Kaskivalkeat 2020

P E RT U N M A A N K U N N A N A J A N K O H TA I S J U L K A I S U 2 0 2 0

Mökistä kodiksi Pertunmaan kiviset muistomerkit Kuortin kylällä on aktiivista toimintaa Käsityöharrastajien puodissa myydään ammattitaidolla valmistettuja tuotteita

Pertunmaan turvavälikesä

Kesä. Aurinko. Järvi.

Poikkeusolot eivät estä meitä nauttimasta kesästä.

Pertunmaan kesä on täynnä mukavia asioita. Kunta ja yhteistyökumppanit järjestävät erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia.

Lapset, nuoret ja lapsiperheet ensin kuten kuntastrategia(kin) painottaa. Kesä on lapsille ja nuorille loma-aikaa. Nuorisotyö, kulttuuri ja liikunta järjestävät lapsille päiväleirejä ja liikuntatuokioita. Nuorisotila avaa ovensa yhdessäoloa ja hengailua varten. Tulossa on teemailtoja ja sporttihetkiä sisällä ja ulkona.

Vanha-Rantalan talomuseossa on tehty remonttia ja putsattu nurkat. Museo avaa ovensa kesäkuun loppupuolella. Minkälaista elämä oli 150 vuotta sitten? Saa tulla kurkkimaan upeisiin talomuseon maisemiin.

Lapsille ja nuorille on tiedossa elämyslauantait.

Tori on kunnan sydän. Kesäkuun alusta joka lauantai voi piipahtaa torilla. Myyjät asettuvat turvaväleillä ja torimökeissä on myyjät.

Torin ulkopaikat ovat maksuttomia. Toripäivinä on pienimuotoista musiikilla höystettyä ohjelmaa.

Haitarimusiikki täyttää Pienveden tienoon ja luo kesäistä tunnelmaa.

Halutko työntää kädet multaan?

Kunta tarjoaa innokkaille hortonomeille maksuttoman pals-

tan Honkaniementien uimarannan läheisyydestä.

Jumppahalukkaille on tarjolla vähintään kaksi kertaa viikossa liikunnallista riemua.

Kaikkea ei valitettavasti voi saada. Pertun päivät ja juhannusjuhlat on peruttu.

Kunta jatkaa yhteistyössä alueen kauppojen kanssa kaupassakäyntiapua yli 70-vuotiaille ja riskiryhmään kuuluville kesän ajan ja niin kauan kuin poikkeusolot jatkuvat. Valtiovalta suosittelee edelleen edellä mainituille ryhmille kotioloja. Kunnanjohtajan saa kutsua pihakahville. Tuon mukanani kahvia ja pullaa.

Vapaa-ajan asukkaista vakituisiksi asukkaiksi – hankkeen ensimmäinen vaihe on päättynyt. Toinen vaihe Mökistä kodiksi on lähtenyt liikkeelle. Kesäasukas, mökkiläinen tai vapaa-ajanasukas – älä epäröi ottaa yhteyttä missä asiassa tahansa. Pertunmaan kunta on juuri teitä varten. Olette kunnalle tärkeitä. Kunnanjohtaja ja vs. tekninen johtaja/rakennustarkastaja ovat töissä koko kesän.

Nautitaan kesästä kaikesta huolimatta. Välitetään toisistamme. Minua saa puhutella asiassa kuin asiassa torilla, kaupassa, kunnantalolla, jumpassa, lenkillä ja muissa käänteissä. Olen juuri sinua varten.

Leena Ruotsalainen kunnanjohtaja 040 821 4590 leena.ruotsalainen@pertunmaa.fi FB: Leena Inkeri Ruotsalainen www.pertunmaa.fi

P E RT U N M A A N K U N N A N A J A N K O H TA I S J U L K A I S U 2 0 2 0

Sisällys

Pääkirjoitus..........................................................................................................2 Mökistä kodiksi ..................................................................................................4 Pertunmaan Tukikoti ry .....................................................................................6 Satu Liikkanen on kulttuurialan moniosaaja....................................................8 Biokaasu paikallisesti Pertunmaalta ..............................................................10 Käsityöharrastajien puodissa myydään ammattitaidolla valmistettuja tuotteita..........................................................12 Paluumuuttaja toi neljä sukupolvea Pertunmaalle........................................14 Leena Ruotsalainen luotsaa kuntaa ihmisiä kuunnellen .............................16 Talvesta ei koskaan tiedä, mutta kesä on kerran vuodessa.........................17 Kirkko keskellä kylää........................................................................................18 Tervehdys nuorisotoimesta!............................................................................19 Hautalat saivat asukkaikseen jälleen lapsiperheet ......................................20 Pertunmaan kiviset muistomerkit...................................................................22 Mökkeilyyn voi yhdistää vanhat ystävät ja entiset harrastukset ................24 Kaskivalkeat......................................................................................................25 Yrittäjyys kantaa Pertunmaata........................................................................26 Kysymyksiä Arille, Ari Vainikka Oy..................................................................29 Kuortin kylällä on aktiivista toimintaa............................................................30 4H-yrittäjät haastattelussa..............................................................................32 Majoitusta Pertunmaalla..................................................................................35

Julkaisija: Pertunmaan kunta Toimitusryhmä: Sini Heikkilä, Kaisa Kalsson, Silja Latvanen, Kaija Montin, Risto Salminen, Jorma Syvälahti, Sammy Virtanen Päätoimittaja: Leena Ruotsalainen Toimitussihteeri: Kaija Montin Tekstit: Anita Antinniemi, Sini Heikkilä, Mervi Honkanen, Juha Ijäs, Sami Karhu, Kaisa Karlsson, Osmo Kuisma, Silja Latvanen, Jaana Nummiranta, Leena Ruotsalainen, Risto Salminen, Jorma Syvälahti Kuvat: Anita Antinniemi, Sini Heikkilä, Sami Karhu, Sammy Virtanen Taitto: Sammy Virtanen / King Kong Advertising Painosmäärä: 5000 kpl • Painopaikka: Teroprint Oy, Mikkeli

Nordic Environmental label, 4041 0582 • Teroprint, Mikkeli • 3/2015

Muuta maalle – Pertunmaalle!

Mökistä kodiksi

S

yksyllä 2018 polkaistiin Pertunmaalla käyntiin Päijänne Leaderin rahoittama hanke ”Vapaa-ajanasunnoista vakituisiksi asunnoiksi”. Kyselyjä mahdollisuudesta muuttaa vakituisesti vapaa-ajanasuntoon on kuntaan toisinaan tullut, lisäksi kunnassa on kysyntää vuokra-asunnoille, erityisesti omakotitaloille. Hankkeen tarkoituksena oli laajemmin kartoittaa Pertunmaan vapaa-ajanasukkaiden haluja ja mahdollisuuksia muokata kiinteistönsä vakituiseksi asunnoksi. Kyseessä ei tietenkään ole vain kiinteistön muutostyöt, vaan tavoitteena on saada uusia kuntalaisia, ihmisiä jotka haluavat muuttaa asumaan ja tekemään työtä Pertunmaalle. Samassa yhteydessä kartoitettiin myös tarvetta yhteiselle työtilalle esimerkiksi mikroyrittäjien tarpeisiin.

Pertunmaalla on tilastokeskuksen tietojen mukaan huikeat 1800 vapaa-ajanasunnoksi rekisteröityä kiinteistöä. Tämän lisäksi moni entinen kotitalo ja mummonmökki on nykyisin kesäasuntona, kunnan väkiluvun voi siis hyvinkin arvella kaksin - kolminkertaistuvan loma-aikoina. Moni mökkiläinen on pitkäaikainen Pertunmaan kesäasukas ja osa viettää jo nyt suuren osan vuodesta mökillänsä. Pertunmaalla on myös hyvä työllisyystilanne ja tarvetta osaavalle työvoimalle, siis eväitä hyvään elämään maaseudulla. Lisäksi lapsiperheitä varmasti houkuttaa kunnan tarjoama maksuton päivähoito ja laadukas peruskoulu. Myös etätyön edellytyksiin ja yrittäjyyteen haluttiin panostaa.

Kiinteistörekisterin tietojen pohjalta ”Muuta kotiin Pertunmaalle”-esite ja kysely lähetettiin yli 1300 vapaa-ajankiinteistön omistajalle syksyllä 2018. Reilu kolmekymmentä kiinteistönomistajaa ilmoitti kiinnostuksestaan ja kevään ja alkukesän 2019

4

aikana suoritettiin 28 katselmusta. Hankevetäjä Esko Kilpisen apuna ja asiantuntijana katselmuksilla kiersi rakennusmestari Tapio Salomaa. Hanketta esiteltiin edelleen kesällä 2019 kahdessakin seminaarissa Nuorisotalolla sekä Pertun päivillä, näin saatiin mukaan vielä jokunen ”jälki-ilmoittautunut”.

KATSELMUKSISSA kiinteistöistä laadittiin kiinteistökortti ja pohdittiin yhdessä tarvittavia muutostöitä. Kunnassa on viimeisen 20-30 vuoden aikana rakennettu lukuisia vapaa-ajanasuntoja täyttämään sen hetkiset vaatimukset vakituiselle asunnolle, näiden muokkaaminen asumiskäyttöön on varmasti erilainen projekti kuin mummonmökin muokkaustyöt. Jokainen kohde on siis omanlaisensa ja päätös kiinteistön korjauksesta ja muutosta vaatii aikaa ja harkintaa. Kuitenkin hankeen myötä muutossuunnitelmasta oli kiinnostunut 25-30 kotitaloutta, mukana myös jokunen uudisrakentaja. Kunnan rooliksi tässä jää yhteyksien luominen ja tukeminen lupien ja muun byrokratian kanssa.

Vaikka esiselvityshanke päättyi syksyllä 2019 on työtä tarkoitus jatkaa. Tarinoiden onnistuneista muutostöistä ja elämän asettumisesta uomiinsa maallemuuton jälkeen toivotaan tietysti jatkossakin innostavan ihmisiä ajattelemaan asumista Pertunmaalla todellisena, mahdollisena vaihtoehtona. Hankeen myötä kehitetyt toimintamallit muutostöiden helpottamiseksi ovat siis jatkossakin maallemuuttajan apuna ja tukena.

Teksti: Silja Latvanen

UT

MÖKKI KO DI

A

LE

MU

KS I

T

PE

A

U

AL

MU A

RTUNM

Hanke päättyi, mitä tapahtuu jatkossa?

Vapaa-ajanasunnosta vakituiseksi asunnoksi -hankkeen loppuraportin jälkeen tuli pieni seisahtunut tila eikä jatkosta ole kuulunut mitään. Pertunmaalla on tapahtunut henkilövaihdoksia.

Uusi kunnanjohtaja aloitti maaliskuun alusta ja vs. tekninen johtaja/rakennustarkastaja tovi sitten. Lisäksi koronapirulainen ilmestyi pyytämättä koko maailman kiusaksi.

Elämme edelleen poikkeusaikoja, mutta pikkuhiljaa rajoituksia puretaan. Kesä on vapaa-ajanasukkaiden ”kulta-aikaa”. Kunta toivottaa kaikki tervetulleeksi. Pidetään turvaväliä, huolehditaan hygieniasta ja toisistamme. Uskoisin, että ”maalaisjärjellä” pärjää vaikeina aikoina.

Vapaa-ajan asunnosta vakituisiksi asunnoiksi – hankkeen toinen vaihe alkaa. Olemme nimenneet toisen vaiheen Mökistä kodiksi.

Lyhyt ja ytimekäs ilmaisu, mutta idea on sama kuin ensimmäisessä vaiheessa.

Kuten Silja Latvanen kirjoittaa hankkeen myötä kehitetyt toimintamallit muutostöiden helpottamiseksi ovat jatkossakin maallemuuttajan apuna ja tukena.

Jokaisella kiinnostuneella on yksilöllinen, omanlainen ja persoonallinen toive. Toivomme, että otatte yhteyttä. Istutaan alas, juodaan kahvit ja keskustellaan mahdollisen Mökistä kodiksi toteutuksesta. Uudet tuulenpuhaltajat, kunnanjohtaja ja vs. tekninen johtaja/rakennustarkastaja, ovat koko kesän töissä. Voimme tavata kunnantalolla, torin kesäkahvilassa tai vaikka teidän mökillä. Kaikki käy.

Mökistä kodiksi -toisen vaiheen toteutusta varten voitte olla yhteydessä kunnanjohtajaan tai vs. tekniseen johtajaan ja rakennustarkastajaan. Olemme juuri teitä varten.

Kesäterveisin Leena Ruotsalainen kunnanjohtaja leena.ruotsalainen@pertunmaa.fi 040 821 4590 Jouni Huusari vs. tekninen johtaja ja rakennustarkastaja jouni.huusari@pertunmaa.fi 040 672 7556

5

Pertunmaan Tukikoti ry, pertunmaalaisten oma asumispalvelujen tuottaja Teksti: Risto Salminen

Ilmakuvasta voi todeta että asumispalvelut löytyvät samasta pihapiiristä

Perusasuntoja vanhuksille Pertunmaalla, niin kuin muuallakin maaseudulla muuttoliike oli voimakkaimmillaan 60–70-luvun vaihteessa.

tontille, Punakiventien varteen. Asunnot olivat noin 27 m2 yksiöitä. Niissä oli kuitenkin nykyaikainen varustus, keittokomero, wc ja suihku.

Vuosikymmenen alussa rakennettiin uusi kymmenen huoneiston rivitalo, johon tuli tilat myös kunnan palveluhenkilöstöä varten ja invavarusteiset huoneistot.

Nuoret muuttivat kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Vanhemmat jäivät asumaan kotimökeille. Tuolloin asuntojen varustus oli hyvin niukka, pihasauna, ulkohuussi, kantovesi niin sisään kuin uloskin oli hyvin tavanomainen järjestelmä.

Kotitorpilleen jääneiden vanhempien asumistarpeisiin kaivattiin uudistamista.

Seuraava uudempi vaihe toteutettiin 1980 luvun puolivälinsä. Rakennettiin yhdeksän huoneiston rivitalo. Tässä huoneistot ovat tupakeittiö ja huone. Nämä sopivat hyvin myös pariskuntien asuttavaksi.

Vanhin rivitalo muutettiin kehitysvammaisten ryhmäkodiksi. Näin moni vammainen pääsi muuttamaan laitoksesta, esimerkiksi Vaalialasta lähelle vanhempiaan ja sisaruksiaan. Myös moni kotonaan vanhempiensa kanssa elänyt pääsi itsenäistymään, samoin yksin asuneet tulivat mukaan yhteiseen virikkeelliseen ympäristöön. Essoten henkilokunta järjestää ryhmäkodin palvelut takaamaan asukkailleen turvallisen elämän.

