SENILEXIN KUULUMISIA

Vuosijuhlat ennen ja nyt

– alumnien muistin mukaan

TEKSTI | INARI KINNUNEN ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA KUVAT | KOTIALBUMI

Lex ry:n 60. vuosijuhlat järjestettiin pitkän odotuksen jälkeen joulukuussa 2021. Lexin historiassa on siis juhlittu kymmenittäin omia vuosijuhlia, joista tarinoita ja kerrottavaa riittää. Lexpressin alumnipalsta tekee tässä numerossa pienen kurkistuksen aiempiin vuosijuhliin ja vuosijuhlaperinteisiin: joulukuisiin vuosijuhliinkin alumnina osallistunut Antti Säiläkivi antoi Senilex-reportterillenne haastattelun muistellen menneitä ja myös pohtien perinteitä. Toivotaan, että meidän alumnien muistikuvat pitävät edes joltain osin paikkansa!

Antti Säiläkivi on kurssikaverini ja olimme myös samassa Lexin hallituksessa. Säpeksikin kutsuttu Antti on opiskeluporukassamme erityisen tunnettu hauskoista jutuistaan ja mainiosta huumorintajustaan (porilaistaustastaan huolimatta – tai kenties juuri siksi?). Esittelytarinana, joka mutkan kautta myös liittyy vuosijuhliin, voisin kertoa anekdootin Antin vierailusta eräänä kuumana kesäiltana Caramba-karaokebaariin Turun Hämeenkadulla (nykyisen Portin alakerrassa). Kyseinen anniskeluravintola ei ollut tunnettu erityisen formaalista meiningistään, pikemminkin päinvastoin, mutta jostain syystä portsari oli tuolloin sitä mieltä, ettei mieshenkilö voi astella sisään sandaaleissa. Lisäksi kerrottakoon, että Antin pukeutuminen opiskeluaikana oli poikkeuksellisen asiallista, eivätkä kyseessä siis olleet mitkään Crocsit – joita tosin siihen maailman aikaan tuskin oli edes keksitty. No, Anttipa suuntasi siitä kotiinsa lähistölle (ehkä Kerttulinkadulle), laittoi ylleen frakkinsa kaikkine härpäkkeineen ja palasi Caramban ovelle kysyen, että kelpaako nyt. Hän pääsi sisään – mikä tavallaan todistaa sen, että vuosijuhla-asussa on mahdollista päästä sisään lähes minne tahansa.

Kuka olet? Antti Säiläkivi, entinen lexiläinen ja nykyinen senilexiläinen. Aloitin opinnot Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 ja valmistuin 2002, jonka jälkeen muutin kampsuni pääkaupunkiseudulle advokaatiksi. Niissä hommissa on 20 vuotta vierähtänyt, lukuun ottamatta yhtä vuoden mittaista secondmentia Outotecilla yrityskauppojen ja yhteisyritysten parissa.

Vuosijuhla-asussa on mahdollista päästä sisään lähes minne tahansa.

- INARI KINNUNEN

Kuinka moneen vuosijuhlaan olet osallistunut? Int.Sek. -vuotenani 1999 osallistuin yhdelletoista kv-viikolle ja vuosijuhliin. Kun mukaan lasketaan muut kv-viikkojuhlat, hallitusvuoden kotimaiset ”edustusjuhlat” sisarainejärjestöjen ja muiden turkulaisten ainejärjestöjen juhliin, niitä lienee vähän kolmatta kymmentä.

Entäpä kv-viikoille? Ja mikä merkitys on kv-viikoilla vuosijuhlien pohjustajana? Int.Sek. -vuotena nuo edellämainitut yksitoista viikkoa. Sen lisäksi muistini mukaan olen osallistunut kuudelle tai seitsemälle muulle kv-viikolle. Kv-viikoilla on vuosijuhlien näkökulmasta merkitystä lähinnä niin sanotun ”kv-pöydän” puolesta. Viikon kestänyt vieraiden juhlinta aiheuttaa yleensä sen, että kyseisestä pöydästä lähtee vähän reippaammin pohjustettuna ns. ”välihuutoja” kuin esimerkiksi vasta yhden lasin kuohuvaa nauttineesta senioripöydästä.

Vuosijuhlilla tapahtuu usein erinäisiä sattumuksia – muistellaanpa hieman yhdessä!

