■ Ekovaihtoehtoja lämmitykseen

Se on Niemisten laitteissa 4,39–5,85. Suorituskerroin ilmaisee, kuinka monta kilowattituntia lämpöenergiaa saadaan yhdellä kilowattitunnilla sähköä. Jos lämmitysmuoto olisi suora sähkö, yhdestä kilowattitunnista sähköä tulisi yksi kilowattitunti lämpöenergiaa. Isompi lämpökerroin (Niemisillä jopa 5,85) saadaan, jos vesi lämmitetään vain alhaisempaan lämpötilaan. Niemiset arvelevat haluavansa lämpimämpää vettä. – Säästöä syntyy, Maala Nieminen myhäilee tyytyväisenä.

Niemisten talon osalta on laskettu 2485 € vuosittaista säästöä verrattuna öljyyn. Ja siis viime syksyn öljyn ja sähkön hinnoilla.

Ilma-vesilämpöpumppu asennettiin päivässä

Rinna Toikan perhe Oravatieltä vaihtoi öljylämmityksen ilmavesilämpöpumppuun jo vuonna 2019.

Ilmavesilämpöpumpun he valit sivat useammasta syystä. Vanhat öljylämmityslaitteet tulivat käyttöikänsä päähän. Toikat halusivat ekologisen ja käytössä edullisen vaihtoehdon. Myös lisätila houkutteli, sillä öljylämmitys vaati kellarissa tilaa. Noihin aikoihin

Rinna Toikan perheen taloon asennettiin ilma-vesilämpöpumppu yhdessä päivässä. kaupungilta todettiin, että luvan saanti maalämpöön olisi epävarmaa. Ilmavesilämpöpumppuun ei tarvittu mitään lupia.

Investointi maksoi noin 15.000 euroa ja lisäksi tuli öljylämmityksen purkukustannukset. He saivat työn osalta kotitalousvähennyksen.

Remontti tapahtui helposti ja nopeasti, yhdessä päivässä. Olemassa oleva patteriverkosto kelpasi lämpöpumpulle.

Ilmavesilämpöpumpussa on kaksi yksikköä, toinen ulkona ja toinen sisällä kellarissa. Sisäyksikön vierellä on myös lämmönvaraaja. Laitteisto on helppohoitoinen. Ulkoyksiköstä pitää joskus putsata lehtiä, samoin sisäyksikön filtteriä.

Rinna ei ole laskenut tarkkaan energiakuluja, mutta on huomannut, että säästöä on syntynyt. Myös heidän lämpöpumppunsa vaatii toimiakseen sähköä. Wiessmann ilmavesilämpöpumpun SCOPluku on 3.18–4.4.

Ilmavesilämpöpumpun haitaksi sanotaan ulkoyksikön ääntä, mutta Oravatien varrella ääni sulautuu Itäväylän hurinaan.

TEKSTI JA KUVAT: HILKKA HELSTI

Rinna Toikan kellarissa sijaitsee lämpöpumpun sisäyksikkö. Aurinkolämpöä varastoituu kesäaikana maa- ja kallioperään sekä vesistöihin auringonpaisteen, lämpimän ilman ja sateiden kautta koko vuodeksi.

Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Kallioon porattu lämpökaivo on nykyään yleisin maalämmön talteenottotapa.

Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttöveteen.

Ilma-vesilämpöpumppu kerää auringon lämmön ilmasta

Ilma ympärillämme on täynnä auringon uusiutuvaa energiaa. Tämä lämpöenergia voidaan kerätä ulkoilmasta talteen lämpöpumpulla ja siirtää kodin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää sekä kiinteistö että kiinteistön käyttövesi.

Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan hoitaa koko talon lämmitystarve, mutta se tarvitsee kylmimpiä aikoja varten tukijärjestelmän. Ilma-vesilämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin muutkin lämpöpumput. Ulkolämpötilan laskiessa ilma-vesilämpöpumpulla saatava lämmitysenergian määrä laskee. Aivan kovimmilla pakkasilla (alle –20) tarvitaan tueksi sähköä, öljyä tai puuta.

Ilma-vesilämpöpumpun etuna verrattuna maalämpöpumppuun on halvempi hankintahinta sekä se, että se voidaan asentaa sellaisiinkin kohteisiin, joihin maalämpöpumpun asennus ei maaperän laadusta johtuen ole mahdollista. Haittapuolena on maalämpöpumppuun verrattuna hieman alempi suorituskerroin, eli sähköä kuluu jonkin verran enemmän.

(Lähteet: Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU, Lämpöpartio) HILKKA HELSTI