#visuarki nro 1 Visualistin työturvallisuus -hyvinvointi

#VISUNARKI VISUALISTIN TYÖTURVALLISUUS & -HYVINVOINTI

1

S.5 Visualistin työnkuvaus

S. 25 Nostaminen, kantaminen, kiipeäminen S. 12 Myymälätyön turvallisuusohjeet

S. 23 Ergonimia käsitteenä

SISÄLLYS

2 Sisällys 3 Johdanto 4 Työturvallisuus käsitteenä 5 Visualistin työnkuvaus 8 Riskitekijät ja tilanteet, työsuojelu 12 Myymälätyön turvallisuusohjeet 15 Turvallisuusohjeet messuilla ja tapahtumissa 20 Työvaatteet, työkalut ja -välineet 23 Ergonimia käsitteenä 25 Nostaminen, kantaminen, kiipeäminen 29 Näyttöpäätetyön ergonomia 34 Työhyvinvointi käsitteenä 36 Fyysinen terveys ja työkunto 38 Työssä jaksaminen ja henkinen työkyky 40 Lait ja määräykset 42 Työehtosopimukset, ammattiliitot ja verkostot

Kansikuvat: Sanna Toijala Sivun kuvat: Jaana Viinikka ja Pixabay Taitto: Jaana Viinikka ja Sanna Huikuri sekä VAAO:n visualistiopiskelijat

2

#visunarki

Työhyvinvointi on tärkeä kokonaisuus terveyttä ja turvallisuutta, johon kannattaa panostaa. Se vaikuttaa jaksamiseen niin töissä kuin vapaa-ajalla. Hyvinvoinnin myötä kasvaa työn tuottavuus ja luovuus ja muun muassa sairauspoissaolot vähenevät. Tähän vaikuttaa vahvasti myös työnantaja, ei pelkästään työntekijä itse. Jokainen on kuitenkim vastuussa oman työkykynsä ylläpitämisestä.

JOHDANTO

Visualistin työssä fyysinen ja henkinen terveys kulkevat käsi kädessä. Luova ajattelu tekee töitä myös työajan ulkopuolella ja voi vaikuttaa unen laatuun ja jaksamiseen. Riittävä lepo sekä palautuminen ovat äärimmäisen tärkeitä tekijöitä oman jaksamisen kannalta.

Työpäivän tauotusta ei pidä unohtaa, se tuntuu pieneltä, mutta sillä on suuri vaikutus.

Viimeisten kahden vuoden aikana vallinnut tilanne on ajanut monet näyttöpäätetyöhön keittiöpöydän ääreen. Työergonomia ei tällöin välttämättä ole samalla tasolla kuin se toimistossa olisi ja vaikuttaa moneen asiaan silmistä selkään asti.

Kuten myös oikeat työasennot nostettaessa ja kannettaessa sekä kiipeiltäessä.

Työkyky pitenee kun ei itse riko itseään väärillä työtavoilla. Hyvästä fyysisestä kunnosta ei ole haittaa, vaan se auttaa jaksamaan.

Myös monet lait ja asetukset koskevat työturvallisuutta. Näihin kuuluu työturvallisuuspassit ja laitteille suoritettavat ajokortit.

Visualisteille ei ole ollut aiheesta omaa julkaisua aikaisemmin, joten me VAAO:n visualistiopiskelijat teimme sellaisen.

Nyt kädessäsi on ensimmäinen lehden numero nimeltään #visunarki. Toivomme julkaisun saavan jatkoa tulevaisuudessa muistakin visualistin arkeen liittyvistä asioista.

Tutustu #visunarki -lehteen, käytä hästägiä julkaisuissasi ja muista pitää itsestäsi hyvää huolta!

Teksti ja kuva: Jaana Viinikka #visunarki

3

TYÖTURVALLISUUS KÄSITTEENÄ

Kuva: Jaana Viinikka

H

avainnoimalla työoloja ja työympäristöä työpäivien arjessa, varmistetaan vaara- ja haittatekijöiden hallinta sekä tunnistetaan mahdolliset häiriöt ajoissa.

Työturvallisuuden perimmäisenä tarkoituksena on pitää työpaikalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolot kunnossa. Tavoitteena on se, ettei työ vaarantaisi terveyttä ja motivoisi tekijäänsä. Huolehtimalla näistä osa-alueista työ on mielekästä, palkitsevaa ja tulosta tuottavaa. Jotta tämä täyttyisi, on työpaikalla tunnettava työt ja niiden vaatimukset.

Turvallisessa ja terveellisessä työpaikassa töihin liittyvät vaarat, haitat ja kuormitustekijät on selvitetty. Havainnoimalla työoloja ja työympäristöä työpäivien arjessa, varmistetaan vaara- ja haittatekijöiden hallinta sekä tunnistetaan mahdolliset häiriöt ajoissa.

Perustana edellä mainitulle työturvallisuuden toteutumiselle on työturvallisuuslaki. Se määrittelee sekä työnantajan että työntekijän velvollisuudet työturvallisuuden toteuttamiseksi.

Lisäksi laissa on säännöksiä vaara- ja haittatekijöiden sekä kuormitustekijöiden ennakoinnista ja hallinnasta.

Koska työ muuttuu jatkuvasti, työturvallisuuden hallinta edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Lähtökohtana on, että työpaikka on oma-aloitteinen kehittämään työturvallisuutta. Lopputuloksena muodostuu kokonaiskuva, jonka avulla asetetaan tavoitteet ja myös korjataan toimintaa säännöllisesti.

Teksti: Saara Turtonen Lähteet: TTK.fi-työturvallisuus ja työsuojelu, turvallinentyopaikka.fi-tyosuojelukasitteena, wikipedia.org, työturvallisuuskortti.pdf

VISUALISTIN TYÖN KUVAUS Visualisti luo myymäläympäristön, verkkokaupan sekä somen välityksellä yhteyden yrityksen ja asiakkaan välille. Visuaalisuuden kautta hän välittää asiakkaille yrityksen ilmeen, viestin ja tarinan. Lisäksi hän houkuttelee markkinoinnin ja esillepanojen avulla yritykselle asiakkaita. Visualisti on mukana suunnittelu- ja toteutustiimissä luomassa tapahtumia, muun muassa asiakastapahtumia ja pr-tilaisuuksia.

Visualistin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa asiakkaan matka näyteikkunalta kassalle. He ovat moniosaajia, joiden tehtäviin myymälässä kuuluu ylläpitää myymälän esillepanojen ajankohtaisuutta ja houkuttelevuutta,

jotta se myy. Myymälä pysyy ajankohtaisena ja myyvänä myös visualistin poissa ollessa, kun myymälähenkilökuntaa koulutetaan esillepanojen ja visuaalisen ilmeen ylläpitämiseen.

V

isualistin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa asiakkaan matka näyteikkunalta kassalle.

Kuva: Elli Liukkonen #visunarki

5

Kuva: Elli Liukkonen

Myymälävisualistit ovat mukana suunnittelutiimissä, kun myymälää uudistetaan tai uutta myymälää suunnitellaan. Hän toteuttaa omassa myymälässään valmiiksi suunnitellut kampanjat ja esillepanot. Myymälän ohjeistuksia suunnittelee myymäläketjun päävisualisti muun muassa kampanjoihin, esillepanoihin, näyteikkunoihin ja tavaroiden hyllytykseen uusissa myymälöissä.

Erikoismyymälöissä myymälävisualisti saattaa työskennellä hyvinkin itsenäisesti kampanjoiden suunnit-

V

isualisti voi työskennellä sosiaalisen median tuottajana yrityksessä tehden yrityksen brändi- ja visuaalisen ilmeen mukaista sisältöä someen.

6

#visunarki

telussa sekä myymälän uudistuksissa, koska visuaalista markkinointia ei välttämättä ole ohjeistettu kaikissa myymälöissä.

