Visiiri 2/25

v

VISIIRI 2/25 TA M P E R E E N YLIOPPILASLEHTI

VISIIRI 2/25 TA M P E R E E N YLIOPPILASLEHTI

19 LUPAUKSISTA TEKOIHIN – MITÄ TUOREET EDAATTORIT AIKOVAT?

22

TAAS NIISTÄ TAISTOLAISISTA

28

CAN’T UNDERSTAND A WORD? This is Visiiri, the student magazine of Tampere University. We are an independent journalistic publication, and we aim to keep our readers informed and entertained. We cover a variety of topics about university life, culture and society.

KAUPISSA KUHISEE HIIRIÄ

42

We are sorry to inform you that all the articles in this print issue are written in Finnish. However, we do publish some articles in English online, at visiirilehti.fi.

MITÄHÄN NOILLE KUULUU

Give us a read, and let us know what kind of articles you would like to see in English in the future! For now, you can look at the pretty pictures and maybe use the paper for a scrapbooking project.

2

TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITUS

Maria Muilu Päätoimittaja

Joel Peltonen AD

Juuso Pikkarainen Harjoittelija

TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT

Anriika Kauppi

Aliina Ruuttunen

Iikka Sorvali

Carla Ladau

Jaakko Leinonen

Lauri Karo

Otto Rantanen

Roosa Kajander

Juho Äijö Kannen kuva: Aliina Ruuttunen

5. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere toimitus@visiirilehti.fi MEDIAMYYNTI samuli.aerikkala@trey.fi helky.kouri@trey.fi PAINOPAIKKA Punamusta Media Oyj

S

Lainsäädäntö ei tunnista opiskelijaelämää

uomessa lakeja säädetään oletuksella, että elämä on vakavasti otettavaa ja järjestelmällistä. Harva laki on kirjoitettu opiskelijaelämää ajatellen, eikä alkoholilainsäädäntö tee poikkeusta. Anniskelulaki on tehty ravintoloille ja kaupallisille toimijoille, mutta se koskee yhtä lailla ainejärjestöjen talkoovoimin järjestämiä tapahtumia.

Viime syksynä Yle uutisoi, että monet perinteiset opiskelijatapahtumat rikkovat lakia, koska tapahtumilla ei ole anniskelulupaa. Tässä lehdessä kerromme viranomaisten uudesta linjauksesta, joka selkeyttää yksityis- ja yleisötilaisuuden määritelmiä (s. 6). Alkoholilain näkökulmasta mikään ei kuitenkaan muutu, ja esimerkiksi sitsit ovat perinteisessä muodossaan yhtä laittomia kuin ennenkin. Samaan hengenvetoon poliisi kuitenkin toteaa, ettei näitä rikoksia aktiivisesti tutkita. Mitä tämä kertoo lainsäädännöstä?

Lakien tarkoitus ei ole pelkkä sääntöjen asettaminen, vaan niiden tulisi myös ohjata kohti jotain positiivista lopputulosta. Liikennesäännöillä vältetään kolareita ja rakennuslailla estetään taloja romahtamasta. Alkoholilaki ei varsinaisesti estä opiskelijoita juomasta, mutta tekee monista opiskelijatapahtumista laittomia ilman, että kukaan oikeastaan hyötyy siitä.

EN TARKOITA, että sitsishottien laillisuuden tulisi olla lakikeskustelun tärkein kiintopiste. Tapahtumien harmaa alue kertoo isommasta ilmiöstä: opiskelijaelämä pyörii usein järjestelmien reuna-alueilla. Kela vaatii opintopisteitä, mutta toimeentulo pakottaa tekemään töitä. Mielenterveyspalvelut ovat teoriassa saatavilla, mutta käytännössä apua joutuu jonottamaan kuukausitai vuositolkulla. Myös opiskelijatapahtumien järjestäminen on lakiteknisesti epäselvässä tilassa: tapahtumat ovat käytännössä sallittuja, mutta teoriassa lainvastaisia. Opiskelijoilta odotetaan tehokkuutta ja sääntöjen noudattamista, mutta järjestelmät eivät aina tarjoa realistisia reittejä siihen.

Jos laki on niin tiukka, ettei sitä edes yritetä noudattaa, ongelma ei ehkä ole ihmisissä tai valvovissa viranomaisissa, vaan laissa. Hiljainen hyväksyntä ja epäviralliset kiertotiet pitävät järjestelmää pystyssä, mutta kuinka pitkälle voidaan luottaa siihen, että ihmiset vain sopeutuvat puutteisiin?

Maria Muilu Päätoimittaja

3

UUTISET

KUOLLEITA

Nikotiinipussit turmelevat opiskelijoiden suita Nikotiinipussien suosion kasvu näkyy selvästi opiskelijoiden suissa, YTHS kertoo tiedotteessaan. Hammaslääkäri Henna Salmio kertoo Visiirille huomanneensa muutoksen viimeisen muutaman vuoden aikana.

“Kun aloitin työskentelyn YTHS:ssä 2021, nikotiinipussien käyttö ei ollut kovinkaan yleistä, mutta nyt se on.

Jos ei nyt ihan päivittäin niin ainakin useamman kerran viikossa tulee vastaan sellaisia potilaita, jotka pusseja käyttävät.”

Hammaslääkärille nikotiinipussien käyttäjä on helppo tunnistettava.

“Nikotiinipussit aiheuttavat ylähuulen limakalvoon sellaisen tyypillisen ja

tunnistettavan vaurion. Lähes kaikilta, jotka pusseja säännöllisesti käyttävät, löytyy limakalvoilta tällainen vaurio.”

Salmion mukaan vauriot eivät eroa kliinisesti katsottuna mitenkään tavallista nuuskaa käyttävien ihmisten limakalvovaurioista.

“Vaikeusasteeltaan vaurioiden skaala on laaja: jollain voi olla lievä muutos limakalvolla ja toisilla ihan sellainen haavautunut jälki.”

Pysyviä vauriot eivät Salmion mukaan kuitenkaan ole.

“Ne paranevat kyllä sitä mukaa, kun lopettaa käytön. Kuinka nopeasti, sitä en osaa tarkasti sanoa.” • JP

Paikkamme

Pinni A 1993–2025

Kaita polku Päätalolta luennolle Nurmettuu.

Oven edessä Pystyyn kuivunut opiskelija.

Reppu naulassa ovenpielessä, Siinä muistiinpanot Kun olet kuollut, kun olet kuollut.

Opinnot jatkuu. Opinnot.

Oikaisu Visiirin numerossa 1/2025 sivulla 38 oleva taulukko sisälsi virheellisiä tietoja järjestölehdistä, koska lehteen oli päätynyt painettuna taustataulukko, jota ei ollut tarkoitettu julkaisuun. Kääk! Toimitus pahoittelee.

FUCK, MARRY, KILL: KAHVI, TEE JA ENERGIAJUOMA F: Energiajuoma. Sitä ei tarvitse elämiseen, mutta on kuitenkin tosi kiva.

M: Kahvi, sillä se on jotain mitä tarvitsee päivittäin.

K: Tee, koska sitä ei tule juotua juuri ollenkaan.

F: Kahvi on ihan ok, joten voisin panna sitä.

M: Tee on tietysti paras juoma, joten sen kanssa mennään naimisiin.

K: Energiajuomat on kyllä ihan perseestä, joten ne tapan.

Elian Leppänen energiamurros, 2. vuosi

Anni Nurminen konetekniikka, 1. vuosi

F: Energiajuoma. Se on semmonen räväkkä buusti, jota tarvitaan harvoin, mutta tarvitaan silti.

M: Kahvi. Se on sellaista tasaista, jota viikottain käytetään, vähän niinkuin avioliitto.

K: Tee on ehdottomasti “kill”, sitä ei ihminen tarvitse elämäänsä.

M: Kahvi on jotain sellaista, jota tarvitaan koko elämän.

F: Energiajuoma on kiva, pieni piriste, jota tarvitaan aina silloin tällöin (nauraa).

K: Ja tee... tee on ihan hyvää, mutta juon sitä noista kyllä vähiten.

Maria Vainio-Mattila elinikäinen oppiminen ja kasvatus, 4. vuosi

Sanna Peltonen tuotantotalous, 4. vuosi

4

KERHOPOSTIA

TERVEISIÄ RAKKAUDEN WAPPURADIOSTA! Mikä on varma kevään merkki? Tietenkin Etunurtsia koristavat työmaakopit! Mutta varmaakin varmempi Wapun merkki on totta kai Rakkauden Wappuradio!!

Rakkauden Wappuradio, eli tutummin ihan vaan Wappuradio, aloittaa lähetyksensä heti, kun Tampereella opiskelijawappu alkaa, ja päättyy wappuaattona. Kopeilta lähetämme koko Wapun ajan 24/7 ohjelmaa – jopa yön pikkutunteinakin! Radion lisäksi järjestämme Wappuradio LIVE -ulkoilmakonsertin, myöskin Etunurtsilla.

Radion tekemisen tällä skaalalla mahdollistaa jokavuotinen, noin 200 korkeakouluyhteisön jäsenen muodostama tekijäpoppoomme, joka yhdessä hoitaa radion tekemisessä kaiken – he siis tunkkaavat tekniikan, somettavat sekä tuottavat ja toimittavat kuultavat ohjelmat. Tärkeintä meidän tekemisessä on hyvä meininki – sanotaankin, että radion tekeminen (tai kuuleminen) on parasta, mitä Wappuna voi tehdä :D Tekijöitä haemme aina vuodenvaihteessa, eli silmä tarkkana loppuvuodesta, kun radion someihin pärähtää hakukuulutus seuraavan vuoden radion tekijöistä!

Eikä hätää, jos tekeminen ei innosta, meitä voi kuunnella Wapun aikana FM-taajuudella 101,6 MHz sekä netissä wappuradio.fi – ympäri vuorokauden ;) Radioaallon harjalla tavataan!

ONKO SINUN KERHOLLASI POSTIA? OTA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEEN: TOIMITUS@VISIIRILEHTI.FI

5

UUTISET

Poliisilta ja avilta uusi linjaus opiskelijatapahtumista

Teksti: Juuso Pikkarainen Kuva: Sonja Raappana / TT-kamerat

OPISKELIJATAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN ON KOKOONTUMISLAIN TARKENTUNEEN TULKINNAN PERUSTEELLA SELKEÄMPÄÄ. ALKOHOLILAIN NÄKÖKULMASTA ESIMERKIKSI SITSIT OVAT YHTÄ LAITTOMIA KUIN ENNENKIN.

Poliisi ja aluehallintovirasto ovat tarkentaneet kokoontumislain tulkintaansa, joka selkeyttää opiskelijatapahtumien järjestämistä.

Kokoontumislain tulkinnanvarainen luonne on aiemmin vaatinut poliisilta tapauskohtaista harkintaa siitä, onko tapahtuma yksityistilaisuus vai yleisötilaisuus.

“Olemme yleensä lähteneet siitä, että jos esimerkiksi yksittäinen ainejärjestö järjestää sitsit jäsenilleen erikseen vuokratussa tilassa, on kyseessä yksityistilaisuus, josta ei tarvitse tehdä yleisötilaisuusilmoitusta poliisille”, kertoo komisario Sari Sinivuori Sisä-Suomen poliisilaitoksen lupavalvontayksiköstä.

6

Useamman ainejärjestön yhdessä järjestämät sitsit eivät Sinivuoren mukaan ole tähänkään asti täyttäneet yksityistilaisuuden määritelmää esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki osallistujat eivät tunne entuudestaan toisiaan.

Tällaisesta tapahtumasta on tullut ja tulee edelleen tehdä poliisille ylei-

UUTISET

sötilaisuusilmoitus, mutta uuden tulkinnan mukaan poliisi ei kuitenkaan suhtautuisi tapahtumaan varsinaisena yleisötilaisuutena.

“Uuden tulkinnan perusteella on tavallaan olemassa kolmas kategoria, joka sijoittuu yksityistilaisuuden ja yleisötilaisuuden väliin.”

Tällaiseen tapahtumaan osallistuminen edellyttää erillistä kutsua tai määritellyn yhteisön jäsenyyttä, mutta ei ole kuitenkaan niin pienen piirin tilaisuus, että kaikki osallistujat tuntisivat toisensa ennalta. Juuri esimerkiksi useamman ainejärjestön sitsit olisivat tämän välikategorian tapahtuma.

Tällaisen tapahtuman yksityistilaisuutena pysyminen edellyttää kuitenkin Sinivuoren mukaan sitä, että osallistujien kutsu varmistetaan tilaisuuden sisäänpääsyssä.

“Mikäli tilaisuuteen pääsevät käytännössä osallistumaan myös muut kuin kutsutut tai tiettyyn määriteltyyn yhteisöön kuuluvat, katsotaan tilaisuus yleisötilaisuudeksi. Esimerkiksi approt ja muut suuret avoimet tilaisuudet eivät kuulu tähän kategoriaan”, Sinivuori tarkentaa.

Määräaikaisia anniskelulupia ei olekaan avin mukaan haettu viime vuonna Kiskofestiä lukuun ottamatta yhteenkään opiskelijatapahtumaan Tampereella. Kiskofest on approt ja festarimaiset jatkot sisältävä tapahtuma, joka järjestään Tampereen keskustassa ja Ratinanniemessä.

Ylitarkastaja Anssi Flink Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta epäilee lupien puuttumisen johtuvan yksinkertaisesti tiedon puutteesta.

“Monille tulee täytenä yllätyksenä jo tieto siitä, että tapahtumasta tulisi tehdä yleisötilaisuusilmoitus poliisille.”

Yle kertoi lokakuun lopussa monien opiskelijatapahtumien rikkovan alkoholilakia. Flink kertoo Avin saaneen jutun jälkeen kutsun useampaan kaupunkiin kouluttamaan ylioppilaskuntia aiheesta.

