TYÖHARJOITTELU LASTENSUOJELULAITOS PIKKU-EEMELIN ERITYISYKSIKÖSSÄ Sosionomiopintojeni 7-viikon työharjoittelujakso avasi mahdollisuuden tutustua ensimmäistä kertaa lastensuojeluyksikön toimintaan ja nuorten elämäntilanteisiin, jotka tulee jokaiselle elämässä eteen erilaisena. OLI mielenkiintoista päästä näkemään, työskentelyyn. Opin nauttimaan työharjoittemiten lastensuojelulaki toimii käytännössä lijaroolistani ja heittäytymään täysillä lasten lastensuojelulaitoksessa ja minkälainen vai- arkeen viettäen heidän kanssaan paljon aikaa, kutus sillä on lapsen elämään. Pääsin seu- kun työtuntejani ei vienyt raportoinnit, kirraamaan monen eri koulutusalan ammatti- jaukset ja puhelut. laisen työotetta ja huomasin, miten hienosti Jokainen ohjaaja otti minut mukaan työhe työskentelivät yhdessä yhteisen tavoit- päiviin. He kertoivat päivän kulusta ja jaksoiteen saavuttamiseksi. Ensimmäiset päivät vat vastailla lukemattomiin kysymyksiini, menivät ihmetellessä, miten ohjaajat saivat kuten eri työskentelytoimintojen syihin ja arjen sujumaan niin hienosti ja kaikki asiat mitkä asiat sekä lait vaikuttavat päätöksen tuli hoidettua, vaikka asioita ja muuttuvia tekoon. Pääsin käymään päivittäin keskustetilanteita oli paljon, eikä lasten kanssa ihan luja työn säännöksistä ja toimintatavoista, p er u sa rk i set toi met ol leet k aa n n i i n pohtimaan parasta toimintatapaa ja sopivaa helppoja. vaatimustasoa kyseisen lapsen kohdalla sekä Monen eri ammattilapsen tuen määrää ja ryhmän ja erilaisten työke i noa. L a s te n s uo SELKEÄSTI HUOMASI, tapojen sekä persoonaljelulaki tuo lapsille palETTÄ OHJAAJILLA JA lisuuksien vahvuus tuli jon oikeuksia, joiden LAPSILLA OLI HYVÄ OLLA heti ensimmäisinä hartoteutumista pääsin JA HE LUOTTIVAT joittelupäivinä esille. On todistamaan. TOISIINSA. Huomioin ammattitaitolaji, miten ohjaajat saivat yhteisellä hassutlaisten kannustavan telulla ja toiminnallaan puhekulttuurin lapsia osastolle kotoisan ja lämpimän tunnelman kohtaan. Esimerkiksi matematiikan tehtäaikaiseksi. Selkeästi huomasi, että ohjaajilla ja vän kohdalla ei kysytty, että osaako lapsi lapsilla oli hyvä olla ja he luottivat toisiinsa. tehtävän, johon on aikuisenkin vaikeaa Päivien edetessä pääsin tutustumaan lap- vastata kielteisesti. Kysymykset tehtiin siin paremmin. Lasten kohtaaminen vaati muodossa ”näyttääkö matikan tehtävä jokaisen kohdalla erityistä herkkyyttä ja tun- t ut ulta?” tai ”ha luat ko et tä käydään nustelua, miten edetä asiassa. Lasten ehdoilla yhdessä tehtävä läpi?”. Positiivinen keskustutustumisemme eteni ja harjoittelijana oli telukulttuuri oli arjen puheessa vahvasti mukauduttava nopeasti muuttuviin tilanteisiin läsnä lasten saadessa kannustusta ja kehuja sekä tunnetiloihin. Osaa lapsista ei kiinnosta- päivittäin. Näin sen, miten paljon kärsivälnut ollenkaan läsnäoloni. Ajan kuluessa muu- lisyyttä ja joustavuutta ohjaajilla oli, miten tamat heistä alkoivat tottua minuun ja tutus- he pysyivät tyynenä lapsen hermostuessa tuminen helpottui. Kuulumisten kysely ahdisti ja miten he jaksoivat perustella samat asiat osaa lapsista, joten oli osoitettava kiinnostusta lapselle useampaan kertaan. heitä kohtaan muilla keinoin, kuten olemalla Työharjoittelun aikana opin ymmärtämään läsnä ja annettava reilusti aikaa ja tilaa lastensuojeluyksikön turvallisen ja säännöllitutustumiselle. sen arjen sekä luotettavien ammattilaisten Hyvin nopeasti lasten välille tuli mustasuk- merkityksen lapsen hyvinvointiin. Aikuiset kaisuutta minusta, kun vietin aikaa toisen ottavat kaikki vastoinkäymiset, harmitukset lapsen kanssa ja huomion jakaminen tasapuo- sekä onnistumiset vastaan ja kokevat ne lisesti kaikille toikin uutta haastetta omaan yhdessä lapsen kanssa. Vaikka takaiskuja ja
pettymyksiä tuli, ohjaajat jaksoivat uudestaan kannustaa ja tukea lasta sekä luoda uskoa siihen, että jonain päivänä asia luonnistuu. Harjoitteluaikani tärkeimpinä oppeina olivat ymmärrys lastensuojeluyksikön toiminnasta ja lastensuojelulain käytännöt ”TYÖHARJOITTELUN AIKANA OPIN YMMÄRTÄMÄÄN LASTENSUOJELUYKSIKÖN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ARJEN SEKÄ LUOTETTAVIEN AMMATTILAISTEN MERKITYKSEN LAPSEN HYVINVOINTIIN.” arjessa. Lasten arkiset haasteet, niissä lapsen tukeminen ja kannustaminen sekä positiivisen puhekulttuurin merkitys ja jokaisen lapsen huomioiminen. Ammatillisen oppimisen mahdollistivat päivittäiset pohtivat keskustelut ohjaajien kanssa sekä lasten kanssa vietetty aika. Lapset tarvitsevat useita luotettavia aikuisia elämäänsä. Meidän aikuisten tehtävänä on tukea heitä kasvussaan aikuisuuteen, luoda heille turvallinen lapsuus sekä kertoa heille kuinka tärkeitä, ainutlaatuisia ja ihania he ovat. Marika Mäkinen sosionomiopiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Pori
Familar UUTISET | 17
