TURUN SEUDUN EKONOMIT 2/2023 jäsenlehti

TURUN SEUDUN EKONOMIT

TEEMANA ASIAKKUUS LUXID GROUPIN SANNA HALTTUNEN-VÄLIMAA - DIGITAALISUUS ON MUUTTANUT TAVAT OSTAA

"Valta on siirtynyt myyjältä asiakkaalle" DIGITAALINEN ASIAKASKOKEMUS S. 4

2/2023

Asiakasko aina oikeassa?

SANNA SIEPPI S. 8

Kauppakorkeakoulu näyttää tietä tutkimusyhteistyölle YHTEISTYÖSSÄ S. 14

Tulevat tapahtumat

I

Opiskelu I

Yhdistyksen Instagram

PÄÄKIRJOITUS

HELI HOOKANA puheenjohtaja

Turun Seudun Ekonomit – vireä 85-vuotias Kuva Heli Hookana

Oli 9. päivä maaliskuuta vuonna 1938. Kaksitoista turkulaista ekonomia kokoontui Turussa ravintola Suomalaisella Pohjalla. Kaikki 12 paikallaollutta jäsentä ja lisäksi neljä muuta jäsentä päättivät perustaa yhdistyksen, nimeltään Turun Ekonoomiyhdistys r.y.

Tästä alkoi upean yhdistyksemme taival. Vuonna

1946 ekonoomi-nimike lyhennettiin tuttuun muotoonsa Turun Ekonomiyhdistys r.y. Vuodesta 1951 yhdistys on kerännyt ekonomeja ja kauppatieteiden maistereita ympäri VarsinaisSuomea ja toiminut nimellä Turun Seudun Ekonomiyhdistys r.y.

1930-luvun lopulla lähtökohdat uuden yhdistyksen toiminnalle olivat erinomaiset. Voimakas yhteishenki ja lähes kaksi vuosikymmentä jatkunut talouskasvu takasivat yhdistykselle vahvan alun. Yhdistyksen tavoitteina on ollut alusta alkaen edistää ekonomien välistä yhteistyötä. Lisäksi yhdistys on pyrkinyt alusta alkaen myös kehittämään jäsentensä ammatillista osaamista. Jäsentapahtumissa on ollut aina merkittävä osa myös vapaamuotoisilla kulttuuri- ja muilla tapahtumilla.

Turun kauppakorkeakoulu perustettiin 1950-luvul-

la. Näistä ajoista alkaen opiskelijoiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Opiskelijoita on tuettu esimerkiksi työnhaussa ja alueen yrityksiin verkostoitumisessa. Myös yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun kanssa on ollut aktiivista läpi vuosikymmenten. Vuosittain järjestetään useita yhteistyötilaisuuksia. Tapahtumia järjestetään myös yhteistyössä Turun ruotsinkielisen sisaryhdistyksen Ekonomföreningen Merkur rf:n kanssa. Yhteistyö ja verkostoituminen ovatkin olleet avainsanoja yhdistyksen toiminnassa alusta alkaen.

Yhdistys on järjestänyt viime vuosina noin 50 jäsentapahtumaa vuodessa. Tuemme näin jäsenistön ammatillista kehittymistä, verkostoitumista ja virkistäytymistä.

Käsissäsi olevaa omaa jäsenlehteä on julkaistu

vuodesta 2002 alkaen. Lehti on vakiinnuttanut asemansa yhdistyksen jäsenten keskinäisenä tiedotusvälineenä kuukausittaisten uutiskirjeiden lisäksi. Lehteä jaetaan myös keskeisille sidosryhmille Varsinais-Suomessa.

"NYT ON JUHLAN AIKA! TERVETULOA JUHLIMAAN TURUN SEUDUN EKONOMIT R.Y:N 85-VUOTISTA TAIVALTA." 2

Yhdistyksellä on ollut vahva edustus myös Suomen Ekonomien hallituksessa ja toimikunnissa. Esimerkiksi Suomen Ekonomien hallituksessa on parhaillaan kaksi yhdistyksen jäsentä.