Inari: Joskus 2000-luvun alussa Pykälän juhlissa syntyi yli-innokkaan ravintolahenkilökunnan myötä erikoinen tilanne: naistenhuoneessa perinteiden mukaisesti pidetyn conferencen jälkeen osa juhlavieraista heitettiin ulos juhlatilasta sillä perusteella, että he olivat juoneet omia alkoholijuomia taskumateistaan!

Antti: Sattumuksia tosiaan on paljon, mutta kuinka paljon niitä kehtaa muistella? Eräs ystävämme päätti kerran lääkiksen vuosijuhlissa kuumissaan frakkiasuisena viilentää itseään – ja valitettavasti siinä sivussa myös aveciaan – kaatamalla ison vesikannun päälleen. Silliksellä yritimme kerran leikata lunta ruohonleikkurilla. Tämä tapahtui nyt jo entisessä KY:n kerhohuoneistossa. Ja niin taitaa olla entinen se ruohonleikkurikin.

Inari: Yhteisenä hallitusvuotenamme osallistuimme isolla joukolla P-Klubin vuosijuhliin, jotka järjestettiin muistamani mukaan Brinkkalan talossa – joka tapauksessa jossain Vanhan Suurtorin reunamilla jokirannassa. Lähdimme kohti juhlapaikkaa suoraan Lexin kiitosristeilyltä; satamassa hyppäsimme kahteen taksiin, naiset yhteen ja miehet toiseen. Olimme jo hitusen myöhässä juhlista, ja oman taksiporukkani saapuessa juhlatilan aulaan päätimme odottaa miespuolisia hallituskumppaneitamme, jottemme useaan kertaan aiheuta häiriötä jo meneillään olleissa juhlissa. Teitä miehiä ei vain kuulunut. Lopulta saimme puhelun, jossa kysyitte, että missäs ne juhlat taas ovatkaan. Kävi ilmi, että taksikuski olikin vienyt teidät erehdyksessä kaupungintalolle (juhlameininki jokirannassa, eikä herroilla kaiketi tarkka osoite tiedossa), jossa tuona samana iltana oli jokin juhlavastaanotto punaisine mattoineen ja ulkotulineen – ja frakeissa toki pääsitte ilman kyselyitä sisälle. Hetken siellä patsasteltuanne huomasitte juhlaväen olevan hieman iäkkäämpää ja tajusitte olevanne väärässä juhlassa. Onneksi kuitenkin lopulta löysitte oikeaan juhlapaikkaan!

Lexin vuoden 1999 hallitus vuosijuhlissa.

Antti: Muistan myös, kun Sauli Niinistö oli toista kertaa Lexin vuosijuhlapuhujana. Puheen jälkeen suosionosoitukset olivat korviahuumaavia, ja möly muuttui pikkuhiljaa jonkinlaiseksi hokemaksi. Niinistö ei ihan saanut siitä selvää, ja kysyikin sitten aveciltaan, että mitä nuo tuolla huutavat. Lexiläisen avecin oli siihen hieman punastellen vastattava, että taitavat huutaa ”Housut pois!”.

Mitä puheita on jäänyt mieleesi? Kaikki ruotsin lehtorimme, emeritus, legendaarisen Bo Grönholmin puheet vuosijuhlissa. Lisäksi mieleen on jäänyt erään nimeltä mainitsemattoman ministerin puhe, joka oli käytännössä noin 15 minuutin suoraa lainausta hallituksen esityksestä. Se jäi muistiin vähän eri syistä kuin Bossen puheet. Ja sillä kertaa KV-pöytä ei tainnut jäädä kuuntelemaan puhetta.

Antti Säiläkivi ja avec Ulla Kettunen Lexin vuosijuhlissa vuonna 2021. Mikä erottaa Lexin juhlat muista vuosijuhlista?

Antti: Lexin juhlat ovat aina arvokkaan perinteiset ja osallistujat todella panostavat niihin. Hyvät välit tiedekuntaan ja opettajiin näkyvät myös, sillä osallistuminen ja juhlinta yhdessä on mutkatonta.