Nykypäivänä sosiaalisen media kautta tavoitetaan entistä enemmän asiakkaita ja verkkokauppojenkin käyttö on selkeästi kasvanut. Visualisti voi työskennellä sosiaalisen median tuottajana yrityksessä tehden yrityksen brändi- ja visuaalisen ilmeen mukaista sisältöä someen. Hänen tehtävänään on huolehtia verkkokaupan ylläpidosta, muun muassa kuvattavien kohteiden stailauksesta ja tuotekuvauksesta. Hän seuraa myös verkkokauppadataa. Verkkovisualisti luo selkeää visuaalista markkinointia, jonka tavoitteena on luoda houkutteleva verkkokauppa, jossa ostosten tekeminen on tehty asiakkaalle helpoksi.

Visualisti voi toimia myös kuvausjärjestelijänä ja kuvaajana osana yrityksen kuvaustiimiä. Kuvauksissa otetaan esimerkiksi yrityksen tuotekuvia sosiaaliseen mediaan tai verkkokauppaan.

V

erkkovisualisti luo selkeää visuaalista markkinointia, jonka tavoitteena on luoda houkutteleva verkkokauppa.

Visualistin työllistymismahdollisuudet ■ Myymäläympäristössä • Myyjä • Myyjä-visualisti • Visualisti • Aluevisualisti ■ Esimiestehtävät ■ Visuaalisen markkinoinnin työtehtävät ■ Yrittäjä ■ Freelancer ■ Visualistina tapahtumissa ■ Yrityksen verkkokaupan ja somen parissa ■ Tukkuliikkeiden, erikoisliikkeiden tai messu- ja näyttelysuunnittelutoimistojen palveluksessa

Kuva: Canva

Teksti: Elli Liukkonen Lähteet: Nieminen Tuula. 2010. Visuaalinen markkinointi. Helsinki: WSOYpro Oy. https://www.ajk-jatkokoulutus.fi/2019/08/28/mita-visualisti-tekee/ https://www.ajk-jatkokoulutus.fi/2021/06/23/mihin-visualistit-tyollistyvat/

#visunarki

7

8

#visunarki

Kuva: Pexels

RISKITEKIJÄT JA -TILANTEET, TYÖSUOJELU Lain mukaan turvallisen työympäristön järjestäminen kuuluu työnantajalle. Käytännössä riskitekijöiden ennakointi on kuitenkin yhteistoimintaa, ja siten sekä työntekijän, että työnantajan vastuulla. Mahdolliset riskit kannattaisi huomioida jo työn suunnitteluvaiheessa. Tässä auttavat sekä riittävä perehdytys, että työntekijän kokemus vastaavista tehtävistä.

Nuoret työntekijät ovat alttiimpia onnettomuuksille, mutta vahinkoja voi sattua kenelle tahansa. Visualistin toimenkuvaan saattaa tyypillisesti kuulua projektiluontoisuus, jolloin uusi tehtävä on uusi alku myös mahdollisten onnettomuuksien suhteen.

Varsinaisten työtapaturmaan johtaneiden onnettomuuksien lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös ns. ”läheltä piti” - tilanteet. Ennaltaehkäisyyn käytettävä aika tulee aina halvemmaksi, kuin onnettomuuden jälkihoito. Yrityksissä on usein työturvallisuusvastaava, jonka tehtävä on merkitä työntekijöiden raportoimat vaaratilanteet ylös. Yksityisyrittäjänä työskentelevän visualistin pitäisi tehdä vastaavaa kartoitusta oma-aloitteisesti. Se voi sisältää kysymyksiä siitä, mitä tapahtui, miksi tapahtui ja mihin tilanne olisi voinut pahimmillaan johtaa.

Nämä ovat tarpeellisia näkökulmia, kun pohditaan vaaratilanteeseen johtaneita syitä.

Riskien kartoitus ei ole velvollisuus vain muita kohtaan. Huolimattomuus

Siisti työympäristö vähentää onnettomuuksia.

riskien ennaltaehkäisyssä voi johtaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen myöhemmin, jos voidaan todistaa, että työtapaturmaa edeltänyt vaaratekijä on ollut tiedossa, mutta sitä ei ole kirjattu, käsitelty, eikä tilanteeseen ole tullut parannuksia, vaikka asioihin olisi voinut vaikuttaa ennalta. #visunarki

9

Visualistin työ tarvitsee asiaankuuluvat välineet.

Muutamia esimerkkejä visualistin työhön liittyvistä tehtävistä, jotka voivat sisältää työturvallisuusriskin: ■ Tikkaille nouseminen ■ Polvillaan ja kumarassa asennossa tehtävät työt ■ Painavien tavaroiden siirtäminen käsivoimin ■ Nostimien vääränlainen käyttö ja heikko perehdytys ■ Turvakenkien puuttuminen lastauksen ja purkaminen aikana ■ Sähkötyökaluihin liittyvät riskit ■ Terävien työkalujen käyttö: muun muassa leikkurit, sakset, puukot, nuppineulat ja nitojat

H

uolimattomuus riskien ennaltaehkäisyssä voi johtaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.

10

#visunarki

■ Ammattikäyttöön soveltumattomat työvälineet, esim. heikkolaatuiset tikkaat ■ Epäsiisteydestä johtuvat riskit: roskiin kompastuminen, viiltohaavat särkyneestä tavarasta, hengityselimiin kulkeutuva pöly ■ Liukastuminen lattianpesun aikana ■ Sähköön liittyvä paloturvallisuus; oikosulku voi aiheuttaa tulipalon ■ Palovammat esillepanon kuumista lampuista ■ Häirintä ja väkivallan uhka asiakkaiden taholta, jos työskennellään avoimessa tilassa ■ Heikko materiaalituntemus, jolloin ei osata arvioida esim. rakenteille riittävää kantokykyä ■ Maalien ja liimojen haihtuvat liuottimet ■ Meteli asennustöissä ■ Kaulassa roikkuvan avain- tai kulkukorttinauhan takertuminen esillepanotöiden aikana ■ Suunnittelutyön aikana käytettävän näyttöpäätevalon haitat silmille

Työsuojelu Työsuojelua on Suomessa kehitetty määrätietoisesti 1970-luvulta lähtien. Visualistilla on useimmiten kaupanalan työsopimus, jossa muun muassa työaikasäädökset perustuvat työsuojelullisiin näkökohtiin. Työsuojelulaki on kuitenkin yleisluontoinen ammattialasta riippumatta, ja koskee myös yritykselle tehtävää vuokratyötä ja alihankintaa.

T

yösuojelu on myös kiusaamisen ehkäisyä.

Säädökset ovat velvoittavia, mutta niiden laajuuteen vaikuttaa työpaikan vakituisen henkilöstön määrä. Jokaisella vähintään 10 henkeä työllistävällä yrityksellä tulee olla työsuojeluvaltuutettu. Mikäli työpaikalla on työntekijöitä siitä puolet enemmän, on perustettava lisäksi työsuojelutoimikunta. Näihin virkoihin liittyy työntekijöiden neuvonta ja oikeus valvoa työskentelyolosuhteita. Viime kädessä työsuojelusta vastaa visualistin palkannut yritys, sekä usein myös tehtävään erikseen nimetty esimies, joiden työsuojeluvastuun toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Epäily työsuojelurikoksesta saattaa johtaa siihen, että aluehallintovirasto nostaa yritystä vastaan kanteen tapaturman uhrin näkökulmasta riippumatta. Työsuojeluviranomainen ei kuitenkaan hoida yksityisiä ongelmia työnantajan kanssa, esimerkiksi kiistoja maksamattomista palkoista.

Ammattiliitot tarjoavat usein lisäkoulutusta edustamansa alan työsuojeluvaltuutetuille. Sen edellytyksenä on liiton jäsenyys. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimenkuvat ovat joiltain osin samankaltaiset.

Varsinaisissa työsuojeluasioissa työntekijällä on oikeus työsuojeluvaltuutetun tukeen ilman liiton jäsenyyttäkin.

Teksti: Katariina Kuusisto Kuvat: Pexels Lähteet: Kaupan työsuojeluopas; Työturvallisuuskeskus, Työsuojelu-Wikipedia, Palvelualojen ammattiliitto PAM #visunarki

11

MYYMÄLÄTYÖN TURVALLISUUSOHJEET Tässä ohjeistuksessa käsitellään vain tavaran purkuun ja esillepanoon liittyvissä tehtävissä toimivien jokapäiväisiä turvallisuusasioita. Myymälöillä on kuitenkin paljon lisäohjeistusta esim. rahojen käsittelyyn ja erikoistilanteisiin (esim. ryöstötilanteisiin tai sähkökatkoksiin) liittyen.