Pertunmaalla tehtiin kartoitus vanhusten asuntotilanteesta. Tuloksena todettiin, että yli puolella yli 65-vuotiaalla asumisolot olivat puutteelliset. Perustettiin Pertunmaan vanhustentukiyhdistys, joka otti tehtäväkseen ikääntyvän väestön sosiaalisen aseman parantamisen erityisesti asumisen osalta.

Nopeassa tahdissa vuosina 70–75 rakennettiin neljä rivitaloa pappilan läheiselle 6

Yhdeksänkymmenluvun uudet tuulet, sääntömuutos ja taloille nimet Yhdistys järjesti kilpailun nimiehdotuksiksi taloille. Puiden nimien mukainen ehdotus voitti, näin ollen talojen nimet ovat Leppälä, Tuomisto, Honkala ja niin edelleen.

Yhdeksänkymmenluvulla sosiaalisen asumisen tarpeet alkoivat korostua. Pertunmaan vanhustentukiyhdistys uudisti sääntönsä vastaamaan ajan haasteita. Uudeksi nimeksi tuli Pertunmaan Tukikoti ry.

Hoivakoti Honkalan valmistuttua 1996, siitä tuli valtakunnallisestikin edelläkävijä vanhusten ja vammaisten asumispalvelujen järjestämisessä. Honkalassa voivat asua henkilöt, ketkä pärjäsivät yöajan itsenäisesti. Päiväsaikaan oli tarjolla ateria- ja hoivapalvelut. Näin Pertunmaan kunta oli jo kymmenen vuotta ennen vanhuspalve-

Sali on valoissa ja varattavissa juhlatilaisuuksiin

Isännöitsijä Riitta Salminen esittelee uuden yksiön tiloja

lulain voimaantuloa järjestänyt vanhusten asumisen uuden lain vaatimaa tasoa vastaavaksi. Hoivakoti Honkalan toiminta on muuttunut yksityiseksi perhekodiksi.

Kehitys jatkuu uudella vuosituhannella.

Perintö antaa vauhtia.

Uudelle vuosituhannelle tultaessa asumistarpeet kasvoivat edelleen, muidenkin kuin vanhusten osalta. Erityisesti yksinäisillä syrjäytymisvaarassa olevilla miehillä oli ongelmia. Viimeisimmäksi rakennettu alkuperäinen rivitalo peruskorjattiin tupakeittiö ja invaratkaisuin.

Pertunmaan kunta sai mittavan perinnön.

Erkki ja Tuovi Rinteen perintö meni valtiolle, koska heillä ei ollut omia perillisiä, eikä testamenttia. Valtio tarjosi huomattavaa osaa varoista, lähes kaiken mittavan maaomaisuuden. Perintö piti määräyksen mukaan käyttää palvelukylän hyväksi. Sosiaalitoimi laatikin ehdotuksen Tukikodin alueelle rakennettavasta palvelukylästä.

Valtioneuvosto hyväksyi ehdotuksen. Näin

päästiin toteuttamaan jo yli kaksikymmentä vuotta aiemmin tehtyä suunnitelmaa.

Kaksi 70-luvulla rakennettua taloa oli tullut käyttöikänsä päähän. Nämä purettiin pois ja tilalle rakennettiin Leppälä, jossa on kaksitoista nykyaikaisesti varusteltua yksiötä. Niissä on muun muassa ilmastoitivarustus kesäkuumien viilentämiseksi. Samaan yhteyteen tuli tilavat sauna ja peseytymistilat. Hyvin varusteltu keittiö, sekä yhteistila antaa puitteet tilaisuuksien, tapahtumien ja vanhusten viikoittaisten palvelupäivien pitämiseen. Leppälässä on myös kotipalvelun toimitilat, jotka on vuokrattu Etelä-Savon sosiaali- ja terveystyön kuntayhtymälle.

Rinnehoville myös remontti?

Samassa pihapiirissä on myös kunnan vanhainkoti Rinnehovi. Rinteen perintö ei mennyt kokonaan palvelukylän rakentamiseen. Olisiko seuraava vaihe Rinnehovin peruskorjaus näiden varojen avulla?

Kas siinäpä päättäjille mietittävää.

Yksiön kylpyhuone/WC on tilava joka lisää asukkaan mukavuutta.

7

Satu Liikkanen on kulttuurialan moniosaaja

Työ: Kulttuuriyrittäjä Asuu: Hamina Perhe: 10-vuotias poika ja 14-vuotias tyttö, yrittäjä-aviomies.

Teksti: Kaisa Karlsson

Kaksi bernhardin koiraa.

Ikä: 40 v

päässä. Perheellisen yrittäjän lapsiperheen arjelle käynnit Pertunmaalla antavat hengähdystauon. Satu jää tarvittaessa paikkakunnalle yöksi, jos tapahtumapäiviä sattuu useampi peräkkäin.

- Sehän tukee ihan hyvinvointia, kun pääsee eri ympäristöön kotipuolesta, Satu naurahtaa.

Monipuolista työtä on tukemassa liuta tutkintoja. Viimeisin, luonto-ohjaajan tutkinto, on muutamaa kurssia vaille sekin.

- Artesaani-tutkintoa lukuun ottamatta tutkinnot ovat tulleet työn ohessa, toteaa Satu.

Pala sieltä, toinen täältä. Siinä, miten Pertunmaan kulttuurivastaava Satu koostaa harkiten ja taitaen palasista ainutlaatuisen kokonaisuuden, auttaa hänen monipuolinen koulutuksensa ja laaja-alainen kokemuksensa.

Nukketeatteriesityksiä, tapahtumia, kulttuuri- ja musiikkituokioita… Näitä kaikkia ja paljon muuta toteuttaa Pertunmaan kulttuurivastaava Satu Liikkanen. Vastapainoksi kulttuurille, Satu harrastaa miehensä kanssa moottoripyöräilyä. Ajaessaan ensimmäisiä ajokilometrejä omalla Harrikallaan, kertoi Satu polttaneensa lahkeensa pakoputkissa useaan kertaan. En tiedä, sieltäkö se kipinä on peräisin, mutta paljon tämä nainen saa ainakin aikaiseksi!

Satu tekee etätöitä Pertunmaalla Satumatka productions yrityksen kautta. Koti ja yrityksen toimisto sijaitsevat Haminassa.

Etätyö on hänelle arkipäivää. Kulttuurialalla se on tavanomainen työskentelymuoto ja onnistuu, kun rytmittää päivät, verkostoituu ja on tavoitettavissa puhelimen 8

ENERGIA kumpuaa kuulemma taiteesta ja kulttuurista, keksimisestä, ahaa-elämyksistä ja vapaudesta tehdä. Monipuolisuus on myös kulttuuriyrityksen elinehto. Yrittäjän uraa hän ei suunnitellut, se tuli vain eteen.

- Minusta tuli yrittäjä, kun aloin yhdistelemään erilaista osaamista. Näen laajasti kulttuurin ja yhdistämällä eri taidemuotoja syntyy uudenlaisia ja uniikkeja palveluita.

Kulttuurituottajan tutkinnon jälkeen perustin yrityksen, vuonna 2006.

Sadulle on tärkeää, että työn jälki näkyy.

- Mua ärsyttää, jos ei näy mitään! En ole paperien pyörittäjä.

Satu Liikkanen toteaa ominaispiirteikseen kehittäjän ja toteuttajan. Tähän on helppo yhtyä. Pertunmaalla on nähty koulukiusaamiseen liittyvä näyttely ja konsertti, digitaalinen neliosainen nettisarja Seikkailu Pertunmaalla ja helatorstaina kunnan näyttelytilaan avautui valtakunnallinen ITE-taiteen juhlavuoden karhuveistosnäyttely. Työn alla on myös parhaillaan kulttuurikasvatussuunnitelma ja museon kesäohjelma uuden näyttelyn kera valmiina odottamassa museon avautumista. Sadusta on tärkeää, että tekemisessä säilyy kokonaisuus.

-Yhdistelen kokonaisuuksia erilaisista palasista ja usein kunnantalon näyttelyt tukevatkin eri teemaviikkoja tai järjestettäviä kulttuuritapahtumia. Toisaalta joskus voi joutua tekemään nopeita muutoksia suunnitelmiin. Korona-aika rajoitti livetapahtumia, niinpä kulttuuriviikko peruuntui yllättäin ja suunnitelmat oli laitettava uusiksi koronan ehdoilla. Näin syntyi neliosainen Seikkailu Pertunmaalla nettisarja Klovni Sebastianin kanssa yhteistyössä. Sarja oli toukokuun alussa tavoittanut yhteensä yli 750 katsojaa ja tekee tunnetummaksi Pertunmaan eri kulttuuri- ja kotiseutukohteita, Satu kertoo.

Toinen tärkeä asia Sadulle on äänimaailma. Pianonsoitto on kuulunut Sadun elämään 4-vuotiaasta saakka. Soittaminen vei nuoruusvuosina mennessään ja hän kiersi opiskelujen ohessa keikoilla rautalankamusiikkia soittavan bändin kosketinsoittajana ja taustalaulajana ympäri Suomea. Sadulta taittuu myös laulu, alttosaksofonin ja poikkihuilun soitto. Hänet saattaakin joskus bongata merirosvo- tai kissahahmona lastenkonserteista, jotka rakentuvat hänen omien sävellystensä ympärille.

Innovaatiot ja uusi teknologia innostavat ja inspiroivat tapahtumatuotannossa.

- Esimerkiksi lisätty todellisuus ja digitaalisuuden hyödyntäminen osana kulttuuripalveluja tuovat mahdollisuuksia, Satu kertoo ja esittelee konseptia metsään sijoitetuista taika-avaimista, joista avautuu mobiilin käyttäjälle kansanperinnettä ammentava seikkailu.

Sadun tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja elämyksellisiä tapahtumakokonaisuuksia, verkostoitua entistä laajemmin ja tehdä kulttuurityötä kehittävällä otteella. Eikä ihme. Hän on osoittanut monta kertaa, kuinka palapeli tehdään onnistuneesti.

“Näen laajasti kulttuurin ja yhdistämällä eri taidemuotoja syntyy uudenlaisia ja uniikkeja palveluita”

KUMMAN VALITSET: Jauhopeukalo/Viherpeukalo - Luonnosta saa energiaa.

Kolmen ruokalajin ateria/ pikaruoka-ateria - Ehkä se on terveellisempää.

Käyttöohjeiden lukeminen ensin/ vasta, jos homma ei onnistu - Riippuu vähän mistä on kyse…

Paperit arkistoituna/sikin sokin ”omassa tallessa” - Kyllä ne arkistoituna on.

Kaupunkiloma/Rantaloma - Rantaloma, jossa voi laittaa aivot narikkaan!

9

Biokaasua paikallisesti Pertunmaalta Teksti: Silja Latvanen

K

estävä kehitys on päivän sana ja ympäristöarvot otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, myös energiatuotannossa. Biokaasutuotanto on yksi tulevaisuuden energialähteistä, jota valtiovalta myös aktiivisesti tukee sekä investointituilla että maatilojen tuotantotuilla.

Yli 90% nyt Suomessa tuotettavasta biokaasusta menee lämmön ja sähkön tuotantoon, mutta autoilu nostaa merkitystään.

Nykyisellään Suomen autokannasta vain kolmisen promillea kulkee kaasulla, mutta kiinnostus kaasuautoiluun kasvaa ja tavoite vuodelle 2030 on, että 4-5% autoista käyttäisi biokaasua polttoaineenaan. Myös raskasliikenne, jota on vaikea sähköistää, saadaan kulkeman kaasulla.

Biokaasun raaka-aineeksi kelpaa lähes mikä tahansa eloperäinen jäte, kuten lanta, liete, olki, nurmi tai teurasjäte. Nykyisellään esimerkiksi lannasta käytetään biokaasutuotantoon noin prosentti, kun realistinen tavoite tuottavaan tuotantoon on 30-60%. Lannan hyötykäyttö syötemassana on erityisen kannattavaa Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla, jossa on paljon karjanja broilerinkasvatusta, kun taas esimerkiksi Etelä-Savossa riittävä raaka-aine biokaasulaitokselle löytyy helpommin nurmesta ja oljesta, kuten Pertunmaan hankkeessa.

Biokaasutuotannon ympäristövaikutukset ovat kaksijakoiset, toisaalta eloperäinen jäte saadaan hyötykäyttöön tuottamaan energiaa ja toisaalta tuotannon sivutuotteena syntyvä mädäte voidaan joko sellaisenaan käyttää lannoitteena lähialueen pelloilla tai jatkojalostaa helpommin kuljetettavaan ja levitettävään muotoon lannoitteeksi esimerkiksi kasvihuoneissa tai kotitalouksissa. Sivutuotteena syntyvä mädäte on ravintorikkaampaa ja lannoitteena paremmin maaperään imeytyvää kuin alkuperäinen lanta, liete tai kasviperäinen jäte ja vähentää näin lannoituksen synnyttämää ympäristökuormaa. Mädäte käy lannoitteeksi myös luomutuotannossa oleville pelloille.

10

Tammikuussa 2020 Energiavirasto myönsi infrastruktuuritukea seitsemälle uudelle biokaasuhankkeelle ja yhdeksän uuden biokaasuaseman rakentamiseen eripuolille Suomea. Pertunmaan Kuorttiin rakennettavaan jakeluasemaan tuen sai Mikkelin kaupungin omistama Etelä-Savon Energia

sistä oli, mitä mahdollisia biokaasutuotantoon sopivia syötemassoja kunnan alueelta löytyy. Laitoksen suunnittelussa ja investointilaskelmissa käytettiin alan asiantuntijoita ja laitevalmistajien osaamista. Kun suunnitelmat alkoivat selkiytyä halusi kunta jättäytyä taustavaikuttajan rooliin ja rahoitusta lähdettiin hakemaan yksityisiltä sijoittajilta. Yksityisten toimijoiden perustama osakeyhtiö katsottiin kuntaa ketterämmäksi toimijaksi kehittyvällä alalla, myös saatavilla olevat tukityökalut ovat osakeyhtiölle helpommin käytettävissä.

