Iloa elämään! - Eläkeliiton Etelä-Savon piirin vuosilehti 2020-2021

Iloa elämään!

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021 • 10 €

TAPAHTUMAKALENTERI VUODELLE 2021 Tuetut lomat MTLH /Veikkaus/ STEA • Lehmiranta 1.–6.3.

• Peurunka Laukaa yhdessä Karjalan piirin kanssa 19.–24. 9.

Koulutukset • Vaikuttamiskoulutus • Yhdistyskoulutus • Auttava vapaaehtoistyö – koulutus • Viestintäkoulutus • Matkanvetäjän koulutus

Mikkeli Imatra Mikkeli Imatra Mikkeli

Tapahtumat • Kirkkopyhä • teatteri, Entäs nyt Niskavuori Mikkelin teatteri • Tutustu toimintaan – tapahtuma Mikkeli • kesäjuhla Pertunmaan kisahalli • liikuntapäivä (+ mölkkykilpailu) Hirvensalmi Kilpailut • hiihtokilpailu • pilkkikilpailu • rantaongintakilpailu • suunnistuskilpailu • golf- kilpailu • Boccia- kilpailu • karaokekilpailu • keilailukilpailu

Juva Elomaankoulu, Hirvensalmi Mäntyharju Mikkelin seutu Kangasniemi / Puumala Jäppilä Haukivuori Mikkeli

Tule ja osallistu - ota kaveri mukaan!

Seuraa tapahtumia www.elakeliitto.fi/etela-savo tai kysy omasta yhdistyksestä

Iloa elämään!

2020–2021

SISÄLLYS

YHDISTYKSET Anttolan yhdistys ....................... 6 Haukivuoren yhdistys ................ 10 Hirvensalmen yhdistys............... 12 Joroisten yhdistys....................... 16 Juvan yhdistys ...........................22 Jäppilän yhdistys....................... 28 Juhlavuosi muuttui koronavuodeksi! - Arvo Levänen................................ 4

Kangasniemen yhdistys............. 36

Muutos on mahdollisuus - Airi Tella........................................................ 9

Mikkelin yhdistys....................... 41

Joulun mietteitä - Raimo Ikonen............................................................ 35

Mikkelin seudun yhdistys.......... 46

Yhdistykset ovat nimensä veroisia - Anssi Kemppi................................... 53

Mäntyharjun yhdistys ............... 50

Etelä-Savon piirin toimintaa vuonna 2020 - erilainen juhlavuosi........... 83

Pertunmaan yhdistys..................54

Kilisee, kilisee kulkunen - koronasta huolimatta - Armas Komi.............. 85

Pieksämäen yhdistys.................. 60

Kilpailutoiminta ...................................................................................86

Puumalan yhdistys.................... 66

Krypto ................................................................................................. 95

Ristiinan yhdistys.......................72

Ristikko ................................................................................................ 96

Virtasalmen yhdistys................. 80

KANSIKUVA Helena Kauppinen

Yhdistysluettelo......................... 98

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

3

Juhlavuosi muuttui koronavuodeksi!

E

läkeliiton 50-vuotisjuhlavuoden teema on ollut ”Sukupolvien ketjussa”. Vuosi oli valmisteltu siten, että se näkyisi monin eri tavoin niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Liiton pääjuhla vietettiin helmikuun 26. päivänä Finlandia-talolla Eläkeliiton toimintaa kuvastavan monipuolisen ohjelman merkeissä. Tervehdyspuheen piti Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Juhlapuheen ja valtioneuvoston tervehdyksen juhlaan toi Elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Juhla striimattiin eli lähetettiin suorana verkossa. Näin myös jäsenyhdistykset pääsivät mukaan juhlatunnelmaan. Samanaikaisesti yhdistykset järjestivät omia juhlatapahtumia täytekakkukahvien merkeissä.

Taitoa perinnöksi -kampanjan myötä jäsenyhdistykset järjestivät yhteistyössä paikallisten koulujen tai päiväkotien kanssa perinnetaitopäivän.

Päivän ohjelma voi sisältyä koulun opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tai olla ns. virkistyspäivä. Ylisukupolvisuus ja ikäihmisten osallisuus yhteiskunnassa oli läpileikkaavia periaatteita vuoden toiminnassa.

VUOSI 2020 MUUTTUI KORONAVUODEKSI

Maaliskuun puolessavälissä koronatilanne oli muuttunut niin vakavaksi, että Eläkeliitossa, piireissä sekä yhdistyksissä jouduttiin keskeyttämään ja perumaan kaikki toiminnat. Samaan aikaan Suomen hallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoivat ohjeita ja suosituksia koronatilanteen kuriin saamiseksi. Ikäihmisistä yli 70 vuotiaat asetettiin karanteeriin eli lähes kotiarestiin.

4

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Heistä tuntuikin, että ovat toisen luokan kansalaisia. Ohjeilla ja rajoituksilla koronatilanne Suomessa saatiin hallintaan.

Eläkeliiton, piirien ja yhdistysten toimintaa on pyritty elokuussa alkaen pienimuotoisesti aloittamaan.

Ikääntyneen väestön riskiryhmäksi määrittäminen on merkittävästi lisännyt passiivisuutta ja yksinäisyyttä. Eristäytymisellä on nähtävissä olevan ikävä vaikutus erityisesti toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Tautitilanteen edelleen vallitessa on tärkeä jokaisen miettiä keinoja ikäihmisten liikkumisen ja sosiaalisen yhteisyyden mahdollistamiseen.

Tärkeää on tautitilanteen helpottumisen ja rajoitusten purkamisen jälkeen edistää yhteisöllisyyttä.

Koronavirus rajoittaa ja vaikuttaa poikkeuksella tavalla ihmisten arkielämää. Arjen elinpiirin ja rutiinien rajoittuminen kodin seinien sisälle, sekä harrastusten ja sosiaalisen kanssakäymisten vähenemin merkitsevät monelle suurta muutosta totuttuun.

Poikkeustilanne korostaa elämän perusasioiden, kuten liikkumisen tärkeyttä. Liikkua voi monin tavoin ilman lähikontakteja. Ulkoilla voi kauniissa säässä yksin tai samassa taloudessa asuvien kanssa. Myös kaikki liikkumisen muodot, kuten seisomaan nousut, kodin siivoaminen ja portaiden nousut ovat arvokkaita.

Luontomatkailu kansallispuistoihin onkin kokenut valtavan lisäyksen koronan seurauksena. Hyötyliikuntana marjojen, hillan, vadelman, mustikan ja puolukan poimiminen on ollut mitä parasta kunnon hoitamista. Tänä syksynä marjasato on ollut onneksi runsas.

Miten ikääntynyt väestöryhmä tulee huomioida pandemian jälkihoidossa ja varautumisessa vastaaviin tilanteisiin jatkossa? Tieteellisesti on todettu, että korkea ikä on merkittävä riskitekijä vakaville COVID-19-tautitapauksille. Silti yksi ehdoton ikäraja herättää mielikuvan, että sen perusteella voi jakaa ihmiset selkeästi kahteen ryhmään, joista toisella on korkea ja toisella matala riski. Kyseinen ikäraja jättää huomioimatta 70 -vuotta täyttäneen väestön moninaisuuden, laajan ikäjakauman sekä isot terveyserot.

Eläkeliitossa on kiinnitetty huomiota siihen, miten iäkkäistä ihmisistä on nyt puhuttu yhtenäisenä ryhmänä. Tällainen puhe ohjaa ikääntyneiden väheksyntään. Tarvitaan täsmällisempää keskustelua ja tutkimustietoa ikääntymisestä. Vain sen avulla voidaan vähentää ikään perustuvaa syrjintää. Vanhuus on siirtynyt myöhempään ikään, ja samalla keski-ikä on pidentynyt. Elämänvaiheita pitäisikin hahmottaa uudella tavalla ja välttää yksinkertaistuksia ikärajojen asettamisessa. Monen ihmisen vanhuus ei ala 70-vuoden iässä, vaan paljon myöhemmin.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN KUNNIAPUHEENJOHTAJAKSI JA KUNNIAJÄSENIKSI KUTSUMINEN

vv. 2005-2010, sekä Eläkeliiton liittovaltuuston puheenjohtajana kuusi vuotta, vv 2007-2012.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRI KIITTÄÄ ILOA ELÄMÄÄN – LEHDEN TEKEMISEEN OSALLISTUJIA

Tellervo Alpua on toiminut piirin puheenjohtajana viisi vuotta vv. Eläkeliiton Etelä-Savon piiri haluaa 2000-2004, sekä liittovaltuuston jä- kiittää kaikkia teitä, jotka olette senenä kuusi vuotta, vv. 2000-2006. omalla panoksellanne osallistuneet tämän Iloa elämään lehden tekeEsko Taavitsainen on toiminut pii- miseen, niin yhdistyksissä kuin ykrin toiminnanjohtajana, vv. 2001- sittäisinä henkilöinäkin. Lämmin kiitos myös piirin toiminnanjohta2017. jalle Airi Tellalle Iloa elämään lehLämpimät Onnittelut kutsutuille! den eteen tehdystä työstä. Haluan kiittää myös piirihallitusta, joka on VANHUSTEN VIIKKO JA JUHLA yksituumaisesti luonut edellytyksiä PIEKSÄMÄELLÄ JA VALTAKUNIloa elämään lehden toteutukselle.

NALLINEN JUHLA NAANTALISSA Lehden merkitys on Etelä-Savon Vanhusten viikkoa vietettiin 4.- piirin jäsenille erittäin tärkeä, Eläke11.10.2020. Vanhusten viikon liiton sanomien lisäksi. Iloa elämään juhlaa puolestaan juhlittiin Pieksä- lehti on piirin yksi tärkeä tukijalka mäellä 4.10.2020 Kultuurikeskus taloudellisesti. Lämmin kiitos myös Poleenissa. Ensimmäinen valta- kaikille piirin ja yhdistysten sivuilla kunnallinen vanhusten teemapäivä ilmoittaneille yhteistyökumppaneiljärjestettiin 19.9.1954. Päivän pää- le. Ilman teidän tukeanne tämän juhla pidettiin tuolloin Helsingin lehden julkaiseminen ei olisi mahkaupungin vanhainkodissa Ou- dollista. Kiitos! lunkylässä. Vanhustenpäivä lienee maamme vanhimpia teemapäiviä. Siunattua Joulua ja Onnellista Tänäkin päivänä valtakunnallinen Uutta Vuotta 2021! vanhustenpäivä ja -viikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota Arvo Levänen vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä Etelä-Savon piirin puheenjohtaja koskeviin asioihin sekä vanhusten Eläkeliiton Liittovaltuuston puheenjohtaja asemaan yhteiskunnassa.

Pieksämäen juhlassa juhlapuhujana oli Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Piirihallitus kutsui kevätkokouk- Ikonen. sessaan 13.8.2020 piirin kunniapuheenjohtajaksi Armas Komin, Tervehdyspuhe Esko Kaukonen kunniajäseniksi Tellervo Alpuan ja vanhusneuvoston puheenhohtaja.

Esko Taavitsaisen.

Vanhustenviikon teema 2020 Armas Komi on toiminut piirin on ONNI ON VANHETA! puheenjohtajana kuusi vuotta,

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

5

Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään

E

lämä alueella ennen Anttolan kuntaa ja seurakuntaa oli tyypillistä syrjäistä erämaaelämää. Olihan seutu suurten emä- ja hallintokuntien reuna-aluetta, josta oli pitkät ja vaikeakulkuiset matkat sen aikaisiin kirkonkyliin. Hevoskärryillä ajettavat tiet puuttuivat kokonaan. Kuljettiin vesitse tai järvien jäätä pitkin Juvan, Puumalan, Ristiinan ja Mikkelin pitäjien laitaosia. Kappelihankkeita oli yritelty useammankin kerran hakea Viipurin tuomiokapitulilta ja Ruotsin kuninkaalta. Rukoushuonehankkeet kestivät noin 200 vuotta Juvan, Mikkelin pitäjän, Puumalan ja Ristiinan seurakuntia edustavien henkilöiden tehtyä kuvernöörille anomuksen rukoushuoneen perustamisesta. Kuvernöörin ja tuomiokapitulin edusmiehet pitivät säädetyt kokoukset em. seurakunnissa ja Anttolassa. Kokoukset pidettiin Anttolan kartanossa, jossa kokoonnuttiin helmi ja lokakuussa. Näissä kokouksissa hahmottui hankkeen laajuus . Määriteltiin tulevan kirkon paikka ja sovittiin saarnaajan palk6

kauksesta. Lopulta Senaatti antoi päätöksen Anttolan Rukoushuoneen perustamisesta 14.3.1867.

Rukoushuone sijaitsisi Jännintaipaleelle suunnitellulla kirkkopaikalla.

Maanteitä ei tosin siihen aikaan ollut, mutta matka oli jopa neljäkertaa lyhyempi ja vesireitit yhdistivät.

Päätös Anttolan rukoushuoneen perustamisesta sattui historian mustimpaan aikaan. Suuret nälkävuodet olivat 1867-68 eikä hankkeet edenneet pitkään aikaan. Maaliskuussa 1869 kirkonkokouksessa päätettiin juvalaisten lahjoittama puukirkko siirtää Anttolan kirkoksi. Kirkon siirtämisestä Juvalta Anttolaan kuulutettiin Juvan uudessa kivikirkossa 23.1.1870. Kahden viikon perästä maanantaina 7. päivä helmikuuta alkoi vanhan kirkon veto Anttolaan. ”Pitää jokaisen löydyttämän itsensä sinä päivänä kun häntä kuulutuksen kautta kutsutaan. Kaksi hevosta oravalta. Joka pois jääpi, niin sen edestä palkataan, kuinka kallista vain saadaan paikalle. Maksu otetaan ryöstön kautta. Ne, jotka kuorman saavat, ovat velvolliset viemään sen perille asti Anttolan

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

kirkkopaikkaan. Pykmestari tulee antamaan kuormat ulos. Seisemäs päivä helmikuuta tulee Pitkälahti ja Pulkkila. Kahdeksas päivä Ruokola, Vuorilahti, Ylivesi ja osa Auvilasta. Siitä eteenpäin alkaa Koikkalan, Remojärven, Ronkalan, Kaskiin ja Vuorenmaan kuudennekset.”

Siirtoa ja rakennustöitä suunnittelemaan ja valvomaan valittiin rakennustoimikunta. Siihen tulivat Mikkelin ja Juvan kirkkoherrat sekä kaksi edustajaa Ristiinasta ja Puumalasta. Anttolan rukoushuoneesta muodostettiin oma erillinen kirkkoherrakuntansa 20.6.1872. Päätös itsenäisen Anttolan seurakunnan perustamisesta avasi tien myös kunnalliseen itsenäisyyteen. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaan jokainen seurakunta olisi oma kuntansa. Jo syyskuussa 1872 Anttolasta anottiin läänin kuvernööriltä itsenäiseksi kunnaksi pääsyä niin pian kuin mahdollista. Mikkelin läänin kuvernöörin päätöksen 31.12.1873 mukaan tuli olla kunnallishallitus viimeistään kahden vuoden kuluttua. 7.2.1875 voitiin todeta kunnallishallituksen ja esimiesten ryhtyneen toimiinsa. Painetaanpas tikkua silmässä vielä vähän syvemmälle. Suuret nälkävuodet 1867-68 olivat tehneet tarpeelliseksi hyvien ja huonojen vuosien erojen tasaamisen. Ratkaisu asiaan nähtiin lainajyvästössä. Lainajyvästö jakaantui siemen- ja syömäosastoon.

Oman jyvästön rakentaminen oli itsenäistyneen kunnan ensimmäinen rakennuskohde. Kivestä rakennetusta jyvästöstä tuli kahdeksan syltä pitkä ja viisi syltä korkea sillan päältä mitattuna. Rakennuksen keskelle tuli neljän kyynärän käytävä, jonka päästä johtivat raput yläker-

taan. Käytävän kummallekin puolelle tulivat hinkalot kuuden tuuman paksuisista hirsistä niin kauas kiviseinistä, että ihminen pystyi välissä kulkemaan. Tämä rakenne siitä syystä, että jyvät eivät olleet kosketuksissa kivien kanssa. Kunta huolehti kivien vetämisestä rakennuspaikalle. Rakennustyö myytiin kivityön osalta urakkahuutokaupassa maaliskuussa 1876 Antti Liikaselle 680 markalla. Rakennus seisoo ryhdikkäänä nykyäänkin kirkonmäen rinteessä. (Kuva 1) Kunnan ja seurakunnan sijoittuminen Harvion ja Vitjasen väliselle Jännintaipaleelle muutti alueen luonnetta. Asutuksen lisääntyminen lisäsi palvelujen tarvetta. Tuli maa-

kauppiaita, joita oli enimmillään kuusi. 1910 oli kirkonkylällä kestikievaritoimintaakin. Posti ja puhelin. (Kuva 2) Pankkitoiminta alkoi.

Läänin kuvernöörin vahvistettua Säästöpankin säännöt 18.5.1901. pankkitoiminta alkoi kansakoululla 26.10.1901. Osuuskassa rekisteröitiin 19.3.1908. Sen ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana toimi Petteri (Pekka) Liikanen. Anttolan kirkonkylä sijaitsee hyvien vesireittiensä ansiosta hyvällä paikalla laiva- ja lotjaliikennettä ajatellen. Matkustajalaivaliikennettä harjoitettiin useammankin laivurin toimesta.

Laivat kulkivat höyryllä matkojen suuntautuessa Lappeenrantaan, Viipuriin, Savonlinnaan ja Mikkeliin, myös väliltä pääsi laivaan kun antoi selvän merkin. Puutavaran, parrujen ja halkojen kasvaneen kysynnän seurauksena Anttolan yritteliäät isännät ja kauppiaat ryhtyivät rakentamaan lotjia, joilla höyryhinaajien vetäminä kuljetettiin parruja ja halkoja Viipuriin ja jopa Pietariin asti.

(Kuva 3) Antti Rantalaisen Onni-lotja Viipurin reissulla tai Uuraassa.

Paluumatkalla tuotiin suolaa, jauhoja ja myös siirtomaatavaraa maakauppoihin myytäväksi . Anttolan Kihut kokosi väkeä kirkonkylälle runsain määrin. (Kuva 4) Toihan laivat vesikansaa eri sunnista. Tieyhteyksien parannuttua myös autokul-

jetus Mikkelin suunnasta alkoi olla mahdollista Eino Anttilan hankkimalla T-mallin Ford-linja-autolla.

Pentti Tiusasen ja Tauno Laamasen yhteisen kuorma-auton lavalla oli penkit poikkisuunnassa siinä, matkustin itsekin ensimmäisen Kihumatkani 1948.

TEKSTI Esko Liikanen KUVAT Leena Taivalantti

ja Esko Liikanen

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

7

Etelä-Savon Huoltopalvelu Puh. 0400-487051 52100 Anttola

ajoneuvojen siirrot ja ojasta vedot parkkihallista noudot apukäynnistykset 12-24 v. renkaanvaihdot sijaisautopalvelu lukittujen ovien avaus

• kuorma-autot, rekat, linja-autot • pyöräkuormaajat, kaivinkoneet ym. raskaat työkoneet • ojasta vedot, nostot ja kuljetukset • apukäynnistykset 12-24 v.

Fa l

ck yritt

äj

si äjä ritt lla ky du alc nF eu

h n s s 24 8 sty 629.fi k 8 ivy Pä 5 89.falc 04 ww w ine

all

eli ikk

ik Pa

M

Etelä

Paikalli

n

0 h 0 24 lu 24 lve 00tiepa 0Hin1aus- ja

ä

ne

• • • • • •

RASKAAN KALUSTON HINAUS

-S

av

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOT

on

alueell

a

Paikallinen Falck yrittäjäsi

Mikkelin seudulla Päivystys 24h Päivystys 24h 045 898 6298

045 898 6298 www.falck.fi

www.hinausliikanen.fi Valtakunnallinen Hinaus- ja tiepalvelu

01002400 www.falck.fi

8

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

0100 2 Hinaus- ja tie

Muutos on mahdollisuus

K

ädessänne on Iloa Elämään -lehti. Lehti on Eläkeliiton Etelä-Savon piirin vuosilehti, joka katsoo v. 2020 ja myös tulevaan vuoteen. Piirihallitus päätti uudistaa lehteä siten, että se palvelisi jäseniä ja yhteistyökumppaneita myös tulevan vuoden puolella. Lehden tekemiseen ovat ansiokkaasti osallistuneet yhdistykset eri puolilla piiriä. Hieman jännittyneinä odotamme kommentteja. Lehdessä on perinteisesti katsauksia yhdistysten toimintavuodesta ja juttuja alueelta. Pääsemme kurkistamaan erilaisiin elämäntarinoihin ja historiaan. Rikkaus elää jäsenistössä.

Tämän vuoden aikana meille on tullut tutuksi lauseet ”Uusi normaali” ja ”Kyllä me tästä selvitään”. Näin on ollutkin. Uudenlaista elämää on opeteltu niin henkilökohtaisesti kuin yhdistyksissäkin. Itse olen ainakin ajankohtaisia uutisia seurannut päivittäin ja ajoittain jopa tunneittain.

Lisäksi tutuiksi ovat vuoden aikana tulleet hallituksen viisikko, STM:n ja THL:n virkamiehet.

Tiedon välitys on ollut nopeaa ja ajoittain jopa ahdistavaa. Tunnistan, että suhteellisuus elämään ja viruksen tuomaan vaaraan meinaa hävitä jatkuvan tiedon tulvan alle. Nyt syksy onkin ollut melkoista salapoliisityötä alueellisia ja paikallisia ohjeita seuratessa. Tunnistan tehtäväkseni ajankohtaisten korona- tiedotteiden seuraamisen ja keskeisimpien tiedotteiden eteenpäin jakamisen.

Erityisen tärkeänä pidän sitä, että muistamme noudattaa annettuja ohjeita yhteisissä tilaisuuksissa. Tässä historiallisessa tilanteessa se on ikä -ihmisten puolustamista ja suojautumista parhaimmillaan.

Viime vuotisessa joulukirjoituksessa liiton toiminnanjohtaja haastoi yhdistyksiä ja jäseniä digitaalisten palvelujen käyttöön yhä enenevässä määrin. Nyt vuosi on pakottanut siihen meidät kaikki. On pidetty etäkokouksia ja koulutuksiakin etänä. Entisestä vapaaehtoisuudesta on tullut välttämättömyys. Yhdistysten vastuuhenkilöt ovat olleet ketteriä opettelemaan uusia toimin-

tatapoja. Kiitos teille siitä. Uskon, että digitaalisten mahdollisuuksien käyttö auttaa myös yhdistysten omaa toimintaa ajan kanssa. Josko siitä tulisi uusi normaali.

Olen huomannut, että yhdistyksissä on ollut tapaamisen nälkä pitkään jatkuneen eristyksen jälkeen. Syksyllä on aloiteltu toimintaa varovaisesti.

Uutta normaalia on etsitty jo yli puoli vuotta.

Tänä aikana kehitelty pienryhmiä, ulkoilutapahtumia ja ulkoliikuntahetkiä. On etsitty isompia kokoontumistiloja turvavälien takaamiseksi ja päästy kohtaamaan toisiamme. Uutta normaalia on myös kasvosuojainten käyttöönotto. Sujuuhan se keskustelu hyvin maskien kanssa, kun vain ottaa tavaksi. Erään jäsenen sanoin ”kaipaan yhdessä tekemistä – yhteisöllisyyttä”. Toivon, että yhdistykset jatkavat yksinäisten huomioimista yhteydenotoilla ja kutsumalla vaikka kävelylle myös näiden poikkeusaikoja jälkeenkin.

Tuleva vuosi on muutoksen vuosi myös piirissä.

Lehteen on liitetty piirin toimintakalenteri, johon tulee tarkennuksia vähitellen. Seuratkaa yhdistysten ja piirin ilmoituksia. Toimimme virustilanteen ja ohjeistusten mukaisesti. Parhaillaan etsitään toiminnanjohtajalle seuraajaa ja uusi henkilö aloittaa kevään aikana. Omalta osaltani haluan kiittää teitä kaikkia jo tässä vaiheessa.

Kiitos yhdistykset tämän lehden toteuttamisesta. Vaikka se tuntui lähes toivottamalta vielä keväällä, nyt meillä on kädessä uudistunut lehti.

Poikkeuksellisen ajan ponnistus tuotti tulosta.

Toivotan yhdistyksille ja kaikille jäsenille hyvää joulun aikaa ja terveyttä vuodelle 2021.

Airi Tella toiminnanjohtaja

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

9

Puheenjohtajan tervehdys

T

ämä vuosi on ollut kuin vuoristorata, ylös ja alas vuoronperään. Paljon tapahtumia, ja peruutuksia, mutta oli siellä yksi, josta haluan kertoa tässä.

Matka oli Airan oma toivomus, joten turvavyöt kiinni ja matkaan!

Ensiksi mentiin laskemaan puheenjohtajan (allekirjoittanut) kanat ja ihmeteltiin koivua, jossa on tummanpunaiset lehdet. Aira muisti, että oli saanut täältä ruosteliljan taimia edelliseltä omistajalta. Sitten munakenno kainaloon ja eteenpäin.

Seuraavaksi mentiin katsomaan Moilalan koulua, siellä odotti Ritva-ystävä, joka esitteli meille yläluokan, joka on ainakin neljä metriä korkea sekä alaluokan, jossa on ollut myös keittola.

Matkalle seuraavaan paikkaan päivitettiin kylän talot, uudet ja entiset asukkaat, ihailtiin syksyn värejä ja VIE YSTÄVÄ ULOS maisemia. Lietlahden Paavon luoAurinkoisessa säässä ajelin Hulkon- muporkkanat ovat jo maankuuluja, mäentietä, kun navigaattori ilmoitti, samoin punajuuret ja muidenkin olet perillä, määränpääsi on vasem- tuottajien luomutuotteet mm. lanmalla, mutta siinä oli vain metsää! tut, joiden nostoa katseltiin. Minna Äkkiä soitto Airalle, mistä minä si- kertoili omia kommelluksiaan openut löydän, kun täällä on vain met- tellessaan näillä teillä ratsastusta. sää? Löytyihän viimein ja siellä oli vastassa hymyilevä Aira Jakonen, ja Kohta kurvattiinkin kotiseutumuhänen kanssaan lähdettiin kotiseu- seolle, joka oli suljettu, mutta yksi tukierrokselle Lietlahdentielle. Kul- yhteinen muisto sieltä löytyi. Setäjettajana toimi ihana Minna, pai- ni, Väinö Kääriäinen, taisi olla ihan kallinen taksiyrittäjä, jonka kanssa kotiseutuneuvos, olikin tuttu myös oli sovittu matkat ja eurot valmiiksi. Airalle ja oli hakenut heiltäkin jotain tavaroita museolle. Minna huomautti, että kohta te olette varmaan sukuakin, joten matka jatkuu.

Naapurissa käytiin tervehtimässä Sallia, joka on entinen pitkäaikainen Haukivuoren yhdistyksen puheenjohtaja. Kuulumiset vaihdettiin ja rannassa otettiin heistä ja aurinkoisesta Kyyvedestä kuva muistoksi.

Kirkko vain sivuutettiin ja käännyttiin kotiinpäin, mutta yksi paikka oli vielä käytävä: Airan tarjoamat kahvit Harjun Helmessä! Yrittäjä 10

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Emre olikin itse sopivasti pihalla ja niinpä otettiin muistoksi valokuva ja hän kertoi, että Harjun Helmi on uusi ruuan kotipalvelutuottaja (olikohan tämä oikea termi) ja lupasin kertoa siitä meidän kuukausikerhossamme. Sitten kahville ja leivoksille, jotka talo tarjosi meidän matkamme kunniaksi!

Sitten kotimatkalle, mutta yksi kuva oli otettava tai kaksi, tämä meidän Drumliini näytti itäpuolen maiseman ja todettiin, että taitaa näkyä Virtasalmelle asti!

Kiitoksia Aira matkaseurasta ja kiitoksia Minna-kuljettaja-opas!

Eiköhän lähdetä uudestaan,

terveisin Marja-Leena Kautto

Keskustie 72, 51600 Haukivuori puh. 015-412 097 myynti@wanhaosula.fi www.wanhaosula.fi

Puh. 0400 494 542 ilkka.vaisanen@v-a-p.inet.fi www.vap-keittiot.fi

KAIKKI YRITYKSESI

NÄKYVYYTEEN digi printti kyltit yritystekstiilit

Haumedia

0440 211 291 Pulttikatu 2, Mli

HAUKIVUOREN APTEEKKI Keskustie 64-66 palvelemme ma-pe 9-17 puh. 015 412 008 www.haukivuorenapteekki.fi

• Kaivinkonetyöt • Kiinteistönhoitopalvelut • Teiden kesä/talvikunnossapito • Maatalouskoneurakointi • Laadukasta täytemaata

Jukka Kohvakka • 050 543 1731

KATAJAKANKAAN PUUTARHA Haukilammentie 229, Haukivuori p. 0400 174 336, 0400 800 320 www.katajakankaanpuutarha.fi

Haukivuoren Nuohouspalvelu 045 112 66 33

Toivottaa kaikille lehden lukijoille ja Eläkeliiton Etelä-Savon piirin toimintaa tukeneille yrityksille Hyvää Joulun aikaa ja kaikkea hyvää vuodelle 2021 ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

11

Kuitulan koululaisia istumassa opettajansa maalaamissa pulpeteissa 1950-luvun puolivälissä. Kirjoittaja eturivissä oikealla.

Kansankynttilä

A

loitin opintieni Ahti Karjalaisen ”yliopistoksi” kutsutussa Kuitulan kansakoulussa Hirvensalmella 1950-luvun puolivälissä. Ensimmäisinä lukuvuosina radion ja sanomalehtien uutisaiheet olivat melko samanlaisia kuin nykyään. Suomeen rantautui vuonna 1957 pandemia nimeltään Aasialainen influenssa. Tauti tarttui maailmalla lähes miljardiin ihmiseen ja tappoi pari miljoonaa.

Suomessa sairastuneita oli miljoona ja kuolleita 1300. Varuskuntiin perustettiin sairastupia ja kouluja suljettiin. Pikkupoikaa harmitti, ettei meidän kouluamme suljettu ja siirrytty etäopiskeluun. Tehohoitoa ei annettu, maakuntia ei suljettu eikä riskeistä tiedotettu kännyköillä, joita ei ollut.

vaa pistettä ja kuunteli tekokuun maagista piipitystä radiosta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana avaruuteen lähetetty romu lisääntyi ja vuonna 1969 amerikkalaiset laskeutuivat ensi kertaa Kuuhun. Ensimmäisen kouluvuoteni aikana Helsingin stadionin torniin ilmestyi myös Suomen ensimmäinen TV-asema, joka lähetti muutamana päivänä viikossa runsaan tunnin verran ohjelmaa 50 kilometrin näkyvyysalueella.

Koulua käytiin päivä kerrallaan ilman suuria suunnitelmia tulevaisuudesta. Tuolloin ei tunnettu luokanopettajia, erityisopettajia eikä tuntiopettajia. Oli vain ala- ja yläkoulun opettajat, jotka yrittivät ohjata kaikkia seitsemää luokkaa samalla kertaa. Oppilaita oli syrjäkylän koulussa viitisenkymmentä ja Kilpailu avaruuden herruudesta koulujakin pitäjässä lähes kaksikymUSA:n ja Neuvostoliiton välillä kävi mentä. Nykyisin kuusiluokkaisia myös kuumana jo syksyllä 1957. alakouluja on koko kunnassa vain Silloin jokainen kynnelle kykenevä kaksi, joissa opiskelee yhteensä satatuijotti pimeällä yötaivaalla vilkku- kunta tulevaisuuden toivoa.

12

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Meidän opettajamme Lauri oli syntynyt Suomen suuriruhtinaskunnassa samana päivänä (16.6.1904) kuin kouluhallituksen apulaiskamreeri Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin nykyisen Valtioneuvoston portaikossa. Kaikki se, mitä seuraavassa kerron, on minulle tuttua, koska Lauri oli, paitsi opettaja, myös minun isäni.

Neljä- ja viisikymmenluvun suuria ikäluokkia valistaneet miesopettajat olivat usein kansakoulupohjalta seminaarin käyneitä sotaveteraaneja tai jonkun muun alan ammattilaisia.