Kuva: Canva

■ Päästä myymälän takatiloihin vain ne ulkopuoliset henkilöt, joiden voit varmistua olevan luvallisella asialla.

■ Sulje aina perässäsi ovet, jotka johtavat myymälän takatiloihin, jonne ulkopuolisten ei ole tarkoitus mennä.

■ Epäilyttävästi käyttäytyviä henkilöitä tulee muutenkin tarkkailla sekä oman turvallisuuden että varkauksien varalta.

M

yymälöissä tulee huolehtia siitä, että kaikki työntekijät osallistuvat säännöllisesti alkusammutus- ja ensiapuharjoituksiin.

12

#visunarki

■ Turvallisuussyistä teräviä välineitä, kuten saksia tai mattopuukkoja, ei pidä jättää lojumaan sinne tänne. Säilytä niitä työkaluvyösi tai työliivisi taskussa.

■ Laita myymälän sulkeuduttua virrat pois laitteista, joiden päällä oleminen ei ole välttämätöntä.

Esim. valomalleja tai esillepanojen valaistusta virittäessäsi huolehdi, että asennukset ovat turvalliset, eikä jatkojohtoja ole liikaa ketjutettuna.

■ Tarkista myös, että lamput eivät kuumetessaan pääse sytyttämään mitään.

■ Ilmoita huoltoyhtiölle tai esimiehelle huomaamastasi tarpeesta esim. hiekoittaa myymälän näyteikkunan edusta tai korjata jokin muu turvallisuuspuute.

Myymälöissä tulee huolehtia siitä, että kaikki työntekijät osallistuvat säännöllisesti alkusammutus- ja ensiapuharjoituksiin.

Myymälässä työskentelevänä sinun on saatava tietää ja pidettävä mielessä myös myymälän varauloskäyntien, palopostien, alkusammutusvälineiden sekä ensiaputarvikkeiden ja mahdollisen defibrillaattorin sijainti.

Omalta osaltasi huolehdit, että varauloskäynneille on aina esteetön pääsy.

Myymälätyössä tulee tavaran purussa käyttää pääsääntöisesti vain turvapuukkoa tai mattoveistä, jonka terä mene sisään automaattisesti.

Mikäli leikkaat mattoveitsellä lattiatasossa mattoa, pidä toinen käsi kokonaan teräksisen linjaimen päällä samalla, kun toinen käsi leikkaa linjaimen reunaa pitkin. Töissä kannattaa aina käyttää käsineitä, koska ne suojaavat käsiä naarmuilta ja niillä saa pitävämmän otteen.

T

urvapuukolla leikatessa kädet säästyvät haavoilta.

Ku

va

:M

Inn

a

Al

i-J

aa

kk

ola

Kuva: MInna Ali-Jaakkola

Vältä ruhjeet ja haavat

Hyllyn päädyn tai vaaterekin ollessa tyhjillään, siitä tulisi ottaa paikaltaan pois kaikki sojottavat kannakkeet tai laittaa tilapäisesti jotain niille roikkumaan, jotta kukaan ei törmää niihin epähuomiossa. Esillepanoa tekevän pitää myös itse kumarrellessaan varoa osumasta kannakkeisiin.

Kun kuljetat rullakolla tai pumppukärryllä tavaraa, tee se niin, että näet mitä edessäpäin tapahtuu, pystyt pysähtymään tarvittaessa nopeasti, etkä loukkaa kuljetusvälineellä esim. kantapäätäsi. Trukin käyttö vaatii trukkikortin suorittamisen. Trukilla myymälän alueella ajaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.

Kuva: MInna Ali-Jaakkola

Leikkaa varoen terävällä mattopuukolla!

#visunarki

13

Kuva: MInna Ali-Jaakkola

Turvatikkaissa on alla sisään painuvat pyörät ja yläosassa tukea antava kaide.

siis mm. hyllyjen ja kannakkeiden tukeva paikallaan olo. Mahdolliset tavarapinot ja mallinuket tulee laittaa esille niin, että ne eivät ole koskettaessa helposti kaatuvia.

Liian korkealta ei pidä yrittää kurkotella varsinkaan helposti särkyvää tavaraa maasta käsin. Käytä kiipeämiseen ja korkealle kurkottamiseen vain turvallisia välineitä kuten rullajakkaraa, turvatikkaita, joiden yläosassa on kaide tai A-tikkaita, jotka on lukittu yläosastaan pitävästi ennen kiipeämistä. Painavia tavaroita ei nostella yksin varsinkaan korkealta. Pyydä tarvittaessa työkaveria avuksi ja käytä myös aina mahdollisimman paljon pyörällisiä apuvälineitä (pumppu-, nokka- tai tasokärryä, rullakkoa tai pyörällistä rekkiä) tavaroiden liikutteluun paikasta toiseen.

Estä kaatumiset ja putoamiset Huolehdi, että lattioilta poistetaan vesi tai muut liukkautta aiheuttavat aineet mahdollisimman pian, jotta kukaan ei liukastuisi. Laita hyvin näkyvä este eristämään liukas kohta poistuessasi hakemaan siivousvälineitä. Älä jätä lattioille tavaraa, kuormalavoja tai laatikoita niin, että ne voisivat aiheuttaa kompastumisvaaran. Tavaroiden ja lavojen siirtelyyn tarkoitetun haarukkavaunun eli pumppukärryn nostoaisat on lastaamattomana sijoitettava myös pois kulkuväylältä esim. lavan tai hyllyn alle piiloon.

Myymäläkalusteiden kokoamiset ja tavaran esillepanot on tehtävä niin, että niistä ei pääse aiheutumaan tippumis- tai romahdusvaaraa. Varmista

14

#visunarki

P

yydä tarvittaessa työkaveria avuksi ja käytä myös aina mahdollisimman paljon pyörällisiä apuvälineitä.

Teksti: Minna Ali-Jaakkola Grafiikkakuvat: Canva

Kuva: MInna Ali-Jaakkola

Oikeaoppinen työskentelyasento vähentää kropan kuormitusta. #visunarki

15

Suunnittelusta rakentamiseen ■ Ennakoi vaaratilanteet ja työkykyä haittaavat tekijät, näin estetään vahinkojen syntyminen ja varmistetaan turvallinen työympäristö. Kaikilla on hyvä olla oma, selkeä vastuualueensa tapahtumassa.

■ Noudata aina tapahtuman järjestäjien ja järjestyksenvalvojien antamia ohjeita ja määräyksiä. Messujen järjestäjillä on hyvät yksityiskohtaiset ohjeet esim. Helsingin Messukeskuksen ohjeistus löytyy: eMessukeskus/ Tapahtumarakentaminen ja turvallisuus Messukeskuksessa Pandemian aikana noudata messujen/tapahtumien yleistä turvallisuusohjetta.

■ Messuilla/tapahtumissa on tiukka aikataulu rakennus- ja purkuaikana, joka täytyy visualistin työssä ja suunnittelussa ennakkoon huomioida.

Tarkista omat aikataulut kellonaikoineen. Messualueella pitää noudattaa näitä aikatauluja tavaraa viedessä ja hakiessa, myös osastoja täydennettäessä.

■ Huolehdi, että osaston tavaraa ei jää hätäpoistumisreiteille tai opastuskylttien eteen.

■ Messujen loputtua kaikilla on kiire purkaa oma osasto (ylimenevästä vuorokaudesta menee maksu) joten liiku varovaisuutta noudattaen käytävillä. Käytävämatot poistetaan halleista messujen päätyttyä, joten tavaroita ei saa siirtää käytäville. Autoilla saa kulkea sisällä vasta mattojen poiston jälkeen.

■ Pidä alueesi siistinä ja vie tarvittaessa roskia ja tyhjiä pakkauksia välillä pois.

■ Sähkölaitteet pitää olla ehjiä, maadoitettuja ja lain mukaisia, vältä jatkojohdon lisäämistä jatkojohdolla.

Kelalla oleva pitkä kaapelikela kannattaa vetää pois tiukalta rullalta, kos-

16

#visunarki

TURVALL OHJ MESSUI TAPAHT

LISUUSJEET ILLA JA TUMISSA

ka se kuumenee jos on paljon kuormitusta.

■ Näytteilleasettaja / toiminnanharjoittaja vastaa osastonsa turvallisuudesta rakenteiden, näyttelyesineiden ja osastolla tapahtuvan toiminnan osalta.

■ Tapahtumarakentaja vastaa rakentamisen turvallisuudesta rakentamallaan osastolla niin esine- kuin henkilövahinkojen osalta. Visualistin tehtäviin voi kuulua osa näistä tehtävistä tai kaikki mahdollinen.

■ Huomioi esimerkiksi teräaseiden ja muiden vaarallisten esineiden esittely, miettimällä miten saada näkyvyyttä turvallisesti. Esittelypisteen suunnittelussa tulee kiinnittää huomio turvalliseen sijoitteluun ja mahdolliseen esineiden paikoilleen kiinnittämiseen myös varkauksien varalta.

Tavaroiden kuljettaminen ja nostaminen, kiipeäminen ■ Muista säästää itseäsi vetämällä rullakko / pumppukärry aina mahdollisimman lähelle lopullista paikkaa.

■ Henkilönostin tarvitsee ajokortin ja valjaat työskennellessä korkeammalla. On hyvä aidata vielä työskenneltävä alue vaarojen minimoimiseksi.

Useimmiten tapahtumissa on määrätty ripustusalihankkijat jotka kiinnittävät katosta ja trusseista roikkuvat asiat tai esiintymislavan ympärillä olevat somisteet.

■ Ergonomiasta ja tikkaille noususta löytyy yksityiskohtaista tietoa tämän esitteen kohdasta Nostaminen, kantaminen, kiipeäminen.

Myytävien tavaroiden asettelusta kaksi eri esimerkkiä.

Oikeanpuoleisesta vaihtoehdosta on helpompi ja turvallisempi ottaa tuotteita. #visunarki

17

Kuva: Jyri Kivimäki

■ Turvalliset, tukevat tikkaat ovat visualistille tärkeä työkalu. Tapahtumissa ei saa käyttää nojaavia tikkaita työskentelyyn, tästäkin yleensä löytyy ohjeistus tapahtumanjärjestäjän sivulta.

Visualistin työssä pääset tekemään esillepanoja erilaisiin paikkoihin, muista kuitenkin oikeat työasennot.

Tikkailla ollessasi älä kurkottele tarpeettomasti kiertäen sivusuunnassa.

■ Tampereen Messukeskuksessa on otettu käyttöön värikoodatut kulkuväylät eri halleissa, ne selkeyttävät kulkemista ja oman osaston löytämistä.

Kuva: Jaana Viinikka

Huolehdi itsestäsi ja työkaverista

18

#visunarki

■ Käytä henkilökohtaisia suojaimia, esim. kuulosuojaimet ja suojalasit.

Hengityssuojaimia tarvitaan maalatessa tai tehtäessä palosuojausta vielä paikan päällä.

■ Työhanskat - sopiva koko itselle, parempi pito työskentelyyn, löytyy myös viillonkestäviä malleja. Viillonkestävät ovat suositeltavia, jos käytät mattopuukkoa tai muita teräviä työkaluja, toimeksianto sisältää lasi-

esineitä, ikkunoita ja tauluja. Paksuja työhanskoja suositellaan, jos joudut käsittelemään kuumenevia valaisimia.

J

okaisella on oikeus tehdä työtä turvallisessa työympäristössä!

Kuvat: Pixabay

■ Turvakengät ovat yksi tärkeimmistä suojavarusteista. Ne suojaavat esineiden pudotessa, kuljetuskärryjä liikuteltaessa ja niillä on parempi seisoa tikkailla kuin ohutpohjaisilla kengillä.

Tapahtumissa on suosituksena käyttää huomiovärivaatetusta tai huomioliiviä.

■ Työkalujen jättäminen seinämien päälle tai katkoteräpuukko terä esillä aiheuttavat turhaan vaaratilanteita. Työkaluvyö on ratkaisu tähän, niitä löytyy kaupoista montaa mallia.

Työpäivät ovat usein pitkiä ja fyysisesti raskaita. Muista pitää pieniä lepotaukoja, istua hetki ja syödä/juoda riittävästi. Väsyneenä onnettomuusriskit kasvavat!

■ Vakuutus – tarkista että sinulla on olemassa oleva tzapaturmavakuutus.

Huolehdi arvotavarat turvalliseen säilytykseen, kun rakentaminen / messupäivä päättyy. Huolehdi myös henkilökohtaisesta omaisuudestasi. Eniten varkauksia tapahtuu juuri ensimmäisinä minuutteina tapahtuman sulkeuduttua.

Teksti ja muut kuvat: Päivi Tapaninaho Lisätietoa: Työturvallisuuskeskus https://ttk.fi/tietoa_meista/yhteystiedot#994a9d2c Työturvallisuuskortti: https://www.tyoturvallisuuskortti.fi/ #visunarki

19

VISUALISTIN TYÖVÄLINEET Työvälineet sekä -vaateet voivat vaihdella työnantajan, työpaikan ja työkuvan mukaan.

Välttämättömiä: ■ puhelin ■ kamera ■ tietokone

Apuvälineitä: ■ A-tikkaat ■ Henkilönostin ■ Pumppukärryt ■ Turvatikkaat ■ Tasokärryt ■ Rekkitanko ■ Rullakko

Suunnitteluvaihe: ■ kyniä ■ paperia ■ viivotin ■ tietokoneohjelmat (esim. Canva, Powerpoint, SketchUp, Photoshop...)

Teksti: Susanna Paananen Kuvat: Pixabay, Sanna Huikuri

20

#visunarki

”

Hyvän haban, fyysisen kunnon ja oikean asenteen lisäksi saatat hyötyä näistä työvälineistä!”

Siivousvälineitä: - pölyhuiska - puhdistusliina - rikkalapio ja harja - imuri - ikkunanpesuvälineet

Oma työkalupakki, mikä kulkee mukanasi: - rullamitta - teippejä - siimaa - somistuskoukkuja - nippusiteitä - kuumaliimapyssy - sakset - mattoveitsi - pihdit - vasara - akkuporakone - ruuvimeisselit -lankaa ja neula - kuusiokoloavaimet - ruuvit ja naulat - vatupassi #visunarki

21

VISUALISTIN TYÖVAATTEET

Työnantaja, työympäristö sekä turvallisuusvaatimukset määrittelevät työvaatteet ja niiden sopivuuden.

Mukavuus, toiminnallisuus ja siisteys ovat avainsanoja visualistin työvaatetuksessa.

Työ saattaa olla ajoittain sotkuista, erittäin liikkuvaa ja fyysistä, jolloin helppohoitoiset, joustavat ja hengittävät materiaalit ovat käytännöllisiä valintoja.

Oikeanlaisilla, tehtävään sopivilla työvaatteilla suojaat itseäsi ja saat lisää mukavuutta työpäivääsi.

Työvaate-ehdotuksia: - taskulliset työhousut tai työkaluvyö - polvisuojat - työhanskat - laadukkaat ja omaan jalkaan sopivat turvakengät tai lenkkarit Työasu on verovähennyskelpoinen hyvin harvoissa tilanteissa. Pääsääntö on, että jos työasua voidaan käyttää muuallakin kuin töissä, ei se ole verovähennyskelpoinen kulu.

Jos työtehtävistä aiheutuu työntekijän vaatteille, kellolle tai silmälaseille selkeä ja osoitettavissa oleva vahinko, joka on selkeässä syy-yhteydessä esimerkiksi työssä käytettävien kemikaalien käyttöön, voi vähennysperuste uuden korvaavan vaatteen hankkimiselle olla olemassa.

Teksti: Susanna Paananen Kuva: Sanna Huikuri

22

#visunarki

ERGONOMIA KÄSITTEENÄ Ergonomia Ergonomia on työn ja toimintaympäristön ennakoivaa suunnittelua ja kokonaisvaltaista kehittämistä. Sen tavoitteena ovat hyvät työkäytännöt ja työympäristöt, sujuvat työprosessit sekä helppokäyttöiset työvälineet ja järjestelmät. Hyvät työelämäratkaisut ovat ihmisen mittaisia, ja ne huomioivat ihmisille tyypilliset fyysiset ja psyykkiset ominaispiirteet ja tarpeet sekä yksilölliset rajoitteet.

