■ Herttoniemen kirkon kiperä tilanne

Herttoniemen kirkko suljettiin kolme vuotta sitten sisäilmaongelmien vuoksi, ja kirkon tilanne on pohdittanut niin Helsingin seurakuntayhtymää kuin Herttoniemen seurakuntaa kuin asukkaitakin. Moni haluaisi säilyttää vuonna 1958 valmistuneen kirkon.

Herttoniemen kirkko on kuitenkin osa isompaa kokonaisuutta, jonka äärellä Helsingin seurakuntayhtymä on. Seurakuntien jäsenmäärän vähentyessä myös kirkollisverokertymä pienenee. Ratkaistakseen tulevaisuuden kysymyksiä seurakuntayhtymällä on strategiaohjelma ”Rohkeasti yhdessä”, jonka projektipäällikkönä toimi Minnamari Helaseppä ennen valintaansa Herttoniemen seurakunnan nykyiseksi kirkkoherraksi.

– Strategiassa on 5 osa-ohjelmaa, joiden tavoitteena on turvata seurakuntien toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on se, että Helsingin seurakunnat olisivat elinvoimaisia myös 20–30 vuoden päästä, Minnamari Helaseppä kertoo.

Seurakuntayhtymällä on huomattava kiinteistö omaisuus. Kirkkojen lisäksi on mm. erilaisia seura kunta koteja, kerhotiloja jne. Yksi osa kokonaisuutta on seurakuntayhtymien kiinteistöstrategia, jonka mukaan neljäsosasta seurakuntien käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta pitäisi päästä eroon. – Se on valtava määrä, Helaseppä myöntää. Kiinteistöstrategiassa on pyritty varmistamaan seurakunnallisten tilojen maantieteellinen kattavuus ja hyvä saavutettavuus myös julkisilla liikennevälineillä. Säilytettäviä ovat erityisesti kansallisesti korvaamattomat ja maamerkkikirkot, kuten esimerkiksi Tuomiokirkko ja Temppeliaukion kirkko. Lisäksi pyritään turvaamaan toimintaa muissa hyväkuntoisissa ja suojelluissa kirkoissa.

Herttoniemen kirkkokiinteistön tulevaisuus on edelleen auki ja herättää laajasti keskustelua

Minnamari Helaseppä korostaa Herttoniemen kirkon vaikeaa tilannetta. Ilman kirkon sisäilmaongelmia Herttoniemen kirkko kuuluisi ilman muuta säilytettävien kirkkojen joukkoon.

– Nyt huonossa kunnossa olevan kirkkokiinteistön korjaaminen kokonaisuutena tulisi seurakuntayhtymälle kalliiksi ja vaikuttaisi liiaksi toimintaan. Kirkko pitäisi purkaa rungoksi saakka ja rakentaa uudelleen.

Herttoniemen kirkon säilyttäminen tai ei-säilyttäminen ei ole yksistään kirkon sisäilmaongelmista kiinni. Helaseppä tuo esille Herttoniemen seurakunnan kokonaistilanteen: kyseessä on maantieteellisesti haastavan muotoinen alue, jonka toisessa päässä on Herttoniemen kirkkoa puolta pienempi Myllypuron kirkko ja toisessa päässä pieni Kulosaaren kirkko. Herttoniemen kirkko on alueen isoin kirkko.

– Joudumme jatkuvasti pitämään isoja tilaisuuksia, kuten koululaisten jumalanpalveluksia ja konfirmaatioita, muissa kirkoissa. Herttoniemen alueella on muutenkin pulaa asukkaiden käyttöön sopivista isoista kokoontumistiloista, Helaseppä kertoo.

Herttoniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto on antanut oman lausuntonsa seurakuntayhtymän Rohkeasti yhdessä -kiinteistöstrategiasta. Seurakuntaneuvosto kertoo ymmärtävänsä seurakuntayhtymän säästötarpeen ja toivoisi aikaisempaa pienempää monikäyttöistä tilaa kirkon nykyiselle tontille. Kyseeseen voisi tulla yhteiskäyttöinen tila alueen muiden toimijoiden kanssa. Seurakuntaneuvosto korostaa, että nykyisen kirkko sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, ja saavutettavuutta pitää vaalia jatkossakin. Samaten Herttoniemi on kehittyvä ja kasvava asumisen keskus ja liikenteen solmukohta, ja sen lähellä tarvitaan edelleen kirkkotilaa.

Helaseppä kiittelee, että seurakuntaneuvosto on ollut aktiivinen koko ajan myös edellisen kirkkoherran Markku Rautiaisen johdolla. Herttoniemen seurakunta haluaa vaikuttaa siihen, mitä kirkon osalta päätetään ja millaisia korvaavia tiloja tontille mahdollisesti tulee.

– Tilannetta mutkistaa tietyllä tavalla se, että kirkon tontin omistaa Helsingin kaupunki, ja nykykaavassa siihen on merkitty kirkko, Helaseppä kertoo.

Helasepän mukaan museovirasto ja kaupunginmuseo sekä Helsingin kaavoitus ovat olleet koko ajan mukana seurakuntayhtymän kanssa käydyissä neuvotteluissa, joten he ovat tietoisia Herttoniemen kirkon tilanteesta.

– Seurakunnan kannalta lopullisia päätöksiä toivottaisiin ensi syksynä, mutta kirkon ja sen tontin tulevaisuus ratkaistaan pidemmällä aikavälillä käynnissä olevan Herttoniemen alueen laajemman kaavavalmistelun osana, Helaseppä kertoo.

TEKSTI: KARI UITTOMÄKI KUVA: MINNAMARI HELASEPÄN ARKISTO