Sota- ja työkokemus antoivat heille käsitystä elämästä ja kuolemasta, mutta myös särmikkyyttä luonteeseen. Tällainen oli myös Lauri, joka oli tehnyt itsenäisyyden ensimmäisellä vuosikymmenellä sekalaisia rakennus- ja metsätöitä ennen pääsyään opettajakoulutukseen. Kävimme muutaman kerran vuodessa linja-autolla Mikkelissä, jossa isä halusi aina istua torin jykevällä betonikaiteella. Syynä oli se, että hän kertoi urakoineensa kyseiset kaiteet itsenäisenä ”yrittäjänä” 1920-luvulla. Kaiteet kestivät monen kulkumiehen istuskelut aina vuosisadan viimeisille vuosikymmenille saakka, jolloin ne uusittiin.

pailuissa. Heikkoihin akillesjänteisiin viittasi jänteiden katkeaminen kaksi kertaa urheilussa ja kerran moottoripyöräonnettomuudessa.

Ensimmäinen katkeaminen sattui, kun viisikymmentä vuotta täyttänyt opettaja halusi näyttää oppilaille, kuinka teryleenihousuissa ylitetään saksityylillä 150 senttiä. Viimeisen kerran jänne katkesi 82-vuotiaana juoksukilpailussa kahdeksanvuotiaan pojanpojan kanssa.

Urheiluun kuului 1950-luvulla keskeisesti myös penkkiurheilu. Salpausselän kisoja ja Cortinan talviolympialaisia seurattiin yläluokassa Philipsin vanhasta putkiradiosta.

Oppilaiden tehtävänä oli väliaikojen seuranta ja merkkaaminen liitutaululle. Ne olivat aikoja, jolloin Veikko Hakulisen, Arto ”Tintti” Tiaisen ja Eero Kolehmaisen piti voittaa Ruotsin Sixten Jernberg ja Koulupoikien mieluisimmat väli- erityisesti Neuvostoliiton Vladimir tuntien harrastukset olivat pesäpallo Kuzin. Jos suomalainen voitti, yh(tai puukkeli ja neljä maalia) ranta- dyimme kukin omalla äänellämme puissa kiipeily, kuulantyöntö ja tal- Porilaisten marssiin. vella lumisota. Urheilun opetus oli, paitsi sotilaallista marssiharjoittelua Käytännön töitä tehneen opettaja voimisteluliikkeitä, myös valmis- jan opetus oli myös käytännöllistä. tautumista Hirvensalmen koulujen Matematiikassa, silloiselta nimelvälisiin yleisurheilu- ja hiihtokilpai- tään laskennossa, ei ollut kaavoja, luihin. Yksilöllinen valmennus ja yhtälöitä eikä joukko-oppia. Lasviestijuoksun vaihtojen harjoittelu kennossa pyrittiin oppimaan pelmaantiellä tuottivat tulosta. Kui- topinta-alojen ja pellolla olevien tulan kansakoulu kuului urheilus- kivien painon arviointia, moottosa kunnan koulujen ehdottomaan risahan bensaseoksen prosentteja ja eliittiin. pankkivekselin korkoja – ellei ihan tarkkaan, niin ainakin sinne päin.

Urheiluinnostus meihin koulu- Lukemisessa eli sisäluvussa mukalaisiin tarttui opettajasta, joka oli vinta olivat jännittävien Grimmin harrastanut nuoruudessaan laajalti satujen ääneen luku ja kuuntelemiyleisurheilua ja telinevoimistelua nen. Satujen kuuntelu kehitti kaikkilpatasolla. Hänellä oli ilmeisen kien mielikuvitusta, jota ei nuorten nopeat geenit, mutta heikot akilles- omassa päässä ollut yleensä liikaa jänteet. Nopeuden merkkejä olivat omasta takaa. kolme peräkkäistä aitajuoksumestaruutta Suomen seminaarien ki- Kansakoulun laajaan sivistystyöhön soissa sekä viisiottelun kaksinker- kuuluivat myös käden taidot ja ruutaisen olympiavoittajan (Antwerpen miillinen työ. Käsityöt aloitettiin 1920, Pariisi 1924) Eero Lehtosen koko porukalla – pojat mukaan lupäihittäminen piirikunnallisissa kil- kien – virkkaamalla ketjusilmukkaa

ja patalappua. Taitavimmat oppivat kutomaan jopa villasukkaa. Puukäsitöissä teimme verkonpuikkareita, saapasrenkejä, kottaraispönttöjä ja naulakoita, jotka vietiin kesäloman alkaessa ylpeinä kotiin polkupyörän tarakalla. Ruumiillisista töistä tärkeimpiä olivat lumityöt, joita eivät hoitaneet koneurakoitsijat tai kunnan miehet. Sen tekivät lumisateen jälkeen aamun ensimmäisellä tunnilla oppilaat lankuista rakennetulla lumiauralla. Isot ja vahvat vetivät auraa ja pienemmät istuivat painona – ja valmista syntyi.

Luonnon monimuotoisuutta opiskeltiin kiipeämällä koulun lähimetsien puihin ja ripustamalla tontille lukematon määrä kottaraispönttöjä parhaimmillaan kymmenen metrin korkeuteen. Ympäristöoppia oli myös syksyinen puolukkaretki.

Koko koulu pakattiin kylältä lainattuun nuottaveneeseen ja sitä hinattiin opettajan veneellä, joka oli varustettu ennen sotia valmistetulla kaksiheppaisella Evinrude -perämoottorilla. Muistan syysmyrskyn, jolloin hinausköysi irtosi ja koko lasti ajelehti pitkin Äyrämöisen kivistä salmea. Pelastusliivejä ja -renkaita ei tuolloin tunnettu. Kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin.

Lauri -opettaja oli hulluna kaikkiin teknisiin vimpaimiin. Kamera oli hankittava ja valokuvien tekoon soveltuva pimiö suurennuskoneineen oli rakennettava koulun vintille.

TV:n opettaja hankki 1950-luvun lopussa aikana, jolloin lähetyksiä vasta kokeiltiin muutamana päivänä viikossa. Laila Kinnunen lauloi, Teija Sopanen kuulutti ja poliisikoira Rin Tin Tin seikkaili sen, mitä erittäin heikkotasoinen lähetys Lahdesta saakka pystyi näyttämään.

Kaikkein ihmeellisin tuon ajan keksintö oli kuitenkin moottoripolkupyörä eli mopedi. Aikoinaan itseään 500-kuutioisella Rudge -mootto-

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

13

laakilla taivaan tuuliin. Onneksi mitään ei tapahtunut, vaikka joskus me lapsetkin olimme mukana ”leikkimässä”.

Olen viime aikoina pohtinut sitä, mikä on kansa- tai peruskoulun tärkein tehtävä. Olen tullut siihen tulokseen, ettei se ole mahdollisimman suuren tietomäärän pumppaaminen kasvaviin lapsiin. Tärkeintä on se, että ihmisentaimet oppivat näkemään maailman laajempana kuin yksittäinen oppiaine, kirjasivistys ja oma koti tai kotikylä. En tunne nykyajan opetusmenetelmiä, mutta toivon ja uskon, että avarakatseiset kansankynttilät kylvävät edelleenkin lasten mieliin halun havainnoida maailmaa kaikilla aisteillaan, hyväksyä toiset ihmiset ja olla ripyörällä telonut Lauri tilasi Ju- Mobylette. Mopot olivat tuohon utelias. piter-merkkisen mopedin vuonna aikaan palkkoihin nähden kalliita, TEKSTI Kari Mielikäinen 1958 heti, kun SOK alkoi tuoda mutta hyvähän maksaa aina. niitä maahan. Mopon käyttökelpoisuus suurten mäkien maaseudulla Opettajan kesäloma ei viisikymkirvoitti heti kiivaan keskustelun. menluvulla tärväytynyt etelänmatKuitulan kylässä toimi tuohon ai- koilla eikä edes kotimaassa. Syrjäikaan saha, joka sijaitsi isojen mäkien nen sijainti ja kulkuvälineinä olleet takana Puulaveden rannassa. Sahan linja-auto ja mopo eivät suosineet väsyneiden työmiesten oli joka ilta turismia. Koulun kunnossapidossa aloitettava kotimatkansa työntä- ja ehostamisessa opettajan ja kunmällä polkupyöränsä ylös jyrkkää nan tarpeet ja mahdollisuudet kuiHelka Berschewsky Rasinmäkeä. Tähän ”tuskaan” opet- tenkin kohtasivat. Opettajalla oli Antti Haajanen taja erehtyi mainostamaan heiveröi- kesällä aikaa ja kunnalta puuttui Pirjo Jaatinen sen näköistä mopedia, jonka kylän rahaa. Tämä johti siihen, että LauMaija Kekkonen miehet tuomitsivat kelvottomak- ri maalasi kesäisin luokkien lattioita Pertti Kuitunen si näkemättä. Kiista ei ratkennut ja pulpetteja, sekä rakensi koululle Kari Mielikäinen muutoin kuin järjestämällä testi. Sa- lapiopelissä vesijohdot, viemärin ja Kari Ollikainen han työntekijät asettautuivat mäen likakaivon. Kunta antoi rakentamiRiitta Pailakka rinteeseen hyville katselupaikoille. seen tarvikkeet ja opettaja veloitukVeijo Puukko Opettaja ajoi Jupiterin mäen alle, setta vapaa-aikaansa. Lapiohommat Risto Rantalainen pani pyykkipojat teryleenihousujen pitivät entisen sekatyömiehen myös Kaija Simpanen lahkeiden suihin ja lähti liikkeel- kohtuullisessa kunnossa. Kivien amHelena Tanttu le kaasu pohjassa. Kaksivaihteinen pumiseen ja maan pehmittämiseen mopo vaati keskellä mäkeä ykköstä, opettajamme käytti dynamiittia. mutta nousi kuin nousikin mäen Hirvensalmen miehet olivat sodassa päälle työntämättä. Tämän näytök- pioneereja, joten räjähteiden käyttö sen jälkeen yksi ja toinen sahalainen oli Laurille tuttua. Opettajan asunsiirtyi mopomieheksi. Valikoima non keittiön yläkomerossa oli ajoitoli laaja ja pian ukot voivat kiistellä tain niin paljon dynamiittipötkyjä siitä, onko paras mopo Solifer, Tun- ja nalleja, että räjähdys olisi amputuri, Monark, Rabeneick vai peräti nut Kuitulan kansakoulun kerta-

JUPITER 50 vm 1959

Hirvensalmen yhdistyksen Joulutervehdykset

14

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

KAIKKI YRITYKSESI

NÄKYVYYTEEN digi printti kyltit yritystekstiilit

Haumedia

0440 211 291 Pulttikatu 2, Mli

Maanrakennus Jari T. Liukkonen Oy Jari Liukkonen 0400 332 937 jari.liukkonen@jtloy.fi Aku Liukkonen 050 545 6501 aku.liukkonen@jtloy.fi

Kilkinmäentie 9 52550 Hirvensalmi GSM 050 3688 395

Ravintola Sataman Herkku toivottaa rauhallista Joulua Ma–To 11–19 Pe–La 12–21 Su 12–18

Hirvensalmen satama, Hirvensalmentie 22 A 044 705 9596 • www.satamanherkku.fi

Aten Marja Oy

Liito-oravantie 2 52510 Hietanen Puh. 050 372 5206

Hirvensalmen Fysioterapia Oy Fysioterapeutit Jaana Pöyry Mirva Purkunen Pitäjäntie 2 puh. 040 763 0693

Hirvensalmentie 21 52550 Hirvensalmi Puh. (015) 451 003

ym. kivityöt Ristiinan

Rakennustyöt ja remontit Tapani Karjalainen Harjutie 6 A 9 50600 Mikkeli Puh. 050 516 5963

Topjupek Oy Kattopeltisepäntyöt Puh. 0400 155441

juha.pasonen@topjupek.fi Kaura-ahontie 11, 50670 Otava

Tuija Tanttu 050-5914487 Vahvamäentie 42 Hirvensalmi www.puulataival.fi/kissakoski

Kodin juhlat;

esim. muistotilaisuudet, syntymäpäivät

yritys/järjestötilaisuudet

en

ijä jo vuodes tek ta

5.

Linnaniementie 12 52300 Ristiina Puh. 040 776 1842 ristiinan.kiviveistamo@luukku.com

Järjestämme kaikki tilaisuudet: 9 19

KIVIVEISTÄMÖ KY

Järjestämme: Pikkujoulut, Häät, Syntymäpäivät, Sukujuhlat

Juh li

HAUTAKIVET

pitopalvelu@pitoaitta.fi www.pitoaitta.fi 0400 525 214 /Pia Komppa

Vilkonharjun Sora 0500 255159/Janne Kaivinkonetyöt 0400 750099/Mika Vilkonpääntie 60 A 52550 Hirvensalmi

Hiuspalvelu Harmonia Liikkuva parturi-kampaaja

Marjo Kuitunen 040 0355 301 marjo.kuitunen@hotmail.com Keskustie 2 52550 Hirvensalmi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

15

J

Taito perinnöksi myös jouluna

oulu on vuosituhantinen Jeesuksen syntymäjuhla, jota vietetään ympäri maailman miljardien kristittyjen keskuudessa.

Suomessa joulu on aina ollut perheiden ja sukujen yhteinen juhla, johon sisältyy paljon kristillisiä ja maallisia perinteitä. Niinpä nykyisinkin perheiden joulua valmistellaan ja vietetään usein monen sukupoven voimin.

Lintujen pöntöt ja kaarnaveneet, miesten sekä naisten töiden työkalut ja tarvikkeet, riisipiirakoiden teko, koululaulut ja murteet sekä perinneleikit ja sadut olivat pajojen aiheita. Mitä ja miten ennen tehtiin, käden taidot, kertomukset ja laulut patinalla kuorrutettuna täyttivät nykyaikaisen koulun. Mukana olleet yhdistyksen jäsenet uskovat, että koululaisten aivoihin jäi muistijälkiä, jotka yhdistävät nykyisyyden menneisiin aikoihin.

Kun aattoiltana joulupöytään asettuu mummu ja vaari jälkeläisineen kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti, ateriasta nauttivat monen ikäiset toisilleen läheiset ihmiset. Äidin paistama ja sinappihunnuttama kinkku on mummun opeilla valmistettu. Sama taito on jo siirretty vanhimmille seuraavien sukupolvien edustajille, joten vuosien takaiset kinkun tuoksut leijuvat myös monissa tulevissa joulupöydissä.

Entäpä joulupukki? Mystinen perinnehahmo, joka joulusta jouluun ehtii aattona kaikkialle, tuo lahjoja sekä jouluiloa etenkin perheiden pienimmille ja katoaa taas vuodeksi. Joulupukki jos kuka on mestarillinen salaisuuden säilyttäjä. Kun kasvavalle lapselle jossakin vaiheessa avautuu joulupukin todellisuus, se ei muuta mitään. Pukin salaisuus säilyy merkillisellä tavalla sukupolvesta toiseen. Perinne jatkuu selittämättömällä varmuudella.

Jouluisia perinteitä on vaikka miten, jouluvirsistä ja -lauluista kuusen koristeluun, tonttuleikeistä aattoillan tunnelmiin. Perinteet ovat perhekohtaisia sekä alueellisia, valtakunnallisia ja vieläkin laajempia kristittyjen yhteisiä aikojen saatossa elämään jääneitä joulun vieton muotoja.

16

Eläkeliiton Joroisten yhdistys hyppäsi konkreettisesti perinnemyllyyn helmikuussa 2020, vastaamalla eläkeliitonliiton Taito perinnöksi -haasteeseen. Joroislaiset järjestivät paja-päivän Joroisten Kuvansin koulussa. Yhdistyksemme voi olla tyytyväinen, jopa ylpeä, sillä päivästä muodostui – kuten pitikin – vilpittömän iloinen eläkeläisten, koululaisten ja opettajien kohtaaminen.

Kokemus oli niin hyvä, että on kovin valitettavaa, kun toisen päivän toteutus kirkonkylän koulussa kaatui tyrmäykseen, jonka iski koronavirus.

Paja-päivä oli kovin opettavainen myös mukana olleille eläkeliittolaisille. Päivä kertoi meille mm. sen, että tänäkin päivänä eri ikäisillä ihmisillä on asiaa toisilleen. Niin on aina ollut ja toivottavasti niin on myös tulevaisuudessa. Päivä antoi myös oivalluksen siitä, että perinteet ovat kerrostumia, joihin kukin aika jättää oman kerroksensa, jolla on merkityksensä kulloisenkin nykyisyyden ymmärtämisessä.

Kun asian siirtää jouluun, ei ole montaakaan vuosikymmentä siitä, kun joulutervehdyksen lähettäminen esimerkiksi Australiassa asuvalle sukulaiselle oli pitkä projekti. Nyt se on älylaitteiden keskellä kasvaneelle nuorelle pieni tuokio, joka sekin tuota pikaa on perinnettä nuoremmille.

Eläkeliiton Joroisten yhdistys toivottaa kaikille sekä perinteistä että nykyaikaista Hyvää Joulua!

aikana yhdistyk- TEKSTI Ahti Salovaara sen jäsenet pyörittivät kuutta pajaa, KUVAT Anja Häkkinen joissa kussakin kaikki koululaiset vierailivat. Oli hauska kokea koululaisten vilpitön uteliaisuus ja into kuulla, nähdä ja kokea menneitä aikoja niitä eläneiden kertomana ja tekemänä.

PAJA-PÄIVÄN

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Pieni pakolainen Anneli Heinonen sai tiettävästi tiedon lapsensa kuolemasta radion kautta. Anneli haudattiin Joroisten hautausmaahan.

Sota oli loppunut, ja Sutelansaaressa vietettyihin hautajaisiin hän pääsi tulemaan. Hautaristissä oleva metallilaatta, on perheen isän tekemä.

Alkuperäisen hautaristin lahottua tilalle tehtiin uusi samanlainen ja alkuperäinen laatta kiinnitettiin siihen.

Pian puhelimeni soi. Anneli Heinosen veli Jukka Loimaalta soitti ja hämmästyneenä ja liikuttuneena kertoi nähneensä jutun Kurkijokelaisesta. Muutkin sisarukset, mm.

Amerikassa elävä veli, ottivat myös yhteyttä minuun.

Ilmeni, että Heinosten perheen lopullinen sijoituspaikka oli ollut Loimaa, jonne talvisodan jälkeen syntynyt Jukka jäi asumaan. Muut Perhe muutti vielä samana keväänä lapset sijoittuivat ympäri maata ja Kurikkaan ja palasi sieltä jatkosodan maailmaa. aikana Kurkijoelle, jossa perheeseen Kaikki Annelin sisarukset ovat käysyntyi lisää lapsia. neet hänen haudallaan. Olemme

Immosen lapset ovat hoitaneet ku- ystävystyneet ja pitäneet yhteytuoden 1939 lopulla Jorois- vassa näkyvää Annelin hautaa ja jou- tä toisiimme viimeisen 17 vuoden ten Tahkorannan Sutelan- luisin haudalla palaa kynttilä. ajan. saaren rantaan tuli kaksi hevoskyytiä. Reissä olivat isoäiti ja Tietoa Heinosten perheen lopulli- Perheemme on jatkanut edellisen kurkijokelaisen Heinosen perheen sesta sijoituspaikasta ei ollut. Suku sukupolven perinnettä ja hoitanut viisi lasta: Kauko, Raili, Anneli, pyysi minua, jos mahdollista, sel- Annelin hautaa. Meille tärkeäksi Matti ja Valma. Perhe oli joutunut vittämään asiaa. Suku halusi tietää, joulutraditioksi on muodostunut lähtemään sotaa pakoon. Perheen mitä Heinosten lapsille kuuluu. käynti hänen haudallaan. äiti oli viemässä karjaa johonkin muuhun paikkaan ja isä Oskari oli SAIN TIETÄÄ, että Suomessa ilmes- Kynttilä palaa Annelin haudalla täsodassa. Sutelansaaren Matti Im- tyy edelleen Kurkijokelainen-ni- näkin jouluna. mosen talo oli osoitettu pakolaisten minen lehti. Otin vuonna 2003 majapaikaksi. Ennakkotietoa Hei- haudasta kuvan ja kerroin lehdessä TEKSTI Raimo Salkinoja nosen perheen tulosta ei ollut tullut. ylläolevan tarinan ja liitin mukaan yhteystietoni.

Immosen perheessä oli paljon lapsia ja ystävystyminen Heinosen perheen lasten kanssa tapahtui nopeasti.

Lapset leikkivät ja elivät talvisodan talven yhdessä. Immosen perheen lapset muistavat hyvin karjalaiset jouluherkut ja erityisen hyvin karjalanpiirakat, joita myöhemmin lasten luo saapunut siirtolaisperheen äiti leipoi.

V

tapahtui jotain järkyttävää: Heinosten Anneli sairastui kurkkumätään ja lääkärin hoidosta huolimatta menehtyi. Isä Oskari MUTTA SITTEN

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

17

Hyvää Joulua ja onnellisuutta vuodelle 2021! ”Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.”

Koskentie 3, Joroinen Puh. 017 571212 www.sarikolehmainen.net Paikallinen metsäedunvalvojasi

Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus p. 0400 974 010

Talveksi Lämmintä!

Polttopuut Omaniemestä Arttu Osmala

Omaniementie 24 79600 Joroinen Puh. 040 555 0128 18

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Joroisten yhdistyksen Joulutervehdykset Terttu Suhonen (kk) Eila Haukijärvi Anja ja Teuvo Multanen Milja ja Armas Komi Terttu ja Heimo Suhonen Riitta ja Helge Valkonen Sirpa Haapanen Henni ja Juha Pöyhönen Pirkko Hämäläinen (kk) Helka Martikainen Anneli ja Pekka Lantto Raili Ikonen Anja ja Kaino Häkkinen Lea Lampinen Sirpa ja Mauri Jäske Pirjo ja Pentti Vatanen Anita ja Tapio Nummi

ULKOILU- JA PUUN TAIMIEN ISTUTUSPÄIVÄ 28.8. KOTKANMAJAN ULKOILUALUEELLA KUVAT Anja Häkkinen

1

3

2

4

5 6 1. Ekan taimen istutti pj.nä ollut Pekka Lantto. 2. Sirpa Haapanen istutti jäsenien taimen, kuva Anita Nummi 3. Jokaisen Kuusentaimen viereen tuli yhdistyksemme nimellä varustettu paalu. 4. Tehtävä suoritettu, viisi kuusentainta istutettu, Armas Komi ja Kaino Häkkinen tekevät loppukatsauksen taimiriviin. Osa porukasta on jo lenkillä melkein näköpiirin rajoilla. 5. Lenkin jälkeen maistui makkara. Valkosen Helge paistohommissa. 6. Ilman kahvia ei tapahdu mitään. Terttu Suhonen ja Pirjo Vatanen odottavat janoisia.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

19

TAITO PERINNÖKSI KUVANSIN KOULULLA 27.2.2020 KUVAT Anja Häkkinen

1

3

2

4

1. Päivä alun valmisteluja Naisten työt- pajassa.

2. Eero Jäppinen ja miesten työkaluja 3. Linnunpöntön teko alkaa (vas.) Mauri Jäske ja Pentti Vatanen.

4. Murteet ja koululaulut- paja oli jaettu kahteen osaan, tässä osa ryhmästä.

Selin Ahti Salovaara.

5. Kehräystietoa perinnöksi opastaa Tarja-Tuulikki Jokinen, kuva Anita Nummi

5

Ilossa ja surussa

"

oman paikkakunnan kukkakauppa ja hautaustoimisto.

Palvelemme teitä luotettavasti, yksilöllisesti ja asiantuntevasti. "

20

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

PUUSEPÄNLIIKE IHALAINEN Honkatie 15, 79600 Joroinen p. (017) 571 176, 0400 276 134 psl.ihalainen@gmail.com

Hyvää Joulua

TEBOIL-ETAPPI Joroinen (017) 571193

Auto- ja Konekorjaamo Risto Hakkarainen Ky Uusitie 10, 79600 Joroinen • p. 017-571 244

Joulurauhaa toivottaa Joroisten seurakunta

ja onnellista uutta vuotta 2021

omasp.fi

Toivottaa OmaSp Joroinen Mutalantie 1

Ma - Pe 9-18 La 9-14 Puh. 017-571 081 Koskentie 2 www.joroistenapteekki.fi

Palveleva varaosaliike ja huoltokorjaamo

Famifarm Oy

Kartanotie 6 79600 JOROINEN Puh. (017) 4704400 www.jarvikyla.fi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

21

Joulumerkin idea on kohta satakaksikymmenvuotias

Yllä vuosien 1908, 1910, 1915, 1921, 1912 ja 1926 merkit

J

oulun alla kulkee postia ehkä enemmän kuin minään muuna vuodenaikana. Käytetään koristeellisia kuoria, kortteja värejä ym.

tettiin tuberkuloosin vastustamiseen erityisesti pienten lasten parissa.

Myös Ruotsissa julkaistiin samana vuonna joulumerkki ja pian monet muutkin maat seurasivat esimerkLähes satakaksikymmentä vuotta kiä. sitten (1903) tanskalainen postivirkamies Einar Holboll sai ajatuksen, Tuberkuloosi oli 1800-luvulla eritettä joulutervehdykset voisi varustaa täin tuhoisa kansansairaus. Köyhät pienellä lisä­maksulla, josta kertyvät olot ja ahtaat asuintilat näytti olevan varat käytettäisiin johonkin hyvään yksi syy taudin leviämiseen. Siitä tarkoitukseen. Näin ihmisten joulu- huolimatta myös rikkaat joutuivat mieli ja hyvä tahto voitaisiin kana- taudin uhreiksi. Taudin aiheuttajaa voida pieneltä osin yleishyödylliseen ei tunnettu tällöin. Vuonna 1882 kohteeseen. saksalainen Robert Koch osoitti, että tuberkuloosin aiheuttaa tunteTämä Holbollin idea hyväksyttiin maton basilli. Nyt voitiin aloittaa Tanskassa ja jo seuraavana vuonna järjestelmällinen taistelu tuota taujulkaistiin ensimmäinen joulumerk- tia vastaan. ki. Sitä painettiin kuusi miljoonaa kappaletta. Merkin hinta oli kaksi Suomessakin keskusteltiin 1800-luäyriä ja se sai heti suuren suosion. vun lopulla tuberkuloosin torjunTuotto oli 74 000 kruunua ja se käy- nasta ja toimintatavoista. Vuonna 22

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

1907 perustettiin kaksi yhdistystä; Tuberkuloosin vastustamisyhdistys ja Keräystoimikunta Vähävaraisten Keuhkotautisten hyväksi. Nämä yhdistykset yhdistyivät vuonna 1930 Suomen Tuberkuloosin Vastustamis­ yhdistykseksi.

Yhtenä varainhankintakeinona oli jo ennen yhdistysten perustamista ajatuksena hyväntekeväisyysmerkkien julkaiseminen. Ehkä juuri tuo Tanskasta lähtenyt ajatus joulumerkistä oli esikuvana. Ensimmäinen tuberkuloosityön hyväksi painettu kirjeen­ sulkijamerkki julkaistiin Suomessa helmikuussa v.1908. Merkin oli suunnitellut Akseli Gallen-Kallela ja sitä oli tarkoitus käyttää kirjeissä ympäri vuoden. Tätä vuoden 1908 merkkiä ei lasketa varsinaiseksi joulumerkiksi, mutta edeltäjäksi kylläkin. Merkin aiheena on omenapuu.

Joulumerkkien laajaan kokoelmaan kuuluu myös vuosien 1910, 1915 ja 1921 merkit.

Vuonna 1912 taiteilija Väinö Blomstedt suunnitteli uuden merkin, jossa aiheena oli jänis ja orava. Siinä oli jo ensimmäistä kertaa selkeä joulutervehdys­teksti ja tätä merkkiä voidaan pitää ensimmäisenä varsinaisena Suomessa julkaistuna joulumerkkinä. Tämän merkin arvo oli 5 penniä. Vuonna 1926 ilmestyi uusi merkki samalla aiheella hiukan muutetulla tekstillä ja hinta oli kymmenkertainen.

neen varhainen eristäminen tuberkuloosin lähteestä, useammin juuri sairaasta äidistä, oli melkein ainoa tapa estää lasta saamasta tartuntaa.

Ruotsissa lapsille hankittiin sijaiskoteja, mutta Suomessa todettiin, ettei tarvittavaa määrää sopivia koteja löytyisi. Niinpä perustettiin erityisiä hoitokoteja. Ensimmäinen perustettiin Tampereelle. Sitä alettiin kutsua joulumerkkikodiksi, koska siihen saadut varat olivat saatu joulumerkkien myynnistä. Tämän jälkeen seuraavat joulumerkkikodit perustettiin Pälkäneelle, Ouluun ja Kuopioon.

JOULUMERKKIKODIT

Joulumerkkikodit toimivat 37 vuoden ajan ja niissä hoidettiin yli 5300 vastasyntynyttä lasta, joiden äidit sairastivat akuuttia keuhkotuberkuloosia. Tämä suomalainen hoitokoti ratkaisu oli melkeinpä ainutlaatuinen. Täysin samanlaista toimintaa ei ollut missään muualla.

Joulumerkkejä painettiin tuberkuloosin vastustamisen hyväksi vielä vuosikymmeniä tämän jälkeenkin aina 2000-luvulle asti. Joulumerkkikodit eivät kuitenkaan enää toimineet.

Joulumerkkitoiminta jatkui aina Tultaessa 1930-luvun alkuun tu- vuoteen 1937, jolloin todettiin roberkuloosin torjunnasta oli jo saatu kotustoiminan tehneen ne tarpeet- KUVAT, MERKIT JA KIRJOITUS kokemuksia siitä, että vastasynty- tomaksi alkuperäisessä tehtävässään. Seppo Närhi ja Irja Janhunen

Vuosien 1927, 1928 ja 1929 joulumerkit.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

23

Entisaikojen joulu säilyy vanhoissa joulukorteissa

V

uonna 1900 lähetettiin Suomessa noin puolimiljoonaa kpl. joulu­kortteja. Tuohon aikaan ei kaikilla suomalaisilla ehkä ollut vielä varaa ostaa postimerkkejä ja kortteja. Postikortti oli vasta muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin tullut markkinoille, joten joulukorttikin oli uutta. Tänään satakaksikymmentä vuotta myöhemmin joulukortteja lähetetään Suomessa noin 50-miljoonaa kappaletta vuodessa.

lannissa 1840-luvulla. Saksa tuli hoineen sekä lapset leluineen. Eipä joulukortti­teollisuudellaan mukaan ollut pukinkontissa kännyköitä, parikymmentä vuotta myöhemmin. ”läppäreitä”, eikä kauko-ohjattavia helikoptereita.

Tiettävästi vanhin Suomessa säilynyt ja postin kautta lähetetty joulukort- Joulukirkko ja kirkkoon menijät oli ti on vuodelta 1871. Joulukorteista yleinen joulukorttiaihe. Neitsyt Malöytyy melkein kaikki jouluun liit- ria ja Jeesus lapsi, samoin monet ustyvät asiat. On riemukkaita tonttu- konnolliset aiheet, jotka tänään ovat kortteja ja tunnelmallista maisemaa. pois ”muodista”. Joulupukki oli paljon harvinaisempi kortti­aiheena Korteista löytyy niin joulun valmis- kuin nykypäivänä, mutta kyllä puktelut kuin lasten riemut lahjoineen. kikin tunnettiin. Vanhoja, sadan Vanhat joulukortit ovat myös kat- vuoden ikäisiä joulukortteja katselHyvänjoulun toivotusten lähettä- saus menneiden aikojen pukeutu- lessa tuntuu kuin itsekin siirtyisimminen joulukortilla ystäville, suku- mis­ja sisustustyyliin. Sieltä löytyy me keskelle vanhan ajan joulua. laisille, tuttaville sai alkunsa Eng- joulukuusen koristelut lippunau-

24

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

J

Joulupukki saa Suomessa eniten postia

oulupukin toimet ovat moninaiset ja toimiensa ohella hän hoitaa kotinsa lähellä sijaitsevaa joulupukin pääpostikonttoria.

