
2 minute read
Melojalla on väyliä joka suuntaan
by KING KONG


Advertisement
Tuure Luotonen (edessä) ja Janne Karttunen Räävelin reitin alussa. Koirakiven tienolla Hahkasalmen jälkeen kapea vesireitti avautuu Ylä-Rääveliksi. Vähäisten maakannasten kautta Pertunmaalla on helppo kärryillä siirtää kanootti järveltä toiselle. Tässä kanootin siirto Keskiseltä Koskiolle.


Vasemmalla Jouni Luotonen yksikkökajakilla, oikealla Janne Karttunen ja Tuure Luotonen intiaanikanootilla.

Pertunmaan pohjoisrajalla lainehtii suuri Suontee, etelässä kohti Kymijokea virtaa Räävelin reitti. Nämä ja Pertunmaan monet pienemmät vedet tarjoavat melontaretkeilijälle kiehtovan reitistön, jossa on sileitä järviä jännittäviä pikku koskia..
Teksti ja kuvat: Jouni Luotonen

Keskeinen vesireitti Pertunmaan kunnan alueella on parinkymmenen kilometrin matka Pieniveden pohjoispäästä Uutelasta Peruveden eteläpäähän Mäntymotellin rantaan. Järvien välissä virtaa Pertunmaan kirkonkylän läpi Pankajoki. Muutaman kilometrin pituinen joki on osin heinittynyt, mutta melottavissa. Joen alapäässä on vanha lääninmylly, jonka ohi kanoottia pitää hilata maitse sadan metrin matka. Pikku reitti ei aivan pysy Pertunmaan rajojen sisällä, sillä Peruveden eteläosa kuuluu Mäntyharjuun. Reitin meloo päivässä.
Toisaalta kunnan pohjoisosasta Ruorasmäestä Suonteen järveltä pääsee vesille, jotka ulottuvat jopa satojen kilometrien päähän Joutsan ja Hartolan kirkonkylän läpi Sysmän keskustaan. Tätä reittiä voi myös jatkaa Päijänteelle, Ruotsalaisen kautta Heinolaan… niin pitkälle kuin intoa riittää.
Itse olen melonut Heinolasta Konniveden kautta Ala-Rääveliä Paasoon Pertunmaan kunnan eteläkärkeen. Heinolan Jyrängönvirta melotaan alavirtaan, mutta pääosa 30 kilometrin reitistä Paason suuntaan on vähäistä vastavirtaa. Pinnistellen Heinolasta Paasoon meloo päivässä. Paasosta voi tietysti jatkaa Keskistä ja Ylä-Rääveliä itään päin, mutta Paasonkoskella kanootti on hilattava maitse kosken ohi.
Kiehtovimman Pertunmaata sivuavan melontaretken voi aloittaa Puulaveden eteläosasta tai kolmisenkymmentä kilometriä etelämpää myötävirrasta Vihantasalmelta. Puulalta Vihantasalmelle reitti puikkelehtii läpi lukuisien pikku järvien ja virtojen. Reitin alussa Kissakoskella on helppo padon ohitus. Vauhdikkaan ja vaikeahkon Ripatinkosken voi sivuuttaa, mutta tottunut meloja laskee sen kanootillaan. Vähäisempiä koskia on sekä Ripatin ylä- että alapuolella. Vihantasalmelle reitti tulee Lahnavedeltä.
Vihantasalmelta retkeilijä voi suunnata kanoottinsa joko itään, etelään tai länteen, vesireittejä on joka suuntaan kymmeniä kilometrejä. Pertunmaahan ihastunut meloo Vihannanselältä Miekankosken kautta Tarhavedelle ja siitä edelleen Juolasvedelle. Miekankoskella on vaikuttava nimi, mutta koski on itse asiassa leppoisa virtapaikka kahvilan vieressä.
Kolmisen kilometriä Vihantasalmelta Juolasveden luoteiskulmassa meloja löytää veneiden vesillelaskupaikassa kulahtaneen laiturin. Sinne kannattaa kuitenkin meloa. Laiturilta alkaa vajaan kilometrin pituinen Hahkasentie, jota pitkin kanootin voi siirtää Mäntyharjun reitiltä Räävelin reitille. Kevyt kajakki kulkee tietä myöten kahteen pekkaan vetäen tai kantaen. Varustelastissa oleva inkkarikanootti vaatii sen sijaan alleen kanoottikärryt. Hyväkuntoista tietä meloja pääsee Ylä-Räävelin pohjoiskärkeen Koirakiven kylään – Pertunmaan puolelle!
Reitti mutkittelee kapeita järven selkiä saarien välissä myötävirtaan. Vaikka matkalla on pikkuruinen Kerminkoski, virtaus on vähäistä Paasonkoskelle asti, jossa kanootti on väistämättä otettava maihin. Pasonkosken jälkeen sopii jatkaa rauhallisia vesiä Ala-Räävelille ja vaikkapa Konniveden kautta Heinolaan. Minulle oli kiehtovampaa nostaa kanootti pari kilometriä ennen Paasoa kärryille, vetää muutama sata metriä Koskionranantietä – ja meloa omaan mökkirantaan.
Olennaista Pertunmaan seudun vesireiteille on monipuolisuus: järviä, virtoja, vauhdikkaita koskia, lempeitä nivoja, saaria, niemiä… Tieverkko on tiheä, joten vesille ja vesiltä pois pääsee helposti. Rannoilla on taloja ja kesämökkejä, mutta myös vapaita rantoja eväiden syöntiin ja yöpymiseen on runsaasti. Pihapiiriin ei pidä luvatta rantautua.