Kuusitoista jäsentä aloitti yhdistyksen toiminnan 30-luvun lopulla. Jäsenmäärä kasvoi vuosittain. Tuhannen jäsenen raja ylitettiin vuonna 1986 ja kahdentuhannen jäsenen raja vuonna 2000. Noin 2300-2400 jäsenen lukemissa on pysytty viimeiset kymmenen vuotta.

Mihin viemme yhdistystä lähivuosina ja vuosikym-

meninä? Elinkeinoelämä ja osaamisen vaatimukset ovat muuttuneet monitieteisempään suuntaan. Kansainvälisyys on nykypäivää. Vuonna 2022 yhdistyksen jäsenkriteerejä laajennettiinkin siten, että jäseneksi voi liittyä myös laajat kauppatieteiden opinnot lukeneita henkilöitä aiemman ”puhtaan” KTM-tutkinnon vaatimuksen sijaan. Vuodesta 2022 alkaen on viestitty myös englanniksi ja järjestetty englanninkielisiä tapahtumia. Siten me – yhdistys ja yhdistyksen jäsenistö – muutumme ja elämme ajassa.

Nyt on juhlan aika!

Tervetuloa juhlimaan Turun Seudun Ekonomit r.y:n 85-vuotista taivalta 6.5.2023 Turun Akatemiatalolle.

–

Kuva Jere Satamo

SISÄLLYS

Haastavat asiakkaat Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Antti Heikkisen vinkit asiakkaiden kohtaamiseen.

10

Kehity Virkisty Verkostoidu

14

Asiakkuudet digitalisoituvat

Miten vastata nykypäivän asiakkaiden tarpeisiin?

2

JÄSENLEHTI

CCR – Centre for Collaborative Research

Tutkimusyhteistyöllä ratkaisuja yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin

PÄÄKIRJOITUS

4

DIGITAALINEN ASIAKASKOKEMUS

Asiakkuudet muuttuvat yhä digitaalisemmiksi

7 SOSIAALINEN MEDIA TSE:n Instagramin kulisseissa

16

Opiskelijan silmin

Toimeentulo, jaksaminen ja työnhaku stressaa opiskelijoita

Puheenjohtajat muistelevat

8

ASIAKKUUS Asiakasko aina oikeassa?

12

85 JUHLAVUOSI Historian havinaa 2010-luvulta

14

YHTEISTYÖSSÄ Kauppakorkeakoulu näyttää tietä tutkimusyhteistyölle

16

OPISKELU Menestymisen pakko opiskelijoiden huolena

17

TAPAHTUMAT JA YHTEYSTIEDOT

20

85 JUHLAVUOSI Yhteistyössä mukana

TURUN SEUDUN EKONOMIT

Ex-puheenjohtaja Tero Kuusisto muistelee yhdistyksen lähimenneisyyttä.

12

JULKAISIJA Turun Seudun Ekonomit ry PÄÄTOIMITTAJA Elina Järvinen ULKOASU kasma.fi KANNEN KUVA Lisa McWhirter PAINO PunaMusta Oy LEHTI ILMESTYY neljä kertaa vuodessa.

AINEISTO Lehden 3/2023 aineistopäivä 9.6. JAKELU Lehti 3/2023 ilmestyy viikolla 33.

Levikki 2 500 kpl ISSN 2736-8491 (painettu) ISSN 2736-8505 (verkkojulkaisu)

Kuva Lauri Liljenbäck

4

2/2023

DIGITAALINEN ASIAKASKOKEMUS

Asiakkuudet muuttuvat yhä digitaalisemmiksi Asiakas. Ihana, ja joskus kamalakin.

Henkilöstön ohella yrityksen tärkein sidosryhmä.

Ilman tyytyväisiä asiakkaita ei ylipäänsä ole asiakkaita, ja ilman asiakasta ei ole liiketoimintaa.