Siellä joulupukin tärkeät apulaiset, punalakkiset tontut, istuvat tietokoneidensa ääressä ja hoitavat pukin laajaa kansainvälistä kirjeenvaihtoa.

Vuosittain joulupukki saa satojatuhansia kirjeitä ja kortteja ympäri maailmaa. Esim. jo kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 2000 tuli kirjeitä yli 600 000 kappaletta. Tuolloin eniten kirjeitä tuli Japanista, Iso-Britaniasta, Puolasta, Italiasta, Venäjältä ja tietenkin myös Suomesta. Eipä taida pukin tietokonetilastossa olla yhtään sellaista maapallon maata, josta ei pukille olisi kirjettä tai korttia tullut.

Joulupukillehan voi kirjoittaa kuka vaan ja osoite on: Joulupukin Pääposti, Joulupukin Pajakylä, 96930 Napapiiri ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

25

Eläkeliiton Juvan yhdistys kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Samalla toivotamme kaikille

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021 Eläkeliiton Juvan yhdistyksen hallitus

Juvan Ruoste-esto Ky - Maalaukset - Hiekkapuhallus - Ruoste-esto - Huollot 040 742 39 89

RK-ANTENNI KY Kummunmäenkuja 3 51900 Juva Puh.0400 655541

TEGELBERG / KANNASHOVI juhla, pitopalvelu, majoitus Taipaleentie 10 51900 Juva 0400 251 760 info@kannashovi.fi

Tili- ja isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy Juvantie 14, 51900 Juva Puh. 010 548 2670

Juvantie 16 040 687 9950 juvan@kahvikulma.com

J UVA

Osaketie 7, 51900 Juva

0400 188 307 Kari Autio, 050 377 27 63 Tiina Autio

Juvantie 7, 51900 Juva Puh.015 452 952

Avoinna ma-pe 8.30-18 la 9-15 Puh 0440 340210 Hiihtäjäntie 1, 51900 Juva 26

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Lea Hyötyläinen Puh. (015) 651 511 Juvantie 5, 51900 Juva TAKSI Risto Hämäläinen Puh. 050-62164

JUVAN RAUTA JA MAATALOUS OY

P. 020 787 0500

Pyydystie 3

Kauneushoitola Nuppu Väätaisentie 2 P 7 Puh. 044 219 2472 Myös kotikäynnit

KATSO RUOAT & TARJOUKSET www.abcasemat.fi puh. 010 76 41200

(0,0835 €/puh.+ 0,1209 €/min)

Huolto 010 239 1551 www.juvanautohuolto.fi

abc.juva@sok.fi

ABC Juva 24 h

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

27

Maatalousharjoittelijana Yhdysvalloissa 1966-67 osa 2 LÄNNEN KULTAMAILLA

Kalifornia on asutettu pääosin 1800-luvulla suuren kultaryntäyksen aikaan. Vankkurikyyti Kalliovuorten yli lienee ollut tuskien taivalta, ennen kuin saatiin junayhteys puhkaistua vuorten läpi. Nykyisin se on väkiluvultaan suurin USA:n 50 osavaltiosta ja pinta-alaltaan kolmas Alaskan ja Texasin jälkeen. Enää sinne ei tulla kultaa vuolemaan, vaan elintaso otetaan lähinnä korkean teknologian tuotteista (piilaakso), öljystä, maataloudesta ja matkailusta.

San Fransisco on 7 kukkulan kaupunki ja se kyllä näkyi katukuvassa.

Kaduilla on jyrkkiä mäkiä ylös ja alas. Onneksi siellä ei ole talviliukkautta. Mahtavat sillat tekivät vaikutuksen ensikertalaiseen. Etenkin Golden Gate on tosi massiivinen, kun liikkuu pitkin sen reunassa olevaa kävelykaistaa. Kaupungin erikoisuuksia olivat myös vanhat kaapelivetoiset raitiotievaunut, joita pidettiin yllä lähinnä turistien iloksi.

Kalifornian suomalaisia

Matkakassa alkoi olla uhkaavan tyhjä ja seuraava työpaikka Woodlandin kaupungin tuntumassa. Sen työpaikan olin varannut jo yliopistolta käsin. Sinne pääsi bussilla Sacramenton, Kalifornian pääkaupun-

28

gin kautta. Tosin julkinen liikenne alkoi olla jo silloin tosi vähäistä. Se sijaitsee noin 80 km San Fransiscosta koilliseen Sacramenton laaksossa.

Seutu on erittäin viljavaa entistä meren pohjaa, jossa ruokamultakerros on noin 9 metriä. Idässä kohoavat kalliovuoret ja lännessä rannikkovuoret.

siellä Kaliforniassa. Pari vuotta sen jälkeen he menivät naimisiin ja kävinpä heitä myös tapaamassa Pretoriassa, Etelä-Afrikassa, mutta se onkin jo toisen jutun aihe. Loudien isällä oli huonekalutehdas Pretoriassa ja farmi, jossa pitivät lihakarjaa.

Kuvittelin, ettei Woodlandissa kuule suomen kieltä, onhan se vain 20000 asukkaan pikkukaupunki keskellä viljalakeuksia. Samaa sanoivat Amerikan suomalaiset tuttavani Minneapolisissa. Olin ollut vasta pari päivää siellä, ehtinyt kotiutua ja hankkia jonkinnäköisen auton. Harjureillahan on tunnetusti rahat vähissä, joten minäkin etsin vm. -53 mallin Chevroletin. Ei maksanut paljon, Karheelleniittäjien rivistöä $80 ilman takuuta. Tosin katselin Earl L Wallasin maatilan talouskes- sen päällisin puolin, ettei käynyt kus löytyi pian kaupungin ulkopuo- niin kuin yhdelle saksalaisopiskelelta. Maatilan kokoa voisi kuvata lijalle. Hän kun osti auton, josta sanoin, jättimäinen, etenkin verrat- puuttui toinen takaovi. Kyllä se mitaessa suomalaisiin tiloihin. Peltoala nun autoni hieman savutti johtuen 18000 ha, josta puolet vuokramai- väljästä moottorista. Hyvinhän sillä ta. Sanoivat löytyvän jopa puolta kesän pärjäsi, kun muisti pitää aina suurempia maatiloja lähiseudulta. voiteluöljyä matkassa. Yksi takarenAsunto täytyi etsiä itse, koska tilalla gas tosin piti uusia, kun siitä alkoi ei ollut työmiesten asuntoja. Löy- jo useampi kangaskerta paistaa läpi. sin asunnon rivitalohuoneistosta Woodlandista. Hyvätasoinen asunto Olin tankkaamassa huoltoasemalla, ja vuokra kohtuullinen $ 80 kuussa. kun viereen tuli vanhempi herrasAluksi asuin yksin siinä rivitalohuoneistossa Woodlandissa, mutta pian sain sinne toisen maatalousharjoittelijan, joka oli Loudie Pretorius Etelä-Afrikasta. Hän on valkoisia ja hänen esi-isänsä tulleet luultavasti Hollannista. Me pärjäsimme hienosti kahdestaan ja jakoihan se myös vuokrakulut kahtia. Loudiella oli Minnesotalainen tyttöystävä, joka kävi kerran tapaamassa häntä Karhon kääntäjä

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

mies kysyen, olenko ulkomaalaisia vaihto-oppilaita, koska hän näki paidassani nimen Minnesotan Yliopisto. Kun sanoin olevani Suomesta, hän vastasi yllätyksekseni suomeksi.

Oli nimeltään Alvar Eilola Tampereelta. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet aikoinaan Yhdysvaltoihin. Hän puhui muuten erinomaista suomea, mutta meidän kielen taivutusmuodot tuottivat vaikeuksia, esimerkiksi Tampereella hän sanoi Tampereessa. Hänen vaimonsa oli puolalainen. He olivat molemmat ammatiltaan opettajia. Niin olikin sitten heti samana päivänä kyläpaikka tiedossa.

Heidän lisäkseen tulin tuntemaan 4 muuta suomalaista pariskuntaa.

Muistan ainakin Riikoset ja Komulaiset. Kaikki he olivat innokkaita tapaamaan suomalaisia ja kuulemaan uutisia Suomesta. Amerikansuomalaiset näyttivät sielläkin menestyvän oikein hyvin. Joku oli rakennusurakoitsija, toinen tuote-esittelijänä, tai jossakin muussa itsenäisessä ammatissa.

Ajokortti siellä hankitaan jo nuorena, ikäraja on 16 vuotta. Liikennesäännöt opiskellaan jo peruskoulussa. Autokouluja ei ole, vain kirjallinen tutkinto ja ajokoe. Kortin hankinta on siten halpaa. Tosin se kortti on osavaltiokohtainen.

Tietyn ajan kuluessa täytyy hankkia sen osavaltion ajokortti, jossa asuu.

Minullekin se tuli eteen Kaliforniassa. Ensin opiskelin liikennesääntöjä muutaman illan. Sen jälkeen oli kirjallinen kuulustelu, jonka jälkeen ajokoe korttelin ympäri. Sitten vain kortti käteen ja homma oli sillä selvä. Pienenä yksityiskohtana voisin mainita, että käsin näytettävä suuntaviitta oli aivan laillinen. Se näytettiin vasemmalla kädellä ikkunasta ulos. Käsi suorana, käännös vasempaan, käsi ylös, käännös oikeaan, käsi alas, pysähtyy.

kymmentä. Sen lisäksi oli kymmenkunta suurempaa telakonetta, joilla urakoitiin pellon tasausta pitkillä lanoilla. Riisi vaatii vesikasvina ehdottoman tasaisen ja vaaterissa olevan kasvualustan. Riisin viljely oli sen verran tuottoisaa, että sen viljelyyn kannatti panostaa myös pellon Minun piti myös avata pankkitili, muotoilulla. Siihen aikaan ei vielä koska palkka maksettiin siihenkin oltu jalostettu kuivan maan riisiä. aikaan jo tilille, eikä suinkaan käteen. Pankkikortteja ei vielä silloin tunnettu, mutta sain pankista shekkivihon, jossa oli nimeni ja osoitteeni valmiiksi painettuna.

Minulle jäi vajaa viikko aikaa pyöriä siellä, ennen kuin pääsin maatilalle töihin, piti odottaa peltojen kuivumista talvisateiden jäljiltä. Ainakin parina päivänä olin erään suomalaisen rakennusurakoitsijan kanssa valmistelemassa omakotitalon sokkelia.

MAATILA

Tilan omistivat isä ja poika Earl ja Jack Wallace. Ympärivuotisia työntekijöitä oli vain puolenkymmentä.

Kesällä heitä on toista sataa, joista suurin osa on Meksikosta tulleita siirtotyöläisiä. He ovat kesät töissä Kaliforniassa ja talvet asuvat Meksikossa. Kesän hankkeilla siellä sitten pärjääkin talven yli.

Lannoitteen lentolevitys

Seudun ilmasto on kesäisin täysin sateeton, kuuma ja kuiva. Talvi on sateinen ja viileä. Kasvien rytmitys täytyi tehdä sadekauden mukaan.

Myös eri viljakasvit valittiin siten, että puimista riitti toukokuulta aina joulukuulle saakka.

Tilan peltoalasta puolet oli riisillä.

Loppuala jakaantui vehnän, ohran, öljykasvien, heinän, sokerijuurikkaan, tomaatin, durran ja kesannon kesken. Muokkauskoneina oli Caterpillarit D 6 ja D7, painoltaan 15 ja 22 tonnia. Niitä oli käytössä pari-

Pelletkone työssään

Talvisateiden loputtua aloitettiin muokkaus huhtikuun alussa. Katerpillarit hinasivat raskaita lautasäkeitä. Niitä yksiköitä oli useimmiten 4 samalla peltolohkolla kiertäen samaa rinkiä. Näin tuli suurikin lohko muokattua 3-4 päivässä. Koneet tankattiin yleensä suoraan pellon laidassa tilan omasta tankkiautosta. Samoin pikku huollot ja öljynvaihdot tehtiin pellolla. Jäteöljy laskettiin suoraan maahan. Ympäristönsuojelua ei silloin vielä liioin tiedostettu. Aika pian sitä oppi sellaisenkin koneen hallitsemaan ja pellolla oli riittävästi tilaa käännellä opetellessa.

Hinattava lautasäes oli siitä erikoinen, että sitä sai kääntää vain yhteen suuntaan. Kannatinpyöriä siinä ei ollut, vaan se siirrettiin lohkolta toiselle lavetissa, johon se nostettiin riippumaan. Samoin katerpillarit siirrettiin laveteilla eri peltolohkojen välillä. Aurinko kuivatti pellon pinnan nopeasti rutikuivaksi, joten päivän työn jälkeen kaikki kuskit olivat yhtä mustia. Päivänvarjo koneen päällä suojasi pahimmalta keskipäivän helteeltä.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

29

Työaika oli 12 tuntia päivässä, eli käytännössä pimeästä pimeään 7 päivänä viikossa. Talvi- ja kesäpäivä ovat siellä lähes yhtä pitkiä. Palkkaa sain $1.25 tunnilta.

Eräänä aamuna ilmestyi peltotielle tiehöylä. Ihmettelin, että miksi se pitää niin tasaiseksi liipata? Asiahan selvisi pian. Seuraavaksi tuli rekka-auto tuoden irtolannoitteet ja pari kaksitasoista lentokonetta, joihin se lastattiin ruuvikuljettimen ja kuupan avulla. Pari miestä toimi pellon vastakkaisilla laidoilla sitkaimina. He heiluttivat valkeaa liinaa ajolinjan merkiksi ja siirtyen aina välillä määrämitan eteenpäin. Siinä sai muokatessakin välillä lannoiterakeita niskaansa.

lisäksi pilaa pellon rakenteen. Myös laakson muoto Kalliovuorten ja rannikkovuorten välissä on sellainen, että laakson keskiosa on reunoja ylempänä. Tämäkin oli osaltaan vaikeuttamassa veden saantia laakson keskiosaan. Sinne oli suunnitteilla laakson keskiosaan leveä kastelukanava ja käydessäni siellä jälleen 1990 luvun lopulla se oli valmiina ja käytössä. Erillinen kasteluryhmä piti huolen kasvien veden saannista läpi kesän. Vedestä tuntuukin muodostuvan siellä tuotantoa rajoittava minimitekijä. Veden kulutus on kiintiöity tiloille ja siitähän kilpailee moni muukin tuotannonala, samoin omakotitalot. Kun vielä sateetonta hellekautta kestää puoli vuotta, on selvää, että ilman kastelua viljely käy siellä jokseenkin mahdottomaksi.

Välittömästi veden laskun jälkeen tuli taas lentokone, joka kylvi riisin.

Multakokkareiden liettyminen multasi sitten siemenen. Läpi kesän tuli huolehtia sitten kastelusta. Vesikerros pidettiin noin 10 cm paksuna.

Kuumassa ilmanalassa 30-43 astetta varjossa veden kulutus oli todella suuri. Myös torjunta-aineruiskutukRiisipellon muokkausta set hoituivat lentokoneella. UrakoitSeuraavassa vaiheessa pelto jaettiin sija hoiti nämä lentokonetyöt. maavalleilla pienempiin ruutuihin.

Se tapahtui katerpillarin vetämällä laitteella, joka muistutti takaperin kulkevaa oja-auraa. Näillä maavalleilla oli tarkoituksena estää veden lainehtiminen tuulessa. Liika lainehtiminen lakoonnuttaa kasvuston. Pengerretyt kastelukanavat kulkivat pallon reunassa. Vesi oli niissä ylempänä, josta se valutettiin patoluukkujen, tai lappoputkien kautta pellolle. Kasteluvesi saatiin Veden annostelua riisipellolle joko Sacramento joesta, vuorilta su- Syksyllä riisin alkaessa kypsyä sullavasta lumesta, tai syvistä porakai- jettiin veden saanti ja pelto kuivui voista. Ne voivat olla jopa 70 metriä puintikuntoon riisin valmistumisen syviä, joista suuret sähköpumput myötä. Riisipuimureita oli tilalla nostavat veden ylös. Ongelmana al- 7 tela-alustaista konetta jokainen koi olla pohjaveden tason lasku liian työleveydeltään noin 7 metriä. Saalas, jolloin se muuttui suolaiseksi. moin viljavaunut olivat tela-alusSe on käyttökelvotonta kasteluun ja taisia katerpillarien perässä. Telako30

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

ne oli myös helpompi kiskoa pois märästä silmäkkeestä, joita pelloille joskus jäi. Puimurien tela-alustat oli omalla tilalla rakennettu, joiden päälle asennettiin valmis puintikoneisto. Samoin viljavaunut olivat omatekoisia.

Riisi on runsassatoinen kasvi hyvissä olosuhteissa. Sen tähkä muistuttaa kauran röyhyä, ollen vain huomattavasti painavampi. Se on kuorellista ja tummaa. Täällä suomessahan sitä myydään vain kuorittuna ja kiillotettuna. Toisin kuin muu vilja, riisi vaatii kuivatuksen yleensä niissäkin oloissa. Se toimitettiin puinnin jälkeen suoraan kauppaan, joka huolehtii sen jatkokäsittelystä.

Osa pelloista oli vuorten alarinteillä, nekin täysin kivettömiä, vaikkakin paikoin melko jyrkkiä. Niitä viljeltiin vain joka toinen vuosi ja välivuotena pidettiin kesannolla.

Koska kesä on täysin kuiva, eikä keinokastelua voida niillä vuorilla järjestää, kasvun täytyy tapahtua talvella. Viljelykasveina oli vehnä ja ohra. Kylvöaika ajoittui joulun alle. Monta kertaa sanoivat olevan kylvökiireitä jouluaattona. Talven kasvukausi on siellä viileän sateinen.

Puinti aloitetaan, kun viljan kosteus laskee alle 11 %. Vilja säilyy illoin lämpimässäkin ilmanalassa kuivaamatta. Pelto on silloin niin kuivaa, että tulen kanssa on oltava erityisen varovainen. Se voi polttaa pystyviljan ennen puintia. Jos tuli karkaa peltoon, ei sitä pysäytä mikään sen jälkeen. Tavanomaisia pyörävetoisia puimureita oli 8. Merkki John Deere. Puimurien koko niin suuri, kuin markkinoilta löytyy. Nämä olivat myös vuorilla puimassa 4 koneen ryhmissä. Näin ne työllistivät tehokkaasti viljavaunut. Automatiikka piti puintikoneiston vaakasuorassa leikkuupöydän ja renkaiden kallistellessa maaston mukaan. Näin päästään rinteilläkin pienillä puintitappioilla. Viljavaunut olivat järeitä

tela-alustaisia ja katerpillarin vetämiä. Samoja, joita käytetään riisin puinnissa. Ne ovat vakaita liikutella myös jyrkillä rinteillä. Vaunujen purkaus tapahtui ruuvikuljettimella rekan vaihtolavalle tien varressa.

Tällaisella koneketjulla työ sujui nopeasti ja ilman turhia odotusaikoja. Puintikausi alkoi toukokuussa ja jatkui aina joulukuulle saakka. Näin puimureihin saatiin helposti 1500 ajotuntia vuodessa, eli runsaasti 10 – 20 kertainen määrä suomalaisiin verrattuna.

Rinnepuimuri

Vilja lähti myyntiin, joko kauppaan, tai yksityisille tiloille. Olin yhtenä päivänä viljarekan mukana. Tuhlasin siihen yhden ainoita vapaapäiviäni koko kesänä. Kuski sattui olemaan vielä amerikansuomalaisia ja vaimonsa Meksikosta. Viedessämme viljakuormia kauppaan, hän kertoi kuskanneensa niitä edellisenä kesänä eräälle maatilalle usean kuorman päivässä. Parin viikon rahtauksen jälkeen hän sattui näkemään talon isäntää ja kysyi, mihin hän niin paljon viljaa tarvitsee? Isäntä vastasi, että toki niitä on muitakin viljan toimittajia samoina päivinä. Sanoi hänellä olevan 2 miljoonaa kanaa ja puoli miljoonaa kalkkunaa. Isossa maassa on kaikki suurta, olkoon sitten vaikka kanala ja siipikarjahan syö tunnetusti paljon.

Safflower, (sorghum) on erittäin piikikäs öljykasvi, jossa suomalainen ohdake tai takiainen jäävät kirkkaasti toiseksi. Sen puintikin kuluttaa konetta niin, että puimurin sisäpellitkin joudutaan uusimaan

parin vuoden välein. Kevätkesällä se on 4 metriä, joten se sopii siihen keltaisessa kukkaloistossaan on kyllä sarkajakoon. Heinä jää yhteen karkomea näky suurilla peltoaukeilla. hoon koneen perässä. Työsaavutus yhdellä 4 koneen ryhmällä on noin Sokerijuurikas kylvettiin keväällä. 100 ha päivässä 10-12 tunnin työHuolimatta erittäin pitkästä kesästä päivänä. Kokeilin pari kertaa ajaa sen annettiin olla maassa koko vuo- niittokonetta. Sen ohjaus tapahtuu den. Sokeripitoisuuden sanottiin sauvoilla. Sen voi kääntää vaikka kasvavan talven aikana, joten korjuu paikallaan, koska yhden pyörän sai tapahtui samanaikaisesti uuden kyl- vetämään eteenpäin ja toisen taaksevön kanssa. Korjuukoneina olivat 6 päin samanaikaisesti. Koneen takana riviset itsekulkevat koneet. Ne nos- on vain vapaasti kääntyvä kannatintivat suoraan rekan perävaunuun, pyörä. Ketteryyttä tarvitaan käänjoten pelto oli kyllä hyvin kantavaa. teissä, koska samaa riviä niitetään edestakaisin. Myös heinäkoneiden Tomaattipellolla näki ryhmän mek- päällä käytettiin päivänvarjoa helsikolaisia kitkemässä käsin. Se oli lettä vastaan. Pääsin ajamaan esitteyksi niitä harvoja käsitöitä, mitä siel- lykonetta, jossa oli ilmastoitu hytti. lä teetettiin mansikan poiminnan Ajomukavuus oli hyvä, mutta kolisäksi. Lajike oli jalostettu kone- neesta poistuttaessa oli vaikutelma, poimintaa varten, sitkeäkuorinen ja kuin saunaan mennessä. Korkein samanaikaisesti kypsyvä. Kone riipi virallinen lämpötila oli sinä kesänä sen varsineen ylös, josta lajitteluta- +43 astetta varjossa. tosin se sikäläisolla lajiteltiin huonot pois. Koneen sissä Fahrenheit-mittareissa oli 110 jäljiltä hukkaantui vielä melkoinen astetta. Hyvin tavanomainen luku määrä tomaatteja joko rikkoutunei- oli +35. Monta kertaa katselin helna, ylikypsinä, tai raakoina, joten teisinä päivinä, kuinka Sierra Nevakorjuun jälkeen maassa oli punaise- dan vuorilla paistoi ikuinen lumi. naan tomaatteja. Silti sen sanottiin Kerran kokeilin kastella paidan vesiolevan edullisempaa, kuin käsin poi- ojassa, mutta hetken aikaa se viilensi minta. Tomaattia ja sokerijuurikasta jopa liikaa, luovuin siitä kun epäilin kasvatettiin molempia noin 300 ha vilustuvani. alalla jossakin pellon nurkassa.

Kuumassa ja kuivassa ilmastossa heiHeinätyöt on jo sitten oma lukunsa. nä kuivuu nopeasti. 3 vuorokautta Olihan sitä 3000 ha. Lajike Alfalfa, niiton jälkeen karho käännetään eli sinimailanen. Se on apilan su- traktorivetoisella pyöröharavalla 2 kuinen kasvi ja ottaa typen suoraan karhoa kerrallaan. Karhon kääntö ilmasta. Se typen otto toimii hyvin kuului minun tehtäviini. Työsaakalifornian ihanteellisessa ilmastos- vutus oli yhdellä koneella 100 ha sa. Olin heinätöissä parin kuunkier- päivässä, joten ajonopeus oli kaksinron ajan kuumimman kesän aikaan. kertainen niittoon verrattuna. IltaMyös heinäpeltoa perustettaessa päivästä karho kuivui voimakkaasti, maahan ajetaan noin 5 cm kor- joten ajonopeutta oli hidastettava keat harjat 16 metrin välein, siten varisemistappioiden välttämiseksi. valutuskastelu onnistuu tasaisesti 5 päivää niiton jälkeen tulivat pelnäillä ”saroilla”. Pk-lannos anne- letkoneet paikalle. Niitäkin oli 4 taan keväällä kerralla koko vuoden työsaavutuksen ollessa samat 25 tarpeiksi. Niitto tapahtui noin 30 hehtaaria päivässä konetta kohden. päivän välein 5-6 kertaa kesässä. Ne puristivat heinästä pieniä briketSe niitettiin itsekulkevilla karheelle tejä, joten tavara mahtuu pieneen niittäjillä. Sen leikkuupöytä muis- tilaan. Karhon on oltava niin kuituttaa puimurin pöytää. Työleveys vaa, että se palaa ennen pelletöintiä.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

31

Koneen edessä on vesisuuttimet niin kuin kasvinsuojeluruiskussa. Pieni pintavesimäärä liimaa pelletit kiinteäksi heinän kulkeutuessa kovassa paineessa rummun pienten reikien läpi. Pelletit kulkeutuvat koneen takana olevaan perävaunuun, josta ne kipataan rekan vaihtolavalle. Koneiden vaatimaa tehoa kuvaa se, että moottorista löytyi 280 hp. Koneketjuun kuului myös tankkiauto veden ajoon. Välittömästi korjuun jälkeen pelto kastellaan uutta satoa odottamaan. Yksi kunnon valutuskastelu riitti seuraavaan niittoon saakka, joka oli taas 30 päivän kuluttua.

Pelletit joko myytiin suoraan karjatiloille, tai varastoitiin suuriin katoksiin suojaan talvisateilta. Tällaista 100 ha päivävauhtia saatiin 3000 ha heinäsato korjattua kuukaudessa.

Siihen saattoi jäädä 1 tai 2 päivää väliin, ennen kuin aloitettiin sama kierros uudestaan. Sään vakautta kuvaa se, että aina oli 500 ha heinää kuivumassa luo’olla, eikä kukaan pelännyt sen kastuvan. Muutenkin oli helppo suunnitella peltotyöt ja sadonkorjuu, kun ei tarvinnut ottaa huomioon sateen mahdollisuutta.

tyi kuukauden verran kesällä. Ne tunkeutuivat jopa hyttysverkon läpi kiusaten erityisesti yöllä. Onneksi se vaiva kesti vain muutaman viikon.

Yksi pelottava tuttavuus oli Musta Leski -hämähäkki. Niitä saattoi tunkeutua sisätiloihin virittelemään verkkojaan, joka oli todella sitkeää.

Sen purema on hyvin kivulias ja toipuminen kestää monta päivää. Nimensä se on saanut siitä, että se surmaa ja syö puolisonsa heti parittelun jälkeen. Onneksi en joutunut tekemään itse tuttavuutta moisen otuksen kanssa. Suurin hämähäkki siellä on Tarantella, joka ei koostaan ja pelottavasta ulkomuodostaan huolimatta ole myrkyllinen. Skorpioneja, kalkkarokäärmeitä ja vuoripuumaa esiintyy myös Kaliforniassa. En kohdannut niitä missään. Aina kalkkarokäärmeen luodessa nahkansa sen hännän päähän jää nahan rippeistä pieni rengas. Näistä vuosirenkaista voidaan laskea sen ikä. Vaaran uhatessa se varoittaa olemassaolostaan aina ennen iskua kalisuttamalla häntärenkaitaan.

Siihen aikaan ei kännykästä osattu vielä uneksiakaan. Kuitenkin yhtey- KUVAT Esko Kaukonen denpito maatilan johdon, työnjohtajien ja työmiesten kesken oli aivan välttämätöntä jo pitkien etäisyyksienkin vuoksi. Meninhän minäkin kaupungista suoraan pelloille töihin, jotka saattoivat olla missä tahansa suunnassa kaupungin ulkopuolella. Radiopuhelin oli silloin käyttökelpoinen laite. Myös rekkamiehet käyttivät niitä yleisesti keskinäiseen Arvo Levänen yhteydenpitoon. Täällä meillä se ei Sirkka Nyyssönen koskaan ehtinyt kunnolla yleistyä.

Sielläkin oli paikoin pieniä metsäsaarekkeita ja niissä kauriita. Ne ovat todella siroja eläimiä ja joskus niitä näki myös pelloilla. Yksi kauriin vasa pääsi yllättämään ajaessani niittokonetta. Se oli hiljattain syntynyt ja oli piiloutunut heinikkoon.

Huomasin sen aivan koneen edessä, eikä se lähtenyt mihinkään. Kannoin sen metsän reunaan, jossa hätääntynyt emo jo sitä odotti. Luonto on opettanut ne olemaan hiljaa paikallaan vaaran uhatessa. Pienemmistä otuksista voisin mainita ”Bugs”, eli TEKSTI JA KUVAT Esko Kaukonen todella pienet kärpäset, joita esiin-

32

JUHLITTIIN ELÄKELIITON 50 VUOTTA

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Jäppilän yhdistyksen Joulutervehdykset Esko Kaukonen Aila Kaipiainen Raija Anneli Kolehmainen Eila Kainulainen Päivi Lappi Kauko Huttunen Seppo Nyyssönen Ossi Suhonen Timo Suuronen Raija Irmeli Kolehmainen Tuomo Tenhunen

KUVAT Arvo Levänen

ELÄKELIITON KIRKKOPYHÄ

1 2

3

1. Eläkeliiton Kirkkopyhän yhteydessä nautittiin ruisuutispuuro ja kahvit 2. Jäppilän kirkko 3. Sadon siunaus Eläkeliiton Kirkkopyhän yhteydessä 11.10.2020. Siunauksen suoritti seurakuntapastori Jukka Isometsä sekä Jäppilän yhdistyksen jäsenet Anja Tenhunen ja Tuomo Tenhunen KUVAT Arvo Levänen

JOULUJUHLA 2019

1

2

3

6 7 4 5 1. ja 2. Joulujuhla yleisöä 3. Eläkeliiton Jäppilän yhdistyksen pj Esko Kaukonen ja Pieksämäen seurakunnan diakoni Katariina Saks 4. Puheenjohtaja Esko Kaukonen 5. Jäppilän yhdistyksen kuoro johtajana Heikki Reijonen 6. Lausuntaa Silja Taavitsainen 7. Seurakuntapastori Antti Niemi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

33

H & M SUIHKONEN AY 0500 187788 MARTTI

Kiertomatkat maailmalla ja kotimaassa Kylpylämatkat Pakkasia pakoon -matkat Golfmatkat 017 386 3223 www.ykkosmatkat.fi

Ruuhilammentie 102 A 77570 Jäppilä Puh. 0400 768 977 www.multalansora.fi

AUTOJEN JA RENKAIDEN MYYNTI

AUTO-SOININEN Leijukuja 4, VARKAUS 0400-321296

KOLEHMAISEN PUUTARHA Tihusniemi PUH. 040 587 8631 www.kolehmaisenpuutarha.com

Oikopolku 10, 77570 JÄPPILÄ Sirpa Ylönen Puh. 040 510 6022 sirpa@pksirpa.fi

MARKKU VEPSÄLÄINEN

konemalissi@konemalissi.fi Teollisuustie 14, 79100 Leppävirta p. 044 559 7511 Käsityökatu 22, 78200 Varkaus p. 044 559 7524

Rakennus ja Remonttipalvelu Lehkoset Ky Tihusniementie 340 77570 Jäppilä p. 0500 651 765

34

- sahausta - soranajoa - kaivurityötä - puutavaran myyntiä Lähesuontie 7, 77570 Jäppilä Puh. (015) 610313, 0500 271

Ruuhilammentie 968 77570 Jäppilä Puh. 0400 151 016 www.vesidrink.com

Verhoilusalonki PÄIVI KURONEN 040 8231652 www.verhoilusalonki.fi

Palvelumme: • uudisrakennus • remontointi • hirsiveisto • kaivutyöt Ota yhteyttä ja kysy lisää Puh. 040 5594999, rakennuseloranta.fi

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Joulun mietteitä

J

oulu on hiljentymisen aikaa.

