Tuorinniemessä on koirien oma uimaranta

Tuorinniemen koirien uimarannasta nauttivat kaikenkokoiset koirat. Isompi koira on nimeltään Leona.

Tuorinniemessä on myös koirien onnela – oma uimaranta

Tuorinniemen uimaranta on kesäisin lapsiperheiden suosikkikohde. Koirien uittaminen ei ole sallittua yleisillä uimarannoilla, mutta onneksi Herttoniemi tarjoaa upeat puitteet myös koirien kesäisiin vesileikkeihin. Laajasalon sillan vieressä on tavallinen koirapuisto ja koirien uima-aitaus.

Tuorinniemen koirien uimarannan menoa opastaa rannan vakiovieras, nelivuotias kultainen noutaja Muru omistajansa Matti Rantasen kanssa. Jo läheisellä Kaivolahdenkadulla Muru-koira tajuaa heti, missä ollaan. – Muru on normaalisti varsin rauhallinen koira, mutta rannalle mentäessä Muru innostuu niin paljon, että vetää koko parin sadan metrin matkan hihna kireällä, Rantanen kertoo matkalla rannalle.

Kultainen noutaja Muru hakee mielellään dummyn eli frisbeen vedestä.

Muru aloitti uintikauden toukokuussa, mutta vesi oli silloin vielä niin kylmää, että uintireissut piti pitää lyhyenä. Kylmässä vedessä uiminen altistaa koiran vesihännäksi kutsutulle tulehdukselle, joka voi olla hyvin kivulias koiralle. Onneksi vaiva paranee yleensä muutamassa päivässä tulehduskipulääkkeiden avulla.

Tuorinniemen rannalla on kaikenkokoisia koiria. Osa koirista vain kahlailee ja osa ei mene veteen ollenkaan. Paikalle on saapunut ensimmäistä kertaa viiden kuukauden ikäinen koiranpentu Freija. Omistaja kertoo, että pumirotuisella Freijalla on tänään pesupäivä, joten ei haittaa, vaikka koiran turkki olisi täynnä hiekkaa reissun jäljiltä. Rannalla on myös vakiokävijä, kaksivuotias leonberginkoira Leona, joka tykkää käydä uimassa monta kertaa viikossa. Leonan omistaja kehuu rantaa kivaksi paikaksi. Muutkin kävijät kehuvat paikan sijaintia ja ylipäänsä mahdollisuutta tulla uittamaan koiraa kesähelteillä.

Koirilla ei ole hikirauhasia eli ne eivät hikoile, joten uiminen on oiva tapa viilentää koiraa lämpimillä säillä. Lisäksi koira saa kaipaamaansa aktivointia ja liikuntaa.

Monilla koirilla on rannalla vesileluja mukana. Kelluvia leluja heitellään

veteen ja koirat noutavat leluja uudestaan ja uudestaan. Murulla on mukana oranssi dummy eli damiksi kutsuttu pötkälemäinen lelu, joita käytetään laajasti korvaamaan riistaa noutoharjoituksissa. Vesiolosuhteissa käytetään tietenkin kelluvaa dummya. Murulla on tällä kertaa uusi vesilelu, kelluva oranssi frisbee-kiekko. Rantanen heittää dummyn veteen ja ensimmäisenä sen perään pulahtaa innokas Leona. Dummy lentää veteen vielä monta kertaa, joten Murukin pääsee noutamaan vedestä oman lelunsa. Välillä koirat unohtavat uintihommat kokonaan ja antautuvat jahtausleikkeihin, mutta lelun liitäessä veteen koirat syöksyvät taas mereen. Koirat poistavat ylimääräisen veden itsestään tehokkaasti ravistelemalla uinnin jälkeen, jolloin omistajan on parasta välttää kastumista.

Kesän edetessä kannattaa olla tarkkana, ettei vie koiraa uimaan paikkoihin, joissa on sinilevää. Kuten ihmiset, myös koiratkin voivat saada myrkytysoireita altistuessaan sinilevälle. Rantanen kertoo, että Muru huuhdellaan ja kuivataan kotona huolellisesti aina uintireissun jälkeen. Koira kannattaa aina huuhdella luonnonvesissä pulikoinnin jälkeen. Sinilevätilanteen voi tarkistaa Helsingin kaupungin verkkosivuilta. TEKSTI JA KUVAT: MILLA OLIN

Matti Rantanen heittää frisbeen veteen, Muru ja Lara seuraavat tarkkana.

Ekovaihtoehtoja lämmitykseen

Herttoniemen omakotialueella on havahduttu energian hinnan nousuun ja entistä ekologisempiin lämmitysvaihtoehtoihin. Ukrainan sota on lisännyt halua luopua fossiilisista polttoaineista. Herttoniemeläinen haastatteli kahden omakotitalon asukkaita energiaremontin tiimoilta.

Maala ja Tero Niemisen omakotitalo siirtyi maalämpöön

Niemisten rintamamiestalo on tähän asti lämmennyt öljyllä. Kun laitteistot alkoivat tulla käyttöikänsä puolesta tien päähän, Niemiset valitsivat maalämmön. – Suunnitelmat tehtiin ja hanke kilpailutettiin viime syksynä. 200 metriä syvä maalämpökaivo porattiin toukokuussa. Aikataulu oli suotuisa, sillä energian hinnan noustessa edelleen voi työtä joutua odottamaan tällä hetkellä pitempään, Tero Nieminen huomauttaa.

Paitsi teknisiä suunnitelmia, tarvittiin myös lupia kaupungilta. Tontin vuokraoikeuteen tuli tästä lisäpykälä. Muutos hoitui parissa viikossa. Maalämpökaivon porausta varten tarvittiin toimenpidelupa.

Maalämpölaitteiden kustannukset olivat 25.000 euroa. Käyttökulut putoavat noin kolmasosaan öljyn tämänhetkiseen hintaan verrattuna. Työn osuudesta Niemiset tekevät kotitalousvähennyksen. Se on heille edullisempi kuin vaihtoehtoinen ARA:n siirtymätuki. – Maalämpökaivon saamisessa tontille oli omat haasteensa. Aitaa piti purkaa vähän, jotta laitteet saatiin tontille. Kaivon sijaintikin määräytyi porausmahdollisuuksien mukaan, tontin raja huomioiden. Kaivo sijoittui kuistin portaiden eteen ja se saadaan siististi peitettyä jatkamalla kuistia. Puutarhaan ei tullut juurikaan vaurioita poraustöiden vuoksi, Maala Nieminen kertoo.

Maalämpötyö on Niemisillä kesken. Vielä pitää asentaa putket ja pumput. Vanha patteriverkosto jakaa lämmön huoneisiin. Sisätiloihin kellarikerrokseen tulee varausyksiköt ja pumppu, jotka vievät tilaa muutaman neliön verran.

Maalämpö vaatii toimiakseen sähköä. Nykyiset lämpöpumput ovat siinä suhteessa tehokkaita. Pumppujen suorituskerrointa nimitetään SCOP:iksi (seasonal coefficient of performance).