Kunniaan liittyvät konfliktit ovat koko yhteiskunnan asia Laura Huuskonen
Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto: tytöillä on rajoitetumpi kotiintuloaika, pukeutumista, puhelimenkäyttöä ja menemisiä valvotaan tarkasti. Pojat sen sijaan saavat enemmän vapauksia. Kunniaväkivallan motiivit liittyvät arvostuksen säilyttämiseen tai saavuttamiseen yhteisön silmissä, ja konfliktiin johtavat usein erilaiset käsitykset kunniallisuudesta. Väkivallan tekijä ei välttämättä usko tekevänsä pahaa, vaan kokee suojelevansa läheisiään maineen menettämiseltä. Kunniaväkivallalla on paljon yhteistä perheväkivallan kanssa, mutta kunniaan liittyvä väkivalta voi tapahtua myös perheen ulkopuolella. 29-vuotias Seida Sohrabi muutti Vaasaan olleessaan viisivuotias. Tyttöjen ja naisten kunniaan liittyvät asiat nousivat teini-iässä osaksi hänen arkeaan. Sohrabi näkee ilmiön taustalla pelkoa vallan menettämisestä: perheen kunnia on yhtä kuin miespuolisten perheenjäsenten kunnia, ja kunnia on sidottu perheen naisten käyttäytymiseen.
ta se on kuitenkin selkeästi sukupuolittunut ilmiö”, kuvaa Kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert.
KYSE ON YHDESTÄ VÄKIVALLAN MUODOSTA On äärimmäisen tärkeää tuoda esiin, että kunniaan liittyvä väkivalta ei ole irrallinen ilmiö, joka on tullut esiin jostakin. Se on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, joka on globaali, maiden ja kulttuurien rajoja ylittävä ilmiö. Siinä on paljon yhteistä myös perheväkivallan kanssa.
”Kaikkia sääntöjä käytetään pitkälti tytön tai naisen seksuaalisuuden ja vapauden kontrollointiin. Toki pojat ja miehetkin voivat joutua kunniaan liittyvän väkivallan uhriksi, mut-
• 15 •
Yhteiset LAPSEMME | Nro 1-2020