Teksti Sanna Halttunen-Välimaa Kuvat Jaska Poikonen ja Lisa McWhirter

4

Sanna Halttunen-Välimaa on Head of Customer Success & Growth digitaalisen markkinoinnin ja myynnin yrityksessä Luxid Group Oy:ssä. Hän on myös mukana Suomen Markkinointiliiton ja SHIFT Business Festivalin hallituksissa. Koulutukseltaan hän on VTM ja KTM. Sanna on innokas verkostoituja, joten laita kontaktipyyntöä www.linkedin.com/in/sannahalttunenvalimaa

A

siakkaiden odotukset, asiakassuhteet sekä tavat tavoitella uusia, asiakkaita ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä: asiakkaiden valta on korostunut. Asiakkaat odottavat heidän tarpeisiinsa räätälöityjä ratkaisuja. Päätöksissä korostuu aiempaa enemmän vastuullisuus.

Pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat tulleet tärkeämmiksi ja asiakassuhteiden hoitoon halutaan panostaa yhä enemmän nykyasiakkuuksien säilyttämiseksi.

Digitaalisuus on muuttanut tavat ostaa

Muistan hyvin ajat, kun keinot asiakkaiden ja potentiaalisten sellaisten kanssa keskusteluun olivat puhelin, sähköposti ja F2F-tapaamiset. Myyjä tai asiakaspalvelija oli se, joka neuvoi asiakasta ja tiesi tuotteesta tai palvelusta saman kuin asiakas vähintäänkin potenssiin sata.

Tänä päivänä asiakkaalla on huomattavasti enemmän valtaa, oli kyse sitten B2C- tai B2B-tuotteesta tai -palvelusta. Ostoa pohtiva tai jo ostava asiakas on monesti hyvin valaistunut - hän on hakenut tietoa hakukoneesta tai sosiaalisen median palveluista ja vertaillut erilaisia palveluntuottajaa koskevia arvioita.

Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan vuoteen 2025 mennessä voidaan odottaa, että 80 prosenttia B2B-myynnin aktiviteeteista tapahtuu pelkästään digitaalisissa kanavissa.

Lisäksi esimerkiksi 44 prosenttia milleniaaleista ei halua B2B-ostoprosessiinsa mukaan ollenkaan myyntiedustajaa.

Tämä tarkoittaa eittämättä sitä, että yritysten on muutettava tapojaan myydä ja pitää asiakas tyytyväisenä.

On mentävä sinne, missä asiakaskin on. Vanhat tavat tyrkyttää palveluita heille, jotka eivät tuotetta tarvitse, ei enää toimi. Teknologia onkin tuonut uusia, tehokkaampia tapoja tunnistaa potentiaalinen asiakas. Miksi etsiä neulaa heinäsuovasta kääntämällä kaikki heinät, kun voi spotata ne oikeat kohdat mistä etsiä?

"TEKNOLOGIA ONKIN TUONUT UUSIA, TEHOKKAAMPIA TAPOJA TUNNISTAA POTENTIAALINEN ASIAKAS." Mi

ten

rak

a ent

a

ny k

ypäiv

Verkkokaupassa asiointi tulisi tehdä asiakkaalle helpoksi.

Yrityksen tulisi palvella asiakasta entistä notkeammin esimerkiksi chatbotilla työllistävän asiakasneuvonnan sijaan.

Tekoälypohjaiset ratkaisut ovat tuoneet koko prosessiin tehokkuutta ja personoinnin mahdollisuuksia. B2C-myynnissä nämä teknologiat ovat olleet ajankohtaisia jo pitkään, mutta B2B-puolellakin on otettu jo hurjan isoja askeleita digitaalisen myynnin kehittämisessä.

Silti tarvitsemme myös ihmisiä: Myyjän rooli on muuttunut konsultoivaksi, räätälöitävien ratkaisujen ehdottajaksi ja asiantuntijaksi. Myyjän tulee ymmärtää asiakkaan tarpeet ja toiveet, ja osata tarjota oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan.

