Visiiri 2/2023

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

2

2023

2 TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

TOIMITUS

Maria Muilu Päätoimittaja

Pauliina Lindell AD

Miira Parhiala Harjoittelija

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

PÄÄKIRJOITUS M A RI A M UI LU l Päätoi mi ttaj a Eelis Berglund

Eino Rissanen

Tilda Enne

Hanna Eskelinen

Ilari Hauhia

Lauri Karo

Silja Kinnunen

Carla Ladau

Karissa Laine

Saara Peltola

Esko Nieminen

3. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI helky.kouri@trey.fi PAINOPAIKKA Punamusta Media Oyj

Kannen kuvitus: Karissa Laine

Emme ole euromääriä

T

utustuimme tätä lehteä tehdessä suurimpien puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin. Huomasimme, että moni puolue ei maininnut vaaliohjelmassaan korkeakoulujen maksuttomuudesta mitään. Joillakin oli yleviä tavoitteita saada korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrät räjähtämään ja monien mielestä aloituspaikkoja tulisi lisätä (kunhan niitä lisätään aloille, joilla on paras potentiaali kansainväliseen menestykseen ja rahan tahkoamiseen).

Havainto korkeakoulutuksen maksuttomuuden vankan puolustamisen puutteesta on huolestuttava. Vaikka yksikään tarkastelemamme puolue ei ohjelmassaan suoraan sanonut kannattavansa lukukausimaksuja, niiden täysi mainitsematta jättäminen voi antaa hallitusneuvotteluissa tilaa venymiselle moneen suuntaan. Tästä lehdestä voit lukea kattavan katsauksen lukukausimaksuväännön historiaan ja nykypäivään (s. 10).

Etenkin vaalien alla keskustelu korkeakoulutuksesta typistyy helposti numeroiksi – euroiksi, prosenteiksi, vuosiksi. Korkeakouluissa opiskelee kuitenkin oikeita ihmisiä, joiden elämäntilanteet, mielenkiinnonkohteet ja tavoitteet eivät aina istu osaksi päättäjien taloudellisia haaveita.

TÄSSÄ lehdessä kuulemme opiskelijoita, joiden opinnot ovat eri-

näisistä syistä venyneet yli tavoiteajan (s. 44). Ännännen vuoden opiskelijat eivät suinkaan lorvi yliopistolla vain syömässä edullisia opiskelijalounaita ja juomassa kaljaa haalarit päällä. Esimerkiksi järjestö- ja kerhotoiminta voivat viedä paljon aikaa, ja vaikka niistä ei saa opintopisteitä, niistä kertyy tärkeitä taitoja ja suhteita senkin edestä. On myös suotavaa, että aikaa jää haalarit päällä rymyämisellekin, jos sellaisesta tykkää.

Tuleva hallituskausi näyttää, kuinka kovia paineita korkeakouluopiskelijoiden niskaan tällä kertaa lastataan. Toivottavasti haahuilulle on tulevaisuudessakin tilaa.

Ps. Jos haahuilu resonoi vähän liikaakin ja kevään opintopistesaldo meinaa jäädä laihaksi, älä huoli: tässä lehdessä toimittajamme testasi, montako noppaa voi takoa yhdessä viikossa (s. 38). Tulos: aika monta.

Tsemppiä kevääseen ja muistakaa äänestää.

10

18

KORKEAKOULUTUKSEN HINTALAPPU

KIS KIS Tapasimme ukrainalaisia vaihto-opiskelijoita.

Ovatko ilmaiset yliopisto-opinnot tulossa tiensä päähän?

29

EN CAN’T UNDERSTAND A WORD? This is Visiiri, the student magazine of Tampere University. We are an independent journalistic publication, and we cover a variety of topics about university life, culture and society.

In this issue, we learned about the history of tuition fees, went on a skiing trip abroad, and photographed furry caps on our campuses – and much more.

We are sorry to inform you that all of the articles in this print issue are written in Finnish. However, we do publish some articles in English online, at visiirilehti.fi. The story of Ukrainian exchange students (p. 18) is available in English online.

Give us a read, and let us know what kind of articles you would like to see in English in the future. For now, you can look at the pretty pictures and maybe use the paper for a scrapbooking project.

KIRJOITTAJANA TEKOÄLYKKÖ Käytimme tekoälyä apuna kurssisuorituksessa.

32

44

Kuka käyttää karvalakkia?

Kertomuksia vuosikurssilta N.

PÖRHEÄ PÄÄ

KAIKKI AIKANAAN

3

52

PEHMEÄT LASKUT

Lähdimme TTHP:n matkassa Andorraan.

UUTISET

Tampereesta Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki

T

ampereen kaupunki, korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt ovat laatineet ohjelman, jonka avulla Tampereesta aiotaan tehdä Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki. Kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideohjelman kokouksessaan 6. helmikuuta 2023.

Ohjelman tavoitteena on tuoda opiskelija-

kulttuuria näkyvämmäksi, parantaa opiskelijoiden hyvinvointia sekä tukea kansainvälistymistä ja työllistymistä.

“Ohjelma on todella kattava. Olisi iso parannus, jos Tampereen kaupunki kuulisi vastaisuudessa ohjelman mukaisesti opiskelijajärjestöjä kaikessa opiskelijoihin vaikuttavassa päätöksenteossa”, Treyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Ilona Taubert kommentoi Visiirille.

SYL JA TREY VAATIVAT 100 EURON KOROTUSTA OPINTORAHAAN Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Tampereen ylioppilaskunta (Trey) vaativat eduskuntavaalikampanjoissaan 100 euron tasokorotusta opintorahaan.

“Korotus nostaisi yksin asuvan opiskelijan kuukausittaiset suorat etuudet 683–833 euron tasolle asumistuen kanssa. Tämä vastaa kuta-

4

kuinkin Suomen muun perusturvan tasoa”, SYL:n tiedotteessa sanotaan.

Opintorahaa korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella elokuun alusta alkaen 4,2 prosenttia. Tällöin opintoraha nousee 268,23 eurosta 279,38 euroon kuukaudessa.

SYL:n ja Treyn mukaan moni opiskelija elää nyt köyhyysrajan alapuolella.

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA @visiirilehti

@visiirilehti

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MIKÄ ON OUDOIN NÄKEMÄSI ELOKUVA?

"Once Upon a Time in Hollywood."

"Midsommar."

"Everything Everywhere All at Once."

"Ruohometsän kansa."

VILLE MUSKU Matematiikka ja fysiikka 2. vuosi

ROOSA JARKKO Viestintä 3. vuosi

JUTTA KIVIKANGAS Logopedia 4. vuosi

TAIJA KYÖSTI Logopedia 4. vuosi

UUTISET

JÄRJESTELMÄ IHMISOIKEUSPUOLUSTAJINA TOIMIVIEN OPISKELIJOIDEN SUOJELEMISEKSI Tampereen ammatikorkeakoulu, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) perustavat Students at Risk -järjestelmän ihmisoikeuspuolustajina toimivien opiskelijoiden suojelemiseksi. Ulkoministeriön rauhanvälityskeskus on myöntänyt järjestelmälle 85 000 euron hankerahoituspäätöksen.

“Hankkeen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jatkaa opintoja suomalaisessa korkeakoulussa sellaisille ihmisoikeuspuolustajina toimiville opiskelijoille, joilta evätään oikeus kouluttautumiseen tai muu

VISIIRIN UUSI SARJAKUVAPIIRTÄJÄ ON JAAKKO LEINONEN Visiiri on valinnut vakituiseksi uutissivun sarjakuvapiirtäjäkseen tamperelaisopiskelija Jaakko Leinosen. Visiiri sai sarjakuvapiirtäjähaussa seitsemän hakemusta.

Leinonen on 23-vuotias kolmannen vuoden historian opiskelija. Hän piirtää sarjakuvia ja pilakuvia harrastuksenaan.

“Hain, koska Visiirin ilmoitus sopi itseeni hyvin.

Tykkään opiskelijalehtipöhinöistä ja –toiminnasta. Visiiri vaikuttaa hyvältä lehdeltä, jossa on jännää sisältöä.”

Tulevalta työskentelyltä Visiirissä hän odottaa ainakin yhtä yksinkertaista asiaa: “Pääsen piirtämään.”

Lempisarjakuvaa kysyttäessä vastaus on selvä.

Se on Niilo Pielinen (Gaston Lagaffe).

ihmisoikeus oman yhteiskunnallisen toimintansa vuoksi omassa kotimaassaan”, SYL:n tiedotteessa kerrotaan.

SYL:n kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Yuri Birjulinin mukaan opiskelija-aktivisteihin kohdistuneissa hyökkäyksissä on merkittävää kasvua esimerkiksi Valko-Venäjällä, Iranissa ja Afganistanissa.

“Meidän tehtävämme on tarttua toimeen demokratiaa ja akateemista vapautta puolustavien opiskelijoiden tukemiseksi”, Birjulin kommentoi tiedotteessa.

5

TIEDE VITRIINI

@KERHOPOSTIA

T

erveisiä SYY-Tampereesta!

SYY-Tampere on Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n Tampereen paikallisyhdistys. SYY-Tampere toimii yhteiskunta- ja hallintotieteiden opiskelijoiden yhteistoimintajärjestönä, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden ja työelämän välistä vuorovaikutusta.Yhdistys pyrkii myös osallistumaan aktiivisesti paikalliseen yhteiskunta-alan opiskelijoita koskevaan edunvalvontaan, kuten koulutuspoliittiseen toimintaan. Lisäksi autamme yhteiskunta- ja hallintotieteiden opiskelijoita määrittelemään omaa osaamistaan, sillä aloilta valmistutaan useisiin erilaisiin työtehtäviin.

JÄRJESTÄMME erilaisia tapahtumia

ekskursioista ja työelämäpäivis-

tä aina rastikierroksiin ja saunailtoihin. Toiminnallamme haluamme tuoda työelämän lähemmäksi opiskelijoita ja lisätä työelämätietoutta opiskelijoiden keskuudessa.

Pyrimme antamaan opiskelijoille tietoa ammatinvalintaan suuntautuvissa kysymyksissä ja tapahtumissa on usein mahdollisuus kuulla jo työelämässä olevien kokemuksia. Tärkeintä on, että jokaiselle jäisi tapahtumista jotakin käteen riippumatta siitä, missä vaiheessa opinnot ovat menossa. Oli kyseessä sitten vasta opinnot aloittanut fuksi, harkkapaikkoja hakeva kandi tai työelämään siirtyvä maisterivaiheen opiskelija, SYY-Tampereelta löytyy tapahtumia, tilaisuuksia ja neuvoja jokaiselle. Meille tärkeää on kuitenkin toteuttaa tämä kaikki rennolla ja hauskalla meiningillä!

TYÖELÄMÄ LÄHEMMÄKSI OPISKELIJOITA

6

SYY-TAMPEREEN toimintaan pääsee

helposti mukaan osallistumalla tapahtumiin ja hakemalla hallitukseen, jos järjestötoiminta alkaa kiinnostamaan enemmänkin. Meidät tavoittaa työelämäaiheisista tapahtumista, ständeiltä, fuksiviikkojen rastitapahtumista sekä ihan viestiä laittamalla! Poikkitieteellisyys on yhdistyksellemme erittäin tärkeää ja tapahtumissa saakin uusia tuttavuuksia muista yhteiskuntatieteellisen alan opiskelijoista.

Suosittelen lämpimästi tulemaan mukaan SYYn toimintaan ja osallistumaan meidän tapahtumiin!

Katariina Partanen SYY-Tampereen puheenjohtaja

SYY-logo

MITÄ VITTUA?

(jo vuodesta 2002)

Miksi Iltakoulun valmennuskurssi maksaa moninkertaisesti muihin verrattuna, Iltakoulun valmennuskurssin vastaava Mui Chuenjit?

Aiemmilta valmennuskursseilta on selvinnyt tyytymättömyyttä opettajan palkkaan työmäärään nähden. Työhön kuluu opettajalta arviolta noin 150 tuntia. Kaupalliseen valmennuskurssiin verrattuna hinnat ovat edulliset, ja saadut voitot menevät opiskelijoiden hyväksi.

Y L I M Ä Ä R Ä I N E N

O

Politiikan tutkimuksen ainejärjestö Iltakoulun valmennuskurssi maksaa 399 euroa. Myös muut ainejärjestöt ja killat järjestävät valmennuskursseja: esimerkiksi journalistiikkaan (45 €), diplomi-insinööriksi (50 €), hallintotieteisiin (85 €) tai lääkikseen (99 €) on tarjolla erilaisia valmennuksia.

O P E T T A J I L L E

MIKSI ILTAKOULUN VALMENNUSKURSSI MAKSAA 400 EUROA?

Viime vuonna valmennuskurssinne maksoi 299 euroa.

Kolhiiko inflaatio Iltakoulua näin kovasti?

Halusimme nostaa opettajan palkkaa, koska näimme siihen tarvetta. Lisäsimme myös yhden päivän lisää valmen-

nuskurssiin. Emme tee yhtään enemmän voittoa verrattuna viime vuoteen, vaan kaikki ylimääräinen menee opettajalle.

Keitä kurssin opettajat ovat?

He ovat maisterivaiheen opiskelijoita.

Valmennuskurssi on viisipäiväinen, mutta esittelytekstin mukaan opetus ”painottuu iltapäivään ja iltaan”. Montako tuntia opetusta kurssilla siis on?

Luentoja on Zoomissa maanantaista perjantaisin neljästä kahdeksaan. Sen lisäksi on erillinen harjoituskoepäivä.

Onko osallistujia kurssille riittänyt?

On. 25 on ollut raja kurssille, ja joka vuosi on ollut suunnilleen sen verran osallistujia.

Jos menestys jatkuu, onko hinta vuoden päästä 500 €?

Ne ovat ensi vuoden hallituksen juttuja, mutta en usko, että hinta nousee enempää. III Maria Muilu

Oletko rahan tarpeessa? www.jakajaksi.fi

Kaupunkilehtien ja mainosten jakelutyötä Tarjoamme jakelutyötä kerran viikossa keskiviikkoisin joustavalla työajalla. Voit tehdä työtä jakelupiirillä kodin lähellä.