Meillä on tapana muistella mennyttä vuotta, sen vaikutuksia. Mutta toisaalta hiljaisuudessa jo katselemme tulevaa vuotta ja sen haasteita. Kulunut vuosi on historiallisesti poikkeuksellinen maailmaa koetelleen koronaviruksen vuoksi. Nyt on erityinen syy ihmisillä pysähtyä miettimään, mitä opimme menneestä vuodesta ja kuinka suuntaamme korjaamaan tilannetta tulevana vuonna.

män käytännöissä ja luontosuhteessa näin uskoisin käyvän, mutta ihmisten välisessä kanssakäymisessä palataan vanhoihin asemiin. Saavutettu etu sanelee edelleen käytäntöjä, kovin ääni Koronavirus on ollut koettelemus voittaa ja ihmisten osalle väestöä ja uudenlaisen elämän asenteet eläkeläisiin löytäminen osalle. Me eläkeläi- ovat kovemmat. Yhä vahset jakaannumme kokemuksemme vemmin nousee esille taakka, mukaisesti samoin. Osalla meillä on ikääntymisen kustannukset, suuret ympärillä verkosto ja läheiset, puo- eläkkeet ja hyväosaiset. liso vielä töissä, samassa taloudessa asuva lähimmäinen, mahdollisuus ERIARVOISUUS nostaa päätään. ja kunto lähteä maalle mökille tai Ylisukupolvinen ajattelu palaa enharrastuksen piiriin. Nämä ovat tisiin uomiinsa. Raamatun uutta useimmiten äänessä ja julistavat on- käännöstä perustellaan sillä, että nea, rohkeutta ja vahvuutta. Puoles- nuoret eivät ymmärrä eivätkä jaksa satoista miljoonassa eläkeläisessä on opetella muutamaa raamatussa olesuuri joukko ihmisiä, joilla ei ollut vaa sanaa; seimi, vanhurskas jne. tähän mahdollisuutta, mutta he ei- Historian kirjoitus on aina ollut vät ole olleet juuri äänessä. Yksinelä- voittajien historiaa. Mutta se on hisviäkin on lähes 400 000. Eläkeliitto toriaa, joka henkii sen ajan todellinosti esille näiden ihmisten äänen, suutta, oli se oikein tai väärin. Tilankun palautetta kentältä alkoi tul- nekuvan ja hengen tavoittelemiseksi la runsaasti. Hallituksen asenne yli olisi hyvä, että jälkipolvet tuntisivat 70-kymppisistä muuttuikin suosi- ja hieman paneutuisivat maailman historiaan. tukseksi ja ihmisarvo palautui.

Vaikka tuo on synkkä kuvaus, on sitä syytä miettiä joulurauhan aikana.

Koronan aikana päätään nostanut yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on muisto vain. Poliitikot lyövät toisiaan kuin vierasta sikaa ja taloudessa keskuspankkien jakama löyhä raha kasautuu entistä eriarvoisimmin maapallolla. Koronan aikana puhuttiin, että menneeseen ei palata vaan tulee uusi normaali. Työelä-

Liittomme juhlavuosi kärsi suunnattomasti koronasta. Runsaasti valtakunnallisia ja paikallisia tapahtumia jäi toteutumatta, uusia kokemuksia kokematta ja uusia avauksia toteuttamatta. Emme jää murehtimaan mennyttä ja menetettyjä mahdollisuuksia. Meidän on historian ohella katsottava tulevaisuuteen, sillä siihen me voidaan vaikuttaa. On aika jouluna miettiä hiljaisuudessa,

miten me voidaan vielä paremmin palvella jäsenkuntaamme ja uusia jäseniämme. Juhlavuoden suunnitellut tapahtumat me voimme korkojen kanssa toteuttaa tulevana vuonna. Korona aika viimeistään muistutti meitä siitä, miten tärkeä yhteisö Eläkeliitto on meille ikäihmisille. Samalla se muistutti siitä, miten tärkeää panosta me annamme yhteiskunnalle toistemme sparraajana, lähimmäistemme ylisukupolvisessa auttamistyössä sekä yhä enemmän myös osallistumalla halumme mukaan työelämään uudella tavalla.

Joulun aika tarjoaa myös mahdollisuuden kiittää teitä jokaista jaksamisesta, viesteistä, toiminnan uudelleen käynnistämisestä sekä menetetyn juhlavuoden aikana tehdystä työstä. Olette olleet ajatuksissani vuoden jokaisena päivänä. Kiitos teille kaikille.

Hyvää ja rauhallista Joulua ja aktiivista Uutta Vuotta!

Raimo Ikonen Eläkeliiton puheenjohtaja

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

35

Matka Huittisiin/Vampulaan 20-21.7.2020

Retki Vampulaan Leevi K. Laitisen vieraaksi

O

limme suunnitelleet parin vuoden ajan Eläkeliiton kerhon matkaa tapaamaan Kangasniemellä syntynyttä Kauppaneuvos Leevi K. Laitista. Leevillä on erikoinen elämäntarina hänen jouduttuaan 4-vuotiaana uskonlahkon ”vangiksi” lapsisaarnaajaksi kasvatettavaksi.

Matkalaiset

lupautui puolisonsa kanssa oppaaksi saanut oppaaksi ja asiantuntijaksi ja Kangasniemen Osuuspankki osal- Ilkka Vuorisalon. Kirkon todennäköinen valmistuminen tapahtui listumaan matkan kustannuksiin. vuoden 1495 paikkeilla. Alun peMatkamme alkoi aurinkoisena aa- rin kirkko oli, kuten keskiaikaiset muna Kangasniemeltä 28 kerho- kirkot yleensäkin, suorakulmion laisen ollessa mukana. Pidimme muotoinen ja itä-länsi-suuntainen. ensimmäisen tauon puolentoista Kirkkoa on historian saatossa laatunnin ajon jälkeen ennen Tampe- jennettu ja muuteltu useaan kertaan retta, Orituvalla. Sieltä jatkoimme niin, että se on ristikirkko nykyisessä matkaa Huittisten ABC :lle. Nautit- muodossaan. tuamme maittavan lounaan kauppaPAHKAPARATIISI neuvos Leevi K. Laitinen oli saapunut vastaanottamaan meidät. Hän Kirkkoon ja hautausmaahan tutustoivotti ryhmämme sydämellisesti tumisen jälkeen ajoimme Mauno tervetulleiksi Huittisten kaupunkiin Suonpään Pahkaparatiisiin. Se on ja Vampulaan, joka on liitetty Huit- presidentti Tarja Halosen palkitsema ja Matkailun Helmeksi vuonna tisiin vuonna 2009.

2007 nimetty luonnon monimuoTervetulotoivotus Pahkaparatiisiin PYHÄN KATARIINAN KIRKKO toisuuden ja erikoisuuksien näytteMatkamme järjestyi heinäkuun lo- Leevin johdolla tutustuimme Huit- ly. Mauno Suonpää on kerännyt pulle koronan hiukan hellitettyä tisten Pyhän Katariinan mahtavaan näyttelyyn noin 4250 erilaista pahotettaan. Seppo Laitinen, (Leevin kivikirkkoon ja kirkon ympärillä kaesinettä. isä ja Sepon isoisä olivat veljeksiä) olevaan hautausmaahan. Leevi oli 36

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

ALASTARON MOOTTORIRATA JA GOLF-KENTTÄ

Yöksi majoituimme Vammalan Seurahuoneelle. Saimme privaattiluokan palvelua, sillä olimme ensimmäinen ryhmä, joka koronan rajoitusten helpotuttua majoittui siellä.

TUULIKKI VAMPULAN LENTOKENTTÄ

Seuraavana aamuna runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme bussimme keulan kohti Vampulaa tutustumaan vuonna 2001 valmistuneeseen, Leevin rakennuttamaan, Tuulikki Vampulan yksityiseen lentokenttään. Kenttä on nimetty hänen vaimonsa Anna Tuulikin mukaan. Leevi suoritti lentolupakirjan 70-vuotislahjakseen vuonna 2001.

Trafin 2019 tietojen mukaan hän on vanhin yksityisen lentolupakirjan omaava henkilö Suomessa.

Huittisissa kävimme vielä Kivikylän tuotemyymälässä. Sieltä ostimme Matkamme jatkui kohti Alastaron maan kuuluja, maukkaita tuotteita moottorirataa ja golf-kenttää. Alas- tuliaisiksi matkalta. Suuntasimme taron moottorirata on Virttaan ky- bussin keulan kohti Tamperetta ja lässä, Loimaan kaupungissa. Radan sieltä Jyväskylän kautta Kangasniepituus on 2970 metriä. Moottorira- melle. dan lisäksi alueella on jokamiesluokan rata sekä kiihdytysrata. Radalla ajetaan niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin kilpailuja.

Moottoriradalta siirryimme Alastaron Golf kentälle. Leevi rakennutti kentän kahden yhtiökumppaninsa kanssa. Työt Virttaankankaalla aloitettiin vuonna 2006, maaliskuun lopulla. Koska kenttä rakennettiin kokonaisuudessaan hiekkapohjalle, työt etenivät joutuisasti. Kaikki viheriöt ja väylät kylvettiin vuoden 2006 syksyllä (väylä 9 osittain keväällä 07).

Hiekkakuopan maisemointi ja kunnostus harjoitusalueeksi viimeisteltiin ja klubi sekä parkkitilat valmistuivat keväällä 2007. Kenttä avattiin kokonaisuudessaan elokuussa 2007.

Valmistuessaan kenttä oli väyliltään pisin suomessa.

Matkalaiset olivat hyvin tyytyväisiä matkan järjestelyihin ja mielenkiintoisiin kohteisiin. Leevin elämäntarina ja saavutukset antavat uskoa siihen, että elämä kantaa. Kaikesta voi selvitä. Lämpimät kiitokset Leevi K. Laitiselle ja Kangasniemen Osuuspankille. ”Ken vaivojansa valittaa, on vaivojensa vanki.

Se onnea ei koskaan saa, jok´ itse sit´ ei hanki.”

Tutustuimme myös Vampulan kirkkoon, joka on ristikirkko, 1800-luvun koristeista nikkarityyliä. Kirkko on valmistunut 1894. Oppaaksemme olimme jälleen saaneet Ilkka Vuorisalon.

Ohimennen pääsimme katsomaan japanilaisen kuvataiteilija Tatsuo Hoshikan taidemaalauksia ja hänen ateljeetaan Vampulassa.

Matkan johtajat vas. Leevi K. Laitinen, Seppo Laitinen, Pirjo Kurki, Seppo Laurila Op

Leevi K. Laitisen kirjasta Siivet kantoivat (Warelia 2019) TEKSTI Seppo Laitinen KUVAT Kirsi ja Seppo Laitinen

Leevi

LAADUKKAAT ULKO-OVET

HALLITIE 15 51200 KANGASNIEMI

KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

www.ovistudio.fi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

37

• Optikko- ja silmälääkäripalvelut • Kello- ja kultasepän palvelut

Otto Mannisentie 1-3 • KANGASNIEMI • p. (015) 433 220

Avustaja talousasioissa hannu@mentorix.fi Salmelantie 35 A 51200 Kangasniemi

Otto Mannisentie 1-3 51200 KANGASNIEMI

ISOPESU

PP-ELECTRO Ky

Teollisuustie 11 • Matot • Peitot • Vaatteet - liinavaatteet • Noutopalvelu Avoinna: ma-pe 9.00-15.00 Puh. 0500 338 260

Otto Mannisentie 8 51200 Kangasniemi Puh. 020 798 3480

045-88 79 011

HYVÄÄ JOULUA JA SIUNAUKSELLISTA UUTTA VUOTTA 2021 38

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Kangasniemen Autosähkö Oy Hallitie 4 51200 KANGASNIEMI Puh. (015) 431 332

LVI-ALAN TYÖT JA TARVIKEMYYNTI

Puulan Putki Oy

PUULANTORI Asematie 4, Kangasniemi | puh. 020 728 490 Seuraa meitä Facebookissa!

f

Talotekniikan taitaja

Keskustie 18, Kangasniemi Puh. 050 411 7164, 015 431 510 www.puulanputki.fi

Fysioterapiapalvelut Akupunktuuri

FYSICA

Otto Mannisen tie 1-3 Puh. 020 792 0460 www.kangasniemenfysica.fi

Otto Mannisentie 1-3 51200 Kangasniemi Puh. 015 341010 Palvelemme ma-pe 9.00-17.30 la 9.00-14.00 www.kangasniemenapteekki.fi

tulla.fi

www.

Sepäntie 10, Kangasniemi Puh. 0400 678 243, 0400 655 692 tulla@tulla.fi

maistuvaa

joulua! smarket.kangasniemi

S-market Kangasniemi Otto Mannisen tie 10, 51200 Kangasniemi ma–la 6–21, su 9–21

Avoinna: ma-pe 8.00-17.00 kesä la 8.00-13.00

Teollisuustie 4 51200 KANGASNIEMI Puh. 010 768 5081

Kangasniemen koru-kelloliike / Uniikkipiste

0400 715 346

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

39

MUSIIKKITAPAHTUMA

Kangasniemen yhdistyksen vapaaehtoiset järjestivät musiikkitapahtuman Mäntykankaan pihapiirissä Essoten palvelutalon asukkaille. Arto Kivekäs ja Tuukka Lehtonen soittivat ja lauloivat iki-ihania vanhoja sävelmiä. Kuulijat istuivat aurinkoisessa säässä omilla terasseillaan tai pihapiirissä reiluin turvavälein. Tapahtuman järjestämiseen saatiin Eläkeliitolle myönnetty Stean avustus.

Helsingin matkalaiset 13.2.2020 Jari Lepän vieraana tutustumassa Eduskuntaan.

Kylvön siunaaminen Markku ja Seija Hokkasen tilalla Luusniemellä 30.5.2020. Siunauksen toimittivat kirkkoherra Matti Tolvanen ja kanttori Sirkku Tolvanen.

Kangasniemen keskustassa, Puulan rantamaisemassa sijaitsevaan Pirtin perinnepuistoon tutustuminen 26.8.2020 Raija Svala- Joutsin opastamana.

Rantaongintakilpailujen 8.9.2020 miesten sarjan voittaja Matti Tuukkanen, saalis 4146g.

40

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

O

len ollut Eläkeliiton jäsen ehkä kymmenisen vuotta.

Sinä aikana olen nähnyt, miten paljon täällä tehdään vapaaehtoistyötä. Sitä on kaikki järjestötoiminta. Vapaaehtoistyöllä on suuri yhteiskunnallinen, jopa kansantaloudellinen merkitys. Katselen lähinnä Etelä-Savon piirin yhdistysten sivuja. Yhdistyksistä löytyy toimintaa liikunnasta kirjallisuuspiireihin ja risuaidan tekoon. Siis toimintaa monilta elämän alueilta. Toiminta saa ihmiset liikkeelle suurin joukoin. Se on aivan mahtavaa, kuten nykyisin sanotaan.

Iloa elämään kainen on tehnyt jotakin, se kotiäitikin, joka saa minimi kansaneläkkeen. “Onni on vanheta”.

Hyvät ystävät, emmekö me tee juuri tätä? joulun aikaa. Maailma on lievästi sanottuna sekaisin koronasta. Tänä aikana työmme on entistä tärkeämpää. Tämän varsinaisen järjestötyön lisäksi teemme vielä auttavaa vapaaehtoistoimintaa, mikä sekään ei tule kokonaisuudessaan tilastoihin merkityksi. Kaikki yhteensä on ajassa ja merkityksellisyydessä todella paljon. Siinä samalla on pidettävä itsestä huolta, että voi olla avuksi toisille.

LÄHESTYMME TIEDÄN,

että nyt sanotte, ettei tuota kirjaamista kukaan jaksa. Tähän tarvitsemme yhteistyötä liittoa myöten. Kaikki tällainen on ihmisten tekemää. Tätä on tehty jo kauan ainakin Marttaliitossa.

Mitä rahoitukseen tulee, juuri nyt tarvitsemme sitä kipeästi. Tämä aika vie meiltä tuhkatkin pesästä yhdistyksissä, mutta tärkeämpää on, että jäsenten turvallisuus on taattu. Ja yhtä tärkeää, että se ymmärretään.

Voisiko sen kaiken ylös kirjaamises- Olemme riskiryhmää kaikesta väitta siis olla jotenkin hyötyä yhdistyk- teistämme huolimatta. Verenkierto sille, piirille, jopa liitolle. Mielestäni ei ole paranemaan päin. Tämä on voisi. Vapaaehtoistyö tulee tehdä se keino näyttää, miksi tarvitsemme numeroiksi. Numeroilla saamme rahallista tukea, ja miksi olemme oilisää näkyvyyttä ja arvostusta vapaa- keutettuja sitä saamaan. Niin kunnilta kuin Sosiaali- ja terveysjärjestöehtoistyöllemme. jen avustuskeskukselta suoraan tai/ OLEMME ALOITTANEET sen työn ja sitä kautta liitoltamme. yhdistyksessämme. Harjoittelimme tämän vuoden ja ensi vuoden alusta STEA:n päämääränä on, että Suoalkaen jatkamme tiiviimmin. Mer- messa tehdään maailman parasta kitsemme ylös ne tunnit, jotka käy- kansalaisjärjestötoimintaa, joka edistämme toimintojen suunnitteluun tää kestävää hyvinvointia. STEA:n ja valmisteluun. Merkitsemme ylös toimintaa ohjaavat valtionavustuslaosallistumisemme ajan ja osallistu- ki, strategia ja vuosittaiset painotukjien määrän kerrottuna tilaisuuden set. Avustetun toiminnan strategisina ajalla. Näin saamme ylös jokaisen tavoitteina ovat: käyttämän ajan. Yhteenlaskettuna - vähentää eriarvoisuutta ja lisätä saamme kaiken vapaaehtoistyön yhdenvertaisuutta sekä osallisuutta näkyväksi. No mitäpä sitten siitä? elämäntilanne ja tausta huomioiTämän tuntimäärän laitamme haden kemuksiin, joilla haemme vapaa- - vahvistaa yhteisöllisyyttä ja suvaitehtoistyöhömme rahoitusta. Sillä sevaisuutta sekä lisätä erilaisten ihtuntimäärällä lievennämme yksinäimisten kohtaamista ja keskinäistä syyttä, kokoonnumme toistemme ymmärrystä seuraan uusien asioiden pariin ja - vahvistaa ihmisten voimavaroja ja jatkamme eläkkeellä osallistuvaa auttaa pitämään huolta itsestä, toielämää pitkän työuran jälkeen. Josista ja ympäristöstä.

Toivotan kaikille lukijoillemme paljon terveyttä ja iloa tulevaan vuoteen. Hyvää joulua!

Aira Nurminen, pj Eläkeliiton Mikkelin yhdistys ry

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

41

VIE YSTÄVÄ ULOS

Pohjola Vakuutus lahjoitti Eläkeliitolle taksikortteja ikäihmisille iloa tuottaviin menoihin. Monelle ikäihmiselle liikkuminen on lähes mahdotonta tällä hetkellä julkisilla liikennevälineillä tai niitä ei uskalleta käyttää. Aina kyytiä ei ole saatavilla läheisiltäkään.

1

Eeva, Leena ja Hanna EL:n Mikkelin yhdistyksestä kävivät Sadonkorjuulounaalla Tertin kartanossa Mikkelissä. Vietimme tosi mukavan parituntisen syysretkellä Tertin kartanomiljöössä ”Vie ystävä ulos” -kampanjan merkeissä. Syysretken kruunasi kaunis, lämmin sää.

1. Tertin kartanomiljöö 2. Eeva ja Leena 3. Sadonkorjuu Tertin kartanolla

2

3 42

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Erkki ja Olavi

Tervetuloa

joulukukkaostoksille!

Toivotamme Hyvää Joulua ja turvallista Uutta Vuotta.

Kiitämme hyvästä yhteistyöstä.

Hallitus

K A U P P A K E S K U S S TEL L A M a a h e r r a n k a t u 13, M i k k el i PUH. 010 764 0540 (0,0835 €/puh.+0,1209 €/min)

Hautauspalveluja kotimaisilla tuotteilla yli 75 vuotta Mikkelissä, Ristiinassa, Mäntyharjulla ja Puumalassa.

Porrassalmenkatu 24, 50100 Mikkeli, 015 162 222, 015 367 626 www.hautaustoimistomielonen.fi

TAPAHTUMATALO MIKAELI TERVETULOA NAUTTIMAAN ELÄMYKSISTÄ YKSIN, KAKSIN TAI SUUREMMALLA PORUKALLA. KATSO MIKAELIN MONIPUOLINEN OHJELMISTO KOKONAISUUDESSAAN OSOITTEESTA WWW.MIKAELI.FI

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

43

Hapero Horiskon eli Lesken elämää!

Tarinat uudesta normaalista! innolla, tietämättä mitä seuraavaien päivien aikana tapahtuisi. Olin siellä kahvia kaatamassa, eikä huolen häivää.

Virus on aiheuttanut huolta, murhetta, epätietoisuutta ynnä muuta mahdottomalta tuntuvaa harmia yhteiskunnalle niin kuin minullekkin.

Perjantai ja 13.03.2020 alkoi aamulla valjeta, että kaikki on peruttu.

Matkani Lehmirantaan, jota odotin innolla, olinhan ostanut sitä varten pari paria tanssikenkiä, sain ilmoituksen, että tuettu ja ansaittu lomani peruttu. Kampaaja peruttu, hieronta li ihan tavallinen maalis- peruttu ja kokoukset, tapaamiset, kuun torstai. Olin kah- kuntosalivuorot, lavis, keilailu ja via kaatamassa Kulttritalo muut harrastukset peruttu.

Tempossa Eläkeliiton Mikkelin yhdistyksen järjestämissä eläkeläisten Sitten tuli ajankohtaiseksi hamstrapäivätansseissa. Oltiin jo kuultu ta sun vaikka mitä. Kauppojen Koronasta, kahvitarjoilupöydällä oli hyllyt tyhjenivät säilykkeistä, kuijo käsidesipullo, kaiken varalta. Elä- vamuonasta ja wc-paperi oli myös keläispariskunnat tanssivat elämänsä hamstrauksen kohde. Mie kasvat-

O

telin vihreää ikkunalaudallani, herneen versot raikastivat aterioitani, kokkasin lihapullia ja lämittelin vuoroin takkaa ja leivinuunia, sillä en aikonut lannistua eristyksen edessä. Ryhdyin rivakasti elämääni kuvaamaan sanankääntein ja valokuvin facebookissa, sosiaalinen media puhkesi kukkaan ja tarpeeseen. Lähiliikuntaa ryhdyin harrastamaan, keväänihmeitä ihmettelin. Liekkö koskaan aijemmin elämässäni niin paljon kuullut lintusten laulua, jäiden lähtöä seurasin ja kuvasin. Rannalla seisominen ja ajatusten laskeutuminen jäänlähtöä seuraamaan sai monena päivänä karanteenin edetessä ajatukset toteamaan, sittenkin elämä on ihanaa. Päiväkävelyt metsässä ja lähitienoilla, toivat toivottuja kontakteja elävien olentojen kanssa, joita olivat hevoset ja niiden hoitaja, kanat ja kukko sekä muutama koira ja naapurini, joiden kanssa yhteiselo tiivistyi.

PIKANTTI

LAATUA, OSAAMISTA, PALVELUA

PASSIKUVAT

Helposti ja nopeasti odottaessa!

Kuvat sähköisesti suoraan poliisille!

Porrassalmenkatu 21 Ma-pe 9.00 - 17.00 Mikkeli, 015-211540 La 9.00 - 13.00

Verkkokauppa: kameraliike.fi

44

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

nujertamaan yksinäisyyttäni, perustin kodinhoitohuneeseen kuntosalin ja aamuisin heiluin kahvakuulien, käsipainojen ynnämuun rekvisiitan kanssa musiikin tahdissa, ikään kuin olisin kuntosalilla. Iltoja varten keräsin kirjoistani yöpöydälle kirjavuoren, joita luin ja selailin unta kutsuen.

Kevät, kun näin ensimmäisen Sinivuokon, oli kuin koko visuualinen kevään maailma olisi avautunut silmien verkkokalvoille, kevät. Tylsyyden vastaiskuun ryhdyin kaikin keinoin, siivotessa laitoin musiikit korviini ja mieleni kiiti musiikin tahdissa milloin Napoliin, kauniille niityille, karjalan kunnaille. Ulkoilureissuillani kevätilmassa ajatukset saivat vapaasti liitää, niinpä sain kokea suurenmoisia sään vaihteluita.

Taival jatkui ja kotvan kuljettuani alkoivat jo kohta metsänhenget rupatella, no se oli rankka raekuuro.

Jo ulko-ovelleni päästyä sain vielä niskaani rankan räntäsateen ikään kuin metsänhenget olisivat huokailleet. Ikkunallani istui kaksi nallea toivottamaan ohikulkijoille terveiTARMOLLA LÄHDIN

telijoita tuli pajunkissat jättikorttina sain ja lahjaks sain vaikka pitäisi olla toisin päin, suusuojat eli maskit nelin kappalein. Ystävät jos unohtaa niin elämässä paljon pois jää hetkiä onnellisia. Pitkänäperjantaina etäisyyttä pitäen, käsiä pesien ystävät yksinäistä käy ilahduttamaan, maskein ulkona kohdataan ja kohta kaikki unohdetaan, pöydät kanneHUHTIKUUN HÖPÖTYKSET eli taan ulos ja kukkoaviinissä maistelaloin runoilla ja kertoilla nuoruudes- laan ja kahvit keitetään.Kenkään ei tani ja karjalaisuudestani tarinoita. yksin olla voi, jo naapurit oivan keksi syyn, kokko poltetaan ja pääsiäis”Halkoloilla uunin lämmäytin, valkiat pidetään. Näin naapurukset luuvalla luuvin kekälehet tulen pu- lankalauantai-iltaa viettää yhdessä naiset, paistokunoon uunin viritin. sai.

Mie taikinasta taijoin piirahia paistoin, leipäsiä uuniloissa loitsuin, Toukokuussa oli jo paluu normaalin härkimellä vispasin, vatvoin, kauli- lähellä, mutta lukuja kuunneltiin mella kaulattelin, kaunihit paistok- tarttuvan taudin, ei vielä paluuta set.” Pihaani taimia tilasin ja posti normaaliin. Mie oivan Vapun viekiiruusti kantoi ja pihaani lapiolla ton idean sain ja naapurit terassilleni kaivoin, multaa kaupasta kuskasin kutsuin. Nautittiin seurasta ja kuoja taimille penkin laitoin ja kasvua huvasta kera munkkien ja makkaodotin. Vaan talvi takainen taimiani rain, vieraat valkolakit päässä, miulkuritti, mie lennätin taimille harsoa la oli silloin järki jäässä, kun lakki jäi ja tanssin keväisen kepeän rituaalin. hankkimatta. Kuin sadepisarat, jotVirpojia jo oottelin, oveen koput- ka vesirenkaiksi muotoutuu ja sulaa veteen, niin päivämme keväiset tänä vuonna ovat huvenneet muuttuneet menneiksi päiviksi, päiviksi joita ei takaisin saa, muistot vain jää. Maalaisjärki ei ole jäässä, vaan terveessä päässä. Kohta metsään pinkaisen, luvalla viranomaisten. Mietin, miten sitten elämä muuttuu ensikuussa, kun tulee vapauksia enemmän?

Ryöpsähtääkö näkymätön vaara uudelleen?

siä. Huolehdin läheisistä soittamalla heille, mitä kuuluu ja kuinka pärjäilet. Puheluita sain myös monilta tutuiltani. Tyttärieni kanssa soitettiin joka päivä kuulumiset. Laulettiinpa tyttärieni kanssa yhdessä Suvivirsi.

Mie kajautin lauluni parvekkeeltani, niin kuin eteläeurooppalaiset konsanaan.

Arvopohjaista ja voittoa tavoittelematonta työtä ammattitaidolla jo yli 30 vuotta ikäihmisille

Aitoa välittämistä yksilöllisesti

Nyt syyskuussa Mikkelissä tauti paha myllää ja kaikki muistot kevään unohtuneet on. Hyvät Kamut pysykää terveinä!

Marjatta Tiihonen Leidi-virtaa toiminnanvetäjä

Kappalaisenkatu 8, 50170 Mikkeli www.mikkelinkotikaari.fi puh. 044 715 4095

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

45

Minun mieleni maisema

Puheenjohtajan mietteitä

E

n arvannut mikä matka on edessä kun liityin yhdistyksemme jäseneksi 23.11.2009.

Olin vielä työelämässä, mutta ystäväni sai houkuteltua minut jäseneksi. Olin osallistunut yhdistyksen retkille ja teatterimatkoille, jotka olivat hyvin järjestettyjä ja mielenkiintoisia.

käsin. Olemme hallituksessa kuun- Nyt kun olen jättämässä hallituksen nelleet herkällä korvalla jäsenistön ja puheenjohtajuuden, tulee hieman toiveita ja toteuttaneet niitä sen haikea olo. Olen saanut paljon näiltä mukaan. Toimintamme on todel- vuosilta, mielenkiintoista toimintaa la monipuolista, on liikuntaa eri ja uusia ihmissuhteita, jotka toivotmuodoissa, kulttuuria, matkoja ja tavasti jatkuvat eteenkin päin. Suoharrastetoimintaa. Meillä on to- sittelen kaikille, jotka ovat jäämässä della hyvä liikuntavastaava ja siksi eläkkeelle tulemaan jäseneksi Eläkepanostamme liikunnan tärkeyteen, liittoon. Älä jää yksin, tule mukaan! etenkin meille ikäihmisille liikunta Työelämä jäi taakse ja aikaa jäi kaikessa muodossa on hyvin tärkeää, TEKSTI Aila Hänninen enemmän yhdistyksen järjestämään “liike on lääkettä”. toimintaan, tämän huomasivat yhdistyksen hallituksessa ja niin minua pyydettiin yhdistyksen sihteerikLaitan tähän Ritva Viljasen runon “Päivänkakkara ihmisiä”, si. En olisi vielä halunnut mitään Pyritään olemaan elämänmyönteisiä ja välittäviä. tehtäviä, koska työelämä oli vasta Ei olla kenenkään vaivaisia. taakse jäänyttä aikaa, mutta sihteeEi odoteta, että joku edes tulisi. rin virkaan ei löytynyt halukkaita ja Ei odoteta, että joku sattuisi soittamaan. niin otin viran vastaan, hallituksen Ei odoteta, että joku välittäisi. ulkopuolisena. Seuraavana vuonna Ollaan päivänkakkaroita olin jo hallituksessa äänivaltaisena Ei olla niitä, jotka tukeutuvat toisiin, ollaan niitä, jäsenenä.

Jotka tukevat toisia.

Ei madella pitkin maata Puheenjohtajaksi “jouduin” vuoden eikä kärhillä kietoutuen toista pitkin ylös.

2015 alusta ja sitä matkaa on kerOllaan suoria, selkeitä, ollaan itsenäisiä tynyt nyt kuusi vuotta. Matka on Ollaan päivänkakkaroita ollut antoisaa, vaikka joskus hyvin Ollaan niitä varten, jotka tuen tarvitsevat. haastavaa. Annan kiitokset hallitukVälitetään, tuetaan, rakastetaan. sen jäsenille, että tehtävät ovat jakautuneet, eli puheenjohtajan ei ole Ollaan suoria, valoisia, iloisia. tarvinnut tehdä kaikkea yksin.

Ollaan elämänniittyjen pikku aurinkoja Ollaan päivänkakkaroita.

Olen katsonut tätä yhdistystoimintaa lähes koko ajan hallituksesta 46

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Tule kanssamme osallistumaan, tapaamaan vanhoja ja uusia tuttavia, kohentamaan kehon ja mielen hyvinvointia!

Ilmon jumppa liikuttaa joka keskiviikko klo 10 - 11

Suunnistus yhdistää liikunnan, aivojen käytön ja luontonautinnon. Suunnistuksen nautinto ei ole ainoastaan kova vauhti eikä voittaminen. Se on oivaltamisen ja löytämisen riemu, kun kartta ja maasto menevät yhteen ja rasti löytyy juuri sieltä mistä pitikin.

Ohjatussa vesijumpassa polskutellaan joka perjantai klo 12.30 -13, seniorikortilla pääset mukaan.