“Ainakin Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa on käyty pitämässä koulutus.”

Treyn tapahtuma- ja yhteisöasiantuntija Sami Perkiö kertoo, että vastaavaa koulutusta on suunniteltu tilattavan Treylle ja ainejärjestöjen edustajille kevään aikana.

Sitsit rikkovat edelleen alkoholilakia

Järjestäjät ahtaassa paikassa

Avin tulkinta asiasta on yhtenäinen poliisin kanssa. Jos tapahtumat eivät täytä yleisötilaisuuden määritelmää ja ne järjestetään yksityisessä tilassa eikä esimerkiksi anniskeluluvallisessa ravintolassa, on niissä omien juomien nauttiminen sallittua.

Sitsit voivat silti rikkoa alkoholilakia, jos pääsylipun hintaan sisältyy alkoholijuomia. Tämän alkoholilaki kieltää yksiselitteisesti ilman anniskelulupaa. Määräaikaisen anniskeluluvan hinta on hieman vajaat tuhat euroa, joka lienee lähes mille tahansa ainejärjestölle täysin budjetin ulkopuolella oleva vaihtoehto.

Poliisin ja avin linjanvedon tavoitteena on siis tehdä opiskelijatapahtumien järjestämisestä ennakoitavampaa, ja toisaalta aiheesta tiedottamisen myötä järjestäjät ovat myös paremmin tietoisia tapahtumiin liittyvistä laeista, vaatimuksista ja velvollisuuksista.

Silti totuus on, että vaikka monet opiskelijatapahtumat ovat olleet pääasiassa lainvastaisia tähän asti, tulevat ne olemaan sitä myös tästä eteenpäin, vaikka niistä tehtäisiinkin poliisille tapahtumailmoitus.

“Ei alkoholin myyminen rahaa vastaan ilman anniskelulupaa ole ollut

7

laillista silloin kun tapahtumista ei ole tehty ilmoituksia poliisille, eikä se ole alkoholilain perusteella laillista, vaikka niistä sellaiset tehtäisiinkin”, komisario Sinivuori summaa.

Oma kysymyksensä onkin valvonnan määrä ja mahdollisesti lisääntyvän tiedotuksen vaikutus siihen. Tällä hetkellä alkoholilakia rikkovat opiskelijatapahtuvat eivät ole rikostutkinnan näkökulmasta suuri ilmiö, vaikka sellaisia järjestetään Tampereella viikoittain.

“Oman kokemukseni perusteella [kirjattujen tapausten] määrä on hyvin vähäinen”, kuvailee rikosylikomisario Pasi Mettälä Sisä-Suomen poliisista.

Niin Mettälän kuin Sinivuoren mukaan tähän vaikuttavat ennen kaikkea poliisin mahdollisuudet kuulla tapahtumien järjestämisestä ylipäätään.

“Tilaisuus saatetaan järjestää ilman lupia, eikä se silloin välttämättä tule poliisin tietoon”, Mettälä sanoo.

Tapahtumanjärjestäjien kannalta tilanne on siis jokseenkin hankala.

Sitsit saa järjestettyä laillisesti joko luopumalla pääsymaksusta ja tarjoilusta tai hankkimalla kalliin, määräaikaisen anniskeluluvan. Tai sitten tapahtuma järjestetään entiseen tapaan lainvastaisena, ja toivotaan, ettei poliisi saa tietää asiasta.

Sitä, voisiko yleisötilaisuusilmoitusten mahdollisesti lisääntyvä määrä johtaa suurempaan määrään valvontaa, ei Sisä-Suomen poliisista haluta kommentoida.

“Emmehän me voi lähteä tässä yhteiskunnassa siitä, että yritetään tehdä asioita jollain tavalla laittomasti, kunhan niitä ei vaan kukaan valvoisi.

Kyllähän se pointti tässä kaikessa on, että meillä on tietyt säännöt, joiden mukaan toimitaan, ja jokainen vastaa niiden noudattamisestaan lähtökohtaisesti jo ilman, että sitä valvotaan”, Sinivuori sanoo.

UUTISET

Sähkötalon uudisrakennuksen peruskivi muurattiin Sähkötalo Research Hubin peruskivi muurattiin maanantaina 3. maaliskuuta Hervannan kampuksella. Peruskiveen haudatun aikakapseliin sisään talletettiin tuleville sukupolville muun muassa päivän lehtiä, kolikoita, viime vuoden Wappulehti Tamppi ja vuoden ensimmäinen Visiiri.

Tampereen yliopiston vuokra tulee laskemaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy alentaa osakasyliopistojensa vuokria tänä vuonna arviolta 4,5 miljoonalla eurolla, SYK kertoo tiedotteessaan. Myös Tampereen yliopiston vuokra tulee laskemaan.

Tarkkoja numeroita tai vuokranalenemisen suuruusluokkaa SYK:n toimi-

Jonne Renvall / Tampereen Yliopisto

Research Hub on laboratoriotiloja sisältävä yliopistorakennus, joka sijoittuu olemassa olevien Sähkötalon rakennusten väliin. Uudisosan rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2024, ja hankkeen ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua kesällä 2026.

Hankkeen tilaaja on Suomen Yliopistokiinteistöt OY ja urakoitsijana toimii SRV. • MM

tusjohtaja Sanna Sianoja tai Tampereen yliopiston toimitilajohtaja Pertti Iso-Mustajärvi eivät uskalla vielä lähteä arvioimaan, sillä uudella laskutavalla määriteltyjä vuokria ei olla vielä ehditty laskuttaa.

SYK on uusinut vuokrasopimuksiaan, ja vuoden alusta solmituissa sopimuksissa ylläpitovuokra lasketaan arvioitujen ylläpitokulujen perusteella.

“Aikaisemmin ylläpitovuokran osuus on ollut sidottuna indeksiin ja noussut

SARJAKUVA

8

vuosittain sen perusteella”, Iso-Mustajärvi sanoo.

Tampereen yliopiston vuotuiset vuokrakulut olivat Iso-Mustajärven mukaan “muutama kymmenen miljoonaa” euroa, joten valtavista vuokranalennuksista ei ole kysymys. SYK:llä on vuokralaisina kaikkiaan kahdeksan osakasyliopistoa, joiden kesken 4,5 miljoonan euron vuokranalennukset tapahtuvat. • JP

KOLUMNI

Trump, taliban ja tolkku Teksti: Juuso Pikkarainen Kuva: Joel Peltonen

LÄHDIN viime syksynä vaihtoon Yhdysvaltojen Tennesseehen, maan pahamaineisen takaperoiseen ja sivistymättömään Syvään Etelään.

Kaikki kyselivät minulta jatkuvasti, miksi halusin viettää lukukauden juuri siellä.

Vaikka syitä oli monia, oli niistä kenties suurin tuon paikan vastakkaisuus Suomen kanssa.

Jeesus-puskuritarrojen ja MAGA-lippisten Tennessee on suunnilleen yhtä kaukana sekulaarista ja kesystä demari-Suomesta kuin joku Afganistan, tapasin todeta.

Mutta kuinka erilaisia USA ja Afganistan sen sijaan ovat? Talibanin hirmuvallan alaisessa maassa valtiollinen siveyspoliisi vahtaa kaupungilla naisten käytöstä: kodin ulkopuolella ei saa liikkua ilman holhoojaa, liian kovaan ääneen puhuminen saattaa johtaa ongelmiin ja jos kotona haluaa olla ilman burkaa, verhojen on parempi pysyä visusti kiinni.

Aika rajua, mutta sellaistahan se ääri-islamismi on? Länsi on toinen juttu: tieteen ja vapauden ylväs valtakunta.

Kirjoitin Ylioppilaslehteen 1/25 Tennesseen tuoreesta drag-esitykset julkisilla paikoilla kieltävistä laista.

tai piilotetaan, eikä kolmatta sukupuolta enää tunnusteta valtion osalta.

Monissa etelän osavaltioissa seksuaalivähemmistöjä tai seudun kammottavaa historiaa käsittelevät kirjat ovat jo pannassa, eivätkä opettajat saa puhua aiheista oppilaille.

USA:n presidentiksi jälleen noussut Donald Trump kylvää nyt vapauskäsitystään ympäri kansakuntaa kuin napalmia ja pyrkii tuomaan samankaltaiset lait voimaan koko maahan. Eri mieltä olevat tutkijat ja virkamiehet saavat kenkää, viittauksia seksuaalivähemmistöihin poistetaan

9

MUTTA eikös vähemmistöjen kiusaamisesta ole aika pitkä matka joka toisen kansalaisen kotiarestiin? Riippuu varmaan, keneltä kysytään. Tarkoitusperät eivät kuitenkaan ole kovin erilaiset: siinä missä toinen maa on fundamentalisti-islamistien hallitsema, toisessa valtaa pitävät vaahtosuiset kiihkokristityt.

Naisten nännit vittuun Instagramista!

No, USA on USA, tunnettu junttila. Euroopan mallioppilas Suomi on toista maata: tämä tolkun mallimaahan on poliisivaltio korkeintaan moraalipoliisien osalta.

Härmäläiset drag queenit saattavat kyllä kadota koulukirjojen sivuilta, mutta onneksi sentään pohjoismaisen tasa-arvoisista tarkoitusperistä johtuen: vähemmistöjen kulttuurin sijaan roskiin lentää tofun lisäksi pervoilu ihan kokonaisuudessaan.

Kirjoittaja osti Yhdysvalloista yrmeällä kotkalla ja jenkkilipulla koristellun "Proud To Be An American" -paidan, joka on viime aikoina tupannut jäämään vaatekaappiin.

10

MITÄ VITTUA?!

JO VUODESTA 2002

Mitä vittua?!

Miksi Tampereen yliopistolla on niin monta vararehtoria?

Teksti: Juuso Pikkarainen Kuvitus: Joel Peltonen

Tampereen yliopistolla on neljä vararehtoria: Tapio Visakorpi, Marja Sutela, Jarmo Takala ja vastikään nimitetty Antti Lönnqvist.

Ovatko Tampereen yliopiston vararehtorit jatkuvan salamurhauhan alla, ja siksi heitä täytyy olla niin monta, Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen?

(Nauraa.) Ei... Ei todellakaan.

Onko vararehtori vain hienompi nimi rehtorin kätyrille?

Mitäs mä tohon vastaan... Ei todellakaan. Vararehtoreilla on ihan omat toimialansa, joista he vastaavat.

Onko vararehtoreita juuri neljä siksi, että he yhdessä voivat hieroa rehtorin kaikkia raajoja samanaikaisesti?

No sittenhän me tarvitsisimme vii-

si, kun yhden pitäisi taputtaa päätä.

Yliopisto karsii tilojaan. Minne kaikki nämä vararehtorit oikein sullotaan?

Sitähän pohdimme parhaillaan.

Meitä on neljä yhdessä pienessä toimistossa, ja katsotaan, mahtuuko sinne viides pöytä.

Yliopiston vararehtorien vastuualueet ovat koulutus, tutkimus, kumppanuudet ja strateginen kehittäminen. Etkö hallitse näiden aiheiden asioita tarpeeksi hyvin?

Tuota... Kyllähän meillä rehtoraatissa sekä rehtori että vararehtorit kaikki hallitsevat kaikki alueet, ja

11

yhdessähän me pohdimme näitä asioita. Mutta kun on sitä konkreettista tekemistä: esimerkiksi pidetään palavereja ja ollaan puheenjohtajana ohjausryhmissä, niin millään ei rehtorin oma aika riittäisi kaikkeen siihen toimintaan.

Mitä minun tarvitsisi tehdä päästäkseni viidenneksi vararehtoriksi? Vastuualueeni voisi olla nokkeluus.

Niin kuin mainitsit, tarvittaisiin vielä viides vararehtori, joka hieroisi rehtorin niskaa ja päätä.

Koskee se meitäkin

Teksti: Roosa Kajander Kuvitukset: Jaakko Leinonen

12

OVATKO PUOLUEET KORKEAKOULUOPISKELIJAN ASIALLA ALUEVAALEISSA? SELVITIMME PUOLESTASI TÄRKEIMMÄT VAALITÄRPIT.

S

uomessa käydään huhtikuussa historialliset tuplavaalit, kun kunta- ja aluevaalit järjestetään yhtä aikaa.

Vaaleilla valitaan päättäjät kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin sekä hyvinvointialueiden johtoon.

Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta aluevaalit eivät ole välttämättä kaikkein yksinkertaisin kokonaisuus.

Aluevaltuustoissa pätetään siitä,

miten sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla järjestetään. Aluevaaleissa puolueet hakevat ääniä ehkä ensisijaisesti muualta kuin korkeakouluopiskelijoilta, sillä opiskelijoiden terveydenhuolto hoidetaan yhä pääosin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kautta, eivätkä hyvinvointialueet päätä YTHS:n palveluista tai resursseista.

Aluevaaliohjelmissa opiskelijat loistavat poissaolollaan Visiiri luki läpi kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton, KD:n ja RKP:n aluevaaliohjelmat.

Kaikki puolueet eivät tätä kirjoittaessa olleet vielä julkaisseet hyvinvointialuekohtaisia ohjelmiaan, joten jutussa on käsitelty myös puolueiden yleisiä aluevaaliohjelmia.

13

Vaikka YTHS vastaa opiskelijoiden terveydenhuollosta, osa korkeakouluopiskelijoiden tarvitsemista terveyspalveluista, kuten päivystyspalvelut ja osa erikoislääkäri- ja mielenterveyspalveluista, tuotetaan julkisessa terveydenhuollossa. Myös ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäminen on pääosin hyvinvointialueiden vastuulla.

