Pihasta pöytään, viljellään kaupungissa

TEKSTI JA KUVAT: ARI VIRTANEN

Kaupunkiviljely on ollut trendikästä jo usean vuoden ajan ja lavakaulusviljelmät ovat tulleet suurelle yleisölle tutuksi asiaksi. Herttoniemi puolestaan on ollut pitkään tunnettu siirtolapuutarhastaan, mutta täällä on monipuolisesti muitakin viljelymuotoja, muun muassa Hyppyrimäen viereinen viljelypalsta-alue sekä Herttoniemen historiallisella kartanolla toimiva Stadin puutarhuri.

Lisäksi lähiruoan tarjontaa tyydyttää kaupunginosassa toimiva Herttoniemen Ruokaosuuskunta, joka hallinnoi Kaupunkilaisten oma pelto -projektia, joka on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa ja viljelyksiä hoitaa kaupunkilaisten lisäksi palkattu puutarhuri. Ruokaosuuskunnan Ruokapiiri ostaa ja välittää ekologisesti ja eettisesti tuotettuja luomuelintarvikkeita ja muita tuotteita. Se myös myy suoramyyntinä osuuskunnan oman pellon juureksia ja vihanneksia. Kiinnostus lähellä tuotettuun, terveelliseen ruokaan onkin ollut voimakkaassa kasvussa viimeisten vuosien aikana. Kaupunkilaiset haluavat tietää, missä ruoka kasvaa ja miten sitä kasvatetaan – mielellään luonnonmukaisesti.

Ehkä edellä mainituista palsta- ja yhteispeltoviljelmistä johtuen pihoilla tapahtuva kaupunkiviljely ei ole Herttoniemessä aivan niin suurimuotoista, mitä mainiot pihaolosuhteet antaisivat olettaa. Ilman yhteisiä pihaviljelmiä ei Herttoniemi toki ole. Pikkuhiljaa viime vuosien aikana on alkanut ilmaantua pihapiireihin viljelyksiä, jotka usein on tehty laareihin tai valmiisiin lavakauluksiin. Viljelykset ovat yleensä yhden talon tai taloyhtiön asukkaiden yhteisiä projekteja. Herttoniemestä puuttuu kuitenkin vielä suurempia kaupungin puistoissa olevia yhteisöviljelmiä, mitä muualle Helsinkiin on jossain määrin noussut. Tähän saattaa vaikuttaa se, että kun pihoilta löytyy viljelyksille hyvin tilaa, mahdollistaa se vaivattoman viljelyn aivan kodin vieressä. Mikä onkaan mukavampaa, kuin noutaa omalta pihalta tuoretta salaattia tai yrttejä suoraan ruokapöytään.

Herttoniemi-seura antoi oman panostuksensa kaupunkiviljelyn edistämiseen järjestämällä huhtikuun lopussa kaupunkiviljelyillan Hekan Karhulinnan kerhohuoneella. Illan luennoitsijana vieraili Dodo ry:stä kokenut viljelyluennoitsija Minna Kontkanen, joka on toimittanut aihepiiristä vuonna 2013 ilmestyneen Kaupunkiviljely-teoksen. Minna kertoi kaupunkiviljelyn historiasta sekä kokemuksistaan viljelykoordinaattorina muun muassa Kalasatamassa. Kuuntelijat saivat erinomaista tietoa viljelyn aloittamisesta ja neuvoja ja vinkkejä moniin asioihin. Minnan esityksen lisäksi tilaisuudessa kerrottiin mahdollisuudesta aloittaa kaupunkiviljely myös kaupungin puistossa, myös täällä Herttoniemessä. Yleisö lähtikin tyytyväisenä ja innostuneena Minnan esityksestä suunnittelemaan omia viljelyksiään.

Kaupunkiviljelyllä on selvä yhteiskunnallinenkin viesti ja tehtävä. Se on osa ruuantuotannon muutoksen trendiä

Minna Kontkanen Dodo ry:stä luennoimassa huhtikuun lopulla Herttoniemi-seuran järjestämässä viljelyillassa Karhulinnan kerhohuoneella. Neuvojen ja ohjeiden lisäksi Minna toivotti rentoa asennetta viljelystoimintaan.

kohti puhtaampaa ja vähemmällä ympäristökuormituksella tuotettua ruokaa. Saattaa olla, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä.