Oy (ESE). ESE tuottaa biokaasua Mikkelissä. Sillä on Mikkelin Haukivuoren ja Graanin lisäksi rakenteilla kolmas jakelupiste Mikkelin Tuskuun ja nyt siis optio Kuortin jakeluasemaan. Vielä ei ole varmaa tuleeko ESE rakentamaan jakeluaseman Kuorttiin, saamastaan tuesta huolimatta.

Syksyllä 2019 Pertunmaalle perustetun Noitalansuon Biokaasu Oy:n tavoitteena on perustaa sekä biokaasua valmistava laitos että tankkauspiste ja jakelu Kuortin teollisuusalueelle. Laitoksen on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2021 loppuun mennessä. Noitalansuon Biokaasu Oy:n omistajina on paikallisia maatalousyrittäjiä ja lisärahaa haetaan kotimaisilta alan toimijoilta. Pertunmaan kunta ei siis ole yhtiön osakas, vaikka onkin ollut alusta asti aktiivisesti mukana biokaasuhankkeessa.

Kunta myös omistaa tontin, jolle tuotantolaitosta on suunniteltu. Hanke on onnistuessaan merkittävä koko lähiseudulle, sillä mukana on yrittäjiä Pertunmaan lisäksi ainakin Mäntyharjulta, Hirvensalmelta, Hartolasta ja Heinolasta. Noitalansuon Biokaasu Oy:n hallituksen puheenjohtaja on luvannut tarjota osuutensa yrityksestä kunnalle jos ja kun biokaasulaitos toteutuu, “Koska kunnan hankehan tämä on”.

Lisää infrastruktuuritukea on luvassa vielä tällekin vuodelle ja seuraavalla kierroksella Pertunmaalle perustettu Noitalansuon Biokaasu Oy:llä on jo esittää pidemmälle viedyt suunnitelmat omasta toiminnastaan.

KIINNOSTUS biokaasuun tuotantoon Pertunmaalla heräsi muutama vuosi sitten, kun eräs biokaasupuolen toimija otti yhteyttä kuntaan ja kertoi, että heillä voisi olla kiinnostusta perustaa jakelupiste Kuorttiin. Samoihin aikoihin Etelä-Savon Pro Agria käynnisti YSKE-hankkeen, jonka tavoitteena oli löytää synergiaetuja uusiutuvan energiantuotannon ja eloperäisen lannoitetuotannon välillä.

Hankeen myötä Pertunmaan kunnalle tarjoutui mahdollisuus selvittää edellytyksiä paikalliseen tuotantoon. Kuntastrategia, elinkeino-ohjelma sekä kunnan markkinointi painottavat Pertunmaan olevan maaseutumainen, yritysmyönteinen kunta. Biokaasuhanke on hyvin linjassa strategian kanssa ja tukee maatalousyrittäjyyttä sekä luo uutta yritystoimintaa maatalouden tueksi. Yksi ydinkysymyk-

LAITOKSEN luontevaksi sijoituspaikaksi Pertunmaalla valikoitui Kuortti. Suunnitelmissa on, että laitokselta rakennetaan kaasuputki sekä Kuortin teollisuusalueelle että autoilijoita palveleva jakelupiste lähelle ABC-liikenneasemaa. Tulevaisuudessa, kun ABC-huoltamolta syntyvä biojäte saadaan putsattua muovista, voi myös tätä käyttää biokaasun raaka-aineena Noitalansuolla. Biokaasulaitoksen voi sijoittaa lähelle jakeluasemaa sillä tuotannosta ei synny haju- tai äänihaittoja ympäristöön.

Mukavuudenhaluisen autoilijan ei näin tarvitse ajella syrjään kulkureitiltään vaan tankkaus hoituu siinä kuin muukin asiointi 5-tien kupeessa. Kaasun myynti lisää myös pysähdyksiä Kuorttiin ja lisää varmasti ostotapahtumia muissakin alueen yrityksissä. Tällä hetkellä Pertunmaalta katsottuna lähimmät jakelupisteet ovat etelän suunnalla Gasumin kaksi pistettä Lahdessa ja ESE:n Mikkelin jakelupisteet pohjoiseen mentäessä.

Keväällä 2020 meneillään on suunnitteluvaihe. Tavoitteena on, että rakennustyöt Noitalansuolla saadaan käyntiin vuoden 2020 syksyllä ja laitos toimintaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Laitokselle suunnitellaan 2-4 siiloa ja noin 750 auton vuosittaisen polttoainemäärän tuottamista. Alkuun pääosa biokaasusta päätyisi teollisuuskäyttöön, mutta kun tuotanto saadaan kunnolla pyörimään on tavoitteena johtaa 80% kaasusta ajoneuvojen energianlähteeksi. Vaikka polttoaineena käytettävän kaasu vaatii jatkojalostusta on hinta vastaavasti korkeampi ja näin tuotanto kannattavampaa.

Toki yritystoiminnan tavoitteena on tuottaa taloudellista tulosta ja toimia lisäelinkeinona paikallisille maatalousyrittäjille, mutta Noitalansuon Biokaasu Oy:n puuhamiehillä on myös visio paremmasta maailmasta sekä vahva arvostus esi-isien tekemään työhön. Heille ympäristöarvot ja paikallinen työllisyys ja elinvoima ovat tärkeitä arvoja.

Ajatuksena on, että yritys vastaa niin syötemassojen keräilystä ja kuljetuksesta laitokselle kuin mädätteen kuljetuksesta ja levityksestä takaisin tuottajien pelloille. Yritys voisi lisäksi tarjota esimerkiksi kalkituksia pelloille kasvukunnon ylläpitämiseksi.

Noitalansuolla raaka-aineena käytetään nurmea ja olkea, joka saadaan kerättyä valtaosin 20 km säteellä tuotantolaitoksesta.

Tuotantolaitoksen pyörittämiseen ei ehkä tarvita kuin puolipäiväinen laitosmies, mutta raaka-aineen keräys ja kuljetus ja vastaavasti lannoitemäskin kuljetus ja levitys tuo työtä paikallisille koneyrittäjille.

Itse laitoksen rakentaminen on ”miljoonahanke”.

”Autoilu on helppoa ja edullista” Pertunmaalla mökkeilevä lahtelainen Nico Judén kertoo kokemuksistaan kaasuautoilusta näin: Minulle on tärkeää autoilun ekologisuus ja näin ollen kaasuauto oli sopiva valinta meille. Vaihdoin viime vuonna perheemme molemmat autot uusiin Seat merkkisiin kaasuautoihin. Mukavana lisänä kauppaan kuului molemmissa autoissa 12 kuukauden biokaasut kaupan päälle.

Harkitsin sähköautoa, mutta riittävällä toimintasäteellä ne ovat aivan liian kalliita.

Bensahybridin toimintamatka taas on riittämätön tarpeisiini ja fossiilisia autoja en enää aio ostaa.

Kaasuautoilu on ihan samanlaista kuin fossiilisillakin ajettaessa, kelit eivät vaikuta auton toimintaan mitenkään. Ainoa konkreettinen ero on se, ettei tankatessa tarvitse jatkuvasti painaa mitään liipaisinta, kuten

bensapumpulla. Kaasuasemia saisi olla tiheämmin, jotta kaasuautoilu mahdollistuisi kaikille. Omassa arjessani tankkauspisteitä on kuitenkin tarpeeksi enkä joudu juurikaan miettimään tankkauksia. Autossani on 18 kg kaasusäiliö ja toimintasäde kaasulla 500 km. Biokaasua kuluu noin 3,6 kg / 100 km ja hinta nyt (2020) reilun 1,50€ kilolle eli selvää säästöä perinteisiin polttoaineisiin verrattuna.

Hyvä, että pieniä ja paikallisia asemia saadaan, tankkaan niissä varmasti. Parasta biokaasun tuotannossa on mielestäni juuri paikallisuus. Hienoa, että rahat kaasunmyynnistä jäävät Suomeen eivätkä mene vaikkapa Venäjälle.

Ainoa harmi on etten kuullut biokaasuautoilusta aiemmin.

Myös seuraava autoni on varmasti kaasuauto.

11

Käsityöharrastajien puodissa myydään ammattitaidolla valmistettuja tuotteita

Teksti ja kuvat: Sini Heikkilä

Käsityöpuoti Talvikki on palvellut Pertunmaalla jo yli 30 vuoden ajan. Toimintaan kuuluu paljon muutakin kuin tuotteiden myyntiä ja sitä kehitetään myös asiakkaiden toiveiden mukaan.

L

ahjatavarapuoti, sisustusmyymälä, käsityöharrastajien tarvikekauppa.

Kädentaitajien esiinmarssi, kauniiden esineiden unelmakeidas. Matkamuistomyymälä ja kunnan infopiste. Ainakin kaikkea tätä on keskellä Pertunmaan kirkonkylää sijaitseva Käsityöpuoti Talvikki.

Se perustettiin paikallisten käsityöläisten tarpeesta saada tuotteitaan helposti myyntiin, vuonna 1988 Talvikin nimipäivänä. Toimintaa pyörittää Pertunmaan Käsityöläiset ry, jolla on tällä hetkellä jäseniä nelisenkymmentä. Tekijöiden joukossa on myös kesäasukkaita ja lähikunnissa asuvia.

– Pääasiassa harrastuksenaan useimmat tänne tuotteita tekevät, kertoo Käsityöläisten puheenjohtajana noin vuoden ajan ollut Riia Mattila.

Talvikin tuotevalikoima on henkeäsalpaavan runsas: tekstiilitöitä mitä moninaisimmin tekniikoin, keramiikkaa, puutöitä. Koruja, kynttilöitä, kasvivärjättyjä villalankoja. Valikoimissa on myös tehdasvalmisteisia käsityötarvikkeita monipuo-

lisesta lankavalikoimasta vetoketjuihin, neuloihin ja nappeihin.

– Lähikunnissakaan ei ole enää käsityötarvikemyymälää, siksi olemme halunneet panostaa myös tarvikkeisiin, Mattila toteaa.

Talvikista saa myös korjausompelupalvelua.

– Lahkeiden lyhennystä, vetoketjun vaihtoa, otetaan mekkoa saumoista sisään, Mattila luettelee esimerkkejä.

MONI käsityötuotteiden tekijä on jo iäkäs, 70–80-vuotias. Muutama Talvikin perustajajäsen on edelleen mukana. Riia Mattilan äiti oli yksi heistä ja hänkin teki tuotteita myyntiin vielä pari vuotta sitten. Riia itse on nuorempaa käsityöläisten sukupolvea, ja ideoita toiminnan kehittämiseen riittää.

– Tuotevalikoiman uudistamista ja Talvikin somistamisen uudistusta budjetin rajoissa. Kursseja voisimme järjestää asiakkaiden kiinnostuksen mukaan ja pohdinnassa on ollut myös toimintaa kouluikäisille kesälomalla. Vaikka jonkin toisen yhdistyksen kanssa yhteistyössä, Mattila sanoo.

Talvikin tiloihin hän on pohtinut neulekahvilaa, jossa voisivat myös käsityökerholaiset kokoontua. Pertunmaalla toimii esimerkiksi Keskeneräiset käsityöt -kerho, joka kokoontuu tätä nykyä kirjastossa.

Jo nyt Talvikki on käsityöharrastajien kohtaamispaikka. Eila Tuominen on tullut tekemään mattoa Talvikin kangaspuilla.

– Olen joskus kotonakin kutonut, mutta täällä pääsee samalla kylille, ja kun on myyjä paikalla, niin on juttukaverikin, Tuominen sanoo.

Talvikin kangaspuut ovat niin jäsenten kuin muidenkin käytettävissä. Jokainen maksaa loimesta sen verran kuin kutoo, ja opastustakin saa tarvittaessa.

Riia Mattilan käsissä Pertunmaa-malliston villapaita.

Eila Tuominen kutoo Talvikissa mattoa omista kuteistaan, jotka hän on leikannut vanhaan hyvään tapaan rikkinäisistä vaatteista.

12

Riia Mattilalle käsityöt ovat harrastus, mutta tulevaisuudessa toivottavasti myös elanto. Hän opiskelee parhaillaan alan ammattitutkintoa. Käsitöitä hän tekee useilla tekniikoilla, muun muassa neuloo, virkkaa ja kutoo kangaspuilla. Viime aikoina käytössä on ollut myös neulekone, jolla on syntynyt esimerkiksi tuubihuiveja.

– Seuraavaksi aion panostaa tuotekehittelyyn.

Aiemmin IT-alalla työskennelleenä Mattila nauttii käsitöissä etenkin siitä, että työn lopputulos on niin konkreettinen.

Hän iloitsee siitä, että käsityöt ovat olleet jo kymmenisen vuotta nousussa ja nuoriakin on innostunut niiden pariin.

– Nuorempi sukupolvi löytää vanhat tekniikat uudelleen. Juuri nyt sellainen on esimerkiksi makramee 70-luvulta, ja neulekoneetkin ovat tulleet uudestaan suosioon. Nuorten harrastajien mukaantulo on toivottavaa. He päivittävät tekniikat ja tuotteet nykypäivään ja keksivät aina jotain uutta ja mielenkiintoista.

KÄSITÖIDEN arvostuksen lisäämisessä on vielä tekemistä, ja sen eteen Talvikissakin nähdään vaivaa.

– Käsitöitä saatetaan pitää kalliina, ajatellaan että niillä pitäisi olla kirpparihinnat. Teemme valistustyötä tuomalla esille käsitöiden arvoa, vaativuutta ja tekemisen aikaavievyyttä, Riia Mattila kertoo.

Myös perinnetaitoja pidetään yllä ja tuodaan yleisön tietoisuuteen muistuttaen samalla, että niitä voidaan käyttää edelleen. Talvikki on järjestänyt muun muassa kurssin lampaanvillan ja pellavan kehräämisestä. Käsitöiden tarinat tuodaan esiin aina kun mahdollista.

Pertunmaalaisuus näkyy Talvikissa esimerkiksi Pertunmaa-neulemallistona.

Sen on suunnitellut tekstiilitaiteilija Salla Wahlman. Malliston neuleita koristaa paikkakunnan edesmenneen puuhamiehen ja keksijälegendan, Markus Pulierin vinoristipuumerkki.

Heinäseivästuotteita ja neulahuovutusta Hahtuvainen villa alkaa muotoutua kanttarellin hahmoksi. Kaija Soisalo käyttää huovutusneulaa tottunein ottein kertoen samalla neulahuovuttamisen työvaiheista.

Superlonipalan päälle laitetaan villainen alusta, jolle kuvio on tarkoitus huovuttaa. Nyt työn alla on ohut huopalevy, joka päätyy postikortin kuvaksi.

