halua ostaa mekkoa, jonka vuoksi yli 1000 toukkaa on keitetty elävältä.
Untuva
Untuva saadaan vesilinnuista, joiden alin höyhenpeitteen kerros on kevyttä ja kylmyyttä eristävää untuvaa. Suuri osa maailmanlaajuisesti markkinoilla olevasta untuvasta on kynitty eläviltä hanhilta. Kyniminen tuntuu vastaavalta, kuin ihmiseltä vedettäisiin kerralla
Jos brändin sivuilta
ei löydy tietoa tuotteiden alkuperästä, tulisi tämän jo itsessään herättää epäilyksiä.
Läpinäkyvyys on suurin tae eettisyydestä.
valtava hiustuppo. Linnut kynitään noin kahdeksan viikon välein siihen asti, kun ne teurastetaan. Riippumatta siitä, kynitäänkö sulat elävältä vaiko kuolleelta linnulta, ovat lintujen elinolot yleensä karmeat. Linnut kuolevat usein tilan puutteeseen ja heikkoihin elinoloihin. Välillä untuvaa tuottavista linnuista valmistetaan hanhenmaksaa, jota varten lintuja pakkoruokitaan kivuliaalla tavalla. Untuvatakille vaihtoehto voi olla toppatakki tai esimerkiksi suuren suosion saavuttanut Save the Duck -brändin takki, jonka keinoma -
teriaali omaa untuvan ominaisuudet.
Nahka
Nahan tuotantoa perustellaan usein sillä, että se on lihantuotannon sivutuote. Tämä on toki totta. Kuitenkin nahan tuotanto on itsessään voittoa tuottava bisnes, jonka tuotot otetaan lihatuotannon kannattavuudessa huomioon. Oikeastaan maidon tuotanto sekä nahka- ja lihateollisuus ovat kaikki kytköksissä toisiinsa. Lisäksi monet luksusbrändit käyttävät vasikannahkaa, joka saadaan muutaman kuukauden ikäisenä teurastetusta lehmästä, sillä se on ominaisuuksiltaan erityisen pehmeää.
Villa
Vastoin todellisuutta, villan ajatellaan usein olevan eettinen luonnonmateriaali, joka keritään lampailta, joiden turkki on kasvanut niiden oman hyvinvoinnin kannalta liian pitkäksi ja painavaksi. Valitettavasti tilanne on hyvin harvoin tämä. Villan tuotanto muistuttaa useissa maissa tehotuotantoa. Eläinten olot ovat usein surkeat. Lampaille tehdään kivuliaita toimenpiteitä ilman puudutusta. Villan keriminen tehdään tuotantotehokkaasti liukuhihna-tyyliin ja useissa tapauksissa myös lampaiden ihoa leikataan epähuomiossa. Australia ja Iso-Britannia ovat suurimpia villantuottajia, joissa lammasfarmien koon vuoksi eläinten hyvinvoinnista ei pystytä huolehtimaan. Lampaita saatetaan kuljettaa jopa viikkojen pituisia laivamatkoja teurastettavaksi. Eettistäkin villaa kuitenkin on, ja etenkin kotimainen villa on yleensä parempi vaihtoehto kuin ulkomainen villa.
Mitä kuluttajana voi itse tehdä, jos ei halua lisätä omilla muotivalinnoillaan eläinten kärsimystä? Aivan ongelmatonta vaihtoehtoa ei valitettavasti ole. Keinokuidut eivät aiheuta eläimille samalla tavalla välitöntä kärsimystä kuin eläinten kehosta tulevat materiaalit, mutta niiden välillinen vaikutus voi ulottua useisiin eläinlajeihin, kun eläinten elinalueita hakataan kuitujen viljelemiseen. Ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksiä ei voikaan täysin erottaa toisistaan ja usein myös ihmisoikeudet kytkeytyvät vahvasti näihin. Vaatteita kuitenkin on ostettava. Yksi hyvä ratkaisu on vaatteiden ostaminen käytettynä. Uusia vaatteita ostaessa on erityisen tärkeä lukea, mitä brändi itse kertoo materiaaleista ja niiden alkuperästä. Jos brändin sivuilta ei löydy tietoa tuotteiden alkuperästä, tulisi tämän jo itsessään herättää epäilyksiä. Läpinäkyvyys on suurin tae eettisyydestä. Myös kierrätetyistä materiaaleista valmistetut vaatteet ovat hyvä valinta. Lisäksi on olemassa erilaisia sertifikaatteja, jotka antavat tietoa eläinten hyvinvoinnista. Ei kuitenkaan kannata hämääntyä ja
ajatella, että sertifikaatti tarkoittaa automaattisesti hyviä elinoloja. Sertifikaatin saamiseksi tiettyjen ehtojen tulee täyttyä, mutta valitettavasti -kuten eläimiin liittyvässä lainsäädännössä yleensäkin- minimistandardit ovat surullisen matalat.
