LexPress 1/2025

LEXPRESS

1/25

OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI

SEILAILEX KROATIASSA

SENILEX TÄYTTÄÄ 25 VUOTTA

JURISTI JA TEKOÄLY

SKIMBALEX ALPEILLA

FUKSIEN SYKSY

VAMMAISOIKEUDELLINEN 1 LEXPRESS | LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA

Työnhaku TEKSTI | SOFIA YLI-KIVISTÖ

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Vuoden vaihteen jälkeen suurin osa opiskelijoista on saman kysymyksen äärellä: mihin ensi kesäksi harjoitteluun? Oman alan työkokemus on luonnollisesti valtava etu oikeudellisen alan harjoittelupaikkoihin pyrkiessä. Moniosaisten työhakemusten täyttäminen sekä haastatteluihin valmistautuminen vievät kuitenkin yllättävän paljon aikaa, eikä tilannetta helpota esimerkiksi päälle painavat tentit. Lisäksi moni yrityksistä on aikaistanut rekrytointiprosessejaan siten, että kesän korkeakouluharjoittelijat valitaan jo edellisen vuoden syksyllä. Vertaistuen jakamiseksi kysyimme Calonian opiskelijoilta heidän tilanteestaan liittyen työnhakuun.

1.

Oletko aloittanut työnhaun ensi kesäksi?

2.

Miltä hakuprosessi on tähän mennessä tuntunut?

3.

Onko sinulla antaa jotain vinkkejä muille lexiläisille työnhakuun?

CALONIA GALLUP

Iines Ollitervo, 1. vuosikurssi 1. Joo, aloitin kunnolla hakemisen vuoden alussa, muutaman hakemuksen taisin lähettää jo joulukuussa.

2. Hakuprosessi on tuntunut ihan hyvältä, välillä kuitenkin melko stressaavalta, kun paikkoja on todella vähän hakijamääriin nähden. Luotan kuitenkin, että hyvä kesätyö vielä löytyy.

3. Kannattaa olla aktiivinen ja hakea mahdollisimman monipuolisesti erilaisia tehtäviä. Mikäli ei pääse haluamaansa paikkaan, täytyy muistaa, että taso on kova ja paikkoja vähän. Tsemppiä kaikille! :)

Sara Paasilinna, 2. vuosikurssi 1. Olen aloittanut työnhaun ensi kesäksi.

2.

Aino Aro, 4. vuosikurssi 1. Olen hakenut töitä pitkin vuotta ja täten myös aloittanut työnhaun tulevaksi kesäksi.

Hakuprosessi on tuntunut hieman uuvuttavalta, sillä siihen menee paljon aikaa. Olen kuitenkin optimistinen ja toivon saavani töitä ensi kesäksi.

3. Työnhaku voi tuntua välillä jopa raskaalta, mutta kannattaa olla sinnikäs. Monet paikat aukeavat vasta tammi-helmikuussa, jolloin ei ole liian myöhäistä aloittaa työnhakua. Kannattaa myös koittaa olla vertaamatta itseään muihin, jotka

2. Työnhakuprosessi tuntuu omanlaiselta vuoristoradaltaan.

Töitä hakiessa innostuu erilaisista mahdollisuuksista, mutta hakuprosessissa on myös pettymyksiä, mikäli työtä ei saa. Ja toisaalta iloa, kun työpaikan saa.

3. Vinkkini työnhakuun on kirjoittaa hakemuspohja, jota voi muokata kuhunkin haettavaan paikkaan sopivaksi sekä uskaltaa hakea huolimatta siitä täyttääkö jokaisen vaatimuksen. Ei myöskään kannata lannistua, vaikka sähköpostiin kilahtaisi useita torjuvia vastauksia. Se ei kerro henkilökohtaisesta epäonnistumisesta.

ovat mahdollisesti jo saaneet töitä, sillä jokaisen polku on erilainen.

TOIM. HUOM.

Ryhmä Lexin vuoden 2025 työ alkaa pian. Lue edarin mietteitä tulevasta vuodesta sivulta 10 alkaen.

Senilex täyttää vuonna 2025 25-vuotta. Lue alumnijärjestön historiasta sivulta 12 alkaen.

1/25 Tämän vuoden päätoimittajan aivotyön tuotos, Lex Factor, keskittyy lexiläisten puuhiin Lexin ulkopuolella. Pääset lukemaan juttua sivulta 28.

Skimbalex teki alkuvuodesta matkan Ranskan alpeille, Val Thorensiin. Lue reissureportaasi sivulta 30.

@LexTurku

Seuraa somessa: Päätoimittaja: Iina Marttila lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Hellis Ohtonen

Toimituskunta: Aino Aro Matilda Hoviniemi Nelli Leppänen Iines Ollitervo Sara Paasilinna Janniina Pellonpää Sofia Yli-Kivistö

ISSN 1235-371X Copyright © 2020 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

4 | LEXPRESS

Taitto ja ulkoasu: Iina Marttila Kansikuva: Erica Rajalin Galleriakuvat: Janniina Pellonpää Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@lexturku @LexTurku

Ilmoitusmyynti: Toni Heikkilä talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Painosalama Oy Painos: 100 kpl

SISÄLLYS

06 PÄÄKIRJOITUS "Eikä! Taasko se puhuu työnhausta?"

08 PUHEENJOHTAJALTA Omasta jaksamisesta huolehtiminen Jokaisen opiskelijan tärkein tehtävä

10 EDARISSA TAPAHTUU Ryhmä Lexiä tarvitaan!

12

12 SENILEXIN KUULUMISIA Senilex 25 vuotta - Katsaus alumniyhdistyksen historiaan 22 CALONIA CONFIDENTAL Täällä ollaan kiireisiä 28 LEX FACTOR 30 VAL THORENS - Tuo laskijoiden mekka

30

34 OPINTOPALSTA Osaava ja hyvinvoiva juristi joka työllistyy 36 IUS NATURALE "We don't need your pity. But if you willing to help, you're welcome."

39 KUVAGALLERIA 43 LOPUKSI Ne on vaiheita vaan

36 LEXPRESS

|

5

PÄÄKIRJOITUS

"Eikä! Taasko se puhuu työnhausta?"

N

iin on taas sen aika, kun koko Lex jännittää, mitä

kuitenkin päinvastainen. Vaikka kilpailemme samoista paikoista,

kaikkea uusi päätoimittaja vuoden ensimmäiseen

lexiläiset osaavat iloita toistensa menestyksestä, kannustavat epä-

lehteen laittaakaan. Vuoden 2024 päätoimittaja,

onnistumisten hetkellä ja auttavat toinen toisiaan pyyteettömästi.

iki-ihana Verna Niskanen, jätti jälkeensä suu-

ret saappaat, jotka toivon voivani tulevan vuoden aikana täyttää.

Olemme onnekkaita, koska Lex on yhteisönä vahva. Olemme

Tässä se siis on, vuoden 2025 ensimmäinen LexPress, oma (ja

kuitenkin vahvoja vain, jos kilpailuasetelmasta huolimatta pi-

korvaamattoman toimituskuntani) tuotos. Toivottavasti te luki-

dämme huolta toisistamme ja vilpittömästi tarjoamme tukeamme

joina nautitte ja löydätte lehden sivuilta jotain, mikä resonoi eri-

sekä apuamme. Tämä tarkoittaa paitsi onnistumisten juhlimista

tyisesti teidän kanssanne!

yhdessä myös sitä, että vaikeina hetkinä muistamme kuunnella ja olla läsnä. Kenenkään ei tule jäädä kokemustensa kanssa yksin,

Taittaessani tätä lehteä tajusin, että sen selkeäksi teemaksi muo-

oli kyse sitten työpaikan saamisesta tai taas yhdestä geneerisestä

dostui työnhaku, siitä johtuva riittämättömyyden tunne sekä si-

rejektisähköpostista. Koska jokainen meistä kohtaa sekä onnistu-

säiset paineet. Uskaltaisin jopa lyödä vetoa, että Lexistä on vaikea

misen että epäonnistumisen tunteita, on yhteisömme rooli kantaa

löytää kaveriporukkaa, jonka keskusteluissa työnhaku ei jossain

nämä tunteet yhdessä.

muodossa olisi noussut esiin. Aihe on tärkeä ja siksi se ansaitsee paikkansa. Alalla, jossa työelämään siirtyminen jo opintojen

Lexiläisyys ei pääty valmistumiseen, vaan se on voimavara, joka

alkuvaiheessa on normaalia, on erityisen tärkeää puhua myös tä-

yhdistää meitä pitkään Calonian vuosien jälkeen ja kantaa meitä

män vaatimuksen aiheuttamista lieveilmiöistä. Tässä LexPress toi-

mukanaan aina työelämään asti, jonne jokainen meistä varmasti

mii alustana erinomaisesti. Otankin sen riskin ja käsittelen samaa

vielä löytää tiensä. Muistakaamme siis edelleen tukea toisiamme,

mitä muut tulevat tämän lehden sivuilla myöhemmin käsittele-

niin iloissa kuin suruissa. Vaalikaamme lexiläisyyttämme! Se var-

mään.

masti palkitaan.

Lexiläisinä olemme onnekkaita työnhaun suhteen. Moni voisi väittää, että olemme siinä altavastaajina kollegoihimme verrattuna, mikä joissain määrin pitääkin paikkansa. Fyysinen etäisyys tuo haasteita esimerkiksi opintojen ohella tehtävien osa-aikaisten harjoittelujaksojen kannalta. Meillä on kuitenkin yksi suuri etu.

Lexiläisyys. Alalla, jossa kilpailu harjoittelupaikoista on kovaa ja jokainen hakija lähtökohtaisesti erinomainen, voisi helposti syntyä kylmä ja kilpailuhenkinen ilmapiiri. Oma kokemukseni on

6

|

LEXPRESS

Iina Marttila Päätoimittaja lexpress@lex.fi

OP Gold on oikisopiskelijan luottokortti Saat turvaa maksamiseen, maksuttomia käyntejä lentokenttäloungeen, matkavakuutuksen, vakuutuksen tapahtumalipuille ja paljon muuta.

Tutustu ja hae: op.fi/opiskelijan-luottokortti Kortin myöntää OP Vähittäisasiakkaat Oyj. Omistaja-asiakkuuden tarjoaa osuuspankki. Todellinen vuosikorko laskettuna 2 000 euron luotolle on 19,44 % (07/24). Laskelmassa ei ole otettu huomioon omistaja-asiakkaan saamia tai muita alennuksia.

Laskelma on tehty olettaen, että kortin kuukausimaksu on 2,95 euroa, tilinhoitomaksu on 3,50 euroa kuukaudessa, käytössä on maksuton e-lasku ja luoton korko sekä maksut ja palkkiot pysyvät samana koko luottoajan ja luotto maksetaan takaisin 12 samansuuruisessa erässä kuukauden välein. Arvioitu luoton kokonaiskustannus on 2 190,88 euroa.

Lipputurvan myöntää AXA.

LEXPRESS

|

7

PUHEENJOHTAJALTA

Omasta jaksamisesta huolehtiminen Jokaisen opiskelijan tärkein tehtävä

K

ello on jälleen paljon ja istut vielä Calonialla. To do -lista on täyttynyt juuri jatkuneiden opintojen koulutehtävillä, lukemattomien työhakemusten tekemisellä, ja molemmissa deadlinet alkavat painaa

päälle. Mietit, miten saat kaiken mahdutettua kalenteriin ja mi-

ten jaksat kaiken tämän keskellä?