Karhulinnassa talkoiltiin uusi viljelmä pystyyn

Toukokuun alun lauantaita suosi aurinkoinen ja lämmin ilma, kun Länsi-Herttoniemessä sijaitsevan Karhulinnan kolme puuhanaista laittoivat pihan ensimmäisen lavakaulusviljelmän pystyyn. Lavat ja kaulukset, luonnonmukaisesti lannoitettu multa, siemenet sekä muut tarvikkeet oli hankittu muutamaa päivää aikaisemmin, ja viljelyspaikan sopivuus varmistettu viljelyasiantuntijalta edellisellä viikolla.

Viljelyyn pyydettiin ja saatiin lupa Heka-Roihuvuori Oy:ltä. Perusteluina

Tarja Lehtinen, Leena Hyttinen ja Tiina Hestad Karhulinnan pihan ensimmäisten viljelysten pystytystalkoissa.

Hekalle esitettiin, että kaupunkiviljelykokeilu on mukavaa toimintaa asukkaille, edistää yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä asukkaiden kesken, ja antaa maukasta ja ravitsevaa ruokaa kesäiseen pöytään edullisesti. Viljely ei edellytä kiinteistöyhtiöltä juuri mitään, tärkeimpänä käytännön asiana on veden noutopisteestä sopiminen.

Karhulinnan viljely on toistaiseksi kokeiluluontoinen ja kestää kaksi kesää, sillä taloihin on tulossa mittava remontti vuonna 2018, jolloin pihakin joutuu myllerrykseen. Mikä karhulinnalaisia sitten innosti tarttumaan viljelyyn? Tässä muutamia kommentteja: • Haluan saada sormet multaan! • Lavalle mahtuu enemmän, kuin parvekkeelle • Kasvun ihmeen seuraaminen • Viljelmän sijainti kodin vieressä oli ratkaisevaa. • Onhan viljely todella rentouttavaa, elämää tasapainottavaa puuhaa.

Kasvimaa kerrostalon pihalla.

Hyvin kasvaa! Näin rehevältä näyttivät kasvit heinäkuun alussa.

Ihan ensikertalaisia Karhulinnan viljelijät eivät harrastuksen parissa ole. Joku oli käynyt Gardenian kahden päivän palstaviljelykurssin ja kaikki ovat harrastaneet parvekeviljelyä. Jollakin oli ollut sato-osuus Kaupunkilaisten omassa pellossa. Lavakaulusviljelmän perustamisesta oli luettu kirjoista, netistä ja puutarhalehdistä, joten harrastuneisuutta löytyi kiitettävästi. Myös huhtikuinen Herttoniemi-seuran järjestämä ja Dodon Minna Kontkasen pitämä viljelyluento oli antanut lisätietoutta ja hyviä vinkkejä viljelyksen perustamiseen.

Lavakauluksiin kylvettiin siemeniä, ja myös itse esikasvatettuja taimia. Retiisi, sokeriherne, nauris, pinaatti, kesäkurpitsa, porkkana, lehtikaali, valkosipuli, mangoldi, harkäpapu ja muutama muu lajike löysivät paikkansa kolmesta lavakauluksesta. Viljelykierto oli tuttu käsite, mutta kun remonttia odotellessa viljelmät pidetään näissä laareissa kaksi vuotta, ei kierron merkitystä koettu tässä vaiheessa kovin tärkeäksi.

Kun taloyhtiön remontti on parin vuoden päästä ohi, on tavoitteena saada muitakin innostuneita karhulinnalaisia mukaan viljelytoimintaan ja moninkertaistaa lavakaulusten määrä. Näiden pioneerien hieno esimerkki innostaa varmasti muitakin mukaan!

Kaupunkiviljelyn pitää olla hauskaa ja rentoa. Jokaisen kasvin kohdalla ei voi aina onnistua, mutta kokeilemalla ja erehtymällä oppii. Karhulinnalaisten esimerkin voimin, laitetaan keväällä 2017 Herttoniemen pihat täyteen lavakaulusviljelmiä!