Inari: Tästä tulikin mieleeni hyvät välit myös muihin tahoihin! Keskustelin vuosijuhlamuisteluista hallituskaverimme Hannan kanssa, jonka muistiin oli piintynyt poliisilta tullut puhelu Kirkkotien kiinteälle puhelinlinjalle. Vuosijuhlien jatkojen jatkoille päädyttiin perinteisesti Kirkkotielle, ja silloisen Ruokavaraston (nykyisen K-kaupan) edessä tehtiin jotain maanparannustyötä, eli paikalla oli traktori. Tokihan muutama frakkiasuinen lexiläinen siirtyi traktorinkauhaan jorailemaan, koska se oli mahdollista. Hetken päästä pääsihteerimme Hanna vastasi Kirkkotien lankapuhelimeen, ja linjan toisessa päässä poliisit sanoivat, että pyytäisittekö ne kaverit nyt pois sieltä kauhasta. Naapurustosta luultavasti tullut ilmoitus ei siis johtanut edes poliisipartion lähettämiseen paikalle, vaan soitto K-tielle nähtiin riittäväksi toimenpiteeksi.

Hyvät välit tiedekuntaan ja opettajiin näkyvät, sillä juhlinta yhdessä on mutkatonta.

- ANTTI SÄILÄKIVI

Mitä sinulle jäi erityisesti mieleen Lexin vuoden 2021 juhlista? Oli mahtavaa nähdä, millaisella riemulla opiskelijat pitkän koronaeristyksen jälkeen juhlivat. Täytyy sanoa, että se tempaisi kyllä itsenikin mukaan. Senilexiläisen näkökulmasta oli lisäksi hienoa todeta, että Lex, tiedekunta ja perinteet voivat hyvin ja uusiakin vuosijuhlakutyymejä ja juomalauluja on kehitetty klassikoiden rinnalle. Valitettavaa oli tietysti se, että ajankohdasta ja koronatilanteesta johtuen meitä alumneja ei ollut paikalla kuin kolmisenkymmentä. Papukaija… korjaan, kettumerkin ansaitsisi Markku Tunturi, joka aloitti opintonsa ensimmäisten joukossa tiedekunnassa vuonna 1961 ja lähti melkein viimeisten joukossa vuosijuhlista 2021.

Spontaani (ja yllättävän symmetrinen) lauluesitys Lexin silliksellä ehkä vuonna 1999. (Keskellä Antti, jonka vasemmalla puolella Hanna ja oikealla Inari.)

Oletko osallistunut alumnina muihin Lexin vuosijuhliin? Osallistuin 50-vuotisjuhliin vuonna 2011. Silloin omaa ikäluokkaa oli senioripöydissä enemmänkin. Mutta jotenkin nämä 60-vuotisjuhlat olivat vielä riemukkaammat, johtuen varmaankin edellä mainitusta ihmisten jälleennäkemisen ilosta ja koronakurimuksesta.

Olit Int.Sek. vuonna 1999 – kerro siitä! Täytyy sanoa, että viikko oli niin kiireinen, että juurikaan konkreettisia muistikuvia kyseiseltä viikolta ei jäänyt. Ne vähäisetkin huuhdeltiin pois kv-vieraiden antamilla nestemäisillä kiitoslahjoilla silliksen yhteydessä, jolloin homma oli ns. paketoitu. Eipä siellä varmaankaan mitään karmeata päässyt sattumaan, kun ei ole takaraivoon jäänyt kaduttamaan. En esimerkiksi int. sek:inä ”nukahtanut” entisen Caribian käytävälle hallussani kaikkien vieraiden osallistumismaksut ja koko käteiskassa. Näinkin on kuulemma joskus päässyt tapahtumaan. Entäpä sillis? Millaisia muistoja siitä on vuosien varrelta jäänyt ja osallistuitko Lexin sillikselle v. 2021? Lexin sillikset ovat lähinnä jättäneet positiivisia muistoja, pois lukien yksi: en edelleenkään pysty juomaan mitään energiajuomaa, sillä suusta makuaistit siirtävät kokemuksen aivoihin sillismuistikuvaksi ja juoma alkaa maistua pirtulta ja päänsäryltä. Sen verran mailit alkavat tuntua, että jätimme puolisoni kanssa tämän viimeisimmän silliksen joulukuussa väliin. Enemmän ratkaisuun vaikutti kuitenkin se, että meillä oli saman päivän iltana Helsingissä joulu”lounas” entisten opiskelukavereiden kanssa. Näin olemme kokoontuneet jo yli kaksikymmentä vuotta, ja edelleen muistelemme myös opiskeluaikoja. Ja tänäkin vuonna lauloimme Sikalassa pari snapsilaulua (kuten Helan ja Livet är härligt). Enempää emme ehtineet, kunnes järjestyksenvalvoja puuttui peliin.

Kiitos haastattelusta, Antti!