Huopalevylle Soisalo asettelee värjättyä sataprosenttista lampaanvillaa: taivaan sineä, pilvien valkoista, metsän vihreää, kanttarellin keltaista. Sitten villahahtuvia “tökitään” huovutusneulalla, kunnes villa on tiiviisti ja toivotun näköisesti kiinni alustassaan.

Tämä on kuivahuovutusta, vettä ja saippuaa ei tarvita. Työ on helppo jättää keskenkin ja jatkaa toiste. Korttikuvan huovuttamiseen Soisalolla kuluu pari-kolme tuntia.

– Orvokkikuvaan meni enemmänkin.

Osan villoista olen värjännyt itse kasviväreillä.

Neulahuovuttamalla voisi koristella vaikka kassin tai asusteita, esimerkiksi villaliivin. Tekniikka on Soisalolle mieleinen. Hän on harrastanut sitä useamman vuoden ja tekee Talvikkiin myyntiin neulahuovutuskortteja. Myynnissä on myös tarvikkeita korttien tekoon kotona. Neulahuovutus sopii lapsillekin, ja heillä on kuulemma kuvien sommittelussa hyvä mielikuvitus.

– Lapset antavat mennä vain. Itse katson joskus mallia kuvasta.

Talvikin toiminnassa Soisalo on ollut mukana noin vuoden. Vanhemmat talvikkilaiset pyysivät häntä mukaan. Soisa-

lolla on takanaan taidelukio sekä koti- ja taideteollisen oppilaitoksen kudontalinja.

Työuran hän teki muulla alalla, ja nyt eläkkeellä on taas aikaa käsitöille.

Myyntiin hän on tehnyt muun muassa puuvilla-pellavapyyhkeitä ja erilaisia neuleita. Soisalon perhe innostui yhdessä tekemään tuotesuunnittelua, ja sen tuloksena syntyi heinäseipäistä sisustustuotteita. Töitä voidaan tehdä myös asiakkaan toiveesta. Seuraavaksi syntyy tilauksesta matto.

Soisalon luomukset on tehty aikaansaamisen ilolla, kuten varmasti muutkin talvikkilaisten kätten tuotokset.

– Toivomme kaikki, että meidät täältä hoksataan ja että tuotteistamme on iloa muillekin.

13

Paluumuuttaja toi neljä sukupolvea Pertunmaalle Suurimman osan elämästään kaupungissa asuneet Tarja ja Jarmo Lindgren asuttavat nyt Paljasjalkaa. Muuton seurauksena vaihtuivat myös työkuviot, mutta toinen pojista seurasi perheineen perässä.

M

atti Majala. Häntä voitaneen pitää ”syyllisenä” siihen, että Pertunmaan Hartolantiellä punaisessa talossa asuvat Tarja ja Jarmo Lindgren. Puuseppänä työuransa tehnyt Matti Majala (kuoli v. 2013) oli syntyjään Mansikkamäestä, mutta lähti Pertunmaalta jo nuorena poikana pääkaupunkiseudulle. Siellä aikaa vierähtikin, kunnes Matti 69- vuotiaana (1999) muutti karjalaista syntyperää olevan Leila Majalan kanssa Pertunmaalle, Paljasjalkaan. Arolaksikin kutsutaan, miksi, sitä eivät nykyiset omistajat tiedä.

- Tällaiseen muuttivat! Ei tullut edes hanavettä. Ajattelin, että tänne en kyllä ikinä muuttaisi! En ainakaan tähän taloon, Matin ja Leilan tytär Tarja päivittelee.

Kuinkas kävikään? Tarja ja Jarmo Lindgren ovat talon nykyisiä omistajia. Ai miksi?

- Talo ratkaisi, hymähtää Tarja.

Lisäksi oma piha sekä Matti Majalan peruja oleva pieni puusepän verstas, missä Jarmo voi vuorostaan nikkaroida, auttoivat päätöksen teossa.

Nykyään taloon tulee hanavesi, mutta juomavesi kannetaan sen huonolaatuisuuden vuoksi edelleen muualta. Kaivovesikään ei aina riitä, mikä on Lindgrenien mukaan vain pieni harmi. Järvenpäästä muuttanut pariskunta näyttäisi sopeutuneen Pertunmaalle hyvin.

Jonkinlaisen vaikutuksen Pertunmaa on Matin ja Leilan perheeseen tehnyt, sillä nykyisin Pertunmaalla asuvat Tarja -tyttären lisäksi myös toinen tytär, lastenlapsi ja kaksi pientä lastenlasta. Leila asuu edelleen myös kirkonkylällä.

14

Mutkan kautta Pertunmaalle Tarjalle Pertunmaa on tuttu jo lapsuudesta, jolloin he viettivät aikaa isänsä kotipaikalla.

- Oltiin isän kotipaikassa kesällä tosi paljon. Siellä oli aina isoporukka, Tarja kertoo.

Kun Matti ja Leila ostivat Paljasjalan, kävi Lindgrenien perhe siellä usein ja lastenlapset lomailivat isovanhempiensa luona. Matin vointi alkoi kuitenkin käydä heikommaksi ja edessä oli muutto kirkolle. Talon kohtalo oli auki, jolloin Lindgrenit päättivät ostaa sen kesäpaikakseen. Tarjan sisko asui jo tuolloin Pertunmaalla.

Tarja oli asunut Järvenpäässä koko ikänsä, Jarmokin kolmekymmentä vuotta. Alun perin tarkoitus oli muuttaa eläkepäivinä Hirvensalmelle, mistä Jarmo on kotoisin ja ”puoli kylää on sukulaisia”. Lähteminen Hirvensalmelle tuntui kuitenkin jo aikaisemmin hyvältä idealta ja päätös syntyi lopulta nopeasti.

- Meistä vaan tuntu siltä, että nyt lähdetään. Myytiin talo Järvenpäästä, irtisanouduttiin töistä ja muutettiin Hirvensalmelle rivitaloon. Ei meillä ollut tiedossa työpaikkoja. Hulluksihan ne sanoivat, kertoo Tarja.

Eräänä viikonloppuna Lindgrenit olivat jälleen käymässä Hirvensalmelta kesäpaikallaan Paljasjalassa, kun heille tuli tunne, että miksei siellä voisi asuakin. Jälleen oli kodin myynti edessä.

Päätökset syntyvät tällä pariskunnalla nopeasti ja niistä ollaan useimmiten samaa mieltä. Tai niistä tullaan olemaan.

- Meidän päätöksemme tulevat nopeasti.

Onneksi me olemme aina suht yhtä mieltä asioista. Ehkä Jarmo on se harkitsevaisem-

pi, mutta kyllä se sitten suostuu aina. Että ihan yhtä mieltä ollaan, Tarja nauraa.

Peten karaokeillat ja Kuortin rautakauppa ovat vakiinnuttaneet paikkansa Lindgrenien elämässä Muutto kaupungista Pertunmaalle sysäsi molemmat uutta kohti työrintamalla. Jarmo heittäytyi rakennusalan yrittäjyyteen ja Tarja kouluttautui pitkän vakuutusalalla olon jälkeen lastenhoitajaksi. Tarja työskentelee päiväkodissa Hirvensalmella.

Matka ei haittaa, koska ei ole ruuhkaa ja samalla pääsee eroon työasioista.

Tarja on kokenut miestään voimakkaammin talven pimeyden, koska katuvalojakaan ei tienvarressa ole.

- Täällä on niin pimeätä! Se oli alussa vaikeata, kertoo Tarja.

Jos joskus yksinäisyyden tunne on kalvanutkin, on siihen auttanut pojan perheen muuttaminen Pertunmaalle. Nuorempi poika käy pääkaupunkiseudulta myös vierailulla.

Ystäviä käydään tapaamassa edelleen Järvenpäässä, mutta myös Kuortin ABC:llä.

- ABC:lle mennään joskus perjantai iltaisin kahville. Se on meidän ”bongauspaikka”, kun tutut ajelee tästä ohi mökeilleen. Ja on täällä Pertunmaallakin vanhoja tuttuja Järvenpäästä. Sellaisia, joilla on mökki täällä.

Kauppoja on pienellä paikkakunnalla Lindgrenien mielestä mukavasti. Taiton Pörssi saa maininnan monipuolisesta valikoimastaan ja rakennusalan yrittäjänä Jarmolle Kuortin rautakauppa on ykköspaikka.

Kesäisen torielämän pariskunta kehuu elävöittävän paikkakuntaa ja Peten karaokeillat kerran kuussa Pertun Pirtissä ovat Lindgrenien menolistalla, kun työvuorot sen sallivat. Jarmo istuu kuuntelijan roolissa, kun Tarja laulaa.

-En olisi ikinä uskonut, että se on kivaa, mutta on se, Tarja kertoo.

Jarmo on pelannut lentopalloa ennen aktiivisesti sarjatasolla asti, mutta toistaiseksi hän on pysynyt vielä Pertunmaalla lajista sivussa. Tarja on puolestaan kokeillut Lavista, mutta vuorotyön vuoksi harrastusten säännöllisyys ei onnistu ja sunnuntait tekee mieli pyhittää levolle.

Terveiset päättäjille Mitä kehittämisehdotuksia pariskunnalla olisi Pertunmaan kunnalle? Listalle nousevat jo aiemmin mainitut katuvalot. Lisäksi autotonta äitiään ajatellen Tarja toivoisi parempia liikenneyhteyksiä kirkonkylältä Mikkeliin, Mäntyharjuun ja Kuorttiin.

Tarina ei kerro kuinka monta sukupolvea Paljasjalka vielä asuttaa, mutta Lindgrenien pojat ovat ainakin ilmaisseet halunsa säilyttää paikka jatkossakin. Ja eihän sitä tiedä, vaikka kunnan vesi ja katuvalot saataisiin joskus Hartolantielle ja bussitkin kulkemaan, jos Majalan Matin kaltaiset paluumuuttajat tuovat suvun mukanaan Pertunmaalle!

Teksti: Kaisa Karlsson

15

”Viisaus asuu paikkakuntalaisissa”

– Leena Ruotsalainen luotsaa kuntaa ihmisiä kuunnellen

Pertunmaan uusi kunnanjohtaja aloitti työssään maaliskuussa.

Heti kuin kotonaan Pertunmaalla. Näin Leena Ruotsalainen kuvailee ensimmäisiä työpäiviään.

Jo muuttopäivänä hän kiersi lähikaupat ja aloitti tutustumisen paikkakuntalaisten kanssa. Vastaanotto oli kaikkialla ystävällinen.

– Tuli hyvät vibat, hän sanoo ja jatkaa: – Asukkaat ovat tärkeintä, olen töissä kuntalaisia varten.

Haluan olla luomassa avointa ja luottamuksellista henkeä.

Se saavutetaan teoilla. Toivon, että ihmiset ottavat yhteyttä Pertunmaan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Myös vapaa-ajanasukkaat, yritykset ja yhdistysaktiivit. En sano, mitä täällä pitää tehdä, muuta kuin varsinaisten toimenkuvieni osalta.

Kunnan strategiaa Ruotsalainen pitää hyvänä. Sitä on vietävä johdonmukaisesti eteenpäin, poppakonsteja parempaan tulevaisuuteen ei ole.

Hyvistä peruspalveluista Ruotsalainen pitää kiinni kynsin hampain.

– Täällä on ihana luonto, metsät, vesistöt. Merkkejä maaseudun suunnan muutoksesta on, mutta tietyistä asioista meidän on pidettävä huolta. Hyvinvointipalvelut, elinkeinoelämän edellytykset. Vanhuksille hyvä ja arvokas vanhuus. Nuorten hyvinvointi. Nuoret tietenkin lähtevät, mutta hyvät kokemukset voivat saada myös palaamaan tänne.

Pertunmaan kunnanjohtajaksi Leena Ruotsalainen kertoo päätyneensä tavallaan sattumalta.

– Minua kiinnosti vielä jokin uusi, haastava tehtävä.

Paikka tuli avoimeksi ja päätin hakea, 61-vuotias Ruotsalainen sanoo.

16

Talvesta ei koskaan tiedä, mutta kesä on kerran vuodessa Kansalaiset! Kun nyt luomme katseemme menneeseen vuoteen…

Näinhän muinainen tasavallan kekkonen eli Urho Kaleva Presidentti aloitti uudenvuoden puheensa…

Pertunmaalle oli helppo tulla, sillä paikkakunta oli tuttu jo kymmenen vuoden ajalta, vierailuilta ystävän mökillä.

Savonlinnasta lähtöisin oleva, eteläsavolaisen maailmankansalaisen mielenmaiseman omaava Ruotsalainen työskenteli aiemmin Kotkan nuorisotoimenjohtajana, sitä ennen reilut 20 vuotta Helsingin kaupungilla. Työuransa punaisena lankana hän pitää kansalaisyhteiskunnan rakentamista.

Pertunmaalla hän näkee hienona asiana muun muassa aktiiviset järjestöt, joiden toimintaan pääsee toivottavasti pian taas vierailulle.

– Uskon siihen, että vuorovaikutuksesta syntyy hyvää.

Samaa ohjenuoraa Ruotsalainen haluaa noudattaa esimerkiksi Essoten kanssa. Asioiden yhteensovittaminen ja yhteisymmärryksen luominen ovat ratkaisukeskeiselle Ruotsalaiselle tärkeitä päämääriä.

Leena Ruotsalainen kertoo olevansa kiinnostunut ihmisistä ja maailmankaikkeudesta.

– Koetan opiskella ”koko ajan”. Viime syksynä tein digitaalisen johtamisen verkko-opinnot. Olen monella tapaa hyrrä, yritän pitää itseni liikkeessä.

Vapaa-aikaan kuuluvat liikunnalliset harrasteet, teatteri ja konsertit, laaja ystäväpiiri. Niin ja mummorinki: kymmenkunta ikäihmistä, joihin Ruotsalainen pitää yhteyttä.

– Lähetän postikortteja ja käyn katsomassa, kun mahdollista.

Omien arvojen mukaan eläminen näkyy myös käytännön tekoina ympäristöasioissa. Ruotsalainen kierrättää ja tuunaa – ja kokeilee elämistä Pertunmaalla ilman omaa autoa!

Teksti: Sini Heikkilä

Mutta jos nyt luomme katseemme meneillään olevaan vuoteen, niin onhan tämä ollut aika konua aikaa. Ensin odotettiin koko talven ajan, että tuleeko se talvi. Ja tulihan se. Tosin sen näki vain kalenterista ja siitä, että Traficomin määräysten mukaan piti vaihtaa talvirenkaat autoon.