Keilaamalla kohotetaan kuntoa joka toinen tiistai klo 12 - 13

Jos kiinnostuit suunnistuksesta tai jostakin muusta yhdistyksemme tarjoamasta liikuntalajista, ota yhteyttä: liikuntavastaava Ilmo Weide puh. 040 5784565

Raviradantien kuntosalilla kerrytetään lihasvoimaa joka toinen tiistai klo 10 – 11.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

47

Tanssi hoitaa aivoja, kuntoa ja mieltä, mutta lisäksi siinä on taikaa – kesällä ja talvella.

Luonto on kehon ja mielen kuntosali.

Sammalmättäillä, juurikoissa tai kivikossa kuljettaessa jalkaterien tasapainotaiturit harjaantuvat.

Laulaminen on mukavaa ja sillä on monia hyviä terveysvaikutuksia. Yhteislaulutilaisuuksissa voi musiikin ilon lisäksi kokea yhteisöllisyyttä ja ystävyyttä.

Mukavaa yhdessäoloa Urpolan luontokeskuksen uudella nuotiopaikalla.

KUVAT JA KUVATEKSTIT Hilkka Karjalainen

Uutta toimintaa syyskaudella 2020: Karaokelauluja tanssi-illat. Jo ensimmäinen kokoontuminen sai mukaan runsaat 22 osallistujaa - tule Sinäkin mukaan tuleviin karaokeillanviettoihin.

Mikkelin seudun yhdistyksen Joulutervehdykset Aila Hänninen Hilkka Karjalainen Elina Lappalainen Aulis Karstunen Seija Lämsä-Paavola Pekka Parkkinen Maija Pylkkänen Anneli Salonranta Jorma Valjakka Ilmo Weide Mirja Väätämöinen

48

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Korona vei – korona toi SUOMI MAALISKUU 2020. Kaikki yhdistystoiminta ja yhteiset liikunnat loppuivat kuin seinään. Koronapandemia sen sai aikaan, niinkuin meistä jokainen tietää.

Monet puhelut ystäville ja yhdistyskavereille. Kaikki päivittelivät, mitä ihmettä me nyt teemme? Kalenteri tyhjeni yhteisistä menoista. Tyhjältä tuntui myös päänupissa. Lenkkeily ja luonnossa samoilu ei kuitenkaan ollut kiellettyä. Siitä ammensimme voimia jokaiseen päivään.

tikulmiltamme ennennäkemättömiä asioita. Kotikaupunkimme monet polut, lampien rannat ja lähimetsät tulivat tutuiksi. Havannoimme aivan toisella tavalla kaupunginosiemme erilaisuuden; Emolan viehättävät pikkumökit, toisessa paikassa löytyi uudenaikaisempaa arkkitehtuuria.

Voimme kokea hienoja asioita, kunhan avaamme silmämme. Toivottavasti myös huomenna näemme luonnon ja ystävien tärkeän merkityksen. Olette korvaamattomia!

TEKSTI JA KUVAT Seija Lämsä-Paavola

HENGITTÄVÄ METSÄ,

siihen sain aivan uuden kosketuspinnan ystäväni kautta. Hän opasti minut keväällä suunnistuksen saloihin aivan perusasioista alkaen. Kartta, kompassi, suunta..... ja voi ihmettä sitä riemua Mitä kaikkea huomasimmekaan raikkaassa metsässä, kun ensimmäiomilla tutuilla lenkkipoluilla ai- set rastit löytyivät omin voimin. Sain van uusin silmin. Kevään lintujen aivan uuden harrastuksen, jota en laulun, lehtien puhkeamisen, en- vuosi sitten osannut edes kuvitella. simmäiset valkovuokot, rentukat, Suunnistus on nyt koukuttanut mipienet lemmikit. Jokaisen niistä nut. Siinähän liikunnan lisäksi saa huomasimme. Aikaisemmin juok- erinomaista aivojumppaa yrittäessimme usein vain niiden ohi. Luon- sään etsiä rasteja. Metsät vaihtuu, non heräämistä seurattiin tarkkana maastot vaihtelee, harrastus jatkuu. joka päivä. Löysimmekin omilta koILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

49

Mäntyharjun 425-juhlavuosi

K

un sotilaspappi Jaakko Pietarinpoika jäi Täyssinän rauhan tultua 1595 työttömäksi monen muun armeijassa palvelleen tavoin, määräsi Turun tuomiokapituli hänet kappalaiseksi Mäntyharjun Kyttälään. Tänne tultuaan hän havaitsi, etteivät olosuhteet olleet sellaiset mitä hän oli odottanut.

vuonna 1822 valmistunut Suomen toiseksi suurin puukirkko, palvelee juuri ehostettuna ja korjattuna seurakuntalaisia. Alkuperäisissä piirustuksissa olisi ollut tilaa 6000 hengelle, mutta lopulta rakennettiin kuitenkin pienempi sopien yli 2000 hengelle. Vanhan kirkon hirsistä rakennettiin pitäjäntuvat karjalaisille ja savolaisille sekä myöhemmin hämäläisille läheiseen niemeen, olihan kirkko kolmen heimon risteyskohdassa.

Hautausmaa muodostui kirkon ympärille. Aikaisemmin oltiin voitu haudata kirkon alle muun muassa pappeja ja säätyläisiä. Joillakin suvuilla oli myös omat hautakamNiinpä hän matkusti pois ja vaati, mionsa kuten esimerkiksi Berettä hänelle annettaisiin kirkkoher- ner-suvulla ja yhteinen Argillander-, ran virka ja tila asuttavaksi. Kaar- Godenhjelm- ja Cygnaeus-suvuilla. le-herttua antoikin hänelle valta- Hautakammiot täyttyivät arkuista, kirjan seurakunnan perustamiseksi ja ne jouduttiin peittämään terveel27.10.1595 ja Papinpojan ratsuti- lisyyssyistä 1800-luvun loppupuolan asuttavakseen sekä elinikäiseen lella. omistukseensa palkkasaatavistaan.

Perhe asui tiettävästi pappisvuosina Pastori Esko Nikander on päätyrakennetussa pappilassa. Palkkaa nyt laskelmissaan lukuun 60 000 hän sai 60 tynnyriä viljaa vuodessa. - 65 000 hautausmaihimme MäntyKoska hän oli jo armeijan palveluk- harjulla vuosien aikana haudatuista sessa ollessaan käynyt täällä, muis- vainajista. ti hän seurakunnan nimeämisestä kysyttäessä mäntyiset kumpareet ja Aluksi hautamuistomerkit olivat ajatteli mäntymäkeä, jolloin seura- puisia, peltisiä tai rautaristejä, haukunnan nimeksi tuli Mendyhariu. takivet yleistyivät vasta myöhemUusi kirkkokin rakennettiin aika- min. Nykyisin näkee yhä enemmän naan pienen, sadan hengen kappelin persoonallisia muistokiviä, usein tilalle. Kirkkoon mahtui nyt 400 - luonnonkiviäkin niihin kiinnitettyi500 sanankuulijaa kerralla sisään. ne nimilaattoineen.

sankarihautausmaalta, joka on yksi Suomen kauneimmista, jatkuen hautausmaan vanhimpaan osaan.

Siellä on muistomerkki myös aikaisemman kirkon ja kappelin paikalla.

Kierroksella kuljettiin Heikki Koljosen opastuksella edelleen kirkon ohi Sivorinniemeen. Matkalla kuultiin myös hautausmaan historiaa kuten hautausmaalle ajetuista hiekkakuormista täytettäessä suota lisätilan saamiseksi, kiviaitojen rakentamisesta ja runsaasti tarinaa henkilöistä, jotka hautakiviin liittyvät.

Kierroksella esiteltiin pappissukujen ja monilla aloilla valtakunnallisestikin vaikuttaneiden hautamuistomerkkejä. Samoin nostettiin esiin paikallisia, aivan tavallisia henkilöitä ja persooniakin, jotka ovat jääneet mieliin. Myös vapaussodan muistomerkeillä kuultiin omat, kiehtovat tarinansa.

Lopulta kierroksen päätöspisteessä, katoksen alla kirkon vieressä olevan kirkkoveneen luona, kuultiin tarinaa kirkkomatkoista ja kirkkoveneonnettomuuksista. Moni kohta olisi oman tarinansa arvoinen, ajallisesti näihin puolitoistatuntisiin Tämäkään kirkko ei riittänyt, vaan Mäntyharjun juhlavuoden merkeis- kierroksiin mahtui kuitenkin näistä 1800-luvun alkupuolella päätettiin sä tehtiin viisi hautausmaakierrosta vain pieni osa. rakentaa uusi, isompi kirkko ava- kirkon ympärillä olevalla Vanhalla rammalle paikalle. Tämä kirkko, hautausmaalla. Kierros käynnistyi 50

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Kierrokset olivat suosittuja ja osallistujat kiittelivät mielenkiintoisista tiedoista, joita monikaan ei ollut tullut ajatelleeksi. Myös moni paikkakunnalla lomiaan viettävä, täällä syntynyt tai sukuaan etsivä sai uutta tietoa. Yhteensä yli 400 kuulijaa oli kierroksilla mukana, moni useampaan kertaan. Tällaiset historiakierrokset ovat yleistyneet monissa seurakunnissa ja ovat kiinnostavia,

selvästi historia ja tarinat vetävät puoleensa.

Nämä kierrokset, ensimmäiset Iltakävelyn nimellä, toteutettiin kahden kotiseututyötä tekevän yhdistyksen Mäntyharjun Nuorisoseuran ja Mäntyharju-seuran, Mäntyharjun seurakunnan ja kirkonkylän kylätoimikunnan yhteistyönä ja Mäntyharjun kunnan tuella.

Tiedot on saatu Mäntyharjun historia I ja II:sta, Mäntyharjun seurakunnan historiasta ja haastatteluista.

TEKSTI hautausmaakierroksen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleet Anja Aaltonen ja Heikki Koljonen KUVAT Erkki Karjalainen

Mäntyharjun ja Pertunmaan uutiset, tapahtumat ja ihmiset Pentinpolku 1, 52700 Mäntyharju Puh. 015-350 3518 pitajanuutiset.fi tilaukset@pitajanuutiset.fi

Parasta paikallista kotiin ja lahjaksi

ESV-Paikallismediat Oy

R. ja V-P. Partonen Ky Mäntyharjun Apteekki Pentinpolku 2 (S-Market) Puh. 010 524 7720 mantyharjunapteekki.net

RAKENNUSKONEVUOKRAUS

61°2515.4N 26°5329.4E

www.partonen.fi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

51

Liiketie 2, 52700 Mäntyharju mantyharju@nakopalvelu.fi • nakopalvelu.fi

Kukkakeidas

Kukka- ja hautauspalvelu

Reissutie 4 52700 Mäntyharju Puh: 015 464 120 info@kukkakeidas.com

MÄNTYHARJU

24 H päivystys 040 572 7986

Laadukasta vuokra-asumista kaikenikäisille Mäntyharjulla MÄNTYHARJUN KESKUSTASSA

www.keskivali.fi

JUHLA- JA PITOPALVELUA meidän tai asiakkaan tiloissa

www.miekankoskenkahvila.com Juhla ja eräruokapalvelu puh. 0400 653 281

Reissutie 4, 52700 Mäntyharju www.kaluste-kippari.fi

52

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Veisto Oy, Yrittäjäntie 1, 52700 Mäntyharju www.hewsaw.com

Yhdistykset ovat nimensä veroisia

K

ulunut vuosi 2020 on ollut monella tapaa poikkeuksellinen. Vuosi, jonka piti jäädä historiankirjoihin Eläkeliiton 50-vuotisjuhlavuotena monipuolisine tapahtumineen, muistettaneen tulevaisuudessa ennen kaikkea koronaepidemiasta, joka pysäytti koko yhteiskunnan. Eläkeliiton jäsenet kuuluvat väestöryhmään, jonka arkeen koronaepidemia vaikutti kaikkein voimakkaimmin. Keväällä maan hallitus kehotti yli 70-vuotiaita suomalaisia eristäytymään karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin. Jo aiemmin Eläkeliitto oli turvallisuussyistä keskeyttänyt kaiken toimintansa. Myös piirien ja yhdistysten toiminta pysähtyi kuin seinään.

yhdistys-sana kertoo mistä toiminnassa on pohjimmiltaan kysymys.

Se yhdistää ihmisiä. Eläkeliiton toimintaan osallistuminen tarjoaa hyviä ihmissuhteita, yhdessä tekemistä ja olemista.

aktiivinen vapaaehtoistoiminta tuottaa iloa ja hyötyä ympärilleen. Vapaaehtoistoiminnassa kiteytyykin yhdistystoiminnan toinen tärkeä merkitys ja motivaation lähde, hyvän tekemisen ilo ja voima. Mutta unohtaa ei saa myöskään hauskanpitoa. Yhdistystoiminnassa VIERAILIN useissa yhdistyksissä lop- tärkeintä on, että mukanaolijat viihpukesän ja alkusyksyn aikana käyn- tyvät. Yhdessä viihtymisen mahdolnistämässä uutta toimintaa, kävely- listajina puurohetket, pikkujoulut ja futista. Uusi liikuntamuoto otettiin muut juhlat ovat eläkeliittolaisilleinnokkaasti vastaan. Oli mukava kin tärkeitä rituaaleja. Pidetään niisKesän jälkeen niin liiton kuin piiri- seurata, kuinka avoimin mielin jä- tä kiinni jatkossakin! en ja yhdistystenkin toiminta pääsi senemme olivat valmiita kokeileonneksi jälleen hiljalleen käyntiin. maan uutta toimintaa. Jalkapallon Kiitos vielä kerran kaikille EläkeliiMyös juhlavuoden tapahtumat, pelaamisen lomassa vaihdoimme ton 50-vuotisjuhlavuoden toiminluontoliikunnallinen puunistutus- myös ajatuksia yhdistystoiminnan taan osallistuneille! Tästä on hyvä haaste ja koulujen kanssa toteutet- merkityksestä laajemminkin. Kaikki jatkaa kohti tulevaisuuden ikäystätava Taito perinnöksi -kampanja tapaamani jäsenet olivat sitä mieltä, vällistä Suomea. Hyvää joulua ja onsaatiin tauon jälkeen vauhtiin. Ne että yhdistyksen toiminnalla on alu- nellista uutta vuotta 2021! toivat upeasti näkyvyyttä juhlavuo- eensa eläkeläisille suuri merkitys.

Anssi Kemppi dellemme ja sen teemalle SukupolErityisesti poikkeusaikoina yhdis- Eläkeliiton toiminnanjohtaja vien ketjussa. tystoiminnan merkitys korostuu. Jo YHDISTYSTEN

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

53

Pertunmaan eläkeliittolaiset Honkarinteellä

Pienoinen sadekaan ei haitannut, kun tiedossa oli kiinnostava kerhopäivä Honkarinteellä Raimo Mattilan vieraana. Penkit oli aseteltu väljästi komealle navetanvintille valmiiksi. Iloisten tervehdysten ja puheensorinan lomassa nautittiin kahvit herkullisten omenapiirakoiden kera. Vielä pieni lämmittelyjumppa ja Raimo sai puheenvuoron. Hän selvitti paikkakunnan merkittävän tilan, Honkaniemen, mielenkiintoista historiaa.

vat talonpitoa. Samuel nai naapurin vanhapiikatyttären Josefiina Ahvenaisen, yksinkertaisen ja reilusti vanhemman, mutta muuten sopivan. Lapsia syntyi 6 tytärtä ja 2 poikaa. Isojaossa vuonna 1809 pojista Samuel ja Mathias saivat Honkaniemen tilukset.

KRUUNUN RAPPIOTILASTA HONKASEN SUVUN HALTUUN

Vuonna 1847 talon osti varakkaaseen hartolalaiseen mahtisukuun kuulunut Adam Rakolainen.

Honkaniemi oli kruunun haltuun joutunut rappiotila, jota hallinnoivat useat eri vuokraviljelijät aina 1700-luvun alkuun asti. Kerrotaan, että kasakat polttivat talon isonvihan (1713-1721) aikaan. Viimeisin vuokraviljelijä, Anselmi Ripatti ja vaimonsa Vilhelmiina Kustaantytär eivät pystyneet maksamaan kruunulle rästivuokria, joten he häipyivät vähin äänin. Tällöin taloon tulivat Honkaset Nurmaalta.

Suuri tragedia kohtasi Honkaset, kun perheen kolme lasta hukkuivat kirkkoveneen kaaduttua Pyhävedellä 21.5.1820. Turmassa hukkui 25 henkilöä ja 12 pelastui.

HONKANIEMESSÄ ALKOI RAKOLAISTEN (MYÖH. RINNE) AIKA

Ahvenniemi myytiin Kaarlo Ahvenaiselle.

Fredrik ja Hilma Rinteen jälkeläisistä Yrjö Rinne (1897-1941) jatkoi Honk´niemen isännyyttä. Yrjö oli hyvin aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli mukana mm. kunnanvaltuustossa, kirkkovaltuustossa, IKL:ssä, Lapuan liikkeessä ja suojeluskunnassa. Yrjö vihittiin Tyyne Rinteen os. Nakari, (18981968) kanssa vuonna 1932. Yrjöllä ja Tyynellä oli 3 lasta. Marja kuoli alle vuoden ikäisenä. Toinen tytär Tuovi Rinne (1934-2013) toimi sairaanhoitajana Lahdessa. Veli Erkki Rinteestä (1937-2006) tuli Honkanimen isäntä. Honkaniemen tilan pinta-ala oli 324 ha. Tuovi Rinteellä oli lisäksi metsää Joutsjärvellä 173 ha eli yhteensä metsää oli 497 ha.

Sisarukset Erkki ja Tuovi eivät menneet koskaan naimisiin eikä heillä ei ollut perillisiä. Vanhaemäntä Tyyne Rinne oli sanonut lapsilleen, että heidän suvussaan on keuhkosairautta eikä suku saa jatkua.

Adamin kuoltua leski Anna Rakolainen osti vuonna 1897 toisen pertunmaalaisen mahtitalon, Ahveniemen, jossa hän piti kestikievaria.

Rakolasen pojat, Fredrik ja August, ottivat sukunimekseen Rinne ja jatkoivat talonpitoa Honkaniemessä.

Sisarukset eivät kuitenkaan halun- Tila oli aikanaan edistyksellinen karSamuel Hångain (Honkanen) ja neet jatkaa äitinsä perintönä tulleen jatila, peltoa oli noin 30 ha. Karjasta äitinsä Walborg Kuhainen jatkoi- Ahveniemen tilan omistusta, niinpä luovuttiin 60-luvulla. Sen jälkeen 54

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

muuttivat Lahteen. Kauppakirjassa oli ehto, Honkaniemen nimi muutetaan Honkarinteeksi. Erkki Rinne kuoli Lahdessa vuonna 2006. Tuovin kuoltua 2013 siirtyivät tilukset valtiolle, koska ei ollut testamenttia.

Valtio luovutti Pertunmaan kunnalle 330 ha käytettäväksi Tukikotialueen palvelukylään, 117 ha luonnonsuojelutarkoitukseen ja 50 ha Metsähallitukselle käytettäväksi tilalla viljeltiin sokerijuurikasta, kaa- vaihtokohteina Hartolan varasto- massa porkkamaata, joku keräämässä lia ja porkkanaa. Pellot on metsitetty alueen ja Karjalan Prikaatin kehittä- Yhteisvastuukeräystä, jonkun isä oli miseksi. ollut talossa pehtoorina. Muisteltiin 70-luvulla. myös, että Rinteillä oli koko kylän aiERKKI JA TUOVI RINNE Moni paikallaolija muisteli innostu- noa auto, Kuplavolkkari.

LUOPUIVAT HONKANIEMESTÄ neesti Rinteitä, Yrjöä ja Tyyneä ja heiRinteet möivät talouskeskuksen dän lapsiaan Tuovia ja Erkkiä. Jotkut TEKSTI Kaija Montin Raimo Mattilalle vuonna 2005 ja olivat olleet Honkaniemessä harventa- KUVAT Markus Montin

Talvikki ponnisti poikkeusoloissa eteenpäin

P

ertunmaalainen Käsityöpuoti Talvikki oli korona-aikana keväällä ja kesällä osittain suljettuna. Heinäkuusta alkaen myymälä oli taas auki osittain, ja lauantaisin palveltiin Pertuntorilla. Asiakkaita ja myyntiä oli kuitenkin olosuhteet huomioiden kiitettävästi.

Johtokunta käynnisti vuokraneuvottelut ja aloitti myymälän suunnittelun. Avuksi suunnitteluun saatiin huippuammattilainen, pertunmaalainen kesäasukas. Niin tartuttiin toimeen ja tulosta syntyi!

Lokakuun alussa Talvikki avasi uuden upean myymälän. Isot näyteikKesällä johtokunta pohti taas kerran kunat ja koko laaja tuoterepertuaari Talvikin muuttoa näkyvämmälle selkeäsi ja kauniisti esillä. Ompepaikalle. Pertuntie 29:ssä olisi tilava lu- ja käsityötarvikkeita, lankoja, ja valoisa liikehuoneisto… kustan- trikookuteita, valmiita neuleita nukset nousevat, mutta myymälän sukista ja lapasista villapaitoihin, näkyvyys kasvattaa myyntiä, näin trikoovaatteita lapsille ja aikuisille, uskottiin. korjausompelua, lahjatavaroita, ko-

ruja, kortteja, leivonnaisia… ja kangaspuut, joilla tehdään tilaustöitä ja kutoa voivat asiakkaat itsekin.

Talvikki on Pertunmaan Käsityöläiset ry:n jäsenten 1988 perustama käsityöpuoti. Jäseniä on lähes 70, työvuoroja myymälässä tekee 14 jäsentä.

Talvikki on avoinna ke-la kello 10-15 ja joulukuussa ma-la kello 10-15 osoitteessa Pertuntie 29, Salen vieressä.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

55

Pertunmaan Äijät retkeilivät Isojärven kansallispuistossa Pertunmaan Äijäkerho teki emännillä vahvistettuna syksyisen luontoretken Kuhmoisiin Isojärven kansallispuistoon Eläkeliiton vuoden 2020 luonto teeman hengessä.

Isojärven kansallispuisto on perustettu valtion maille kapean 20 kilometriä pitkän Isojärven kylkeen vuonna 1982. Puisto suojelee keskisuomalaista metsäistä vuorimaastoa, rotkomaisen Isojärven saaria ja rantoja sekä alueen lukuisia pikku lampia eläimistöineen. Jo bussilla puistoa lähestyessä oli hyvin havaittavissa maaston voimakkaat korkeusvaihtelut. sai työpaikan, jos työvälineet olivat pihkaiset.

Puistossa vierailevat kohtaavat ensin siellä olevat kaksi metsäkämppää, KÄMPPÄELÄMÄN kyseenalainen Heretty ja Lortikka. Näistä Heretty ihanuus oli vielä aistittavissa. Silon päätien varrella ja siitä on tehty loin elettiin vilkasta pokasaha- ja puiston päätukikohta kahviloineen. justeeri kulttuuria aina 1960-luvulle Siellä meidät retkeläiset vastaanot- saakka. Lämmityskamiinat, hellat tivat puistossa toimivat luonto-op- ja kerrossängyt olivat vielä kämpissä paikallaan. Oppaamme Minna luki paat Minna ja Vesa Jakosuo. kämppälain tarkasti yksilöidyt säänPuiston alue on entistä metsätalous- nöt, joista jäi mieleen, että kämpäsaluetta. Ensimmäiset savotat tehtiin sä piereminen oli sallittua ja ulkona jo 1880-luvulla, josta lähtien hak- jokaisen jätkän on käytettävä omaa kuita tehtiin lähes puiston perusta- paskaraittiaan, sillä varsinaista vesmiseen saakka. Paljon säilyi myös saa ei alkuaikoina ollut. Myös uitkoskemattomia alueita. Heretyn to työllisti alueella runsaan joukon pää kämppä ja kaukaisempi Lorti- miehiä, sillä suurin osa hakatusta kan kämppä on laitettu nyt hyvään puusta uitettiin 25 kilometriä kolkuntoon, mutta ennen puiston pe- mentoista pikkujärven ja niiden värustamista ne ehtivät rapistua pa- listen purojen kautta Päijänteelle. hoin. Kämpät olivat pokasaha- ja hevos- kulttuurin aikaan hakkuiden Kämpällä nautimme herkullisen lokeskipisteet. Oppaamme kertoivat, hikeiton, joka meille tarjoiltiin tukettä niissä oli majoitettuna kymme- kikämpän ”elämänluukusta”. Hereniä metsätyömiehiä kerralla ja lähi- tyn ja Lortikan kämppien etäisyys toisistaan on neljä kilometriä. Ruotalleissa lukuisia hevosia. kailun jälkeen ketterä- jalkaisimSavotan pomoilla oli rakennuksen mat kävelivät välin luontopolkua. päädyssä oma huone, ”terävä pää”. Puiston erikoisuus on kämppien Siellä he tarkastivat jätkien kelpoi- välille ammoin lapiotyönä tasoitelsuuden savottaan. Lentojätkäkin tu polkuverkosto, jota pitkin pomot 56

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

hoitivat tehtäväänsä näppärästi pyöräillen tai hevosella. Aika on muovaillut uraa, mutta hyvä kävelyalusta se edelleen on. Polun varrella oli havaittavissa vanhoja metsäkohteita karuilla kumpareilla ja kosteissa puronotkelmissa. Reitin varrella vallitsevinta kuitenkin on hieman nuorempi ja tasaikäinen metsä. Sotavuosien jälkeen puiston metsiä oli hakattu avohakkuun kaltaisesti.

Myöhemmin metsät kuitenkin saivat jäädä luonnon tilaan ja nyt ne vähitellen järeytyvät puistometsinä.

LORTIKAN kämpällä kohtasimme taas linja-autolla paikalle tulleet “liikuntarajoitteiset” retki- kumppanimme. Tulipaikalla saimme nauttia oppaidemme sinne valmistamat nokipannukahvit. Oli aika tutustua sisältä käsin myös tähän korpikämppään, mikä olikin alkuperäisyydessään selvästi Heretyn kämppää puhuttelevampi.

Kaikilla maamme kansallispuistoilla on jokin muista poikkeava erityispiirre. Isojärvellä se on majavien runsas esiintyminen. Tulipaikalla oli viimeisen viikon aikana tämä puiston lemmikkieläin tehnyt maiseman

muutoksen. Jo luontopolun varrella oli havaittavissa majavan pesä, ja oppaan mukaan viimeisen viikon aikana eläimet olivat päättäneet nostaa lähilammen pintaa niin, että nyt tulipaikka oli veden vallassa. Puisto elää majavien ehdoilla. jälkeen pääsimme tutustumaan yhteen puiston arvokkaimmista kohteista, Huhtalan torpan pihapiiriin. Puistoon kuuluvan Huhtalan pihapiiri on muotoutunut jo 1800-luvun lopulla, jolta ajalta mäen rinteessä olevat maatilan rakennukset ovat. Maalaamattomat rakennukset ovat saaneet puun pintaa säilyttävän kauniin patinan vain auringon poltteesta. Erityisesti päärakennuksen sisäänkäynnin koristellut vuorilistat herättivät huomiota. Tuvan massiivinen uuni oli upea kivimuurauksen taidonnäyte.

Tuvan alkuperäiset järeät lattialanKAHVITTELUN

J

ostakin kumman syystä minulla syntyi kiinnostus hevosiin jo noin kuuden vanhana. Istuin tallissa silppulaatikon päällä kuuntelemassa isän ja muiden hevosmiesten tarinoita. Silloin puhuttiin vain työajosta pelloilla ja metsätöistä.

Palo hevosiin ei vain loppunut. Kun isäni täytti 50 vuotta, ostin salaa hänelle lahjaksi suomenhevostamman, ”Alomin”. Siitä alkoi minun ravivalmennusurani ja se jatkuu vieläkin. Olin nuori elämänhaluinen entinen juoksija ja halusin toteuttaa kilpailujännitystä raveissa. On täpäriä häviöitä, mutta myös ikimuistoisia voittoja.

Niin on vuodet vaihtuneet jo viisikymmentä vuotta. Vielä on tallissa kilpailu-uraansa lopetteleva ruuna ja kolme kotitalliin syntynyttä tammaa. Nuorin tuittupäinen ”Elli” on

kut kertoivat omaa tarinaansa. Syy runsaalle kuluneisuudelle ja oksien nousemiselle korostetusti esille on ammoinen tapa pestä lattia ajoittain hiekalla jynssäten.

ympäri Suomen. Lampaita emme päässeet silittelemään, koska ne olivat lähteneet jo talvikarsinoihin lähikylälle. Tyytyväisinä näkemäämme lähdimme kotimatkalle.

Huhtalan ympärys niittyä hoitaa ke- TEKSTI JA KUVAT Raimo Ulmanen säisin lammaslauma, kuten montaa muutakin valtion luontokohdetta

Hevosmuistojani vähän temppuilija, mutta kaikki käy. Ihanaa!

Olen saanut elää hyvän, monivaiheisen elämän hevosten kautta. Nyt olen ollut eläkkeellä jo 15 vuotta mukavassa kunnassa. Terveyskin on hyvä, kiitos raviurheilun.

Ihana aamuaringon säde postilaatikon vierestä, kiven takaa valaisee pihatien ja tallin. Saan taas kerran mennä aamutalliin, aloittaa kauniin syksyisen päivän askareet kiitollisena uudesta päivästä.

Miia Hilden-Vesanen 0400 194 308 Kauppatie 6 Kuortti Facebook: Miliinabeauty Käsitöitä, käsityötarvikkeita, lahjatavaroita, viikonloppuisin leivonnaisia

Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa puh. 040 820 6604

Aurinkoisia elämän vuosia teille kaikille.

Hevosmies korvesta

Kuortin Rautakauppa Ky Siilitie 2 19410 Kuortti Puh. (015) 680 160, (015) 680 260

kuortinrautakauppa@kuortinrautakauppa.fi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

57

Yhdessäolosta iloa elämään!

• Vireää ja monipuolista toimintaa mukavassa porukassa • Kerhot, kulttuuria, retkiä, liikuntaa, henkistä vireyttä • Vapaaehtoistoiminta – on ilo auttaa!

• ÄijäVirtaa - uutta virtaa elämään!

Rauhaisaa joulua ja Hyvää uutta vuotta Jari Leppä Kuva: Keskustan kuvapankki

Tässä se on.

Parhaan noutopöydän ABC. Viikon jokaisena päivänä.

Lähi-ABC Pieksämäki Lähi-ABC Tuukkala Lähi-ABC Savonlinna

Kuortin myymälästä herkullisia palvituotteita, makkaroita ja savu- ja graavikalatuotteita Jatkamme Pertunmaan Toivosten perinteistä rahtitoimintaa, valmistamme asiakkaiden toimittamista lihoista aitoa maalaispalvia, täyslihasäilykkeitä ja makkaraa.

Tervetuloa!

Mäyrätie 2 19410 KUORTTI Yhteydenotot Jarno Prittinen

040 826 7709

liljendalinkala@gmail.com Kukkakeidas

Kukka- ja hautauspalvelu

Reissutie 4 52700 Mäntyharju Puh: 015 464 120 info@kukkakeidas.com

ABC Juva ABC Kuortti ABC Pitkäjärvi

PERTUNTIE 23 D

Autojen huollot • Määräaikaishuollot • Öljynvaihdot • Korjaukset • Pesut • Rengasmyynti • Myös raskaskalusto

Ruuthin Paja Oy

Oravatie 2 19410 Kuortti Juho Ruuth 044 298 8760 Pekka Ruuth 0500 754 418

www.autokorjaamoruuth.fi

58

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

20 sauli.jalkanen@k-market.com

0 6

Klassinen- ja urheiluhieronta • Kuumakivihieronta Ripsien pidennykset ja volyymiripset • Ripsien- ja kulmien värjäys Micro blading • Micro tapping • Jalkojen hoito • Akupunktio

ma-pe 10-18 la 9-15 • su 11-15

Kuntotie 5, 19430 Pertunmaa liisaihmemainen@gmail.com • puh. 040-700 7440 Ajanvaraukset arkisin 9-16 (Avoinna ajanvarauksella)

www.ihmemaaliisa.com

Vanhatie 210, 19420 Kuortti

Anni Kyyhkynen Tmi

HIERONTAA  045 647 9477 koulutettu hieroja • urheiluhieroja

Vastaanotto ajanvarauksella Parturi-Kampaamo Brunon tiloissa.

