2 minute read

OPINTOPALSTA

Next Article
60. VUOSIJUHLAT

60. VUOSIJUHLAT

Nostoja Karvi-arvioinnista

Vuoden 2021 syksyllä julkaistiin vuosina 2020-2021 toteutettu arviointi oikeustieteellisen koulutuksen tilasta. Varsin kattava arvio antaa palautetta tiedekuntakohtaisesti. Turun oikeustieteellisen tiedekunnan arviointi vastaa vahvasti opiskelijoiden näkemystä tilanteesta tarjoten arvokasta tietoa koulutuksemme kehittämisen tueksi seuraaviksi vuosiksi. Tiedekunnan arvostelu on jaoteltu useampaan kategoriaan, joiden pohjalta koulutusta on helppo lähteä kehittämään. Karvi-arviointi on laaja kokonaisuus, joten nostan tässä esiin sellaisia osia arvioinnista, joiden kehittämisen näen mahdollisena alkaneen vuoden aikana. Kannustan kuitenkin jokaista lukemaan Karvi-arvioinnin Turun oikeustieteellisen tiedekunnan osion. Tutkinto-ohjelmien osaamislähtöisyyden osalta tiedekunnallamme on parannettavaa. Systemaattisesta opetuksen kehittämistyöstä huolimatta arviointivierailulla sekä henkilöstöltä että opiskelijoilta nousi esiin näkemys, jonka mukaan tiedekunnan tutkinto-ohjelmien sisällölliset painotukset sekä opetuksen ja arvioinnin toimintatavat ansaitsevat nykyistä laajempaa uudelleenarviointia. Yksi tapa tehdä tätä uudelleenarviointia on lisätä entisestään avointa dialogia tiedekunnan ja opiskelijoiden kesken tutkinto-ohjelmien sisällöistä ja pedagogisista painotuksista. On kuitenkin erotettavissa selkeitä yksittäisiäkin kehityskohteita. Yhtenä näistä mainittakoon opetussuunnitelmavaiheessa ylös kirjattavat kurssin osaamistavoitteet. Ei liene yllätys, että vuoden opettajiksi on useampaan kertaan valittu sellaisia professoreita, joiden kursseilla osaamistavoitteet tulevat selkeästi ja konkreettisesti esille, eivätkä ole vain abstrakteja ja yleismaailmallisia korulauseita kirjattuna opinto-oppaaseen. Selkeät osaamistavoitteet auttaisivat opiskelussa, joka tiedekunnassamme saattaa usein tuntua yksinäiseltä puurtamiselta. Tällä hetkellä useiden kurssien tärkeimmät aiheet ja osaamistavoitteet ovat kuulopuheiden ja “ennen tehtiin näin” -pohjaisten kertomusten varassa. Tämän kaltaisten käytäntöjen muuttaminen on ratkaistavissa tuomalla ongelma esiin professoreille ja keskustelemalla osaamistavoitteiden merkityksestä opiskelijoille. Arvioinnin linjakkuus ja yhdenmukaisuus nousee esiin Karvi-arvioinnissa parannusta vaativaksi aiheeksi. Kursseilta kerättävä palaute on sinällään hyvä asia, mutta sen vaikutus kurssien järjestelyihin ei ole tarpeeksi läpinäkyvää opiskelijoille. Ylipäätään palautteen käsittelystä ei ole tarpeeksi tietoa, ja ensimmäinen askel asian kehittämisessä olisi se, että palaute todella käsiteltäisiin aina kyseisen luennoitsijan kanssa. Tiedekunnan kanssa yhteistyössä kursseja järjestävät yritykset keräävät taasen kiitettä-

Advertisement

Jotta kehitystä tapahtuisi, on palautteeseen reagoitava.

västi palautetta muuttaen näkyvästi kursseja sen mukaisesti. Tiedekunnan omillakin kursseilla palautteeseen tulisi reagoida yhtä tehokkaasti. Tämän hetkisessä tilanteessa herääkin kysymys, miksi palautetta kerätään, jos sitä ei täysin hyödynnetä opetuksen kehittämiseen. Näkemys palautteen vaikutuksettomuudesta on opiskelijoiden keskuudessa yleinen ja syö luottoa opetuksen kehittämistä kohtaan. Tenttien ja lisäpistetehtävien osalta arvioinnin yhdenmukaisuutta vaarantaa yksilökohtaisen palautteen vähäisyys. Uuteen sähköiseen opintojärjestelmään siirtyminen poisti myös arvosanajakaumat kurssien osalta. Ongelmat ovat osittain teknisiä ja niitä yritetään jo korjatakin, mutta edelleen on korostettava yksilökohtaisen palautteen merkitystä oppimistuloksen kannalta. Pelkkä arvosana tai tieto siitä, pääsikö opiskelija läpi tietystä lisäpistetehtävästä ei kehitä opiskelijaa osaamisessaan. Työelämärelevanssin kehittämissuositukset limittyvät muiden aiheiden kanssa vahvasti yhteen. Samalla tavalla kuin opintojaksojen osaamistavoitteiden konkretiaa tulisi lisätä, täytyisi myös juridisten taitojen ja vuorovaikutukseen liittyvien valmiuksien tavoitteiden näkyä opetuksessa. Tavoitteiden tunnistaminen tulee tehdä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa ja ottaa näkyväksi osaksi tutkinnon osaamistavoitteita. Työnantajatahojen kanssa toteutettavia opintojaksoja voitaisiin edelleenkin kehittää käytännön taitojen oppimisen tueksi. Paljolti keskenään risteäviä näkemyksiä työelämärelevanssin kannalta herättävät perusteiden kurssit ja niiden vastaavuus nykypäivän juridisten työtehtävien kanssa. On vähintään pohdinnan arvoista, tulisiko joitain perusteita yhdistää ja vapauttaa tilaa kenties uusille oikeudenaloille. Kuten edeltä huomaa, Karvi-arvioinnin avulla yksittäisen tiedekunnan toiminnasta paljastuvat kehityskohteet ja puutteellisuudet ovat tunnistettavissa ja toisaalta ratkaistavissa. Karvi-arviointi antaa myös kehuja eri osa-alueilta, joten tilanne ei ole lainkaan synkkä, vaikka kokonaisuudessa onkin kehitettävää. Jotta kehitystä tapahtuisi, on palautteeseen kuitenkin reagoitava. Seuraavan vuoden ajan tuon opiskelijoiden perspektiivin tähän kehitykseen tiedekunnan eri elimissä.

Kaapo Havuluoto Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

This article is from: