Esiintyykö koulussasi tai päiväkodissasi rasismia? Helena Korpela Mika Niskanen / Fingo
Tämä kirjoitus koostuu muistiinpanoista ja pohdinnoista tammikuisten Educa-messujen innoittamana. Helsingissä järjestettävä Educa on opetus- ja kasvatusalan suurtapahtuma, joka kerää kävijöiksi mm. opettajia, varhaiskasvattajia ja alan tulevia ammattilaisia ympäri Suomen sekä kansainvälisesti. Messujen aikana esitimme Yhteiset Lapsemme ry:n ständillä kävijöille kysymyksen: Esiintyykö koulussasi/päiväkodissasi rakenteellista rasismia, arkipäivän rasismia ja/tai piilorasismia, ja missä määrin?
Kysymysten tarkoituksena oli toimia keskustelun avaajana ja hetkellisenä kiikarina koulumaailman rasismiin. Keskustelut opettajien, varhaiskasvattajien ja alaa opiskelevien kanssa olivat antoisia. Ne paljastivat muun muassa sen, että rasismin maailma todella on toisille todempi ja läheisempi kuin toisille. Maailma – ja rasismin läsnäolo siinä – nähdään ja koetaan eri tavalla riippuen siitä, oletko itse suomalaisessa yhteiskunnassa rodullistettuun asemaan joutuva henkilö vai et. Educassa kohdatut valkoiset suomalaiset kokivat pääsääntöisesti rasismia olevan koulumaailmassa vähän, kun taas muut vastaajat kokivat sitä olevan paljon. Haastattelut tapahtumassa toivat esille myös sen, että käsite rasismi ymmär-
Educa-messuilla keskusteltiin Yhteiset Lapsemme ry:n ständillä opettajien ja varhaiskasvattajien kanssa rasismista.
retään usein sisällöltään, ilmenemistavoiltaan ja -tasoiltaan kapeammaksi kuin mitä se todellisuudessa on.
AVOIN RASISMI Keskustelut loivat tuntuman siitä, että rasismin saatetaan mieltää tarkoittavan vain niin sanottua avointa rasismia. Tässä tapauksessa kyse on esimerkiksi suorasta huutelusta, nimittelystä tai kiusaamisesta. Tällainen toiminta pohjannee ajattelutapaan, jonka mukaan yksilöt voitaisiin asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan esimerkiksi kulttuuristen, kielellisten tai ulkoisten ominaisuuksien, kuten ihonvärin, perusteella. Tähän liittyen eräs haastateltava kertoi omasta koulustaan esimerkin, jossa oppilaat olivat kiusanneet koulussa työskentelevää rodullistettua opettajaa nimittelemällä häntä rasistisesti. Vastaaja kertoi, että tilanteeseen oli puututtu muun muassa niin, että kiusattu opettaja itse oli käynyt puhumassa asiasta luokassa. Tällainen näkyvä rasismi on helppo tuomita ja siihen on helpompi tarttua, koska sen läsnäolon pystyy mutkattomammin havaitsemaan. Kyseessä
• 20 •
on kuitenkin vain näkyvä jäävuoren huippu, jonka alta löytyy näkymättömämpiä rasismin puolia. Oli kyseessä mikä rasismin ilmenemisen muoto tahansa, on rasismin puolet helppo välttää, jos itse edustaa valtaväestöä, normatiivista valkoisuutta ja käsitystä suomalaisuudesta (etuoikeutettu asema, johon myös allekirjoittanut itse kuuluu). Myös näitä itseä suojaavia etuoikeuksia voi olla vaikea tiedostaa ja niiden olemassaoloa voi olla epämukavaa myöntää. Mitä enemmän asiaan kiinnittää huomiota ja siitä – rasismista, sen muodoista, ilmenemistavoista, siltä suojaavista mekanismeista – ottaa selvää, sitä realistisemmaksi käsitys tilanteesta muuttuu.
TIEDOSTETUT TAI TIEDOSTAMATTOMAT ENNAKKOLUULOT Avoimen, näkyvän rasismin lisäksi rasismi voi siis olla myös ”piilossa olevaa”. Kyse voi olla tahattomista tai tahallisista vitseistä, tiedostamattomista ennakkoluuloista tai -asenteista, ääneen sanomattomista oletuksista, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