Suunnittelua ergonomian suhteen

E

rgonomia parantaa toimintatapoja ja olosuhteita, mikä on suoraan yhteydessä työn tuottavuuteen ja työturvallisuuteen.

Kuva: Unsplash

Ergonomiasuunnittelu edistää samanaikaisesti sekä tuottavuutta että hyvinvointia. Suunnittelun pohjana on ymmärrys toimintaympäristöstä ja ihmisen toiminnasta sekä näiden vuorovaikutuksesta työssä. Ergonomia parantaa toimintatapoja ja olosuhteita, mikä on suoraan yhteydessä työn tuottavuuteen ja työturvallisuuteen.

Kokonaisvaltainen ergonomia huomioi ihmisen tarpeet ja tukee työssä onnistumista, mikä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Ergonomia ratkaisut tukevat myös osatyökykyisten työelämään osallistumista.

Työn ja toiminnan kannalta paras tulos saavutetaan kokonaisvaltaisella ergonomialla, joka huomioi työhön liittyvät eri ulottuvuudet.

#visunarki

23

Ergonomia voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen FYYSINEN ERGONOMIA: Fyysinen ergonomia tukee kehon toimintaa ja työn sujuvuutta fyysisen työskentelyn ja toimintakyvyn näkökulmasta, esimerkiksi voimaa, toistoja ja istumista vaativissa tehtävissä.

KOGNITIIVINEN ERGONOMIA: Kognitiivinen ergonomia on työn suunnittelua, työympäristön järjestämistä ja työskentelytapoja, jotka vähentävät kuormitusta ja edistävät palautumista. Kognitiivinen ergonomia siis tukee työtehtäviä, joissa käytetään, jaetaan, työstetään ja tuotetaan tietoa erilaisissa työtilanteissa ja työskennellään keskittyen, oppien ja ajatellen.

Kuva Unsplash

ORGANISATORINEN ERGONOMIA: Organisatorinen ergonomia keskittyy organisaatiotason ratkaisuihin, jotka koskevat työprosesseja ja työyhteisötason järjestelyjä. Henkilömitoituksen, työn tauotuksen ja työajan suunnittelussa on kyse organisatorisesta ergonomiasta. Ratkaisuilla voidaan edistää palautumista, vähentää vuorotyön haittavaikutuksia ja luoda organisaatioon rakenteet ja prosessit, jotka tukevat työ- ja toimintakyvyn säilymistä.

H

yvät työelämäratkaisut ovat ihmisen mittaisia, ja ne huomioivat ihmisille tyypilliset fyysiset ja psyykkiset ominaispiirteet ja tarpeet sekä yksilölliset rajoitteet.

24

#visunarki

Teksti: Emmi Alm Grafiikka kuva: Canva Lähteet: ttk.fi ja ttl.fi

NOSTAMINEN, KANTAMINEN, KIIPEÄMINEN Valmistautuminen nostoon:

Nostaminen Pienten ja suurten tavaroiden nosto ja kuljetus ilman apuvälineitä on osa monien työpäivää. Nostettaessa pieniä ja kevyitä tavaroita, työntekijät eivät todennäköisesti edes huomaa, että tekevät niin. Tavaroiden ollessa raskaampia, on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten niitä nostaa ja kantaa – ja mihin ne sijoitetaan. Usein kuormitamme mm. selkäämme sekä hartioitamme tilanteissa, joissa rasitusta voisi helposti vähentää käyttämällä apuvälineitä. Raskaiden taakkojen nostamiseen käytettävä voima saadaan keskivartalon lihasten lisäksi jalka- ja pakaralihaksista.

■ Asetu nostettavan taakan eteen siten, että jalkaterät ovat, joko niin sanotussa käyntiasennossa eli hieman eri tasossa, tai asetu haara-asentoon. Näin tasapainon hallinta on parempi ja taakka on lähtötilanteessa lähellä vartaloa.

■ Kyykisty ja työnnä pakarat ja lantio taakse, liike tulee lonkista.

■ Ylävartalo kallistuu silloin etuviistoon, mutta selkä ei pyöristy.

■ Tarkista, että paino jakautuu tasaisesti kantapäille ja jalkaterille.

■ Pidä polvet auki.

■ Ota ote taakasta.

■ Nosta rintakehä ylös ja pidä pää pystyssä.

■ Tasapainon säilyttämisen vuoksi taakan tulisi pysyä koko noston ajan ns. tasapainoalueella, joka on sivusta katsottuna kantapäiden ja päkiöiden välinen alue.

■ Pidä taakka lähellä vartaloa koko nostamisen ja kantamisen ajan.

■ Pidä selkä luonnollisessa asennossa.

■ Pidä taakka lähellä vartaloa.

■ Pidä yläselkä ja rintakehä pystyssä.

■ Keskity nostoihin.

#visunarki

25

Kantaminen Niin kuin nostamisessa myös kantamisessa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan apuvälineitä, jotka helpottavat vartalon fyysistä rasittumista. Pienenpien tavaramäärien siirtelyssä hyvänä apuna ovat esim. pyörälliset tasokärryt ja rekkitangot. Jos apuvälineitä ei ole saatavilla muista seuraavat ohjeet.

■ Painavia taakkoja tulee kantaa mahdollisimman lähellä vartalon edessä siten, että taakan pystyy tukemaan vartaloon.

■ Lapaluut ja hartiat pidetään kevyesti takana ja pää pystyssä.

■ Kääntyessä tai taakkaa laskettaessa koko vartalo kääntyy liikkeen mukana.

■ Hyvä nostoergonomia takaa hyvän kantamisergonomian.

P

ienenpien tavaramäärien siirtelyssä hyvänä apuna ovat esim. pyörälliset tasokärryt ja rekkitangot.

26

#visunarki

M

uista myös pitää taukoja. Väsymys on riskitekijä, jota ei pidä aliarvioida.

Kiipeäminen Voit joutua työskentelemään eri korkeuksilla monissa eri olosuhteissa.

Riskit ovat samat, ja tarvittavat varotoimet on toteutettava. Jos et ole varma siitä, että työskentely on turvallista, älä tee työtä, ennen kuin on varmaa, että tarvittavat varusteet tai varotoimet ovat käytettävissä.

Käytä olemassa olevaa turvallista työpistettä, jossa on esimerkiksi pysyvät suojakaiteet tai aidat reunojen ympärillä taikka kiinteillä, pysyvillä suojakaiteilla varustettu laite tai varuste.

Käytä työvarusteita. Jos olemassa olevaa työpistettä ei voi käyttää, harkitse, voidaanko käyttää varusteita, joilla ihmiset estetään putoamasta.

Jos putoamista ei voi kokonaan estää, yritä vähentää riskejä ja rajoittaa mahdollisia seurauksia esimerkiksi välttämällä kiipeämistä liian korkealle.

#visunarki

27

Ohjeita tikkaille kiipeämiseen: Tikkaille kiipeäminen ei teoriassa ole kovin vaikeaa. Samoin kuin monella muullakin elämän osa-alueella, onnettomuuksia kuitenkin sattuu silloin, kun on kiire, otetaan riskejä, työskennellään väsyneenä tai keskittyminen herpaantuu. Paras turvallisuusstrategia on varata riittävästi aikaa ja tilaa työn tekemiseen rauhallisesti ja keskittyneesti.

Kun työskentelet korkealla, pysy rauhallisena äläkä yritä haastaa fysiikan lakeja. Älä altista tikkaita liiallisille sivuvoimille, älä koskaan nouse korkeammalle kuin mihin tikkaat on tarkoitettu ja varmista, ettet ylitä enimmäiskuormitusta.

Jotta sinä ja tikkaat pysyisitte tasapainossa, muista pitää painopisteesi tikkaiden sisäpuolella. Hyvä nyrkkisääntö on se, että voit kurkottaa vain niin pitkälle, että napasi pysyy tikkaiden sivujen sisällä.