Tunnistan ainakin itseni tuosta tilanteesta. Alkuvuosi on oike-

Meidänkin alalla ihannoidaan niin sanottua suorituskulttuuria, tai sitä että, jokaisella pitäisi olla "24/ 7 grindset".

ustieteen opiskelijalle kiireistä aikaa. Lyhyen talviloman jälkeen pitäisi jaksaa lähteä opintojen kimppuun kahta kovemmin. Kuitenkin ulkona oleva pimeys jostain kummallisesta syystä vie paljon energiaa ja jaksamista. Asiaa ei helpota se, että viettää sen muutaman valoisan tunnin sisällä lyhentäen omaa to do -listaan-

Olen huomannut, että välillä meidänkin alalla ihannoidaan niin

sa. Tässä tilanteessa helposti sortuu ajattelemaan, että nyt pitää

sanottua suorituskulttuuria, tai sitä, että jokaisella pitäisi olla

vain painaa läpi. Tällä tavalla omasta jaksamisesta huolehtimi-

“24/7 grindset”. Tämä tarkoittaa, että jokaisen pitäisi antaa it-

nen jää helposti taka-alalle.

sestään koko ajan 110 % ja, että jokaisena päivänä pitäisi lähes kirjaimellisesti hyökätä kohti omia tavoitteitaan. Tosiasiahan on se, ettei jokainen päivä ole yhtä produktiivinen ja hyvä. Päivän onnistumiseen vaikuttaa moni asia, kuten saitko nukuttua hy-

Helposti sortuu ajattelemaan, että nyt pitää vain painaa läpi.

8

|

LEXPRESS

vin, onko mielen päällä jotain vai satuitko yksinkertaisesti vain nousemaan aamulla väärällä jalalla. Oman jaksamistason ylläpitämiseksi vaaditaan tasapainoa kiireelle. Menestyksen reseptinä koen olevan riittävä aika omiin kiinnostuksen kohteisiin, säännöllinen liikunta, kavereiden kanssa oleminen ja riittävä uni.

PUHEENJOHTAJALTA

Tiedän, että monella meistä on paljon lautasellaan ja nämä asiat helposti jäävät, kun deadlinet paukkuvat. Mutta niin hassulta kuin se kuulostaakin, juuri kiireen keskellä on tärkeintä varata aikaa itselleen. Ilman palautumista helposti ajautuu oman jaksamisen äärirajoille. Tämän takia oman ajan suunnittelu etukäteen on äärimmäisen tärkeää.

Samalla tavalla kuin liikunta, uni ja vapaa-aika toimivat tasapainona kiireelle, toimii Lex tasapainona opinnoille ja työlle. Lexin tehtävänä on tarjota kiireen keskelle hengähdystaukoja ja mielekästä toimintaa. Oli jälleen ihanaa nähdä Kirkkotien kevätkauden avajaisissa täynnä oleva tanssilattia ja siitä muodostuva bolognanpunainen haalarimeri. Tämä näky lämmittää aina sydäntä ja osoittaa, että lexiläiset ovat onnistuneet löytämään toisistaan tasapainoa arjen keskellä.

Hyväkin riittää, eikä kaiken tarvitse aina olla täydellistä.

Kiireen keskellä on myös tärkeää pitää mielessään omat unelmat ja tavoitteet, sillä ne motivoivat jatkamaan eteenpäin. Kun lautasella on paljon, on asioiden priorisointi välillä pakollista. Kaikkea mitä haluaisi, ei aina ehdi tekemään. Tämä takia mieluummin panostaa kullakin hetkellä itselleen tärkeimpään

Frans Salminen Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

asiaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi unelmien työpaikan hakemukseen panostamistamista mieluummin kuin sitä, että viilaa loputtomiin hyväksytty/hylätty kurssin lyhyttä kirjotelmaa.

Grindsetin sijasta keskittyisin enemmän siihen, että panostaa itselleen mielekkäisiin asioihin kuin että viilaisi kaikessa pilkkua.

Vanha sananlaskukin sanoo: “Täydellinen on hyvän pahin vihollinen”.

Välillä on tärkeämpää keskittyä olennaiseen. Hyväkin

riittää, eikä kaiken tarvitse aina olla täydellistä.

LEXPRESS

|

9

EDARISSA TAPAHTUU

Ryhmä Lexiä tarvitaan!

TEKSTI JIMI MAHONEN, RYHMÄ LEXIN PUHEENJOHTAJA

Y

lioppilaskunta, tuo opiskelijayhteisön eduskunta.

pilaskunnan jäsenmaksua saatiin laskettua! Lisäksi Ryhmä Lex sai

TYYn vuosi alkaa Ryhmä Lexin kannalta loistavista

tehtyä TYYn poliittiseen linjapaperiin runsaasti muutoksia.

lähtökohdista, sillä Ryhmä Lex sai yli puolen vuosikymmenen jälkeen TYYn puheenjohtajan nuijan

Nämä eivät suinkaan ole ainoita asioita, joita tällä edustajistokau-

takaisin, kun Ryhmä Lexin pitkäaikainen aktiivi

della on käsitelty. Olihan Ryhmä Lex puolustamassa lain ja yli-

Elisa Hyvärinen nousi edustajiston puheenjohtajaksi! Elisan panos

oppilaskunnan sääntöjen toteutumista syksyllä, kun edustajiston

Ryhmä Lexissä ja ylioppilaskunnassa on ollut korvaamaton, joten

puheenjohtajistolla oli ilmeisiä vaikeuksia lähettää kokouskutsut

edustajisto on tänä vuonna hyvissä käsissä!

ajallaan, jonka seurauksena edustajisto mm. kuskattiin Poriin käytännössä turhaan.

Puheenjohtajan ja neljän edustajistopaikan lisäksi lexiläisiä löytää lähes kaikista TYYn toimielimistä: peräti kaksi hallituksen jäsentä

Petteri Orpon, entisen TYYn hallituslaisen sekä pääsihteerin, joh-

Anton Pohjola sekä Emil Jacobsson, avustustoimikunnan jäsenet

tama Suomen hallitus on tällä hallituskaudella tuottanut selvityk-

Venla Tuovinen sekä Lauri Pesonen, valintatoimikunnan jäse-

sen pakkojäsenyyden poistamisen vaikutuksista ylioppilaskuntien

net Kia Tarvainen ja Erica Rajalin sekä taloustoimikunnan jäsen

lakisääteisiin tehtäviin. Opiskelijan oikeuksien puolustajana Ryhmä

Kaapo Havuluoto!

Lexin pitkäaikainen tavoite on pakkojäsenyydestä luopuminen, joten odotamme, onko kysymys Orpon hallituksen pöydällä kevään

Ryhmämme on tällä vaalikaudella onnistunut jo toteuttamaan useita

puoliväliriihessä!

vaalitavoitteita: Tylkkärin budjettia saatiin tehostettua 20 000€ arvoisesti, Lexin ylläpitämän TYYn oikeusaputoimikunnan budjettiin

Vuosi 2025 on ennen kaikkea edustajistovaalivuosi, mikä tarkoittaa,

lisättiin vuosille 2025-2027 yhteensä 2 500€ vuodessa sekä yliop-

että syksyllä edustajistoryhmät palaavat jälleen kampanjakojuineen

10

|

LEXPRESS

EDARISSA TAPAHTUU

Poliittisen aktivismin nostaessa päätään ylioppilaskunnassa edustajisto tarvitsee ryhmän, joka suojelee ja valvoo oikkareiden etua jatkossakin.

kampukselle! Kannustamme mukaan jokaista lexiläistä, jota kiinnostaa politiikka, opiskelijoiden elämä tai yliopiston kehittäminen!

Aiempaa kokemusta tai osaamista ei tarvitse olla - kiinnostus riittää!

Poliittisen aktivismin nostaessa päätään ylioppilaskunnassa edustajisto tarvitsee ryhmän, joka suojelee ja valvoo oikkareiden etua jatkossakin. Ryhmä Lex pitää kiinni tehokkaasta, lakisääteisiin tehtäviin keskittyvästä ja taloudellisesti vastuullisesta ylioppilaskunnasta, sekä tietysti valvoo sääntöjen ja lain toteutumista!

Olisitko sinä kiinnostunut puolustamaan oikeustieteen opiskelijoiden etuja TYYssä?

LEXPRESS

|

11

SENILEXIN KUULUMISIA

Senilex 25 vuotta – Katsaus alumniyhdistyksen historiaan TEKSTI| INARI PAILA JA ANTTI VAAJA

KUVAT| INARI PAILA

Kohti alumniyhdistyksen perustamista

Suomen ensimmäisen oikeustieteellisen alumniyhdistyksen, Senilex ry:n, perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 25 vuotta. Juhlavuoden

V

uonna 1966 perustettiin Senilexin varhainen esiaste, Lex Senior -niminen yhdistys, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Hannu Tapani Klami. Yhdistyksen perustamisvaiheessa tiedekunnasta oli valmistunut

vasta viitisentoista henkilöä. Yhdistyksen toiminta kuitenkin hiipui perustamisen jälkeisinä vuosina. Mainittakoon, että jo Lex Senior

kunniaksi kokosimme tähän kirjoitukseen

-yhdistyksessä aktiivisesti vaikuttanut ja sen puheenjohtajana vuosi-

yhdistyksemme lyhyen historiikin merkittävine

na 1968–1969 toiminut Markku Tunturi osallistuu edelleen hyvin

merkkipaaluineen. Artikkelin kirjoittamiseen

aktiivisesti Senilexin toimintaan!

osallistui useita Senilex-aktiiveja vuosien varrelta:

Varsinainen senioritoiminta vilkastui jälleen vasta 1980-luvun lo-

suurkiitokset panoksestanne, Ole Salvén, Eeva Perho,

pulla. Senioritoiminta organisoitiin osaksi Lexin toimintaa, ja

Salla Suominen ja Mikko Heinonen!

1990-luvulla senioritapahtumia järjestettiin joka toinen vuosi.

Alumnijärjestön perustaminen vuosituhannen vaihteessa lähti pitkälti alumneista itsestään: Lex-henki oli erinomainen ja liian arvokas päättymään valmistumiseen. Turusta valmistuneita alumneja oli jo joitakin tuhansia, eivätkä harvakseltaan järjestetyt senioritapahtumat olleet riittäviä alumnien tarpeisiin. Positiivinen energia ja yhteys opiskeluaikoihin oli tarkoituksenmukaista saada kanavoitua yhteiseen, järjestelmälliseen tekemiseen.

12

|

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

Kuvassa: Senilexin perustamisasiakirja, 20.5.2000

LEXPRESS

|

13

SENILEXIN KUULUMISIA

Senilexin perustamiskokous vuonna 2000 Senilex ry:n perustamisen aikana ajateltiin viisaasti, että ainutlaa-

Senilexin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Juhani Salonen,

tuinen yhteishenkemme ja tiedekunnastamme valmistuneen juristi-

ja hallituksen

kunnan yhteydenpidon tärkeys myös ylisukupolvisesti olivat liian

jäseniksi Sakari Laiho, Mikko Heinonen, Eeva Perho, Martti Kai-

tärkeitä hukattaviksi. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekun-

rinen, Seppo Koskinen, Matti Manner ja Marjo Valtonen.

ta oli tuottanut päteviä juristeja eri tehtäviin jo lähes neljänkymmenen vuoden ajan, kun keskustelu alumniyhdistyksen perustamisesta virisi vuonna 1999. Lex ry:n senioritoimikunta ryhtyi valmistele-

Yhdistyksen nimi - kuuma peruna

maan asiaa. Entisille lexiläisille lähetetyssä senioritapahtumaa ja

Alumni-termi on 2000-luvun kuluessa syrjäyttänyt aiemmin käy-

senioriyhdistyksen perustamista koskevassa kutsussa todettiin seu-

tetyn seniori-nimityksen, johon perustuva yhdistyksemme Senilex

raavaa: ”Senioriyhdistys kokoaisi yhteen vanhoja opiskelukavereita

ry:n nimi on herättänyt keskustelua vuosien varrella. Nimi on näet

ja nykyisiä työtovereita. Se toimisi yhdyslinkkinä työ- ja yliopisto-

saattanut luoda mielikuvia Asterixin vanhushahmon lisäksi myös se-

maailman, Turusta valmistuneiden ja siellä opiskelevien välillä. Se-

niiliydestä. Yhdistyksen alkuvuosina myös koettiin, että nimi voi

nioriyhdistys olisi vaikutuskanavamme ja äänitorvemme mediassa.

olla eräänlainen taakka varainhankintaa ja yritysyhteistyötä ajatel-

Uusi yhdistys on mitä tahansa siitä teemme.”

len.