Korkeakouluopiskelijoita Visiirin lukemissa aluevaaliohjelmissa ei juuri mainittu. Vaaleissa on silti esillä monta korkeakouluopiskelijan elämään vaikuttavaa asiaa. Kokosimme tähän juttuun niistä keskeisimmät.

Lisää resursseja mielenterveyspalveluihin Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Aluevaaliohjelmien perusteella nuorten mielenterveys on

myös puolueiden asialistalla tavalla tai toisella.

Kaikki puolueet ovat varsin yksimielisiä siitä, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta on hyvinvointialueilla lisättävä. Ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja nuorille suunnattuja mielenterveyspalveluita pidetään erityisen tärkeinä.

Perussuomalaisten mukaan “Suomessa vallitsee suoranainen mielenterveysongelmien epidemia varsinkin nuoressa väestössä.” Ratkaisuksi perussuomalaiset ehdottaa matalan kynnyksen palveluita oppilaitoksiin.

Ohjelmasta ei selviä, koskeeko tämä myös korkeakouluja.

Myös kokoomus, KD ja RKP peräänkuuluttavat matalan kynnyksen apua ja mielenterveyspalveluiden nopeaa saatavuutta. Keskusta haluaa tuoda suurimpien kaupunkien kauppakeskuksiin eräänlaisia walk-in -päivystyksiä, “mistä saa kohdennetusti tietoa alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista.”

Vihreät lupaa parantaa Pirkanmaan hyvinvointialueella lasten, nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluita “vastaamaan nykyistä palvelutarvetta.” Erikseen ei mainita, miten palveluita aiotaan käytännössä kehittää. Puolue ehdottaa, että hyvinvointialueilla kokeiltaisiin mielenterveysambulanssia. Pirkanmaalla palvelua on jo pilotoitu.

Vasemmistoliitto ja vihreät perustaisivat jokaiselle hyvinvointialueelle oman itsemurhien ehkäisykeskuksen.

Vasemmistoliiton toiveissa on, että hyvinvointialueet laatisivat “mielenterveys- ja päihdehoitosuunnitelman, joka sisältää myös eri riippuvuuksien hoidon.” Myös SDP ja vihreät poistaisivat mielenterveyspalveluiden päihteettömyysvaatimuksen.

Uusi hoitotakuu jakaa opiskelijat kahteen kerrokseen Perusterveydenhuollon hoitotakuu piteni tammikuun alusta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Se tarkoittaa, että lain mukaan hoitoon

on siis päästävä kolmen kuukauden sisällä hoidontarpeen arvioinnista.

Muutos ei koske alle 23-vuotiaita.

Suun terveydenhuollossa vastaanotolle on päästävä kuuden kuukauden kuluttua yhteydenotosta. Alle 23-vuotiailla vastaava aika on puolet lyhyempi eli kolme kuukautta.

YTHS:n mukaan muita nopeampi hoitoonpääsy koskee vain noin 25 prosenttia sen palveluiden piiriin kuuluvista opiskelijoista. Loput 75 prosenttia joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä kauemmin.

14 vuorokauden hoitotakuu tuli voimaan Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella. SDP haluaa säilyttää hyvinvointialueilla kahden viikon hoitotakuun myös muilla kuin alle 23-vuotiailla. Puolueen mielestä “ei ole reilua, että hallitus romuttaa hoitotakuun.”

Myös vihreät haluaa säilyttää kahden viikon hoitotakuun kaikissa ikä-

14

ryhmissä. Vasemmistoliitto puolestaan esittää aluevaaliohjelmassaan, että hyvinvointialueiden pitäisi pyrkiä tarjoamaan kiireetöntä hoitoa kaikille jopa seitsemän vuorokauden kuluessa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoittelee hoitotakuun pidentämisellä noin sadan miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Hallituspuolue RKP toivoo hoitotakuun muutoksista huolimatta hyvinvointialueiden pyrkivän siihen, että “perusterveydenhuollossa pääsee hoitoon seitsemän vuorokauden kuluessa ja että tämä koskee myös mielenterveyspalveluja.”

Hoitoon pääsyssä on suuria hyvinvointialuekohtaisia eroja. Siksi hoitotakuu on esillä myös näissä vaaleissa.

Lain edellyttämistä hoitoon pääsyn aikarajoista ei kuitenkaan päätetä hyvinvointialueilla, vaan asiasta säädetään terveydenhuoltolaissa.

JATKUU

Teksti: Roosa Kajander

Löytyykö ratkaisu terveydenhuollon pulmiin lääkiksestä?

V isiirin lukemista aluevaaliohjelmista välittyi huoli sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan riittävyydestä. Keskusta ja perussuomalaiset ehdottavat yhdeksi ratkaisuksi lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä.

Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan päätä lääkäreiden koulutusmääristä, vaan sen tekevät yliopistot itsenäisesti. Yliopistot ovat suhtautuneet aloituspaikkojen lisäämiseen nuivasti, koska niiden mukaan resurssit siihen eivät riitä. Jo nyt lääketieteellisen koulutusmääriä on paikoin lisätty, myös Tampereella. Paikkojen lisäämisellä on pyritty ratkomaan lääkäripulaa.

Vaikka aloituspaikoista ei päätetä aluevaaleissa, poliittinen keskustelu lääkärikoulutuksen ympärillä on ollut vilkasta. Päätimme kysyä puolueilta, pitäisikö lääkäreitä kouluttaa lisää.

Visiiri lähetti sähköpostikyselyn kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton, KD:n, RKP:n ja Liike Nytin piirihallitusten puheenjohtajille. Vastaus saatiin neljältä puolueelta.

Lisää lääkäreitä, opiskelijat töihin julkiselle Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sami Kymäläisen mielestä lääkäreitä pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän. Hän perustelee kantaansa sillä, että lääkäreistä on julkisella sektorilla pulaa.

Perussuomalaistet linjaa aluevaaliohjelmassaan, että lääketieteen opiskelijoilta “tulee edellyttää valmistumisen jälkeen määräaikaista työskentelyä julkisella sektorilla”, eikä heitä tulisi kouluttaa “kalliiksi keikkalääkäreiksi.”

“Jos julkisella sektorilla ei riitä lääkäreitä, mutta yksityinen sektori on niitä väärällään, jotain on mennyt pahasti pieleen. Työvelvoite on yksi ratkaisuvaihtoehto tähän ongelmaan”, Kymäläinen sanoo.

Myös Pirkanmaan keskustan piirin puheenjohtaja Arto Pirttilahti pitää lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä välttämättömänä. Pirttilahden mukaan aloituspaikkojen lisääminen on tärkeä askel, mutta se ei yksin ratkaise terveydenhuollon lääkärivajetta.

Myös keskusta velvoittaisi lääketieteen opiskelijat harjoitteluihin mieluummin hyvinvointialueen toimipisteille “yksityisten lääkäriasemien sijaan.”

“Ei ole kohtuuton vaatimus, että opiskeluaikana se työ ja harjoitte-

15

lu, joka tehdään, tehtäisiin julkisella puolella, mikä tukisi Suomen julkisen terveydenhuollon kantokykyä”, Pirttilahti perustelee.

Kaikilla puolueilla ei yhtenäistä kantaa Kokoomuksen Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Jari Anderssonin mukaan lääkärikoulutuksen pitää voida vastata kysyntään. Hän ei suoraan ota kantaa siihen, pitäisikö opiskelupaikkoja lisätä.

“Tämänhetkinen tilanne ei ole suoraan sidoksissa opiskelupaikkojen lisäämiseen. Osaltaan jatkossa vaikuttaa myös se, mikä on julkisen ja yksityisen suhde, missä määrin voidaan käyttää yksityistä palvelutuotantoa.

Pirkanmaalla on sitouduttu julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuuteen.”

Vihreillä ei puolueena ole kantaa lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä. Näin kertoo Visiirille Vihreiden Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Amu Urhonen.

Hänen mukaansa puolue on kuitenkin linjannut, että osaavan henkilökunnan riittävyys on turvattava.

“Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin viime vuonna, koska osaajista on pulaa. Nähtäväksi jää, onko lisäys riittävä. Etenkin alueilla, joilla ei ole lääkärikoulutusta, lääkäripula on yhä suuri.”

Aluevaltuustot tekevät omia ratkaisujaan sen suhteen, miten ne järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueella. Valtuutetut päättävät myös, mihin hyvinvointialueen käytössä olevat resurssit kohdennetaan.

Korkeakouluopiskelijalle asetelma saattaa vaikuttaa hankalalta, koska hyvinvointialueet eivät päätä YTHS:n toiminnasta. Puolueiden vaalilupaukset hoitotakuusta eivät siis kosketa suoraan YTHS:n palveluita käyttäviä opiskelijoita. Aluevaltuutettujen päätöksillä on silti merkitystä muiden opiskelijalle tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta.

YTHS:llä ei voi hoitaa kaikkia sairauksia Monien pitkäaikaissairauksien seuranta ja esimerkiksi gynekologin vastaanotot sekä suurin osa kirurgisista toimenpiteistä tapahtuvat YTHS:n sijaan julkisessa erikoissairaanhoidossa.

Pääasiassa perussairaanhoitopalveluita tuottava YTHS ohjaa opiskelijat tarvittaessa erikoissairaanhoidon asiakkaiksi. Erikoissairaanhoidon järjestäminen taas on hyvinvointialueiden vastuulla.

Erikoissairaanhoidossa jonot ovat tällä hetkellä pitkät. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonotti Pirkanmaalla tammikuun lopussa yli 13 000 ihmistä, selviää THL:n tilastoista.

Kokoomus ehdottaa, että erikoissairaanhoidon jonotilastot avattaisiin julkisiksi, ja että potilaalle kerrottaisiin “aina muiden sairaaloiden jonotilanne.” Kokoomuksen mielestä tällöin potilaan voisi ohjata “sairaalaan, jossa jono on lyhyempi”, mikäli potilas tätä toivoo.

Vasemmistoliitto puolestaan haluaa, että “erikoissairaanhoidon palveluita on oltava saatavissa joustavasti muutenkin kuin lähipalveluina sairaalassa.” Puolueen mielestä gynekologin vastaanotolle pitäisi päästä “nykyistä helpommin julkisen terveydenhuollon kautta.” Myös vihreät haluaa tuoda “erikoissairaanhoidon

osaamista” terveysasemille.

Päivystyspalvelut ovat hyvinvointialueen vastuulla YTHS ei tarjoa lainkaan päivystyksellisiä palveluita. Mikäli hoitoa tarvitsee välittömästi, YTHS:n verkkosivuilla neuvotaan ottamaan yhteyttä oman hyvinvointialueen päivystykseen.

Päivystysten ongelmista ja ruuhkista on puhuttu politiikassa pitkään.

Pirkanmaan hyvinvointialueella on jäljellä enää yksi yöpäivystysyksikkö, Tampereen yliopistollisen sairaalan Acuta. SDP ja keskusta ovat vastustaneet näkyvästi yöpäivystysten lakkautusta. Molemmat tuovat asian esiin myös aluevaaliohjelmissaan.

Vasemmistoliiton mukaan päivystyspalveluiden ruuhkia voisi vähentää ohjaamalla resursseja vahvemmin perusterveydenhuoltoon, “jotta ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”

Kokoomus olisi valmis laajentamaan “sote-keskusten aukioloaikoja iltaisin ja viikonloppuisin.” Puolueen mukaan tämä vähentäisi ruuhkia päivystyksissä. Vihreät haluaa “turvata sosiaali- ja kriisipäivystyksen riittävät resurssit.”

Perussuomalaiset lähtisi purkamaan ruuhkia hyödyntämällä jo olemassa olevia palveluita, kuten esimerkiksi Päivystysavun puhelinneuvontaa. RKP haluaa, että tarjolla olisi “erilaisia chattien ja puhelinpäivystyksen kaltaisia matalan kynnyksen palveluita.” Vihreät panostaisi digipalveluiden esteettömyyteen.

Myös kiireettömässä hoidossa YTHS palvelee opiskelijoita vain arkipäivisin. Toimipisteet eivät ole auki iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että YTHS:n kiinnioloaikoina opiskelijan täytyy ottaa yhteyttä julkiseen perusterveydenhuoltoon tai käyttää yksityisiä terveyspalveluita.

16

Ehkäisy ja elämäntavat kuntoon Useimmat puolueet korostavat aluevaaliohjelmissaan terveellisten elämäntapojen merkitystä. Puolueet ovat kovin yksimielisiä siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä olisi siirrettävä ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Ajatuksena on, että mitä aikaisemmin vaivaan puututaan perusterveydenhuollossa, sitä epätodennäköisemmin se pääsee kehittymään vaikeammaksi. Tämän taas ajatellaan vähentävän kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta sekä sairaalahoitoa, ja sitä kautta purkavan pitkiä jonoja ja ruuhkia.

Perussuomalaiset haluaa eroon “uusavuttomuudesta” ja ehdottaa, voisiko tupakoinnin lopettamisesta tai alkoholittomuudesta saada työtulovähennyksiä. Myös lenkillä ja kuntosalilla käymisestä voitaisiin palkita, puolue ehdottaa. Vihreät kannustaa ihmisiä noudattamaan “kestävää kasvipohjaista ruokavaliota.”

Myös toisenlaista ehkäisyä on aluevaaliohjelmissa tarjolla. Vihreät, RKP ja vasemmistoliitto kannattavat, että hyvinvointialueet tarjoaisivat ilmaiset ehkäisyvälineet kaikille alle 25-vuotiaille.

���pe�ees����eil��pi�k��p��ki opiskelijoille }­ĉĨÐīÐÐăăÐ Ĵ­īŒðĴ­­Ċ ăðĮ¼¼ āďìĴķķìðĊĴ­ðĮð­ ďĨðĮāÐăðþ­ȭ­ĮķĊĴďþ­Ș LďķāāďăððāÐĊĊÐĴĴ¼ āÐìðĴÐĴ¼¼Ċ ÐÌÐăăÐÐĊ þ­ ĨřĘī¼ðăřĊ ĴķăÐÐ ďĊĊðĮĴķ­ řĉĨ¼īð ŒķďÌÐĊȘ

v

q¼¼ĮĴĘþ¼ ĴķăÐÐ Œ¼ìÐĊĴ¼¼ þ­ ăķďĊĊďĊ ĉďĊðĉķďĴďðĮķķÌÐĮĴ­ ìķďăÐìĴð­Ș

OķÐ āķĊĴ­Œ­­ăðďìþÐăĉ­ĉĉÐ þ­ ĴķĴķĮĴķ ÐìÌďāā­ðĮððĊ ĊÐĴĴðĮðŒķðăă­ĉĉÐ ĮÌĨĴ­ĉĨÐīÐȘåð

ILMOITA VISIIRISSÄ!

MEDIAMYYNTI:

��ike���oi��e��� �eil���i��

samuli.aerikkala@trey.fi

ÄÄNESTÄ KOKOOMUSLAISIA OPISKELIJOITA! Arttu Vuori

Tiina Tamminen

Emilia Suhonen

Hallintotieteiden opiskelija Ehdolla kunta- ja aluevaaleissa

Terveydenhoitajaopiskelija, Ehdolla kunta- ja aluevaaleissa

Sosionomiopiskelija, Ehdolla kunta- ja aluevaaleissa

Niko Haapalainen

Kristiina Koivunen

Veeti Karsikas

Kyberturvallisuusopiskelija Ehdolla kunta- ja aluevaaleissa

Kasvatustieteiden opiskelija, Ehdolla kunta- ja aluevaaleissa

Kauppatieteiden opiskelija, Ehdolla kuntavaaleissa

Maksaja: Ehdokkaat itse.

helky.kouri@trey.fi

Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys 2.-8.4. ja äänestyspäivä 13.4.

17

KRITIIKKI

Pöhöttynyt reliikki herättää toivoa

O

lin menettänyt toivoni Manic Street Preachersin suhteen. 1986 Blackwoodissa perustettu yhtye tunnettiin aiemmin ennen kaikkea vasemmistomanifesteistaan ja ikonoklastisuudestaan, joka yhtyeen kultakautena kulki androgyynista leopardikuvioisesta punkista nihilistisen kaaoksen kautta yllättävään massasuosioon, muuttuen vuosien myötä tasaiseksi arvostukseksi. Vuoden 2014 Futurologylla alkanut retrofuturistinen (lue: kasari) ote jakoi mielipiteitä, jonka jatkumona kahdella sitä seuranneella albumillaan (Resistance Is Futile, 2018, The Ultra Vivid Lament, 2021) yhtye muistutti pahasti pöhöttynyttä reliikkiä. Reilun kymmenen vuoden aikana sekä laulaja-kitaristi James Dean Bradfield että basisti-sanoittaja-akateemikko Nicky Wire ovat myös julkaisseet keskinkertaiset soololevyt, siinä missä rumpali Sean Moore on todennäköisesti keskittynyt lähinnä ampumaan kultalevyjään alas seiniltä.

Walesin suurin ja paras bändi löysi poliittisen teränsä ja samalla itsensä uudelleen palaamalla keski-ikäisinä nuoruutensa ääreen, yrittämättä edes kuulostaa relevantilta: Echo & The Bunnymen ja Chameleons -vaikutteet, sekä viimein ruotuun saatu James Dean Bradfieldin Simple Minds

Teksti: Juho Äijö

-ryöstöviljely todistavat yhtyeen olevan pitkästä aikaa oikeilla jäljillä ja että tyylikäskin keski-ikäistyminen on mahdollista.

Suurin erottava tekijä kahteen edellislevyyn nähden on Nicky Wiren vironnut kriittinen kynä – vaikka levy on provokatiivisuudestaan tunnetun Wiren mukaan ensimmäinen vain hänen eksistenssistään kumpuava albumi, ovat maailman viime vuosien tapahtumat auttamatta vaikuttaneet siihen. Populismia, medialukutaidottomuutta sekä lehdistönvapauden alasajoa kritisoiva albumin nimikkoraita on nimeään myöten parasta mitä Manic Street Preachers on tarjonnut vuosiin: ”Net neutrality, smart meters, smart fucking motorways,

18

body positivity, believe in yourself, imposter syndrome – fuck that!”.

Loppupeleissä mikään ihmisen käytöksessä ei ole muuttunut sosiaalisen median myötä, se on vain saanut uuden kanavan. Hivenen yllättäen ja Manicseille epätyypillisesti albumin varsinaisen smörgasbord nostetaan esille albumin hitaammilla paloilla (Being Baptised ja Wiren laulama Hiding in Plain Sight), joiden kuulasta äänimaisemaa olisi suonut kuulla levyllä enemmänkin.

Onnistumisistaan huolimatta Manic Street Preachers tuskin tulee löytämään uusia kuulijoita Critical Thinkingilla – se paikka on ikuisesti varattu The Holy Biblelle (1994) ja Everything Must Golle (1996).

EDUSTAJISTOVAALIEN VOITTAJAT KERTOVAT, MITÄ AIKOVAT TEHDÄ SAAMALLAAN VALLALLA.

Lupaan Teksti ja Kuvat: Anriika Kauppi Kuvien editointi: Joel Peltonen

VAALILUPAUKSET on aika siirtää teoiksi, kun uusi edustajisto on aloittanut toimintansa. Poikkeuksellisesti edustajiston kausi kestää vain yhden vuoden. Mitä vastavalitut edustajiston jäsenet aikovat tehdä tässä ajassa? Kysyimme asiaa seitsemältä edaattorilta.

Konkretiaa piti hakea välillä pitkäänkin. Tuoreiden edaattoreiden oli helppo puhua arvoista ja siitä, miten he haluavat ylioppilaskunnan toimivan. Paljon vaikeampaa tuntui olevan kiteyttää se, mitä itse aikoo konkreettisesti tehdä. Se on toki ymmärrettävää, sillä kaikki haastateltavat ovat ensimmäisen kauden edaattoreita, ja kausi on vasta alussa.

Haastatteluiden perusteella tätä vaikuttajajoukkoa yhdistää ainakin into oppia toisilta edaattoreilta asioista, joista he eivät vielä tiedä.

19

v EDAATTORI on puhekielinen ilmaus edustajiston jäsenestä.

Ylioppilaskunnan jäsenet ovat valinneet heidät päättämään yhteisistä asioista, kuten siitä, mihin jäsenmaksuvarat käytetään tai mihin asioihin ylioppilaskunta pyrkii vaikuttamaan.

Matti Kalttila 1. vuoden lääketieteen opiskelija Vaaliliitto: MedBoomare "Aion ajaa Kaupin kampuksen etuja ja saada opiskelijat jo fuksista asti tuntemaan Treyn ja sen jäsenpalvelut paremmin."

Aurora Kuusisto 3. vuoden journalistiikan opiskelija Vaaliliitto: Kontakti "Tulen kannattamaan Visiiriä ja edistämään neurovähemmistöjen huomioimista edustajiston työskentelyssä. Minulle on tärkeintä, että yliopistodemokratiassa säilyy yksi sen keskeisimmistä kulmakivistä, joka on ylioppilasmedia."

Roni Hietalahti 3. vuoden rakennustekniikan opiskelija Vaaliliitto: Kyltyrböndet "Olen oppinut tuntemaan Hervannan opiskelijayhteisön parhaat puolet. Nyt haluan laajentaa ymmärrystäni kattamaan koko yliopistoyhteisön samalla tuoden muille esiin Hervannan hyviä puolia."

Valpuri Hurtig 4. vuoden sosiaalityön opiskelija Vaaliliitto: Viva – Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto "Aion edistää sitä, että Trey ottaa kantaa palestiinalaisten kansanmurhaan ja julkisesti kannattaa Israelin akateemista boikottia. Pitää vielä selvittää mikä tapa on paras!"

20

Marcel Laukkanen 1. vuoden rakennustekniikan opiskelija Vaaliliitto: Rakennustekniikan, Arkkitehtuurin, Tuotantotalouden ja Tietojohtamisen OpISkelijAt "Haluan nostaa Treyn tapahtumabudjettia 20 000 eurolla pienempien järjestöjen tukemisen lisäksi. Isoilla avoimilla tapahtumilla haluan lisätä yhteisöllisyyttä kampusten välillä."

Saga Porjo 1. vuoden lääketieteen opiskelija Vaaliliitto: Vihreä lista "Jos pitää ihmisyyttä ja luontoa korkeassa arvossa, ei voi tehdä kovin huonoja päätöksiä. En vielä tiedä, mitä päätöksiä eteeni tulee, mutta aion tehdä ne Vihreän listan yhteisten arvojen pohjalta."

Eino Suni 4. vuoden teknillisen fysiikan opiskelija Vaaliliitto: Kahden Tähden Teekkarit "Haluan toimia viestinviejänä edustajiston ja kiltani välillä käymällä Hiukkasen hallituksen kokouksissa kertomassa edustajiston kuulumisia ja kysymässä mielipiteitä."

Keitä haastateltiin?

Juttuun haastateltiin kymmenen edustajistovaaleissa suurimman vertausluvun saaneiden edaattorien joukosta niitä, jotka olivat vastanneet Treyn vaalikoneeseen eivätkä ole ehdolla kevään kunta- tai aluevaaleissa. Jos henkilö oli ehdolla vaaleissa, haastateltiin vaaliliiton seuraavaksi korkeimman vertausluvun saanutta edaattoria. Vertausluku kertoo listaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen saamiensa äänien perusteella. Journalistisissa julkaisuissa vältetään ehdokkaiden haastattelemista vaalien alla, jotta säilytetään puolueettomuus eikä anneta yksittäisille ehdokkaille perusteetonta näkyvyyttä.

21

“Puna

22

ainen” yliopisto Teksti: Iikka Sorvali Kuvat ja kuvatekstit: Ari Johansson

23

Ylioppilaskunnan järjestämä Suomen ja Neuvostoliiton opiskelijoiden ystävyyspäivän tilaisuus 26.11.1975.

” “ TAMPEREEN YLIOPISTON VASEMMISTOLAISTA 1970-LUKUA MUISTELLAAN EDELLEEN AIKA AJOIN. TAISTOLAISET JA MUUT KOMMUNISTIT OLIVAT AKTIIVISIA YLIOPISTOLLA, MUTTA TUTKIJOIDEN MUKAAN AJAN POLIITTISUUTTA ON MYÖS YMMÄRRETTY VÄÄRIN.

Minun mielipiteeni on, että Tampereen yliopiston punaisuutta on liioiteltu”, sanoo Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Mervi Kaarninen.

Kaarninen on historiantutkimuksen konkari. Hän on kirjoittanut muun muassa Tampereen yliopiston historiateoksen vuosilta 1960–2000.

Kaarninen aloitti opintonsa vuonna 1978.

Istumme haastattelua varten keskustakampuksen Alakuppilassa. Kahvilakalusteiden ikoninen muotoilu vie ajatukset helposti menneisiin.

Kaarnisen mukaan valintakokeiden aikaan Päätalon ovilla saattoi

1970-luvun lopulla olla opiskelijoita jakamassa poliittisia mainoksia, ja yliopistolla toimi Tampereen yliopiston marxilaiset ryhmät eli TYMR, joka järjesti esimerkiksi opintopiirejä.

“Mutta ei kukaan tullut järjestämään aivopesua”, hän kuvailee.

Opiskelijaelämä oli 70-luvulla monin tavoin aktiivisempaa. Osittain se johtui siitä, että yliopisto ei tarjonnut samanlaista ohjausta kuin nykypäivänä. Esimerkiksi orientaatioviikkoa ei järjestetty, kun Kaarninen aloitti omat opintonsa.

“Tuutorit olivat aktiivisia, he ohjasivat sekä opintoasioissa että vapaa-ajan vietossa.”

Opintoja pyrittiin myös kehittämään opiskelijavoimin. Historian ainejärjestö Patinan edustajat kokosivat Kaarnisen mukaan luentokurssien jälkeen luentoneuvostoja, joissa opiskelijoilta kerättiin palautetta opetuksesta. Neuvoston jäsenet välittivät tämän palautteen opettajalle.

24

Vanhoja mielikuvia

“Vuosi 1968 oli länsimaissa tärkeä muun muassa opiskelijaliikkeiden ja mellakoiden takia”, selittää historiantutkija Jussi Lahtinen.

Lahtisen pitkän 70-luvun työläiskirjallisuutta tutkinut väitöskirja on juuri hyväksytty Tampereen yliopistossa.

Pitkä 70-luku alkoi vuonna 1968, ja myös Suomessa lisääntyi radikaali opiskelijaliikehdintä taistolaisuuden syntymisen myötä. Taistolaisuus oli suomalaista äärikommunismia, joka on saanut nimensä Suomen kommunistisen puolueen eli SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon (1926– 2002) mukaan.

Lahtisen mukaan taistolaisuuden syntyyn vaikutti etenkin se, kun Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian vuonna 1968. Tämä johti SKP:n hajaantumiseen, kun vähemmistössä ol-

”

Tampereen Yliopisto siirtyi valtion omistukseen 1974. Opiskelijat kokoontuivat vastustamaan uutta hallintomallia. leet, Neuvostoliiton hirmuteoista piittaamattomat taistolaiset kilpailivat vaikutusvallasta ja mediahuomiosta maltillisempien enemmistöläisten kanssa.