Eläkeliiton jäsenkortilla 5 € alennusta hoidoista.

e mi l i ä lepää! l l ä ä T www.pertunmaa.fi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

59

Outsiderin tarina KIRJAILIJA AARNE HAAPAKOSKI (1904-1961)

HORNANLINNA

Tämä talo on rakennettu rikoksella. Tässä pysähtyneen rauhallisessa maisemassa Savon sydänmailla, parikymmentä km Pieksämäeltä pohjoiseen Haapajärven rannalla, kehitettiin hurjia juonia ja hätkähdyttäviä tapahtumasarjoja. Näiden seinien sisällä toteutettiin kylmäverisesti kymmeniä tarkoin laskelmoituja murhia. Täällä kaikki tapahtui. Yön pitkinä tunteina, muiden jo nukkuessa. Savukkeita ketjussa. Vahvaa kahvia tai teetä. Kirjoituskoneen naputusta aamu kolmeen. Ja läpi yön konnuuksia muistilapuille: ”Hän oli katkaissut myös miehen pään ja säilytti sitä jääkaapissa.”

Täällä kohelsi Pekka Lipponen läpi haaremin, eunukit kintereillään, Kalle-Kustaa Korkki taltutti kovanaamaiset konnat, kuukasvoinen arkkitehti Klaus Karma ratkoi rikosprobleemoita, robotti Atorox kiersi aurinkokunnan ja palasi vuonna 2948, tyyrolainen purppurantekijä Adoram koki ihmisen osan loiston ja kurjuuden jo ennen ajanlaskumme alkua.

Täällä keskellä juurevinta suomalaista maaseutua teki työtään kirjailija Aarne Haapakoski, Haapakosken kylässä, sukunsa perintömaalla, omassa kodissaan (Ote Mainos-TV:n viihdetoimituksen ohjelmasta Tänä Iltana - Outsider -ohjelmasta).

60

tallennettu Pieksämäen kotiseutuarkistoon, joka sijaitsee KulttuuAarne Haapakoski tunnetaan ja rikeskus Poleenissa. Tämä artikkeli muistetaan jännityskirjailijana, joka Haapakoskesta on koottu arkiston tuotti suunnattoman määrän ”ke- dokumenteista. vyttä ajanvietekirjallisuutta” mm.

AARNE LAITINEN Henrik Horna -sarjaa, Klaus Karma -sarjaa, Kalle Kustaa Korkkia ja Pek- Haapakosken kylällä syntyi vuonka Lipposta. Radiokuunnelmasarja 5 na 1904 poikalapsi Rautatehtaalla minuutin pätkänä näistä veijareista malliveistäjänä toimivalle Viktor oli sodan jälkeen kuunnelluimpia ra- Laitiselle ja vaimolle Matildalle. dio-ohjelmia 15 vuoden ajan. Haa- Poika sai nimekseen Aarne Viktor pakosken seikkailukirjoja myytiin Laitinen. Koti oli Moision kartanon yli 800 000 kpl Suomeen, Ruotsiin, torppa Haapajärven rannalla. ”Poika Tanskaan, Ranskaan, Belgiaan, Hol- varttui iässä ja armossa. Oli pahanlantiin, Englantiin ja Saksaan, jonne kurinen kuten poikalapset yleensä. olisi voinut enemmänkin mennä, Koulussa sanottiin häntä tavallista mutta sodan seurauksena yhteydet viisaammaksi ja kotona ihmeteltiin tätä, koska poika ei juuri koskaan sinne katkesivat. lukenut läksyjään, vaan jännittäviä Vähemmälle huomiolle on jäänyt kirjoja”, on Aarne myöhemmin kerhänen alkuperäinen työnsä sano- tonut. Poika laitettiin Yhteiskouluun malehtimiehenä ja rintamakirjeen- Pieksämäelle, jossa asui Moision karvaihtajana. Tässä työssään ja maa- tanossa. Ensimmäinen kouluvuosi ilmanmatkaajana hänellä oli aina kuitenkin katkesi kesken, kun pukirjoituskone käsillä ja niillä matkoil- naisten ja valkoisten vastakkainasetla syntyi myös runsaasti matkakirjal- telu johti sotaan, johon Aarnekin lisuutta niille, joilla ei siihen aikaan 14-vuotiaana joutui sattuman kautollut mahdollista päästä matkoille. ta. Valkoiset joukot tulivat riisumaan Vapaaksi kirjailijaksi heittäydyttyään Haapakosken punaisia aseista helmimerkityksellistä on hänen historialli- kuun 2. päivän iltana 1918. Pääosin set romaaninsa Persiasta ja Ranskasta joukot olivat muualta, Kymistä ja Sakuin myös kirjoitukset ja muistelut vonlinnan seudulta, tulleita. Ruukin kotiseudustaan Haapakoskesta, rau- hevoset otettiin käyttöön ja Aarne sai taruukin kylästä ja Pieksämäestä. tehtäväkseen toimia oppaana. PimeKäsikirjoituksen kotikylänsä histo- ällä tiellä yllättäen kohtasivat toisilriasta hän oli valmistanut jo sisällys- leen tuntemattomat hevosvaljakot ja luettelomuotoon. Aihepiirit Aarnella alkoi ampuminen, jossa kuoli kaksi olivat moninaiset. Tallella on mm. miestä ja kolmas myöhemmin, tielle vanhoista 1800-luvun kirkonkuulu- jäi myös ruukin hevosia. Aarne selvituksista tehty radiokuunnelmasarja, si ammuskelusta ja kun myöhemmin jota ilmeisesti ei kuitenkaan ole esi- päästiin asiaa selvittämään, huomattetty. Aarne Haapakosken, Outsi- tiin, että kaksi valkoisten rekikuntaa derin, ajatus oli, että vanhoilla päi- oli kohdannut toisensa pimeällä kyvillään hän keskittyy kirjoittamaan lätiellä ja ampuneet toisiaan. Sankapelkästään historiallisia teoksia, niitä rihautauksessa Aarne oli ampumassa päiviä hän ei valitettavasti päässyt haudalla kunnialaukauksia. näkemään. Aarne Haapakosken runsas arkisto on kokonaisuudessaan

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Sodan jälkeen Aarne oli mukana nen. Rohkeutta ja uskoa hänellä riitSuojeluskuntatoiminnassa suorit- ti omaan vakaumukseen. taen mm. Mikkelin suojeluskuntapiirin päällystökurssit.

Naimisiinmeno Frida Kunnaksen kanssa 1935 ehkä vähän rauhoitti 1925 PARIISIIN OPISKELEMAAN menoa. Ajan kuluessa heille syntyi Haapakoskelaisen malliveistäjän kolme lasta Aarne, Liisa ja Ilkka. pojan elämänpolku vie hänet 21 Siviilityössään Aarne pääsi vastape-vuotiaana Ranskaan opiskelemaan rustetun Seura-lehden toimittajaksi taidetta. Piirtäminen jäi pariin kuu- ja jonkinlaiseksi ”lentäväksi reportkauteen, minkä jälkeen tapahtui teriksi”, jossa tehtävässä hän kiersi vaihto mieluisampaan koulutus- Eurooppaa ja seurasi mm. Espansuuntaan sanomalehtimieheksi, al- jan sisällissotaa sotakirjeenvaihtajakoi opiskelu Sorbonnen yliopistos- na käyden jopa sodan molemmilla sa. Opiskelua rahoittaakseen Aarne puolilla. Samalla hän koko ajan kirsamalla toimi useiden suomalaisten joitti jännityskertomuksia. sanomalehtien kirjeenvaihtajana, jossa tehtävässä matkusti runsaasti Frida on omissa muistelmissaan Euroopassa ja jopa Afrikassa. Parii- kertonut: ”30 ikävuoteen mennessä sissa oloaikana hän kolusi kriminaa- mieheni ei ollut kirjallisesti saavuttalimuseoita niin Pariisissa, Lontoossa nut vielä mitään. Työintoa ei sitä enkuin Berliinissäkin. ”Ranskassa näin nen juuri ollut. Ja että hän yhtäkkiä omin silmin kolme kuolemantuo- sitten niin kovin innostui kirjoittamioiden täytäntöönpanoa, ja kun misesta, ihmetytti minua kovin.” ensimmäisen kerran katselin erään SOTA-AIKANA VAPAAKSI suurrikollisen teloitusta giljotiinilla, KIRJAILIJAKSI oli se kyllä näky joka puistatti.”

Talvisodassa Aarne Haapakoski pal1930 PALUU SUOMEEN veli isänmaataan valistusupseerina ja Aarne muutti Helsinkiin ja elätti sotakirjeenvaihtajana. Sota loppui ja itsensä lehtiavustajana ja kirjoitti Aarnen kirjoittaminen jatkui. Kuskahteen eri päivälehteen niin repor- tannusyhtiö Otava järjesti Pohjoistaaseja kuin jännityskertomuksiakin. maisen salapoliisiromaanikilpailun, Noita aikoja Aarne Laitiselta ilmestyi jossa ilman kotiinpäinvetoa tuli esikoisteos Mustalaissuon arvoitus, kaksi suomalaista voittajaksi. Parjonka hän julkaisi omakustanteena. haimmaksi arvioitiin Mika Waltari Kirjoittajana hän oli alkanut käyt- romaanillaan ”Kuka murhasi rouva tää sukunimeä kotikylänsä Haapa- Skrofin” ja heti perään hyvänä kakkosken mukaan, Aarne Haapakoski, kosena Outsider, jolta ilmestyi salajonka nimen hän sitten muutaman poliisiromaani ”Viisi tikaria”. Mevuoden kuluttua virallisti itselleen. nestyksen seurauksena alettiin uskoa siihen, että suomalainenkin osaa kirMaailmankatsomus muotoutui oi- joittaa jännäreitä. Tähän asti dekkakeistolaiseksi, jopa äärioikeistoksi. rit olivat tulleet ulkomailta tai sitten Aarne kirjoitteli juttuja suojeluskun- Aarnelta nimimerkeiltä William B. talehteen Hakkapeliittaan ja IKL:n Harrow, Halt Denis, Rogon Mor(Isänmaallinen Kansanliike) Pohja- ton, Charles Snyder tai Outsider. tuuli -lehteen. IKL:n toiminnassa Viimeisimmästä nimimerkistään hän oli vahvasti mukana Helsingin Outsider, Haapakoski on kertonut osastossa, jossa piti myös agitoin- seuraavasti: ”Syy on yksinkertaisesti tipuheita ja kirjoitteli Vapaussota siinä, että niihin aikoihin, kun aloi-aiheisia näytelmiä. Niitä hän kävi tin jännitysjuttujen kirjoittamisen, esittämässä myös kotikonnuillaan olivat kotimaiset jännityskirjailijat Haapakoskella, huolimatta siitä, että vielä huonossa huudossa, se tahtoo kylä oli tunnetusti työväenluokkai- sanoa, että ei yleensä uskottu, että

suomalaiset kirjailijat kykenisivät kirjoittamaan jännityskertomuksia.

Olihan totuttu siihen, että melkein kaikki meillä julkaistut salapoliisi- ja jännitysjutut olivat vierasmaalaisten kirjoittamia ja juttujen tapahtumat myös liikkuivat ulkomaalaisissa ympäristöissä. Minulla ei ollut rohkeutta ryhtyä murtamaan piintyneitä ennakkoluuloja. Siksi otin englantilaisperäisen nimimerkin ja sijoitin juttuni myös ulkomaalaiseen ympäristöön”.

Kun nyt keväällä 1941 näytti menestystä tulevan, Haapakoski irtisanoutui Seura-lehden toimittajan työstä ja heittäytyi vapaaksi kirjailijaksi.

Suomessa oli tuohon aikaan vain Mika Waltari, joka elätti perheensä kirjailijana. Vuosi 1941 oli Haapakoskelle merkittävä, sillä tuona vuonna häneltä julkaistiin seitsemän kirjaa Outsiderin nimellä. Kirjojen päähenkilönä seikkaili arkkitehti, rikostutkija Klaus Karma.

Pahaksi onneksi kesäkuussa 1941 alkoi sota ja se muutti Aarnenkin suunnitelmia. Aarne palasi sota-ajan kokoonpanoon entiseen tehtäväänsä sotakirjeenvaihtajaksi, olinpaikaksi muodostui vallattu Itä-Karjala. Siellä Aunuksen tuntumassa oli Ontrosovan nunnaluostari, joka sai Haapakosken mielikuvituksen lentoon. Ro-

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

61

manttinen luostari ympäristöineen toimi seuraavan salapoliisi Klaus Karman seikkailupaikkana. Jännärissä ”Nunnat nukkuvat” Karma saapuu sotilasvirkailijana selvittämään tärkeitten sotilaallisten asiapapereitten katoamista ja muita salaperäisiä tapahtumia. Kirja oli menestys niin arvostelijoitten kuin lukijoittenkin keskuudessa, siitä myytiin yli 20 000 kappaletta. Kirjan tekotapa oli tyypillistä Haapakoskea, realistisella paikalla tapahtui epätodellinen seikkailutarina. Aarne Haapakosken tuotannolle on tyypillistä, että kaikki asiatiedot, mm. lääketiede, arkkitehtuuri tms. ovat ehdottoman oikeat: ”Jos aikoo syöttää romaanissaan myrkkyä jollekin, pitää tuntea juuri tämän myrkyn maku, väri, haju, tehokkuus, jotta ei tarjoa lusikkakaupalla sellaista myrkkyä, joka oikaisee uhrin jo milligrammasta.”

paromäellä syntynyt prinssieversti, jonka ”ahvääri” matkoilla ympäri maailmaa sattui ja tapahtui. Pekan ex-puolisosta käytettiin nimeä Hirmuinen Manta, josta Frida Haapakoski on leikkisästi epäillyt, että sen Jatkosodan aikana Haapakoski kärsi esikuvana voisi olla hän itse. Aarne terveysongelmista, astma alkoi vai- ei sitä koskaan ollut myöntänyt. Jos vata eikä sitä suinkaan parantanut Aarne oli vähän kahdessa maailmasketjupolttaminen. Hänet määrät- sa, olivat myös lukijat. Hauskoina tiin keväällä 1942 sairauslomalle ja huomioina Aarnen arkistosta löymyöhemmin vapautettiin siviiliin. tyy postikortteja, joita on lähetelty Nyt oli aikaa kirjoittaa. Syntyi uusi milloin Henrik Hornan tai kirjailija salapoliisihahmo Henrik Horna, Victor Marion nimellä. Hyvin olivat joka seikkaili menestyksellisesti, so- postipojat asioista perillä, nimittäin pimukset Saksaan oli jo tehty, mutta kortit tulivat Aarne Haapakoskelle. sota sotki niitä suunnitelmia.

SELKKAUS KORKKI-SARJASTA

1945 TAKAISIN KOTIKONNUILLE HAAPAKOSKEN KYLÄN ELÄMÄNPIIRIIN

Aarnen keuhkotautiin haettiin puhtaampaa ympäristöä, niinpä edessä oli paluumuutto kotipaikalle. Tänne rakennettiin uusi koti, joka sai nimekseen Hornanlinna, mestarietsivä Henrik Hornan mukaan. Talon suunnitteli ystävä, helsinkiläinen arkkitehti Aatto Korhonen, jolla oli leveä hymy ja jota Aarne kutsui kuukasvoiseksi. Sattumoisin etsivä Klaus Karmalla oli myös kuukasvot esikuvansa Korhosen mukaisesti. Ystävien joukkoon Helsingissä oli kuulunut myös agronomi Sulo W. Taskinen.

Hänen leppoisuudestaan sai mallia Pekka Lipponen, Rantasalmen Sa62

Yleisradion pääjohtajana toimi sodan jälkeen Hella Vuolijoki. Kovin ihastunut hän itse ei ollut Pekka Lipposesta ja Kalle Kustaa Korkista, mutta kun kansa tykkäsi. Vuolijoki antoi ymmärtää, että sarjoissa voisi olla enemmän politiikkaa ja tietysti punaista väriä. Tämä otti Aarnen luonnolle, niinpä Yleisradio sai seuraavan sisältöisen kirjeen: ”Ilmoitan, että Korkki-sarjan jatkamisesta on ollut puhetta rouva Vuolijoen kanssa useampaankin otteeseen, mutta emme ole päässeet yksimielisyyteen ja olen ilmoittanut rouva Vuolijoelle, etten missään tapauksessa aio tunnustaa Yleisradion nykyistä väriä ja sotkea Korkki-sarjaan vasemmistopolitiikkaa. Jos siis politiikalla

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

kuormitettuun Yleisradioon vielä mahtuu puolueeton ajanvietesarja, niin pyydän siitä ensitilassa ilmoittamaan, ehdoistani en aio tinkiä.”

Kalle Kustaa Korkki jatkoi seikkailujaan.

KIRJALLINEN TUOTANTO

Seikkailukirjojen taakse helposti jää Haapakosken muu tuotanto, joka oli todella laajaa ja monipuolista. Hän on ensimmäisiä kirjailijoita, jota voidaan kutsua science fiction –kirjailijaksi. Haapakosken luoma Atorox – robotti ja sen seikkailut avaruudessa olivat uutta kirjallisuutta. Kun Aarne itse ei ollut tekniikasta kovin kiinnostunut eikä sitä hallinnut, tarvitsi hän tukihenkilöitä, joista mainitaan mm. Haapakosken tehtaan insinöörinä toiminut Olavi Kuuva, viihdetaiteilija Kari Kuuvan isä. Yleensä illanistujaisissa parhaiten nämä tekniset asiat parhaiten selvisivät ja sankarit saatiin pois kiipelistä. Suomessa jaetaan vuosittain Science Fiction – palkintoa kotimaiselle parhaalle tieteis- tai fantasianovellille. Palkinto on nimetty Haapakosken kehittämän Atorox-hahmon mukaan.

Haapakoski oli kiinnostunut historiasta ja erityisesti Ranskasta. Vuosina 1945–1946 ilmestyivät hänen pääosin Ranskaan sijoittuvat romaaninsa Punaisen Härän hotelli, Temple-tornin vanki, Aavekunin-

gas ja Kruununtavoittelijat. Ensin mainittu keskittyi Pariisiin ja siellä harjoitettavaan valkoiseen orjakauppaan. Kolme seuraavaa romaania muodostivat historiallisen trilogian Ranskan vallankumouksen ajoista.

Haapakoski ei kirjoittanut romaaneja Outsiderin nimellä, vaan tekijäksi kirjoihin oli merkitty Victor Mario. Omalla nimellään hän sitä vastoin on kirjoittanut ”Purppurantekijä”-romaanin, jota pidetään hänen pääteoksenaan. Purppurantekijän tapahtumat liikkuvat Foinikiassa ja Persiassa 400 -luvulla eKr. Tämä Sinuhe -tyyppinen teos sai kriitikoilta hyvät arvostelut. Kirja on syntynyt pitkällä aikajänteellä, josta Frida Haapakoski kertoo seuraavanlaisen tarinan: ” Mieheni istui 1920 -luvun lopulla Karthagon raunioilla ja hahmotteli käsikirjoitusta siellä.

Ehkä hän ei ollut vielä silloin kypsä tämän aiheen kehittelyyn. Hän kuitenkin kirjoitti sen valmiiksi ja antoi kirjailija Joel Lehtosen luettavaksi. Tämä sanoi, että hänestä se on erittäin hyvä. Lehtonen pisti käsikirjoituksen jossain taiteilijakahvilassa hyllyyn, jossa kirjailijat säilyttivät papereitaan. Sieltä ne hävisivät tuntemattomalla tavalla. Kun mieheni 1950-luvun alussa palasi uudelleen aiheeseen, se oli jo helpompaa. Hän oli jopa kahden assyrologin tentissä, eivätkä he saaneet tätä virheistä kiinni. Kyllä hän oli tavattoman hyvin historian lukenut.”

TYÖTAAKKA

Aarne oli mukana elokuvanteossa, päätoimittajana Outsider –lehdessä ja koko ajan kirjoitti jännityskirjallisuutta. Kustantajalta tuli deadlineja. Työtaakka kasvoi valtavaksi.

Hän tarvitsi apuja ja sitä varten alkoi etsintä ”haamukirjoittajasta”, joka jatkaisi hänen tapaansa kirjoittaa Outsiderina. 1959 löytyi nuori aloitteleva dekkarikirjailija Seppo Tuiskun, jota Aarne koulutti ja opasti tehtävään säilyneistä kirjeistä päätellen hyvinkin ankarin sanakääntein: ”Käsikirjoituksenne on tullut, mutta

mutta… tämä on huonompi kuin ensimmäinen, yritin korjailla, mutta havaitsin sen toivottamaksi, miksi herran tähden teidän täytyy tehdä selvä ja yksinkertainen asia niin laveaksi… en lukenut loppuun, kun jo puolivälissä totesin, että tätä ei voi panna Lippos-sarjaan. Pahinta on vuolassanaisuutenne. Koettakaa se nyt kitkeä itsestänne, ennen kuin siitä tulee parantumaton tauti… ei lavertelua, ei mitään turhaa, vaan kaiken pitää punoutua kiinteästi juonen ympärille… Ei hyvä herra ”aaveeni,” ei tähän tyyliin. Ei tapahtumilla tarvitse niin tavaton kiire olla, pääasia, että jännitys huipistuu loppua kohti.

Koko ajan pitää kuitenkin tapahtua.

Eikä kerrota mitään sellaista, mikä ei liity oleellisesti juoneen. Arvosteluni on suorasukaista, mutta ei missään tapauksessa pahassa tarkoituksessa, joten ymmärtänette oikein. Tervehtien Outsider.

FENIX LINTU NOUSEE PUHDISTUNEENA KORKEUKSIIN

Haapakoski oli hyvin väsynyt saavuttuaan Malagaan. Hän kuitenkin tapasi ystävänsä Ricardo Palman Torremolinosissa. Ricardo Palma –nimi piti sisällään suomalaisen, eversti Reino Hallamaan, joka oli Espanjassa paossa sota-ajan tapahtumia. Hallamaa oli ollut Suomen radiotiedustelun alkuunpanija ja kehittäjä, joka sodan aikaan ryhmänsä kanssa selvitti niin Neuvostoliiton kuin Saksankin salakirjoitussanomia. Sodan jälkeen salakirjoituskoodit kiinnostivat eri maiden tiedustelupalveluita. Espanjasta oli löytynyt Ricardo Palmalle turvallinen paikka neilikanviljelijänä.

Aarne Haapakoskea painoivat lomallaan niin työasiat kuin omat terveyshuoletkin. Palma huomasi huonovointisuuden ja soitti lääkärille, joka lupasi tulla parin päivän päästä hoitokäynnille. Tiistai aamuyönä Aarne heräsi, olo oli huono, kädet tärisivät, Fridakin heräsi ja näki Aarnen pitelevän kättään sydämellään ja… kaatuvan lattialle. Aarnen ikuisuusmatka oli alkanut 24. tammikuuta 1961.

Espanjassa vainaja tulee haudata jo seuraavana päivänä. Reino Hallamaa sai järjestettyä hautajaiset kahden päivän päähän, jotta Saksassa ollut poika Aarne ehti hautajaisiin.

Aarne Haapakosken hauta sijaitsee Malagassa. Hautapaasiin on kuvattu Fenix -lintu, joka nousee taivaita Tammikuun alun 1961 kirje Tuis- kohden. Paasin suunnitteli arkkitehkulle sisälsi ohjeet seuraavalle jän- ti Korhonen alias Klaus Karma. närille Kummituksen hautajaiset. ”Siihen voi punoa vaikka minkälai- Outsider jatkoi kuitenkin aaveena sen seikkailun… yrittäkääpä keksiä kirjoittamista vielä neljän vuoden jotain erikoista, mutta ei liian paljon ajan, siitä piti huolta Seppo Tuisku kalautuksia ja hirttämisiä, saahan suuren yleisön sitä tietämättä. jännitystä ilmankin, loppuveto vain hyvä”, ohjeisti Haapakoski ja kirjeen Asko Hankilanoja lopuksi ilmoitti lähtevänsä Fridan ja kustantajan kanssa kolmen viikon matkalle ja hänet voisi saada kiinni hotellista Torremolinosista.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

63

ULKOILUPÄIVÄ HIEKANPÄÄN ULKOILUALUEELLA 15.9.2020.

VIRKISTYSPÄIVÄÄ VIETETTIIN 10.9.2020 LAMMINMÄEN METSÄSTYSMAJALLA. NAUTITTIIN LOHIKEITTOA, PIDETTIIN ARPAJAISET JA ORKESTERI SOITTI. KUVAT Raija Nykänen

Pieksämäen yhdistyksen Joulutervehdykset Raimo Matilainen Matti Laamanen Esko Hotti Erkki Häkkinen Kalevi Kaasinen Tuula Leikas Irja Mähönen Sirkka-Liisa Saastamoinen Mikko Taipalkoski Raija Nykänen 64

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

AD autokorjaamo V Kovanen Voimapolku 2, 76850 Naarajärvi Puh. 0400 510 533 Sähköposti: naarajarvi@ad-autokorjaamo.fi

Avoinna

Kari 0400 678 770 kuljetus.marttikarjalainen@gmail.com

Parittomat viikot: arkisin 8.30–18 la 9–15

Parilliset viikot: arkisin 8.30–19 la 9–17 su 11–17

Keskuskatu 30 puh. 040 539 0655 76100 Pieksämäki www.pieksamaenapteekki.fi

Puh. (015) 341 462 0400 259 470

TILAUSAJOT 16-54-paikkaisilla busseilla kaikilta paikkakunnilta.

UUTTA! 54-paikkainen bussi kaikilla mukavuuksilla!

9-paikkainen Mercedes-Benz Vito vuokrabussi vain ilman kuljettajaa.

PYYDÄ TARJOUS!

tIETÄÄ MITÄ TARVITSET.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

65

Puumalan puheenjohtajan palsta

Y

hdistyksen toiminta aloitettiin Puolukkatorilla, myynnissä oli yhdistyksen tuotteita: adressit, kortit, huivit, juomapullot ja avainpussit.

kertomassa edunvalvonnasta kun- Seuraamme mitä tulevaisuus tuo nan valtuustosalissa. Sali ja lehteri tullessaan? olivat täynnä kuulijoita. Tilaisuus oli yhteinen Eläkkeensaajien kanssa. Toivotan jäsenillemme terveyttä ja iloa elämään!

Maaliskuussa suunniteltiin ValtaKerhotoiminta aloitettiin tammi- kunnallisia hiihtokilpailuja Ant- Anja Kosunen kuun puolessa välissä, jota jatkettiin tolanhoviin. Kuitenkin kaikki toi- Puumalan yhdistyksen pj kahden viikon välein. minta jäädytettiin, 12.3.2020 ja tapahtumat peruuntuivat. Kesä kuKoulutuspäiville osallistuttiin tam- lui ihmetellen. mikuun loppupuolella Imatralla ja VIIDEN KUUKAUDEN kuluttua jatMistä löydän valoa ?

Mikkelissä. kettiin yhdistyksen ohjelmaa, piirin Ikäihmisistä, pienen lapsen kasvoista Seurakunnan kanssa neuvoteltiin rantaongintakilpailulla, ”kevätkokoihmettelevistä. useasti Kirkkopyhästä, joka kuiten- uksella” ja unelmien ulkoilupäivällä Västäräkin hypyistä, kin peruttiin kesällä koronatilanteen Eläkkeensaajien kanssa, joka toteutettiin Puumalan uuden Norppakohinasta kosken, takia. laavun kauniissa maisemissa. Osalpikku naurunrypyistä Nuorisotalolla tanssittiin Tanssin listuimme Hurissalon kesäteatterin päällä mummon posken. taikaa ja tasapainoa ESLI :stä Mari näytökseen ”Ruutia ja rakkautta”.

Mistä valo tavataan ?

Kurtin opastuksella. Ystävänpäivän Odottelimme syksyn teatterimatkaa Ystävyyden maasta, tanssiaiset vietettiin Eläkkeensaajien Mikkelin teatteriin näytökseen ”Pajossa lukot avataan, pinperhe”, mutta näytös siirtyi kokanssa Nuorisotalolla. kaikki ovet haasta, ronan vuoksi kevääseen.

ELÄKELIITON 50-v juhlaa juhlittiin jossa arka ihminen Puumalan kunnan valtuustosalissa. Aloitimme uutena toimintana ”lauhyvyyttänsä tuhlaa.

Seurasimme valkokankaalta Finlan- luryhmän”, joka kokoontuu kahden Päivä harmaa arkinenkin dia talosta lähetettyä juhlaohjelmaa. viikon välein perjantaisin. on jo valon juhlaa.

Nautimme hallituksen tarjoamista täytekakuista ja kahvista. Maalis- Laulamme ajankohtaisia lauluja ja Anna-Mari Kaskinen kuun kolmas päivä Mikkelin OP:sta ikivihreitä. pankkilakimies Kristiina Laxell oli

Mukavaa toimintaa Saimaan rannalla!

Huoltoasema ja kahvio Niementie 2 Puumala puh. 015 7225500 66

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Pehmeät paketit pukin konttiin

Puumalan Muoti Puoti

Puh. 040 775 8548 Avoinna ma - ti 11-15 ke - pe 10-16 la 10-13

Sahanlahti Resort | Lietvedentie 830 | Puumala | puh. 040 779 9896

w w w. s a h a n l a ht i re s o r t. fi

Tervetuloa

Parturi-Kampaamo Hiuspirtti

Joululohi-ostoksille Aukioloaikamme ark. klo 8-15.30 Jouluaattona ja pyhinä suljettu

Ylössaarentie 35, Puumala Puh. 0500 259 378

PIRJO LUUKKONEN 52200 Rinnetie 2, PUUMALA, Puh. (015) 468 1608

Jukka Dyster Kellomäentie 62 52200 PUUMALA

Härkösentie 4 p. (015) 468 1317, 050 520 3963

050 5215495 jukka.dyster@gmail.com www.dyster.fi

PUUMALAN APTEEKKI Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 (015) 755 3300 www.puumalanapteekki.fi

-rakennustyöt -traktorityöt -polttopuiden valmistus ja myynti Puh. 050 325 8602

Puumalan pesula Liisankuja 3 Puh. 0400 805 672

Neste Puumala

Satamatie 4 A Puh. (015) 468 1131, 0400 805672

Hostelli Rantapappila Pappilantie 3 C, Puumala

!

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

K-market APAJA Keskus7e 19, 52200 Puumala joni.mustonen@k-market.com www.k-market.fi

HEINO NÄRHI Sirkkelisahuri Imatrantie 714 52200 Puumala Puh. 050 526 8508 s-posti heino.narhi@gmail.com

Lappalaisen lomamökit

Puumassa talviasuttavia mökkejä ja edullista majoitusta kesäisin Saimaan rannalla 0503671595 • www.lappalaisenlomamokit.net

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

67

Äijät koronan keskellä…

Äijät joogaa..

P

uumalan äijillä on ollut mielenkiintoinen toimintavuosi koronarajoitusten sekamelskassa.

Kokoontumisrajoituksia noudatimme maaliskuulta aina kesäkuulle saakka, jonka jälkeen availimme yhteishetkiä varovaisesti koronarajoitukset huomioiden ja loppuvuodelle tapahtumia lisäten.

Sankarivainajien hautakivien kunnostus

maan itsensä likoon. Lauluryhmään saimme innostavan ja osaavan henkilön johtamaan lauluharjoituksia ja komeaa mieslaulua on jo kuulunut harjoitussaleilla useita kertoja.

68

loppuvuoden kokoontumiset alkoivat yhteistyössä EL Puumalan yhdistyksen tukemana elokuun lopulla ja saimme kerhovieraaksemme yrittäjä/ näyttelijä Ville Haapasalon. Villellä oli vetovoimaa ja avoimeen yleisötilaisuuteen Kesäteatteri Jalkatilaan saapui kuulemaan aiheesta ”Volgajoen reitiltä yrittäjäksi Puumalaan” peräti 175 henkilöä. Kerhoilta oli mukava avaus syksyyn loppukesän lämmössä ja aurinkoisessa säässä. ÄIJÄKERHON

Tammikuulla aloitimme kokoontua jo heti loppiaisen jälkeen. Ensimmäisessä kerhoillassa oli luento paikallisen yrittäjän toimesta perehtyminen Joogan saloihin. Aihe oli mielenkiintoinen ja kiinnosti tuoden paikalle kerhoiltaan 25 äijää.