Senilexin hallitus esitti vuonna 2007, että yhdistyksen nimi muutettaisiin muotoon Alumniyhdistys Seniorlex ry. Nimenmuutostarvetta perusteltiin sillä, että yhdistyksen toiminnan tavoitteisiin nähden

"Uusi yhdistys on mitä tahansa siitä teemme."

yhdistyksen nimi voisi olla asiallisempi. Vuosikokouksessa, jossa oli paikalla peräti neljäkymmentä jäsentä, esitys herätti varsin kiivasta keskustelua, ja useita puheenvuoroja käytettiin yhdistyksen alkuperäisen nimen säilyttämisen puolesta. Toisaalta kokousväen keskuudessa oli myös kannatusta ajatukselle, että yhdistyksen nimeen yhdistettäisiin jokin lisämääre, jonka perusteella kävisi ilmi, että kyse on juuri Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumniyh-

Toukokuun 20. päivänä vuonna 2000 noin neljäkymmentä entistä lexiläistä kokoontui Calonialle senioritapahtumaan, jonka jälkeen lähdettiin saaristoristeilylle. Alumniyhdistyksen perustava kokous järjestettiin illalla Ravintola Svenska Klubbenilla. Sakari Laihon toimiessa kokouksen puheenjohtajana tehtiin yksimielinen päätös Lex ry:n senioriyhdistyksen perustamisesta, ja äänestyksen jälkeen yhdistyksen nimeksi päätettiin Senilex ry. Yhdistykselle hyväksyttiin säännöt, jotka yhdistyksen tarkoituksen osalta ovat edelleen samansisältöiset: ”Yhdistyksen tarkoituksena on olla yhdyssiteenä Turun yliopistossa oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden välillä sekä edesauttaa yhteistyötä ammatissa toimivien juristien ja oikeustieteen opiskelijoiden kesken. Lisäksi tarkoituksena on tukea oikeustieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimusta Turun yliopistossa. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka on suorittanut Turun yliopistossa oikeustieteellisen tutkinnon ja hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.”

14

|

LEXPRESS

distyksestä. Näin yhdistys saisi ulkoista toimintaa varten virallisemman nimen, ja jäsenet voisivat jatkaa tutuksi tulleen Senilex-nimen käyttämistä. Päätöstä nimenmuutoksesta ei kuitenkaan tehty, vaan asia päätettiin jättää pöydälle seuraavaan vuosikokoukseen asti.

Asiaan ei kuitenkaan tiettävästi myöhemmin palattu, ja yhdistyksen nimi on säilynyt Senilexinä. Varsin pian nimenmuutoskeskustelun jälkeen, vuonna 2009, Senilex sai suunnittelukilpailun tuloksena oman logon, jonka suunnitteli Juha-Matti Toikka.

SENILEXIN KUULUMISIA

Tiedekunnan päivä ja vuosikurssitapaamiset Senilexin toiminnan kulmakiveksi ja vuosittaiseksi päätapahtumaksi

silloinen eduskunnan puhemies, Lex-alumni Sauli Niinistö.

on vakiintunut Tiedekunnan päivä, jossa yhdistyvät ainutlaatuisella

Tiedekunnan päivän osaksi kehitettiin 2000-luvun ensimmäisen

tavalla asiaohjelma, kohtaamiset vanhojen ja uusien alumnituttujen

vuosikymmenen aikana vuosikurssitapaamiset, joita oli ideoimassa

kanssa sekä hauskanpito. Tiedekunnan päivän järjestäminen on aina

dekaani Saarnilehdon lisäksi Senilexin puheenjohtajana toiminut

yhtä antoisaa, sillä se tehdään yhteistyössä Senilexin tärkeimpien

Ole Salvén. Vuosikurssitapaamiset ovat olleet tehokas tapa houku-

kumppaneiden, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja

tella tiettyjen vuosikurssien alumnit paikalle, ja Senilex on autta-

Lex ry:n kanssa. Korvaamaton yhteistyökumppanimme tapahtuman

nut tiedekuntaa niiden organisoinnissa. Kymmenen vuoden syklein

järjestämisessä kaikkien näiden vuosien ajan on ollut tiedekunnan

toistuvat kurssitapaamiset ovatkin taanneet iltajuhlaan reippaan yh-

toimistoassistentti Tarja Linden – valtavat kiitokset asiantuntevasta

teisöllisen, Lex-henkisen meiningin puheineen ja lauluineen. Tiede-

avustasi, Tarja!

kunnan päivään on joka vuosi osallistunut kymmenittäin muitakin alumneja: tuttavia ja seuraa on aina löytynyt, vaikka omat kurssika-

Tiedekunnan päivän perustamisen keskeisenä primus motorina toi-

verit eivät tapahtumassa mukana olisikaan.

mi silloinen dekaani, professori Ari Saarnilehto. Tapahtuman asiaosuudessa, Calonialla pidetyssä seminaarissa, eri juristiammateissa

Tiedekunnan päivään kuuluu olennaisena osana illallinen ja ilta-

toimivat alumnit puhuvat ajankohtaisista juridisista teemoista, ja

juhla, jonka järjestämisvastuussa on Senilex. Viimeisen 15 vuoden

myös tiedekunnan tutkimusta on seminaareissa tuotu esiin. Semi-

aikana juhlapaikaksi on vakiintunut Ravintola Koulun Bellman-sali

naarin teemoja ovat olleet muun muassa terrorismi (2003), politiik-

monestakin syystä: juhlava ympäristö, keskeinen sijainti ja erittäin

ka ja juridiikka (2007), urheilu ja oikeus (2008) elinkeinotoiminta

hyvin toimiva yhteistyö ovat vaikuttaneet siihen, ettei juhlapaikan

ja ympäristö (2013), kriisi, katastrofi ja juristi (2015) ja työmark-

vaihtoa ole nähty tarpeelliseksi. Kuitenkin nyt Senilexin juhlavuon-

kinoiden murros (2016). Vuoden 2007 seminaarissa piti esityksen

na juhlapaikaksi valikoitui Radisson Blu Marina Palace, jonne mah-

Kuvassa: Tiedekunnan päivän illallinen Ravintola Koulussa vuonna 2024

LEXPRESS

|

15

SENILEXIN KUULUMISIA Senilex-stipendit, alumnivetoiset kurssit ja tiedekuntayhteistyö Stipendien jakaminen opiskelijoille on hyvin linjassa yhdistyksen toiminnan tarkoituksen kanssa. Ensimmäinen stipendi myönnettiin kesäkuun 2008 publiikissa OTK Kalle Tervolle. Stipendejä jaetaan yleensä 2–3 kappaletta vuosittain publiikkien yhteydessä. Stipendin myöntämisperusteena on opintomenestyksen lisäksi toiminta opiskelijayhteisön hyväksi esimerkiksi ainejärjestö Lex ry:ssä tai tiedekunnan toimielimissä.

Ajatuksena ei ole ollut kerätä tuotoilla elävää rahastoa, vaan pyrkiä vuosittain keräämään jäsenistöltä rahaa stipendeihin tarvittava määrä. Vuodesta 2012 lähtien stipendirahastoa on kartutettu myymällä jäsenistölle Senilex-haalarimerkkejä Tiedekunnan päivän iltajuhlassa. Usein illan aikana on onnistuttukin myymään budjetoidut Kuvassa: Vuosikurssin 1997 kurssitapaaminen Tiedekunnan päivän yhteydessä vuonna 2017 Kirkkotiellä – mukana Bo Grönholm

viisikymmentä merkkiä. Eräs alumni on ostanut merkin ommeltavaksi metsästyshaalariinsa, ja toinen kaksi merkkiä lahjaksi vastasyntyneille lapsenlapsilleen. Nyttemmin myös uusia stipendirahaston kartuttamiskeinoja on vireillä.

Kirkkotiellähän on alumnien sydämessä erityinen paikka, joten sinne pääseminen on aina yhtä mukavaa!

Tiedekunnan alumnit ovat luonnollisesti osallistuneet tiedekunnan opetukseen aktiivisesti jo ennen alumniyhdistyksen perustamista.

Senilex on kuitenkin toiminut fasilitoivassa roolissa tiedekunnan ja alumnien välillä, ja esimerkiksi Oikeusriidan voittaminen- ja Yritysjärjestelyt-kurssien perustamista ja valmistelua on käsitelty Senilexin hallituksessa yhdistyksen alkuaikoina.

Vuonna 2016 Senilex osallistui Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan varainhankintaprojektin koordinointiin ja suunnitteluun. Varainhankintakampanjaan saatiin mukaan myös joukko Se-

tuu Koulun 150 hengen sijaan jopa 200 osallistujaa. Yhdistyksen

nilexin entisiä puheenjohtajia ja muita jäseniä. Työelämäprofessorin

toiminnan alkuaikoina illallisosuus on järjestetty myös Caribiassa

tehtävän perustamiseen tähdänneessä varainkeruussa lahjoituksia

ja Kårenilla.

oikeustieteelliselle koulutusalalle kertyi 182 500 euroa. Työelä-

Ensimmäinen Tiedekunnan päivä pidettiin vuonna 2002, jolloin

mäprofessoreja on sittemmin toiminut tiedekunnassa lukuisia. Yh-

illallinen nautittiin Suomalaisella Pohjalla ja jatkoja tanssittiin

distyksen edustajat ovat myös olleet mukana Turun yliopiston oi-

Kirkkotiellä. Muutamina vuosina jatkoja ei ole aikataulukonfliktien

keustieteellisen tiedekunnan neuvottelukunnassa sen perustamisesta

vuoksi voinut Kirkkotiellä pitää, mikä on aiheuttanut alumneissa

vuonna 2017 lähtien.

valtavia pettymyksen tunteita – Kirkkotiellähän on alumnien sydämessä erityinen paikka, joten sinne pääseminen on aina yhtä mu-

Kuluvalla vuosikymmenellä Senilexin ja tiedekunnan yhteistyö on

kavaa!

tiivistynyt opetuksen osalta, ja yhdistys on jatkuvassa dialogissa tiedekunnan kanssa kehittänyt alumnien osallistumismuotoja tie-

Pandemian vuoksi Tiedekunnan päivää ei järjestetty vuosina 2020

dekunnan opetukseen. Esimerkkinä tästä voidaan mainita vuonna

ja 2021. Vuonna 2025 järjestettävän, XXII Tiedekunnan päivän se-

2024 käynnistetty neuvottelu- ja sovittelutaidon kurssi, jossa opis-

minaarin teemana on Tekoäly ja oikeus, ja illallinen pidetään juh-

kelijat pääsivät syventymään aihepiiriin mm. valtakunnansovitteli-

listamalla Senilexin 25 vuoden ikää. Juhlapuhujaksi on lupautunut

jan johdolla.

legendaarinen ruotsinopettajamme Bo Grönholm.

16

|

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA Senilex-aktiiveista, jäsenistöstä ja Lexyhteistyöstä

nittelee Turun Palloseuraa mestaruudesta.”