Vähäluminenhan talvi oli. Jokainen voi itse tykönään miettiä, oliko se hyvä vai huono asia. Oliko se köpsää, että talven hiihtokilometrit jäivät vähiin. Vai kuis hianoo se sitten oli, että kunnalle kalliilla rahalla hankitun latukoneen laakereita ja liipottimia ei tarvinnut kuluttaa.

Talven odottelun jälkeen siirryttiin suoraan odottamaan, että tuleeko kevät ja sen perään kesä, vai ilmoittaako valtioneuvosto jokapäiväisessä tiedotustiaisuudessaan, että nekin on peruttu. Tässä asiassa joudumme luottamaan toisen käden kuulopuheisiin eli radion ja television uutisiin.

Ensikäden kuulopuheita ei ollut saatavilla, koska tavallisesti perillä olevan ABC:n tietotoimiston toiminta lamaantui karanteenin takia.

Poikkeusolojen takia julistettu ikäihmisten kotikaranteeni muistutti erehdyttävästi monien ikäihmisten normaalioloja. Ketään ei käynyt kylässä, mutta eihän vieraita juuri käy normaaliaikoinakaan. Paitsi, että ovikellon sai soimaan tilaamalla kauppaostokset kotiovelle. Pertunmaa oli tässä palvelussa eturivin kuntia, koska systeemiä oli monen mieliharmiksi kokeiltu jo aikaisemmin.

Henkilökohtaisesti olen tervehtinyt ilolla tätä puolittaista kotiarestia. Monta hössötystä on jäänyt hössöttämättä ja kissaa ristimättä. Suomalaiseen kulttuuriin sopimattomat väkinäiset halaukset ja poskisuudelmat kiellettiin. Toivottavasti enää ei palattakaan kahta kyynärää eli kättelyetäisyyttä lähemmäs.

Valmiuslaista ja valtioneuvoston asetuksista riippumatta joka vuosi tulee kesä, jolloin jokaisella on ystäviä kärpästen ja hyttysten hahmoissa. Paitsi helsinkiläisillä, jotka elävät niin luonnottomassa ympäristössä, että hyttysetkään eivät selviydy siellä.

Paarmojen poskisuudelmat joku viranomainen saisi kyllä kieltää.

OsKu

Kirkko keskellä kylää Monissa suomalaisissa kylissä ja kaupungeissa kirkkorakennukset ovat selkeästi näkyvillä. Kirkkorakennuksen ympärillä on perinteisesti hautausmaa. Näin on myös täällä Pertunmaalla. Meillä on oma kaunis puukirkko. Sitä ympäröi kaunis, hyvin hoidettu hautausmaa. Kirkkorakennuksen historiaan kannattaa muuten tutustua.

Kuolema ja kuoleminen pyritään meidän aikamme Suomessa myös eristämään arkielämästä. Kirkko keskellä kylää, keskellä elämän arkea, on hieno asia. Kirkko on olemassa, koska tänne synnytään, täällä eletään ja täällä kuollaan. Kirkko on olemassa, koska on ylösnousemus. Kuolema ei ole kaiken loppu vaan uuden alku.

Pertunmaalla on vielä yksi erityispiirre.

Kylän keskellä on toinenkin hautausmaa, vanha hautausmaa. Pitkään Aasiassa asuneena hautausmaiden sijainti asutuksen ja liike-elämän keskellä pistää silmään.

Taiwanilaiset vieraamme ovat täällä vieraillessaan tätä joskus kommentoineet.

Taiwanissa haudat ovat yleensä kaukana maaseudulla tai vuorten rinteillä. Kuolema pelottaa. Erilaisten uskomusten takia haudat eivät ole myöskään järjestyksessä riveittäin vaan hyvinkin erilaisissa asetelmissa.

Taustalla on pelko elämän järjestyksen ja tasapainon järkkymisestä, ihmisen kohtalosta. Haudoilla käydään yleensä vain kerran vuodessa.

Elämä on matka ajasta ikuisuuteen. Tästä elämän matkasta kertoo myös se mitä kirkkorakennuksen sisällä meille avautuu.

Me käymme ovesta sisään. Elämän matkallamme meille tarjotaan Jumalan ikuista sanomaa ja pyhiä sakramentteja. Alttarin kautta kuljemme Kristus -uhrin ansiosta kohti ikuisuutta.

Pertunmaa on hieno paikka. Meillä on kaunis kirkko, josta saamme ylpeinä kertoa ja jota saamme esitellä kaikille tänne saapuville vieraillemme.

Sunnuntaisin kokoonnumme yhteiseen messuun klo 13. Tervetuloa.

Juha Ijäs, vs. kappalainen

18

Tervehdys nuorisotoimesta!

M

aailma muuttuu, trendit muuttuvat, työmuodot muuttuvat, mutta yksi asia mikä pysyy on meidän ihana, aktiivinen nuoriso.

Pertunmaalla perusnuorisotyötä toteutetaan pääsääntöisesti Nuorten tilalla PNT:llä. Tilan valvomisen lisäksi nuoriso-ohjaaja järjestää erilaisia retkiä ja tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Nuortentila Pnt on tarkoitettu kuudesluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. Nuorten tila on sekä kevät-, että syyskaudella auki noin 3 iltana viikossa viisi tuntia kerrallaan. Parillisilla viikoilla Pnt on auki myös lauantaisin. Kesäkautena nuorten tila on pääosin suljettu, mutta aukiolosta tiedotetaan sähköisesti eri kanavien kautta. Aukiolojen toimivuutta tarkastellaan jatkuvasti ja muutoksia on mahdollista tehdä niiden mukaan. Joka toinen viikko torstaisin järjestetään nuorten peli-ilta Kuortin kirjastossa, jolloin Pnt kiinni. Kirjaston peli-ilta on tarkoitettu kaiken ikäisille lapsille ja nuorille.

Nuortentila Pnt:llä järjestetään paljon teemailtoja. Toiminnan suunnittelee nuoriso-ohjaaja, ja se on pienimuotoista ja matalakynnyksistä tai omatoimista sekä vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Teemat voivat vaihdella ruuanlaitosta ihmisoikeuksiin tai hyvinvointiin ja niiden usein tarkoituksena on herättää ajatuksia. Toiminta perustuu nuorten toiveisiin ja heitä kiinnostaviin tai heidän arkeensa liittyviin asioihin.

Pnt:n nuorten illat koostuvat ensisijaisesti nuorten vapaasta olemisesta, ja aiheet kumpuavat ensisijaisesti nuorista käsin.

Nuoriso-ohjaaja keskustelee nuorten kanssa heitä kiinnostavista asioista ja ohjaa tarvittaessa keskustelua. Nuoriso-ohjaaja toimii luotettavana aikuisena, jonka kanssa voi keskustelun lisäksi, vaikka pelailla ja leipoa. Tekemisen ohessa tutustuminen on helpompaa ja sitä kautta myös luottamussuhteen luominen nuorten kanssa.

Digitaalisen nuorisotyön osuus on voimistunut huomattavasti. Korona toi mukanaan nopealla aikataululla paljon uutta opittavaa myös meidän nuorisotoimeemme. Löytyy discordia, tiktokkia, snäppiä, instaa, whatsappia, facea (vanhemmalle väelle) ja mitä niitä nyt onkaan. Siirryimme palveluinemme verkkoon. Osa hyväksi havaituista toimintamalleista, jotka siirtyivät osaksi nuorten arkea, jatkavat elämäänsä myös Koronan jälkeen. Nuortentila toimii myös Discordissa ja yhteydenotot eri kanavien kautta tarjoaa nuorille helpon ja välittömän keinon kommunikoida kanssamme. Nämä palvelut eivät toki vähennä naamakkain jutusteluja ja perus nuorisotilatoimintaa, vaan sähköiset palvelut tukevat jo olemassa olevaa ja tarjoavat meille kaikille lisää mahdollisuuksia tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa. Kenties, joku erilaiseksi itsensä tunteva nuori löytää saman henkisen nuoren ja pääsee keskustelemaan aiheista, joista kukaan muu Pertunmaalla ei ole kiinnostunut. Maailma on laajentunut joka suuntaan.

Niin se vaan on, maailma muuttuu, trendit muuttuvat, työtavat muuttuvat ja kyllä nuoretkin muuttuvat tai ainakin heidän tarpeensa. Tarpeisiin vastaaminen ja vauhdissa mukana pysyminen on meidän tehtävämme ja ehkä siinä samalla muutaman kiven ja möykyn poistaminen heidän poluiltaan.

Teksti: Jaana Nummiranta

19

Hautalat saivat asukkaikseen jälleen lapsiperheet

Teksti: Kaisa Karlsson

Lapsuus maalla selittää sen, miksi omatkin lapset halutaan kasvattaa maaseudulla Kaksi lapsiperhettä asettui Pertunmaalle.

Sattumalta Hautala on molempien kotitilojen nimi. Pariskuntien toisilla osapuolilla on sukujuuret paikkakunnalla, mutta puolisot löytyivät muualta.

Paluu vanhaan ja loikka uuteen Lihavanpäässä sijaitseva Hautalan tila on ollut Kongan suvulla vuodesta 1934. Nyt tilaa asuttavat Kirsi Tonder ja Tuomo Konga, Eemeli 3 v. ja Iita 9 kk. Tuomo on jatkanut virallisesti vuodesta 2014 tilalla, minkä ohessa toimii myös rekkakuskina.

- Tilan tunnearvo ja sen pitkä historia vaikuttivat tilalle jäämiseen. Ja on myös kiva, että omat vanhemmat löytyvät läheltä ja auttavat paljon, Tuomo Konga kertoo.

20

Maalaisjuuret omaava Kirsi Tonder muutti muutama vuosi sitten Lahdesta Tuomon kotitilalle ja kertoo sopeutuneensa Pertunmaalle hyvin.

- Ilahduttavaa oli, miten helppoa tänne on ollut uutena kuntalaisena kotiutua. Olen Somerolla maatilalla syntynyt ja kasvanut.

Lahdessa ehdin asua kuitenkin 20 vuotta, missä minulla oli oma kauneushoitola.

Lopetin sen jäädessäni äitiyslomalle, Kirsi Tonder kertoo.

Tällä hetkellä aika menee tiiviisti kahden pienen lapsen kanssa, osasyy siihen, miksi he asuvat maalla tällä hetkellä.

- Maalle muuton on aika pitkälti aiheuttanut molempien verenperintö. Kun itse

kasvaa onnellisen lapsuuden maalla ja pienessä kunnassa, näkee sen myös parhaana tapana kasvattaa omat lapset. Mielestäni maalta kasvaa reippaita, ahkeria ja yritteliäitä nuoria, toteaa Kirsi Tonder.

”Perunat, omenat, luumut, raparperin ja viinimarjat saa omasta puutarhasta!”

Kirsi Tonder iloitsee.

Kaisa ja Tomi Karlsson sekä lapset Eemil 4 v. ja Elsa 7 v. asuttavat Hartolantiellä sijaitsevaa Hautalaa, joka on ollut vuodesta 1900 samalla suvulla neljän sukupolven ajan. Viljelystä tai karjaa Karlssoneilla ei ole, vaan molemmat käyvät talon ulkopuolella töissä.

Kaisa Karlssonilla vierähti parikymmentä vuotta eri kaupungeissa, kunnes viisi vuotta sitten oli aika palata lähtöruutuun Pertunmaalle lapsuudenkotiin.

- Pertunmaalla vietetty lapsuus on jättänyt mukavat muistot. Kun esikoisemme syntyi ja omat vanhemmat alkoivat vanhenemaan ja väsymään omakotitalon hoitamiseen pihoineen, aloimme pohtia muuttoa lapsuudenkotiini. Lähdimme kuitenkin sillä asenteella, että kokeillaan, toteaa Kaisa Karlsson.

Pääkaupunkiseudulla kasvanut Tomi Karlsson hyppäsi puolestaan uuteen.

- Minä lähdin kohti tuntematonta. Täällä viihtymiseen ovat vaikuttaneet mahdollisuus omaan tilavaan asuntoon, pihaan ja rauhaan sekä kiinnostava työ. Kiireettömyyden tunne eri paikoissa on myös mukavaa. Yhteydenpitoa kaupungissa asuviin ystäviin voi pitää sosiaalisen median kautta ja Helsingissä käydään parin kuukauden välein, Tomi Karlsson summaa.

Lapsiperheen edut ja maaseudun rauha miellyttävät Hautalaisia Pertunmaalla on panostettu lapsiperheiden tukemiseen ja siitä perheet antavat kiitosta.

- Pertunmaalle muutossa oli ehdottomasti hyvä asia kotihoidontuen kuntalisä ja ilmainen päivähoito, Tonder iloitsee.

- Lisäksi täällä koulu- ja päiväkotiryhmät ovat pieniä ja esimerkiksi päiväkodin henkilökunta vaihtuu vasta eläkeiässä, naurahtaa Kaisa Karlsson.

Molemmille pariskunnille oma rauha ja piha näyttäytyvät tärkeinä tekijöinä maaseudulla viihtymisessä.

- Pimeys ja hiljaisuus täällä voisi yllättää, mutta kun iltaisella katselee tähtitaivasta ja kuuntelee maaseudun rauhaa, tulee vain kotoisa olo, Kirsi Tonder sanoo.

Tervettä tekemistä löytyy aina.

Tomi esittelee oman ”kuntosalin” komeita halkopinoja.

Lapsilla on mukavasti turvallista tilaa leikkiä omassa pihassa.

21

Pertunmaan kiviset muistomerkit

1

Pertunmaalta löytyy kymmenkunta kivistä muistomerkkiä. Ne on pystytetty erilaisten merkittävien tapahtumien tai asioiden muistoksi. Arkielämässä ei niitä helposti huomaa, johtuen siitä, että ne ovat hajallaan ympäri kuntaa eivätkä ole helposti silmiin sattuvia. Ohessa pieni esittely muistokivistä.

Polttohautojen muistokivi Kiven pystytti Pertunmaan Lions Club Vanha-Rantalan talomuseon alueelle. Kuuselan tilalta löytyi vuonna 1928 runsaasti esineitä sisältävä rautakautinen polttohauta. Rautakausi päättyi noin 1300 jKr. Hauta on ajoitettu siten, että hautauksen aikaisin ajankohta voisi olla vuosi 932 jKr. Haudan runsas esineistö on nähtävillä Kansallismuseossa. Löydön lähistöllä on ilmeisesti muitakin hautoja, joita ei ole avattu.