Teoria jakson jälkeen kokeilimme joogan vaikutusta hiljentymällä ja ns. tuolilla venytyksiä tehden saimme kropalle lisää joustoa. Hieno koPelasta pörriäinen kemus! Äijäryhmässämme on useita lauluharrastajia ja, niin virisi keskustelu, et´ miksei kokeiltaisi uutta kokoontumismuotoa ja harjoiteltaisiin muutamia kuorolauluun soveltuvia kappaleita ja esiinnyttäisiin pienryhmille, sekä miksei myös suuremmilla saleilla esitettäväksi esim. kirkon tilaisuuksiin tai vastaaviin juhliin! Kartoitus innosti ja kyselyn seurauksena meitä oli 14 äijää, jotka olivat valmiita harjoituksiin ja laitta-

Loppuvuosipuoliskolla äijät on kokoontuneet kerhoihin, lähialuematkailuun ja talkootoiminta on ollut myös ohjelmassa. Äijäkeittiössä on tarkoitus kokata maukkaat ateriakokonaisuudet vielä loppuvuoden aikana.

Koronan aktiivivaiheen aikana äijät ei olleet aivan toimettomina, vaikka kokoontumiset olivat kiellettyjä, vaan olimme pienpiireissä ja jokainen tahollaan askarrellut kevään aikana linnunpönttöjä pihapiirin pikkulinnuille. Pönttörakentelun ohessa tuli rakennettua myös muutama hyönteishotelli pelastamaan pörriäinen puutarhoissa.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Haapasalo tarinoi

Vahva ja näyttävä ponnistus oli syyskuun puolivälissä Puumalan sankarivainajien hautakivien kunnostustalkoot vanhalla hautausmaalla. Äijille hautakivien kunnostus oli kunniatehtävä, sillä monen äijän lähipiiristä oli talvi ja -jatkosodassa kaatunut Isänmaan puolesta juuri parhaassa miehuusiässä oleva mieshenkilö tuoden surun moneen kotiin.

suojautuneita ja huomioidaan koronaohjeistus, sekä huolehdimme itsestämme ja lähimmäisistä parhaalla mahdollisella tavalla. Äijät toivottavat Hyvää Joulunaikaa ja koronatonta Uutta Vuotta 2021!

Jorma Tella, Puumalan äijät

Äijät toivovat, että otetaan koronarajoitukset tosissaan, sekä ollaan

Haapasalon tarinat kiinnosti

RAILAKAS ILTA KAISLIKKOBAARISSA

Kaislikkobaarissa tunnelmat on kosteet lauantai-ilta ja toukokuiset nosteet karikon kupeessa on veden alla baari osakaskunnalta vuokrapohjaa aari Vaikk’ oli otsalla muutama vain haiven aamuyön tunneilla idean sai sen kiiskien vanhin, vastarantojen teiltä kohta ravintolapalveluja kysyä saat meiltä Veden väki tiesi, nyt on toukokuun loppu hauella väsymys ja ahvenella hoppu vieläkö kerkeän kinkereihin näihin alkukesän iloisiin tosipieniin häihin

Lähiveden kulkija, tuo parikuinen kuutti kuuli reippaan laulannan ja uintisuuntaa muutti hiljenteli vauhtiaan jo ennen baarin porttia missä kyseltiinkin norppaikävaiheen korttia ”Vesi vanhin voitehista” hymyilyttää norppaa portsari kun teinihylkeen sisäänpääsyn torppaa Empaattisen hymyn saattaa sanoiksi tuo hauki Karhiluodon baari on vain aikuisille auki

Baarissa portsarihommissa on hauki neljätoista kiloa ja leuat aina auki tarjoilusta vastaavat nuo sivistyneet säyneet Sahanlahden opistossa koulunsa on käyneet

Aamuyöllä ojaa myöten kroolailee myös sampi liian pieni reviiriksi on tuo lähilampi Roope Saimaan kyytiin liftasin jo viikon kaksi vasta täällä alkaa käydä minullakin flaksi.

Valomerkki reimarissa aamuyöllä loistaa jälleen kerran vieraat kohti kotejansa poistaa mätipussiin hauki kaikki ovirahat kippaa tyhjätasku-taimenelle viitosen taas vippaa

Tanssihetki alkaa, silloin muikut esiin säntää pakenivat ulapoilta, siellä satoi räntää ”evän liike täydellinen, pyrstö liikaa tormaa” kuiskaa ujo särki imitoiden Uotis-Jormaa

Tilataanko HAI-taksi, näin viitataan kai Juiceen ei kai oo se haitaksi, kun kylmä iskee luiseen selkärankaan, uni vainoaa jo hailia kukapa nyt uida jaksais kotiin kahta mailia

Takapöydän varjossa on Viiksileuka-Monni juomiin mennyt valuuttaa jo melkein täysi tonni vikittelee lähipöydän viehkeätä siikaa portsarille tilanne on kaikin puolin liikaa

Ahven-neiti hymyilee ja Ahven-herran mietteet arvaat toki, muutakin kuin pelkät ajanvietteet pintavesiin noustaan, sitä tuskin kukaan näki ainoastaan rantametsän aamuöinen käki

”Kännikalan” ulko-oven tuntumaan kun vääntää monniveikon suomutakin oikeinpäinkin kääntää alkaa tässä mullakin jo sielu soppaa keittää loihtii hauki lausumaan ja monnin ulos heittää

Unto Luukkonen

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

69

P

Posti tuo ja taksi vie

osti toi kirjelähetyksen alkuviikosta ja kuoren sisältä löytyi iloinen yllätys, siellä oli kahdelle henkilölle taksikortit.

metty tietä Virmutjoelta sulkavalle maisematieksi. On siellä niin kauniit maisemat. Kuskimme Kirsti ajeli hiljakseen että saamme ihailla maisemia. Olen muutaman kerran Olin suunnitellut hakemusta lait- tietä kulkenut tätä ennen. Aina on taessani, että menemme johonkin ollut olevinaan niin kiire ettei ole konserttiin. Käyttöpäiviä oli jäljellä huomannut maiseman kauneutta. enää kuusi päivää ja Korona oli sanellut omat ehtonsa yleisötapahtu- Vekarasalmen silta on todella komien suhteen. Eipä hätää. Lauantai mea. Kirstiä oli opastettu mihin oli minulla vapaata ja siitä retkeä kannattaa auto pysäköidä, että voisuunnittelemaan sille päivälle. daan katsella komeutta oikein useammalta suunnalta ja haistella saiLauantai aamupäivänä Kainulaisen maan tuoksuja ja tuulia. taksi kurvasi Annelia ja minua hakemaan Tikkatieltä ja sitten kohti Vekarasalmelta ajelimme Sulkavalle Kotiniemeä, jossa jo Tyyne odotteli jossa pysähdyimme kaupan pihaan. meitä malttamattomana. Jos joskus Tuli kauppareissut toimitettua saon luoja meidän puolella, niin nyt malla kertaa. oli ainakin. Linnut lauloi ja aurinko paistoi. Ei ollut loppuviikon tuulen tuiverruksesta mitään tietoa.

Teimme retkisuunnitelmaa, että auton nokka kohti kohti Ruokolahtea ja sieltä lohilahdelle kahvila ravintola Majakkaan aamupäivän kahville.

Sinne suosittelen kyllä tutustumaan ohikulkiessa. On muuten näkemisen arvoinen kauppapaikka ja kahvila. Kahvi oli tuoretta ja kahvileivät veivät kielen mennessään.

Vekarasalmen silta

opin sen taas kerran, että vanheta voi iloisella mielellä. Pienet kolotukset kulkee siinä mukana.

Kiitos Eläkeliitolle ja Pohjola-vakuutukselle, että antoivat mahdollisuuden tähän retkipäivää. Kainulaisen taksit tulivat vastaan hinnassa. Rahat ei kyllä periaatteessa enää riittäneet Kirstin palkkaan, mutta annetaan sitten kunnon halaus kunhan saamme siihen taas luvan...

Retkemme kesti neljä tuntia ja paljon näimme ja koimme.

Kiitos Annelille ja Tyynelle hauskasta päivästä.

Kiittelee mukana ollut Eeva-Liisa Luukkonen KUVAT Eeva-Liisa Luukkonen

MITÄ TÄSTÄ JÄI MINULLE KÄTEEN?

Meidän suunnitelmaan kuului, että Paljon naurua, puheen sorinaa ja menemme ihailemaan Vekarasal- hyvää mieltä. Päivänsä voi tuhla- Tauko kahvilta Majakan terassilla men uutta siltaa. Ei suotta ole ni- ta paljon turhempaankin. Ainakin 70

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Joulu on tulossa

Hei! On valon päivä nyt!

Taivaalla on näkynyt oikeasti aurinko!

Pakkanenkin tuli jo!

Sykki sydän sekainen tasaisesti, tunnen sen.

Pimeässä pysähtyy ajatuskin, siinä syy, että ”runopajassa” ollaan loma-ajassa.

Kuinkas kävi?

Aurinko antoi käskyn: Ota jo esiin kynä, paperi, töihin ala, laiskuri.

Aurinkoa tottelen, panen ylös viestin sen Joulu on jo tulossa, vältä turhaa touhua.

Istu, katso, katso nyt, tähtikin on syttynyt!

Pianmetsähuurteinen näkyy, katso hiljeten.

Suomi on niin kaunis maa, hiljentykää, katsokaa!

Liput liehuu, Isänmaan kunniaksi lauletaan.

Joululla on sitten vuoro. laulaa kansa, laulaa kuoro.

Koristellaan joulupuu.

Perheväet kokoontuu.

Juhlitaan nyt valossa aivan joka talossa.

Seimen Lapsi joulun toi, siksi Joululaulut soi

Vie kaveri ulos -kampanjan avulla Eeva ja Matti Ikonen vierailivat Norppalaavulla. Taksin kuljettaja Kirsti Kainulainen avusti.

Kuva Jorma Tella.

Eeva Ikonen (Fysioterapiaa odotellessa, 3.12.2019) KUVIA KERHOTAPAHTUMISTA

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

71

Puheenjohtajan tervehdys

O

lemme joutuneet tutustumaan uuteen pelkoon – koronavirukseen. Pelko on viisas tunne, sillä se pitää meitä varuillaan. Omaa pelkoaan voi myös ohjata viisaammaksi muistuttamalla turvatekijöistä - turvaväleistä, maskeista ja käsien pesusta. Onneksi voimme luottaa Suomen valtion tiedonantoihin ja paikallisten terveysviranomaisten suosituksiin. Elämme demokratiassa ja maailman onnellisemmassa valtiossa.

Omasta mielialastaan kannattaa pitää myös huolta. Kun jokin asia turhauttaa, huolettaa tai pelottaa, niin kuuntele itseäsi, mieti mitä se on ja mitä siinä on takana. Kerro tunteistasi läheisillesi, soita Eläkeliiton 72

Juttuluuriin tai tule Mielenrauhaa – keskustelukerhoon Ristiinan Valonsaliin. Jaettu murhe puolittuu. Välillä huolet ja murheet on laitettava ajatuksistaan syrjään ja nautittavaa arjen pikkuiloista – kävelystä raikkaassa ulkoilmassa, hömppäohjelmasta televisiossa, kupillisesta hyvää kahvia tai maukasta teetä…

siin. Ystävällisyyden ja hyväksyvän lempeyden osoittamista elämäntilanteelle ja myös itseään kohtaan voi ja kannattaa vahvistaa. Myötätunto ja myönteisyys rakentavat puskuria epävarmuutta ja kielteisyyttä vastaan. Hyvä tapa on kiitellä ääneen itseään: Olen hyvä juuri sellaisena kuin olen!

arjessa ja uskotaan tulevaan. Pidetään riittävät turvavälit, käytetään aluksi inhottavalta tuntuvia maskeja, pestään ahkerasti käsiä ja pysytään kotona tavallisessa flunssassa. Kärsivällisyys on tärkeää selviytymiskeino kriisitilanteissa. Pitkää pinnaa lisää, kun keskittyy perusasioihin - nukkumiseen, ruokailuun, ulkoiluun ja lähei-

Parhautta päivääsi!

OLLAAN TARKKOJA

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Helena Kauppinen Eläkeliiton Ristiinan yhdistys KUVAT Helena Kauppinen

Toimintaa Ristiinassa lokakuu 2020 Jäsentapaamisessa Lännen Tuvalla tohtori Jorma Tiitinen luennoi Saimaan alueen kalataloudesta. Maskit ovat hyvin käytössä.

Virike -liikuntakoulutus Kuvat Kati Havia

Tunnelmallisia juhlapyhiä ja onnellista arkea 2021!

Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen hallitus

www.viestintakreivi.fi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

73

Ristiinan apteekki Ristiinan apteekki

Suomenniemen apteekki

RISTIINA Brahentie 16 3, 52300 Ristiina 015Yrittäjäntie 740 7700 ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 ma–pe klo752 9–18 puh. 044 0000 la 9–14

MÄNTYHARJU Kirkonkyläntie 17

Nokiantie 1, 52700 015 666Mäntyharju 470 ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 ti, 752 ke,0040 pe 9–15 puh. 044

RISTIINA Yllättävän helppoa

Yrittäjäntie 3, 52300 Ristiina ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0000

MÄNTYHARJU Yllättävän helppoa

TUKIAINEN

Nokiantie 1, 52700 Mäntyharju ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0040

RISTIINA MÄNTYHARJU 044 752 0000

Eteläsavolaista satoa

Sattilan Marjatila Sattilantie 270 52320 Vitsiälä Puh. 040 736 2547

Ristiinalaisten oma lehti

Parturi Kampaamo Sari Lauanne Brahentie 42 (2. kerros) 52300 Ristiina Puh. 015-667 111

Lue verkossa www.ristiinalainen.fi ja seuraa myös Facebookissa!

Karsikkoniementie 1 52420 Pellosniemi Finland 74

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

www.kuoma.fi

Ristiinan Autotyö Puh. (015) 458 300 0400 876 105

Saila Valkonen

lähihoitaja/koulutettu hieroja palvelusetelituottaja Brahentie 42, Ristiina p. 040 561 3104

tietokoneet puhelimet liittymät huolto

0201 980 280 www.mikrohai.com myynti@mikrohai.com Brahentie 16, 52300 Ristiina

Lounasbufee joka päivä klo 11-15 Pizzat, Hampurilaiset, ala carte Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella Pitopalvelu Avoinna ma-pe 9-20 La -Su 11-20 Eläkeläisalennus -10% ruoka- ja kahvilatuotteet

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

75

Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaukset – elämyksiä, kokemuksia, mahdollisuuksia! via netistä, ne saavat hymyn kasvoille ja luottamuksen Astuvansalmen, Ristiinan, Mikkelin, Etelä-Savon, Itä-Suomen mahdollisuuksista, kehittymisestä ja menestyksestä. Tänne on hyvä tulla ja myös jäädä.

RISTIINA on

2

000-luvun alussa Ristiinan kunnan edesmennyt kunnanjohtaja Helge Häkkinen oli aikaansa edellä. Hän näki ja visioi kalliomaalausten mahdollisuudet matkailussa ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kunnanjohtaja Häkkinen oli luomassa pohjaa Ristiinan Kalliotaidekeskukselle, ovathan Astuvansalmen kalliomaalaukset Pohjoismaiden laajin maalauskokonaisuus, tunnetuin, tuhansia ihmisiä kesässä houkutteleva kohde, veneellä tai jalkaisin. Astuvansalmen kalliomaalukset sijaitsevat Saimaalla, Yöveden rannalla, Ristiinassa, vihreän kullan kulttuuritien varrella.

Mystiset kalliomaalaukset ovat olleet paikallaan 4500-6000 vuotta.

Maalaukset kertovat sen ajan ihmisten elämästä, mm. hirvien, ihmisten, veneiden, kämmenien ym. kuvahahmojen kielellä. Maalaukset ovat taidolla tehtyjä. Astuvansalmen akka on myös päätynyt aiemmin Etelä-Savon maakuntaliiton tunnukseksi. Kalliomaalaukset ovat houkutelleet suunnittelemaan mm. koruja, astioita, seminaareja, retkiä.

76

portti Saimaalle, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kehityshankkeen avulla luodaan tälle lisää mahdollisuuksia.

Astuvansalmen kalliomaalauksien ympärille kehitetään lisää vaellus -ja vesimatkailureittejä. Reitistöön kuuluvat hienot Anttolan seutu, Ristiina kreivillinen pitäjä sekä Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaukset, jotka ovat osana eurooppalaista kulttuurireitistöä.

On syntymässä suuri luonnonkesKalliomaalauksista on tuotettu tut- kus, joka kokoaa alueiden yritykset yhteen. Ristiinan Suurlahden alue kimustietoa. on suuri historiallinen kokonaiKALLIOMAALAUSTEN tiimoilta suus, jossa sijaitsevat jo valmiina perustettiin Suomen Kalliotaideyh- Kallioniemen huvila, Pien-Toijolan distys ry, joka edistää kalliotaiteen talonpoikaismuseo, Astuvansalmen arvostuksen lisäämistä, tunnetuksi kalliomaalaukset, kanavat jne. Kaltekemistä, säilyttämistä ja siihen liit- liotaidekeskuksen toimipaikka on tyvän tutkimustiedon levittämistä. ollut suunnitteilla kaksi vuosikym”Kalliomaalaukset – ikkuna mui- mentä ja nyt se on toteutumassa naisten ihmisten maailmaan”, lu- 2022 Ristiinan Sotakouluun. kee Suomen Kalliotaideyhdistyksen nettisivuilla. Suomessa eletään luon- Helsingin Yliopiston Ruralia-insitomatkailun nousukautta, ihmiset tituutti on ollut mukana luomassa haluavat kokea ja nähdä elämyksiä, Astuvansalmen ympärille tulevaa tuntea historiaansa, juuriansa, naut- toimintaa vuosien ajan, Ruralian tia luonnon antamasta voimasta, merkitys maaseudun matkailun ja hyvästä ruuasta ja vesistöjen kau- elinkeinojen kehittämisessä yhdesneudesta. sä Kehitysyhtiö Miksein matkailun kanssa on merkittävä Mikkelissä.

Luontomatkailun mahdollisuuteen Ristiinan Astuvansalmi jatkaa kohti on herätty, syntyi jatkoa luonnon- kansainvälistä matkailua, ehkä se on tarinalle Saimaa Geopark Finland, joskus Unescon maailmanperintöjoka tuo esille Saimaan geologisia, kohde? Joka tapauksessa Astuvansalarkeologisia ja kulttuurihistoriallisia men kalliomaalaukset ovat upeimnähtävyyksiä. Geoparkin teksteis- pia matkailun kehittämiskohteita sä sanotaan, että Saimaa on Itäisen Mikkelissä.

Suomen aarre, Saimaa kokoaa kaikki vesistöt, kaupungit, kirkonkylät. Kirsi Olkkonen Kun katsoo Geoparkin tekstiä ja ku- Mikkelin kaupunginhallituksen 1vpj.

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Nuotiolla ELOKUINEN PIMENEVÄ ILTA

Lahdenpoukamaa ympäröivät hiekkaharjut ovat taltioineet auringon lämmön. Peilityyni, illan pimetessä tummuva veden pinta lähettää päivän viimeiset terveiset rannalle.

Jostakin kaukaa kuuluu raskaan laivadieselin hiljainen jumputus, joka sekin häipyy kaukaisuuteen.

Rantahietikolla palavan nuotion liekit heijastuvat veden pinnalle.

Nuotion ympärillä on hiljaista, vain hiipuvien liekkien vaisut ääntelyt rikkovat täydellisen hiljaisuuden.

Tarinat on kerrottu.

Vähitellen väki nuotion valopiirissä vähenee. Huomaan olevani yksin.

Heitän vielä muutaman kalikan hiipuvaan tuleen. Yökehrääjäkin on herännyt päiväuniltaan ja käy tervehtimässä. Sen miellyttävä, pehmeä kehräysääni luo lahden alueelle taianomaisen tunnun.

Vaivun mietteisiini, seuraan uudelleen virittyvää nuotiota. Mieleen nousee kysymys, miksi me niin mielellämme katselemme elävää tulen liekkiä. Mitä se meille merkitsee?

Tuijotammeko me tulevaisuuteen, emme siihen tulevaisuuteen jonka me tunnemme, vaan siihen jota emme tunne. Äsken kädessäni oli osa puuta, joka oli elänyt keskuudessamme. Nyt silmieni edessä se poistui näkyvistämme, minne se menee? Minne me menemme?

Nuotion viimeiset liekit sammuvat, jää vain himmeästi hehkuvat hiilet.

Yökehrääjän pehmeä ääni saattaa minut teltalleni.

Raimo Lind

REHVIT KAUPAN PARKKIPAIKALLA

Penan kanssa kaupalla voi ystäviään tavata kurjaa on vain se ettei voi heitä halata kaksi metriä ja sitten stoppi sen meistä kaikki oppi Sieltä se Salme reippaasti laukkaa kättänsä heiluttaa jo kaukaa Lähdettekö huomenna keilalle mukaan tottakai ei siitä pois jää kukaan Ollin ja Sirpan mersu parkille kurvaa Olli taas minut hymyllään hurmaa heitetään siinä pari sanaa kun Tuula pyrähtää siihen salaa Helena ajaa pyörällään ohitse ja vinkkaa kättä Tulkaa huomenna katsomaan vettä rannalla on ne onkikisat kovat palkinnot että Tänään ei tavattu muita Jään katsomaan ja ihailemaan sitä taksimiestä joka rakkaudella hoitaa ja kasseja kantelee vanhuksia nöyrästi palvelee Siinä sitten joskus on meille palvelulisää kun hänet saadaan Eläkeliiton ahkeraan pesään Pirkko Janhonen

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

77

MUKAVAA YHDESSÄOLOA JA TEHOKASTA TOIMINTAA

1

2

3

5

4 78

6

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

7

8

9

11

10

12

13 14 1. Vahvistu vanhuuteen 2. Tiedätkö tämän Ristiinasta? -tietovisa. Voittajajoukkue Jouko Nousiainen, Maija Tähtinen, Marja-Leena Hall 3. Juhannusjuhla Vaarinsaaressa, apuset letunpaistossa Palvelukoti Vaarinsaaren juhannusjuhlassa 4. Saunavastatalkoon vastatalkoolaisia 5. Eläkeliiton 50-vuotisjuhla jäsentapaaminen ja laulettiin yhdessä vanhoja kansakoululauluja. Kahvijonoa ja täytekakkua 100 hengelle 6. Rantaongintakisassa Kari Liukkonen onkii 7. Piirustus- ja maalauskerhon kerholaisten kädet 8. Korttipelikerhon korttipelitulos 9. Iloiset laulajat 10. Kreivikunnan ÄijäVirtaa 11. Jumppaa Linnaniemessä 12. Mölkkyä Rantapuistossa 13. Torstailiikunnassa Tanssin taikaa ja tasapaino, Mari Kurtti ohjaa 14. Keilaaminen paras

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

79

Puheenjohtajan ajatuksia

A

loitin Virtasalmen eläkeyhdistyksen puheenjohtajana tämän vuoden alusta ja näin ollen olen tuore puheenjohtaja yhdistyksessämme. Jäin eläkkeelle 1.12.2016, jonka jälkeen liityin vuonna 2017 Eläkeliittoon. Aluksi ajattelin, että olen yhdistyksessä rivijäsenenä ja teen rauhassa tuttavuutta tähän järjestöön. Toisin kuitenkin kävi, kun ihanaksi yllätyksekseni huomasin hoitavani jo puheenjohtajan tehtäviä.

Eläkeläisenä olen aktiivinen ihminen sekä harrastusten että puutarhanhoidon parissa. On ihanaa tuntea vapautta siitä, että saan tehdä itselleni tärkeitä asioita juuri silloin kuin haluan. Eläkkeelle jäännin jälkeen olen päässyt opettelemaan myös uutta roolia isovanhempana pienelle lapsenlapselleni. Elämä tuntuu mielenkiintoiselta, kun olen saanut paljon uusia rooleja hoitaakseni.

Tämä kulunut vuosi on ollut monella tapaa pysäyttävää aikaa. Konkreettisesti se näkyi toimintojen ja aktiviteettien äkillisenä pysähdyksenä.

Tämä aika on muistuttanut meille jokaiselle siitä, kuinka paljon tarvitsemme toisiamme. Toivon, että kaikille on mahtunut elämään tämän koronakriisin keskellä myös valon pilkahduksia.

Kesä on kääntynyt jo kunnolla syksyksi ja nyt on aika kerätä talteen vielä viimeiset metsän antimet. Lähtekäämme yhdessä kohti talvea ilon, valon ja kaiken korjatun sadon voimalla. Pidetään huolta toinen toisistamme.

Terttu Parkkonen Virtasalmen yhdistys ry 80

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

ILOA ELÄMÄÄN

Kaikki etsimään Iloa elämään Miten saisin säilymään Ilon elämään En haluaisi sitäkään Olla näkemättä värejäkään Kaikki olisi väreiltään Vain sinertävää Enenmän viehättävää Väreissä kiertävää Moninaisesti hyväksyttävää Mutta ei väsyttävää Paljon kellertävää Moneissa väreissä värikkäämpää Ei väsytä vieläkään Kaikkea iloa lisää Usko elämään Täytyy säilyttää Muuten jää Vaille kosketusta elävään Juuso Lehmusoksa

Virtasalmen yhdistyksen Joulutervehdykset Vieno Huopalainen Väinö Immonen Liisa Javanainen Liisa Jäntti Reino Karjalainen Anja Kantanen Jukka Lehmusoksa Pirjo ja Pertti Manninen Terttu ja Tuomo Parkkonen Mirja ja Matti Särkiniemi Maija ja Tauno Tikkanen

Ilo nyt

I

”

lo pintaan, vaikka syvän märkänis”. Tulee mieleen karjalaismummo, joka kaikkien menetysten jälkeen jaksoi ajatella postiivisesti. Hän oli saanut ilongeenit ja nytku-taidot. Surun selkä taitetaan ajatusten voimalla. Mieli on suunnattava hyviin asioihin. Niihin, mistä tykkää ja mitä osaa. Parasta voisi olla uuden opettelu. Silloin ei ainakaan jumiutu vanhoihin kaavoihin. Luin juuri erään julkkismiehen tavasta irrottautua stressistä opettelemalla ukuleella soittamista ja tekemällä ristipistotöitä. Toiminnallisuus, olipa se mitä tahansa nostaa mielialaa. Käsillä tekeminen on luovuutta, jopa taidetta. Arkiset koti-ja työtehtävät voidaan tehdä siten, että saamme niistä iloa itsellemme ja toisille. Ei juhliminenkaan ole pahaksi kunhan se vain ei mene överiksi.

Eräällä mummulla oli tapana mennä naapuriin, kun oikein otti pannuun.

Heti ovella kaatoi huolien säkkinsä ystäviensä niskaan. Pitkä rimpsu vastoinkäymisiä alkoi jo naurattaa.

Lopuksi mummu pisti kätensä syvämmen päälle ja kiekaisi: ”Mutta Herra on hyvä”.

Nyt annan lukijoille kotitehtävän.

Listaa omat asiat, mitkä tuottavat sinulle iloa. Jokaiselle päivälle jotain. Ilo on voimavara. Se kaunistaa kasvot. ”Hymyillään kun tavataan”.

Kirjoitan tätä monien uhkakuvien alla. Ailamyrsky pauhaa ulkona.

Koronavirusta on varottava. Miten MUMMU varmasti tuli kylään jalan sadon saavat korjattua? Lista olitai kulkuvälineellä. Sai jo matkalla si pitkä , mutta pitää ottaa oppia euforiaa liikunnasta ja maisemista. mummosta, joka oivalsi asian ytiKenties otti tuliaisia mukaansa, mil- men. Jouluevankeliumin muutalä ilahduttaisi naapureitaan. Miten malla sanalla, ilosanomaksemme: moni onkaan avannut sydämensä ”Mutta Herra on hyvä”. salat ja surut kahvikupposen äärellä.

Tuo ihmeaine ja levähdyshetki hy- Oikein hyvää joulunaikaa ja uutta vässä seurassa tekee ”eetvarttia”. vuotta.

Näitä erilaisia tapoja levätä ja ren- Eila Itkonen toutua on tarjolla yllin kyllin. Me ikäihmiset iloitsemme siitä, kun saamme olla terveenä ja toimintaEräänä iltana 6-vuotias poika kat- kykyisinä. Tähän tavoitteeseen on soi viihdeohjelmaa, missä tunnettu sinniteltävä. Osallistuttava nyt eikä iskelmälaulaja kekkuloi monin eri sitten joskus. tavoin. Poika virkahti ykskantaan: ”Minua et petä, sinulla on surulliset ILO lähtee perusasioista ja jo lapsilmät”. On tärkeää olla rehellinen. suudesta. Meillä on lastenlasten Hoitotyössä, palveluammateissa ja kanssa ollut tapana keksiä vitsejä yleensä ihmissuhteissa voi syntyä saunanlauteilla. Se on huippua, kun väärinkäsityksiä ja -kohtelua, jol- keksii uuden, millä yllättää. lemme pääse irti ”huonosta päivästä”. Hapannaamasta.

Virtasalmen-Viljatuote-120x66mm.pdf 1 8.10.2019 14.15.44

C

M

Y

CM

MY

VIRTASALMEN APTEEKKI VIRTASALMENTIE 16 77330 VIRTASALMI avoinna ma-ti 9-16 ke suljettu, to-pe 9-16 www.haukivuorenapteekki.fi (015) 480 109

CY

CMY

K

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

81

Lapsuusajan muistoja joulusta vuosilta 1930-40

EL Virtasalmi äijät talkootöissä perinnepuiston perinneaitaa, porttia ja veräjää tekemässä 90-vuotiaan Tauno Tikkasen johdolla.

O

len yhdeksänlapsisen perheen kuopus. Ikäero vanhimpaan veljeeni oli 23 vuotta. Kun käytiin jossain vieraammassa paikassa, luulivat minua veljeni pojaksi ja kysyivät jossain asiassa, että mitä isäsi sanoi.

Joulusta jäi alkuun mieleeni, kun kantoivat aattona joulukuusen sisälle. Sitä koristeltiin ja latvaan laitettiin jonkinlainen tähti. Laitettiin kynttilöitä, jotka oli sidottava niin, etteivät sytyttäneet tulipaloa. Ripustettiin erilaisilla papereilla päällystettyjä karamelleja ja omenia. Myöskin ripustettiin suomenlippunauha ja paperisia kotitekoisia muita koristeita. Karamellit ja omenat haluttiin syödä jo heti jouluna. Mutta syödä ne saatiin vasta sitten, kun kuusi purettiin, ja se tapahtui yleensä jo ennen uutta vuotta.

Joulusta jäi mieleen lahjat, joita pukki toi. Ensimmäiset lahjat, jotka muistan hyvin, oli veljeni nuoriso-opistossa tekemät puinen kukko ja puinen kuorma-auto. Kukko oli vanerista, se oli kauniisti maalattu, punainen harja ja heltta, muuten 82

sininen, ja tummat jalat. Samoin muistan kuorma-auton, jossa oli vaaleansininen runko ja lava, ja punainen koppi ja tummat pyörät.

Nämä säilyivät minulla pitkään, ja kukon ajattelin säilyttää muistona, mutta äiti oli jossain vaiheessa antanut sen naapurin lapsille. Auton minä myin nuoremmalle poikakaverille.

pyssy ostettu. Sain vastaukseksi, että anna toivomuksesi olla. Mutta kyllä se pyssy sitten joulupukin kontista löytyi.

