Virtaa kirkonkylän vesistöihin – hanke etenee

Olkoon Suomessa järviä 57.000 tai lammet mukaan laskien 168.000, kiistaton tosiasia lienee, että meillä on paljon makeaa vettä ja järvet ovat meille monella tavoin tärkeitä. Myös Pertunmaalta löytyy useita pienempiä lampia ja järviä, jokunen vähän suurempikin. Kalakannat vaihtelevat eri vesistöissä; yksi on kuulu muikuistaan, toinen ravustajien suosiossa. Alueemme vesistöjä myös hoidetaan ja kunnostetaan aktiivisesti, avainasemassa tässä työssä ovat vesialueiden osakaskunnat.

Pertunmaan kirkonkylä on vetten ympäröimä. Kunnantalo, yhtenäiskoulu ja Pertuntori sijaitsevat kauniilla paikalla Pieniveden Kaakonlahden rannalla. Torirannassa käy kesäisin vilske, kun järven asukkaat tulevat veneillä asioimaan kirkonkylälle. Viime kesinä on laiturissa komeillut peräti kaksi lauttaa perinteisempien veneiden rinnalla. Toinen lautoista, kipparinaan Pertuntorin ”isä” Kauko Luhtanen, on vienyt halukkaita järviajeluille torilauantaisin ja juhlapäivinä. Talvikelien salliessa on torirannassa luistelurata, napakelkka ja hiihto- sekä luistelureitti Pieniveden jäälle.

Pienivesi laskee Pankalammen kautta Pankajokea pitkin Peruveteen. Rannat ovat aktiivisessa käytössä; on uimapaikkoja, ulkoilureittejä, laavuja, lentiskenttä, matonpesupaikka, veneenlaskupaikkoja ja venevalkamia. Yksityisten maiden lisäksi vesistöjen ääreltä löytyy paljon paikkoja yhteiseen virkistyskäyttöön.

Virtaa kirkonkylän vesistöihin – hanke käynnistyi syksyllä 2020 keskustelutilaisuudella, jossa oli tentattavana ELY:n kalatalouden ja vesistönhoidon asiantuntijoita sekä paikallisia aktiiveja. Keskustelutilaisuudessa puhuttivat veden laatu, kalakannat, virkistyskäyttö veneilystä talvilajeihin sekä luontoarvot. 2021 hankkeelle tehtiin kokonaissuunnitelma sekä luontoselvitys. 20222023 on tarkoitus aloittaa hankkeen toteutus. Kokonaissuunnitelmassa ehdotettiin hankkeen jakamista useampaan osaan, ensimmäisenä työsarkana Pieniveden Kaakonlahden veneväylän kunnostus.

PIENIVEDEN pintaa laskettiin ja rantamaita kuivatettiin 1940-luvun alussa, tuolloin tavoitteen lisätä peltopinta-alaa. Nykytiedolla voinee sanoa, että tämä oli vesistön tilan kannalta virhe, vedenpinnan nostosta lähelle alkuperäistä tasoa onkin haaveiltu vuosikymmeniä. 1994 tehtiin uusi suunnitelma matalan, humuspitoisen järven kunnostamiseksi. Kaakonlahden veneväylä ruopattiin talvella 1996 ja venereitti viitoitettiin keväällä 1997. Samoihin aikoihin, lokakuussa 1996, ruopattiin myös Pankalampi. Hankkeen toteuttaminen oli aloitettu jo edellisenä syksynä 1995 Pankajoen padon rakentamisella. Vesikasvien niittoja suoritettiin kolmena kesänä 1996-1998. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat lähes 600.000 markkaa (euroissa siis reilut 100.000€) ja maksajina valtio, kunta ja rannanomistajat. Työn valmistuttua kunta sitoutui vastaamaan kunnossapidosta.

Nyt tehtävä Kaakonlahden 1,3 km pitkän veneväylän ruoppaus edellyttää vesilupaa, joka on huhtikuussa 2022 laitettu vireille Itä-Suomen Aluehallintovirastossa. Lupaprosessia edeltäneissä selvityksissä selvitettiin vesistön tila, veden syvyys ja kierto Kaakonlahdella, maa-aines veneväylän kohdalla ja sen ympäristössä sekä luontoarvot. Pieniveden ekologinen tila todettiin erinomaiseksi eikä järven pohjamudistakaan löytynyt haitallisia aineita. Ammattialaisten tekemien tutkimusten lisäksi selvitystyössä oli suurena apuna paikallinen osaaminen.

Vuosien varrella on Pienivedellä hoitokalastettu, tehty istutuksia, niitetty ja merkitty kareja osakaskunnan ja paikallisten aktiivien toimesta, heiltä löytyy se paras, paikallinen osaaminen.