Vapaasti seisovia tikkaita ei saa koskaan käyttää kiipeämiseen ja toiselle tasolle siirtymiseen.

Muista myös pitää taukoja. Väsymys on riskitekijä, jota ei pidä aliarvioida.

Teksti: Sanna Haapaniemi Kuvat: Minna Ali-Jaakkola ja Pexels Lähteet: Selkäkanava.- selkakanava.fi wibeladders.fi

U

sein kuormitamme mm. selkäämme sekä hartioitamme tilanteissa, joissa rasitusta voisi helposti vähentää käyttämällä apuvälineitä.

28

#visunarki

K

un työskentelet korkealla, pysy rauhallisena äläkä yritä haastaa fysiikan lakeja..

#visunarki

29

30

#visunarki

Kuvat: Jonna Kuusisto ja Pexels

NÄYTTÖPÄÄTEERGONOMIA Näyttöpäätetyöskentely on lisääntynyt huomattavasti muutaman viime vuoden aikana palavereiden siirryttyä etäyhteyksien päähän.

Ihmiset työskentelevät yhä enemmän kotoa käsin ja tämä tulee varmasti olemaan myös yksi työmuoto tulevaisuudessa. Kotitoimistoissakin olisi siis syytä huolehtia työpisteiden ergonomiasta.

Tuki- ja liikuntaelimistö sekä silmät rasittuvat jatkuvassa näyttöpäätetyöskentelyssä. Esimerkiksi pitkään paikallaan istuminen, staattisesti kuormittavat työvaiheet, huonot ja kumarat selän sekä niskan asennot ja tukemattomat käsien asennot voivat olla terveydelle haitallisia työtapoja. Silmät väsyvät ja kuivuvat pitkään näyttöruutua katsellessa. Myös valaistuksella ja melulla on omat vaikutuksensa terveyteen ja työhyvinvointiin.

Näyttöpäätteellä työskentelevän oma aktiivisuus on tärkeää toimivan ja ergonomisesti oikeanlaisen työpisteen saavuttamiseksi.

Mitä asioita sitten tulisi ottaa huomioon työpistettä suunniteltaessa toimistoon tai kotitoimistoon?

Kuva: Sanna Huikuri

N

äyttöpäätteellä työskentelevän oma aktiivisuus on tärkeää toimivan ja ergonomisesti oikeanlaisen työpisteen saavuttamiseksi. #visunarki

31

Näppäimistö ja hiiri ■ Huomioi, että pöytäpintaa on sopivasti käsien tukemiselle sekä hiiren ja näppäimistön käytölle.

■ Aseta hiiren ja näppäimistön korkeus niin, että hartiat voivat olla rentoina.

Valaistus

Kuva: Sanna Huikuri

Työpöytä ■ Tarkista pöydän säädeltävyys ja muunneltavuus. Sähköpöytä on paras vaihtoehto rennon työasennon löytämiseen.

■ Huomioi, että pöytä on sopivan kokoinen tarvittaville työvälineistöille ja siinä on kiiltämätön pinta.

Työtuoli ■ Testaa, että tuoli on tukeva ja siinä on mukava ja hyvä istua.

■ Tarkista tuolin säädeltävyys niin istuinosan kuin käsitukien kohdalta.

Näyttöruutu ■ Säädä ruudun asento ja katselukulma niin, että pään asento voi olla rento.

■ Sijoita ruutu niin, että häiritseviä heijastuksia ei tule.

32

#visunarki

■ Huolehdi, että kattovalaisin asettuu ruudun viereen, eikä taakse. Näin vältyt valon heijastumiselta ruudusta.

■ Sijoita kalusteet niin, ettei ulkoa tuleva valo aiheuta heijastuksia tai häikäisyjä ruudulle.

Melu ■ Huolehdi sopivasta akustiikasta, varsinkin avokonttoreissa äänet ja melu voivat olla haitaksi asti. Akustiikkalevyt katossa ja seinillä ovat hyviä vaihtoehtoja. Myös sermit ja tekstiilit tiloissa vaimentavat ääniä.

■ Tuo tekstiilejä vaimentamaan ääntä ja kaikumista kotitoimistoissa.

S

ähköpöytä on paras vaihtoehto rennon työasennon löytämiseen.

L

iike on lääke eikä keho tykkää paikallaan olosta, joten muista liikuttaa itseäsi työpäivän aikana.

Näin pysyt virkeänä ja työtehosi hyvänä.

Tärkeitä huomioitavia asioita näyttöpäätetyötä tekevälle ■ Jaksota ja monipuolista työtehtäviä.

■ Tauota istumiset vähintään 45 min maksimissaan 1 ½ h välein.

■ Vaihtele asentoa usein, jos sinulla on sähköpöytä käytössä.

■ Työskennellessä seisoen, liiku välillä kevyesti.

■ Muista rento työskentelyasento, niin etteivät hartiat ole lytyssä, mutta eivät kuitenkaan liian jännittyneinä. Sama selän kanssa.

■ On tärkeää, että myös silmät saavat välillä tauon.

■ Huolehdi tasaisesta ateriarytmistä.

■ Muista juoda vettä.

Taukojumppaa ■ Aloita kroppaa avaavilla liikkeillä.

■ Nostata sykettä.

■ Ulkoile, tee pieni happihyppely, jos mahdollista. Raitis ilma auttaa myös silmiä palautumaan sekä pitämään mielen virkeänä.

■ Liike on lääke eikä keho tykkää paikallaan olosta, joten muista liikuttaa itseäsi työpäivän aikana. Näin pysyt virkeänä ja työtehosi hyvänä.

Teksti: Sanna Huikuri Grafiikka kuvat: Canva Lähteet: Työsuojelu.fi -työsuojeluhallinnon opas Liikkuva Elämä- Karita Ala-Poikela #visunarki

33

Kuva: Pixabay Teksti: Riina Syrjänen Lähteet: STM, Työterveyslaitos, Terveystalo ja Duunitori

TYÖHYVINVOINTI KÄSITTEENÄ Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä ja turvallisuudesta sekä hyvinvoinnista.

Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasva-

34

#visunarki

essa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee.

Työhyvinvointia ei saavuteta työstä irrallisilla tempauksilla, vaan sitä edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä ja se kohdistuu henkilöstöön, työympäristöön, työprosesseihin sekä johtamiseen.

Visualisti on mahdollisesti

osana työyhteisöä. Työnantajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. On hyvä olla myös riittävästi palautumismahdollisuuksia sekä vaikutusmahdollisuuksia.

Niin visualisteilla kuin muillakin työntekijöillä on kuitenkin vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä.

Jokainen vaikuttaa työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Tärkeää on myös, että työyhteisö toimii hyvin: tavoitteet, roolit ja toimintatavat ovat selkeitä ja hyvin toimivia.

Työhyvinvointiin kannattaa panostaa ja pitää yllä Hyvinvointi työssä lisää tutkitusti työntekijän työmotivaatiota, sitoutumista, luovuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Se myös ennaltaehkäisee ja vähentää sairauspoissaoloja. Työhyvinvointi tukee yksilön elämänhallintaa ja edesauttaa pitämään itsestä hyvää huolta myös vapaa-ajalla. Vaikka työ- ja vapaa-aika on hyvä pitää toisistaan erillään, ne vaikuttavat toisiinsa.

Työhyvinvointi heijastuu aina myös organisaatiosta ulospäin. Hyvinvoiva, työstään nauttiva työyhteisö on myös kilpailuvaltti työmarkkinoilla. Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä tärkeää on säännöllinen seuranta toiminnan joka tasolla.

Sitoutunut ja aktiivinen johto Työhyvinvointia on tärkeä johtaa suunnitelmallisesti muiden organisaation liiketoiminnan osa-alueiden tapaan. Työhyvinvoinnin johtamisen tulisi olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Työntekijöiden terveys ja hyvinvointi olisi huomioitava strategisissa valinnoissa ja jokapäiväisessä päätöksenteossa.

Työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota mm. työn organisointiin, selkeisiin töiden järjestelyihin, avoimeen vuorovaikutukseen, toiminnan arviointiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Esimerkiksi turvalliset työolot ja oikein mitoitettu työ luovat pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle.