Jakelutyö sopii kaikille

Työhön voi hakea jo samana vuonna, kun täyttää 14 vuotta.

Jakelutyö sopii myös vanhemmille, kuten myös eläkeläisille.

Jakelutyöstä saat reippaan mielen ja liikuntaa

Haluatko kirjoittaa, kuvata tai kuvittaa Visiiriin?

– sehän sopii.

Sopii hyvin myös urheilijoille peruskestävyystreeniksi.

Mediatalo Keskisuomalainen

Avustajille korvaus menetetystä vapaa-ajasta.

Ota yhteyttä!

Soita tai tee työhakemus verkossa: p. 09-561 56 400 | www.jakajaksi.fi Also in English

UNELMASTA TYÖ -WORKSHOPIT Tule tutustumaan kesäyrittäjyyteen tai nappaamaan vinkit kesätyönhakuun!

15.3.

OMA OSAAMISENI/ CV PAJA

29.3.

12.4.

LÖYDÄ TIIMISI JA SAMAN HENKISIÄ IHMISIÄ YMPÄRILLESI!

KESÄTÖIHIN TOISELLE VAI ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN?

i el et ss le yy sil äj lai tt ri ere äy p

https://www.ensimetri.fi/unelmasta-tyo-workshopit/

Pitäisikö

YTH S

lakkauttaa?

YTHS:n ongelmat ovat herättäneet puheita koko terveydenhoitosäätiön lakkauttamisesta.

Kysyimme opiskelijoiden edunvalvojilta, miten YTHS todellisuudessa palvelee asiakkaitaan.

Teksti TILDA ENNE Kuvitus PAULIINA LINDELL

T

ammikuun lopussa turkulainen kokoomusedustaja ja opiskelijaaktiivi kirjoitti Turun Sanomiin artikkelin, jossa hän sanoi, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tulisi lakkauttaa päällekkäisten maksujen vuoksi. Näitä maksuja olivat korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu, mahdollisesti töissä palkasta maksettava terveydenhoitomaksu ja verot, joista osa menee julkiseen terveydenhuoltoon.

Kelalle maksettava terveydenhoitomaksu ja YTHS:n ongelmat vuoden 2021 suurien rakenteellisten muutosten jälkeen ovat saaneet monet opiskelijat suhtautumaan kielteisesti opiskelijaterveydenhuollon tämänhetkisiin palveluihin.Turkulaiskirjoittajan artikkelin argumentit saattoivat nopeasti katsoen vaikuttaa houkuttelevilta, sillä opiskelijat ovat taloudellisesti kovilla ja surullisen monella Kelan terveydenhoitomaksu on mennyt ulosottoon.

Visiiri haastatteli opiskelijoiden edunvalvojia ja perehtyi siihen, miten YTHS palvelee opiskelijoita ja mitä kävisi, jos YTHS todella lakkautettaisiin.

Ei pelkkä terveyspalvelu

E

nsimmäiseksi on tärkeä huomioida, että YTHS ei tarjoa pelkästään terveydenhoitoa. YTHS tekee erilaisia tutkimuksia ja kartoittaa aktiivisesti yhteisöjen hyvinvointia sekä tilojen sopivuutta opiskeluympäristön tarkastuksen yhteydessä. Tutkimusja seurantatuloksilla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia. YTHS kysyy aktiivisesti opiskelijoilta, miltä heistä tuntuu ja millaiset palvelut olisivat heille tarpeellisia. ”Yhteistyö YTHS:n kanssa on sujuvaa ja kommunikaatio on tosi toimivaa”, kommentoi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) edustaja Sonja Naalisvaara. ”YTHS:n hallituksessa on opiskelijoiden valitsemia edustajia ja johtoryhmässäkin on SYL-taustaisia henkilöi-

tä, eli kuunteleminen ei ole pelkästään kyselytutkimuksia”, hän lisää.

Opiskelijat ansaitsevat erityishoitoa elämänvaiheisiinsa sopivalla tavalla. YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta sanoo, että YTHS tuntee korkeakouluopiskelijoiden terveyshuolia ja huoliin on tarjolla myös vastauksia. ”Opiskelijoista on paljon terveystietoa, ja sen avulla olemme voineet luoda palveluita vastaamaan tarpeita”, Poskiparta sanoo.

Yksi esimerkki tästä ovat opiskelijoiden mielenterveyspalvelut. Niissä hoitoon hakeutumisen matala kynnys ja opiskelijan elämäntilanteen ymmärtävät ammattilaiset ovat ensisijaisen tärkeitä. ”Mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut huimasti ja se on suuri haaste. Siksi puhutaankin opiskelijoiden mielenterveyskriisistä”, sanoo SYL:n Naalisvaara.

YTHS tarjoaa mielenterveyden tueksi myös etäpalveluita ja matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, jotta tukea olisi saatavilla myös omaa aikaa odottaessa. Palvelut ovat YTHS:n mukaan olleet opiskelijoiden keskuudessa suosittuja.

Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) edustajan Halla Kokkosen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat arvostavat opiskelijaterveydenhuoltoa. ”Se oli meille suuri edunvalvontavoitto, kun saimme nimenomaan opiskelijoille tarkoitettua terveydenhuoltoa.”

Kokkonen sanoo, että YTHS:n palveluilla on ollut näkyvä vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin, eikä sitä pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä. ”Toki palveluissa on parantamisen varaa, mutta niitä pitäisi nimenomaan kehittää eikä harkita lakkauttamista.”

Tällä hetkellä YTHS pysyy hoitotakuissaan paremmin kuin hyvinvointialueet. ”Hyvinvointialueet eivät nykyisellään ole varautuneet tuottamaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluita, joten niihin ei ole varattu myöskään resursseja”, YTHS:n Poskiparta toteaa.

Maksuissa on eroja

P

äällekkäiset maksut eivät ole yhtä yksioikoinen asia kuin Turun sanomien artikkelissa ilmaistiin. Hyvinvointialueiden palveluissa asiakasta koskee asiakasmaksulainsäädäntö, mikä taas ei koske opiskelijaterveydenhuoltoa. Näin ollen YTHS:n palvelut ovat opiskelijoille käynnin yhteydessä maksuttomia, kun taas hyvinvointialueiden terveyspalveluissa on käyntikohtaisia maksuja sen lisäksi, että julkisia palveluja rahoitetaan veroilla.

On otettava myös huomioon, että koska YTHS ei tarjoa päivystyspalveluita kiireellisissä asioissa, opiskelijat käyttävät myös hyvinvointialueiden palveluita. Näin ollen kyseessä ei ole varsinainen päällekkäisyys, vaan pikemminkin osittaminen palvelun luonteen suhteen: YTHS:lle maksetaan opiskelijoiden terveyteen erikoistuneesta pitkäaikaisesta hoidosta, mutta kiireellisissä päivystysasioissa käytetään hyvinvointialueiden palveluita.

Turun Sanomien artikkelin kirjoittaja sanoi myös mahdollisen työterveyden tuottavan opiskelijoille päällekkäisiä maksuja. Sekä SYL:n että SAMOK:n edustajien mukaan tämä koskee kuitenkin vain hyvin pientä määrää opiskelijoita. ”Yleensä opiskelijat tekevät pätkätöitä ja muita määräaikaisia töitä, joihin hyvin usein ei kuuluu työterveydenhuoltoa, eli päällekkäisyys tässä koskisi suhteellisen pientä määrää opiskelijoita”, Kokkonen sanoo.

Vaikuttaisi siltä, että opiskelijoiden mielestä YTHS:n palveluita tulisi ehdottomasti parantaa ja kehittää, ja lakkauttaminen olisi suuri virhe, jota olisi hyvin vaikea peruuttaa.

Opiskelijat eivät kuitenkaan ole mielipiteiltään tai elämäntilanteiltaan täysin yhdenmukainen joukko. Turussa puhutaan YTHS:n lakkauttamisesta eduskuntavaalien alla, kun taas esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TREY vaatii YTHS-lakia uuteen tarkasteluun, jotta opiskelijoiden terveyskriisiä voitaisiin helpottaa ilman, että 9 opiskelijat joutuvat maksajiksi. III

Kuka maksaa?

Lukukausimaksukeskustelussa esitetään nyt tulosidonnaista takaisinmaksun mallia.

Onko Suomen ilmainen korkeakoulutus tulossa tiensä päähän?

Teksti MIIRA PARHIALA Kuvitus KARISSA LAINE

11

L

ukukausimaksut puhuttavat jälleen.

Keskustelu heräsi viime joulukuussa, kun valtiovarainministeriö (VM) esitti lukukausimaksujen käyttöönottoa korkeakoulujärjestelmän rahoituksen tukemiseksi.

Ministeriö maalailee muistiossaan lukukausimaksuista varsin valoisan kuvan. Korkeakoulujen resurssit lisääntyisivät, korkeakoulupaikat kohdentuisivat paremmin niistä hyötyville opiskelijoille ja opintojen eteneminen nopeutuisi.

VM:n puheenvuoron jälkeen

Vuosikymmenten vääntö

1930–1966

Itä-Suomen yliopiston, Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtorit kertoivat Ylelle olevansa valmiita harkitsemaan lukukausimaksuja korkeakouluihin.

Myös Opetusalan ja Sivistystyön Työnantajayhdistys ry Sivista sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat pitäneet koulutuksen maksullisuutta yhtenä vaihtoehtona koulutuksen rahoitukseen. Sivista on puhunut erityisesti toisen tutkinto-ohjelman maksullisuuden puolesta. OKM:n esityksessä kyse taas on siitä, että ministeriö ei puhu ilmaisen koulutuksen puolesta, vaan esittää reunaehtoja mahdolliselle maksulliselle koulutukselle.

Vuosina 2011–2019 koulutuksen rahoituspohjaa supistettiin noin kahdella miljardilla eurolla. Kuluneella hallituskaudella koulutuksen pysyvää rahoitusta on kasvatettu noin 500 miljoonalla eurolla. On selvää, että rahoitusta tulee kasvattaa vastaisuudessakin, jos korkeakoulutettujen määrää halutaan lisätä ja koulutuksen laatu turvata.

Ongelmaksi muodostuu tässäkin

1968

Tampereen yliopistoa edeltänyt Yhteiskunnallinen korkeakoulu perii lukukausimaksuja.

Vain yksityiset yliopistot saavat periä maksuja, joka aiheuttaa eriarvoisuutta.

Ylioppilaskunta julistaa maksulakon.

1974

talouspoliittisessa kysymyksessä se, mistä rahat kerätä. Voi olla, että opiskelijoiden tuista ei kehdata inflaation kourissa enää leikata, mutta voitaisiinko opiskelijat napata rahoitustalkoisiin mukaan lukukausimaksujen muodossa?

Tämä kysymys huolestuttaa Suomen ylioppilaskuntien liittoa (SYL).

"Rahoituksen lisäämisen painetta on korkeakoulukentällä todella paljon. Olemme huolissamme, että sittemmin hallitusohjelmaneuvotteluissa joku lähtee edistämään lukukausimaksuja", SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyä sanoo.

LUKUKAUSIMAKSUT eivät ole koulutus-

politiikan kentällä uusi keskustelunaihe. Lukukausimaksuja on väläytelty yhdeksi koulutuksen rahoitusmahdollisuudeksi aina 1990-luvun lama-ajoilta lähtien. Tuolloin opetusministeriö ilmoitti aikomuksesta ottaa käyttöön lukukausimaksut ja opiskelijat protestoivat tätä esitystä mielenosoituksin. Joulukuussa 1992 eduskunnan käsittelyä odotti lamabudjetti, josta ei päästy yhteisymmärrykseen.

1992–1993

Maksut poistetaan ja yliopisto muuttuu valtion yliopistoksi.

Elokuussa Opetusministeriö ilmoittaa aikomuksesta ottaa käyttöön lukukausimaksut, jotka olisivat suurudeltaan 500 markkaa (84 euroa). Maksuja esitetään paitsi yliopistoihin, myös lukioihin ja ammattikouluihin.

Syksyllä opiskelijajärjestöt osoittavat mieltään lukukausimaksuesityksestä.

Joulukuussa lamabudjetti odottaa eduskunnan käsittelyä. Budjetista ei päästä yhteisymmärrykseen.

Hallituksen esitys toimii väliaikaisena budjettina. Esitykseen sisältyy lukukausimaksujen käyttöönotto 1.1.1993 alkaen niille, jotka ylittävät opinnoissaan tavoiteajan sekä niille, jotka suorittavat kahta tutkintoa.

4.12. SYL valittaa lukukausimaksuja puoltavasta päätöksestä oikeuskanslerille vedoten muun muassa hallitusmuotoon, tasa-arvolakiin ja YK:n ihmisoikeussopimuksiin.

30.12. Oikeuskansleri puoltaa SYL:n kantelua. Lukukausimaksut torpataan kaksi päivää ennen niiden käyttöönottoa.

Tämän vuoksi hallituksen esitys toimi väliaikaisena budjettina.

SYL valitti hallituksen esityksen lukukausimaksuista oikeuskanslerille, joka puolsi kantelua. Näin lukukausimaksuilta vältyttiin myös 1990-luvun laman kourissa. Rättyän mukaan SYL:n ja opiskelijajärjestöjen aktiivisuus on myöhemminkin estänyt lukukausimaksujen käyttöönottoa Suomessa.

Viimeksi painavaa keskustelua lukukausimaksuista on käyty vuonna 2016, kun suomalaiset korkeakoulut ottivat käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lakimuutoksen myötä. Useat opiskelijajärjestöt vastustavat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja ja ovat esittäneet niistä luopumista.

Opiskelijoiden keskuudessa on herännyt huoli siitä, voisiko maksullisuus koskettaa tulevaisuudessa myös suomalaisia: alkaako lukukausimaksuissa hiljainen kehityskulku kohti tilannetta, jossa koulutuksen maksuttomuus ei enää olekaan suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakivi?

2010 2010-luvulla lukukausimaksukeskustelu kiihtyy jälleen. Aihe on esillä erityisesti vaalien alla. SYL toimii aktiivisesti lukukausimaksuja vastustavana tahona.