Tampereen yliopistoa on pidetty vuosikymmeniä erityisen punaisena yliopistona juuri taistolaisten ja muiden kommunistien takia. 70-luvun aikana julkisuudessa vahvistui mielikuva ideologisesti ohjatusta oppilaitoksesta, jossa professorit yrittävät aivopestä opiskelijoita ja jonka käytäviä partioivat vallankumoukselliset mielipidepoliisit.

Mielikuva punaisuudesta on Mervi Kaarnisen mukaan kuitenkin vielä aikaisempaa perua. Tampereen yliopiston edeltäjä, Yhteiskunnallinen korkeakoulu, sijaitsi Helsingissä vuoteen 1960 asti.

“Kun se oli Kalliossa, niin ajateltiin, että se oli työläiskorkeakoulu tai punainen oppilaitos. Siitä puhuttiinkin Sörkan yliopistona”, hän sanoo.

Mielikuva vahvistui 70-luvulla en-

tisestään. Kaarnisen mukaan Tampereella sattui tänä aikana “kaikenlaisia episodeja”.

Hyvinvoinnin kulissien takaa

Sekä Tampereen yliopiston että laajemman suomalaisen yhteiskunnan todellista “punaisuutta” on vaikeaa selvittää. Yhden tavan tähän tarjoaa Lahtisen väitöskirjan aineistona ollut työläiskirjallisuus eli työväenluokkaan sidottu kaunokirjallisuus.

“Kirjailijat halusivat osallistua julkiseen keskusteluun ja heillä oli halu tuottaa tätä luokkapuhetta”, Lahtinen sanoo.

Hän analysoi yhteensä 120 romaania ja novellikokoelmaa, jotka käsittelivät pitkän 70-luvun työläisidentiteettiä eri tavoin. Kirjat kuuluivat realismin tyylilajiin, mihin Lahtisen mukaan kuuluu tietynlainen vääryyden etsiminen yhteiskunnasta.

“Kirjallisuustutkija Kai Laitinen

25

on sanonut, että nämä kirjailijat tarkastelivat maailmaa hyvinvoinnin kulissien takaa varsinkin 70-luvulla.”

Kirjoissa käsiteltiin Lahtisen mukaan esimerkiksi ikää, sairautta ja sukupuolta intersektionaalisella tavalla.

Intersektionaalisuus on feministisestä tutkimustraditiosta peräisin oleva käsite. Sen mukaan ihmisen kokemuksiin ja mahdollisuuksiin vaikuttavat monet erilaiset henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sukupuoli, seksuaalisuus, ihonväri, ikä ja vammaisuus.

“Tosi usein kirjassa oli vaikka nuori, naispuolinen ja maaseudulta muuttanut hahmo. Näiden kolmen aseman kautta kuvattiin sitä, mitä haasteita hänellä oli. Kirjoissa näytettiin myös sitä, miten sisu ja huumori pitävät näitä ihmisiä pinnalla.”

Vaikka Lahtinenkin on sitä mieltä, että 70-luku oli huomattavasti poliittisesti aktiivisempi kuin sitä seuranneet vuosikymmenet, kirjoista ei välittynyt hänen mukaansa juurikaan radikaalia poliittisuutta. Puoluepoli-

“

tiikkaan oltiin pettyneitä eikä siihen osallistuttu.

“Jos puhutaan tästä neljän ja puolen miljoonan kansasta, niin suurimmalla osalla ei varmasti ollut päällimmäisenä mielessä politiikka.”

Levottomat ajat

Pitkä 70-luku alkoi Kaarnisen mukaan Tampereen yliopistolla maksulakolla vuonna 1968 – samana vuonna kuin taistolaisuus syntyi. Lakon julisti ylioppilaskunta Tamy, koska yliopiston taloushallinto halusi korottaa lukukausimaksuja, jotka olivat vielä tuolloin käytössä.

Kaarnisen toimittaman yliopiston historiateoksen mukaan maksulakko ei kuitenkaan ollut poliittinen tapahtuma, vaan siinä oli kyse opiskelijan asemaan liittyvästä aktivismista.

“Samaan aikaan alkoi valtakunnallinen hallintouudistus ja tuli mies ja ääni -kamppailu, missä Tamy oli aika näkyvästi vaatimassa yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta”, Kaarninen sanoo.

Yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta eli YYÄ:ta vaati etenkin opiskelijaliike, mutta myös jotkut professorit.

Vaatimuksena oli, että yliopistojen ylin johto valittaisiin vaaleilla, jois-

sa voisivat äänestää kaikki yliopistolaiset. Tämä olisi tarkoittanut, että opiskelijat olisivat voineet selvällä enemmistöllään halutessaan päättää yliopiston johdon.

Kaarninen osoittaa Alakuppilaa vierustavia luentosaleja ja kertoo, että niissä oli YYÄ:tä tukeneiden luentolakkojen aikaan yhteys eduskuntaan, kun yliopistolaista äänestettiin.

“Siellä laulettiin Kansainvälinen, kun ensimmäiset tulokset tulivat.”

Uudistus ei lopulta mennyt opiskelijaliikkeen toiveiden mukaan, eikä YYÄ toteutunut. Kuohunta ei kuitenkaan loppunut siihen.

Luentolakkoja järjestettiin myös esimerkiksi vuoden 1977 opintolainaja opintotukiuudistuksen yhteydessä.

Silloin Tampereella järjestettiin myös yliopiston valtaus tuenosoituksena jyväskyläläisille taistolaisille, jotka olivat vallanneet oman yliopistonsa.

Maltillinen suosio Kaarninen arvelee, että Tampereen yliopiston opiskelijoiden aktiivisuus liittyi yliopistolla opetettuihin oppiaineisiin.

“Täällähän on aina ollut hirveän vahvat yhteiskuntatieteet, mihin liit-

GALLUP: TURHIN TAITOSI

Osaan liikuttaa sieraimiani.

Rudolf Võrk rakennustekniikka, 5. vuosi.

Osaan editoida kuvia aika hyvin kännykkäsovelluksilla, mutta en yhtään Photoshopilla tai muilla oikeilla editointiohjelmilla.

Jaakko Kaasinen energiamurros, 2. vuosi

26

tyy kriittisyys ja kyseenalaistaminen.

Sitten on ollut vahva toimittajakoulutus.”

Hän ei usko, että näille aloille välttämättä hakeutuisi erityisen vasemmistolaisia ihmisiä, vaan kriittisyyttä oppiessa saattaa kasvaa innostus vaikuttaa ja lähteä mukaan erilaisiin kampanjoihin.

Vaikka taistolaiset näkyivät ja kuuluivat yliopistolla ja sen ulkopuolella, suosio oli mielikuvissa suurempaa kuin opiskelijapolitiikassa. Taistolaisten kannatus edustajistovaaleissa ei noussut missään vaiheessa oikeisto-opiskelijoiden ryhmää suuremmaksi. Korkeimmillaan tymriläisten kannatus oli vuoden 1975 vaaleissa 26,3 prosentilla.

Osansa mielikuvien luomisessa oli myös medialla. Yliopistolla järjestettyjä kampanjoita tulkittiin julkisuudessa yksinomaan puoluepolitiikan kautta, vaikka osallistujilla oli paljon erilaisia syitä osallistua aktivismiin, eivätkä kaikki suinkaan olleet taistolaisia.

“Punaisuus oli räväkkyyttä, joka herätti huomiota. Kun ei ymmärretty sitä, mitä yliopistossa oikeasti tapahtui, se meni otsikoihin.”

”

Osaan tunnistaa tekstin rivivälin ilman että tarkistan sitä asetuksista.

Riina Saari tuotantotalous, 4. vuosi.

LOPPUTYÖN SANKARIT

Teksti: IIkka Sorvali Kuvat: Sankarit

“Oli tosi vaikeaa sanoa, milloin tutkimus on valmis”

“Se ei mennyt stressivapaasti ja lineaarisesti”

Josefiina Aitalaakso: “Dippani aihe tuli pitkälti yritykseltä. Halusimme selvittää, mitkä olisivat optimaalisia paikkoja sähköautojen latausasemille. Ensimmäisessä tapaamisessa yliopiston ohjaajan kanssa aihe käännettiin ylösalaisin. Päätimme selvittää koneoppimismallilla, mitkä tekijät vaikuttavat latausasemien mitoitukseen.

Tulos oli, että latausasemien paikkoihin ei ole yhtä kaavaa. Operaattorit katsovat niitä omien linssiensä läpi.

Kirjallisuudessa on selvästi tunnistettu sähköauton ostajan profiili: vähän vanhemmat, korkeakoulutetut, korkeatuloisemmat miehet. Korkeampi keski-ikä tuki sitä, että alueella oli enemmän latauspistokkeita, mutta mediaanitulot taas menivät täysin päinvastoin.

Tutkimuksen tekeminen meni hyvin. Pystyin toteuttamaan suunnitelmaa hyvin, vaikka kaikki aikataulut eivät täysin pitäneet. Ostimme datan ulkopuolelta, ja se aiheutti haasteita. Yritin saada myyjää pitkään kiinni, koska datassa oli epäselvyyksiä. En ikinä saanut heiltä vastausta, mutta saimme ongelman lopulta selvitettyä. Se oli alussa aika mutuilua, että ‘mitäköhän tämä yksi rivi tarkoittaa ja miksi siellä on tällainen luku’.

Sain yrityksen puolelta tukea spekseihin, kuten muuttujien valintaan. Itse työnteossa nojasin yliopiston ohjaajiin. Siitä oli tosi iso apu ja olen kiitollinen ohjaajilleni.

Oli tosi vaikeaa sanoa, milloin tutkimus on valmis. Sitä olisi voinut hinkata loputtomiin. Ei pidä ajatella, että diplomityön tarvitsee olla täydellinen. Jos olet tehnyt jonkun rajauksen, niin pysy siinä. Todennäköisesti se on riittävä.”

Anssi Pohjola: “Psykassa graduaiheen valinta menee niin, että seminaarissa tarjotaan aiheita erilaisista tutkimushankkeista, mistä voi valita yhden itselleen. Minua kiinnostivat opintojen alusta asti kehityspsykologia sekä neuropsykologia. Ilmoittauduin heti Katse taaperoon -hankkeen aiheeseen, koska se sopi omiin mielenkiinnonkohteisiini just eikä melkein.

Käytännössä kaikki valitsevat tarjotuista aiheista, koska niissä saa yleensä valmiin aineiston. Minullakin oli aineisto valmiina, mutta se vaati pyörittelemistä Excelissä.

Siihen meni varmaan ainakin 50 tuntia. Tilastollinen analyysi oli tosi mielekästä ja siihen oli mukavaa paneutua.

Tulokseni eivät poikenneet hirveästi hypoteeseista, niissä ei tullut mitään kenttää mullistavaa. Hypoteesina oli esimerkiksi, että jos autismipiirteistä taaperoa katsotaan suoraan silmiin, niin se suora katse kiinnittää taaperon tarkkaavuuden kaikista voimakkaimmin. Siitä tuli tilastollisesti merkitsevä tulos, että näin on. Sekin on tärkeä tulos.

Vaikeinta oli kirjoitustyön aikatauluttaminen ja aikaansaaminen, koska en ole kovin taitava itseohjautuja.

Tein puolitoista vuotta työtä ja siihen mahtui ehkä seitsemän rysäystä, jossa vedettiin yötäpäivää. Se ei mennyt stressivapaasti ja lineaarisesti.

Suosittelen ehdottomasti tekemään gradun parityönä.

Uskon että minunkin prosessini olisi ollut paljon sujuvampi niin. Ja vaikka joskus tuntuu, että siitä touhusta ei tule hevon helvettiä, niin kyllä se loppujen lopuksi tulee valmiiksi.”

GRADU

DIPPA

Otsikko: Tarkkaavuuden kiinnittyminen kasvoihin varhaisia autismipiirteitä ilmentävillä taaperoilla Ala: Psykologia Mitta: 37 sivua. “Se on psykassa tyypillinen gradun mitta, kun työn tekee yksin.”

Kauan kesti? 1,5 vuotta Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5? “Sanoisin, että kirjoitusprosessi oli 2 tai 3. Se pilkunviilaus lopussa oli kyllä täyttä viitosta.”

Otsikko: Sähköajoneuvojen latausasemien nopeiden laturien mitoitukseen vaikuttavat tekijät: Ennustavan koneoppimismallin soveltaminen Ala: Tietojohtaminen Mitta: 85 sivua Kauan kesti? 7 kuukautta Kuinka rankkaa oli asteikolla 1–5?

“3. Välillä hajotti kun en saanut vastauksia kysymyksiin ja ei voinut edetä, mutta ei ollut mitään ylitsepääsemätöntä.”

27

Kaupin koeeläinpuisto TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TEHTÄVÄT ELÄINKOKEET OVAT MUUTTUNEET APINAAJOISTA SÄÄNNELLYMPÄÄN SUUNTAAN. TULEVAISUUDESSA TAVOITTEENA OLISI KORVATA ELÄIMET KOKONAAN, MUTTA SIIHEN ON VIELÄ MATKAA.

28

29

Teksti: Otto Rantanen Kuvat: Aliina Ruuttunen

K

aupin kampus kuhisee hiiriä ja rottia.

Vaikutelma on sama kuin muurahaisia katsoessa: ensin näkee yhden yksilön, sitten toisen, ja sitten niitä vilisee jo silmissä.

Jyrsijät eivät onneksi ole vapaina, vaan Arvon alakerrosten laboratoriotiloissa, niin kutsutuilla eläintalleilla.

Tänne on tultu ylimääräisiä partikkeleita ilmalla poistavan suihkukopin läpi ja puettu ylle Breaking Bad -henkiset haalarit.

Jyrsijät elävät kerrostalomaisesti järjestellyissä häkeissä. Osalla on selässään väritäpliä tunnistamisen helpottamiseksi.