Työhyvinvointi ja sen kehittäminen eivät tarkoita työstä erillisiä asioita, vaan ne ovat kiinteä osa työn arkea ja työn johtamista. Työhyvinvoinnin näkökulma on hyvä tunnistaa kaikessa toiminnassa sekä johtamisessa ja se tulee huomioida työn arjessa jatkuvasti läsnä olevana teemana.

Hyvällä johtamisella varmistetaan onnistuneen työnteon edellytykset, joka puolestaan luo pohjan työhyvinvoinnille.

Se, mitä teet, on merkityksellistä Työn imu ja merkityksellisyys ovat paljon esillä. On tärkeätä perustella, mikä on tekemisen merkitys, se lisää työn merkityksellisyyden kokemusta. Rutiinitkin tuntuvat mielekkäämmiltä, kun ymmärretään miksi työtä tehdään ja mitä tavoitetta kohti mennään.

Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin.

Hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkit – 6 merkkiä ■ Avoin ja luottamuksen ilmapiiri.

■ Työkaverit innostavat ja kannustavat toisiaan.

■ Kukaan ei jää yksin haasteiden kanssa.

■ Palautetta annetaan hyvässä hengessä.

■ Jokaisen työtaakka pysyy kohtuullisena.

■ Yrityksessä osataan toimia myös muutostilanteissa.

#visunarki

35

FYYSINEN TERVEYS JA TYÖKUNTO Fyysinen terveys on osaltaan luomassa pohjaa niin työturvallisuudelle kuin työssä jaksamisellekin. Visualistin työhön liittyy paljon fyysistä tekemistä esimerkiksi tavaroiden nostamisen ja kantamisen sekä ihan vain pitkien, jaloillaan vietettyjen työpäivien muodossa.

Fyysisen terveyden lisäksi omien rajojen tunnistaminen voimaa vaativissa työtehtävissä onkin merkittävässä osassa työturvallisuuden näkökulmasta; omien voimien ja jaksamisen yliarvioiminen saattaa johtaa tapaturmiin ja loukkaantumisiin.

Työn tauottaminen ja taukojumpat Työn tauottaminen on tärkeää niin paikallaan tehtävässä työssä kuin ruumiillisemmassakin työssä.

Istuma- ja seisomatyötä kannattaa katkottaa taukojumpalla, jotta kroppaan saadaan liikettä, eikä lihakset jumitu.

Ruumiillista työtä on puolestaan hyvä tauottaa, jotta saadaan lihaksille lepoa ja energiatasot nousuun. Fyysisen työkunnon näkökulmasta vaihtelevuus työasennoissa onkin avainasemassa.

36

#visunarki

Roikkuminen venyttää ja rentouttaa tehokkaasti lihaksia ja onkin erinomainen osa taukojumppaa

Liikunta työn vastapainona Työkuntoaan voi ylläpitää erilaisilla liikuntaharrastuksilla.

Liikunnan avulla keho pysyy vetreänä ja lihasvoiman ja kestävyyskunnon kohotessa arjen ja työn askareista selviää helpommin.

Kepin tai harjanvarren kanssa saa tehtyä monipuolisia liikkuvuusharjoitteita.

Liikuntaharrastus olisi hyvä löytää jonkin sellaisen lajin parista, jossa itse viihtyy ja saa myös ajatukset pois työasioista. Liikuntaharrastusta on helpompi pitää yllä, kun laji on itselle mieluinen. Jos esimerkiksi puolen vuoden kuntosalikokeilun jälkeen treenaaminen siellä tuntuu edelleen pakkopullalta, kannattaa yrittää löytää joku itselle sopivampi vaihtoehto.

Arjessa on myös hyvä muistaa, että pienikin määrä liikuntaa on parempi kuin ei liikuntaa ollenkaan.

Fyysinen terveys yhteydessä henkiseen jaksamiseen Fyysinen ja henkinen terveys kietoutuvat toisiinsa monella tapaa. Fyysinen hyvinvointi edesauttaa henkistä hyvinvointia, kun kehon terveydestä ei tarvitse olla jatkuvasti huolissaan.

Liikunta ja ravinto puolestaan auttavat pitämään mielen virkeänä ja työkykyisenä. Toisaalta fyysiset vaivat ja oireet voivat aiheuttaa huolta, ahdistusta ja heikentää keskittymistä ja työssä jaksamista.

Henkiset haasteet ja stressi voivat puolestaan aiheuttaa monenlaisia fyysisiä oireita.

Seuraavassa artikkelissa kerrotaankin lisää henkisen työkyvyn edesauttamisesta.

Teksti ja kuvat: Roosa Huilla #visunarki

37

TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HENKINEN TYÖKYKY Visualistin työssä yhdistyvät luovuus ja fyysinen työnteko. Luomisprosessin aikana aivot käyvät kierroksilla ja uusia ideoita pitää löytyä nopeastikin.

Kohteena olevan työn suunnitteluvaiheessa on tärkeää saada ajatus pysymään kasassa, jotta toteutusvaiheessa kaikki sujuu kuten pitää.

Henkiseen jaksamiseen vaikuttavat työn mielekkyyden, työyhteisön ja terveellisten elämäntapojen lisäksi riittävä ja laadukas vapaa-aika sekä lepo.

Liikunnasta ja ravinnosta apua työssä jaksamiseen Ideointivaiheessa saattaa tulla hetkiä, jolloin ajatukset eivät lähdekään lentoon tai ajatukset alkavat junnaamaan paikallaan. Tällöin voi pienikin lenkki raikkaassa ulkoilmassa auttaa selkeyttämään ajatuksia.

”

Voimme valittaa, että ruusupensaassa on piikkejä tai iloita siitä, että piikkipensaassa on ruusuja.”

- Abraham Lincoln

38

#visunarki

Jos tiedossa on pitkä ja kiireinen päivä vaikkapa messuosaston pystyttämisen merkeissä, on hyvä varata mukaan sekä syötävää että juotavaa, jotta energiatasot pysyvät korkealla. Hyvin syöneenä työhön jaksaa keskittyä koko päivän ja mielikin pysyy parempana.

Luova työ, luovat työajat?

Luovassa ja usein hektisessäkin työssä työaikojen rajaaminen arkipäiviin ja virastotunteihin voi olla haastavaa.

Pitkien työpäivien jatkuva tekeminen kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti sekä unen määrään että mielialaan. Ajan myötä myös lisääntyy riski sydän- ja verisuonisairauksille.

Visualistille tulee joka puolelta informaatiotulvaa. Illalla viimeiseksi Instagramista löydetty kiva kuva asetelmasta tai esillepanosta saattaa jättää aivot ylivirittyneeseen tilaan. Olisikin hyvä koittaa rauhoittaa ilta muulle kuin kuvatulvalle, jotta luvassa olisi hyvä uni yöksi.

Henkinen työkyky Ihanteellista olisi, jos keskittymistä vaativaan työhön ryhdyttäessä voisi sulkea pois ulkopuoliset häiriötekijät.

Jatkuvat keskeytykset vaikeuttavat ajatuksen juoksua, pidentävät työhön käytettävää aikaa sekä johtavat hal-

Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen.

linnantunteen vähenemiseen työssä. Myös virheiden mahdollisuus lisääntyy. Keskellä työpäivää on tärkeää huolehtia sekä ruoka- että kahvitauoista, jotta ajatukset saavat hetken huilin.

Visualistin ammatissa pitäisi jatkuvasti saada luotua uutta ja se saattaa aiheuttaa paineita. Vaarana on, että ajatukset omista kyvyistä kääntyvät negatiivisiksi.

On tärkeää tunnistaa negatiiviset tunteet, koska omaa ajattelutapaansa ja suhtautumista asioihin voi kyllä muuttaa. Abraham Lincolnin sanoja lainaten: ”Voimme valittaa, että ruusupensaassa on piikkejä tai iloita siitä, että piikkipensaassa on ruusuja.”

Riittävä lepo sekä työn ulkopuoliset virikkeet ja har-

rastukset auttavat palautumaan työstä. Jos työt kuormittavat paljon, kannattaa vapaa-ajalla keskittyä sellaisiin harrastuksiin, joista oikeasti nauttii ja jotka auttavat palautumaan vaativasta arjesta.