Senilexillä on sen perustamisesta lähtien ollut ns. nimivahva hallitus, ja osittain sen ansiosta Senilex on saanut ovia auki moneen suuntaan. Alkuvaiheessa puheenjohtajan tehtävää hoiti Matti Vuoria, joka toimi työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtajana ja monen suuryrityksen hallituksen jäsenenä. Lisäksi Ole Salvén sekä Hannu Lundén ja myös lyhyen kauden hallituksessa tehnyt Timo Ritakallio olivat keskeisiä toimijoita 2000-luvun alussa. Vuonna 2020 yhdistys sai ensimmäisen naispuolisen puheenjohtajansa pit-

Vuonna 2009 Senilexiin kuului jo 500 jäsentä, ja tällä hetkellä jäseniä on lähes 900. Jäsenhankintaa on tehty esimerkiksi vuonna 2009 alkaneen vuosikurssien yhdyshenkilöprojektin avulla sekä markkinoimalla yhdistystä opiskelijoille. Alumnien tavoittamismahdollisuus yhdistyksen kautta on ollut hyödyllistä Lexille niin valmennuskurssiluennoitsijoiden rekrytoinnissa kuin varainhankinnassakin: viimeksi vuonna 2023 rahankeräys Kirkkotien kunnostamiseen

kään hallituksessa jo toimineesta asianajaja Salla Suomisesta.

poiki lukuisia lahjoituksia entisiltä lexiläisiltä hyvään tarkoitukseen.

Yhdistyksen alkuvuosien jälkeen Senilexin hallituksen kokouksiin

Lex ry:n täyttäessä 50 vuotta vuonna 2011 alumnit lähtivät poik-

on osallistunut neuvottelevina jäseninä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani sekä kaksi Lex ry:n edustajaa – aikaisemmin Lex ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, mutta nyttemmin jatkuvuuden takaamiseksi Lex ry:n hallituksen istuva sekä edellinen puheenjohtaja. Neuvottelevien jäsenten aktiivinen läsnäolo hallituksen kokouksissa sekä muussa toiminnassa on taannut ns. kolmiyhteyden vahvistumisen tiedekunnan, alumnien ja opiskelijoiden välillä. Hallituksen toiminnassa yhteys Turkuun on näkynyt muutenkin, mistä kertoo esimerkiksi pöytäkirjamerkintä keväältä 2010: ”Merkittiin hallitukselle tiedoksi, että Turun Palloseura on

keuksellisen sankoin joukoin liikkeelle. Lex päättikin erinomaisen yhteistyön hengessä mahdollistaa omat senioripöydät Turun Messukeskukseen siirtyneissä massiivissa vuosijuhlissa. Paikalla oli lopulta noin 300 alumnia ja avecia osoittamassa nykyopiskelijoille, että Lex elää ja hengittää myös Calonian jo vuosia aiemmin taakseen jättäneissä. Alumnien pirskeet huipentuivat seuraavana aamuna lääkiksen Tivolissa järjestetyllä SeniSilliksellä, jossa soitettiin vain niitä oikeita kappaleita ja elettiin vielä kerran kuin silloin ennen.

Kuten järjestöaktiivit tietävät, järjestötyötä tehdään nimenomaan jäsenistön hyväksi. Senilexin toiminnassa on ollut erityisen ilahdut-

voittanut jääkiekon miesten Suomen mestaruuden. Senilex ry onKuvassa: Ari Saarnilehto Tiedekunnan päivässä vuonna 2012

LEXPRESS

|

17

SENILEXIN KUULUMISIA

Kuvassa: Isäntämme, Lex-alumni Janne Snellman Supercell-vierailulla vuonna 2015

tavaa havaita Lex-alumnien muodostavan erityisen myötämielisen verkoston – käytännön toimintaa toki pyörittävät hallituksen jäsenet, mutta vuosien varrella kymmenet ns. rivijäsenet ovat toivottaneet meidät tervetulleiksi vierailemaan organisaatiossaan tai tulleet innokkaina paneelikeskustelijoiksi urapaneeliin. Jäsenistön aktiivisuuteen nojaa myös vuodesta 2002 lähtien järjestetty Lexin ja Senilexin välinen jalkapallo-ottelu. Ilman jäsenistöä yhdistyksellä ei ole tarkoitusta, mutta tässä yhdistyksessä jäsenistön panoksella on ollut erityinen merkitys. Kiitos siitä kaikille senilexiläisille!

Erityismaininta on osoitettava myös Ari Saarnilehdolle, jonka merkitys alumnitoiminnalle, Senilexille ja ylipäätään koko tiedekuntayhteisöllemme on ollut täysin korvaamaton. Ari osallistui aktiivisesti eri rooleissa yliopiston, tiedekunnan, Lexin ja Senilexin toimintaan noin viidenkymmenen vuoden ajan, ja hänen kädenjälkensä näkyy lukuisissa eri asioissa ja ennen kaikkea siinä yhteisöllisyydessä, josta opiskelija- ja alumnitoimintamme tunnetaan. Mitä suurin kiitos Arille kaikesta siitä työstä, jota hän on alumniyhteisömme hyväksi tehnyt!

Yritys- ja viranomaisvierailut Tiedekunnan päivän lisäksi yhdistys ryhtyi jo varhain järjestämään vuosittain syystapaamisen pääkaupunkiseudulla, jossa suurin osa Lex-alumneista asuu ja työskentelee. 2000-luvulla syystapaamisia järjestettiin muun muassa Henki-Sammossa, Eduskunnassa ja Ilmarisella. 2010-luvun loppupuolella toiminta aktivoitui siinä määrin, että Senilexin hallitus otti tavoitteekseen järjestää useampia vierailuja kunkin kalenterivuoden aikana. Tämä onkin toteutunut hyvin, sillä ovia mielenkiintoisiin vierailukohteisiin ovat avanneet entiset lexiläiset, jotka toimivat tilaisuuksien isäntinä ja emäntinä.

Yritys- ja viranomaisvierailuilla jäsenistömme on päässyt tutustumaan eri organisaatioiden juristiyksikköjen toimintaan ja toimitiloihin. Lisäksi vierailujen ideana on ollut edesauttaa kaikenikäisten entisten lexiläisten tutustumista toisiinsa sekä ylläpitää opiskeluaikaisia ystävyyksiä. Jo lähes kymmenen vuoden ajan yhdistys on tarjonnut excuillaan myös 5–10 osallistujapaikkaa opiskelijoille; vierailukohteet ovat erityisen mielenkiintoisia opintojen loppuvaiheessa oleville, ja yhdistyksen toimintaa on hyvä tuoda tutuksi jo

Yhdistyksen sääntöjen hallituksen jäsenen toimikausien määrää rajoittava sääntökohta poistettiin vuonna 2011, sillä järjestelyä ei pidetty käytännössä toimivana. Hallituksen kokoonpanossa on ollut sopivasti vaihtuvuutta, ja myös hallituksen diversiteetistä on pyritty pitämään kiinni: ideaalitilanteessa hallituksessa toimii eri-ikäisiä ja eri aloilla toimivia Turusta valmistuneita juristeja (toim. huom. joskin hallituksessa oli kymmenisen vuotta sitten samanaikaisesti kolme Mikkoa).

ennen opiskelijastatuksen muuttumista alumnistatukseen.

Erityisen mieleenpainuva yritysvierailu oli vuoden 2015 syystapaaminen Supercellin pääkonttorissa, johon osallistui noin seitsemänkymmentä alumnia. Senilexiläiset ottivat kenkänsä nätisti eteisessä pois talon tapojen mukaisesti. Kuulimme, että sama sääntö oli koskenut myös tiloissa vieraillutta Ruotsin kuningasta, jolla tosin oli ollut mukanaan kuninkaalliset sisätossut – me alumnit hipsimme tiloissa sukkasillamme. Vierailu vastaremontoituun eduskuntataloon vuonna 2018 oli myös erityisen suosittu. Eduskunnassa emän-

18

|

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

tänämme toimi entinen lexiläinen, eduskunnan silloinen pääsihteeri Marja-Leena Paavola.

Edellä jo mainittujen kohteiden lisäksi Senilex on 2010-luvulta lähtien vieraillut muun muassa seuraavissa yrityksissä: UPM, Alma Media, Kesko, Nordea, Amer Sports, Microsoft, KONE Oyj, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma, Huhtamäki ja Futurice. Julkisen sektorin vierailukohteitamme ovat olleet HUS, ulkoministeriö, Energiavirasto, korkein oikeus, valtakunnansovittelijan toimisto, puolustusministeriö, KRP:n rikosmuseo ja viimeisimpänä helmikuussa 2025 korkein hallinto-oikeus.

Panelistit ovat tyypillisesti korostaneet opintojen lisäksi muutakin aktiivisuutta, kuten työntekoa (myös muutakin kuin alaan liittyvää) ja järjestötoimintaa.

Eri aloilla työskentelevät alumnit osallistuvat uraseminaariin mie-

Uraseminaari opiskelijoille

lellään antaen omaa aikaansa ja kertoen kokemuksistaan uuden opiskelijasukupolven hyödyksi. Vuosien varrella paneelikeskusteli-

Vuonna 2004 Senilex oli mukana myötävaikuttamassa klubi-iltojen

joina on kuultu entisiä lexiläisiä, jotka työskentelevät muun muas-

perustamiseen – näissä tilaisuuksissa eri aloilla toimivat juristit ker-

sa tuomioistuimissa, verottajalla, eri virastoissa, ministeriöissä,

toivat työtehtävistään, ja klubi-iltoja järjestetään edelleen. Kym-

kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä. Suuren suosion saavuttaneissa

menen vuotta myöhemmin järjestettiin Lexin kanssa yhteistyössä

urapaneeleissa keskustellaan muun muassa työnhausta, rekrytointi-

ensimmäinen uraseminaari, sillä alumnit tunnistivat tarpeen tuoda

käytännöistä ja urasta, mutta myös hyvän juristin ominaisuuksista,

opiskelijoiden tietoisuuteen juristien moninaisia uravaihtoehtoja ja

työelämätaidoista sekä siitä, mitä hyötyä Calonialla suoritetuista

kertoa kiinnostavista urapoluista. Seminaarin painopiste on ollut

opinnoista on käytännössä ollut. Panelistit ovat tyypillisesti koros-

julkisen sektorin juristiammateissa, pääseväthän opiskelijat kuule-

taneet opintojen lisäksi muutakin aktiivisuutta, kuten työntekoa

maan asianajotoimistojen ja Big4:n markkinointia muutenkin. Ura-

(myös muuta kuin alaan liittyvää) ja järjestötoimintaa. Uraseminaa-

seminaari on vakiintunut Senilexin vuosikelloon, ja se järjestettiin

rin päätteeksi on usein kokoonnuttu Kirkkotielle sitseille tai Proffan

syksyllä 2024 jo kymmenennen kerran.

Kellariin lasilliselle.

Kuvassa: Uraseminaarin panelistit vuonna 2022

LEXPRESS

|

19

SENILEXIN KUULUMISIA

Senilex seuraavat 25-vuotta Yhdistys jatkaa eteenpäin vankalta pohjalta: toiminnassamme on hyväksi todettuja ja vakiintuneita elementtejä, ja myös yhdistyksen taloudellinen tilanne on kunnossa. Senilexille on tärkeää tavoittaa jäsenistönsä tehokkaasti ja samalla auttaa nykyisiä opiskelijoita löytämään Senilex yhteydenpidon mahdollistajana vanhoihin tuttuihin sekä uusien kontaktien luomiseen. Alumnitoiminnalla on erityistä arvoa vastavalmistuneille, joilla kontaktit työelämässä toimiviin juristeihin ovat vielä vähäisempiä.

Senilexin tapahtumatoiminnassa oli muutaman vuoden tauko koronapandemian aikana. Keväällä 2022 meno jatkui kuitenkin siitä mihin se oli jäänyt, ja vuoden 2023 Tiedekunnan päivän iltatilaisuutta juhlittiin jo samaan malliin kuin ennen vanhaan. Pandemiavuosina yhdistys käynnisti juristikaveritoiminnan tukemaan vaikeana aikana opiskelevia lexiläisiä. Yhdistyksen toimintaa kehitettiin myös hyväksymällä vuonna 2024 sääntömuutos, jonka tarkoituksena oli sääntöjen ajantasaistaminen ja yhdistyksen hallinnon sujuvoittaminen.

"Senilexin toiminta on saavuttamassa määrätyn toistuvuuden ja oman profiilinsa, joka sinänsä on hyvä asia - mutta emme saa jäädä lepäämään laakereillemme."" sa – perinteistä kiinni pitäen, mutta samalla uutta kehittäen. Viisitoista vuotta sitten yhdistyksen kymmenvuotisjuhlassa Senilexin silloinen hallituksen puheenjohtaja Ole Salvén totesi puheessaan osuvasti seuraavaa: ”Senilexin toiminta on saavuttamassa määrätyn toistuvuuden ja oman profiilinsa, joka sinänsä on hyvä asia – mutta emme saa jäädä lepäämään laakereillemme.” Eikä Senilex nyt neljännesvuosisadan jälkeenkään aio jämähtää paikalleen, vaan katseemme on tiukasti tulevassa: haluammehan tarjota teille nykyisille opiskelijoille houkuttelevan alumniyhteisön, johon kannattaa liittyä heti valmistumisen jälkeen!

Selvää on, ettei paikalleen voi jäädä ja yhdistyksen pitää elää ajas-

Lähteitä: •Tapani Kunttu: Lex – Sui Generis. Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry 1961–2011. Lakimiesliiton kustannus 2011.

•LexPress-artikkelit vuosien varrelta – kiitos avusta LexPressin päätoimittaja Iina Marttilalle!

•Senilex ry:n hallituksen ja yhdistyksen kokouksen pöytäkirjat

20

|

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

Senilexin puheenjohtajat 2000–2025 Juhani Salonen

2000–2003

Matti Vuoria

2003–2006

Hannu Lundén

2006–2008

Ole Salvén

2008–2012

Mikko Heinonen

2012–2016

Mikko Korttila

2016–2020

Salla Suominen

2020–2024

Antti Vaaja

2024–

LEXPRESS

|

21

CALONIA CONFIDENTAL

Täällä ollaan kiireisiä TEKSTI | VENLA KALAJAINEN

KUVAT | KOTIALBUMI

Calonia Confidential -palstalla 2. vuoden lexiläinen Venla Kalajainen pureutuu ajankohtaisiin ilmiöihin Caloniassa ja sen liepeillä. Tällä kertaa puhutaan alkukevään kiireestä ja siitä, miten tärkeää on muistaa vain olla.

V

uoden alku on usein oikkarille haastavaa aikaa. Opintoja on paljon, työnhakupaineet kovimmillaan, ja ympäristö tuntuu tarjoilevan loputtomia vaatimuksia. En ole koskaan ollut vahvimmillani epävarmuuden keskellä,

ja tuntuu, että opiskelijaelämään muutoksia liittyy enemmän kuin koskaan ennen.

Täyden hallinnan mahdottomuus johtaa minulla usein siihen, että on pakko aloittaa edes jostain – tehdä edes jotakin. Pari viikkoa sitten havahduin siihen, ettei minulla ollut ollut vapaata päivää tai edes iltaa niin pitkään aikaan, että kuljin silmät ristissä paikasta toiseen, suorittaen to-do -listan tehtäviä täysin autopilotilla. Yleensä osaan priorisoida palautumisen matalalla kynnyksellä, mutta nyt tehtäviä oli yksinkertaisesti liikaa – eikä yksikään niistä voinut odottaa.

22

|

Juuri tänään minun kuuluu olla Kirkkotiellä.

LEXPRESS

Podin huonoa omatuntoa venähtäneestä ruokatauostani, kun ystäväni pöydässäni totesi, että juuri sinä päivänä hänen kuului olla Kirkkotiellä. Oli kevätkauden avajaispäivä, ja olimme juuri puhuneet kiireestä, loppumattomasta työmäärästä ja siitä, miten vaikeaa niiden välissä tasapainottelu on. Tärkeää kun olisi priorisoida asioita sen(kin) perusteella, mikä on itselle merkityksellistä. Tärkein keskustelusta poimimani oivallus oli lopulta yksinkertainen: milloin olen viimeksi miettinyt, missä minun kuuluisi olla juuri sillä hetkellä? Tajusin, etten kaiken suorittamisen keskellä ollut pysähtynyt miettimään sitä viikkoihin.

Seuraavana päivänä minulta kysyttiin, miten toimin paineen alla.

Mieleni teki vastata, etten toimi lainkaan – olinhan juuri valitellut elämänhallintataitojani pitkin viikkoa. Oli kuitenkin hyvä, että ennen

CALONIA CONFIDENTAL

vastaamista hengähdin, sillä sen pienen hetken aikana ymmärsin jotain olennaista: kaikesta huolimatta olin selvinnyt jokaisesta päivästä.

Kalenterini oli täynnä, olin joustanut suuntaan ja toiseen, mutta ongelma ei ollut siinä, että olisin epäonnistunut. Olin vain alun perinkin vaatinut itseltäni mahdottomia.

Lopuksi haluan jakaa muutaman parhaista ajatuksista, jotka helpottavat omaa oloani kiireen keskellä:

Hieman ironisesti tämä syvällinen oivallukseni ei oikein soveltunut vastaukseksi kysyttyyn, joten tyydyin jakamaan parhaat käytännön vinkkini listoista, kalentereista ja huumorista. En valehdellut, sillä juuri niiden voimalla olin rämpinyt läpi tämänkin kiireen. Ymmär-

• •

sin kuitenkin, kuinka paljon tehokas suorittaminen oli imenyt väriä arjestani. Ja että en ollut yksin tämän ongelman kanssa.

• • •

Kaikesta huolimatta, olin selvinnyt jokaisesta päivästä.

Usein 80% riittää.

Olet tähän mennessä selvinnyt jokaisesta vaikeasta hetkestäsi – ja se on upea saavutus.

Et ole heikko, jos jaksaminen loppuu kaiken keskellä. Olet ihminen.

Ihmiset, jotka sinulta vaativat, ovat myös ihmisiä. He ymmärtävät.

Minun ei tarvitse korjata kaikkea tänään.

Voin muuttaa yhden asian ja katsoa, mihin se vie.

Kaikki järjestyy mutta ei pelkällä suorittamisella Alkukevät on suorituskeskeistä aikaa. Tentin, hakemukset ja jatkuva vertailu muihin tekevät paineista entistä suurempia. Kun suoritukset lähetetään arvioitavaksi ja kommentoitavaksi, on helppo unohtaa asioiden mittakaava – ja se, ettei edes rypäs epäonnistumisia määrittele meitä tai kykyjämme. Se on toki helpommin sanottu kuin tehty.

Jos tunnet olevasti paineen alla, että sinulta vaaditaan paljon (oli vaatijana sinä itse tai joku muu) ja että lautasellasi on ainakin kolmen ihmisen edestä, haluan haastaa sinut tekemään jotain, missä tiedät olevasi hyvä. Soita kappale, jonka osaat ulkoa. Kerro kaverillesi hauska juttu ja nauti hänen naurustaan. Kokkaa lempiruokasi ja kiitä itseäsi siitä, että teit sen. Ja mikä tärkeintä: muista juhlia itseäsi. :)

Venla Kajalainen 2. vuoden lexiläinen Nauttii auringonlaskuista ja hyvästä musiikista, ja uskoo vahvasti, että kaikella on tarkoituksensa.

LEXPRESS

|

23

24

|

LEXPRESS

LEXPRESS

|

25

Lex Factor TEKSTI | IINA MARTTILA

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMI, PIXABAY

Vuoden 2025 LexPresseissä päästään tutustumaan lexiläisten puuhiin työelämässä ja vapaa-ajan toiminnassa opintojen ohella. Mikä oikein on Lex Factor? Mitä kaikkea lexiläiset voivatkaan tutkinnollaan tehdä? Palstalla pureudutaan tutkintomme hyödyntämiseen yhteiskunnan jokaisella osa-alueella.

26

|

LEXPRESS

LEX FACTOR

Vuoden ensimmäisessä numerossa Matilda Hoviniemi kertoo työstään Vantaa-Keravan hyvinvointialueen aluekoordinaattorina.

Mikä on tämänhetkinen työsi ja miten päädyit siihen?

Työskentelen Uudenmaan Kokoomuksella aluekoordinaattorina.

Käytännössä työskentelen kokoomuksen valtuustoryhmän sihteerinä hyvinvointialueella: työ on monipuolista ja työtehtävät vaihtelevat päivittäin, mutta työssäni esimerkiksi kirjoitan esityslistoja ja sihtee-

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypillinen työtehtäväni vaihtelee paljon eikä yksikään työpäivä ole samanlainen. Aamupäivästä saatan vastata sähköposteihin, lähettää kokouskutsuja tai suunnitella somepostauksia. Myöhemmin saatan esimerkiksi kirjoittaa tiedotetta paikallismedialle tai seurata aluevaltuuston kokousta ja viestiä päätettävistä asioista.

röin kokouksia, järjestän tapaamisia ja tapahtumia, teen viestintää ja päätoimitan ryhmän omaa lehteä sekä tarvittaessa avustan luottamushenkilöitä muissa tehtävissä. Minulla on aikaisempaa kokemusta eri järjestökentän tehtävistä sekä hyvinvointialueen rajapinnoista, mikä sai minut kiinnostumaan työnkuvasta.

Miten opintosi oikeustieteellisessä ovat hyödyttäneet sinua työssäsi?

Oikeudellinen koulutus on ennen kaikkea auttanut hahmottamaan

Mikä osa työstäsi vaatii eniten oikeudellista osaamista?

suuria tietomääriä, joita käsittelen työssäni. Lisäksi oikeustieteellinen koulutus on tehnyt minusta tarkan ja täsmällisen viestijän.

Oikeudellinen osaaminen helpottaa päätöksenteon valmistelutyön ymmärtämistä merkittävästi, sillä hyvinvointialueen päätöksenteko on vahvasti kytkeytynyt lainsäädäntöön. Myös kyvystä lukea ja käsitellä juridistia tekstiä on paljon hyötyä.

Mikä on yllättänyt työn suhteen eniten?

Eniten minua on yllättänyt työni monipuolisuus. Yksikään päivä ei ole samanlainen ja pääsen työssäni tekemään monipuolisesti paljon

Haluaisitko itse päästä kertomaan omasta työkokemuksestasi tai muusta

erilaisia asioita.

toiminnasta, jossa olet päässyt hyödyntämään opintojasi? Tunnetko jonkun jota voisi kiinnostaa? Ilmianna itsesi!

lexpress@lex.fi tai osallistu Tiedotustoimikunnan kokoukseen. Kokouksen ajankohdat ilmoitetaan aina Lexinfossa!

LEXPRESS

|

27

LEX FACTOR

Mihin suuntaan haluaisit kehittää uraasi tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa minua voisi kiinnostaa esimerkiksi lainvalmisteluun liittyvät työtehtävät. En kuitenkaan sulje vielä mitään ovia kokonaan – juridiikan alalla on monia mielenkiintoisia työtehtäviä, joissa voi yhdistellä osaamista eri aloilta.

Millaisia oppeja olet tähän mennessä saanut työelämästä?

Tapaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä, joilta olen oppinut näkemään asioita monista näkökulmista. Lisäksi työni on opettanut minua suunnittelemaan ja organisoimaan entistä paremmin.

Työn ja opiskelun yhteensovittaminen voi olla kuormittavaa. Miten pidät huolta työn ja vapaaajan tasapainosta?

Teen jonkun verran töitä iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin myös luottamushenkilöt hoitavat luottamustoimiaan. Pidän kuitenkin iltaja viikonlopputöiden vastineeksi vapaapäiviä tai -aamuja. Minulla on erillinen työpuhelin, jonka sammutan silloin, kun en työskentele.