Laboratoriopäällikkö Brian Mphande kurkkii tyytyväisen oloisena muovisten seinien läpi koppeihin, joissa hiiret asuvat jopa viiden yksilön kimppakämpissä, laumaeläimiä kun ovat.

“Hotellissa olisi tilaa vielä”, hän naurahtaa.

Satoja jyrsijöitä “Eläinkokeilla

on

paikkansa

2020-luvulla ja ihan varmasti vielä 2030-luvullakin”, sanoo Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Seppo Parkkila.

Eläinkokeita tehdään hänen tiedekunnassaan. Vähemmän kuin ennen vanhaan, mutta edelleen tärkeänä osana arkea. Se voi kuulostaa maallikosta hurjalta.

Eläinkokeilla on ollut keskeinen rooli tieteen kehityksessä. Niiden aloittaminen 1800-luvulla oli osaltaan poistamassa taikauskoa, joka ihmiskehoon liittyi. 1900-luvulla merkittäviä bio- ja lääketieteellisiä läpimurtoja tehtiin eläimillä testaamisen ansiosta.

Kun tiede on kehittynyt, on eläinkokeistakin saatu enemmän irti.

Parkkila nostaa oman lähes 40-vuotisen uransa varrelta esiin vuosituhannen vaihteen. Silloin hiirialkioilta poistettiin tiettyjä geenejä ja katsottiin, miten geenien tuottaman proteiinin puute vaikutti hiireen. Nuo kokeet ovat olleet perustana myöhemmälle biolääketieteen tutkimukselle.

Nykyään Kaupissa käytetään noin 2000 eläintä vuodessa, mikä on verrattain vähän. Mphanden arvion mukaan ainakin Helsingin, Turun ja Kuopion yliopistot ovat isompia tekijöitä alalla.

Tampereella on parikymmentä rottaa ja nelisensataa hiirtä. Eläinhoitajan koulutuksen saanut henkilökunta

30

huolehtii eläimistä täysipäiväisesti.

Mphande itse on eläinlääkäri ja tutkinut koe-eläinten hyvinvoinnin vaikutusta kokeiden tuloksiin.

“Eläimet tarvitsevat virikkeitä, jotta ne eivät stressaannu. Stressi vaikuttaa negatiivisesti koetuloksiin”, hän selittää.

Virikkeinä häkeissä on paperia, pahvirullia, puupalikoita ja muovisia tunneleita. Rotilla on oma leikkipuisto, johon ne pääsevät toisinaan temmeltämään. Ruokaakin kuluu: sitä tilataan kerralla tuhat kiloa yliopistolle.

Jokainen eläinkoe tarvitsee tarkat eettiset luvat, ja jokaisella eläimellä on oma tarkoituksensa. Käytössä on väriltään, iältään ja kooltaan erilaisia yksilöitä. Joiltain tutkitaan silmiä, toisilta sisäelimiä.

Hiiriä on neljässä eri huoneessa, rottia yhdessä. Laitoksella on valot päällä aamuseitsemästä iltaseitsemään, jotta eläimet pysyvät perillä vuorokaudenajoista. Lisäksi ovien punaiset ikkunaruudut suodattavat käytävän terävää valoa jyrsijän silmille sopivammaksi.

Villit apinavuodet Meno Tampereen yliopistossa on kuitenkin joskus ollut villimpää kuin nyt. Kirjaimellisesti, sillä laboratorioissa on tehty eläinkokeita myös apinoilla.

Professori Kai Krohnin (1936– 2024) tutkimusryhmä teki kuuluisaa

31

32

HIV-ROKOTETTA KEHITETTIIN APINOIDEN AVULLA TAMPEREELLA VIELÄ 2000-LUVUN ALUSSA.

AIDS-tutkimustaan pääosin 1990-luvulla.

“Apinoiden saaminen Suomeen ja Tampereelle osoittautui huomattavasti vaikeammaksi kuin itse rokoteviruksen tekeminen!” Krohn kirjoittaa muistelmissaan.

Lopulta apu löytyi Tukholmasta, mistä tutkimusryhmä toi pitkän paperisodan jälkeen Tampereelle kymmenen cynomolgus-lajin apinaa 1980-luvun lopulla.

Tutkimuksessa yksittäisille apinoille annettiin puhdistettua ja siten erittäin ärhäkkää HI-virusta sata kertaa niin paljon kuin olisi tarvittu infektoimaan puolet apinajoukosta.

HIV-rokotetta kehitettiin apinoiden avulla Tampereella vielä 2000-luvun alussa. Lopullista rokotetta ei ole vieläkään saatu maailmalla aikaiseksi, mutta vuosikymmeniä sitten Tampereella saadut tulokset saattavat päätyä osaksi rokotetta sitten kun on sen aika.

Vaikka kädelliset ovat hävinneet

Tampereen koe-eläinhäkeistä, niitä käytetään edelleen tutkimuksessa.

Oikeutta eläimille -eläinoikeusjärjestön mukaan eräässä vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa oli mukana tamperelaisia lääketieteen tutkijoita.

Siinä enterovirusta vastaan kehitettyä rokotetta testattiin hiirien jälkeen viidellä reesusmakakilla. Apinakokeet tehtiin Ruotsissa, missä on Pohjoismaiden ainoa apinalaboratorio.

Toisessa tapauksessa yhteensä 26 jaavanmakakin silmiä leikeltiin Tampereen yliopiston silmäsairauksia tutkivan ryhmän tutkimuksessa.

Jaavanmakaki on uhanalainen laji, ja apinakokeet oli ulkoistettu Singaporeen.

Monia huolettaa eläinkokeiden eettisyys. Suomessa ja Euroopassa onkin ollut trendinä siirtyä yksinkertaisempiin eläimiin eli pois nisäkkäistä. Jyrsijöillä tehtäviä kokeita on pyritty vähentämään, ja niiden tilalle ja rinnalle on tullut banaanikärpäsiä,

33

kaloja ja sukkulamatoja. Sääntelyä ja luvansaamista on tiukennettu. Dekaani Parkkilan mukaan muutos on ollut valtava viime vuosikymmeninä.

Euroopan unioni on hyväksynyt direktiivin, jonka mukaan koe-eläimet korvataan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu. Parkkila muistuttaa, että petrimaljassa löllyvä kasa viljeltyjä soluja ei ole yksilö, jolla olisi erilaisia kudoksia.

Lisäksi Euroopan edelläkävijyyteen liittyy näissä piireissä eräs huoli.

“Meillä toiminta on erittäin säänneltyä. Kun koe-eläintutkimusta vähennetään täällä, on riski, että aloite siirtyy Euroopan ulkopuolisiin maihin”, Parkkila pohtii.

Tampereen yliopistossa lääketieteen puolella eläinkokeista on hänen mukaansa luovuttu, ja biolääketieteenkään puolella kandi- ja maisterivaiheen opiskelijat eivät juurikaan törmää niihin. Yksittäinen tutkinto-opiskelija saattaa tehdä eläinkokei-

EUROOPAN UNIONI ON HYVÄKSYNYT DIREKTIIVIN, JONKA MUKAAN KOEELÄIMET KORVATAAN HETI, KUN SE ON TIETEELLISESTI MAHDOLLISTA. TOISTAISEKSI SIINÄ EI OLE ONNISTUTTU.

ta esimerkiksi opinnäytetyössään.

Jos taas haluaa tutkijaksi ja käyttää eläimiä työssään, on sitä ennen käytävä kurssi, jolla opitaan valmistelemaan eläinkokeita. Opintopisteiden lisäksi kurssilta saa EU-direktiivin mukaisen sertifikaatin kokeiden tekemiseen. Vielä jokin aika sitten kurssin nimi oli karun suoraviivaisesti Koe-eläinkurssi (5op).

Trooppiset kalat jäävedessä Eläintallikäytävän toisen oven takana on jyrsijähuoneita trooppisempi ilmasto. Täällä akvaariot hehkuvat lämmintä ilmaa. Kolmannen oven takana taas tutkitaan banaanikärpäsiä.

Seeprakalojen parissa työskentelevä laboratorioasiantuntija Leena Mäkinen esittelee paljaalla silmällä juuri ja juuri erottuvia pikkuisia katkarapuja. Niitä tiputetaan pipetillä kalatankkiin, jotta kalat saavat virikettä saalistamisesta.

Kaloilla tutkitaan tällä hetkellä esi-

merkiksi leukemiaa ja tuberkuloosia.

Tampereella kaloja on lähes 10 000, mikä mahdollistaa tutkimuksen vaatiessa suuremmat otannat kuin kalliilla jyrsijöillä.

Seeprakala tuottaa satoja jälkeläisiä kudetuskertaa kohden, ja munat ovat läpinäkyviä ja kohdun ulkopuolisia eli helposti havainnoitavia.

Kudetuksen ajaksi kalat siirretään erilliseen astiaan, joka asetetaan tummapintaiselle tasolle, jolloin kalat luulevat olevansa joen tai järven pohjalla.

Seeprakalan hyvä puoli on myös se, että sen neurofysiologinen kehitystaso on koe-eläiminä käytetyistä selkärankaisista yksiä alhaisimpia.

Sen kipuaistin tasosta ei olla varmoja, mutta lajia pidetään eettisempänä koe-eläimenä kuin jyrsijöitä.

Kun seeprakala on noin puolitoista vuotta vanha, ikä alkaa painaa sitä ja se saa infektioita herkemmin. Vaikka luonnossa kaloilla olisi siinä vaiheessa vielä elinvuosia, laboratoriossa ne lopetetaan.

34

Se tapahtuu antamalla kaloille yliannostus nukutuslääkettä. Uudempi lopetusmenetelmä on siirtää kalat jääveteen, joka tappaa ne heti. Jäävesikäsittely ei tosin ole ehtinyt muodostua Tampereella vielä rutiiniksi.

Mäkinen pysähtyy korjaamaan yhden akvaarion kannen takaisin paikoilleen.

“Joskus kalat hyppivät tankeista jopa ruokinta-aukon kautta ulos”, hän hymähtää.

Keinotekoisia soluja ja tekoälyä Eläinkokeista luopuminen on kaksijakoinen asia. Näin kuvailee Tampereen yliopiston monikudosmallintamisen huippuyksikön tutkijatohtori Hanna Vuorenpää.

Tehottomia eläinkokeita tehdään paljon lääkekehityksen puolella. Siellä hiirillä testattavista lääkkeistä noin 90 prosenttia ei toimi lopulta ihmisissä, vaikka testitulokset jyrsijöihin ovat positiivisia. Tämä johtuu hiiren

35

36

ja ihmisen eroavaisuuksista.

Euroopan unioni suunnitteleekin tällä hetkellä kieltävänsä lääke- ja kemikaaliyhdisteiden turvallisuuden testaamisen eläimillä. Linjauksen pitäisi olla valmis ensi vuonna.

Toisin on yliopistoissa tehtävän tutkimuksen kanssa. Yliopistoissa ei testata valmiita lääkkeitä ja kemikaaleja vaan yritetään löytää uusia ratkaisuja biologisiin ongelmiin. Yliopiston eläinkokeissa siis etsitään jotain, mitä ei vielä tiedetä.

“Kysymyksenasetteluhan on jo täysin erilainen, joten ei voida sanoa samanlaista tehottomuuden prosenttilukua kuin lääketestaamisen tapauksessa”, Vuorenpää sanoo.

Tutkimuksissa on aina valittava malliorganismi, joka näyttelee kokeessa ihmisen roolia. Tällä hetkellä

valinta on usein kokonainen eläin, koska uskotaan, että kokeita tehdessä on tärkeää havainnoida koko eliötä.

Jos esimerkiksi rasitetaan maksaa, on hyödyllistä tietää, miten se vaikuttaa muuhun elimistöön.

Eläinkokeiden korvaamista kohti ollaan kuitenkin menossa yliopistomaailmassakin. Kaupin ja Hervannan kampuksilla toimivan monikudosmallintamisen huippuyksikön kuusi tutkimusryhmää kehittävät solu- ja kudosmalleja, joilla voitaisiin replikoida esimerkiksi kokonaista sydänlihasta.

Lisäksi Tampereella työskentelee Finnish Hub for Development and Validation of Integrated Approaches eli FHAIVE-tutkimusryhmä. Se tutkii eläinkokeista luopumista etsimällä ratkaisuja tekoälystä ja toksi-

kogenomiikasta. Toksikogenomiikka tarkoittaa kemikaalien turvallisuuden arvioimista laskennallisesti ja ilman eläimiä.

Eläinkokeiden korvaamista on yritetty Vuorenpään arvioiden mukaan nyt parikymmentä vuotta. Työ on aina edennyt muun teknologisen ja biolääketieteellisen kehityksen mukana ja ehdoilla.

Ensin opittiin eristämään soluja, sitten kehitettiin tietokonemalleja, jotka ennakoivat kemiallisia reaktioita.

Seuraava läpimurto voi siis olla aivan eläintallien nurkan takana.

Jutussa on käytetty lähteenä Kai Krohnin kirjaa “Oma ja vieras. Lääkäri ja tutkija muistelee” (Recallmed, 2013).

TOIMITTAJA OTTO RANTASEN KOMMENTTI: MITÄ ON ELÄINRAKKAUS? PIDÄN apinoista. Suosikki-Wikipedia-artikkelini on nimeltään List of individual monkeys.

Sen takia tuntui pahalta lukea kokeista, joita apinoille on tehty tieteen nimissä, myös Tampereen yliopistossa. Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Riikka Kaihovaaran dokumenttielokuvaa Tieteen sokaisemat Yle Areenasta.

Pidän kuitenkin vielä enemmän ihmisistä. Kaikki suosikkieliöni ovat homo sapienseja.