Huomaa pienetkin merkit työuupumuksesta ajoissa On sanottu, että työuupumuksesta toipumiseen menee niin kauan aikaa kuin rasitus on kestänyt. Jos läheiset ovat huolissaan työssäjaksamisestasi, kannattaapysähtyä kuuntelemaan itseään hetkeksi. Voi olla, että läheiset huomaavat työuupumuksen merkit ennen kuin itse kaiken kiireen keskellä niihin havahtuu.

Jos tuntuu, että työ asettaa vaatimuksia, joihin ei pysty vastaamaan, kyse saattaa olla stressistä. Pitkittynyt stressi johtaa työuupumukseen, jonka oireina ovat muun muassa krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä sekä ongelmat työn ja tunteiden hallinnassa.

Työssä jaksamiseen ja omaan henkiseen hyvinvointiin on hyvä kiinnittää huomiota, jotta se tärkein työväline, visualisti itse, pysyisi parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Teksti ja kuva: Jonna Kuusisto Lähteet: ttl.fi, puhti.fi #visunarki

39

LAIT JA ASETUKSET Työelämää ohjaava lainsäädäntö Kuten kaikkien työntekijöiden, niin visualistienkin työelämää säätelevät useat eri lait. Työlainsäädännön keskeisin laki on työsopimuslaki. Siinä määritellään työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet muun muassa työehtosopimusten sitovuus, palkanmaksu, työsuhteen määräaikaisuus, koeaika, syrjintäkielto ja työsopimuksen irtisanominen.

Myös työturvallisuuslaki ohjaa työelämässä toimimista. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työolosuhteita ja työympäristöä. Lain tarkoituksena on kattaa työntekijöiden työkyvyn turvaaminen ja ylläpitäminen, sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja sekä muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.

Työsopimus- ja työturvallisuuslain lisäksi työlainsäädäntöön kuuluvat muun muassa seuraavat lait: ■ Työaikalaki ■ Vuosilomalaki ■ Yhdenvertaisuuslaki ■ Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ■ Työehtosopimuslaki ■ Vuorotteluvapaalaki (osin sosiaalija terveysministeriö STM) ■ Opintovapaalaki ■ Palkkaturvalaki ■ Henkilöstön osallistumisjärjestelmiä eli yhteistoimintaa yrityksissä, hallintoedustusta ja henkilöstörahastoja koskeva lainsäädäntö.

Mainontaa & markkinointia ohjaava lainsäädäntö Visualistin työnkuvaan kuuluu myös mainonnan ja markkinoinnin suunnittelua ja toteuttamista. Tämän vuoksi visualistille on tärkeää huomioida ja noudattaa työssään mainontaa ja markkinointia ohjaavia lakeja, asetuksia ja säädöksiä.

Lisäksi mainontaa ohjaavat mainosväline- ja toimialakohtaiset säännöt sekä hyvä mainostapa.

40

#visunarki

Mainontaa ja markkinointia sääntelevät muun muassa: ■ Kuluttajansuojalaki ■ Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ■ Mainonnan kansainväliset perussäännöt ■ Kilpailulainsäädäntö ■ EU:n tietosuoja-asetus GDPR ■ Tietosuojalaki ■ Tekijänoikeuslaki ■ Tavaramerkkilaki

Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalle suunnattu markkinointi ei saa olla esimerkiksi hyvän tavan vastaista, sekaannusta aiheuttavaa, sopimatonta, totuuden vastaista tai harhaanjohtavaa, aggressiivista tai puutteellista olennaisten tietojen osalta.

Yleinen tietosuoja-asetus GDPR asettaa vaatimukset sille, mitä henkilötietoja käsitellään, miksi niitä tallennetaan ja missä niitä säilytetään.

Organisaatioiden on myös tiedettävä kenellä on pääsy tietoihin sekä tiedettävä tietojen käsittelyyn liittyvistä vaatimuksista. Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa ja se on melko rankasti sanktioitu laki, kaikki asiakas- ja markkinointirekistereihin liittyvät henkilötiedot kuuluvat tämän lain alaisuuteen. Henkilötietojen käsittelyyn ja säilyttämiseen liittyvien vaatimusten tiukentamisella tavoitteena on vähentää käsiteltävien henkilötietojen määrää, lyhentää tarpeettomiksi jääneiden henkilötietojen säilytysaikaa sekä varmistaa henkilötietojen turvallisuus.

Yleisiä tärkeitä mainostamiseen liittyviä rajoituksia, joita on hyvä tiedostaa, ovat esimerkiksi tiettyjen tuotteiden mainostaminen (mm. alkoholi) sekä erityisryhmiin (mm. lapset) kohdistuva mainonta. Myös tekijänoikeuksiin sekä mainostustapaan ja -kana-

viin liittyvät säädökset ovat tärkeitä huomioida osana mainonnan ja markkinoinnin suunnittelua ja toteutusta.

Markkinointia ja mainontaa valvovat pirstaleisesti monet hallintoalat. Kuluttaja-asiamies toimii kuluttajamainonnan yleisviranomaisena.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaa radio- ja televisiomainonnan valvonnasta. Ruokavirasto valvoo elintarvikkeiden mainontaa, Fimea valvoo lääkkeiden mainontaa. Valvira vastaa alkoholi- ja tupakkalain valvonnasta. Markkinoinnissa hinnan ilmoittamista valvoo kuluttaja-asiamiehen lisäksi aluehallintavirasto. Tietosuojavaltuutetun toimisto valvoo markkinointiin liittyviä tietosuoja-asioita. Mainontaa ja markkinointia ohjaavat päätöksillään ja ratkaisuillaan myös muun muassa kuluttajariitalautakunta, markkinaoikeus, Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta, tietosuojalautakunta ja yleiset tuomioistuimet.

Lisää tietoa laeista ja asetuksista Lisätietoa laeista ja asetuksista löytyy muun muassa finlex. fi. Finlex on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

Markkinoinnin ja mainonnan rajoituksista voi kysyä lisätietoa valvovalta viranomaiselta tapauskohtaisesti.

Teksti: Veera Toivola Kuvat: Canva Lähteet: finlex.fi, suomi.fi, kuulu.fi, tietosuoja.fi & aditro.com #visunarki

41

TYÖEHTOSOPIMUKSET, AMMATTILIITOT JA VERKOSTOT

42

#visunarki

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus TES on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksien on noudatettava työsopimuksissa ja työsuhteissa. Sen peruslähtökohtina on henkilöstön kehittyvät työehdot, työrauha ja yrityksen menestyminen.

Liittojen tavoitteena työehtosopimustoiminnassaan on edistää sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta tärkeitä ja olennaisia asioita.

ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuuta ja motivaatiota yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi

■ kykyä palvella asiakkaita kannattavasti, mikä on edellytys kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle

tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä

■ kyetä tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja

Visualistin työsopimuksessa noudatetaan kaupanalan työehtosopimusta.

■ voida hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit ■ voida yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda

Liitot tukena Visualistien työehtosopimuksen sopijaosapuolina ovat olleet mm. työnantajia edustava Kaupan liitto, työntekijöitä edustava Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Medialiitto, joka edustaa lähinnä media-alalla olevia visualisteja.

dollisuus ns. kassajäsenyyteen. Lisäksi on olemassa itsenäisiä kassoja kuten Yleinen työttömyyskassa YTK.

Verkostoituminen Visualistit Ry Yhdistys edistää alansa tunnettuutta sekä järjestää jatkokoulutusta ja verkostoitumista visualisteille.

Vaihdettaessa ammattia ei ole pakko vaihtaa liittoa, vaan voi jäädä kunkin liiton omien sopimusten mukaises-

■ Työyhteisöt ■ Sosiaalinenmedia

ti jäseneksi. Vaihtoehtona on myös vaihtaa liittoa omaan tilanteeseen sopivaksi. Valintaan vaikuttavat myös, minkälaista tukea tai neuvotteluvahvuutta haluaa ja onko yrittäjä vai työntekijä. Kaikissa liitoissa on myös mah-

Teksti: Tuulasofia Lampi Kuvat: Pexels ja Liittojen sivut Lähteet: kauppa.fi, pam.fi, medialiitto.fi, ytk.fi, visualistit.fi

#visunarki

43