Huolehdin myös riittävästä unensaannista, ravinnosta ja liikunnasta.

28

|

LEXPRESS

LEXPRESS

|

29

Val Thorens - tuo laskijoiden mekka TEKSTI | IINA MARTTILA

KUVAT | IINA MARTTILA, VENLA KIVIRANTA, ERICA RAJALIN

Skimbalexin joka keväinen alppimatka vuosimallia 2025 suuntautui tällä kertaa Ranskan alpeille legendaariseen Val Thorensiin ja Les 3 Vallées -hiihtoalueelle. Aurinko, ystävät, ranskalainen sipulikeitto, La Folie Deuce ja raclette, mitä lopulta ei edes päästy syömään. Mitä muuta voikaan lexiläinen alppimatkalta kaivata? Seuraavilta sivuilta pääset lukemaan mitä kaikkea lexiläiset saivatkaan aikaiseksi viikon kestäneellä reissulla.

Päivä 1: Saapuminen Val Thorensiin Tammikuun 11. päivä valkeni harmaana ja tammikuisena. Niillä

pykälisti), joten riski ei ollut sen suurempi.

onnekkailla, jotka olivat saaneet lipun Skimbalexin jokavuotiselle

Saavuttuamme Torinoon matkatavarat saatiin kaikkine osineen hy-

alppimatkalle siinsi kuitenkin mielessä sinivalkoiset alppimaise-

vin mukaan ja lastauduimme busseihin Rinnerikollisten (Pykälän

mat. Erinäisistä sää-sovelluksista oli jo muutama viikko seurailtu

laskettelukerho) kanssa eri busseihin, joiden oli määrä kuljettaa

tulevan viikon säitä ja matkalaisten onneksi ennuste lupasi aurin-

meidät yli 2000 metrin korkeuteen Val Thorensiin. Bussissa saim-

koa eli möllötystä, kuten eräs matkalainen niin kauniisti kuvaili.

me kuulla että normaalisti neljätuntinen matka, kestikin tiesulun takia yli kuusi tuntia. Tämä ymmärrettävästi hieman latisti tun-

Lento Torinoon lähti vasta alkuillasta, joten tapaaminen lentoken-

nelmaa ja moni totesikin yrittävänsä nukkua, sillä ETA:mme Val

tälle oli sovittu klo 15:00. Matkalaiset olivat itse vastuussa lento-

Thorensiin oli joskus kolmelta yöllä.

kentälle saapumista, joten kukin saapui tyylillään suurin piirtein noihin aikoihin. Hämmennystä aiheutti matkanjärjestäjän ohjeis-

Val Thorensiin ja hotellille saavuttiin myöhään yöllä. Uni maistui

tus matkatavaroiden pakkaamisesta ja erityisesti siitä, saiko monot

hyvin väsyneille matkalaiselle ja uskallan väittää, että useamman

laittaa suksipussiin mukaan. Jännitys oli suuri, kun ensimmäinen

kuin muutaman mielessä siinsikin jo seuraavan päivän laskut ja se

rohkea suuntasi matkatavaroiden luovutukseen. Onneksi kyseessä

kauan odotettu auringonpaiste.

oli rakkaan sisarainejärjestömme Pykälän jäsen (tuttavallisemmin

30

|

LEXPRESS

Päivä 2: Ensimmäinen laskupäivä Aamulla päivä valkeni kirkkaana ja luvattu auringonpaiste näytti käyvän toteen. Matkalaiset hoitivat aamupalan kukin tyylillään

Laskupäivän päätteeksi osa suuntasi tarkastamaan legendaarisen La

huoneisiin kuuluvien keittiöiden turvin ja rinteeseen päästiin noin

Folie Deuce after ski-ravintolan, kun osa palasi hotellille lepäämään.

puolenpäivän aikaan. Nopeasti huomattiin tämän olevan aivan liian

Illalla suunnitelmissa oli suunnata yhdessä ravintolaan juhlistamaan

myöhään, sillä rinteiden kunto meni nopeasti huonohkoiksi. Maise-

reissun alkua. Pitsat ravintolassa olivat erinomaisia, palvelu ystävällistä

mat ja kauan kaivattu D-vitamiinin saanti kuitenkin tekivät päivästä

ja seura korvaamatonta. Jotkut jatkoivat vielä iltaa, kun suurin osa

täydellisen, eikä valituksen sanaa kuulunut yhdestäkään suusta.

palasi tämän jälkeen hotellille nukkumaan ja toipumaan edellisyön univajeesta.

Päivän suuntana oli Les Menuiresin laskettelualue, joka sijaitsee hieman Val Thorensin alapuolella. Val Thorens on osa kolmen laakson laskettelualuetta, johon kuuluu kahdeksan hiihtoaluetta. Olimme päivittäneet hissilippumme siten, että se kävi kaikkiin kahdeksaan hiihtoalueeseen. Tämä osoittautui erinomaiseksi päätökseksi, sillä pelkästään Val Thorensin alueella laskettavaa olisi ollut viikoksi varsin vähän.

Lounaaksi löysimme räikeän ylihintaisen, tosin hienoilla maisemilla siunatun, rinneravintolan, jossa lounas koostui lähinnä kokiksesta ja ranskalaisista, koska opiskelijabudjetilla ravintolan neljänkymmenen euron annokset olivat turhan tyyriitä näin ensimmäisenä päivänä.

Ranskalaiset osoittautuivat huonoksi valinnaksi, sillä niiden laatu ei ollut kovin korkea. Laskupäivää kuitenkin jatkettiin hyväntuulisesti ja uskaliaimmat pääsivät nauttimaan myös edellispäivänä sataneesta puuterilumesta rinteiden reunamilla.

Päivä 3: Laskettelua, Meribel ja lisää auringonpaistetta Reissun teemana tuntui olevan aamulla auringonpaisteeseen herääminen, sillä jälleen kerran aamu valkeni aurinkoisena ja pilvettömänä.

Rinteeseen suunnattiin tällä kertaa jo aamu yhdeksän aikoihin, mikä olikin jo huomattavasti parempi aika. Rinteet olivat huippukunnossa ja yhdessä päätettiin suunnata vuorten yli kohti Meribelin laaksoa ja laskettelualuetta, joka on kolmesta laaksosta keskimmäinen.

Meribel osoittautuikin monen lempialueeksi rinteidensä pituuden, monimuotoisuuden ja laskettavuuden vuoksi. Myös lounashinnat

LEXPRESS

|

31

olivat jo paljon siedettävämpiä ja ruuaksi saatiin muutakin kuin

toon, olisi se varmasti riittänyt koko talveksi. Keskiviikkona (päivä 5)

ranskalaisia. Näkipä tämäkin kirjoittaja jonkun kaatavan kokonaisen

osa kävi katsastamassa sisarjärjestömme rinneriehan, joka osoittautui

purkin parmesan-juustoa bolognesensa päälle, epäselvää toki on oliko

varsin mukavaksi tapahtumaksi. Suosikiksemme muodustunut Café

kyseessä vahinko vai ei.

Snesko hyvine musiikkeineen ja mukavine ihmisineen jatkoi palveluamme yömyöhään, joskin tavaksi oli usean kohdalla muodostunut

Rinteessä viivyttiin aivan hissien sulkemiseen saakka, jolloin jo useam-

nukkumaan lähteminen jo klo 23:20, jotta seuraavana aamuna oli

pi lähti tarkastamaan Val Thorensin after ski-ravintoloiden tunnelmaa.

mukava herätä rinteeseen.

Tunnelma oli hieman eri tasolla kuin monien meidänkin tuntemassa ja rakastamassa Levin Vinkkarissa. Shampanjasuihkut, strobot ja ilotulitukset house-musiikin, live-saksofonistin ja auringonpaisteen kera nyt yleensä ovat vain aika voittamaton yhdistelmä.

Illalla moni suuntasi tarkastamaan Val Thorensin yöelämää, joten illallisesta huolehti jokainen itse. Kulinaristisia taidonnäytteitä nähtiin useita, aina pestonuudeleista linssibologneeseen, josta näette kuvan yllä.

Päivä 6: Meidän oma, iki-ihana, rinnerieha Rinneriehapäivänä moni kirosi taivaalla leijailevia pilvenhahtuvia.

Ei säätä kyllä vieläkään voinut puolipilviseksi kutsua, pilviä kun oli loputtomalla taivaankannella keskimäärin kerralla noin kaksi, mutta verrattuna aikaisempien päivien täysin pilvettömään auringonpaisteeseen (möllötykseen) oli tämä meille lievä ärsytyksen aihe. Todellisuudessa pilvillä ei auringonpaisteeseen ollut mitään vaikutusta ja rinneriehaa päästiin viettämään upeissa puitteissa.

Päivät 4-5: Lisää laskettelua, Val Thorensin yö ja Rinnerikollisten rinnerieha

Laskemaan lähdettiin jo aamuvarhaisella, jotta siitä kerettäisiin

Päivät 4 ja 5 kuluivat aika saman kaavan mukaan kuin aikaisemmat-

jo tuon upean bolognanpunaisen, mainoksettoman, potkupukunsa ja

kin päivät. Aamulla herättiin, syötiin aamupalaa (kiitos Juho ja Lauri puuropalvelusta), lähdettiin rinteeseen, jossa oltiinkin aivan loppuun saakka, käytiin afterskissä, koomatiin hotellilla tai kukin missä halusikaan ja kokoonnuttiin illalla viettämään yhteistä aikaa, josta sitten kukin jatkoi mielensä mukaan joko nukkumaan tai Val Thorensin yöhön.

|

kantoi sitä ylpeänä rinteessä. Toiset taas päättivät vaihtaa sen ylleen lähempänä itse tapahtumaa. Paikaksi valikoitui upea tasanne aivan Val Thorensin yläpuolella, josta avautui näkymät koko laaksoon. Hyvä musiikki, ystävät ja upea sää hellivät riehalaisia ja aika kului hetkessä.

Lopulta viimeisiä laskujaan laskenut hiihdonopettaja tuli muistuttamaan rinteiden sulkeutumisesta, jolloin matkalaiset suuntasivat kohti

Säät jatkoivat hemmotteluamme ja jos D-vitamiinia voisi ottaa varas-

32

nauttia mahdollisimman paljon ennen itse riehaa. Moni veti ylleen

LEXPRESS

hotellia. Siellä ilta jatkui hyvässä seurassa ja päättyi, kuten tavaksi oli jo muodostunut, Café Sneskoon.