Mielipide eläinkokeista typistetään usein kysymykseksi eläinrakkaudesta. Eläinrakkaus ei kuitenkaan ole kovin yksiselitteistä. Onko se sitä, että hankkii mopsin ja telkeää sen opiskelijayksiöön, koska on aina pitänyt koirarotua söpönä? Vai onko se sitä, että tekee eläinkokeita jyrsijöillä, koska edistää tiedettä? Kummassa tarkoitus pyhittää ja mitkä keinot?

Eläinkokeiden eettisyyden kauhisteluun liittyy aina myös jotain falskia. Miksi on parempi vaihtaa nisäkkäät banaanikärpäsiin? Eläinten kipuaistit toimivat eri tavoin, mutta jos molemmat nukutetaan, ei suurta eroa ole.

Vaikka olen itsekin tappanut banaanikärpäsiä kotona tavoilla, joista Quentin Tarantino voi vain uneksia, hyönteinen on silti yhtä paljon eläin kuin nisäkäs. Myös eri nisäkkäisiin suhtaudutaan eri tavoin, vaikka rotan ja kissan ero on vain se, että ihmiset pitävät jälkimmäisistä.

Olen myös kuullut kuinka sienirihmaston organisoitumistapaa fanitetaan, ja pöytäseurueesta riippuen haetaan siitä inspiraatiota matalahierarkisen startupin tai anarkokommunistisen vallankumouksen järjestelemiseen. Sitten posthumanismin hengessä pohditaan ihmisen asemaa näiden kiistämättä fiksujen eliöiden seassa.

Mutta oli eläin tai sieni kuinka fiksu tahansa, arvotan ihmiset siitä huolimatta niitä korkeammalle. Ihmisillä on ihmisoikeudet, sienirihmastolla olkoon sienirihmaston oikeudet.

Luontokappaleilla on toki arvoa, ja eläinkokeissa on tehty ylilyöntejä. Mutta jos ihmisiä voidaan pelastaa niin, että sienirihmastoa tai apinaa käytetään pikkiriikkisen hyväksi, se suotakoon. Ennen kuin vaihtoehto eläinkokeille on kehitetty, niin täytyy tehdä.

37

38

Teksti: Juuso Pikkarainen Kuvitus: Carla Ladau

OLLI KUPARISEN TEKOÄLYÄ HYÖDYNTÄVÄ MURREHANKE ON KANSAINVÄLISESTI ENSIMMÄINEN LAATUAAN.

Tyämiäs o tyämiäs

V

aikka tekoälyn voi käskeä korjaamaan kielioppivirheitä tai kääntämään suomenkielisen tekstin englanniksi, on se auttamattoman huono suomen murteissa. Osittaisen avun tähän puutteeseen voi tarjota Olli Kuparisen vuoden alussa Tampereen yliopistossa alkanut akatemiahanke.

Kuparisen hanke ei kuitenkaan keskity ChatGPT:n kykyyn esiintyä savolaisena tai oululaisena, vaan läh-

tökohta on puhekielen tutkimuksessa ja sen tukemisessa erityisesti litteroinnin osalta.

“Puhekielen tutkimuksessa käytetään tallenteista tehtyjä, hyvin tarkkoja litteraatteja, jotka mukailevat perusteellisesti sitä, mitä on sanottu”, Kuparinen selittää.

Ongelmana on, että tähänastiset litterointiohjelmat kääntävät esimerkiksi tamperelaisittain lausutun nuaren tyämiähen nuoreksi työmieheksi, joka on puhekielen tutkimuksessa aivan eri asia.

Kuparisen mukaan tämä aiheuttaa suuren kynnyksen esimerkiksi puhekielen tutkimuksen pro gradujen tekemiseen, sillä litterointi vie tuhottoman paljon aikaa.

“Tunnin aineiston litterointiin voi helposti vierähtää koko päivä”, Kupa-

39

rinen kuvailee.

Hanke on kansainväliselläkin mittapuulla ensimmäinen laatuaan.

“On erilaisia yleiskielisiä automaattisen tekstityksen tai litteroinnin hankkeita, tai sitten toisaalta puhtaasti vain äänteiden tunnistamista yli kielten. Tämä projekti on tavallaan näiden välistä”, Kuparinen selittää.

Murteiden mahdollisuuksia Vaikka hankkeen pääasiallinen tavoite on luoda litterointiin työkalu, joka tunnistaa yleiskielestä poikkeavat äänteet, tauot ja äänenpainot ja osaa tuottaa niiden mukaista tekstiä, voi hankkeesta olla Kuparisen mukaan moneksi.

Voi esimerkiksi olla, että tekoälyn

“LINNA KIRJOITTI ALUN PERIN ERI HAHMOJEN REPLIIKIT SITEN, ETTEIVÄT NE OLLEET PUHDASTA MURRETTA. KUSTANTAJA HALUSI IKÄÄN KUIN PUHDISTAA REPLIIKIT, VAIKKEI SE OLEKAAN MITENKÄÄN LUONNOLLISTA PUHETTA.”

avulla jostakin murteesta löytyykin piirteitä, joita ei ole aikaisemmin tultu huomanneeksi vain kuunnellen ja käsin litteroiden.

“Sehän olisi tavallaan ihannetilanne. Toisaalta on oma kysymyksensä, mikä merkitys jollain sellaisella yksityiskohdalla on, jota ihmiskorva ei ole tunnistanut.”

Mahdollisuuksia on akateemisen maailman ulkopuolellakin.

“Erilaisia sisältöjä, joita ei sido yleiskielisyyden vaatimus, kuten Youtube-videoita, olisi mahdollista tekstittää automaattisesti säilyttäen videolla puhutun murteen”, Kuparinen ehdottaa.

Urbaanilegendan mukaan puhelinmyyntifirmat ovat huomanneet ihmisten olevan suopeimpia Itä-Suomen murteilla puhuville myyjille. Voisiko tekoäly auttaa savoa kuumeisesti viäntäviä espoolaisia puhelinmyyjiä tuottamaan uskottavaa murretta?

Kuparinen ei torppaa ajatusta.

Hän itse väläyttää mahdollisuutta

oman puhetavan analysointiin.

“Tekoäly voisi esimerkiksi kertoa, että puheessasi on tämän ja tämän verran hämäläismurteiden jäänteitä, ja tämän verran savolaispiirteitä.”

Huolia ja puritanismia Voisiko iltapäivälehtien sivuilta siis tulevaisuudessa löytyä tekoälyä hyödyntäviä “testaa, kuinka turkulaisittain puhut” -tyyppisiä testejä?

Kuparista huvittaa. Hänen mukaansa murteisiin suhtaudutaan tyypillisesti kummallisella purismilla, vaikka yleensä ihmisten puheessa on elementtejä eri murteista ja laajemmasta puhekielestä.

“Minulla on esimerkiksi joitain hämäläisiä, joitain eteläsuomalaisia ja joitain yleiskielisiä elementtejä puheessani. On luonnollista, että ne menevät sekaisin.”

Hyvänä esimerkkinä murrepuritanismista kävisi Kuparisen mukaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas.

40

Romaanin eri puolelta Suomea kotoisin olevien hahmojen repliikkejä käytiin aikanaan läpi murreasiantuntijoiden kanssa juurta jaksaen. Kuparinen sanoo hieman karsastavansa tällaista näkökulmaa.

“Linnahan kirjoitti alun perin eri hahmojen repliikit siten, etteivät ne olleet puhdasta murretta. Kustantaja halusi ikään kuin puhdistaa repliikit, vaikkei se olekaan mitenkään luonnollista puhetta.”

Kuparisen mukaan suomalaista murrekeskustelua ja -tutkimusta on leimannut 1800-luvulta saakka huoli murteiden sekoittumisesta tai katoamisesta.

Ensin pelättiin sivistyksen ja yleiskielen tuhoavan murteet, sitten kaupungistumisen. Nykyään epäilykset kohdistuvat englannin kieleen.

“Ei se huoli ole vielä missään vaiheessa toteutunut. Siinä mielessä olisin aika luottavaisin mielin.”

41

Mistä ei voi

42

i puhua, siitä

on laulettava VISIIRIN TOIMITTAJA YRITTI SELVITTÄÄ TAMPERELAISTEN SIELUNMAISEMAA KYSYMÄTTÄ HEILTÄ YHTÄKÄÄN KYSYMYSTÄ.

43

Teksti: Juuso Pikkarainen Kuvat: Lauri Karo

S uomi ja koko maailma elävät synkkää aikaa. Miten ihmiset pärjäävät? Mitä tamperelaisille oikein kuuluu?

Näihin kysymyksiin haluamme etsiä vastauksia tavanomaisena tiistai-iltana Tampereella. Vastauksen saamiseen liittyy kuitenkin pulma: kysyä ei kannata. Esimerkiksi oikeuspsykologi Elizabeth Loftus on osoittanut tutkimuksissaan, kuinka kysymyksenasettelu vaikuttaa merkittävästi vastauksiin. Kysymykset saattavat johdatella vastaajaa, ja sillä, miten asiat kehystetään ja kontekstoidaan, on valtava merkitys. Kysymyksenasettelussa voi tietysti pyrkiä neutraaliuteen, mutta onko se koskaan saavutettavissa?

Lisäksi haastattelemisessa on auttamatta läsnä niin sanottu Hawthorne-efekti. Kyseessä on ilmiö, jossa ih-

miset muuttavat käyttäytymistään jo pelkästään siksi, että tietävät olevansa esillä, tarkkailtuna. Kun Visiirin toimittaja kysyy haastateltavalta, mitä hänelle kuuluu, on hän vastatessaan auttamattoman tietoinen siitä, että toimittaja kuulee vastauksen, ja että se loppujen lopuksi painetaan kiiltävälle aikakauspaperille.

Eli: kysyä ei voi, sillä kysyä ei kannata.

Filosofi Ludwig Wittgenstein pyrkisi lannistamaan meidät tässä vaiheessa. Hänen mukaansa siitä, mistä ei voi puhua, on vaiettava.

Wittgenstein ei onneksi tiennyt tosielämästä paskaakaan. Ludwig hyvä: jos jostain ei voi puhua, siitä on laulettava.

Siis: Kaijakkaan!

Laula meille laulu Kello on tullut jo puoli kymmenen, kun illan ensimmäinen laulaja purjehtii pienelle esiintymislavalle mikki kädessään. Pianointro kuulostaa elegantilta, ja mukaan liittyvä huuliharppu sen paljastaa: illan ensimmäinen kappale on Billy Joelin ikivihreä Piano Man vuodelta 1973.

Parempaa kappaletta illan avaajaksi on hankala löytää. Koko kappale itsessään on puheenvuoro musiikin yhdistävästä, haavoja hoitavasta ja tuskaa lievittävästä voimasta: kappaleessa esitellään kuvitteellisen baarin

44

enemmän tai vähemmän murheellisia asiakkaita, jotka löytävät helpotusta katkeruuteensa alkoholin juomisesta ja baarin pianistin soittamista sulosävelistä.

“Sing us a song, you're the piano man Sing us a song tonight Well, we're all in the mood for a melody And you've got us feelin' alright” Tyylitietoinen valinta. Kenties illan avaava laulaja haluaa viestiä juuri tätä: tulkaa yhteen, laulakaa! Olemme kaikki keskellä kurjuutta, mutta yhdessä se on siedettävämpää!

Toivoa siis on. Sitä näyttäisi tarjoilevan myös seuraava laulaja, joka päättää repäistä housemusiikin supergroupin Swedish House Mafian megahitin Don’t You Worry Child.

Kappaleessa laulaja muistelee menneitä erojaan ja isänsä hänelle lausumia rohkaisun sanoja: älä huoli lapsi, taivaallisilla voimilla on suunnitelma varallesi.

“Don't you worry, don't you worry child See Heaven's got a plan for you” Laulu siis kertoo sydänsuruista nostalgisen kannustavasti – vai kertooko sittenkään? Onko sydänsuru vain sattumanvarainen esimerkki, jolla tuoda esiin varsinainen viesti: älä huoli, asioilla on tapana järjestyä!

45

Laulajalta asiaa ei voi kysyä eivätkä laulun kirjoittaneet John Martin ja Michel Zitron vastanneet Visiirin haastattelupyyntöön, mutta ChatGPT vahvistaa teoriani.

“Don’t You Worry Child kertoo siitä, kuinka elämä voi olla vaikeaa ja täynnä epävarmuutta, mutta tärkeintä on luottaa siihen, että asiat menevät paremmin tulevaisuudessa”, tekoäly maalailee.

Halutaanko tässä auto vai ei?

Kuten lehdet ovat tienneet kertoa, inflaatio on laukannut kysymättä ihmisten koteihin. Tämän kuvainnollisen hevosen turmelemista kodeista ihmiset ovat sitten poistuneet Kaijakan kaltaisiin karaokebaareihin.

Tämä vaikuttaisi ainakin olevan seuraavan laulajan kohtalo, sillä hän on valinnut esittää Janis Joplinin tunnetuksi tekemän kappaleen Mercedes Benz.

“Oh Lord, won't you buy me a Mercedes Benz?

My friends all drive Porsches, I must make amends” Siinä missä Joplinin on tulkittu raakkuneen laulun sanoja kapitalismikriittisesti, saattaa inflaation kanssa painiva tavan tamperelainen hyvinkin tulkita sanoja ilman piilomerkityksiä: eikö Herra armossaan voisi nyt ostaa minulle sitä autoa?

Tätä teroittavat myös kirjallisuuden ja musiikin tutkijat Liisa Steinby, Susanna Välimäki ja Siru Kainulainen teoksessaan Kirjallisuuden

46

ja musiikin rajapinnat. Heidän mukaansa pop-kappaleiden “merkityksen rakentumisessa on erityisen keskeistä, miten sanat lauletaan.” Sama kappale voi siis muuttaa merkitystään hyvinkin voimakkaasti eri sovituksissa ja eri esittäjien versioina.