Tarkoitukseni ei ole kertoa, mikä on oikea tai väärä ratkaisu vaatteita ostaessa. Olen kuitenkin jatkuvasti muodin parissa työskennellessäni törmännyt kysymyksiin vastuullisuudesta ja on harmillista, ettei tätä käsitettä yleensä ole ulotettu eläimiin. Jokainen tekee itse valinnan siitä, mitä priorisoi vaatehankinnoissaan. Yksi haluaa ensisijaisesti huomioida ympäristötekijät, toinen taas ajattelee tuotteen pitkäikäisyyttä. Itse pyrin aina pohtimaan myös, tuenko ostoksellani eläinten julmaa kohtelua. Vaikka rakastan muotia, yksikään vaate tai laukku ei ole minulle tärkeämpi kuin omien arvojen mukaan eläminen. Toivon, että muutkin ottaisivat eläinten hyvinvoinnin huomioon pohtiessaan kulutustaan, vaikka eivät tekisikään lopullista ostopäätöstä tämän pohjalta.
They say law firms are stiff. Come see for yourself.
Krogerus on yksi johtavista liikejuridiikan asianajotoimistoista. Menestysreseptimme ratkaiseva ainesosa on ketterä tapamme toimia: haluamme haastaa juurtuneita toimintatapoja ja uudistaa alaamme vastaamaan modernin liiketoiminnan todellisiin tarpeisiin. Krogeruksella jokaisen tehtävällä on merkitystä ja töitä tehdään yhdessä erinomaisen asiakaskokemuksen luomiseksi jo yli 270 krogeruslaisen voimin.
Etsimme jatkuvasti joukkoomme uusia kunnianhimoisia ja kehityshaluisia kollegoja monipuolisiin tehtäviin. Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet avoimista trainee-paikoistamme ja tulevista tapahtumistamme.
Krogerus numeroina
4 11 156
Traineeohjelmaa
Praktiikkaa Juristia
Tilaa uutiskirje
Tulevien juristien yhteisiä muistoja luomassa
www.paragraaffi.com/tyonantaja-white-case
1€SHOTIT TIISTAISIN
JOULULAHJOJA LOKAKUUSSA
TEKSTI | HENNA TANTTU
V
ähän alkoi naurattaa, kun kävelin syyskuussa kauppaan ja näin ensimmäiset joulusuklaat. Koska markkinatalous saa ottaa tuollaisen etumatkan joulumyynneissä, niin otan sitten minäkin: puhutaanpa siis jo lokakuussa joulusta. Ei siksi, että siitä olisi pakko mielestäni intoilla vielä, vaan siksi, että varsinkin opiskelijoilla on vielä paljon työtä edessään ennen joululomaa. Sillä samalla kun pakkaset saapuvat ja joululaulut yleistyvät, myös opiskelupaineet usein kasvavat. Ja siitä on joulun henki välillä kaukana. Ja onhan tässä syksyssä ja lähestyvässä joulussa monta hyvääkin puolta – ne joulusuklaat vain yhtenä esimerkkinä. On kuitenkin hyvä muistaa pitää itsestään huolta myös näinä kuukausina ennen joululomaa, kun luonnonvaloa on vähän ja tenttimateriaaleja paljon. Nyt lähestyvä talvi tulee olemaan itselleni ensimmäinen Turussa ja Turun talvea onkin kuvailtu minulle joskus jopa ikuiseksi marraskuuksi. Sitä siis innolla odotellessa. Muistutukset joulusta saattavat siis myös ahdistaa, kun niihin sekoittuu stressi kaikesta, mitä sitä ennen tulee saada aikaisek -
si. Lähestyttäisiinkö siis asiaa mieluummin sitä kautta, että pidetään omasta jaksamisesta huolta myös ennen sitä kuuluisaa joululomaa? Kyllähän me kaikki tiedämme, että syksyn pimeys voi vaikuttaa niin tarvittavan unen määrään, aivojen toimintaan kuin yleiseen vireyteenkin. Mutta ehtiikö sitä niiden opiskelukiireiden keskellä aina kiinnittää itseensä ja näihin asioihin huomiota? Luultavasti ei. Ja sitten se joululoma yllättää ja menee kokonaan palautuessa kaikesta syksyn aikana suoritetusta. Ehkä meidän pitäisikin antaa jo etukäteen itsellemme joululahja tänä vuonna. Se voisi olla lupaus siitä, että otetaan tänä talvena huomioon myös oma jaksaminen. Urheillaan, syödään vitamiineja ja nukutaan riittävästi. Nähdään kavereita ja pidetään hyvinvoinnistamme huolta. Sitten meillä on energiaa nauttia joululomalla myös niistä mukavista jutuista. Kuten niistä joulusuklaista.
Kirjoittaja on ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, joka rakastaa jokaista Suomen vuodenaikaa ja kyllästyy jo välillä edelliseen ennen kuin seuraava alkaa. Silti syksyn pimeys järkyttää vähän joka vuosi.
