Virtaa kirkonkylän vesistöihin – hanke etenee Olkoon Suomessa järviä 57.000 tai lammet mukaan laskien 168.000, kiistaton tosiasia lienee, että meillä on paljon makeaa vettä ja järvet ovat meille monella tavoin tärkeitä. Myös Pertunmaalta löytyy useita pienempiä lampia ja järviä, jokunen vähän suurempikin. Kalakannat vaihtelevat eri vesistöissä; yksi on kuulu muikuistaan, toinen ravustajien suosiossa. Alueemme vesistöjä myös hoidetaan ja kunnostetaan aktiivisesti, avainasemassa tässä työssä ovat vesialueiden osakaskunnat.
P
ertunmaan kirkonkylä on vetten ympäröimä. Kunnantalo, yhtenäiskoulu ja Pertuntori sijaitsevat kauniilla paikalla Pieniveden Kaakonlahden rannalla. Torirannassa käy kesäisin vilske, kun järven asukkaat tulevat veneillä asioimaan kirkonkylälle. Viime kesinä on laiturissa komeillut peräti kaksi lauttaa perinteisempien veneiden rinnalla. Toinen lautoista, kipparinaan Pertuntorin ”isä” Kauko Luhtanen, on vienyt halukkaita järviajeluille torilauantaisin ja juhlapäivinä. Talvikelien salliessa on torirannassa luistelurata, napakelkka ja hiihto- sekä luistelureitti Pieniveden jäälle. Pienivesi laskee Pankalammen kautta Pankajokea pitkin Peruveteen. Rannat ovat aktiivisessa käytössä; on uimapaikkoja, ulkoilureittejä, laavuja, lentiskenttä, matonpesupaikka, veneenlaskupaikkoja ja venevalkamia. Yksityisten maiden lisäksi vesistöjen ääreltä löytyy paljon paikkoja yhteiseen virkistyskäyttöön. Virtaa kirkonkylän vesistöihin – hanke käynnistyi syksyllä 2020 keskustelutilaisuudella, jossa oli tentattavana ELY:n kalatalouden ja vesistönhoidon asiantuntijoita sekä paikallisia aktiiveja. Keskustelutilaisuudessa puhuttivat veden laatu, kalakannat, virkistyskäyttö veneilystä talvilajeihin sekä luontoarvot. 2021 hankkeelle tehtiin kokonaissuunnitelma sekä luontoselvitys. 20222023 on tarkoitus aloittaa hankkeen toteutus. Kokonaissuunnitelmassa ehdotettiin hankkeen jakamista useampaan osaan, ensimmäisenä työsarkana Pieniveden Kaakonlahden veneväylän kunnostus. PIENIVEDEN pintaa laskettiin ja rantamaita kuivatettiin 1940-luvun alussa, tuolloin tavoitteen lisätä peltopinta-alaa. Nykytiedolla voinee sanoa, että tämä oli vesistön tilan kannalta virhe, vedenpinnan nostosta lähelle alkuperäistä tasoa onkin haaveiltu vuosikymmeniä. 1994 tehtiin uusi suunnitelma matalan, humuspitoisen järven kunnostamiseksi. Kaakonlahden vene-
4
väylä ruopattiin talvella 1996 ja venereitti viitoitettiin keväällä 1997. Samoihin aikoihin, lokakuussa 1996, ruopattiin myös Pankalampi. Hankkeen toteuttaminen oli aloitettu jo edellisenä syksynä 1995 Pankajoen padon rakentamisella. Vesikasvien niittoja suoritettiin kolmena kesänä 1996-1998. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat lähes 600.000 markkaa (euroissa siis reilut 100.000€) ja maksajina valtio, kunta ja rannanomistajat. Työn valmistuttua kunta sitoutui vastaamaan kunnossapidosta. Nyt tehtävä Kaakonlahden 1,3 km pitkän veneväylän ruoppaus edellyttää vesilupaa, joka on huhtikuussa 2022 laitettu vireille Itä-Suomen Aluehallintovirastossa. Lupaprosessia edeltäneissä selvityksissä selvitettiin vesistön tila, veden syvyys ja kierto Kaakonlahdella, maa-aines veneväylän kohdalla ja sen ympäristössä sekä luontoarvot. Pieniveden ekologinen tila todettiin erinomaiseksi eikä järven pohjamudistakaan löytynyt haitallisia aineita. Ammattialaisten tekemien tutkimusten lisäksi selvitystyössä oli suurena apuna paikallinen osaaminen.