Päivät 7-8: Viimeinen laskupäivä, Courchevel ja matka kotiin Viimeisenä laskupäivänä päätettiin suunnata Val Thorensista katsot-

Kotiinlähdön aika koitti monen mukaan liian aikaisin, sillä alueelle

tuna kolmesta laaksosta kauimmaiseen Courcheveliin. Tuosta paikasta

olisi voinut jäädä vielä toiseksikin viikoksi. Lähtöpäivän aamuna kui-

oltiin kuultu paljon kaikenlaista, aina alppihiihdon maailmancupin

tenkin herättiin hieman normaalia myöhemmin ja laitettiin huoneet

osakilpailusta Courchevel 1650 -kylän luksukauppoihin ja -huviloi-

lähtövalmiiksi. Checkoutin jälkeen moni suuntasikin itse Val Thoren-

hin. Emme siis oikein tienneet mitä odottaa. Laskumatka itsessään

sin kylään hieman shoppailemaan ja ihmettelemään, sillä bussit lähti-

kesti pitkään ja laaksoon saavuttuamme olimme positiivisesti yllätty-

vät vasta iltapäivällä. Yhdessä kokoonnuttiin syömään ennen bussien

neitä rinteiden tyhjyydestä ja kunnosta.

lähtöä ja nautittiin vielä hieman matkaseurasta. Busseihin kuitenkin

Lähestyessämme kylää aloimme huomata rinneravintoloiden pöydissä

lopulta ahtauduttiin ja matka kohti Toriona ja Suomea alkoi. Matka

valkoisia pöytäliinoja ja hopeakattauksia sekä muiden laskettelijoi-

oli tällä kertaa luvattu neljä tuntia ja lentokentälle ehdittiin hyvissä

den varusteide hintatason nousua. Itse kylä oli pittoreski ja täynnä

ajoin. Lento Suomeen laskeutui vasta myöhään ja stressiä aiheutti

ravintoloita sekä toinen toistaan arvostetumpien merkkien liikkeitä.

matkatavaroiden saaminen ajoissa, ennen viimeistä Turkuun lähtevää

Lisäksi kylästä lähtevien gondolihissien sponsorina näytti olevan eräs

bussia. Kaikesta kuitenkin selviydyttiin ja matka saatiin päätökseen

kansainvälinen luksusmerkki. Olimme varautuneet korkeaan hin-

kunnialla.

tatasoon ja etsimme hissin yläaseman läheisyydestä piknikpöydän, jossa nautimme äärimmäisen maittavat täytetyt patongit, nauttien auringonpaisteesta ja ihmisten katselusta. Laskupäivä kului taas kerran

Matkasta käteen jäi useita muistoja, paljon kuvia ja palava halu palata

hujauksessa ja harmiksemme tajusimme, että rinteestä olisi lähdettävä

alueelle, sillä nähtävää, laskettavaa ja koettavaa on vielä paljon. Kiitos

pois. Palattuamme hotellille alkoi moni jo pakkailemaan tavaroitaan,

matkanjärjestäjille upeasta reissusta ja matkalaisille mielettömästä

vaikka bussit lähtivätkin seuraavana päivänä vasta iltapäivästä.

seurasta!

LEXPRESS

|

33

OPINTOPALSTA

Osaava ja hyvinvoiva juristi joka työllistyy

E

dunvalvonta mielletään usein epämääräiseksi yh-

opiskelijoiden kanssa yhteneviä, välillä niihin pääsemiseksi eh-

dyssanaksi, jota tietyt ihmiset (allekirjoittanut

dotetaan toimenpiteitä, jotka eivät ole opiskelijoiden edun mu-

mukaan lukien) viljelevät puheessaan useammin

kaisia. Silloin tarvitaan aktiivista vaikuttamista ja vaihtoehtojen

kuin Stubb kolmea pointtia. Epämääräistä sanahelinää edunval-

esittämistä.

vonta ei kuitenkaan ole. Itse miellän sen yhteisen edun, yhteisen päämäärän edistämiseksi. Se on akuutteihin ongelmiin puuttumista, pitkäjänteistä vaikuttamistyötä ja uusien ideoiden edistä-

Lexin ylivuotisen edunvalvontatyön suuria linjoja tullaan tämän

mistä. Edunvalvonta on sitä, kun annat proffalle kurssipalautetta,

vuoden aikana ensimmäistä kertaa kirjaamaan paperille. Valtion

ja edunvalvonta on sitä, kun juristiliiton puheenjohtaja käy lou-

ja yliopiston säästöpaineet asettavat pitkäaikaisia haasteita, joihin

naalla pääministerin kanssa - ja kaikkea tältä väliltä.

vaaditaan pitkäjänteistä vaikuttamista. Yliopisto leikkaa tiloistaan, ja alakampukselle ollaan siirtämässä noin tuhat peruskou-

Toiminta ilman tavoitetta on sähläämistä. Oikkariedunvalvonnan

lulaista ja lukiolaista. Yliopistojen tulospohjainen rahoitusmalli

ison linjan tavoitteen voi mielestäni tiivistää otsikon mukaiseksi.

kannustaa aloituspaikkojen lisäämiseen ja uudistuksiin, joiden

Koulutus on järjestettävä siten, että valmistuva juristi on alansa

ensisijaisena tavoitteena on saada opiskelijat valmistumaan tiu-

ammattilainen, eikä burnoutin partaalla. Tiedekunnan yleisissä

kasti tavoiteajassa. Ääneen lausuttu tavoite kaikilla on opiskeli-

määräyksissä koulutuksen tavoite on muotoiltu näin: “Turun yli-

joiden hyvinvoinnista huolehtiminen, mutta taustalla naruista

opiston oikeustieteellinen tiedekunta on nykyaikainen tutkimus-

vetelevät talouden realiteetit. Jotta pitkäaikaisiin haasteisiin voi-

ja koulutusyhteisö. Ylin opetus kuuluu sen ydintehtäviin. Tiede-

daan tehokkaasti vaikuttaa, on meillä oltava yhteinen linja, jota

kunta kouluttaa sivistyneitä, asiantuntevia ja yhteiskunnallisen

kaikki Lexin edunvalvonnassa mukana olevat voivat omalla toi-

vastuunsa tuntevia oman alansa osaajia. - - Opiskelijoita koulu-

minnallaan edistää. On myös tärkeää ymmärtää, ettei yksikään

tetaan myös työelämän tarpeet huomioon ottaen.” Nykyään Calo-

toimikunta tai vaikuttamisen paikka ole turha tai liian vähäpä-

nian kakkoskerroksen väki jakaa näiden tavoitteiden lisäksi myös

töinen, vaan niihin kannattaa jokaisen rohkeasti hakea ja lähteä

huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista. Vaikka tavoitteet ovatkin

mukaan!

34

|

LEXPRESS

OPINTOPALSTA

Edunvalvonta on myös tulipalojen sammuttamista ja lyhyen aikavälin toimintaa. Viime vuosina opintoihimme on tehty suuria muutoksia, erityisesti notaarivaiheeseen. On luonnollista, ettei massiivisten uudistusten jälkeen kaikki voi toimia täydellisesti. Jo nyt on huomattu, etteivät esimerkiksi uudet tenttiaikataulut ole optimaaliset. Lukuaikaa on aiempaa vähemmän, mikä aiheuttaa stressiä opiskelijoiden keskuudessa. Harmaita hiuksia on aiheuttanut myös erkkarivalinnan niin sanottu kolmen paikan sääntö.

Esiin tuleviin ongelmiin tullaan puuttumaan. Kaikki Calonian

Edunvalvonta on myös tulipalojen sammuttamista ja lyhyen aikavälin toimintaa.

käytävillä käydyt keskustelut eivät kuitenkaan kantaudu opintovastaavan korviin, joten olethan aina matalalla kynnyksellä yhteydessä allekirjoittaneeseen tai vuosikurssiedustajiin havaitessasi ongelmia opintojen kanssa!

Opintopalstoista vuosien varrelta voi lukea, miten opiskelijat ovat aina yrittäneet vaikuttaa kohtaamiinsa epäkohtiin. Aiemmin

Jos emme valvo omia etujamme, ei sitä myöskään tee kukaan meidän puolestamme.

kipuiltiin meille jo nykyään itsestäänselvien asioiden kanssa. Esimerkiksi sähköiset tentit olivat joskus vain tulevaisuudessa siintävä unelma. Toisaalta meillekin täysin tutut asiat, kuten arvosanapaineet, stressi työllistymisestä ja palautteen saamisen vähyys ovat olleet vuodesta toiseen esillä. Ajat ovat muuttuneet, mutta paljon on edelleen parannettavaa.

Jos me emme valvo omia etujamme, ei sitä myöskään tee kukaan meidän puolestamme. Lexin edunvalvonta olemme me. Siksi onkin elintärkeää, että jokainen opiskelija antaa kurssipalautetta, vastaa opinto- ja jäsenkyselyyn ja puuttuu havaitsemiinsa ongelmiin. Vaikuttamisen paikkoja on paljon. Aina saa tulla nykäisemään hihasta, jos mikä tahansa asia mietityttää tai toimintaan haluaa lähteä mukaan. Kukaan ei näitä hommia voi yksin tehdä, ja uutena opintovastaavana otan myös kaikki kehittämisehdotuk-

Niilo Peräaho Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

set, palautteen ja ajatukset ilolla vastaan. Parhaaseen pyritään tänäkin vuonna, mutta muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan meidän kaikkien panosta.

LEXPRESS

|

35

IUS NATURALE

”We don’t need your pity. But if you are willing to help, you are welcome” TEKSTI NELLI LEPPÄNEN

KUVAT | PIXABAY

Vammaisoikeudellinen lainsäädäntö Suomessa on suhteellisen hyvällä pohjalla, mutta ongelmiin törmätään etenkin täytäntöönpanossa ja yleisissä asenteissa.

V

ammaisten yhdenvertaisuuden takaava lainsäädäntö on

Valvonta heikkoa

Suomessa suhteellisen kunnossa. Ongelmiin törmätään

lähinnä täytäntöönpanossa ja tulkinnoissa – esimerkiksi vammais-

Vammaisoikeudellisiin rikkomuksiin liittyvä valvonta on tällä het-

palvelulakiin kunnilla on omat tulkintamarginaalinsa.

kellä käytännön tasolla heikkoa – Kumpuvuoren mukaan paljon katsotaan läpi sormien.

Jokainen, varsinkin oikeudellisen koulutuksen piirissä oleva tai ollut, on oikeudellinen toimija ja omassa toiminnassaan vaikuttaa

”Juuri sain oikeusasiamiehen ratkaisun, jossa oikeusasiamies oli ot-

väistämättä jossain vaiheessa vammaisten henkilöiden yhdenvertai-

tanut annettuna viranomaisen ilmoituksen, että eräs tila oli esteetön

suuden toteutumiseen. Joko niitä edistäen tai niitä vastoin toimien.

pyörätuolia käyttävälle, vaikka se ei ollut. Viranomaisia uskotaan

Valitettavasti liian usein vastoin, sanoo vammaisoikeusjuristi Jukka

enemmän kuin kantelijoita.”

Kumpuvuori.

Valvonta on ensisijaisesti kunnan vastuulla, seuraava valvova taho Siksi olisikin tärkeää kehittää oikeustieteen koulutusta. Kumpu-

on aluehallintovirasto. Valtakunnallisesti taas Valvira ja eduskunnan

vuoren mukaan vammaisten henkilöiden oikeudet ja oikeusturva on

oikeusasiamies valvovat vammaispalveluita.

läsnä kaikilla oikeudenaloilla. Silti ne loistavat poissaolollaan käytännön opetuksessa, vaikka Suomen YK-liiton mukaan arviolta noin

Lopputuloksena laiminlyönneistä kunnalle ei seuraa käytännös-

15 % maailman ihmisistä ovat vammaisia henkilöitä.

sä mitään sanktioita, usein vain huomautus ja asian korjaaminen.

Todellisia sanktioita olisi kuitenkin myös olemassa. Kumpuvuoren

”Tietoisuus vammaisoikeuksista edesauttaisi vammaisten henki-

mukaan laiminlyöntejä tulisikin tutkia virkarikoksena. Tällöin hä-

löiden oikeusturvan toteutumista laajasti yhteiskunnassa, kun eri

nen mukaansa myös viranomaispuolella havahduttaisiin tilantee-

suuntiin erikoistuvat juristit omaisivat edes jonkinlaisen kokemuk-

seen, ettei vammaista sosiaalihuollon asiakasta voi kohdella miten

sen ja tietämyksen vammaisoikeuksista”, Kumpuvuori toteaa.

tahansa.

36

|

LEXPRESS

IUS NATURALE

Valittaminen päätöksistä, jotka olisi selvästi pitänyt hyväksyä, on valitettavan tavallista, --.

Myös esimerkiksi liikuntavammaisten hyödyntämissä, useimmiten kunnan järjestämissä kuljetuspalveluissa näkyy rakenteellista asenteellisuutta vammaisia henkilöitä kohtaan. Esimerkiksi tiettyyn kellonaikaan yöstä ei ole mahdollista tilata invataksia. Tämä kertoo siitä, ettei invataksia tarvitsevien vammaisten opiskelijoiden esimerkiksi nähdä tärkeäksi päästä osallistumaan haluamallaan tavalla

Asenteet suurempi ongelma Kumpuvuoren mukaan usein vammaisoikeudellisten ongelmien noustessa esiin nostetaan ratkaisuksi valvonnan lisääminen, mutta hänen mukaansa kyse on kuitenkin varsin usein ennemminkin vammaisvihaisista asenteista, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

Vuonna 2016 teetetyn oikeusministeriön selvityksen mukaan vammaiset joutuivat vihapuheen ja häirinnän kohteeksi eniten juuri terveydenhuollon tai sosiaalihuollon työntekijöiden toimesta. Selvityksessä korostui myös palvelujärjestelmän taholta koettu syrjintä.

Kumpuvuoren mukaan maailmalla on tutkittu sitä, kuinka vammaisvihaa ja konservatiivisia asenteita on oikeudellisten toimijoiden joukossa. Hän peräänkuuluttaa samanlaisen tutkimuksen tarvetta Suomessa. Kumpuvuori kertoo kohtaavansa päivittäin asenteita, joiden mukaan vammaisten pitäisi pysyä kotona ja olla osallistumatta yhteiskunnan eri toimintoihin. Hän kertoo muistavansa vammaisvihamielistä toimintaa opiskeluajoiltaankin Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa: ”Pieniä merkkejä, joita ei-vammaisten on vaikea havaita, mutta kun niitä kohtaa joka päivä, huomaa vammaisvihaiset asenteet ja tuntee ulkopuolisuuden tunteen”.

Sen toki voi jokainen kokeilla. Lainaa vaikka pyörätuolia ja lähtee asioimaan kaupungilla. Sen tunteen tietää ja tuntee vasta kun on kokenut, toteaa Kumpuvuori.

Tätä kirjoitusta varten haastateltiin myös 27-vuotiasta, tänä vuonna musiikin maisteriksi valmistunutta Sanni Virtaa, joka opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Arts Management, Society and Creative Entrepreneurship -maisteriohjelmassa.

Sanni Virta painii rakenteellisen esteettömyyden kanssa päivittäin.

Esimerkiksi suuri osa yliopiston opiskelutiloista eivät sovellu opiskelijalle, joka on Virran tavoin lyhytkasvuinen ja liikuntavammainen. Muun muassa opiskelutilojen tuoleista mitkään eivät ole sellaisia joissa Virran olisi helppo istua. Hän kuljettaakin usein omaa tuolia mukanaan. Ratkaisuksi Virta peräänkuuluttaa esimerkiksi vammaisjärjestöjen konsultoimista uusia tiloja rakennettaessa.

opiskelijarientoihin, jotka kuuluvat tavalla tai toisella kiinteänä osana jokaisen opiskelijan opiskelijaelämään.

Edellä mainitut haasteet ovat esimerkkejä tilanteista, joita ei-vammaiset henkilöt tuskin tulevat ajatelleeksi jokapäiväisessä elämässään. Sanni Virta näkee ratkaisuksi keskustelun.

Valittamista, valittamista, valittamista Pääasiassa vammaisoikeudelliset toimeksiannot ovat muutoksenhakua ja valituksia hallinnon päätöksiin. Kumpuvuoren arvion mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon vammaisoikeudellisia muutoksenhakuja tehdään 5000-8000 vuosittain. Nämä luvut puhuvat omaa karua kieltään siitä, kuinka epäoikeudenmukaisia ja perusteettomiakin päätöksiä vammaisoikeudellisissa asioissa hallinnon toimesta saatetaan tehdä. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa autistiselle lapselle myönnetään vain viisi vaippaa vuorokaudessa käytettäväksi, vaikka oikea tarve olisi kahdeksalle – tilanne on erittäin huolestuttava etenkin kysymyksissä, jotka liittyvät perusihmisyyteen. Jotkin päätökset voivat olla todella vakavasti ihmisarvoa loukkaavia.

Valittaminen päätöksistä, jotka olisi itsestään selvästi pitänyt hyväksyä on valitettavan tavallista, mutta myös todella kuluttavaa ja turhauttavaa. Kaikilla ei ole resursseja tai osaamista lähteä valittamaan jokaisesta oikeudettomasta päätöksestä.

Sanni Virrassa henkilöityy kokemukset tilanteista, joissa päätös haettavasta etuudesta on tehty perusteettomasti, viranomaisten taholta on kohdattu asiatonta vammaisuuteen liittyvää kommentointia sekä asenteellista kommentointia ja ilmapiiriä liittyen vammaisuuteen.

Eräässä tilanteessa hän oli hakenut kirjoittamisen eli toisin sanoen opiskelujen ja työnteon kannalta itselleen tärkeää apuvälinettä, jota ei oltu ensimmäisellä kerralla myönnetty. Hänen valitettuaan päätöksestä apuväline myönnettiin, mutta palvelunmyöntäjän taholta häntä kehotettiin miettimään, “mikä on kestävä ratkaisu sinun työksesi”. Virta koki tämän loukkaavana ja tarpeettomana kommentointina. Virta on kohdannut myös esimerkiksi lääkäriltä tökeröitä

LEXPRESS

|

37

Kuva: Pixabay

ja epäkohteliaita kommentteja ulkoisesta olemuksestaan. Myös työtilanteissa Virta toisinaan kokee, että joutuu näkemään enemmän vaivaa uskottavuutensa ja asiantuntijuutensa perustelemiseen ja todistamiseen.

Keskustelu ja tietoisuus avain kaikkeen, sääliä ei kaivata Kuten Sanni Virta aiemmin totesi, avain rakenteellisen asenteellisuuden kitkemiseksi ja esteettömyyden lisäämiseksi on keskustelu ja sen kautta tietoisuuden lisääntyminen. Kumpuvuori tarjoutuu käytettäväksi esimerkiksi oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen opiskelijoiden ”täydennyskouluttamiseen” vammaisjärjestöjen ja vammaisoikeuden asiantuntijoiden toimesta. Lisäksi Kumpuvuori on lahjoittanut Turun yliopiston kirjastoon vammaisoikeudellista kirjallisuutta, johon on mahdollista perehtyä.

Sääliä ei kuitenkaan kaivata. Kuten Adolf Ratzka, yksi vammaisoikeusliikkeen pioneereista Tukholman vammaisoikeusseminaarissa 2019, sanoi: ”We don’t need your pity. But if you are willing to help, you are welcome”. Jukka Kumpuvuoren mielestä tämä on hyvä ohje ihan kaikille.

38

|

LEXPRESS

Avain rakenteellisen asenteellisuuden kitkemiseksi ja esteettömyyden lisäämiseksi on keskustelu ja sitä kautta tietoisuuden lisääminen.

Tulevien juristien yhteisiä muistoja luomassa

LOPUKSI

NE ON VAIHEITA VAAN TEKSTI | JANNIINA PELLONPÄÄ

U

usivuosi ja alkuvuosi. Puolet lukuvuodesta taka-

sista kuuluu olla ylpeä. Kuitenkin tällaiset henkilöt ovat usein poik-

na, kevät siintää edessä ja suunnitelmat käännetään

keuksia. Suurin osa meistä on keskitason tallaajia kolmosen keski-

kohti kesää. Uuden vuoden myötä on uusia lupauk-

arvolla, eikä sitä työpaikkaa välttämättä vain saa, vaikka hakemus ja

sia ja tavoitteita, toisaalla vain toiveita paremmasta

CV olisivat kuinka hyviä. Eikä siinä ole mitään vikaa. Sekin riittää.

vuodesta. Nautitaan pikkuhiljaa pidentyvästä päivästä ja säilötään ne auringonsäteet, mitä meille suodaan. Jollain tavalla al-

Sen sijaan, että vertailisimme omia saavutuksia keskenämme,

kuvuosi tuntuu yleisesti lupaavalta ja kevyeltä. Kuitenkin alku-

tulisi muistaa, ettei menestyäkseen tarvitse olla poikkeukselli-

vuosi tarkoittaa varsinkin opiskelijalle yhtä asiaa mikä painaa

nen. Oma panos riittää ja siihen saa olla tyytyväinen. Maltilli-

mielessä pitkälle maaliskuun alkuun asti. Nimittäin työnhakua.

nen kehitys ja saavuttaminen elämässä ovat melkeinpä tavoiteltavampaa kuin nopea leimahtaminen liekkiin. Arjessa saa ja

Alkuvuosi on sitä aikaa, kun kesätyöpaikat jaetaan ja keskinäinen

pitää olla muutakin kuin jatkuva suorittaminen opintojen tai

kilpailu rajatuista paikoista alkaa. Ansioluettelot viilataan viimei-

työn saralla. Sen sijaan, että kehuskellaan päivän sisäisillä suo-

sen päälle kuntoon ja hakukirjeitä kirjoitetaan parhaimmillaan

ritteilla, voitaisiin kehuskella sillä, että kerettiin illalla istumaan

kymmeniä. Punnitaan, hakeako pelkästään oman alan töitä, vaiko

ja katsomaan telkkaria. Voitaisiin kehuskella sillä, että nukut-

lähettää hakemus myös sinne vähemmän kiinnostavaan paikkaan.

tiin yli 8 tuntia. Kerettiin juhlimaan ja nauttimaan elämästä,

Alituinen jännitys ja odotus valtaa ilmapiirin, ja samoista paikoista

vaikka ympäristö painostaa suorittamaan. Sanottaisiin kaveril-

kilpailee myös oma ystäväpiiri. Kuka saa paikan ja kuka jää ilman?

le hänen panoksensa riittävän sen sijaan, että vertailtaisiin saavutuksia. Muistettaisiin näinäkin aikoina olla ennen kaikkea

Opiskelemme alalla, missä voi erityisen hyvin nähdä suorituskult-

ystäviä toisillemme, vaikka

kilpaillaan samoista työpaikoista.

tuurin ytimen. Ihaillaan, jopa usein kadehditaan, niitä, jotka pääsevät ensimmäisenä opiskeluvuotenaan isoihin nimekkäisiin yri-

Epävarmuuteen tulevaisuudesta ei kannata hukkua. Sekin on

tyksiin töihin. Yleensä samat kyseiset henkilöt myös onnistuvat

ohimenevää. Vaikket saisi yhtäkään haastattelukutsua, se ei

saamaan kaikista kursseista vitosia ja jokunen ainejärjestötehtäväkin

määritä sinua ihmisenä, opiskelijana tai työntekijänä. Töi-

löytyy taskusta. Suorituskulttuurin käsityksen mukaan hän siis elää

hin kerkeää ja kaikella on aikansa ja paikkansa. Et ole yk-

juuri sitä elämää, mitä jokaisen tulisi elää. Vai tulisiko sittenkään?

sin, sillä meitä on täällä moneen. Pidetään huolta itsestämme, toisistamme ja erityisesti omasta jaksamisesta. Sinä riität.

Ovatko isot saavutukset heti uran alkuvaiheessa vaatimus? Määritteleekö se meitä ihmisenä, jos neljättä vuotta opiskeleva ei ole vielä

KUUMAA:n

ollut yhdessäkään oman alan työssä? Entä mihin yhtälössä sijoitam-

ti: "Kelataan tää vielä uudestaan, älä koita ees luovut-

me oman jaksamisen ja mielenterveyden? Miksi ihailumme kohdis-

taa,

se

ei

Pisara sovi

sulle

meressä

-biisin

ollenkaan.

Ne

sanojen on

mukaises-

vaiheita

vaan."

tuu siihen poikkeustapaukseen, joka saa sen paikan jo ensimmäisenä vuotena ja jolla keskiarvo opinnoissa on vitonen? Omista saavutuk-

LEXPRESS

|

43