Työssä jaksaminen ja henkinen työkyky

Visualistin työssä yhdistyvät luovuus ja fyysinen työnteko. Luomisprosessin aikana aivot käyvät kierroksilla ja uusia ideoita pitää löytyä nopeastikin. Kohteena olevan työn suunnitteluvaiheessa on tärkeää saada ajatus pysymään kasassa, jotta toteutusvaiheessa kaikki sujuu kuten pitää.

Henkiseen jaksamiseen vaikuttavat työn mielekkyyden, työyhteisön ja terveellisten elämäntapojen lisäksi riittävä ja laadukas vapaa-aika sekä lepo.

Ideointivaiheessa saattaa tulla hetkiä, jolloin ajatukset eivät lähdekään lentoon tai ajatukset alkavat junnaamaan paikallaan. Tällöin voi pienikin lenkki raikkaassa ulkoilmassa auttaa selkeyttämään ajatuksia. Jos tiedossa on pitkä ja kiireinen päivä vaikkapa messuosaston pystyttämisen merkeissä, on hyvä varata mukaan sekä syötävää että juotavaa, jotta energiatasot pysyvät korkealla. Hyvin syöneenä työhön jaksaa keskittyä koko päivän ja mielikin pysyy parempana.

Luovassa ja usein hektisessäkin työssä työaikojen rajaaminen arkipäiviin ja virastotunteihin voi olla haastavaa. Pitkien työpäivien jatkuva tekeminen kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti sekä unen määrään että mielialaan. Ajan myötä myös lisääntyy riski sydän- ja verisuonisairauksille.

Visualistille tulee joka puolelta informaatiotulvaa. Illalla viimeiseksi Instagramista löydetty kiva kuva asetelmasta tai esillepanosta saattaa jättää aivot ylivirittyneeseen tilaan. Olisikin hyvä koittaa rauhoittaa ilta muulle kuin kuvatulvalle, jotta luvassa olisi hyvä uni yöksi.

Ihanteellista olisi, jos keskittymistä vaativaan työhön ryhdyttäessä voisi sulkea pois ulkopuoliset häiriötekijät. Jatkuvat keskeytykset vaikeuttavat ajatuksen juoksua, pidentävät työhön käytettävää aikaa sekä johtavat hal-

Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen.

linnantunteen vähenemiseen työssä. Myös virheiden mahdollisuus lisääntyy. Keskellä työpäivää on tärkeää huolehtia sekä ruoka- että kahvitauoista, jotta ajatukset saavat hetken huilin.

Visualistin ammatissa pitäisi jatkuvasti saada luotua uutta ja se saattaa aiheuttaa paineita. Vaarana on, että ajatukset omista kyvyistä kääntyvät negatiivisiksi. On tärkeää tunnistaa negatiiviset tunteet, koska omaa ajattelutapaansa ja suhtautumista asioihin voi kyllä muuttaa. Abraham Lincolnin sanoja lainaten: ”Voimme valittaa, että ruusupensaassa on piikkejä tai iloita siitä, että piikkipensaassa on ruusuja.”

Riittävä lepo sekä työn ulkopuoliset virikkeet ja harrastukset auttavat palautumaan työstä. Jos työt kuormittavat paljon, kannattaa vapaa-ajalla keskittyä sellaisiin harrastuksiin, joista oikeasti nauttii ja jotka auttavat palautumaan vaativasta arjesta.

On sanottu, että työuupumuksesta toipumiseen menee niin kauan aikaa kuin rasitus on kestänyt. Jos läheiset ovat huolissaan työssäjaksamisestasi, kannattaapysähtyä kuuntelemaan itseään hetkeksi. Voi olla, että läheiset huomaavat työuupumuksen merkit ennen kuin itse kaiken kiireen keskellä niihin havahtuu. Jos tuntuu, että työ asettaa vaatimuksia, joihin ei pysty vastaamaan, kyse saattaa olla stressistä. Pitkittynyt stressi johtaa työuupumukseen, jonka oireina ovat muun muassa krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä sekä ongelmat työn ja tunteiden hallinnassa.

Työssä jaksamiseen ja omaan henkiseen hyvinvointiin on hyvä kiinnittää huomiota, jotta se tärkein työväline, visualisti itse, pysyisi parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Teksti ja kuva: Jonna Kuusisto Lähteet: ttl.fi, puhti.fi