JOULURUOKA oli tavallista perinneruokaa: perunaa, hernetuuvinkia, lanttu- ja pokkanalaatikoita, rosollia, kinkkua ja paistia. Kaupasta sai kuivattua kalaa, josta valmistettiin kotona lipeäkalaa. Ja puuroa oli pöySEURAAVA muistiinjäänyt joulu- dässä ja puurossa manteli, josta välahja oli puinen noin 60 cm pitkä hän kilpailtiinkin, ja rusinasoppaa. haulikkoa muistuttava, piipun suus- Ja tietysti ruisleipää ja sekaleipää. ta ladattava pyssy. Panokset olivat 8 x 20 mm puukuulat, kantavuus noin Joulukirkossa kävimme hevosella 3-4 metriä. Pyssy oli jouluna kovas- ja kotiin tullessa oli monesti kilsa käytössä. Jokainen yritti ampua ja pa-ajoa. Aisakellot ja kulkuset heliosua maaliin. Isän kanssa ammut- sivät. Joulupäivänä ei käyty kylässä. tiin kilpaa ja maalina oli tyhjä Klubi Tapaninpäivänä käytiin tapaninaje7-aski. Isä poltti silloin tupakkaa, lo- lulla sukulaisissa. petti myöhemmin. Lahjoja tuli toki muitakin, mutta nuo edelläkuvatut Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle jäivät parhaiten mieleen. Tuohon 2021! pyssyyn liittyy vielä muisto siitä, että olin sitä kovasti pukilta toivonut. Isä Tauno Tikkanen ja veli olivat ennen joulua Kuopion Virtasalmi markkinoilla. Me kotoa lähdimme kouluun joulujuhlaan. Matkalla tulivat markkinamiehet vastaan, pysähdyttiin, ja minä kysyin, että onko

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Etelä-Savon piirin toimintaa vuonna 2020 - erilainen juhlavuosi

E

läkeliitto viettää 50-vuotisjuhlavuottaan tänä vuonna.

Yhdistyksissä vietettiin omia juhlia 26.2. kakkukahvien merkeissä samaan aikaan liiton pääjuhlan kanssa. Tässäkin lehdessä on hienoja kuvia juhlakakuista ja tapahtumista eri yhdistyksistä.

sen nykytilasta. Kokouksessaan piiri kutsui kunniapuheenjohtajaksi Armas Komin ja kunniajäseniksi Tellervo Alpuan ja Esko Taavitsaisen.

Samalla luovutettiin kukat liiton kultaisen merkin saaneelle yhdistyskehittäjä Seppo Simpaselle.

Liitto on käynnistänyt kesäkuussa jäsenhankintakampanjan. Kampanja kestää vuoden loppuun saakka.

Siinä on meille yhdistyksissä ponnisteltavaa jokaiselle. Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi yhteisen harrastuksen ja toiminnan pariin!

Syksyn edetessä voimme puhua kuitenkin poikkeusvuodesta. Maaliskuun puoliväliin asti toimimme hyvinkin toimintasuunnitelman mukaisesti. Silloin koronapandemian vuoksi tuli pysähdys koko valtakunnassa. Myös piirin toiminta pysäytettiin elokuun vaihteeseen saakka. Toiminnanjohtaja huolehti etänä yhteydenpidosta yhdistyksiin, tiedottamisesta ja juoksevien asioiden hoitamisesta. Sähköisiä kokouksia pidettiin pitkin kevättä ja syksyä eri kokoonpanolla ja samalla tehtiin kuuluisa digiloikka.

Vuoden ajalle oli suunniteltu useita koulutuksia. Tammikuun lopussa pidettiin Vaikuttamistyökoulutus Imatran kylpylässä kolmen piirin yhteisenä koulutuksena. Mukaan osallistui osallistujia 28 henkilöä.

Kahden piirin yhteinen yhdistystoimijakoulutus toteutui Mikkelissä. Mukana oli yli 60 osallistujaa.

Järjestöjohtaja Kirsti Mustakallio sai mukana olleet innostumaan ja keskustelemaan yhdistystoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta. Piirin saamat tuetut lomat (MTLH/ STEA/ Veikkaus) sekä kirkkopyhä peruuntuivat.

Valmistautuminen vuoteen 2021 on alkanut. Toimintaa suunnitellaan entisen pohjalta vahvasti uskoen, että ensi vuonna voimme tavata toisiamme ja vahvistua kokoontumisissa. Se on ainakin varmaa, että itsestä ja toisista voimme pitää huolta. Panostetaan nyt läheisiin ja huolehditaan yksinäisistä. Muokataan toimintaa ohjeiden mukaisesti esim. pienryhmiksi, luonto- ja ulkoilupainotteisiksi sekä käytetään sähköisiä valineitä yhteydenpitoon.

Piirihallitus on valinnut alkuvuodesta vastuuhenkilöitä. Kotisivuvastaavana on toiminut Tapani Krakau Mäntyharjusta ja liikuntavastaavana Eeva-Liisa Luukkonen Puumalasta. Auttava Vapaaehtoistyön vastaavana on ollu Salli Suhonen Haukivuorelta. Yhdistyskehittäjinä toimivat Seppo Simpanen Hirvensalmelta ja Hannu Korhonen Ristiinasta.

Elokuussa vähitellen käynnistettiin piirin toimintaa. Karaokelaulukilpailu, rantaonginta sekä piirihallituksen suunnittelukokous olivat elokuun yhteisiä kokoontumisia.

Erityistä varovaisuutta ja turvallisuutta pyrittiin noudattamaan tapahtumien yhteydessä. Käsidesi, kasvosuojaimet, turvavälit ja tarjolla olevat käsineet olivat uusi normaali käytäntö tapaamisissa.

Airi Tella toiminnanjohtaja

Pidetään itsemme terveinä – turvallista toimintavuotta!

YHDISTYSKEHITTÄJÄ VAIHTUU ETELÄ-SAVON PIIRISSÄ

Elokuun loppupuolella piiri sai suruviestin piirin pitkäaikaisen yhdistyskehittäjän Seppo Simpasen kuolemasta 20.8.2020. Seppo on toiminut yli kymmenen vuotta yhAlkuvuodesta piirihallitus kokoon- Elokuusta alkaen on ollut yhdistyk- distyskehittäjänä. Seppo oli loistava tui pari kertaa ennen maaliskuun sissä toimintojen varovaista käynnis- tsemppari ja ideoija! Piirissä muistepuoli väliä ja sen jälkeen keväällä tymisen aikaa. Lokakuulla aherret- taan hänen työtään kiitollisina. pidettiin etäkokouksia. Piirihallitus tiin yhdessä joululehden kimpussa. kokoontui Riuttalanhoviin elokuus- Äijät yhdistyksissä aloittivat luonto- Uutena kehittäjänä on aloittanut sa suunnittelukokoukseen ja Tu- ja ulkoilupainotteisia tapaamisia. Hannu Korhonen Ristiinasta. Toma-talolle lokakuussa.

Piirin Vertaisliikunnanohjaaja- ja sin koronarajoitukset ovat rajanneet jäsenrekisterikoulutus toteutuivat vielä työn aloittamista, mutta vähiKevätkokous pidettiin poikkeuslain syksyn alussa. Osa jo ilmoitetuista tellen Hannu lähestyy yhdistyksiä ja mahdollistamana elokuussa Paukku- tapahtumista jouduttiin terveystur- tuo panoksensa yhdistysten hyväksi. lassa. Kokouksessa maakuntajohtaja vallisuuden vuoksi peruuttamaan Tervetuloa Hannu!

Pentti Mäkinen piti ajankohtais- myös syksyllä. katsauksen sote-maakuntauudistukILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

83

VOIMMEKO TEHDÄ JOTAIN PAREMMIN?

tusten vuoksi emme ole voineet tavata toisiamme kasvokkain. Toivottavasti tilanne paranee ja pääsemme yhdessä ideoimaan tulevaa toimintaamme. Vielä ei tarkkaan tiedetä, kuinka, milloin ja missä alueemme tulevat IDEA-päivät tai yhdistysten yhteiset kehittämispäivät järjestetään, mutta varmasti ne pyritään järjestämään niin turvallisesti kuin mahdollista. Jatkossa olen mielelläni mukana suunnittelemassa kanssanne em. tilaisuuksia. Yhdistyskehittäjä ei tule paikalle oppimestarina vaan tasavertaisena osallistujana kaikkien kanssa.

Hei kaikki, olen Hannu Korhonen Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksestä, ja aika uusi kasvo näissä ympyröissä.

Moneen mukavaan tekemiseen olen onneksi kuitenkin jo päässyt mukaan. Iloinen olen myös siitä, että piirihallitus valitsi minut alueemme yhdistyskehittäjäksi. Nimike on hieno ja jopa velvoittavan kuuloinen, mutta tästäkin selvitään, sillä kenenkään ei ole tarkoitus yksin ryhtyä yhdistysten toimintaa kehittämään.

Se, jos mikä, on yhdessä tekemistä.

Tähän kutsun teitä kaikkia osallistumaan. Meitä yhdistyskehittäjiä on Eläkeliitossa tällä hetkellä ympäri Eläkeliitto kannustaa piirejä käsitSuomea noin 70. telemään IDEA-päivissä yhdistystoiminnan peruskysymyksiä: mikä Esittäytymisen lisäksi on minulla on yhdistyksen tehtävä ja tarkoitus, vähän asiaakin. Korona laittoi sekä ketä varten olemme olemassa sekä piirin että paikallisyhdistysten suun- mikä muuttui yhdistystoiminnassa nitelmat uusiksi kertaheitolla. Tämä koronan myötä. Näissä meille varvuosi on mennyt poikkeuksellisesti, masti riittää pohdittavaa. ja monenlaisten kokoontumisrajoi-

Paikallinen Elämänturvayhtiö.

LähiTapiola Savo-Karjala on paikallinen Elämänturvayhtiö ja auttaa sinua huolehtimaan turvallisuudestasi, terveydestäsi ja taloudestasi.

Palvelemme paikallisilla toimistoilla sekä puhelimitse numerossa 015 744 3401 ja verkossa osoitteessa lahitapiola.fi/savo-karjala

PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUITA www.metsaforest.com puh. 010 7770

Mikkelin piiri Porrassalmenkatu 29, 50100 Mikkeli 84

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Olen innokkaan utelias pääsemään keskustelemaan kanssanne. Keväältä ja kesältä jäi paljon tekemättä, ja arvelen, että myös paikallisyhdistyksissä odotetaan tulevaa malttamattomina.

Kerron IDEA-päivien ajankohdista ja järjestämisen tavoista mielelläni lisää, kun tilanne tässä selkeää.

Siihen saakka, pysytään terveinä ja iloisella mielellä.

Tapaamisiin

Hannu Korhonen yhdistyskehittäjä

kouksessa Viljon kertoman mukaan nousi vastalauseiden myrsky, ”ettei ainakaan Joroisista tule piirin seuYli kasikymppisenä voi jo totutella raava puheenjohtaja.” Olihan Olavi siirtymistä muistojen pariin. Piirim- Hämäläinen Joroisista, toiminut me järjesti siihen hyvän avauksen piirin puheenjohtajana 14 vuotta. kutsumalla allekirjoittaneen EL:n Etelä-Savon piirin kunniapuheen- En ollut kovin masentunut, vaikjohtajaksi. Kiitoksia piirimme päät- ka valinta ei osunut kohdalleni. täjille!

Kun EL:n hallituksen paikka aukeni E-Savon piirille, osui valinta Edellisen kunniapuheenjohtajan kohdalleni. Hallitukseen oli helpRaili Sauvalan siirryttyä ”tuonil- po solahtaa, olihan silloinen Liiton maisiin” oli piirillä mahdollisuus pj., nykyinen kunniapuheenjohtaja tehdä uusi valinta. Itse olin aikonut Hannu Tenhiälä tuttu entisten tehvakaasti olla ulkopuolella ehdokkais- tävien ajoilta. Se oli menoa. Minusta ta, mutta ei se niin mennyt. Tottakai tuli sydämestäni ”ikuinen” eläkeliitolin otettu, että huomattiin, vaikka tolainen. Pääsin toisella yrittämällä itse olisin valinnut toisen, piirimme piirimme puheenjohtajaksi ja sain topakoista naispuheenjohtajista Tel- olla tehtävässä kuusi vuotta. lervo Alpuan tai Kaija Kilpeläisen.

UUDISTUKSIA piirin toiminnasMieleeni muistuu Eläkeliiton luot- sa teimme toiminnanjohtaja Esko tamustehtävissä alkuajan vaikeus. Taavitsaisen ja piirihallituksen tuelLankoni, koko sydämestään eläke- la pikkuhiljaa. On pakko myöntää, liittolainen, Viljo Immonen kysyi että meissä eläkeliittolaisissakin on edellisestä luottamustoimestani va- pientä muutosvastaisuutta, siksi uupauduttuani: ”Olisitko käytettävissä distumisenkin on tapahduttava hiE-Savon piirin pj. ehdokkaana.” En taasti kiiruhtaen ja entistä toimintaa tuntenut kovin hyvin Eläkeliiton kunnioittaen. toimintaa muuta kuin Joroisten yhdistyksen toiminnan vetäjien kautta. Mielestäni Eläkeliiton voima on Lupauduin ehdokkaaksi. Piirin ko- jäsenissä. Jäsenissä, jotka tuntevat KILISEE, KILISEE KULKUNEN – KORONASTA HUOLIMATTA

ATar Tilipalvelu Tarkiainen Oy Lehmuskatu 11, 50120 Mikkeli p. 050 522 5145

sähköp. aila.tarkiainen@pajutar.fi

yhdessä kuuluvansa järjestöön. Järjestöön, jossa jokaiselle löytyy oma paikka toimia haluamallaan tavalla. Parin vuosikymmenen ajalta on ollut ilo huomata miten EL:n toiminta vie mukanaan. Yhdistysten hallintoon ja johtotehtäviin ei ole aina tungosta, mutta useimmista mukaan lähtevistä on tullut erittäin aktiivisia toimijoita, jotka käyttävät mittavasti aikaansa yhteisen toiminnan hyväksi ja nauttivat siitä.

Muutokset tuovat uusia haasteita myös EL:n toimintaan. Tiedämme hyvin uusien eläkeläisten odottavan toiminnan uudistamista ja monipuolistamista. Hyvä näin, edellyttäen, että he itse tulevat mukaan tekemään näitä muutoksia. Myönteiseen, iloiseen yhteiseen toimintaan kuuluminen on meidän jokaisen eläkeliittolaisen oikeus. Ei jätetä ketään ”mököttämään” yksin, vedetään vaikka hihasta mukaan yhteiseen piiriimme.

Joulun Iloa teille kaikille eläkeliittolaisille ja terveyttä tulevaan vuoteen!

Armas Komi EL Etelä-Savon piirin kunniapuheenjohtaja

Maa ja -metsäkoneurakointia vuosien kokemuksella!

MOTOVEXI Ky, Juva Veijo Piispa p. 050 025 0023 veijo.piispa@gmail.com

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

85

Kilpailutoimintaa vuonna 2020.

PIIRIN BOCCIA-MESTARUUSKILPAILU PIDETTIIN HAUKIVUORELLA 29.2.2020

Kilpailemassa oli 9 joukkuetta.

Tulokset

1. Jäppilä 1 2. Juva 1 3. Kangasniemi 1

86

15 pistettä (Raija Kolehmainen, Pirkko Laine, Sirkka Nyyssönen) 13 pistettä (Arto Kaukonen, Heikki Karvinen, Pertti Sistonen) 12 pistettä (Kuusisto Raimo, Hasanen Teuvo, Ylönen Heimo)

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

KUVAT Airi Tella

GOLF- KILPAILUN TULOKSET 11.8.2020 KANGASNIMELLÄ Naiset (yksi sarja)

1. Tuija Sivén 2. Merja Alisalo 3. Alice Virtanen

Yhdistys TULOS Kangasniemen yhdistys 35 Kangasniemen yhdistys 35 Mikkelin seudun yhdistys 32

Miehet + 70 v

1. Eero Aarnio 2. Pekka Sivén 3. Auvo Laitinen

Mikkelin yhdistys Kangasniemen yhdistys Juvan yhdistys

38 28 26

Kangasniemen yhdistys Kangasniemen yhdistys Kangasniemen yhdistys

39 35 33

Miehet alle 70 v

1. Juha Repo 2. Heimo Lehikoinen 3. Timo Savolainen

KUVAT Arvo Levänen

PIIRIN SUUNNISTUSMESTARUUSKILPAILUT 4.8.2020 KUVAT Seija Hokkanen Tulokset Miehet yli 70 v. 2,9

km 1. Jorma Hyyryläinen 2. Unto Tanttu 3. Tapani Nisonen

aika 33,34 41,24 42,36

Mikkelin seutu Hirvensalmi Mikkelin seutu

41,35 54,32

Mikkelin seutu Mikkelin seutu

km 1. Rauni Muikku 48,46 2. Pirkko Laitinen 54,53 3. Ritva Nisonen 57,33 4. Anneli Tyrväinen 1.15,27 5. Anneli Aarniosalo 1.27,45 6. Leena Piskonen 1.42,26

Ristiina Mikkelin seutu Mikkelin seutu Kangasniemi Mikkelin seutu Mikkelin seutu

Miehet alle 70 v. 4,1

km 1. Raimo Hyyryläinen 2. Ilmo Weide

Naiset 2,9

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

87

RANTAONGINTAKILPAILU PUUMALASSA 25.8.2020

Kilpailu pidettiin Norppa-polun ympäristössä.

Kanslia oli Norppa- laavulla.

Mukana 21 kilpailijaa 6 eri yhdistyksestä.

Miehet alle 70 v

1. Heimo Kuitunen Hirvensalmi 2. Arto Särkkä Ristiina 3. Jorma Pöyry Pertunmaa

1084 g 365 g 195 g

Miehet yli 70 v

1. Matti Huuhka 2. Kari Ollikainen

Joroinen Hirvensalmi

809 g 36 g

Ristiina Hirvensalmi Pertunmaa

967 g 380 g 138 g

1. Eila Tuovinen Ristiina 2. Eila Ollikainen Hirvensalmi 3. Anja Ropponen Joroinen

302 g 75 g 54 g

Naiset alle 70 v

1. Helena Särkkä 2. Asta Nummela 3. Eija Pöyry Naiset yli 70v

Joukkuekilpailu - kolmihenkiset joukkueet

1. Ristiina 2. Hirvensalmi 3. Joroinen

1634 g 1539 g 863 g

Suurin kala

1. Heimo Kuitunen 1084 g 2. Helena Särkkä 967 g KUVAT Airi Tella

88

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

ELÄKELIITON ETELÄ- SAVON PIIRIN ALUEELLINEN KARAOKEKILPAILU 22.8.2020 JÄPPILÄN MONITOIMITALOLLA

Uusia mestareita Eläkeliiton Etelä- Savon piirin karaokekilpailuissa Eläkeliiton Etelä-Savon piirin karaokemestarudet ratkottiin Jäppilän monitoimitalolla lauantaina 22.8. Kilpailijoita oli mukana 24 henkilöä 10 eri yhdistyksestä. Kilpailun tuomareina toimivat Eilamaria Leskinen Peiposjärveltä, Heikki Reijonen Jäppilästä ja Esko Kuisma Pieksämäeltä. DJ tehtävissä toimivat Jukka Korpela ja Irja Kallio-Korpela. Kilpailun voitot jakautuivat useampaan piirin yhdistykseen.

Voittajat jatkavat Eläkeliiton valtakunnalliseen karaokekilpailuun Lehmirantaan.

Tulokset Naiset +70

1. Aila Skön 2. Mirja Nykänen

Yhdistys Pieksämäki Pieksämäki

Miehet +70

1. Veikko Partanen 2. Matti Andersin 3. Ossi Hölttä

Mikkelin seutu Pieksämäki Mlin seutu

Naiset alla 70

1. Marja Ossi 2. Pirjo Mäkinotko 3. Pirjo-Leena Vaske

Haukivuori Haukivuori Pieksämäki

Miehet alle 70

1. Jyrki Nykänen 2. Asko Hietanen 3. Heimo Oksman

Virtasalmi Mäntyharju Pieksämäki

KUVAT Arvo Levänen

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

89

ELÄKELIITON ENSIMMÄISET VALTAKUNNALLISET METSÄTAITOKILPAILUT KERIMÄELLÄ 11.9.2020

1. Leimaustehtävä Arvo Levänen lähin 2. Raimo Ikonen Eläkeliiton puheenjohtaja 3. Vasen Maire Hämäläinen piirin pj 4. Palkintoja 5. Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen kertoo Eläkeliiton kuulumisia 6. Vasen Maire Hämäläinen piirin pj Arpajaisten palkintojen jako, Itä-Savon piirin puheenjohtaja Maire Hämäläinen vasemmalla 7. Piirin puheenjohtaja Maire Hämäläinen vasen, Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen ja Outi Kokko-Ropponen liikuntasuunnittelia

KUVAT Arvo Levänen (paitsi kuva 1)

1

90

2

3

4

5

6

7

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

ELÄKELIITON 50-VUOTISJUHLASTA FINLANDIA-TALOLLA 26.2.2020

1. Juhlan yleisöä 2. Juhlan yleisöä 3. Tervehdyspuhe Raimo Ikonen Eläkeliiton puheenjohtaja 4. Juhlapuhe ja valtioneuvoston tervehdyksen juhlaan toi

Elinkeinoministeri Mika Lintilä 5. Kukka kimppu

6. Sävellyskilpailun voittaja Timo Kosonen keskellä, Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen ja Merja Uusitalo Eläkeliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja.

7. Kuvassa vasemmalta Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen, Liittovaltuuston puheenjohtaja Arvo Levänen ja toiminnanjohtaja Anssi Kemppi.

Olivat vastaan ottamassa juhlavieraita.

KUVAT Arvo Levänen (paitsi kuva 7)

1

2

3

4

5

6

7

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

91

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN KEVÄTKOKOUS 13.8.2020

1. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, toi maakunta ja sotetilanne katsauksen kokoukseen.

2. Kevätkokous kutsui kunniapuheejohtaksi Armas Komin Joroinen keskellä, kunniajäseniksi Tellervo Alpuan ja Esko Taavitsaisen Mikkelistä 3. Kevätkokouksen puheenjohtajana oli Pekka Lantto Joroinen, sihteerinä toiminnanjohtaja Airi Tella

Seppo Simpaselle Hirvensalmi oli Eläkeliiton Liittohallitus myöntänyt kultaisen ansiomerkin.

Merkki luovutettu hänelle aiemmin, piirin tervehdyksenä kukat Seppo Simpaselle.

KUVAT Airi Tella (kuva 1)

Arvo Levänen (kuvat 2-3)

1

2

2 92

3

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

VANHUSTENVIIKON JUHLA 4.10.2020 PIEKSÄMÄELLÄ

Vuoden teema ONNI ON VANHETA!

1

1. ja 2. Juhlayleisöä

2

3. Tervehdyspuhe Esko Kaukonen Pieksämäen vanhusneuvoston puheenjohtaja, Eläkeliiton Jäppilän yhdistyksen puheenjohtaja 4. Musiikista ja laulusta vastasi Aki Hietala ja Piia Säpyskä-Hietala 5. Juhlapuhe Raimo Ikonen Eläkeliiton puheenjohtaja 6. Seurakunnan tervehdys Jukka Isometsä, seurakuntapastori 7. Pieksämäen kaupungin tervehdys Päivi Kauppinen Ikääntyneiden palveluiden tulosaluejohtaja 8. Sketsi ”Savon Ukko” KUVAT Arvo Levänen

5

3

4

6

8

7

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

93

KANNANOTTO ELÄKELIITON ETELÄ- SAVON PIIRI

Eläkeliiton Etelä- Savon piiri on huolissaan soteuudistuksesta ja sen toteutumisista. Lausunnolla oleva lakiluonnos sisältää epävarmuuksia nimenomaan Etelä-Savon maakunnan osalta. Erityisesti maakunnan jakautumisen mahdollisuus huolestuttaa piiriä. Eläkeliiton Etelä-Savon piiri näkee, että maakunta tarvitsee kaikki nykyiset kunnat kantamaan vastuuta alueen väestön hoidosta ja huolenpidosta.

Ikääntyvän väestön osuus yli 65 v. on maan suurin yli 35 % (v. 2017 52000) henkilöä. Ikääntyvän väestön tarpeet edellyttävät vahvaa ja yhtenäistä aluetta huolehtimaan palveluista.

Alueellinen hyvä yhteistyö ja yksimielisyys mahdollistaa sotepalvelujen kehittämisen tulevaisuudessa.

Eläkeliiton Etelä-Savon piirin mielestä hallintorakenteet eivät niinkään ole huolenaihe, vaan alueen kyky toteuttaa tasavertaisesti alueella asuville palveluja. Pelkona on se, että erityisesti maakunnan reuna-alueilla olevien kuntien asukkaiden palvelut karkaavat etäisyyksien päähän ja se vaikeuttaa ikäihmisten avun saamista.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Huoli on suuri myös kuntien mahdollisuuksista ja halukkuudesta panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja siitä, miten kunnat pystyvät turvaamaan yhdistysten toimintaa. Yhdistysten toimintahan tukee kuntien viranomaistyötä ikäihmisten parissa merkittävästi. Yhdistykset ovat myös vapaaehtoistyön toteuttajia ja toimivat oman varainhankinnan varassa. Kuntien tuki eri muodoissaan on yhdistysten toiminnalle erittäin tarpeellista.

Eläkeliiton Etelä-Savon piiri on huolissaan myös soteratkaisujen hitaasta etenemisestä. Toiveena on, että uudistus saadaan toteutettua pikimmiten ja asukkaiden palvelut turvataan.

Mikkelissä 13.8.2020

Arvo Levänen El. Etelä-Savon piiri Piirihallituksen puheenjohtaja 94

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

RATKAISU SIVULLA 99

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

95

96

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

RATKAISU SIVULLA 99

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

97

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRI RY

Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 • www.elakeliitto.fi/etela-savo PIIRIHALLITUS

ELÄKELIITON HIRVENSALMEN YHDISTYS

Levänen Arvo, piirin puheenjohtaja, 0400 240 133, arvo@multalansora.fi Ruuhilammentie 102 A, 77570 Jäppilä Montin Kaija, varapuheenjohtaja, Pertunmaan yhdistys Hänninen Aila, Mikkelin Seudun yhdistys Karvinen Heikki Kauppinen Helena Kautto Marja-Leena Kosunen Anja Krakau Tapani, Mäntyharjun yhdistys Kurki Matti Matilainen Raimo, Pieksämäen yhdistys Nummi Anita, Joroisten yhdistys Nurminen Aira, Mikkelin yhdistys Rantalainen Risto, Hirvensalmen yhdistys

Puheenjohtaja

KUTSUTTU

Puheenjohtaja

Kaukonen Esko, Jäppilän yhdistys Parkkonen Terttu Taivalantti Leena Korhonen Hannu, Yhdistyskehittäjä Simpanen Seppo, Yhdistyskehittäjä (k. 20.8.2020) Luukkonen Eeva-Liisa, Liittovaltuutettu Tella Airi, toiminnanjohtaja

Risto Rantalainen 050 3617 848 mokkiristo@gmail.com Lampuulahdentie 131 52550 Hirvensalmi

Puheenjohtaja

Anita Nummi 040 5554 900 nummi.anita@gmail.com Metsätie 735 79680 Lahnalahti

Leena Taivalantti 050 5477 848 leena.taivalantti@luukku.com Sipiläntie 805 52100 Anttola

Sihteeri

Ritva Pylkkänen 050 3658 238 ritva.pylkkänen@gmail.com Kärmeharjuntie 37 B 52100 Anttola

Sihteeri

Anja Häkkinen 0400 676 914 anja.hakkinen@pp.inet.fi Hakatie 1 79600 Joroinen

ELÄKELIITON JUVAN YHDISTYS

Heikki Karvinen 040 746 7349 hvkarvinen@hotmail.com Virastotie 7 as. 2 51900 Juva

Sihteeri

Anja Sistonen 050 499 4194 anja.sistonen@gmail.com Metsäkuja 7 51900 Juva

ELÄKELIITON JÄPPILAN YHDISTYS

Esko Kaukonen 0400 100 332 esko.kaukonen@gmail.com Särkimäentie 478 77460 Maavesi

Puheenjohtaja

Maija Kekkonen 0400 162 792 kekkonenmaija@gmail.com Allinkuja 13 52550 Hirvensalmi

ELÄKELIITON JOROISTEN YHDISTYS

Puheenjohtaja

ELÄKELIITON ANTTOLAN YHDISTYS

Sihteeri

Sihteeri

Tuomo Tenhunen 040 5020 020 tuomotapani.tenhunen @gmail.com Välästintie 154 77430 Siikamäki

ELÄKELIITON KANGASNIEMEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Kurki Matti 050 523 7077 kurkimatti0048@gmail.com Ruokolahdentie 46 51200 Kangasniemi

Sihteeri

Seija Hokkanen 050 4914 277 seija.hokkanen51@hotmail.com Luusniementie 1301 51460 Luusniemi

ELÄKELIITON HAUKIVUOREN YHDISTYS

ELÄKELIITON MIKKELIN YHDISTYS

Puheenjohtaja

Puheenjohtaja

Marja- Leena Kautto 040 735 0206 kautto.marjaleena@gmail.com Lietlahdentie 955 51540 Kalvitsa 98

Sihteeri

Ritva Kekkonen 0440 693 560 ritva.k.kekkonen@gmail.com Keskustie 102 51600 Haukivuori

Aira Nurminen 050 3561 947 nurminenaira@gmail.com Jääkärinkatu 13 as 2 50100 Mikkeli

ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

Sihteeri

Aija Himanen 050 5974 880 aijahimanen@gmail.com Kölikaari 19-21 B 8 50170 Mikkeli

ELÄKELIITON MIKKELIN SEUDUN YHDISTYS Puheenjohtaja

Aila Hänninen 044 3456 320 aila.hanninen9@gmail.com Kuikankuja 3 50170 Mikkeli

Sihteeri

Seija Lämsä-Paavola 040 5021 378 seija.lamsa@gmail.com Lenkkitie 3 as 8 50600 Mikkeli

Iloa elämään!

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021 • 10 €

ELÄKELIITON MÄNTYHARJUN YHDISTYS Puheenjohtaja

Tapani Krakau 0400 863 791 tapani.krakau@gmail.com Ruutinmäentie 13 52700 Mäntyharju

Sihteeri

Anja Aaltonen 0405 657 294 anja.aaltonen46@gmail.com Vuorijärventie 10 52700 Mäntyharju

ELÄKELIITON PERTUNMAAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Kaija Montin 040 5088 148 kaija.montin@gmail.com Pikkulantie 34 19430 Pertunmaa

Sihteeri

Sirkku Salomäki 050 5435 146 sirkku.salomaki@gmail.com Honkaniementie 9 as. 2 19430 Pertunmaa

ELÄKELIITON PIEKSÄMÄEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Raimo Matilainen 040 7562 944 matilainen.raimo@luukku.com Hällintie 16 76850 Naarajärvi

Sihteeri

Raija Nykänen 040 544 4781 raija.nykanen@hotmail.com Kaanarinkatu 8 76100 Pieksämäki

ELÄKELIITON PUUMALAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Anja Kosunen 0400 819 039 anja.kosunen@pp.inet.fi Petäjäniementie 420 52200 Puumala

Sihteeri

Majuri Maija-Liisa 0500 466 104 maijaliisa.majuri@gmail.com Haukikaarre 170 52200 Puumala

ILOA ELÄMÄÄN! ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020-2021 KUSTANTAJA Eläkeliiton Etelä-Savon piiri ry Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 etela-savo@elakeliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Arvo Levänen

TOIMITUSSIHTEERI Airi Tella

TOIMITUSKUNTA Arvo Levänen Airi Tella Kaija Montin

ULKOASU JA TAITTO Sammy Virtanen King Kong Advertising, Pertunmaa 0400 972676

PAINOPAIKKA Arkmedia

PAINOSMÄÄRÄ 4500 kpl

Kiitämme jäseniä, yhdistyksiä, yhteistyökumppaneita ja ilmoittajia hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Toivotamme lukijoille Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2021.

Eläkeliiton Etelä-Savon piirin Piirihallitus

ELÄKELIITON RISTIINAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Kauppinen Helena 0400 411 072 kauppinen.helena@gmail.com Mansikintie 7 52300 Ristiina

Sihteeri

Aija Rasimus 050 463 9967 aija.rasimus@outlook.com Karhilantie 419 B 52360 Someenjärvi

ELÄKELIITON VIRTASALMEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Parkkonen Terttu 050 345 4378 parkkonen.terttu@gmail.com Ankeleentie 305 77330 Virtasalmi

Sihteeri

Jäntti Liisa 040 756 8436 lmarjantti@gmail.com Juvantie 31 77330 Virtasalmi ILOA ELÄMÄÄN! – ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN VUOSILEHTI 2020–2021

99