"RAHOITUKSEN LISÄÄMISEN PAINETTA ON KORKEAKOULUKENTÄLLÄ TODELLA PALJON. OLEMME HUOLISSAMME, ETTÄ HALLITUSOHJELMANEUVOTTELUISSA JOKU LÄHTEE EDISTÄMÄÄN LUKUKAUSIMAKSUJA." HEIDI RÄTTYÄ SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija

Huolen taustalla on ajatus siitä, millaiseen pisteeseen lukukausimaksujen kerääminen voisi johtaa. Esimerkiksi Englannissa otettiin 1990-luvun lopussa käyttöön melko vaatimattomat lukukausimaksut. Alemman tutkinnon opiskelijoilta perittiin 1000 puntaa lukuvuodessa. Lukukausimaksut eivät koskettaneet tuolloin vähävaraisia.

Nykyisin lukukausimaksut ovat Englannissa 9250 puntaa, eli reilu 10 000 euroa lukuvuodessa. Ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksujen suuruus vaihtelee esimerkiksi alasta riippuen 20 000–40 000 punnan välillä. Melkein kymmenkertainen korotus lukukausimaksuihin ei ole suinkaan tapahtunut kertarykäyksellä, vaan korotuksia on tehty

2016 EU/ETA -alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta aletaan periä lukuvuosimaksuja.

asteittain.

Opiskelijoiden oloja on kiperöittänyt Englannissa myös tukien leikkaus. Vuonna 2016 konservatiivihallitus poisti opintorahan kaikilta opiskelijoilta. Opintorahan sijasta opiskelijat voivat nostaa lainaa, jonka suuruuteen tosin vaikuttavat vanhempien tulot. Englannissa lukukausimaksut ovat johtaneet siihen, että valtion rahoituksen osuus yliopistojen kokonaisrahoituksessa on pienentynyt.

Englannin tilannetta käytetään lukukausimaksukeskustelussa usein varoittavana esimerkkinä. Asiasta ei olla kuitenkaan yksimielisiä: esimerkiksi Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan lukukausimaksut Englannissa eivät ole johtaneet heikommista sosioekono-

2022 Joulukuussa valtiovarainministeriö esittää opinto- ja lukukausimaksujen perimisen mahdollistamista korkeakouluille nykyisen perusrahoituksen lisäksi.

13

“YKSI TAPA, JOKA ON KANSAINVÄLISESTI KÄYTÖSSÄ, ON JÄLKIKÄTEEN MAKSETTAVA TULOSIDONNAINEN TAKAISINMAKSU.” ALEKSI KALENIUS Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies

mista taustoista tulevien nuorten korkeakouluopiskelun supistumiseen. ”Maltillinen maksu, esimerkiksi 2 000 euroa vuodessa eli 12 000 kuudessa vuodessa, ei ole suuri ”omavastuu” opetuksen aiheuttamista kustannuksista. Korkeakoulusta valmistuvien elinkaaritulot ovat keskimäärin useita satojatuhansia euroja suuremmat kuin niillä, jotka jäävät toisen asteen koulutuksen varaan”, Vihriälä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan (HS 4.3.2023).

Vihriälä kannattaa kirjoituksessaan tulosidonnaista takaisinmaksun mallia. ”Jos maksuun kytketään automaattinen laina, jonka takaisinmaksu riippuu valmistuneen tulotasosta, taakka jää pieneksi tai nollaan myös keskimääräistä pienempiä tuloja ansaitseville korkeakoulutetuille.”

HELSINGIN YLIOPISTON valtiotieteelli-

sen tiedekunnan ainejärjestöjen edustajien mielipidekirjoituksessa (HS 1.3.2023) taas todetaan, ettei korkeakoulujen lukukausimaksujen periminen olisi perusteltua eikä takaisi tasa-arvoisempaa opiskeluun pääsyä tai laadukkaampaa koulutusta. Kirjoituksessa esitetään vastaväitteitä VM:n virkamiespuheenvuoroon, jossa lukukausimaksuja perusteltiin esimerkiksi seuraavasti: ”Koska korkeakoulutukseen osallistuvat keskimäärin muuta väestöä hyväosaisemmat ja korkeakoulutus todennäköisesti madaltaa yksilön työttömyysriskiä ja kasvattaa ansioita, opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen rahoitukseen olisi perusteltua.”

Rättyän mukaan tämänhetkisessä lukukausimaksukeskustelussa on poikkeavaa aiempaan verrattuna esimerkiksi se, että myös opetus- ja kulttuuriministeriön helmikuussa julkaistussa virkanäkemyksessä vihjattiin korkeakoulutuksen maksullisuudesta yhtenä vaihtoehtona.

”Koulutusviennin mahdollisuudet sekä tarve julkisten koulutusresurssien tehokkaaseen kohdentamiseen tekevät tarpeelliseksi tarkentaa kansallisia linjauksia koulutuksen maksullisuudesta. — Jos maksullisuutta tuodaan esimerkiksi korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, se tulee tehdä tavalla, joka edesauttaa yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista", OKM:n virkanäkemyksessä esitetään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius täsmentää, että OKM ei ehdota VM:n tapaan suoraan, että lukukausimaksut tulisi ottaa käyttöön.

Sen sijaan virkamiesnäkemyksessä asetetaan vain reunaehdot mahdollisille lukukausimaksuille. ”Jos sellaisia malleja otetaan käyttöön, niiden pitäisi edesauttaa erilaisista taustoista tulevien hakeutumista koulutukseen”, Kalenius toteaa.

Millaisia sitten ovat ne lukukausimaksumallit, jotka edesauttaisivat yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista? ”Yksi tapa, joka on kansainvälisesti käytössä, on jälkikäteen maksettava tulosidonnainen takaisinmaksu.”

TULOSIDONNAISESSA takaisinmaksus-

sa opiskelija maksaisi opinnoistaan valmistumisen jälkeen. Maksun suuruus riippuisi tällöin tulotasosta – aivan kuten progressiivisessa verotusjärjestelmässä, jossa hyvätuloinen maksaa esimerkiksi koulutukseen kerättäviä veroja pienituloista enemmän. Miten tulosidonnainen takaisinmaksu ja Suomen progressiivinen verotusjärjestelmä siis eroavat toisistaan? ”Ne eivät välttämättä eroa toisistaan paljoakaan. Se riippuu pitkälti siitä, minkä tyyppisestä progressiivista järjestelmästä puhutaan. Nyt ei ole saatavilla empiriaa siitä, kuinka suu-

rilta osin korkeakoulutetut maksavat itse oman koulutuksensa kustannukset”, Kalenius pohtii.

Rättyä ei näe mitään lukukausimaksumallia varteenotettavaksi keinoksi. Hänen mukaansa pienelläkin lukukausimaksulla tai lainalla katettavalla mallilla on negatiivinen vaikutus esimerkiksi pienituloisten korkeakouluttautumiseen. ”Kaikista tasa-arvoisin ja yhdenvertaisin tapa järjestää korkeakoulutus on maksuton koulutus. Se mahdollistaa sen, että myös matalista sosioekonomisista taustoista tulevat nuoret pystyvät myös kouluttautumaan”, Rättyä toteaa.

Vaikka korkeatkin tahot suosittelevat tai myötäilevät lukukausimaksujen käyttöönottoa, selviää suomalaisen koulutuksen rahoituksen lähitulevaisuus vasta tulevalla hallituskaudella. III

Korkeakoulutuksen maksuttomuus puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa 2023 » Keskusta linjaa vaaliohjelmassaan, että tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava maksutonta jokaiselle suomalaiselle. » Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa esitetään, että korkeakoulutuksen on oltava opiskelijoille maksutonta.

Lisäksi vasemmistoliiton ohjelmassa mainitaan, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista on luovuttava. » Vihreät kertovat vaaliohjelmassaan puolustavansa korkeakoulutuksen maksuttomuutta. » RKP takaisi jatkossakin maksuttoman yliopistokoulutuksen. » Kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten ja KD:n eduskuntavaaliohjelmissa ei esitetä näkemyksiä korkeakoulutuksen maksuttomuudesta.

15

Kandi – haluatko opiskelijaksi USA:han?

Uuden maisteriohjelman stipendihaku avoinna 27.2.-16.5.2023

Lisätietoa apurahasta fulbright.fi Grant Programs to U.S. Grants for Master’s Studies

Oletko suorittanut tai suorittamassa kandidaattivaiheen opinnot lähiaikoina? Haluatko opiskella maisteriksi Yhdysvalloissa arvostetussa Fulbright-ohjelmassa? Hankkia elämänkokemusta, verkostoja ja omakohtaista näkemystä kansainvälisessä ympäristössä?

Idmanin säätiö ja Fulbright Suomi -säätiö mahdollistavat pirkanmaalaisille opiskelijoille täyden apurahan maisterintutkinnon suorittamiseksi USA:n huippuyliopistossa. Apuraha voi olla jopa 140 000 USD suuruinen ja se myönnetään 1-4 hakijalle vuonna 2024 alkaviin opintoihin.

Ensimmäinen haku alkaa 27.2.2023 ja kestää 16.5.2023 asti.

Valintapäätökset tehdään syyskuun puoliväliin mennessä.

FULBRIGHT FINLAND FOUNDATION

Yksi meistä – tietääkseni.

Jos olet opiskellut tai työskennellyt Tampereen yliopistossa tai sen edeltäjissä, olet alumni.

Tutustu alumnitoimintaamme osoitteessa tuni.fi/alumni ja löydä oma tapasi olla mukana.

Howy Jacobs

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

SISÄTUNTEMUS ESKO NIEMINEN Kirjoittaja haahuilee edelleen päivittäin.

"Viivyttely."

KATARIINA RANNE Energiatekniikka 3. vuosi

M A A I L M A A P A R E M P A A

VIIVI LAIHO Politiikan tutkimus 1. vuosi

K

un sinulta kysyttiin lapsena, mikä haluat olla isona, mikä oli vastauksesi?

Omat vaihtoehtoni olivat perinteistäkin perinteisemmät poliisi tai rekkakuski, koska haalarit ja autot mitä ilmeisimmin kiinnostivat. Haalarit lopulta sainkin, ja myöhemmin filosofian maisterin tutkinnon myötä pätevyyden tehdä kaikkea ja en mitään. Seurasi hetki haahuilua ja limboa. Päädyin lopulta yliopistolle työhuoneeseen, vastaamaan hyvin yksinkertaiseen kysymykseen: mikä ihme saa ihmisen valitsemaan niinkin masokistisen uran kuin tieteen tekeminen?

Omassa tapauksessani tilaisuus teki varkaan (tai tutkijan). Hyvä maisteriohjelma antaa eväät ja kiinnostuksen tieteen tekemistä kohtaan, ja omassa maisteriohjelmassani tätä painotettiin juuri sopivasti. Ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen olikin tutkijana eräässä projektissa, johon en olisi tarttunut ilman gradun tekemisestä jäänyttä pientä ”onhan tää nyt ihan kivaa” -ajatusta takaraivossa.

Toinen pointti on akateeminen vapaus. Omien ambitioiden jahtaaminen on tieteen parissa helppoa, ja tutkimusta voi tunnetusti tehdä ai-

T E K E M Ä S S Ä

"Osaan levittää mun lapaluut sivuille."

Ai sä oot joku tutkija?

O L L A

SALLA TOIVIAINEN Valtio-oppi 2. vuosi

S A A

"Kvantisuperpositiotarinointi."

heesta kuin aiheesta. Työtä saa tehdä joustavasti ja omalla tavallaan, eikä spatiaalinen ulottuvuus sido muualle kuin työhuoneeseen (niin pitkään kuin Tampereen yliopisto katsoo ihmisten sellaista tarvitsevan).

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä on kaunis ideaali siitä, että saa olla tekemässä parempaa maailmaa.

Kornit ja höttöiset motivaatiot ovat erottamaton osa intohimoammatteja, mutta itse näkisin tieteellä olevan edelleen samanlaista potentiaalia kuin vaikkapa Charles Darwinin aikaan. Uteliaisuus ja kiinnostus maailmaa ja sen ilmiöitä kohtaan vievät ihmiskuntaa eteenpäin, ja sille pohjalle on hyvä perustaa esimerkiksi 50 vuoden uraputki.

Mainitut syyt ovat kuitenkin vain mahdollisuuksia muiden joukossa, ja syitä tehdä tiedettä on lopulta yhtä paljon kuin tutkijoitakin. Vaikka rahoitus ja tieteen aseman jatkuva kyseenalaistaminen ovat kysymysmerkkejä, kannustan silti jokaista tutkimaan itseään ja pohtimaan, osuisiko joku ilmiö niin lähelle sydäntä, että siitä voisi harkita kirjoittavansa artikkelin. Tai vaikka väitöskirjan. III 17

KISSA PÖYDÄLLE Tampereen yliopistossa opiskelee vajaat parikymmentä ukrainalaista vaihto-opiskelijaa.

He haluavat saada äänensä kuuluviin.

Teksti MARIA MUILU Kuvat EELIS BERGLUND

EN THIS ARTICLE IS ALSO AVAILABLE IN ENGLISH AT VISIIRILEHTI.FI

19

K issat ovat Suomessa suurempia kuin Ukrainassa.

Maryna Shahovan taivastelu saa minut pohtimaan, ovatko suomalaiset kissat todella suurempia kuin ukrainalaiset lajitoverinsa. Mistähän ero johtuu?

Tarkemmalla tarkastelulla toteamme, että kissakahvilan Hugo taitaa vain olla poikkeuksellisen tuhti yksilö. Ehkä kissat ovat yleensä samankokoisia.

Maryna Shahova, Kateryna Steshenko ja Mariia Mykhailenko ovat ukrainalaisia vaihto-opiskelijoita Tampereen yliopistossa. Olemme sopineet tapaamisen kissakahvilaan, koska kaikki kolme ovat vannoutuneita kissaihmisiä. Shahova ja Mykhailenko lyövät kättä päälle sen merkiksi, etteivät he edes pidä koirista. Paitsi huskyista. Ja corgeista. Ja mopseista.

Mykhailenko tuli Suomeen ensimmäisenä. Hän saapui syyslukukaudella, Steshenko ja Shahova seurasivat vuodenvaihteessa. He eivät tunteneet toisiaan etukäteen, vaikka tulevat samasta yliopistosta. Shahova opiskelee sosiaalityötä, Steshenko tietojenkäsit20 telytieteitä ja Mykhailenko sosiologiaa. Heidän

kotiyliopistonsa Ukrainassa on National University of Kyiv-Mohyla Academy (KMA). Kampus näyttää kuvissa pramealta, pilarit raidoittavat julkisivua.

Suomessa kaikki kolme asuvat Hervannassa. Shahovan mielestä Hervanta on vähän outo paikka asua.

Onko se erillinen kylä vai osa Tamperetta?

Mykhailenko yllättyi kaupungin luontonäkymistä. ”Äitini kysyi, asunko metsässä. Sanoin, että se on Tampere”, Mykhailenko sanoo.

Tampereen yliopistolla on KMA:n lisäksi Ukrainassa kaksi Erasmus-partneriyliopistoa, molemmat niistä Kiovassa. Sää on siellä tähän aikaan vuodesta melko samanlainen kuin Tampereella. Muutama miinusaste ja märkää lunta. Kaupat ja kahvilat ovat auki. Ilmahälytykset ujeltavat yhä useimpina päivinä.

TAMPEREEN yliopistossa on helmikuun puolivälissä kirjoilla 16 ukrainalaista vaihto-opiskelijaa. Ukrainalaisia perustutkinto-opiskelijoita on vähemmän kuin viisi ja tohtoriopiskelijoita kuusi.

Kaikki Suomen korkeakoulut ovat

lisäksi myöntäneet erillisen opinto-oikeuden Ukrainasta lähteneille opiskelijoille. Esimerkiksi avoimen yliopiston opintoja voi tällöin suorittaa ilmaiseksi. Tällaisen tutkintoon johtamattoman koulutuksen opiskelijoita oli helmikuussa Tampereen yliopistossa 23.

Luvut ovat pieniä. Ukrainasta paenneiden ja tilapäistä suojelua Suomesta saaneiden määrät ovat huomattavasti suuremmat.

Maahanmuuttoviraston mukaan helmikuun puoliväliin mennessä tilapäisen suojelun hakemuksia oli tullut vireille Ukrainan kansalaisilta yli 49 000 kappaletta. Sisäasiainministeriön arvio on, että Suomeen voi vuonna 2023 tulla 30 000–40 000 ukrainalaista hakemaan kansainvälistä suojelua. ”Korkeakoulutuksen puolella tilanne ei ole ihan sama”, sanoo Tampereen yliopiston kansainvälisen opiskelun ja integraation tuen päällikkö Joanna Kumpula.

Ukrainalaisten opiskelijoiden määrä vaihtelee. ”Joissain tilanteissa opiskelijat ovat palanneet kotiin vähän aikaisemmin, koska sodan aikana on ollut tilanteita, jolloin on tuntunut, että voisi olla helpompi asua kotona.”

Ensimmäisellä lukukaudellaan Suomessa Mykhailenko tunsi syyllisyyttä. ”Olin turvassa, mitään ei voisi tapahtua minulle täällä. Jätin perheeni ja ystäväni, jotka ovat vaarallisissa olosuhteissa. Mietin, miten voin jatkaa opiskeluja, miten voin käydä bileissä, miten voin olla onnellinen, kun tilanne Ukrainassa on sellainen.”

Ensimmäisinä kuukausina hän tunsi olevansa jähmettynyt. ”En tiennyt, onko minulla lupa olla onnellinen.”

Muut samaistuvat. Shahova sanoo, että hän tuntee Suomessa pelkoa joskus enemmän kuin kotona Ukrainassa. Hän kävi kotimaassaan ensiapukurssin, ja valmiudet auttamiseen tuovat mielenrauhaa. ”Ukrainassa tiedän, että voin aut-

Kateryna Steshenko, Mariia Mykhailenko ja Maryna Shahova ovat vannoutuneita kissaihmisiä.

"EN TIENNYT, ONKO MINULLA LUPA OLLA ONNELLINEN." MARIIA MYKHAILENKO

taa vaikkapa ystäviäni tai naapureitani, jos heille sattuu jotain. Täällä en pysty auttamaan heitä.”

Kevätlukukaudella syyllisyyden tunteet ovat antaneet tilaa omaan elämään keskittymiselle. ”Oma yliopistoni ja vaihtoyliopistoni antoivat minulle tämän mahdollisuuden hankkia kokemuksia, saada uusia ystäviä ja levittää tietoisuutta Ukrainan tilanteesta”, Mykhailenko sanoo.

VIIME keväänä Joanna Kumpulalla oli

tiimissään henkilö, joka selvitti, millaisia palveluita saatettaisiin tarvita ukrainalaisten opiskelijoiden tukemiseksi. Venäjän hyökkäyksen jälkeen

ensimmäiset opiskelijat saapuivat Ukrainasta Tampereelle pääsiäisen aikaan.

Ukrainan kielen osaamista tiimissä ei ole, mutta venäjän kielen taitaja löytyy. Opiskelijat tietävät tukihenkilöiden yhteystiedot.

Yhteisönä opiskelijat on otettu hyvin vastaan, Kumpula sanoo. Opiskelijat ovat antaneet palautetta, että heidät on huomioitu hyvin ja he ovat viihtyneet. Tukea rakentaessa on pyritty huomioimaan erilaiset tarpeet. ”Emme ole rakentaneet suurta koneistoa, koska heitä ei ole paljon.”

Tampereen kaupunki perusti keväällä ukrainankielisen kriisitukipisteen. Se oli tärkeä väylä Suomessa jo olleiden opiskelijoiden ensimmäisten tuntemusten purkamiseen sodan alettua.

Kaikki Euroopan unionin valtiot ovat lupautuneet myöntämään jokaiselle Ukrainasta tulevalle tilapäisen suojelun vuodeksi. Suojelu jatkuu nyt automaattisesti toisella vuodella.

21

Kissakahvilassa vaihto-opiskelijat kiittelevät Tampereen yliopistossa erityisesti tuutorointia, kivaa opiskelija-asuntoa ja muiden opiskelijoiden ystävällisyyttä.

Shahova on kuitenkin selvästi pettynyt siihen, että Tampereen yliopisto ei tarjonnut tiloja Ukrainaa tukevan näyttelyn järjestämiseen. ”On monimutkaista sanoa, että koemme olomme täysin tervetulleiksi.”

Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu sanoo, että näyttelystä kieltäytymisen taustalla olivat käytännön syyt. Pyyntö näyttelytilan saamiseen tuli myöhään, ja kaavaillut päivämäärät olisivat osuneet perioditauolle. Järjestäjät löysivät projektille uuden näyttelytilan Tullintorilta.

Shahova laittaa kuitenkin minulle viestiä vielä pari viikkoa haastattelun jälkeen.Yliopisto onkin suostunut näyttelyn järjestämiseen. Paikka päätetään pian.

Maryna Shahova on ollut järjestämässä valokuvanäyttelyä sodassa kuolleiden ukrainalaisopiskelijoiden muistoksi.

Projekti, johon näyttely kuuluu, on nimeltään Unissued Diplomas. Näyttelyssä asetetaan esille 36 tutkintotodistusta opiskelijoilta, joiden opinnot jäivät hyökkäyssodan syttymisen takia kesken. He eivät koskaan saaneet tutkintoaan loppuun, koska kuolivat sodassa.

Osa heistä opiskeli samassa yliopistossa kuin Shahova, Mykhailenko ja Steshenko. Kuolleet opiskelijat olivat heitä nuorempia, noin 19–21-vuotiaita. Osa oli asevoimissa, osa vapaaehtoisia, osa siviilejä.

Näyttelyssä ovat tutkintotodistusten lisäksi esillä heidän kuvansa ja lyhyet elämäntarinansa.

Näyttelyn lahjoituksista kerätyt tuotot ohjataan KMA:n järjestön kautta sodan vaikutusten keskellä eläville opiskelijoille ja heidän perheilleen.

Projektin tarkoitus on lisätä tietoisuutta sodan vaikutuksista ihmisten elämään. ”Tarkoituksena on näyttää, miltä se tuntuu meistä. Kun olen kertonut suomalaisille, että olen Ukrainasta, he ovat olleet ehkä hämillään, kun eivät ole tienneet, mitä sanoa”, Steshenko sanoo.

Shahova sanoo, että oudointa on tajuta, että suurin osa ihmisistä ei ajattele sotaa. Se sattuu. ”Projekti on niille opiskelijoille, jotka ovat jo kuolleet. Omia läheisiäni on kuollut.”

Pidämme pienen tauon, noudan servettejä. Kissat torkkuvat.

"OUDOINTA ON TAJUTA, ETTÄ SUURIN OSA IHMISISTÄ EI AJATTELE SOTAA. SE SATTUU." MARYNA SHAHOVA

Kissoja kisutellaan samalla tavalla suomeksi ja ukrainaksi: kis kis.

IHMISET kutsuvat kissoja lähemmäksi

samanlaisella äänteellä sekä suomeksi että ukrainaksi: kis kis. Shahova huomauttaa, että joskus kun hän kävelee Hervannassa kotiin myöhään illalla, vanhat miehet kutsuvat myös häntä samalla tavalla. Kis kis.

Se ei saa hänen oloaan varsinaisesti turvattomaksi, koska Duon liepeillä pyörivät vanhat miehet näyttävät häntä heikommilta. Catcalling on kuitenkin epämukavaa. ”Sitä tapahtuu varmaan jokaisessa maassa.”

Suhtautuminen pelottavina pidettyihin asioihin on sodan myötä ehkä muuttunut. Kun kolmikko oli reissussa Kööpenhaminassa, hostellissa alkoi palohälytys. ”Emme kuulleet sitä, koska olemme tottuneet hälytyksiin. Mitä meil-

Steshenko ei enää kuullut ilmahälytyksiä. Suhtautuminen hälytyksiin arkipäiväistyi.

Mykhailenkon kissa asuu perheen luona Kiovassa. Kehräys ja pörröinen turkki lievittävät stressiä.

23

le voisi täällä edes tapahtua, pommitus?”, Mykhailenko sanoo ja nauraa.

Ehkä pommikin voisi tulla, mutta tuskin.

Viranomaiset käskivät kaikki ulos hostellista. Jotkut juoksivat ulos paniikissa ja puolialasti, ukrainalaiset eivät.

He pakkasivat tärkeät tavaransa rauhallisesti ja siirtyivät ulos.

He tietävät, miten hälytyksen sattuessa toimitaan. Mykhailenko luettelee ohjeet ulkomuistista. ”Pysy rauhallisena. Laita tärkeät dokumentit, läppäri ja rahat laukkuun ja mene ulos. Olemme toistaneet sitä todella monta kertaa. Kiovassa saattoi olla ilmahälytyksiä kolme tai neljä kertaa päivässä.”

Kaikilla kolmella on puhelimissaan sovellukset, jotka ilmoittavat ilmahälytyksistä Ukrainassa. Sovelluksen näkymässä on pitkä lista hälytysten alkamis- ja päättymisaikoja.

Haastattelupäivänä ilmahälytyksiä on ollut Kiovassa kaksi. Kello on kaksi iltapäivällä.

Shahova unohti poistaa sovelluksen tullessaan Suomeen. Sovelluksen hälytys on todella kovaääninen. ”Olin junassa, kun ilmahälytykset alkoivat Lvivissä. Puhelimeni alkoi huutaa, ja muut matkustajat katsoivat, että mitäs hittoa.”

Nykyään hälytyksen äänenvoimakkuutta voi muuttaa, Steshenko huomauttaa. Kun hän oli Ukrainassa, hän seurasi pelkästään sovelluksen hälytyksiä. Steshenko ei enää oikeastaan edes kuule ilmahälytyksiä, koska asui niin lähellä hälytystornia.

Vaikka suhtautuminen hälytyksiin on arkipäiväistynyt, sodan äänet ovat jättäneet jälkensä. Mykhailenko ei voi enää nukkua ilman kuulokkeita ja melatoniinia. ”Olin Kiovassa ja läheinen kylä oli vallattu. Kuukausien ajan kuulimme jatkuvasti pommituksia ja muita sodan ääniä. Etenkin helmi- ja maaliskuussa venäläiset tekivät hyökkäyksiä yöaikaan. En pysty nukkumaan ilman kuulokkeita, koska kuulen kaiken.”

Shahova on tottunut nukkumaan pommitusten äänien keskellä. Hän asui lähellä Butšaa ja Irpiniä. ”En täysin tiennyt, mitä siellä ta-

pahtuu. Ajattelin, että ne ovat kaukana, ja voin mennä nukkumaan turvallisesti. Toisinaan pommitukset olivat todella äänekkäitä.”

Joinakin öinä Shahova heräsi todella kovaäänisiin räjähdyksiin. Hän kysyi äidiltään, mitä tapahtui. Äiti vastasi: ei mitään. ”Tajusin, että äänet olivat vain päässäni. Sitä kesti ehkä kuukauden.”

MUUT opiskelijat ovat olleet pääosin

ystävällisiä. Suomalaiset saattavat kuitenkin olla myös tökeröjä ja tietämättömiä. Kun Mykhailenko kerran oli Tampereella yökerhossa, joku tuli kysymään häneltä, oliko sota jo loppunut Ukrainassa. Olihan ukrainalainen Mykhailenko klubilla tanssimassa ja näytti iloiselta – ehkä ilouutinen oli vain mennyt kysyjältä ohi! ”Mietin, että et voi olla tosissasi. Odotatko minun itkevän 24/7 vai mitä ihmettä?”, Mykhailenko sanoo.

Muut myötäilevät. On kuluttavaa olla jatkuvasti shokissa. Välillä täytyy vain elää.

Sodasta on tullut myös mediassa normaalia, Shahova pohtii. Uudet ja shokeeraavat asiat kiinnostavat ihmisiä. Jos kuolinluvuista kuulee uutisissa joka päivä, niistä voi lopulta tulla vain numeroita.

Mykhailenkon sydäntä lämmittää huomata, jos joku on selvästi hyvin perillä Ukrainan tilanteesta. Hänelle on tärkeää, että ihmiset ovat kiinnostuneita Ukrainasta ja seuraavat uutisia. ”Sota ei ole tylsä tv-sarja, jonka voi kääntää pois päältä, jos kyllästyy.”

Tampereen yliopiston yhteistyö Venäjän ja Valko-Venäjän organisaatioiden ja instituutioiden kanssa on jäädytetty. Joanna Kumpula arvelee, että yhteistyö tulee pysymään jäässä jonkin aikaa sodan päättymisen jälkeenkin.

Jäädytys tarkoittaa sitä, että valtioiden välillä ei enää tapahdu minkäänlaista liikkuvuutta opiskelijoiden eikä henkilökunnan suhteen. ”Meillä totta kai on venäläisiä opiskelijoita, mutta he ovat perustutkinto-opiskelijoita. He ovat saaneet opinto-oikeuden Suomesta omilla

”SOTA EI OLE TYLSÄ TV-SARJA, JONKA VOI KÄÄNTÄÄ POIS PÄÄLTÄ, JOS KYLLÄSTYY.” MARIIA MYKHAILENKO

Vaikka sota on yhä käynnissä, koulutusmaailmassa puhutaan jo jälleenrakentamisen vaiheesta.

meriiteillään ja jatkavat opintoja kuten ennenkin”, Kumpula sanoo.

Myös uudet yksityishenkilöt voivat yhä hakeutua kaikkiin Suomen korkeakouluihin. EU on kuitenkin asettanut sanktioita, ja sanktiolistat tarkistetaan jokaisen uuden opiskelijan kohdalla.

Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa on kestänyt yli vuoden verran. Vaikka sota on yhä käynnissä, koulutusmaailmassa puhutaan Kumpulan mukaan jo jälleenrakentamisen vaiheesta. Katseet kohdistuvat jo siihen, miten yhteistyötä voidaan jatkaa sodan päättyessä.

Sadat koulurakennukset ovat tuhoutuneet täysin. Yhtenä konkreettisena toimena Tampereen yliopiston arkkitehtipuolella on perustettu eri-

tyinen koulutusmoduuli, joka keskittyy jälleenrakentamiseen. ”Halu auttaa ja tukea on ollut kova.”

Kumpulan mukaan Tampereen yliopisto on jo käynyt keskusteluja ukrainalaisten partneriyliopistojen kanssa. Kaikissa keskusteluissa näkemykset painottuvat vahvasti siihen, miten yhteistyöllä voidaan tukea ukrainalaista korkeakouluyhteisöä.

Yksi tärkeä viesti partneriyliopistoilta on ollut aivovuodon välttäminen. Pelkona on, että sodan aikana maasta lähteneet ukrainalaisopiskelijat jäävät ulkomaille ja Ukraina jää vaille osaamista. ”Tärkeintä on etsiä keinoja tukea sitä, että opintojen keskeytyessä ukrainalainen tutkinto saadaan loppuun”, Kumpula sanoo.

25

Steshenko, Shahova ja Mykhailenko palaavat Ukrainaan kesän alussa.

Opinnot jatkuvat heti, koska heidän kotiyliopistossaan lukukausia on kolme. Kaikilla kolmella on edessään paljon kursseja ja projekteja. Shahova haluaisi jossain vaiheessa mennä uudelleen vaihtoon, mutta ei vielä tiedä, mihin maahan. Steshenkolla on kesällä käytännön harjoittelu ja paljon kurssitöitä.

Mykhailenko pääsee takaisin kissansa luo. Kissan nimi on Masya, pieni.

“Kehräys ja pörröinen turkki auttavat lievittämään stressiä ja unohtamaan kaikki ongelmani ainakin hetkeksi. Nyt Masya asuu perheeni kanssa Kiovassa. Hän on hyvissä käsissä, joten en ole huolissani.” III

LOPPUTYÖN SANKARIT

Teksti & kuvat SAARA PELTOLA

"URHEILUMARKKINOIHIN TYÖ RAJAUTUI KOHDEYRITYKSEN TARPEIDEN TAKIA."

Diplomityö selvitti, miten yritys voisi parantaa urheilumarkkinoiden liiketoimintaansa – ”Opin, ettei työlle kannata asettaa liian tiukkoja raameja.”

A

tte Ilonen: ”Laitoimme työnantajan ja yliopiston ohjaajan kanssa päät yhteen, jotta keksimme hyvän diplomityöaiheen. Päädyimme urheilumarkkinoiden liiketoiminnan kehittämiseen, koska se oli sekä tieteellisesti kiinnostava että käytännöllisesti yritystä palveleva aihe.

Diplomityön tarkoituksena oli selvittää, miten datapohjaista reaaliaikaista järjestelmää voitaisiin kehittää ja minkä tekijöiden pitää olla kunnossa tällaisen järjestelmän toimimiseksi urheilumarkkinoilla. Halusin saada konkreettisen vision siitä, mitä yrityksen kannattaisi tehdä seuraavaksi.

Urheilumarkkinoihin työ rajautui kohdeyrityksen tarpeiden takia, mutta sattumalta oma kiinnostus urheiluun löytyi valmiiksi. Tutkimustani voi hyödyntää etenkin jääkiekossa ja jalkapallossa, joten oma lajikiinnostus osui sopivasti niihin.

Datapohjaisella reaaliaikaisella järjestelmällä tarkoitetaan automatisoitua datan keruuta ilman, että ihminen vaikuttaa siihen. Esimerkiksi jääkiekon televisioinnissa mietitään, näytetäänkö katsojille erän kovin laukaisija vai nopein luistelija. Minä selvitin, miten tätä jo tapahtuvaa toimintaa voidaan viedä askel eteenpäin.

En itse perehtynyt datan keruun teknisiin yksityiskohtiin, vaan yritin selvittää, miten tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa katsojille.

Toteutin työn laadullisesti ja haastattelin sekä kohdeyrityksen omia edustajia että heidän asiakkaitaan.

Haastatteluaineistoa täydensin benchmarkkaus-menetelmällä, jolla vertailin julkisista lähteistä saatavia tietoja keskenään.

Olisin halunnut enemmän haastateltavia, mutta kohdeyrityksen asiakaskunta on Suomessa pieni ja aikaa oli rajallisesti, joten piti tyytyä vähempään. Opin, ettei työlle kannata asettaa liian tiukkoja raameja, koska visio tulee muuttumaan työn edetessä.

Vaikka urheilu oli genrenä tuttu, reaaliaikaiset ja datapohjaiset markkinat olivat minulle suhteellisen vieraita. Halusin saada mahdollisimman hyvän lähtötiedon ennen empiiristä vaihetta, joten tein kirjallisuuskatsauksen täysin valmiiksi ennen haastatteluja. Se osoittautui toimivaksi tavaksi, vaikka kirjallisuuskatsauksen tekeminen oli työläin vaihe. Kun järkevän lähdeaineiston löytäminen tuntui mahdottomalta, sain vertaistukea samaan aikaan diplomitöiden kanssa kamppailevilta läheisiltä.” III

Atte Ilonen

DIPPA » OTSIKKO: "Reaaliaikaisten datapohjaisten palveluiden mahdollistaminen urheilumarkkinoilla." » MITTA: 71 sivua. » ALA: Tuotantotalous. » KAUAN KESTI? 7 kk:tta. » JÄIKÖ TRAUMOJA? "No sen verran, että en halua ainakaan seuraavaan kahteen vuoteen sitä itse lukea.

Mutta sanotaanko, että kyllä se noin puolen välin jälkeen alkoi muuttua ilon puolelle."

26

URHEILUA ERI KENTILLÄ

"KOKO MAAILMAA EI TARVITSE HAALIA TUTKITTAVAKSI."

”Prinsessakouluilla on tarkoitettu hyvää, mutta lopputulos on päinvastainen.”

– Gradu perehtyi sukupuolten tasa-arvoon jalkapalloharrastuksessa

H

Helena Hakala

GRADU » OTSIKKO: "Yhdessä jalkapallokentillä - Kokemuksia sekajoukkueissa harrastamisesta." » MITTA: 106 sivua. » ALA: Kasvatustietieteet. » KAUAN KESTI: Reilu vuosi. » JÄIKÖ TRAUMOJA? "Ei tästä traumoja jäänyt."

27

elena Hakala: ”Olen pelannut koko ikäni jalkapalloa ja huomannut, kuinka huonossa asemassa tytöt ja naiset ovat jalkapallomaailmassa. Halusin syventyä kokemaani ja herätellä keskustelua aiheesta, joten pro gradu -tutkielmani aiheeksi valikoituivat kokemukset sekajoukkueissa pelaamisesta ja niiden valmentamisesta. Aiheessa yhdistyivät myös liikunta-aiheinen kandidaatin tutkielmani ja fysioterapeuttikoulutuksen opinnäytetyöni.

Olin jo pitkään seurannut mediakeskustelua aiheen ympärillä, mutta viimeisen niitin aihevalinnalle antoi Suomen Palloliiton Frozen-jalkapallokoulun lanseeraaminen, jolla haluttiin saada lisää tyttöjä harrastuksen pariin. Erilaisilla prinsessajalkapallokouluilla on aina tarkoitettu hyvää, mutta lopputulos on päinvastainen. Tällaiset projektit luovat mielikuvia siitä, ettei tytöille voi tarjota samanlaista jalkapalloa kuin pojille.

Haastatteluaineistosta selvisi, että sekajalkapallojoukkueista on enemmän hyötyä kuin haittaa, ja lähes kaikilla oli päällimmäisinä positiivisia kokemuksia.

Haastateltavat kokivat sekajoukkueet yhdenvertaistavana kokemuksena ja tytöille fyysisesti hyödyllisenä, vaikka sosiaalisten kokemusten joukkoon mahtui myös ikäviä tilanteita. Tyttöjen haastatteluissa toistui kokemus syrjityksi tulemisesta. He olivat kokeneet fyysisiä ylilyöntejä esimerkiksi kaksinkamppailuissa pojan kanssa.

Aluksi tarkoituksenani oli kerätä vain tyttöjen kokemuksia, mutta aihetta pyöritellessä haastateltavien tarve tarkentui. Haastattelin kolme naista, kaksi miestä ja kaksi valmentajaa, joilla kaikilla oli kokemusta sekajoukkueista. Päätin käytännön syistä haastatella vain täysi-ikäisiä ihmisiä, joten pelaajat puhuivat lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistaan.

Valitsin menetelmäkseni kokemusten tutkimiseen sopivan fenomenologisen lähestymistavan. Analysoin haastatteluaineiston IPA-menetelmällä (Interpretative Phenomenological Analysis), jonka avulla etsin teemojen välisiä yhteyksiä ja muodostin niistä taulukoita. Vaikeinta tutkielman tekemisessä oli menetelmän valitseminen ja paisuneen haastatteluaineiston analysoiminen.

Tuleville lopputyön ja etenkin haastattelujen kanssa kamppaileville vinkkaisin, että vähempikin riittää.

Koko maailmaa ei tarvitse haalia tutkittavaksi.” III

24

Tekoäly, tee työni Tekoäly on edennyt pisteeseen, jossa se osaa olla avuksi opinnoissa ja tutkimuksessa.

Saako tekoälyä hyödyntää akateemisessa työssä ja opinnoissa?

Teksti MIIRA PARHIALA Kuvat CARLA LADAU

25 29

30

T

ampereen yliopisto julkaisi tammikuun lopussa ohjeistuksen tekoälysovellusten käytöstä tutkimuksessa, opetuksessa ja opiskelussa.

Yliopiston suhtautuminen tekoälypohjaisten sovellusten ja kielimallien käyttöön on myönteinen. Ohjelmien käyttö on lähtökohtaisesti sallittua, sillä kielimallit nähdään työkaluina, joita opiskelijat tulevat käyttämään myös työelämään siirtyessään. Tekoälyn käytön kieltäminen ei myöskään olisi käytännöllistä, koska käytön valvominen nähdään hankalana.

Onko yliopiston myönteisessä suhtautumisessa siis pohjimmiltaan kyse siitä, ettei tekoälyn käyttöä opinnoissa voida valvoa? ”Ei niinkään”, johtamisen ja talouden tiedekunnan koulutusvaradekaani Marko Seppänen toteaa. ”Yhteinen näkemys on, että tekoäly on tulevaisuutta.

Olisi hyvä, että kaikki voisivat pikkuhiljaa ottaa huomioon, että tällaisia työkaluja tulee niin opetuksen, tutkimuksen kuin opiskelijoidenkin käyttöön.”

Valvontakysymys liittyy siihen, että eri tiedekunnissa on itsenäisiä valvomattomia suorituksia, joissa on mahdollista hyödyntää tekoälyä. Jos opettaja katsoo, että hänen arviointinsa kannalta on tärkeää kontrolloida suoritusta, voi suoritusmuoto olla järkevää siirtää valvottuun tilaan.

Kuulostaa siltä, että perinteinen tenttiminen olisi tekemässä paluuta. Juuri, kun sitä ehti korona-aikana tottua Moodle-tenttien ja esseesuoritusten viidakkoon. ”Veikkaan, että näin saattaa lyhyellä aikavälillä käydä”, Seppänen pohtii. Hän korostaa tämän olevan vain henkilökohtainen näkemys. ”Pedagogisessa mielessä olemme löytäneet perinteistä tenttimuotoa fiksumpia tapoja mitata osaamisen näyttämistä. Siksi pedagogisesti tämä olisi askel taaksepäin, jos laajassa mitassa mennään tuohon suuntaan.”

Seppänen kuitenkin arvelee, että pidemmällä aikavälillä tullaan löytämään lisää keinoja osaamisen osoittamiseen.

Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja ohjelmien kanssa on jatkossa vain opittava elämään.

Käytännössä kuka tahansa voi siis kirjoittaa esimerkiksi esseen tekoälyavusteisesti. Tampereen yliopiston opiskelun eettisiin ohjeisiin on kuitenkin lisätty, että tekoälyn tuottaman tekstin tai ratkaisun esittäminen sellaisenaan opiskelijan omana on opintovilppiä.

Yliopisto haluaa painottaa, että opiskelijan on ilmoitettava, mikäli hän käyttää tekoälyä apuna suorituksessaan.

Se käy järkeen. Tekoälyn luoma sisältö ei ole kenenkään tuottamaa, eikä kukaan voi ottaa siitä tieteellistä vastuuta.

Lisäksi olisi epäeettistä väittää tekoälyn tuottamaa sisältöä omakseen.

KIRJOITAN kansainvälisen politiikan opintoihini oppimispäiväkirjaa, jossa päätän käyttää apuna Chat GPT -tekoälysovellusta. Teen suorituksen Maailman kriisit: ihminen ja poikkeukselliset olosuhteet –opintokokonaisuuteen.

Olen analysoinut tehtävässä Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan ja talvisodan yhtäläisyyksiä.Yhteyksiä löytyy niin historiallisten, maantieteellisten kuin humanitaaristenkin yhteyksien kautta. Lisäksi sotilaallisen voiman epäsuhta yhdistää molempia sotia. Olen käyttänyt työssäni apuna luennolla käydyn keskustelun muistiinpanoja. Keskusteluun osallistui kuusi politiikan tutkimuksen opiskelijaa.

Pohdin oppimispäiväkirjassani, löytäisikö tekoäly konflikteista joitain sellaisia yhteyksiä, joita me emme luennolla havainneet.

Chat GPT:n havainnot sotien yhtäläisyyksistä ovat lähes identtisiä ryhmämme tekemien havaintojen kanssa.

Kirjaan yhtäläisyydet kurssityöhöni ja analysoin havaitsemiani poikkeamia. ”Hämmästyttävää tässä on se, että tekoäly kykenee analysoimaan politiikan tutkimukseen liittyviä kysymyksiä yllättävän monitasoisesti ja tekemään samanlaisia havaintoja, joita me teimme yhdessä useamman ihmisen ryhmässä.

Tosin tietynlaista isänmaallisuuden hengen yhtäläisyyttä tekoäly ei konflikteista osannut löytää”, kirjoitan.

Oppimispäiväkirjan loppupäätelmiin sopisivat hyvin suureelliset ja viisaat sanat konfliktienratkaisusta. Koska olen vain pieni ihminen näiden suurien kysymysten ääressä, pyydän tekoälyä kertomaan, kuinka konfliktit tulisi ratkaista. Tiivistettynä tekoäly neuvoo edistämään dialogia, kunnioittamaan ihmisoikeuksia, kehittämään rauhanomaisia ratkaisuja, levittämään koulutusta ja tietoa, pyrkimään yhteistyöhön ja tukemaan kansainvälistä yhteistyötä.

Syvempi analyysi puuttuu – ehkä maailma näyttäisi toiselta, jos tekoälyn vastaus olisi viisaampi.

Mitä kurssin vastaava opettaja tuumaa tekoälykokeilustani? Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmavastaava ja kansainvälisen politiikan yliopisto-opettaja Tapio Juntunen tarkastaa kurssityöni. ”Chat GPT:n hyödyntäminen eräänlaisena luennoilla esiin tulleiden johtopäätösten ja ilmiöiden ”peilinä” tuo oppimispäiväkirjaan mielenkiintoisen lisäsävyn. Chat GPT:n tuottamia vastauksia arvioidaan tehtävässä kriittisesti, minkä lisäksi tekoälysovelluksen hyödyntämistä koskevat kohdat on eritelty tekstissä selkeästi omasta pohdinnasta ja varsinaisten luentojen sisällöistä. Näin pitääkin toimia, samoin kuin tehdään silloin, kun omia tulkintoja erotellaan selkeästi esimerkiksi luennoitsijoiden esiin nostamista näkemyksistä", Juntunen kommentoi työtäni.

Saan arvosanaksi vitosen. En tiedä, vaikuttaako tekoälykokeiluni arvosanaan korottavasti, mutta haittaakaan siitä ei tuntuisi olevan.

ja ihmisen tuottama sisältö toisistaan.

Ohjeistus tekoälyn suhteen voi tarkentua tiedekuntakohtaisesti kevään aikana, kun tiedekunnat käyvät sisäistä keskustelua tekoälyn vaikutuksista ja mahdollisuuksista tutkimuksessa ja opetuksessa. ”Esimerkiksi ohjelmointitehtävissä tällaiset järjestelmät ovat erittäin hyviä siinä suhteessa, että niillä voi saada täyden pisteen vastauksia. Samalla täytyy käydä keskustelua siitä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi ohjelmoinnin opettamiselle”, koulutusvaradekaani Marko Seppänen toteaa.

Tekoälyn vaikutuksia seurataan yliopistolla alakohtaisesti koordinaatioryhmässä, johon kuuluvat kaikkien tiedekuntien koulutusvaradekaanit ja opintopäälliköt.

Seppäsen mukaan tekoälyn käyttöä seurataan ja asiasta keskustellaan aktiivisesti tiedekunnittain.

Tampereen yliopiston ohjeistusta tekoälysovellusten käytöstä päivitetään kevään 2023 aikana.

POHDIN OPPIMISPÄIVÄKIRJASSANI, LÖYTÄISIKÖ TEKOÄLY KONFLIKTEISTA JOITAIN SELLAISIA YHTEYKSIÄ, JOITA ME EMME LUENNOLLA HAVAINNEET.

ON todennäköistä, että tulevaisuudessa tekoälyn käyttöä

voidaan valvoa tarkemmin. Esimerkiksi OpenAI on julkaissut ohjelman, jota koulutetaan erottamaan tekoälyn

31

KARVAINEN KRUUNU Karvalakit eivät ole jääneet historiaan, vaan niitä liikkuu tänäkin päivänä Tampereen yliopiston kampuksilla aina sään salliessa.

Niiden itsevarmat käyttäjät pysähtyvät silloin tällöin miettimään päähineensä eettisyyttä.

L

Teksti EINO RISSANEN Kuvat LAURI KARO

oskaisena päivänä Tampereen yliopiston kampuksilla voi seistä neljäkin tuntia ilman, että löytää satojen ihmisten joukosta ainuttakaan karvalakin tai -hatun käyttäjää. Pipoja, huppuja, ja paljaita päitä näkyy paljon.

Naulakoiden hattuhyllyt keskustakampuksen Linnassa, Alakuppilan liepeillä ja Hervannan Tietotalolla olisivat mitä luontevimpia paikkoja karvalakeille. Takkeja on paljon, karvalakkeja ei yhden yhtä.

Karvalakki on samaan aikaan rohkea, funktionaalinen ja kiistanalainen päähine. Lakit ovat usein näyttäviä ja lähes aina lämpimiä. Ne suo-

jaavat tuulelta, kovalta pakkaselta ja toimivat kokonsa puolesta vaikka perseenalusina. Ehkä juuri lämmönsäilytyskyky on syy siihen, miksi karvahattuja ei epävakaina 2020-luvun talvina paljon näe.

Moni karvalakki tai -hattu on tehty turkiksesta: esimerkiksi minkin, supin tai ketun. Viitsiikö sellaista laittaa päähän edes käytettynä ostettuna, saattaa moni miettiä – ja mietinnän jälkeen jättää hatun Uffille lojumaan. Onko karvalakki kannanotto käytetyn ja ekologisen muodin vai turkistarhauksen puolesta?

Kun sää painuu selvästi pakkaselle, karvalakkipäitä tuntuu heti löytyvän kampukselta helpommin.

33

34

”Olin Moskovassa konferenssissa joku viisi vuotta sitten.

Oli kova pakkaskeli, ja menin katsomaan ostoskeskukseen karvalakkeja.

Näin tämän ja mietin, olisiko tässä lakki loppuelämäksi. Pakkasessa tämä on erittäin käytännöllinen ja tehokas – tuntuu melkein kuin lakki lämmittäisi koko kroppaa. Mutta alle kymmenen asteen pakkasessa tämä alkaa olla liian kuuma. Jos tämä osaisi puhua, varmaankin materiaalina käytetty minkki kertoisi olevansa surullinen kohtalostaan.”

PEKKA HENTTONEN yliopistonlehtori, informaatiotutkimus

"Tämä shokkivärjätty turkishattu löytyi Fidalta. Olen käsitellyt monta kertaa mielessäni sen, voinko käyttää vintage-turkisvaatteita. Onko niiden käyttö turkisten fetisisoimista ja kultivoimista, olenko osa ongelmaa? Turkista on kuitenkin aikanaan tuotettu niin paljon, että olisi kokonaisekologisesti järjetöntä jättää kaikki se mätänemään. Toivoisin, että turkiskeskustelu menisi sille tasolle, että huomaisimme vintage-turkiksen määrän – sitä on kuitenkin tosi paljon käytettynä."

TIINA HEIKKILÄ yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta!-verkkolehden toimittaja

35

"Näin tämän kirpputorin näyteikkunassa Kuopiossa. Menin ostamaan sen heti seuraavana aamuna, kun liike aukesi. En ostaisi turkista muuten kuin kirpputorilta. Tätä hattua on tullut käytettyä arvokkaissa tilaisuuksissa, kuten kännissä Kuopion Valkeisenlammella pyöriessä. Hattu on voimakas: tuntuu, että jotkut välttelevät katsekontaktia minuun, kun käytän sitä. Hattu on minulle enemmän kosmeettinen kuin käytännöllinen – käytän tätä jopa kesälläkin. Pieni kapinahenki pukeutumisessa on tervettä."

NUPPU LAIKA kandiopiskelija, yhteiskuntatutkimus

36

37

"Löysin tämän hatun mummun kuolinpesästä. Tässä on sielua. Aina kun muistan, mistä hattu on peräisin, tulee hieno fiilis. Hattu on ollut meidän suvussa useamman vuosikymmenen. Mahdollisesti uhrattu minkki on kärsinyt kauan sitten, joten on parempi, että käytän tätä kuin että ostaisin uuden.

Kun pidän tätä päässä, musta tuntuu, että kuljen vähän leuka ylempänä.

Kyllähän tämä on tällainen karvainen kruunu pään päälle."

JUUSO LINDBERG maisteriopiskelija, journalistiikka

17

noppaa viikossa Moni opiskelija havahtuu keväällä siihen, että Kelan toiveet ja oma opintotahti eivät kohtaa. Opintotuen takaisinmaksulta voi välttyä nakuttelemalla niin sanottuja helppoja noppia. Visiirin toimittaja testasi, kuinka paljon opintopisteitä saa rutistettua kasaan viidessä päivässä.

Teksti HANNA ESKELINEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

K

uinka monta noppaa on mahdollista takoa noin viikon työllä? Lähdin ottamaan asiasta konkreettisesti selvää.

Noin kahdeksan tunnin päivittäisellä panostuksella opintopisteitä saikin kasaan kohtuullisen hyvin. Homma vaati lähinnä perslihaksia ja toimivan hiirikäden, jolla kurssimateriaalin saattoi naksutella läpi parhaimmillaan alle tunnissa.

Ensimmäiseksi kokeiluun lähti Tampereen yliopiston pöhinäpaja Hubsin kurssi itsensä brändäämisestä. Oman brändikirjan tekemiseen meni nelisen tuntia, joka on noin puolet kurssin suositellusta ajankäytöstä. Nopeamminkin olisi sujunut, jos olisi pitänyt kiirettä.

Seuraavaksi halusin kurssin, jossa on vähän vähemmän näperreltävää. Valitsin suoritettavaksi helppojen noppien klassikon, Helsingin yliopiston kehittämän Elements of AI:n. Kurssi ei kuitenkaan ollut niin helppo kuin aluksi oletin. Jouduin hieman koputtelemaan matemaattisen osaamisen otsalohkojani, jotta sain laskutehtävät suoritettua kunnialla.

Huomattavasti helpommin noppia irtosi esimerkiksi palvelumuotoilun johdatuskurssilta tai kyberturvallisuutta käsittelevällä kurssilta.

Kurssien ilmoittautumiskäytännöt vaihtelevat hiukan oppilaitoksesta riippuen. Ilmoittautuminen ja opintosuorituksen saaminen Sisuun vaativat jonkin verran työtä, mutta se oli loppujen lopuksi helppo homma. Joidenkin kurssien kohdalla suorituksia merkitään rekisteriin vain kerran kuussa, joten noppia saattaa joutua odottelemaan hetken.

Valtaosan kursseista pystyin suorittamaan nopealla aineiston selaamisella ja käyttämällä tenteissä yleissivistystä. Pieni varoituksen sana: Helsingin yliopiston Mooc-kurssit olivat täynnä kaikenlaisia pikkutehtäviä ja aineiston joukkoon ripoteltua sälää. Välillä osasuorituksia sai kunnolla etsiä, jotta ne pääsi tekemään ja sai kurssin suoritettua.

NOIN KAHDEKSAN TUNNIN PÄIVITTÄISELLÄ PANOSTUKSELLA OPINTOPISTEITÄ SAIKIN KASAAN KOHTUULLISEN HYVIN. Loppujen lopuksi noppien takomisessa ei tullut vastaan niinkään aika vaan oma jaksaminen. Kun viikon aikana klikkailee läpi useamman kymmentä monivalintatenttiä, alkaa yksinkertaisesti kyllästyttää.

Kokeilun alussa ajattelin, että ”tämähän voisi olla tällaista mukavaa puuhastelua”.

Kokeilun lopussa oli vaikea tarkentaa katsetta muualle kuin läppärin näyttöön, ja jokainen hauskaksi tarkoitettu tehtävä sai leukapielet kiristymään siinä määrin, että pelkäsin menettäväni yhden poskihampaistani.

Mutta tulipahan taottua.

39

Nämä nopat suoritimme viikossa

4h

HUBS Self-branding Järjestäjä: Tampereen yliopisto Noppia: 1 Suoritustapa: Moodle-alueen materiaalien pohjalta tehdään oma ”Brand Book” Kauan meni: Noin 4 tuntia

3h

Elemets of AI Järjestäjä: Helsingin yliopiston MOOC-keskus Noppia: 2 Suoritustapa: Monivalintakysymyksiä ja lyhyitä kirjoitustehtäviä Kauan meni: Noin 3 tuntia

40

2h

Eriarvoisuuden monet muodot Järjestäjä: Helsingin yliopisto Noppia: 1 Suoritustapa: Moodle-tenttejä Kauan meni: 2 tuntia

Johdatus palvelumuotoiluun Järjestäjä: MOOC Noppia: 2 Suoritustapa: Monivalintatenttejä Kauan meni: Alle 2 tuntia

2h

1,5h

Talouskurssi Järjestäjä: Taloustieteen keskus Helsinki GSE Noppia: 2 Suoritustapa: Monivalintatehtävät Kauan meni: 1,5 tuntia

41

1h Kansalaisen kyberturvallisuus Järjestäjä: Jyväskylän yliopisto Noppia: 2 Suoritustapa: Monivalintatenttejä Kauan meni: Alle 1 tunti

1h

Johdatus planetaariseen hyvinvointiin Järjestäjä: Jyväskylän yliopisto Noppia: 1 Suoritustapa: Monivalintatenttejä ja yksi pakollinen keskustelutehtävä Kauan meni: 1 tunti

42 42

3h

Suomalainen kotieläin nyt ja huomenna Järjestäjä: Helsingin yliopisto Noppia: 2 Suoritustapa: Monivalintatenttejä ja muutama keskustelutehtävä Kauan meni: 3 tuntia

3h

Tiedelukutaidon perusteet

2h

Järjestäjä: Helsingin yliopisto Noppia: 2 Suoritustapa: Monivalintakysymyksiä ja lyhyitä kirjoitustehtäviä Kauan meni: 2 tuntia

Ruoka 1.0 Järjestäjä: Helsingin yliopisto Noppia: 2 Suoritustapa: Monivalintatentti Kauan meni: 3 tuntia

43

”NOPPIEN MÄÄRÄ EI MOTIVOI. LÄHDIN TÄNNE OPPIMAAN.” Alisa Virtanen

N VUOSIKURSSI

Viidennen opiskeluvuoden jälkeen koittaa lukuvuosi N. Visiiri haastatteli kolmea opiskelijaa, joiden opinnot ovat venyneet eri syistä.

Teksti & kuvat SILJA KINNUNEN

45

O

petusministeriö painostaa korkeakouluja entistä korkeampaan valmistumisasteeseen ja nopeampaan tutkintotuotantotahtiin. Mitä enemmän tutkintoja, sitä enemmän rahaa itse opetukseen ja sama päinvastoin. Puheissa toistuvat erityisesti pullonkaulat, läpäisy, työvoima ja tehokkuus, eikä kahden vuoden tuplamaistereita vieläkään väsytä.

Kurssiarvosanojen ja todistusten lisäksi opiskeluvuodet voivat antaa paljon muutakin. Visiiri kysyi kolmelta opiskelijalta, miksi ännännes vuosi voikin olla voittajan valinta.

Intohimo vei tutkimusavustajaksi

V

enäjän kielen ja kulttuurin opiskelija Alisa Virtanen aloitti opintonsa vuonna 2013. Hän lähti alun perin opiskelemaan Venäjän kulttuuria, koska se tarjosi helpon reitin korkeakouluun äidinkielen vuoksi.

Alku ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan, ja fuksivuoden jälkeen hän lähti opiskelemaan puusepäksi. ”Välivuoden loppupuolella tajusin, että minulla oli ikävä kirjojen lukemista, akatemiaa ja asioiden kehittämistä ja ymmärtämistä. Palattuani yliopistolle suhtauduin täysin eri tavalla opintoihini”, Virtanen kertoo. ”Lisäksi motivaatiotani lisäsivät Venäjän poliittinen tilanne, kannustava professori ja kiinnostavat Russian Studies -opinnot.”

Into ja palo opintoihin veivät ensin vaihtoon Moskovaan ja sitten Aleksanteri-instituuttiin opiskelemaan ja myös töihin. Helsingin yliopisto tarjosi 46 mahdollisuuden yhdistää Venäjän kielen ja poli-

tiikan opinnot entistä paremmin.

Korona-aika kuitenkin pysäytti rutinoituneen arjen. ADHD, mielenterveysongelmat ja uupumus tekivät opiskelusta muutenkin hidasta. ”Heti kandin palautuksen jälkeen tuli korona, ja sotavuosi on ollut raskas.”

Nyt Virtanen on onnekseen unelmatyössään, takaisin Tampereella.

Hänet rekrytoitiin vuonna 2021 tutkija Saara Ratilaisen johtamaan FEMCORUS-hankkeeseen, joka tutkii medioitunutta feminismiä nyky-Venäjällä. Hyökkäyssodan alettua projekti on paneutunut myös sodanvastaiseen liikehdintään. Tutkimusprojekti yhdistää kaikki Virtasen kiinnostuksen kohteet ja intohimot, ja se tarjoaa mahdollisuuden tehdä töitä rauhan, tiedon ja vapaamman Venäjän puolesta.

Virtanen tekee töitä projektissa avustajana osa-aikaisesti ja opiskelee niiden ohella ammatillisen kuntoutustuen turvin. ”On suuri etuoikeus voida opiskella ilman paineita. Kun opintopistevaatimukset ovat poissa, tekemisessä on intoa ja asioita voi tehdä oman jaksamisen mukaan”, hän sanoo.

Kuntoutustuki on myös vähentänyt jatkuvaa välienselvittelyä Kelan kanssa. Toimeentulosta taistelu on ollut raskasta. ”Ei tarvitse koko ajan etsiä töitä ja miettiä omaa pärjäämistä ja sitä, ylittyykö jokin raja nyt yhdellä eurolla.

Sairausloman sijaan voin sekä kuntoutua että edistyä opinnoissa”, Virtanen kertoo. ”Ilman ongelmiakin vaatimukset ovat kohtuuttomat, eikä ole ihme, että niin moni uupuu. Työn, opintojen ja maailman tahti on valtava.”

Virtanen suosittelee ännännettä vuotta kaikille, joilla siihen on mahdollisuus. ”Olen saanut vuosien aikana paljon uusia, innostavia kohtaamisia ja suuntaa elämään. Tiedän nyt paremmin, mitä haluan tehdä. On kestämätöntä, jos oman kiinnostuksen suuntautumiselle ja kehittymiselle ei ole aikaa ja on vain pakko suorittaa”, Virtanen sanoo. ”Noppien määrä ei motivoi. Lähdin tänne oppimaan.”

47

”KOULUTUSASIANTUNTIJA ILMAISI KERRAN SELKEÄSTI, ETTÄ EI TÄNNE TULLA VAIN OPISKELEMAAN KURSSEJA VAAN SUORITTAMAAN TUTKINTOJA.” Erik Erola

Kerhot ja seurat antavat paljon

E

rik Erola opiskelee tietotekniikan diplomi-insinööriksi toista vuotta, mutta taival teknillisessä alkoi jo vuonna 2015. Erola opiskeli ensin vuoden biotekniikkaa, jonka jälkeen hän vaihtoi pääaineekseen rakennustekniikan. Lopulta tie vei tietotekniikkaan. Opintopisteiden keräämisen sijasta Erola on kuitenkin kuluneina vuosina toiminut aktiivisesti erilaisissa yhteisöissä.

Erola on toiminut esimerkiksi Bionerin isäntänä, Tampereen Teekkareiden saunamestarina sekä Teekkarijaostossa, Nääspeksin tuottajana ja puheenjohtajana sekä Wappura-

diossa. Lisäksi hän on ollut aktiivisesti mukana kutsukerhoissa Perinneseurassa ja Elramissa, bändiseura TTSS:ssä sekä opiskelijatalo Tupsulan yhteisössä. ”Lähdin järjestötoimintaan mukaan alun perin Tupsulan kautta.

Muutin sinne jo fuksina, ja talossa asuu paljon muita järjestöaktiiveja, jotka houkuttelivat minut kaikennäköiseen toimintaan mukaan”, Erola kertoo.

Eniten kerhoissa ja seuroissa viehättävätkin juuri ihmiset, ja etenkin kutsukerhoissa tapahtumia järjestetään tiiviillä ja sitoutuneella porukalla. Varsinkin vastuullisemmat pestit ovat vieneet paljonkin aikaa, mutta

48

yhdistyksissä toimiminen on antanut paljon. ”Etenkin NääsPeksin puolella olen halunnut tehdä vastuullisia hommia, koska haluan kehittää ja edistää toimintaa eteenpäin, jotta se olisi yhtä hauskaa muillekin. Mielellään myös autan nuorempia tekijöitä. TiTen fuksina tuli autettua korona-ajan tuutoreitakin, koska tiesin niin paljon opiskelijaelämän käytännöistä”, Erola naurahtaa.

Alanvaihto antoi opintoihin paljon motivaatiota ja selkeän suunnan uralle. Tutkinnon päättämiseen on painostettu onneksi vain vähän. ”Koulutusasiantuntija ilmaisi kerran selkeästi, että ei tänne tulla vain opiskelemaan kursseja vaan suorittamaan tutkintoja. Itseä ei kuitenkaan vielä suuremmin ole painostettu, luultavasti myös alamme takia”, Erola pohtii.

Monia opiskelijoita huolettavat alanvaihto tai opintojen venyminen toimeentulon takia. Erola on säästänyt kesätyöpalkkojaan, nostanut lainaa ja tehnyt toiminimellä esitystekniikkakeikkoja. ”Säästöt ovat auttaneet taloudellisen stressin välttämisessä jonkin verran, mutta kyllä opintotukien ja lainatakauksen lakkauttamisen jälkeen stressasi. Tulevaisuuden työllistyminen ei huoleta viivästyneellä tutkinnolla niin paljoa, koska tietotekniikassa sillä ei ole niin paljon väliä.”

Vaikkei Erola suoraan suosittelekaan tarkoituksella venyttämään tutkintoa, neuvoo hän silti opiskelijoita etsimään harrastekerhoja sekä muita yhteisöjä ja toimimaan niissä. Etenkin harrasteseuroihin tarvitaan aina aktiivisia ihmisiä. ”Vaikkei n:nes vuosi ole itseisarvoltaan ehkä hyvä asia, on silti vaikea ehtiä tekemään kaikkea pelkästään viidessä vuodessa. Tärkeintä on opiskella sitä tahtia kuin pystyy ja tehdä samalla sitten hauskoja asioita.”

35 toimikautta järjestöissä

K

uvajournalismin opiskelija Arttu Timonen on kuuden opiskeluvuoden aikana tehnyt vuosikymmenien arvosta järjestötöitä. Tä-

nä vuonna Timosen järjestö-CV:seen tulee täyteen yhteensä 35 toimikautta hallituksissa, työryhmissä, tiedekuntaneuvostossa, edustajistossa ja toimitusneuvostoissa toimimisesta. ”Jo fuksivuonna olin kiinnostunut tapahtumien järjestämisestä, ja periaatteeni oli sanoa enemmän kyllä kuin ei. Tuutorit ja vanhemmat opiskelijat houkuttelivat hallitustoimintaan mukaan, ja siitä se alamäki sitten alkoi.”

Timonen on toiminut vuosien aikana erityisesti hallinnon ja edunvalvonnan parissa sekä harrastekerhojen viestinnässä. Hän on ollut monta vuotta mukana tiedekunnan työryhmissä sekä tiedekuntaneuvostossa ja toiminut myös Journalistiliitossa ja edunvalvontajärjestö Vicossa.

Erityisesti Timosta kiinnostavat hyvä hallinto ja sen kehittäminen.

Tampereen korkeakoulut yhdistyivät hänen toimiessaan ainejärjestön koulutuspoliittisena ministerinä. ”Huomasin, että kun vähänkin panostaa jonkin asian ymmärtämiseen esimerkiksi yliopiston hallinnossa, pystyy vaikuttamaan aika isoihinkin asioihin. Pitkän aikavälin muutoksia voi tehdä jo oman pääaineen opetussuunnitelmatyöryhmässä”, Timonen kertoo.

Monet opiskelijat liittyvät harrasteseuroihin vain perusjäseneksi. Timonen lähtee kuitenkin mielellään hallitustoimintaan, sillä häntä motivoi yhdessä tekeminen laaja-alaisen porukan kanssa. Harrastekerhoista on löytynyt ystäviä kaikenlaisista taustoista.

Timonen sanookin pitävänsä järjestötoiminnasta niin paljon, että hän on halunnut laittaa sen opiskeluiden edelle. Noppia vuosien aikana ei ole kertynyt mittavasti, mutta oppia senkin edestä. ”Olen oppinut itseni johtamista, järjestelmällisyyttä ja mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Lisäksi vastuutehtävissä olen oppinut, että asiat kannattaa ottaa vakavasti, oli yhdistys minkälainen tahansa”, Timonen pohtii.

Järjestötoiminta on myös antanut paljon erityisesti huonompina aikoina. ”On auttanut erityisesti korona-aikana ja mielenterveyden kanssa, että

minulla on asioita, joiden vuoksi lähteä kotoa ja joissa tapaan ihmisiä.”

Vaikka kaikki on ollut sen arvoista, ei Timonen enää neuvo fukseja opintojen hidastamiseen vapaa-ajan toiminnan vuoksi. Hän neuvoisi ennemmin löytämään oikeanlaisen tasapainon opiskeluiden ja muiden asioiden väliltä. ”Ei tarvitse jättää opintoja tauolle, kuten minä.”

Hän aloitti kandin tekemisen vuonna 2020, ja uudelleen aloittaminen on ollut vaikeaa. Timonen on käyttänyt kaikki opintotuet ja lisäkuukaudet, joten elämistä turvaavat toimeentulotuki ja satunnaiset työt. Raha motivoi opiskelua jonkin verran, mutta annettu aikakehys on liian lyhyt. ”Tämänhetkinen tahti on monelle aivan mahdoton. En usko, että tänä päivänä meidän 18–30-vuotiaiden mielenterveys riittää tavoiteajassa opiskeluun. 60 opintopistettä on todella paljon”, Timonen sanoo.

Hän suositteleekin, että kukaan opiskelija ei pitäisi kiirettä vain opetusministeriön suosituksen vuoksi. ”Jokainen opiskelija on yksilöllinen oppija. Jollekin saattaa toimia kandin ja maisterin suorittaminen kahteen vuoteen, jollekin kahdeksaan. Mun mielestä molemmat ovat yhtä arvokkaita yhteiskunnassa.”

”HUOMASIN, ETTÄ KUN VÄHÄNKIN PANOSTAA JONKIN ASIAN YMMÄRTÄMISEEN ESIMERKIKSI YLIOPISTON HALLINNOSSA, PYSTYY VAIKUTTAMAAN AIKA ISOIHINKIN ASIOIHIN.” Arttu Timonen

49

LUKIJALTA

Tämä on hitaan opiskelun manifesti.

Ylistys, kannustus, ehdotus, vaatimus, korjausliike, vihainen viesti, vilpitön rakkaudenosoitus.

Väsyneille, uponneille, uupuneille, Sisun syövereihin eksyneille, närkästyneille, merkityksen menettäneille, Kelan painostukseen kadonneille, ystäville, opettajille, opinto-ohjaajille, kanssaopiskelijoille. Nuorille ja vanhoille, kyseenalaistajille, niille kuuluisille tulevaisuudentekijöille.

Mikä sinä olet? Mitä me olemme?

Harmaita robotteja opintopisteiden kiilto silmissä? Väsyneitä puurtajia, joiden unissa kolisevat Sisun opintojen rakenne ja tietokoneen 40 välilehteä? Luennolle sisään, luennolta ulos, opintopisteet sisään, yliopistosta ulos.

Pidä kiirettä, kiirettä, kalenteri huutaa ja huohottaa! Juokset kursseja läpi kuin juoksupyörän hätääntynyt hamsteri! Vedä itsesi piippuun, kurssille sisään ja opintopisteet ulos! Äkkiä, niin Kela hyvittää opintolainan! Mene töihin! Ole kone! Maksa opintolaina! Tuli hännän alla työelämään, ei ehdi edes elämään! Suorita lisää! Kuuntele isää, sekin hiihti kouluun kesät talvet! Hiellä, räällä ja tehokkuudella on tämä yhteiskunta rakennettu! Tehkää nyt saatana se tulevaisuus ja äkkiä tehkääkin!

Kuka välittäisi korkeakouluopiskelijasta? Eihän meistä ole uupuneita kuin yli puolet vasta.

Ota kädestä, systeemi näyttää kyllä tien. 3 vuotta kandia, 2 vuotta maisteria, 50 vuotta työelämää. Äläkä vaan lepää.

Ole tuottava. Kapitalismille ei riitä tuttava - se haluaa sinusta rakastajan. Orjan, uranuurtajan ja puurtajan. Väsymättömän taistelijan, joka suorittaa päivisin kursseja ja iltaisin tekee pikkuista sivuduunia. Kesät se on töissä ja tammikuussa sijoittaa terveyteensä maksamalla YTHS-maksun. Öisin se ratkaisee ilmastokriisin - nuorissa on tulevaisuus! Jos ei jaksa, niin koittakaa vaa jaksaa! Älä suostu!

On oltava tottelematon. Yritä oppia, älä kerätä noppia. Ihmettele, odota, herkisty. Tutki, hämmästele, äimisty. Unelmoi, kokeile, hidastele, pysähdy. Ketä varten opiskelet, ja miksi? Miltä opiskelu tuntuu, ja miksi?

Onko se kiirettä, kireyttä ja painoa hartioilla, yhteen puristetut hampaat ja vatsassa painava stressi?

Onko se värinää, lämpöä ja intoa, hymyä, ihmettelyä, kevyitä olkapäitä, levänneitä päitä, uteliaita mieliä ja kysyviä kieliä?

On huomattava, että on muutettava paljon enemmän kuin oma mielentila. Jos opiskelua ohjaa tehokkuus, talous ja nopeus, ei korkeakouluista valmistu tutkivia tulevaisuuden tekijöitä vaan suorittamiseen koulutettuja tulevaisuuden väsyneitä.

Enkä vielä tiedä miten tämä kaikki tehdään. Miten taistellaan vastaan ihmisiä tuhoavaa systeemiä? Miten taistellaan systeemiä vastaan yliopistossa, joka on osa systeemiä? Miten murretaan kilpailun, suorittamisen, tehokkuuden, arvosanojen ja opintopisteiden loukko? Miten yksilönä taistellaan kiirettä ja suorittamista vastaan ja opiskellaan hitaasti, kun yksilöä siitä rangaistaan? Miten tehdään lempeämpi maailma, jossa ehtii hengittää? En vielä tiedä miten tämä kaikki tehdään. Siksi minä olen yliopistossa.

Korkeakoulu ei ole tuotantolaitos - tai ainakaan sen ei pitäisi olla. Eikä yksilö voi yksin sitä terveemmäksi tekohengittää.

Kaikkien alojen opiskelijat, liittykää yhteen!

Villi

51

Hervannasta mäkeen Tampereen Teekkareiden Hiihto- ja Purjehdusseura TTHP täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Visiirin matkatoimitus lähti TTHP:n mukaan Andorraan selvittämään, mistä laskettelun ja kaikenlaisen lautailun yhdistävässä seurassa on kyse.

Teksti & kuvat ILARI HAUHIA

53

V

iikon mittainen matka alkaa Hervannan kampukselta lauantaina 14. tammikuuta. 48-henkinen lasketteluseurue köröttelee reilut puoli vuorokautta linja-auton ja lentokoneen kyydissä halki Helsingin ja Barcelonan.

Lopulta löydämme itsemme Andorran Grandvaliran hiihtokeskuksesta.

Seuraavana aamuna vedetään sukset ja laudat jalkaan. Kilometrien mittaiset rinteet odottavat.

Grandvaliraan saavuttaessa hiihtokeskus näyttää pelottavan keväiseltä, mutta viikon kuluessa maahan sataa syvä puuterilumi. Vuoristosää muistuttaa epätasaisuudestaan: sininen taivas saattaa muuttua lumimyrskyksi minuuteissa ja pahakin keli kirkastua yllättävän nopeasti.

Rinteiden puolesta Grandvalira tarjoaa sekä helppoa mäkeä että haastavia mustia rinteitä ja offariosuuksia.

Tarjolla on varmasti laskettavaa jokaiseen makuun.

Suuri reissuporukka jakaantuu reissun ajaksi useisiin pienempiin huoneistomökkeihin. Laskut lasketaan pääosin pienemmissä porukoissa. Yhteistäkin tekemistä riittää: kun

54

laskupäivä on pulkassa, suuri osa TTHP:n väestä kokoontuu yhteen afterskin merkeissä. Mukaan mahtuu myös yhteistä ohjelmaa, kuten turnaus, jossa selvitetään koko reissun beerpong-mestaruus.

Mistään lepolomasta Pyreneiden vuoristoon sijoittuneessa alppireissussa ei ole kyse. Hissilipuista otetaan irti lähes jokainen tunti, ja viimeistään afterskin tamppaamisen jälkeen uni maittaa jokaisena yönä.

Viimeisenä laskupäivänä rahalle on saanut vastinetta riittämiin, eikä ajatus kotiinpaluusta tunnu kovin pahalta – siitä huolimatta, että paluubussi lähtee aamukolmelta. ”Tän loman jälkeen tarvis vielä toisen viikon loman”, kuuluu jonkun kommentti bussissa.

Matkanjärjestäjien mielestä reissu oli menestys. ”Olen todella tyytyväinen siitä, kuinka hyvin alppireissu lopulta onnistui. Matkan järjestäminen isolle porukalle on aina haaste, mutta työ palkittiin monin kerroin”, matkatoimari Enni Puputti kommentoi.

Järjestelyistä niin ikään vastannut Aaro Haikonen myötäilee. ”Järjestäjänä pääsee itse vaikuttamaan kohteeseen ja käytännön järjestelyihin. Työtä vastaan saa pientä alennusta matkahinnasta, joten tämä on hauskaa hommaa”, Haikonen sanoo.

Reissu sujui pääpiirteittäin mainiosti, mutta mukaan mahtui myös pari haaveria. Eräältä reissulaiselta katkesi suksi kesken laskujen ja toi-

MISTÄÄN LEPOLOMASTA PYRENEIDEN VUORISTOON SIJOITTUNEESSA ALPPIREISSUSSA EI OLE KYSE. HISSILIPUISTA OTETAAN IRTI LÄHES JOKAINEN TUNTI, JA VIIMEISTÄÄN AFTERSKIN TAMPPAAMISEN JÄLKEEN UNI MAITTAA JOKAISENA YÖNÄ.

55

Hervannan kerhot tarjoavat tekemistä laidasta laitaan – tässä kymmenen esimerkkiä

mittaja itse joutui hakemaan pahan pannutuksen jälkeen muutamat tikit takamukseen.

» 1. Spinni: Elektronisen musiikin kerho » 2. Albatross: Ilmailukerho » 3. Talouskerho Markka: Talouden ja sijoittamisen kerho » 4. Tr3 Gamers: Kerho videopelaamisesta ja e-urheilusta kiinnostuneille » 5. TT-kamerat: Valokuvauskerho » 6. KeparDI: Suunnistuskerho » 7. Tekiila: Kiipeilykerho » 8. TTMK: Tampereen teekkarien moottorikerho » 9. Purjehduskerho Pii: Kerho purjehtimisesta kiinnostuneille » 10. Excalibur: Kerho rooli-, lauta, kortti- ja figupeleistä kiinnostuneille

K

Lisätietoja näistä ja kaikista muista kerhoista löytyy osoitteesta: trey.fi/jarjestot/ylioppilaskunnanpiirissa-toimivat-jarjestot/ harrastejarjestot

56

Kolme kampusta kattava kerho erhon puheenjohtaja Rasmus Vastamäen mukaan TTHP on kehittynyt kaikki kolme kampusta kattavaksi kerhoksi. Vaikka TTHP:n tilat sijaitsevat fyysisesti Hervannan kampuksella Sähkötalon kellarissa, sen toiminta on avointa kaikille. Näin mukaan voi tulla myös keskustan ja Kaupin kampuksilta. Myös alumnit ovat tervetulleita.

Jäseniä kerhossa on yhteensä noin 500. Kerhoiltojen ja reissujen ohella muihin jäseniin voi pitää yhteyttä aktiivisen Telegram-ryhmän kautta.

Koronapandemian aikana jäseniä liittyi tavallista vähemmän, kun TTHP ei pystynyt järjestämään matkoja ja tapahtumia. Nyt koronan aiheuttaman reissuvajeen jälkeen suosio on räjähtänyt.

Vuoteen kuuluu useita kerhon reissutoimareiden järjestämiä kimppamatkoja, jotka sijoittuvat lähelle ja kauas.

Tänä vuonna laskureissuja on tehty ja tehdään niin Rukalle, Ruotsin Åreen ja Andorraan.Viime syksynä tehtiin surffimatka Portugalin Tochaan.

“Reissuille on lähtenyt enemmän ihmisiä kuin aiemmin. Niitä on myyty ennätysajoissa loppuun”, Vastamäki sanoo.

Varsinaisten järjestettyjen retkien ohella TTHP ylläpitää Tamppi Areenan takaa löytyvää Tamppi Plazaa, jossa voi harjoitella parkkilaskettelua.

Tällä kaudella kerhossa aloitti ensimmäistä kertaa myös vapaalaskusta vastaava toimihenkilö. Laskettelun ohella TTHP:n jäsenistö harrastaa myös surffausta ja monia muita lajeja: kerhosta löytää helposti seuraa vaikkapa skeittirampille. ”Vaikka kerhon nimi on Tampereen Teekkarien Hiihto- ja Purjehdusseura, siitä pitää paikkansa nykyään enää lähinnä tuo Tampere”, Vastamäki naurahtaa.

Maininta purjehduksesta kerhon nimessä on peräisin kerhon alkuajoilta. Nykyisin purjehdus tapahtuu enää risteilyaluksilla, jos matka on kohti Ruotsin laskettelurinteitä. Perimätiedon mukaan kerholla olisi joskus ollut oma purjevene, mutta nykyisin varsinaiselle purjehtimiselle on oma kerhonsa, purjehduskerho Pii. TTHP:n maskotti on kultapanda Röffe, jonka kanssa matkustaminen ei ole aina helppoa. Pehmolelu on joutunut useita kertoja erityissyyniin lentokentillä, joskus jopa ruumiintarkastukseen. III

57

YHTEINEN YSÄRI ANTURI 5/1993

Opetusministeriössä sitä vain löydetään riemastuttavia ideoita opiskelijoiden päiden menoksi. Maksulliset kirjastopalvelut, ai että!

YHTEINEN YSÄRI ESITTELEE VISIIRIN ESIVANHEMPIEN JÄLKIÄ.

ANTURI 5/1993

Kaksi viikkoa karnevaalia ja suunnattoman suuri sirkusteltta ihastuttivat vappuna 1993.

Teltta on komia ja kadehdittava.

Saataisiinko samanlainen näin 30 vuotta myöhemmin?

58

YHTEINEN YSÄRI

59

Opiskelijoiden mielenterveydelliset ongelmat lisääntyvät näemmä merkittävästi vuosikymmenestä toiseen. Paljonkohan on järjenhäiventä jäljellä seuraavalla sukupolvella?

AVIISI 3/1994

Mainoksen maksavat mainoksessa olevat ehdokkaat

58

MERVE CAGLAYAN

59

OLGA HAAPA-AHO

Ohjelmoija 29 v

Sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija, YTM 35 v

66

STIINA LAHIKAINEN Taloushallinnon asiantuntija 42 v

IIRIS SUOMELA Kansanedustaja 28 v

Psykologi , PsM 29 v

77

TIINA WESSLIN

YTM, viestintäasiantuntija 56 v

JUHANA SUONIEMI HM, Yrittäjä 53 v

71

KAISA RÄSÄNEN

NINNI PEHKONEN

Erityisluokanopettaja, KM 47 v

Koordinaattori, FM 42 v

75

74

73

72

Rauhan- ja konfliktintutkimuksen opiskelija 30 v

69

68

Vastuullisuusasiantuntija, reservin luutnantti, KTM 35 v

64

VILMA JÄRVISALO

Asiantuntija 32 v

Sairaanhoitaja 26 v

JAAKKO MUSTAKALLIO

Varhaiskasvatuksen opettaja 41 v

JULIA SANGERVO

PERTTU JUSSILA

IINA HÄNNINEN

67

ANNA MOILANEN

63

62

ORAS TYNKKYNEN YTM, yrittäjä 45 v

76

TANJA VON KNORRING

Toiminnanjohtaja, opettaja 63 v

SUOJELE ELÄMÄÄ. ÄÄNESTÄ VIHREITÄ.

MUIST A KOÄÄN ESTYS 22.-2 8.3.20 23

ENNAK

EDUSKUNTAVAALIT 2.4.2023