TAPATURMATIETOISKU 1/4
TEKSTI LAURA KOLJONEN
Nuorten korkeajännitevammoista kaivataan parempaa tiedotusta Sähkötapaturmista vakavammat, korkeajännitevammat, ovat erittäin vaikeahoitoisia. Osa tapaturmista on harkitsemattomia vahinkoja, jotka olisivat estettävissä.
P
LASTIIKKAKIRURGI Jyrki Vuola on pitkän uransa aikana nähnyt ja hoitanut useita kymmeniä korkeajännitevammoja. Korkeajännitevamma voi olla työtapaturma, mutta nuorilla se syntyy lähes aina junan Professori, plastiikkakirurgi Jyrki Vuola työskentelee HUSin Palovammakatolle tai valotolppaan kiipeämisen seukeskuksessa. Vakavia korkeajännitevammoja voi hoitaa jopa kymmenen rauksena. henkilöä. (Kuva: Jyrki Vuola) – Tällaisia nuoria tulee joka vuosi 1–3 kappaletta. Suurimpaan osaan korkeajännitevammoista liittyy tietämättömyys. Ei tajuta, yleensä yöaikaan ja mukana on samanikäisiä kavemitä tarkoittaa, kun junan johtimissa kulkee tuhanreita, jotka eivät kauhultaan tajua alkaa elvyttää. sien volttien virta tai jännite, Vuola sanoo. Korkeajännitevamman hoitaminen on hidasta, epävarmaa ja kallista. Hän tietää seuraukset. Vuola on työskennellyt 30 vuotta HUS Palovammakeskuksessa, joka sijaitsee – Kriittinen vaihe on ensimmäinen vuorokausi. Silnykyisin Jorvin sairaalassa. Palovammakeskuksessa loin annetaan hyvin intensiivistä hoitoa, minkä jälkeen hoidetaan kaikki Suomen erittäin vaikeat palovamheti seuraavina vuorokausina pyritään poistamaan mapotilaat. kuollut kudos. Korkeajännitevammoissa yhdistyvät usein sähkön aiheuttamat hermovammat ja liekin Niiden hoito on hyvin kallista ja hidasta. – Erityisesti meitä jäytävät turhat palovammat. aiheuttamat palovammat. Lisäksi korkeajännitevamNiitä saavat esimerkiksi nämä train surfferit, jotka ovat moihin liittyy usein sisäelinvaurioita, aivovaurioita, kes10–20-vuotiaita nuoria, useimmiten poikia. He kiipeäkushermostomuutoksia ja amputaatioita. vät junan katolle eivätkä tajua, että johtimissa kulkee – Jorvin sairaalan Palovammakeskuksessa vakakymmenien tuhansien volttien virta tai jännite. Niivia korkeajännitevammoja voi hoitaa jopa kymmenen den aiheuttama jälki on pahaa. henkilöä, ja leikkaus voi kestää viisi tuntia. Vuola muistuttaa, että jos ihminen saa vaikean Kallis ja hidas hoito palovamman, se jättää jälkensä koko loppuelämään. Sähkötapaturmat jaetaan kahteen kategoriaan: mataTietoisku fysiikan tunnille lajännitevammoihin (230–1000 wolttia) ja korkeajän-
nitevammoihin (yli tuhat wolttia). Junan katolle kiipeillyt saa korkeajännitevamman. – Johtimeen ei tarvitse edes osua, kun sähkövirta hyppää ihmiseen ja saa aikaan erittäin pahan sähköpalovamman. Yleensä vaatteet syttyvät palamaan, ja henkilö putoaa junan katolta ja saa erilaisia liitännäisvammoja. Asiaa ei auta se, että junan katoille kiipeillään
Jyrki Vuola sanoo, että jokainen turha korkeajännitevamma jää kaihertamaan. – Toivon, että esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmaan lisättäisiin fysiikan tunnille tietoisku korkeajännitevammoista. Sen lisäksi hän toivoo, että vanhemmat kertoisivat lapsilleen riskeistä, ja rataliikenteen isojen solmukohtien paikkakunnilla aiheesta jaettaisiin tietoiskuja. ● Tapaturmatietoisku 1 / 4 • www.kummit.fi
39