Enää siis pitäisi pystyä tulkitsemaan tämän esittäjän pöytään tuomia elementtejä. Mutta kuka minä olen arvailemaan tuntemattoman karaokelaulajan sosioekonomista asemaa ja henkilökohtaisia kokemuksia?

“Mä elämältä olin odottanut muutakin” Välillä tarve lienee sukeltaa itseensä, tunteisiinsa. Kääriytyä kokemukseen. Tästä saattaa hyvin olla kysymys Juha Vainion Albatrossi-kappaleen

esittäjällä.

Laulussa kertoja puhelee lapsuusystävästään, joka eli vaiherikkaan ja jännittävän elämän kansainvälisenä merimiehenä ja näki Honolulun ja Rio de Janeiron kaltaisia paikkoja.

Kertoja itse on pahoillaan elämästään elämästä, joka kulki lyseon kautta kunnanvirastoon ja eteni lopulta alkoholismin takia menetettyyn virkaan ja elämän ehtoopuoleen “rantojen miehenä”.

“Sain kuulla, että Tornator jo romutettu on Mä itse tunsin kokeneeni saman kohtalon Eipä ollut virkaa enää, tumma puna peitti nenää Ja rannalla mä yksin istuin nousuun auringon” Jokin laulussa tökkii. Tekstin kertoja surkuttelee kohtaloaan elämänsä

hukkaan heittäneenä luuserina, mutta onko hän todella sellainen? Laulun alkusäkeissä hän kertoo menneensä lyseoon tunnollisuuttaan, vanhempien käskyä totellen. Ei siinä ainakaan minusta ole mitään häpeiltävää.

Lisäksi ura virkamiehenä on tarjonnut luotettavat tulot ja siten sellaista vakautta, jota työ maailman aalloilla huojuvan rahtilaivan kannella ei varmasti olisi voinut tarjota.

Lieneekin paikallaan pohtia tämän karaokelaulajan tulkintaa Albatrossista kontekstisidonnaisesti: vaikka laulu on julkaistu vuonna 1980, päätti tämä laulaja laulaa sen nimenomaan helmikuussa 2025. Nykypäivän työmarkkinat ovat kaikkea muuta kuin vakaat, ja turvallinen työ kunnanvirastossa on jotain, mistä moni vain haaveilee, aivan kuin laulun kertoja tuulesta Tornatorin kannella konsa-

47

naan. Mitä jos laulaja tulkitseekin kappaletta ironisesti?

Ironiaa Maustetyttöjen kappaleissa tutkinut Anna Toivonen muistuttaa pro gradu -tutkielmassaan, että teksti tai kappale on aina yhteydessä yleisöönsä, joka tekee siitä omat tulkintansa. On siis varsin perusteltua olettaa, ettei kappale ole enää ehyt ja itsenäinen teos, kun sitä lähdetään tulkitsemaan karaokessa.

Toisaalta Toivonen muistuttaa, että ironia todella on katsojan silmässä ja kuuntelijan korvassa, sillä “erilaiset diskursiiviset yhteisöt tulkitsevat tekstejä eri tavoin, eivätkä kaikki näe samoja tekstejä ironisina.”

Eli vaikka minä tulkitsisin esityksen ironiseksi, se ei tee itse esityksestä välttämättä ironista. Kumpaa se nyt on?

Onko tässä mitään järkeä?

Albatrossin siivet lehauttivat juhlahumun hetkeksi pois Kaijakan tiloista, mutta linnun kadotessa horisonttiin on tämän kuvainnollisen laivan nokka kääntynyt jälleen kohti bailumeren yössä kiiltävää selkää.

Lauluja tulee ja menee. Dingon Autiotalo, PMMP:n Rusketusraidat.

ABBA:n Gimme Gimme Gimme (A Man After Midnight).

Nirvanan Smells Like Teen Spirit riehaannuttaa juhlakansan, mutta miksi? Mistä ihmeestä siinäkin lauletaan?

“Hello, hello, hello, how low Hello, hello, hello, how low Hello, hello, hello, how low Hello, hello, hello”

Sanoitukset ovat epäselvät ja monitulkintaiset. Mitä yhteistä on hyttysellä ja Kurt Cobainin libidolla?

Ajaudun Nirvanan Reddit-palstalle etsimään vastauksia. Moni muukin on tuskaillut sanoituksen ääressä: “Welcome to the club”, eräs kirjoittaja heittää uusille tulokkaille. Ehkä Cobainin pyrkimys oli pilkata häntä fanittavaa nuorisoa tai kirjoittaa satiiria aikansa hengestä. Joku ehdottaa sanojen vain kuulostaneen hyvältä.

Yksi kommentoija kirjoittaa toppuutellen: “They mean whatever they mean to you. That’s the beauty of art; you interpret it in your own way.”

Jääköhän tästä mitään käteen?

Tehdessäni lähtöä puolen yön aikaan baarissa hoilotetaan taas Juha Vainiota, vuoden 1985 kappaletta Elämää ja erotiikkaa. Tälläkin kappaleella on opetus, jota akateemiseen maailmaan

48

uppoutuneen kertojan isä yrittää kertosäkeessä takoa tämän päähän: “Hän sanoi: ‘Elämää ja erotiikkaa unohtaa ei saisi milloinkaan, sillä kaikki muu on pelkkää metodiikkaa.’

Mut mä tuumin, että puhu sinä vaan.”

Yritän olla ottamatta neuvoa henkilökohtaisesti: edessä kaljatuopit läikkyvät ja kansa huojuu, ja minä sen kun hinkkaan teorioitani etäisessä yläpilvessä.

Kaijakan asiakkaiden valitsemat laulut kertovat toivosta, yhteen tulemisen voimasta ja laajasta kirjosta vaikeita tunteita, mutta voiko niistä päätellä mitään tamperelaisten sielunelämästä? Lähinnä voi kai todeta, että he tahtovat laulaa. Ehkä olisi kuitenkin kannattanut vain kysyä.

49

YHTEINEN YSÄRI

Anturi 3/1995 Miten teekkariutta voisi arvioida, ellei laskemalla? Henkilökohtainen lujuuslaskelma ja teekkariaineen tiheyden mittaamisen kulmakivi eli fuksipistejärjestelmä debytoi lukuvuonna 1994–1995.

PALSTALLA ESITELLÄÄN VISIIRIN ESIVANHEMPIEN JÄLKIÄ

Aviisi 5/1995 Villien ja vapaiden tupakoitsijoiden elintila pieneni alkuvuodesta 1995 voimaan tulleen tupakkalain myötä: omassa työhuoneessa sai sauhutella enää vain sillä ehdolla, että pitää ovensa kiinni! Ympärillä alati kiristyvä verkko sai varmasti monen blaadaajan arvioimaan uudelleen röökailutottumuksiaan, joten Hypnoosilla irti tupakasta -kurssi oli varmasti suuri menestys. Nykyään kampukset ovat savuttomia.

50

VIISI VÄITETTÄ

Aiot pistää lisää tiloja kylmäksi, uusi vararehtori Antti Lönnqvist Teksti: Juuso Pikkarainen Kuvat: Joel Peltonen

Antti Lönnqvist nimitettiin helmikuussa Tampereen yliopiston neljänneksi vararehtoriksi. Hänen vastuualueensa on palveluiden strategian kehittäminen.

Lönnqvist on toiminut aiemmin johtamisen ja talouden tiedekunnan, rakennetun ympäristön tiedekunnan ja johtamiskorkeakoulun dekaanina sekä eri tehtävissä entisessä Tampereen teknillisessä yliopistossa.

1. Tehtäväsi on yliopiston tiedotteen mukaan “tietojohtamisen pohjalta edistää sitä, että yliopiston toiminnanohjaus ja laatutyö sekä tukipalvelut edistävät muuttuvassa toimintaympäristössä tiedekuntien toimintaedellytyksiä ja sitä kautta yliopiston strategisia tavoitteita.”

Et tiedä itsekään, mitä tuo helinä mahtaa oikeasti tarkoittaa.

(Nauraa.) Täytyy lähteä määrätietoisesti sitä selvittämään ja kirkasta-

maan. Kyllä tuossa on oikeita avainsanoja.

2. Visiirin haastattelussa 1/2023 sanoit, että yliopiston tilat “ovat vanhanaikaiset ja niitä on liian paljon.” Aiot siis suomeksi sanottuna pistää lisää tiloja kylmäksi.

En aio, eikä se tilojen vähentäminen varmaan ole tässä minun tehtävässäni muutenkaan mitenkään keskeisessä roolissa. Se kommentti liittyi ehkä syihin jo tehtyjen tilakehitysprojektien taustalla. Ja nyt ne muutokset on jo tehty, ja ehkä nyt pitää sitten varmistaa, että opiskelijoilla esimerkiksi on riittävästi tiloja.

3. Toimit Knowledge Management Research & Practice -lehden editorina. Sinä ja minä, Antti, olemme hengenheimolaisia, lehtimiehiä.

Kyllä, näköjään!

51

4. Aviisin haastattelussa vuonna 2013 et tiennyt, missä Alakuppila on. Nykyään tiedät, mutta et käy siellä.

Käyn, kohtuullisen usein. Välillä on kiirettä ja erityisesti tämä Alakuppilan paninitarjoama palvelee kiireistä lounastajaa erityisen hyvin.

Sanoisin, että käyn vähintään kerran viikossa.

5. Hait Tampereen yliopiston rehtorin paikkaa kaksi vuotta sitten.

Vararehtorin paikalta on parempi ponnistaa seuraavaan hakuun.

Tota... Ponnistetaan nyt ensin tähän vararehtorin tehtävään ja katsotaan, miltä elämä siinä pestissä näyttää.

Palstalla ajankohtainen henkilö vastaa viiteen väitteeseen.

PARAS OPISKELUKAUPUNKI KAIKILLE, EI HARVOILLE KUNTAVAALIT

KUNTAVAALIT

KUNTAVAALIT

KUNTAVAALIT

ALUEVAALIT

ALUEVAALIT

ALUEVAALIT

ALUEVAALIT

Aino Halinen Edustajiston puheenjohtaja Opiskelija

Milka Hanhela Kaupunginvaltuutettu, KM Liiketalouden opiskelija (TAMK)

KUNTAVAALIT

KUNTAVAALIT

Petri Kemppinen Tietotekniikan opiskelija

Lauri Lindén Yhteiskuntatieteiden opiskelija

KUNTAVAALIT

KUNTAVAALIT

Paju Tella Sosionomiopiskelija (TAMK)

Adam Zeidan Ylioppilaskunnan pääsihteeri Opiskelija

ALUEVAALIT

Riikka Pöntinen Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija, KM, YTM

Tampereen seudun Vihreät nuoret ja opiskelijat ry:n puheenjohtaja

Oskari Mehtätalo ympäristöpolitiikan opiskelija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Ida Savinainen Asiantuntija, FM Opiskelija, tekniikan yo.

Äänestä nuorta vihreää ehdokasta!

Martti Kaisti varusmies ehdolla kuntavaaleissa Tampereella

Elsa Nisula ylioppilas, nuorisovaikuttaja, ehdolla kuntavaaleissa Valkeakoskella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Petra Varjus hallintotieteiden opiskelija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Alex Siira psykologian opiskelija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Nuutti Kujansuu ylioppilas ehdolla kuntavaaleissa Nokialla

Maria Kiuru sosiologian opiskelija ehdolla aluevaaleissa Pirkanmaalla

Emeliina Kymäläinen

Onni Härkönen

ylioppilas, järjestöaktiivi ehdolla kuntavaaleissa Tampereella

YTK, opiskelija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Elmer Halonen faija, rakennusinsinööri, järjestöaktiivi ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

farmaseutti, proviisoriopiskelija, järjestöaktiivi ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Ella Helenius

sairaanhoitaja, insinööriopiskelija, aluevaltuutettu ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

sairaanhoitaja, ratkaisuasiantuntija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Eerika Merimaa YTK, lastensuojelun vs. sosiaalityöntekijä ehdolla kuntavaaleissa Kangasalla sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Iia Elisabeth-Suomi vesistöbiologi, FM ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Matias Välimäki

Venla Vuolanto

asiantuntijavalmentaja, opiskelija ehdolla kuntavaaleissa Nokialla sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

FM, kustannustoimittaja, väitöskirjatutkija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella

Joni Riihonen työllisyyspalveluiden asiantuntija, opiskelija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Aleksi Niemi viestinnän asiantuntija, hallintotieteiden maisteriopiskelija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella

Aaro Huttunen ohjelmistokehittäjä, opiskelija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella

Noora Hakulinen YTM, journalistiikan opiskelija ehdolla kuntavaaleissa Tampereella sekä aluevaaleissa Pirkanmaalla

Äänestämällä Vihreitä edistät reilumpaa ja kestävämpää Suomea.

Tavoittelemme tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa jokaisen ääni on tärkeä Torjumme ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistämme kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa Pohjaamme päätöksemme tieteeseen ja tutkimustietoon

Heli Saari

Iina Hänninen

Miksi äänestää Vihreitä?

52

Panostamme joukkoliikenteeseen sekä viihtyisään kaupunkiympäristöön

Parempi huominen on mahdollinen.

Me Vihreät haluamme rakentaa Suomea, jossa kukaan ei joudu pelkäämään huomista eikä miettimään, riittävätkö rahat ruokaan tai saako hoitoa ja apua kun sitä tarvitsee.

Haluamme valita tulevaisuuden, jossa ehjä ja turvallinen lapsuus ja nuoruus on turvattu, ja jokainen saa parhaat mahdolliset edellytykset kasvaa, tehdä työtä, kouluttautua ja vanheta.

Sinä valitset. Äänestä Vihreitä.