Viljellään puistossa

Tiesitkö, että kaupungin yleisessä puistossa on luvallista viljellä? Kyllä, tämä on ollut mahdollista jo muutaman vuoden ajan. Kaupungin rakennusvirasto on kartoittanut yhdessä Dodo ry:n kanssa sopivia viljelypaikkoja ympäri kaupunkia. Herttoniemessä viljelyyn osoitetut puistot ovat osoitteissa Siilitie 3, Siilitie 9–11 sekä Herttoniemenrannassa Sorsavuorenpuistossa.

Puistoviljelmän voi perustaa Herttoniemessä myös muualle, kuin näihin kolmeen kaupungin osoittamaan paikkaan. Lupaa haetaan rakennusvirastosta. Ensin hakijoiden pitää selvittää paikan sopivuus viljelyyn, laittaa hakemus virastoon, joka tutkii viljelyn mahdollisuuden, ja jos kaikki on kunnossa, myöntää luvan viljelyn aloittamiseen. Käytännössä puistoissa tapahtuva viljely tarkoittaa yleensä lavakaulusviljelmää, koska sellainen on helppo perustaa ja pitää siistinä.

Tässä muutamia ohjeita viljelmän aloittamiseksi:

Teksti on poimittu ”Viljellään kaupungissa” -oppaasta, Rakennusvirasto Tärkeitä mietittäviä ja selvitettäviä asioita ovat muun muassa viljelijäjoukon kerääminen ja sitouttaminen toimintaan. Viljelijöistä pitää nimetä kaupungin virastoa varten yhteyshenkilöt, viljelykoordinaattorit, jotka ottavat vastuun toiminnan käytännön organisoimisesta. Rakennusvirasto tekee viljelykauden loppupuolella viljelmälle tarkastuskäynnin, jonka jälkeen voidaan sopia toiminnan jatkosta.

Viljelmiä varten voi vuokrata kaupungilta maata. Vuokrasopimus velvoittaa pitämään viljelyalueen siistinä. Vuokra on 2,00 €/m 2 viljelykauden aikana vuonna 2016. Vuokra maksetaan vain viljeltävästä pinta-alasta. Vuokrasopimuksen teosta huolehtii rakennusviraston palveluosasto, josta voi tarvittaessa kysyä myös neuvoja viljelmän perustamiseen liittyvissä asioissa. Kaupunki tekee viljelysopimuksen vain alueella toimivan yhdistyksen tai seuran, ei yksityisten henkilöiden kanssa. Viljelmästä voidaan tehdä vuokratai hoitosopimus.

Yleensä ensimmäiseksi miettimistä vaativaksi asiaksi nousee veden saanti ja kompostointi. Viljelmän lähellä tulisi olla vesipiste, mutta jos sellaista ei ole, niin viljelmälle saa tuoda yhden vesitankin. Tämän lisäksi viljelmällä voi olla lukollinen työkalulaatikko sekä kannellinen komposti/kompostori, johon saa laittaa vain viljelystä tullutta jätettä.

Otetaan ensi kesänä puistoja ja hukkatiloja haltuun ja tehdään yhdessä niistä entistä viihtyisämpiä. Ei muuta kuin viljelijäjoukkoa keräämään ja viljelytoiminta käyntiin!

Lisätietoja asiasta saa rakennusviraston palveluosastolta, josta voi tarvittaessa kysyä myös neuvoja. Rakennusviraston Viljellään kaupungissa opas löytyy osoitteesta: http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2014/viljellaan_kaupungissa_opas_2014.pdf Olen uusi palstavastaava ja intohimoinen luonnonrakastaja. Kodistanikin löytyy ainakin viherseinää, banaani ja inkivääri. Palstaviljelyssä minua kiinnostaa bioviljely ja uusien kasvien maistelu toki kukkasista on suuri ilo myös.

Toivon että palstoilla olisi hyvä henki kasvien kasvaa ja eläinkunnan sopivasti viihtyä ja se onnistuu parhaiten sopimuksia noudattaen.

Oikein hyvää sadonkorjuu aikaa kaikille viljelijöille.

Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala. Jos kolme päivää, mene naimisiin. Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se. Jos haluat olla ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi. – Kiinalainen sananlasku

Sirpa Saukko, palstavastaava