2

22

Kivisten peltojen raivaajien muistokivi Kiven ovat pystyttäneet Pertunmaan, Kuortin ja Koirakiven maamiesseurat kivisten peltojen raivaajien työn kunnioittamiseksi.

Pertunmaan pelloista n. 80 % on hyvin kivisiä moreenimaita. Voimakkainta raivaus oli 1950-luvulla, jolloin kiviä raivattiin noin 500 hehtaarilta. Työhön kehitettiin jatkuvasti parempia koneita. Joskus samoja lohkoja voitiin kivetä kahteen kertaan. Työ oli raskasta, mutta palkitsevaa. Sen ansiosta viljelyssä voitiin ottaa käyttöön koneita ja helpottaa viljelijöiden työtä. Sadotkin paranivat. Kivi sijaitsee aivan kunnantalon edessä.

3

Sotaan lähdön muistokivi Sen ovat pystyttäneet veteraani- ja reserviläisjärjestöt Lihavanpään koululle. Jatkosodan syttyessä palvelukseenastumismääräyksen saaneet kokoontuivat 18.6.1941 silloisella suojeluskunnan talolla eli nykyisellä nuorisotalolla, josta heidät ohjattiin Lihavanpään koululle, missä muodostettiin jalkaväkirykmentti 43:n kolmannen pataljoonan seitsemäs komppania. Pertunmaalaisia oli noin 150 miestä. Ahvenniemessä muodostettiin erikseen kranaatinheitinjoukkue.

Muistolaatassa lukee ”tältä paikalta lähtivät Pertunmaan miehet maatamme puolustamaan. 1939-1945.”

4

Kirvesniemen pommituksen muistokivi

Kuortin työväenliikkeen muistokivi

Talvisodan lopulla 2.3.1940 klo 00.15 etelästä lentäneet viholliskoneet pudottivat 8 pommia, jotka putosivat Kirvesniemen pellolle, metsään ja läheiseen järveen. Onneksi vain ikkunoita rikkoutui ja talo sai sirpaleosumia. Pommitus saattoi olla koneiden suunnistusvirhe tai jotain sellaista, joka pakotti pääsemään pommeista eroon. Tauno Honkasen esityksestä sotilaspiiri kiinnitti muistolaatan kiveen, jonka pommi oli nostanut pellosta. Kivi sijaitsee Kirvesniementien varrella.

Markus Pulierin muistokivi Markus Pulier 1837 – 1915 ajoi voimakkaasti oman kirkon rakentamista Pertunmaalle. Kun pitkien ponnistelujen jälkeen siitä ei tullut mitään, hän ryhtyi yksin toimeen ja rakensi rukoushuoneen, joka palveli pertunmaalaisia vuodet 1907 – 1928 kunnes oma seurakunta ja kirkko vihdoin saatiin. Markun rukoushuone sijaitsi aivan lähellä paikkaa mihin kirkko rakennettiin.

Muistomerkin on pystyttänyt Lions Club Pertunmaa. Muistokivi on kirkonmäellä.

Markun hauta on Hartolan hautausmaalla.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Toisen maailmansodan jälkeen Pertunmaalle asettui asumaan noin 200 Karjalan siirtolaista. He olivat joutuneet jättämään kotinsa.

Muistomerkki kunnioittaa samalla edellisiä sukupolvia ja heidän työtään. Kiven on veistänyt Veikko Leppänen, ja sen pystyttivät Pertunmaan karjalaiset. Muistomerkki on kirkon vieressä. Lähellä olevan sankarihautausmaan muistoristi on myös Veikko Leppäsen tekemä.

5

Kiven laatassa olevaa tekstiä mukaellen todetaan, että tällä paikalla on ollut Kuortin työväentalo Karhula. Vuonna1906 Kuorttiin perustettiin Torppariosasto, joka toimi Mäntyharjun työväenyhdistyksen alaosastona. Suomen itsenäistyttyä Kuorttiin perustettiin itsenäinen työväenyhdistys vuonna 1920. Seuraavana vuonna vappujuhlat olivat omassa talossa, Karhulassa. Vuonna 1927 aloittivat toimintansa opintokerho Säde ja Pertunmaan työväen urheilijat. Ne toimivat vaihtelevalla innolla kunnes 1960-luvulla toiminta alkoi hiipua. Uusi, vuonna 1958 rakennettu työväentalo jouduttiin myymään vuonna 1971. Muistokivi on Kuortissa lähellä entisen säästöpankin talon päätyä.

1

Ryssäntappukivi

2

Polttohautojen muistokivi

3

Kivisten peltojen raivaajien muistokivi

4

Sotaan lähdön muistokivi

5

Kirvesniemen pommituksen muistokivi

6

Markus Pulierin muistokivi

7

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki

8

Kuortin työväenliikkeen muistokivi

Ryssäntappukivi Kivi on saanut nimensä siitä, kun muonamies Anders Lindgren surmasi laukkuryssä Karp Wolkoffin tämän kiven vieressä 6.3.1873. Murhan tekijä paljastui pian ja hän tunnusti tekonsa. Anders kuvitteli saavansa hyvän saaliin, mutta Wolkoffin laukku oli lähes tyhjä. Anders tuomittiin Hartolan käräjillä teloitettavaksi, mutta rangaistus muutettiin karkoitukseksi Siperiaan pakkotyöhön. Oikeusprosessi oli erittäin nopea. Se sisälsi murhan tutkimukset ja kävi läpi kolme oikeusastetta seitsemässä kuukaudessa.

Todettakoon, että Suomessa viimeinen teloitus siviilioikeuden määräämänä tapahtui vuonna 1826. Nykyisissä kartoissa paikan nimi on murteellisesti Ryssäntappu. Kivi sijaitsee Kelkyttee järven lounaispuolella.

Teksti: Jorma Syvälahti

8

6

7

23

Mökkeilyyn voi yhdistää vanhat ystävät ja entiset harrastukset ”Voi nenä! Eipä ollut tullut taaskaan käytyä mökillä – mitähän niille vanhoille kavereille kuuluu? Mahakin vaan kasvaa”.

Ei hätää! – Tässä jutussa on yksi ratkaisuehdotus.

Vapaa-ajan asunto saa uutta ulottuvuutta, kun se valjastaa ystävyyssuhteiden ylläpitoon ja kuntoharrastusten käyttöön. Syksyiset päivät sopivat oikein hyvin tähän tarkoitukseen. Kalenterissa on yleensä tilaa syyskuun-marraskuun viikonloppuina. Sadekeli on todennäköistä, mutta aurinko voi aina yllättää.

Ystäviä tarvitaan. Miehille omien sosiaalisten suhteiden ylläpito ei perhe-elämän tuoksinassa ole aina itsestään selvää. Keski-iässä suhteiden rippeet on kerättävä ja rakennettava loppuelämän perustaa. Huimaa on, jos onnistuu kokoamaan viikonlopun retkeilyn vanhan porukan, jonka kanssa tapaamiset ovat jääneet ruuhkavuosien (-vuosikymmenten) jälkeen vähälle.

On mahtavaa palauttaa ruohottuneita ystävyyssuhteita.

Operaatioon ei tarvita kuin lauantai ja sunnuntai iltapäiviin. Liikkeelle lauantaina esimerkiksi klo 8.00, mahdollisuuksien mukaan kimppakyydeillä kohti vaellusreittiä. Siinä klo 10.30 pääsee jo maastoon reput selässä ja kartta kädessä. Mahtava tunne!

Kaksi-kolme tuntia kävelyä vanhalla kaavalla: 50 minuuttia liikettä ja 10 taukoa.

Kunnes saavutaan lounaspaikalle, jossa tunti ruoanlaittoa, syömistä ja elpymistä.

Kummasti sitä vain taas jaksaa lähteä paluumatkalle.

Tunnit kuluvat siivillä. Tuntuu kivalta, kun voi katsella luontoa ja puhella ystävien kanssa kiireettä, aikaa kun riittää. Kun seuraavalla kerralla kunto riittää paremmin ja kenkien säätö on kohdallaan, nousee päähän oikeutettu tyydytyksen tunne.

Kun väsyneen mutta onnellisen retkueen matka mökille alkaa siinä puoli viiden maissa, voi laskea, että saunan uuni syttyy viimeistään puoli kuudelta ja orkesteri pääsee saunaan puoli seitsemältä, ei riemulla ole rajoja. Urakka on takana ja homma on hoidettu. Järvi tulee tutuksi ja juttu luistaa. Vähitellen ruokakin valmistuu. Illan tullen tutumaan. Aamulla aamupala, kiireetön lähtö paikkakuntaa esittelemään ja siitä kotiin. Iltapäivällä homma on hoidettu ja sunnuntai-iltana on vielä aikaa muulle. Ihan normi-viikonloppu muuttuu merkitykselliseksi.

Ensimmäisellä kerralla jollakin hiertyy jalka, joku varuste on jäänyt pois, tekstiilit olisi voinut valita tarkemmin, rasituksen määrä yllättää, mutta ne vain antavat pontta ottaa ensi kerralla asiat paremmin huomioon ja kasvattaa kuntoa reippailla iltakävelyillä.

24

Kaupassa voi käydä jo torstaina. Suotavinta on tehdä ostoksia Pertunmaan omista kaupoista. Retkivarusteiden pakkaaminen on syytä aloittaa viimeistään keskiviikkona, koska silloin jää vielä aikaa nukkua parin yön yli. Muistaa sitten vielä ne, pahus jo olisivat unohtuneet, tulitikut minigrippiin, kenttäpullot ja retkipuukko.

Yleensä miehillä on armeijakin käytynä ja eräretkeilyn tuntumaa nuoruuden ajoilta. Saattaa löytyä vielä erävarusteita, jotka ovat täydessä iskussa parin vuosikymmenen takaa ja vaativat vain käyttöä. Kun sitten pääsee kokeilemaan kestävyyttä ja maastotaitoja ja siitä kaiken jälkeen selviää, voi huomata, että uusi joka vuosi toistettava harrastus on löytynyt.

Retkireittejä taukopaikkoineen ja laavuineen on mukavasti, kiitos Pertunmaan kunnan hienoista palveluista. Yksi reitti lähtee Kuortin koululta ja toinen kirkonkylän urheilukentältä. Reiteillä on vaihtelevia maisemia ja maastoa, välillä ollaan ihmisten ilmoilla ja välillä suon siimeksessä.

Hyvä vaihtoehto on myös Repovesi. Kun retkiä tekee usein, kaikki paikat tulee etsittyä ja koluttua.

Pointtina tässä on se, että nimenomaisesti huomaa miten toimiva Pertunmaalla oleva vapaa-ajan asunto on sosiaalisten suhteiden hoidon ja kuntoliikunnan suhteen. Mikään ei ole kaukana, kaikkea on ja ne toimivat.

Sami Karhu Mökkiläinen Pertunmaalla vuodesta 2004

Kaskivalkeat

P

ertunmaan vaakuna on Tapio Valliojan suunnittelema. Vaakuna kuvaa hienolla tavalla kunnan syntyvaiheita ja satoja vuosia jatkunutta kaskiviljelyaikaa. Vaakuna otettiin käyttöön vuonna 1965.

Punaisella pohjalla on kolme tulenlieskaa, jotka kuvaavat kaskivalkeita ja joiden päällä on tumma liekeistä nouseva tähkä.

Se kertoo kaskesta saatavasta sadosta. Pertunmaan alue sopi kaskiviljelyyn erittäin hyvin koska puusto oli lehtipuuvaltaista ja helposti kaskettavaa. Viimeinen kaski lienee Pertunmaalla poltettu 1940-luvulla.

Teksti: Jorma Syvälahti jo silloin yksityisten valtaajien omistuksessa ja tavan mukaan omistaja antoi nimensä alueelle. Silloin elettiin aikaa, jolloin kirjallisia dokumentteja ei vielä tehty, mutta voimme tehdä johtopäätöksiä. Hyvin suurella todennäköisyydellä Perttu on ollut yksi näistä valtaajista. Alue on ollut hänen metsästysmaansa ja myöhemmin myös kaskimaansa. Hän ei rakentanut sinne vakituista asuntoa, vaan hyödynsi maitaan

esim. Sysmästä käsin kuten muutkin lähellä olleet valtaajat. Alueen kerrotaan olleen hyvin rauhaton ja vaarallinenkin rajasta johtuen. Asuttu Pertunmaan kylä syntyi vähän myöhemmin. Kaikki käytettävissä oleva tieto viittaa edellä esitetyn mukaisiin tapahtumiin.

Oli Pertun kohtalo mikä hyvänsä, hän antoi nimensä kylälle ja myöhemmin Pertunmaan kunnalle. Vuosisatojen aikana nimi on hieman vaihdellut kunnes 1850-luvulta lähtien se on ollut Pertunmaa.

Kaskivalkeat julkaisu kunnioittaa Pertun ja pertunmaalaisten sitkeää työtä. On helppo yhtyä Pertunmaan historian kirjoittajan Erkki Kinnusen sanoihin, pertunmaalaiset ovat vuosisatojen mittaan tehneet kovaa työtä, taistelleet, kärsineet ja iloinneetkin kuntansa puolesta.

Pertunmaan nimi mainitaan kirjoitetussa muodossa Perdomma ensimmäisen kerran vuonna 1501, mutta on katsottava, että alueen nimenä se on ollut käytössä mitä ilmeisimmin jo 1400-luvun alussa, jolloin Perttu valloitti itselleen suuren maa-alueen Peruveden itäpuolella. Mm. heimorajankäynnin asiakirjojen mukaan alueet olivat

Pertunmaan historia -kirja ostettavissa kunnantalolla ja Talvikissa, 40 €

Uusia tarinoita ja tuoreita ideoita joka kuukausi!

Kodin Pellervo on lehti sinulle, joka nautit arjen askareista, käsitöistä ja ruoanlaitosta sekä luonnosta ja puutarhasta. Joka numerossa on asiaa myös hyvästä olosta ja terveydestä. Tilaajana saat tuhdin lukupaketin ja tuoreita ideoita kerran kuussa suoraan kotiisi.

