Työhyvinvointi käsitteenä

Kuva: Pixabay Teksti: Riina Syrjänen

Lähteet: STM, Työterveyslaitos, Terveystalo ja Duunitori

Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä ja turvallisuudesta sekä hyvinvoinnista.

Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee.

Työhyvinvointia ei saavuteta työstä irrallisilla tempauksilla, vaan sitä edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä ja se kohdistuu henkilöstöön, työympäristöön, työprosesseihin sekä johtamiseen. osana työyhteisöä. Työnantajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. On hyvä olla myös riittävästi palautumismahdollisuuksia sekä vaikutusmahdollisuuksia. Niin visualisteilla kuin muillakin työntekijöillä on kuitenkin vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä.

Jokainen vaikuttaa työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Tärkeää on myös, että työyhteisö toimii hyvin: tavoitteet, roolit ja toimintatavat ovat selkeitä ja hyvin toimivia.

Hyvinvointi työssä lisää tutkitusti työntekijän työmotivaatiota, sitoutumista, luovuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Se myös ennaltaehkäisee ja vähentää sairauspoissaoloja. Työhyvinvointi tukee yksilön elämänhallintaa ja edesauttaa pitämään itsestä hyvää huolta myös vapaa-ajalla. Vaikka työ- ja vapaa-aika on hyvä pitää toisistaan erillään, ne vaikuttavat toisiinsa.

Työhyvinvointi heijastuu aina myös organisaatiosta ulospäin. Hyvinvoiva, työstään nauttiva työyhteisö on myös kilpailuvaltti työmarkkinoilla. Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä tärkeää on säännöllinen seuranta toiminnan joka tasolla.

Työhyvinvointia on tärkeä johtaa suunnitelmallisesti muiden organisaation liiketoiminnan osa-alueiden tapaan. Työhyvinvoinnin johtamisen tulisi olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Työntekijöiden terveys ja hyvinvointi olisi huomioitava strategisissa valinnoissa ja jokapäiväisessä päätöksenteossa.

Työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota mm. työn organisointiin, selkeisiin töiden järjestelyihin, avoimeen vuorovaikutukseen, toiminnan arviointiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Esimerkiksi turvalliset työolot ja oikein mitoitettu työ luovat pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen eivät tarkoita työstä erillisiä asioita, vaan ne ovat kiinteä osa työn arkea ja työn johtamista. Työhyvinvoinnin näkökulma on hyvä tunnistaa kaikessa toiminnassa sekä johtamisessa ja se tulee huomioida työn arjessa jatkuvasti läsnä olevana teemana.

Hyvällä johtamisella varmistetaan onnistuneen työnteon edellytykset, joka puolestaan luo pohjan työhyvinvoinnille.

Työn imu ja merkityksellisyys ovat paljon esillä. On tärkeätä perustella, mikä on tekemisen merkitys, se lisää työn merkityksellisyyden kokemusta. Rutiinitkin tuntuvat mielekkäämmiltä, kun ymmärretään miksi työtä tehdään ja mitä tavoitetta kohti mennään.

Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin.

■ Avoin ja luottamuksen ilmapiiri. ■ Työkaverit innostavat ja kannustavat toisiaan. ■ Kukaan ei jää yksin haasteiden kanssa. ■ Palautetta annetaan hyvässä hengessä. ■ Jokaisen työtaakka pysyy kohtuullisena. ■ Yrityksessä osataan toimia myös muutostilanteissa.