opeammin kuin monet muut. Yhdistykn sen pöytäkirjassa esitetyn laskelman mukaan Rauhala-tyyppisen omakoti talon kustannusarvio oli 770 000 mk. Helsingin kaupungin Yleinen Rahoituslaitos voisi kattaa 30 % siitä 5¾ % korolla. Jos pankkilainaa saisi 40 % jäisi omaksi rahoitusosuudeksi 30 %. – ARAVA-järjestelmä tuli käyttöön vasta myöhemmin. Talo valmistuu Talojen lopputarkastuksissa tavoiteltiin lupaa käyttöönottoon eli asumiseen. Moni talo hyväksyttiin käyttöön vain alakerran osalta, kun ullakkokerros oli vielä keskentekoinen. Pihan kesken eräisyydestä huomautti moni tarkastus pöytäkirja. Asetettiin määräaika, esim. vajaa vuosi, jolloin pihatiet ja maasto piti olla kunnossa ja rakennusjätteet tontilta poissa. Sisään muutto oli monelle perheelle riemullinen tapahtuma. Epävarmoista ja ahtaistakin vuokratiloista päästiin oman katon alle, lähelle luontoa. – Muutto tavaraa oli harvoin paljoa, ja Karjalasta evakkoina tulleilla yleensä muitakin vähemmän. Siihen aikaan ihmisillä ei ollut kotona sellaisia tavaramääriä kuin nykyisin on tavallista, varsinkin lapsilla. Herttoniemen omakotialueen uudisasukkaat asuivat yleensä ahtaasti, nykyvaatimusten mukaan nähtynä. Yhden perheen talossa saattoi asua 6–10 henkeä. Moni otti vielä yhteen huoneista vuokralaisen tai pariskunnan. Asun topula oli ankara ja velat painoivat päälle. Julkinen asumistiheyden tavoite huone per henkilö tuli käyttöön vasta myöhemmin. Vuosien mittaan asuminen väljentyi kun tilapäisasujat muuttivat omilleen, tilat otettiin omaan käyttöön, ullakkokerros kunnostettiin asuttavaksi, kellari varustettiin lämpöeristyksin ja tehtiin sauna. Jos oli huonekohtaiset halko uunit, ne korvattiin aikanaan koksi- tai kaasukeskuslämmityksellä. Myöhemmin nekin vaihdettiin ja tilalle tuli öljy, sähkö tai lopuksi useimpiin kaukolämpö. Moneen kellariin oli tehty pieni autotalli, aika optimistisesti, sillä bensiinin saanti oli säännösteltyä vuoteen 1949 ja henkilöautojen tuonti vuoteen 1962. Ja n.s. vaaran vuosien aikaan vv. 1944–48 ilmassa oli paljon epävarmuutta tule vasta. Moni kellaritalli sai ensimmäisen pienen autonsa vasta 1960-luvun lopulla. Myöhemmän ajan perheauto ei näihin talleihin yleensä mahtunut ja tila saatettiin ottaa askartelukäyttöön auton talvehtiessakin ulkona. 1 4 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
Ilvestiellä on jo edetty pitkälle. A.P. kuvastoa
Puut ovat kasvaneet varjostamaan Ilvestien taloja. Foto A.P. kuumailmapallosta 2002
