Pitäisikö YTHS

YTHS:n ongelmat ovat herättäneet puheita koko terveydenhoitosäätiön lakkauttamisesta. Kysyimme opiskelijoiden edunvalvojilta, miten YTHS todellisuudessa palvelee asiakkaitaan.

Tammikuun lopussa turkulainen kokoomusedustaja ja opiskelijaaktiivi kirjoitti

Turun Sanomiin artikkelin, jossa hän sanoi, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tulisi lakkauttaa päällekkäisten maksujen vuoksi. Näitä maksuja olivat korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu, mahdollisesti töissä palkasta maksettava terveydenhoitomaksu ja verot, joista osa menee julkiseen terveydenhuoltoon.

Kelalle maksettava terveydenhoitomaksu ja YTHS:n ongelmat vuoden 2021 suurien rakenteellisten muutosten jälkeen ovat saaneet monet opiskelijat suhtautumaan kielteisesti opiskelijaterveydenhuollon tämänhetkisiin palveluihin. Turkulaiskirjoittajan artikkelin argumentit saattoivat nopeasti katsoen vaikuttaa houkuttelevilta, sillä opiskelijat ovat taloudellisesti kovilla ja surullisen monella Kelan terveydenhoitomaksu on mennyt ulosottoon.

Visiiri haastatteli opiskelijoiden edunvalvojia ja perehtyi siihen, miten YTHS palvelee opiskelijoita ja mitä kävisi, jos YTHS todella lakkautettaisiin.

Ei pelkkä terveyspalvelu

Ensimmäiseksi on tärkeä huomioida, että YTHS ei tarjoa pelkästään terveydenhoitoa. YTHS tekee erilaisia tutkimuksia ja kartoittaa aktiivisesti yhteisöjen hyvinvointia sekä tilojen sopivuutta opiskeluympäristön tarkastuksen yhteydessä. Tutkimusja seurantatuloksilla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia. YTHS kysyy aktiivisesti opiskelijoilta, miltä heistä tuntuu ja millaiset palvelut olisivat heille tarpeellisia.

”Yhteistyö YTHS:n kanssa on sujuvaa ja kommunikaatio on tosi toimivaa”, kommentoi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) edustaja Sonja Naalisvaara.

”YTHS:n hallituksessa on opiskelijoiden valitsemia edustajia ja johtoryhmässäkin on SYL-taustaisia henkilöi- tä, eli kuunteleminen ei ole pelkästään kyselytutkimuksia”, hän lisää.

Opiskelijat ansaitsevat erityishoitoa elämänvaiheisiinsa sopivalla tavalla. YTHS:n toimitusjohtaja

Katariina Poskiparta sanoo, että YTHS tuntee korkeakouluopiskelijoiden terveyshuolia ja huoliin on tarjolla myös vastauksia.

”Opiskelijoista on paljon terveystietoa, ja sen avulla olemme voineet luoda palveluita vastaamaan tarpeita”, Poskiparta sanoo.

Yksi esimerkki tästä ovat opiskelijoiden mielenterveyspalvelut. Niissä hoitoon hakeutumisen matala kynnys ja opiskelijan elämäntilanteen ymmärtävät ammattilaiset ovat ensisijaisen tärkeitä.

”Mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut huimasti ja se on suuri haaste. Siksi puhutaankin opiskelijoiden mielenterveyskriisistä”, sanoo SYL:n Naalisvaara.

YTHS tarjoaa mielenterveyden tueksi myös etäpalveluita ja matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, jotta tukea olisi saatavilla myös omaa aikaa odottaessa. Palvelut ovat YTHS:n mukaan olleet opiskelijoiden keskuudessa suosittuja.

Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) edustajan H alla Kokkosen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat arvostavat opiskelijaterveydenhuoltoa.

”Se oli meille suuri edunvalvontavoitto, kun saimme nimenomaan opiskelijoille tarkoitettua terveydenhuoltoa.”

Kokkonen sanoo, että YTHS:n palveluilla on ollut näkyvä vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin, eikä sitä pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä.

”Toki palveluissa on parantamisen varaa, mutta niitä pitäisi nimenomaan kehittää eikä harkita lakkauttamista.”

Tällä hetkellä YTHS pysyy hoitotakuissaan paremmin kuin hyvinvointialueet.

”Hyvinvointialueet eivät nykyisellään ole varautuneet tuottamaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluita, joten niihin ei ole varattu myöskään resursseja”, YTHS:n Poskiparta toteaa.

Maksuissa on eroja

Päällekkäiset maksut eivät ole yhtä yksioikoinen asia kuin Turun sanomien artikkelissa ilmaistiin. Hyvinvointialueiden palveluissa asiakasta koskee asiakasmaksulainsäädäntö, mikä taas ei koske opiskelijaterveydenhuoltoa. Näin ollen YTHS:n palvelut ovat opiskelijoille käynnin yhteydessä maksuttomia, kun taas hyvinvointialueiden terveyspalveluissa on käyntikohtaisia maksuja sen lisäksi, että julkisia palveluja rahoitetaan veroilla.

On otettava myös huomioon, että koska YTHS ei tarjoa päivystyspalveluita kiireellisissä asioissa, opiskelijat käyttävät myös hyvinvointialueiden palveluita. Näin ollen kyseessä ei ole varsinainen päällekkäisyys, vaan pikemminkin osittaminen palvelun luonteen suhteen: YTHS:lle maksetaan opiskelijoiden terveyteen erikoistuneesta pitkäaikaisesta hoidosta, mutta kiireellisissä päivystysasioissa käytetään hyvinvointialueiden palveluita.

Turun Sanomien artikkelin kirjoittaja sanoi myös mahdollisen työterveyden tuottavan opiskelijoille päällekkäisiä maksuja. Sekä SYL:n että SAMOK:n edustajien mukaan tämä koskee kuitenkin vain hyvin pientä määrää opiskelijoita.

”Yleensä opiskelijat tekevät pätkätöitä ja muita määräaikaisia töitä, joihin hyvin usein ei kuuluu työterveydenhuoltoa, eli päällekkäisyys tässä koskisi suhteellisen pientä määrää opiskelijoita”, Kokkonen sanoo.

Vaikuttaisi siltä, että opiskelijoiden mielestä YTHS:n palveluita tulisi ehdottomasti parantaa ja kehittää, ja lakkauttaminen olisi suuri virhe, jota olisi hyvin vaikea peruuttaa.

Opiskelijat eivät kuitenkaan ole mielipiteiltään tai elämäntilanteiltaan täysin yhdenmukainen joukko. Turussa puhutaan YTHS:n lakkauttamisesta eduskuntavaalien alla, kun taas esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TREY vaatii YTHS-lakia uuteen tarkasteluun, jotta opiskelijoiden terveyskriisiä voitaisiin helpottaa ilman, että opiskelijat joutuvat maksajiksi. III