Tilaa kotiin tai lahjaksi!

kodinpellervo.fi tai puh. 020 413 2636

KP_210x120_ilmoitus.indd 1

25 6.3.2020 12:53:57

Yrittäjyys kantaa Pertunmaata Pertunmaa on pienten yritysten paikkakunta. Useimmat heistä ovat yksinyrittäjiä tai oman perheen voimin toimivia. Enemmän työpaikkoja tarjoavia tai kasvua hakevia on vähemmän. Tämä on tyypillistä monissa pienissä kunnissa, joissa oma markkina-alue on pieni. Toivottavaa onkin, että mahdollisimman moni ryhtyisi hakemaan kasvu-uraa, jolloin saataisiin uusia työpaikkoja. Tällä tavalla edistetään yritysten omaa ja koko kunnan elinvoimaa.

Myös uusien yritysten perustaminen ja sukupolvenvaihdosten onnistunut toteutuminen sen edessä oleville on tärkeä asiai.

Tästä onkin nähty lähiaikoina hyviä tuloksia. Kuitenkin on vielä monia, missä tämä tilanne on vaiheessa. Tuskin yksikään ”työyritys” niin kuin voi pertunmaalaisia pienyrityksiä kuvata, ei ahnehdi jatkajilta suuria rahoja. Ollaan tyytyväisiä, kun toiminta jatkuu. Jos kovin moni joutuu tämän takia lopettamaan, siirtyy paljon hyviä ja tuottavia palveluita muille paikkakunnille. Tämä näkyy sitten kunnankin taloudessa, mikä puolestaan hidastaa kaikkea kehitystä.

Suomen yrittäjät ry jäsentensä edunvalvojana.

Pertunmaan yrittäjäyhdistykseen kuuluu puolet Pertunmaan yrityksistä, n. 60 jäsentä. Tämä on valtakunnallisestikin ottaen erinomainen järjestäytymisaste.

Rakennepalvelu Peltola

• Kaivutyöt 3/8t telakaivurilla + teladumpperi -salaojat, sadevesiviemäröinnit ym.

• Kantojen jyrsintä • Rakennuksien korjaus- ja huoltotyöt • Kattolumityöt, pihatyöt

• Kaapelien ja putkistojen näytöt -sähkö, puhelin, kuitu, vesi, viemäri, lämmitys ym.

• Kosteusmittaukset jakuivaukset • Otsonointi/ionisointi -hajujen poistot; huoneistot, kesämökit, autot, savuvahingot ym.

• Lämpökuvaukset • Korinosturi 20:een metriin

Rakennepalvelu Peltola 19420 Mansikkamäki puh. 0400 379 197 • marko.peltola@rivakka.net

Yhdistyksen yksi tärkeimmistä toimista on kuntavaikuttaminen. Tällä pyritään yhdessä kunnan elinkeinotoimen kanssa parantamaan yritysten ja yrittämisen toimintaedellytyksiä paikkakunnalla.

Erityisen tärkeää se on nyt kun elämme tämän koronakurimuksen kanssa.

Uusia työpaikkoja syntyy vain tuottavan yritystoiminnan kautta. Siksi se on avainasemassa paikkakunnan elinvoiman ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Hyvän yrittäjähengen ylläpitäminen, nuorten innostaminen ja kasvattaminen yrittäjyyteen onkin Pertunmaan tulevaisuuden kannalta aivan ykkösasia.

Toivotan kaikille nykyisille ja uusille yrityksille, yrittäjille ja kaikille yrittäjähenkisille ihmisille menestystä työniloa ja uusia kehitysajatuksia ja näkymiä tulevaisuuteen.

Risto Salminen Pertunmaan Yrittäjät ry puheenjohtaja

26

uosi S Pertunmaalaista - se on kotiin päin -

Paikalliset tuotteet ja palvelut löydät kunnan nettisivuilta

www.pertunmaa.fi/yritysluettelo

AIDOT METSÄNHOITOTYÖT PUUNKAADOT SAUNAPALVITUOTTEET MÖKKITALKKARI PALVELUT - kinkku, kasleri, kylki, erilaiset makkarat

Pertunmaata rakentamassa

Tuttuun tapan meiltä myös lämminsavulohi, katkarapuherkku, lohilevite ja graavituotteet.

Nyt voit tilata haluamasi tuotteet etukäteen, pakkaamme ne valmiiksi.

(suosimme maksuvaihtoehtoina Mobilepayta tai lähimaksua.) ja tuotteiden nouto sujuu nopeasti ”luukulta”.

Kun maku ja tuoreus ratkaisee!

VANKALLA KOKEMUKSELLA JA AMMATTITAIDOLLA! HUOM! usta st Asiantuntijapalvelut:

u Teemme sav

Arviot, lausunnot, veroilmoitukset, puukaupan rkitusta myös ja pu avustaminen ja kiinteistökauppojen avustaminen önä.

Mökkitalkkari palvelut:

Kiinteistötyöt ja puunkaadot yms.

rahtity akkarat.

Sis. myös m

KIMMO JUNTUNEN Yhteydenotot

Metsätalousteknikko Jarno Prittinen Puh. 040 965 0216 • kimmo.juntunen@hotmail.fi 040 826 7709 Mäyrätie 2 19410 KUORTTI Kimmo Juntunen Tmi liljendalinkala@gmail.com

a SÄHKÖVESA

Sah

T:MI

u

kenttäsir a t kk s Myös valmista sahatavaraa

llä e li

T

www.hentinen.com

• Sähköasennukset • Sähkökorjaukset • Sähkösuunnitelmat

Vesa Kämppi Puh. 0400 355 918 vesa.kamppi@co.inet.fi

Voitto Heikkilä 040 544 7410 voitto.heikkila@gmail.com 27

Pertunmaa • Mäntyharju • Hirvensalmi • Ristiina • Suomenniemi

Sähköpalvelu SalamaSiili • Sähkötyöt • Suunnittelu • Tarvikkeet

• Aurinkojärjestelmät • ATK-palvelut • Antennityöt

Aurinkoarkku

VALMIIKSI RAKENNETTU kokonaisuus sähköttömille mökeille keväästä syksyyn.

MAARAKENNUSTYÖT Talonpohjat • Jätevesijärjestelmät Monipuolista maarakennusosaamista Hinta 2600 €

Kalliomursketta

Kysy lisää!

0400 656 593 / Teijo Lehto teijo.lehto@pp4.inet.fi 0400 656 886 / Matti Lehto

Laitteistolla voit käyttää 12V: jääkaappia, valaistusta, TV:tä, radiota, ladata puhelimen yms. Invertterillä voit käyttää 230V sähkölaitteita rajoitetusti esim. vesipumppua ja tietokonetta

Otso Paakkinen

Katso enemmän ne tistä!

050 333 1033 otso.paakkinen@hotmail.com

www.sahkopalvelusalamasiili.fi

ma-pe

7-20

Siellä missä sinäkin.

28

la

7-18

su

12-18

Kysymyksiä Arille Vuoden 2019 Pertunmaan vuoden yritys, Ari Vainikka Oy Teksti: Risto Salminen Ketkä ovat asiakkaitasi Asiakkaitani ovat rakennusliikkeet ja yksityiset asiakkaat melko tarkkaan fifty - fifty Onko yrityksessäsi työntekijöitä Tällä hetkellä yrityksessäni on neljä työntekijää itseni lisäksi. Näistä on kaksi vakituista ja kaksi kausityöntekijöitä.

Kuka olet Olen Ari Vainikka, 64 v Missä asut Pertunmaalla Mansikkamäen kylällä, entistä koulua vastapäätä.

Minkälainen perhe Sinulla on Avovaimo Sinikka, hän asuu Heinolassa.

Tytär Minna ja miehensä Pasi, heillä on kolme poikaa Miko 15 v, Onni 13 v ja Luka 11 v.

Mitä teet työksesi Maalausalan töitä. Varsinaisen maalaamisen lisäksi , tasoitetyöt, tapetoinnit ja laatoitukset. Joskus tehdään kaikkia mahdollisia rakennusalan töitä, jos perustyömaalla on tarvetta.

Kuinka Sinusta tuli yrittäjä Jatkan isäni perustamaa yritystä hänen jälkeensä. Aloitin yrittäjänä vuonna 1995.

Mikä on parasta työssäsi Näkee heti työnsä jäljen. Yrittäjän vapaus on hyvä juttu. Työmaat vaihtelevat tiheään tahtiin. Pääsee tapaamaan erilaisia ihmisiä asiakkaina. Jokainen työmaa erilainen, ja kaikissa on omat haasteensa. Vaihtelevuus onkin alan elämän suola.

Onko Sinulla jatkajasta tietoa Ei ole jatkajaa tiedossa.

Tarjouksia otetaan vastaan.

Suositteletko yritystoimintaa nuorille jos, niin miksi Suosittelen nuorille yritystoimintaa elämän urana. Yrittäjänä pääsee toteuttamaan omia ideoitaan ja kehittämään vapaasti omaa osaamista. Ja jos on ahkera ja taitava, niin tienaamaan kunnollisen toimeentulon.

Mitä harrastat vapaa-aikanasi Vapaa-aikanani ajelen vanhalla HarleyDavidson moottoripyörällä, legendaarinen Harrika, vm 55. Ajelujen välillä kunnostelen ajokkiani, ja puuhastelen perheeni kanssa yhteisiä juttuja.

Mitä muuta haluat kertoa lehtemme lukijoille työstäsi, harrastuksistasi ja elämästäni Työ vie työajan ja harrastus ja perhe vapaa-ajan. Ei jää aikaa, eikä ole tarvetta kehitellä suuria maailmaa syleileviä ajatuksia.

Entäpä varjopuolia Vapaa-aikaa voisi olla enemmän.

29

Kuortin kylällä on aktiivista toimintaa

K

uortin kyläyhdistys ry on perustettu 26.3.1982, nimi oli silloin Kuortin kylätoimikunta. Ensimmäisiä jäseniä oli 13, joukossa oli myös nykyinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Kylätoimikunnalla on ollut alusta alkaen monenlaista toimintaa. Ensimmäiset Pässi-iltamat olivat 28.8.1982 Veljespirtillä.

Arvonnan pääpalkintona oli elävä pässi.

Seuraavana vuonna Pässi-iltamat siirtyivät Kuortin Kisahalliin. Alkuaikoina Kuortin markkinoiden yhteydessä oli markkinatanssit Veljespirtillä. Myös äitienpäiväjuhla oli ohjelmassa vuosittain. Talkoilla tehtiin mm. Kuortin pururata ja tenniskenttä/luistelukaukalo vuonna 1987.

Kyläläiset ovat vaikuttaneet moniin asioihin. On taisteltu erilaisten asioiden puolesta - posti, pankki, koulu. Erilaisia rakennushankkeita on myös viety eteenpäin, mm. pyörätie.

Tänä päivänä kyläyhdistyksen toiminta on pienimuotoisempaa. Kyläyhdistyksen aktiivijäsenistökin on pienentynyt tuosta alkuvuosien 13 innokkaasta 5-6 toimijaan.

Pankki ja postipalvelutkin ovat siirtyneet kauemmas. Kyläläiset taistelivat pitkään myös Kuortin koulun puolesta, mutta vähentyneet oppilasmäärät johtivat koulun lakkauttamiseen. Vuosien saatossa alueelle 30

on tullut teollisuustoimintaa, ja uuden valtatien läheisyyteen on tullut paljon uudenlaisia yrityksiä. Kuortissa on aina oltu valtatie 5 vaikutuspiirissä, ja se on vaikuttanut kylään monin tavoin. Kylän ohi menee kolme eri valtatie 5 väylää.

Kyläyhdistyksen toiminnassa Pässi-iltamat ja joulun alla vauvakattiloiden jako kylälle vuoden aikana syntyneille ovat tärkeitä joka vuotisia tapahtumia. Uudempina tapahtumina ovat Lasten kesäkisat ja erilaiset myyjäis- ja kirpputoritapahtumat. Kuortin kyläyhdistys tekee yhteistyötä muiden yhdistysten ja alueen yrittäjien kanssa. Toiminnalla pyritään pitämään kylä asuttuna ja vireänä. Vuoden 2017 ponnistuksena Kuorttiin saatiin oma frisbeegolfrata. Yhdessä alueen yritysten ja aktiivisen talkoojoukon kanssa avattiin 9-väyläinen rata. Rata sopii hyvin aloittelijalle ja vähän edistyneemmällekin harjoitteluradaksi, vaikka ohikulkumatkalla taukoliikunnaksi. Radan tiedot löydät frisbeegolfradat.fi/ rata/kuortti-discgolfpark/ ja Facebookista nimellä Kuortin frisbeegolfrata.

Kuortin koulu toimii nykyisin kunnan omistamana Kuortin kylätalona osoitteessa Vanhatie 100. Kylätaloa voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Eri yhdistykset järjestävät kylätalolla tapahtumia, kansalaisopiston piirit kokoontuvat siellä ja kirjasto on avoinna torstaisin talviaikaan. Kesällä Kylätalon lähellä on söpö pieni Maitolaiturikirjasto, jonne voi tuoda omia jo luettuja kirjoja ja lainata toisten sinne tuomia kirjoja. Pertunmaan kunnan nuorisotoimi järjestää Kuortin kylätalolla suosittuja nuorten peli-iltoja ja kulttuuritoimi kesällä lasten ja nuorten Taideleirin.

Kuortin kyläyhdistys järjestää talolla aktiivisesti tapahtumia ja pyrkii olemaan mukana kehittämässä talon toimintaa yhdessä kunnan kanssa. Kyläyhdistys on koonnut yhteen luokkaan vanhoja kouluesineitä, syntyi museoluokka. Museoluokkaa on tarkoitus kehittää, ja pitää sitä avoinna tapahtumien yhteydessä.

Kyläyhdistyksen löydät Facebookista nimellä Kuortin kyläyhdistys, siellä ilmoitetaan tapahtumista. Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen kuortinkylayhdistys@gmail.com.

Teksti: Anita Antinniemi

Maitolaiturikirjasto löytyy Vanhatieltä

Kuortin Rautakauppa Ky

SOPIVASTI LÄHELLÄ

Rakennustarvikkeita ja maataloustavaraa

Meiltä

Avoinna: ma-pe 8–17 la 8–14 kesä pe 8–19

laiturielementit laiturijalat tarvikkeet

Tervetuloa!

LO T TA laiturit Katso lisää malleja www.lottalaiturit.fi

Pertunmaan APTEEKKI

varaosat ja tarvikkeet

Meiltä myös kuljetus!