Väylän ruoppaus tehdään koneellisesti, todennäköisesti kauharuoppauksena, jolloin maa-aines kuljetetaan proomuilla rantaan ja siitä edelleen läjityspaikalle. Kauharuoppausta voidaan tehdä pitkälle syksyyn, myös ohuen jääpeitteen läpi, eikä maa-aineksen vesipitoisuus ole niin korkea kuin imuruopatessa. Vapaaehtoisille on tarvetta hankkeen jokaisessa vaiheessa, mutta erityisesti ruoppausmassan kuljettamisessa läjityspaikalle. Läjityspaikkaa ei vielä ole päätetty, sopiva paikka etsitään kunnan mailta. Maa-ainesta on toki mahdollista käyttää myös esimerkiksi täyteaineena sopivissa kohteissa, sedimentti on tutkittu eikä se sisällä myrkyllisiä aineita. Työn edetessä vesistöstä otetaan vesinäytteitä ja seurattava työn vaikutusta ympäristöön.

RUOPPAUKSEN kallein vaihe on tarvittavan laitteiston kuljettaminen paikalle, niinpä tämä on oiva tilaisuus hyödyntää paikalla olevaa kalustoa ja kunnostaa myös yksityisiä rantoja omistajan omalla kustannuksella. Kaakonlahden kiinteistöjen mahdollinen ruoppaustarve huomioidaan hankkeen vesiluvassa, muissa kohteissa mahdollisesta luvasta (jos ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3) tai ilmoituksesta osakaskunnalle vastaa maanomistaja. Omaa rantaa voi toki ruopata myös kaivinkoneella rannalta käsin, tällöin työn voi tehdä paikallinen maanrakennusyrittäjä ja ilmoitus tehdään omalle osakaskunnalle. Yrittäjät asian tietävätkin, mutta on hyvä muistaa, ettei vettä saa lähteä mylläämään lintujen pesimäaikaan eikä kesken heinäkuun helteiden, vaan työ tehdään aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin se ei häiritse linnustoa eikä vesistön virkistyskäyttöä.

Wikipedia / Luc Hoogenstein

Luontoselvitys

Osana Virtaa kirkonkylän vesistöihin-hankkeen kokonaissuunnitelmaa kartoitettiin alueen luontoarvoja. Alueen vesistöt ovat otollista elin- ja lisääntymisaluetta viitasammakoille ja eräille luontodirektiivillä rauhoitetuille sudenkorennoille, niinpä niiden esiintyvyys haluttiin selvittää heti suunnitteluvaiheessa. Viitasammakkoiden kurnutusta kuunneltiin toukokuussa 2021, niitä löytyi runsaasti Pankalammelta, erityisesti itärannalta. Kaakonlahdella lajia ei havaittu, eikä siellä ole lajin tyypillisiä lisääntymisympäristöjä. Heinäkuussa oli sudenkorentojen vuoro, Pankalammella havaittiin kymmeniä lummelampikorentoja ja yksittäisiä havaintoja Mattosaaren itäpuolella Kaakonlahdella. Näiden lajien elinympäristöä, lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei luonnonsuojelulain nojalla saa hävittää eikä heikentää. Tieto suojeltavista lajeista on siis vesistöhankkeen kannalta ensiarvoisen tärkeä ja huomioitava vesistöjen kunnostuksessa. Kiitos paikallisten veneilijöiden ja vapaaehtoisten moni selvityksen vaihe sujui kevyemmin kustannuksin ja omalla kalustolla.

Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi on aina maarakentamisessa hyvien käytäntöjen mukaista, osin myös lakisääteistä, osin edellytys hankeen ulkopuoliselle rahoitukselle ja aina tärkeä palanen luonnon monimuotoisuuden tukemista. Luontoarvoja selvitetään siis myös muissa kuin Natura- ja suojeluhankkeissa. Suomen Ympäristökeskus SYKE on julkaissut uuden oppaan luontoselvitysten laadintaan ja luontovaikutusten arviointiin joulukuussa 2021. Opas on oiva työkalu niin selvitysten tekijöille kuin kaavoittajille ja maankäyttöprojekteja suunnitteleville, on sitten kyseessä uusi suojelualue, asuin- tai teollisuusalue, tuulipuisto, kauppakeskus tai vaikkapa vesistön kunnostus, kuten Pertunmaalla. Tähän hankkeeseen luontoselvityksen teki ympäristöpalveluyritys Faunatica Oy. Voit lukea lisää Faunatica Oy:stä yrityksen kotisivuilta www.faunatica.fi.

Teksti: Silja Latvanen