Siilitie 2, 19410 Kuortti puh. 015-680 160 015-680 260 kuortinrautakauppa@kuortinrautakauppa.fi www.kuortinrautakauppa.fi

Kuortin ABC-liikenneasema Puh. 015 681 028 • www.pertunmaanapteekki.fi Avoinna ma-pe 10-18, la 9-15, su 11-15

Heinolan Kirkonkylän APTEEKKI

Heinolan ABC-liikenneasema Puh. 03 718 3991 • www.heinolankkapteekki.fi Avoinna ma-pe 9-18, la 9-17, su 11-17

AIDOT SAUNAPALVITUOTTEET - kinkku, kasleri, kylki, erilaiset makkarat Tuttuun tapan meiltä myös lämminsavulohi, katkarapuherkku, lohilevite ja graavituotteet.

Meidät löytää myös perjantaisin 12:00 alkaen Hartolan Jari-Pekasta Nyt voit tilata haluamasi tuotteet etukäteen, pakkaamme ne valmiiksi.

Autojen huollot

(suosimme maksuvaihtoehtoina Mobilepayta tai lähimaksua.) ja tuotteiden nouto sujuu nopeasti ”luukulta”.

Kun maku ja tuoreus ratkaisee!

• Määräaikaishuollot • Öljynvaihdot • Korjaukset • Pesut • Rengasmyynti •Myös rakaskalusto

HUOM! usta st emme savu

Te a myös ja purkitust nä. ö rahtity akkarat.

Sis. myös m

Ruuthin Paja Oy

Oravatie 2 19410 Kuortti Juho Ruuth 044 298 8760 Pekka Ruuth 0500 754 418 www.autokorjaamoruuth.fi

Yhteydenotot Jarno Prittinen

Mäyrätie 2 19410 KUORTTI

040 826 7709

liljendalinkala@gmail.com

31

Kesätyön tekemisestä kiinnostuneet pertunmaalaiset nuoret (14-28v.)

-yrittäjät haastattelussa

Hakekaa töitä! pertunmaa.4h.fi

Työtä tarjoavat yrittäjät, yksityiset ja kesäasukkaat:

Ottakaa yhteyttä pertunmaa@4h.fi tai puh. 0500 878 097.

Tarjotkaa nuorille töitä!

4H-YHDISTYS HOITAA ”PAPERIEN PYÖRITYKSEN” Mikä on 4H-yrityksesi nimi?

Niemisen ATK-apu Mitä palveluita tai tuotteita yrityksesi myy tai tuottaa?

Yritykseni tarjoaa ammattitaitoista ja asiantuntevaa tietokoneapua Pertunmaalla.

Miten pitkään olet ollut 4H-yrittäjänä?

Noin neljä vuotta.

Mikä on 4H-yrityksesi nimi?

Kiinteistöjen hoito- ja apupalvelu ProTop Mitä palveluita tai tuotteita yrityksesi myy tai tuottaa?

Yritykseni hoitaa pääasiassa kaikenlaisia pihatöitä, metsätöitä, renkaiden vaihtoja, aurauksia, traktori- ja mönkijätöitä, sekä nikkarointia ympäri vuoden. Töissäni minulla on mahdollisuus käyttää kaikenlaisia koneita, jotka helpottavat huomattavasti tekemistä, muun muassa: pienkoneet (moottorisaha, raivaussaha, trimmeri, mönkijä ja traktori), sekä liikun autolla monipuolisesti ympäri kuntaa ja tarvittaessa kunnan rajojen ulkopuolelle! Eli jos sinulla on jonkinlaisia pihanhoito- ja raivaus töitä yms. niin otathan yhteyttä!

Mitä asioita yrittäjyys on tuonut sinun elämääsi? (tai mitä toivoisit sen tuovan?)

Yrittäjyys on tuonut elämääni vastuuntuntoa, halua työskennellä ihmisten kanssa, sekä oppia yrittäjyydestä ylipäätänsä.

Miten sinuun saa yhteyden, kun haluaa palveluitasi/ tuotteitasi?

Puhelimella, joko tekstiviestillä tai soittamalla tavoittaa parhaiten. puh. 044 517 2000, Oskari Nieminen.

Miten pitkään olet ollut 4H-yrittäjänä?

Olen toiminut aktiivisesti 4H-yrittäjänä heinäkuusta 2019.

Mitä asioita yrittäjyys on tuonut sinun elämääsi? (tai mitä toivoisit sen tuovan?)

Toivoisin yritykseni tuovan jonkin verran työkokemusta eri työaloista, sekä korvaamatonta kokemusta, josta saisi esimerkiksi ansioluetteloon hyvät maininnat. Toki tavoittelen myöskin lisätienestiä koulutöideni ohessa, mutta pääasiassa kokemus ja erilaisten ihmissuhteiden luominen on ensiarvoisen tärkeää.

Miten sinuun saa yhteyden, kun haluaa palveluitasi/ tuotteitasi?

Minuun saa yhteyttä helposti melkeinpä milloin vain, missä vain ja miten vain! Helpoiten yhteyden saa jos soittaa puhelimella 044 213 8532 tai laittaa sähköpostia topi.toivonen02@gmail.com. Facebookissa yhteyden saa nimellä Topi Toivonen ja Instagramissa nimimerkillä t.toivonen.

32

Mikä on 4H-yrityksesi nimi?

Lomakerho Mitä palveluita tai tuotteita yrityksesi myy tai tuottaa?

Lasten vahtimista ja hoitoa pyyntöjen mukaan.

Miten pitkään olet ollut 4H-yrittäjänä?

Heinäkuusta 2019 lähtien Mitä asioita yrittäjyys on tuonut sinun elämääsi? (tai mitä toivoisit sen tuovan?)

Yritteliäisyyttä, ennakointia, suunnittelua, rahaa.

Miten sinuun saa yhteyden, kun haluaa palveluitasi/ tuotteitasi?

Fb: @Lomakerho puh. 045 850 8435, Kaisa Lehtimäki.

Mikä on 4H-yrityksesi nimi?

Taidesisko Mitä palveluita tai tuotteita yrityksesi myy tai tuottaa?

Myyn soittopalveluja juhliin ja tilaisuuksiin, sekä kuvitustöitä.

Miten pitkään olet ollut 4H-yrittäjänä?

Aloitin keväällä 2019 4H-yrittämisen.

Mikä on 4H-yrityksesi nimi?

Apuduunit Ratilainen.

Mitä asioita yrittäjyys on tuonut sinun elämääsi? (tai mitä toivoisit sen tuovan?)

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä puhelinsoitto tuntemattomasta numerosta merkitsi lehtimyyjää, mutta nyt se voi olla asiakas. Yrittäjyys on tuonut vastuuta ja haasteita, mutta erityisesti se on tuonut hienoja hetkiä ja hyvää mieltä minulle ja asiakkailleni - meille molemmille.

Mitä palveluita tai tuotteita yrityksesi myy tai tuottaa?

Pihahommia esim. nurmikon leikkuu.

Miten sinuun saa yhteyden, kun haluaa palveluitasi/ tuotteitasi?

Lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sisko.hottola@hotmail.com, soittamalla tai laittamalla viestiä numeroon 045 327 5075, Sisko Hottola.

Miten pitkään olet ollut 4H-yrittäjänä?

Vuoden suunnilleen.

Mitä asioita yrittäjyys on tuonut sinun elämääsi? (tai mitä toivoisit sen tuovan?)

Se on tuonut töitä ja kokemusta.

Miten sinuun saa yhteyden, kun haluaa palveluitasi/ tuotteitasi?

Viestillä tai soitolla 045 7875 3473, Iiro Ratilainen.

Mitä palveluita tai tuotteita yrityksesi myy tai tuottaa?

Esim. tavaroiden siirtoa traktorilla, puiden pinoamista, nurmikon leikkuuta ja muita pihatöitä.

Miten pitkään olet ollut 4H-yrittäjänä?

Perustin 4H-yritykseni 3.3.2020. Traktorityöt voin aloittaa elokuussa, kun olen saanut traktorikortin.

Mitä asioita yrittäjyys on tuonut sinun elämääsi? (tai mitä toivoisit sen tuovan?)

Rahaa ja kokemusta.

Mikä on 4H-yrityksesi nimi?

Jeren piha- ja traktorityöt

Miten sinuun saa yhteyden, kun haluaa palveluitasi/ tuotteitasi?

Soittamalla tai laittamalla viestin 045 641 3881, Jere Kuhanen.

33

PERTUNMAAN KUNNAN SÄHKÖINEN TIEDOTUSKANAVA

Seuraa tapahtumia kunnan nettisivuilta!

pertunmaa.fi

Painetun Kaskivalkeat-lehden lisäksi Pertunmaan kunnalla on sähköinen uutiskirje, joka on tarkoitettu sekä pertunmaalaisille että vapaa-ajanasukkaille. Digi-Kaskivalkeat ilmestyy neljä kertaa vuodessa tilattuna sähköpostitse. Uutiskirje sisältää Pertunmaan kunnan uutisia ja kuulumisia, tietoa, tapahtumia, kulttuuria, liikuntaa…

VOIT TIL ATA

uutiskirjeen osoitteesta www.pertunmaa.fi Samalla voit lähettää myös terveisiä ja toiveita kunnan päättäjille.

HYVIÄ LUKUHETKIÄ KASKIVALKEIDEN PARISSA!

Tule myymään TORILLE Maksuttomat myyntipaikat!

pertuntori pertunmaa.fi/tori

Tule koko perheen kesämuseoon ja ylläty!

VANHA-RANTALAN TALOMUSEO PERTUNMAA

Museotie, Pertunmaa

34

• Vaihtuvat näyttelyt • Elämyspiha-tapahtumat parillisien viikkojen lauantaisin Museolle on vapaa pääsy!

Aukioloajat ja lisätieto pertunmaa.fi/vanha-rantalan-talomuseo

Majoituspalvelut, maatilamatkailu ja mökkivuokraus Ahtiaisen Lomamökit Ay Puh. 040 565 4268 varaus@ahtiaisenlomamokit.fi www.ahtiaisenlomamokit.fi

2 mökkiä Pertunmaalla.

Lomamaalla Pinnun mökit Puh. 050 411 8531 info@lomamaalla.com www.lomamaalla.com

Persoonallisia mökkejä ryhmille, pariskunnille ja perheille. Pienimuotoiset juhlat ja kokouspalvelut.

Fish & Fun Holiday Village Puh. 0400 364 945 admin@fish-fun.fi www.fishfun.fi

Lomakylä.

11 eri kokoista mökkiä, rantasauna, uimaranta, soutu- ja moottoriveneet, kanootit. Hyvät kalastusmahdollisuudet.

Lomapesät Puh. 040 730 3146 erkki.lehtinen@lomapesat.fi www.lomapesat.fi

Mökkivuokrausta, savusauna, kotieläimiä.

Honkaniemen Huvilat Puh. 040 540 5531 / Liisa Puh. 0500 652 585 / Leo varaukset@honkaniemenhuvilat.fi www.honkaniemenhuvilat.fi

4 omarantaista huvilaa.

Mökkivuokraus Riksmanni Puh. 040 770 2393 riksmanni@hotmail.com www.nettimokki.com

2-4 hengen rantamökit.

Juniper-Huvilat Puh. 040 529 7606 pajajari@luukku.com www.juniper-huvilat.fi

3 huvilaa jotka ovat tasokkaita niin sisältä kuin ulkoakin ja sijaitsevat kauniilla ja rauhaisilla paikoilla.

Pippurin Lomamökit Puh. 050 560 5126 pippurin.lomamokit@surffi.fi www.huvila.net./295

Mökkejä ympäri vuoden.

Kauppi, Satu ja Juha Puh. 0400 863 469 / Juha Puh. 040 750 5405 / Satu

Mökkivuokrausta, majoitusta talviasuttavissa aittahuoneissa.

Rölliranta Puh. 0500 553 829 hannareetta.latvanen@gmail.com www.huvila.net/267

Mökki 6 + 4 hlö, järven rannalla. Ruuat mökille tilauksesta.

Kirvesniemen Lomamökit Puh. 0400 154 990 / Tarja Puh. 0400 517 820 / Jouni lomamokit@kirvesniemi.com www.kirvesniemi.com

Mökkivuokrausta ympäri vuoden, kotieläimiä.

Seppi Lomamökit Puh. 044 735 3726 www.seppi.fi

Tasokkaat mökit ympärivuotiseen käyttöön.

Kuortinkartano Puh. 015-680 414 Fax 015-680 456 toimisto@kuortinkartano.fi www.kuortinkartano.fi

Ruoka- ja majoituspalvelu, kokoustilat. Vain ryhmille varausten mukaan.

Särkänniemen Lomamökit Puh. 014-884 553

Mökkivuokrausta.

Mökki 8 + 2 hlö Pienveden rannalla Suviranta

Laatulomat Puh. 0400 357 149 laatulomat@gmail.com www.laatulomat.fi/fi/huvilat/

Maalaisromanttinen puutalo Jalkala. Remontoitu 2019, maalämmitys, vuokrattavissa ympärivuoden

Vanhatalo Marko Puh. 040 722 7990 marko.vanhatalo@netti.fi www.nettimokki.com

Vanhatalon Lomamökit Puh. 040 522 2077 jarno.vanhatalo@netti.fi

Mökkivuokraus ympäri vuoden.

Lahdelma Puh. 040 779 5321 Puh. 0400 575 620 info@lahdelma.com www.lahdelma.com

Mökkejä, aittahuoneita ympäri vuoden.

Aamiaismajoitusta, ateriapalvelua ryhmille tilauksesta.

Kotieläimiä.

Voikukka & Lutukka Puh. 050 305 6632 pia.jaakkola@luukku.com

Mökit ympärivuotiseen käyttöön.

Leppälomat Puh. 0500 552 108 / Katriina info@leppalomat.fi Puh. 050 511 3041 / Jari jari.leppa@eduskunta.fi www.antinmaentila.fi www.leppalomat.fi

Kolme korkeatasoista rantahuvilaa ympäri vuoden vuokrattavissa.

Moderni maitotila.

visitpertunmaa

www.pertunmaa.fi

35

Tervetuloa Pertunmaalle Pertunmaan kunta on perustettu vuonna 1926 Pinta-ala 454,3 km² • Kuudesosa pinta-alasta käsittää järviä ja lampia Naapurikunnat Heinola, Hartola, Mäntyharju, Hirvensalmi ja Joutsa Pertunmaa sijaitsee 5-tien varrella

Tänne on helppo tulla!

Pertunmaa

Helsinki 180 km

Pertunmaan kunta Pertuntie 14 19430 Pertunmaa puh. 015 770 241 keskustoimisto@pertunmaa.fi

pertunmaan kunta

@visitpertunmaa

www.pertunmaa.fi