Pidä huoli nykyisistä asiakkaistasi

Pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat yhä tärkeämpiä. Vanha sanonta 20 prosenttia asiakkaista tuo 80 prosenttia liikevaihdosta pitää edelleen paikkansa. Ei siis ole yhdentekevää, miten asiakkaittesi kanssa toimit. Asiakkuusjohtamisen mallin päivittäminen on siis enemmän kuin paikallaan ja sen tulee sisältää monia eri näkökulmia, kuten asiakaslähtöisyyden ja -tarpeiden huomioinnin, tiedonsaannin varmistamisen, asiakaskokemuksen kehittämisen ja asiakkuuksien johtamisen erilaiset tavat.

Asiakaskokemuksella tarkoitetaan niiden kohtaamisten, tunteiden ja mielikuvien summaa, joka asiakkaalle syntyy yrityksen toiminnasta. Se koskee kaikkia kontaktipisteitä yrityksen ja asiakkaan välillä. Asiakaskokemus alkaa jo ostopolun alkuvaiheesta, kun potentiaalinen asiakas etsii tietoa hakukoneesta tai yrityksen verkkosivuilta, tai käy keskustelua asiakaspalvelun kanssa.

Myös H2H:lla (human to human) on merkittävä rooli asiakkuuksien hoitamisessa. Oleellista onkin pohtia, missä kohdin asiakaspolkua tarvitaan henkilökohtaista suhdetta asiakkuuden hoitoon ja tarpeisiin vastaamiseen, ja missä kohdin tuo vuorovaikutus kannattaa toteuttaa digitaalisesti.

Asiakaskokemuksen hyvä johtaminen tarjoaa yritykselle monia hyötyjä, kuten korkeamman asiakastyytyväisyyden ja sitä myöden asiakasuskollisuuden ja -kannattavuuden kasvua. Lisäksi hyvä asiakaskokemus voi lisätä asiakkaiden suositteluhalukkuutta, vähentää uusien asiakkaiden hankinnan kustannuksia sekä parantaa yrityksen mainetta ja kehittää brändiä.

Varsin kokonaisvaltaista, eikö vain? Ja mielenkiintoista.

Oleellista onkin saada organisaation eri osa-alueet toimimaan kohti yhteistä tavoitetta.

än

as

iak kaan h

u

o ut

o n va s ta a v

a

ko n

e i s t o? > 5

DIGITAALINEN ASIAKASKOKEMUS

Myynn

in

,m

ark

kinoinn

in j

a a s i a ka s p

al

l ve

un

l i i t to:

MITEN RAKENTAA NYKYPÄIVÄN ASIAKKAAN HUUTOON VASTAAVA KONEISTO?

1 Tunne asiakkaasi

Tunnista (ja valitse) ketä tavoittelet, mitä ongelmia olet ratkaisemassa ja miten voit palvella asiakasta mahdollisimman hyvin hänen tarpeisiinsa vastaten.

2 Pohdi asiakkaasi osto/asiakaspolkua

Mitä asiakas pohtii eri ostopolun vaiheissa? Miten voit vastata näihin asiakkaan kysymyksiin? Missä kanavissa asiakas on tavoitettavissa kussakin vaiheessa asiakaspolkua?

3 Pohdi, miten voit ylläpitää hyvää asiakaskokemusta

Mitä tämä tarkoittaa myynnissä, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa? Miten eri osa-alueet voivat tukea tätä prosessia yhdessä? Miten tämä näkyy koko organisaation toiminnassa niin digitaalisissa kanavissa kuin 3D-kohtaamisissakin?

4 Kartoita millaisia teknologioita voit hyödyntää

Mitkä teknologiat sopivat teille tehokkaamman myynnin ja markkinoinnin mahdollistamiseksi ja paremman asiakaskokemuksen saavuttamiseksi? Missä kohdin myynti-, markkinointi- ja asiakaspalveluprosessia voit hyödyntää automaatiota ja kohdennettuja viestejä? Pohdi, miten voit hyödyntää dataa paremman asiakaskokemuksen parantamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.

5 "OLEELLISTA ONKIN SAADA ORGANISAATION ERI OSA-ALUEET TOIMIMAAN KOHTI YHTEISTÄ TAVOITETTA."

Laadi aikataulutettu roadmap vastuineen

Kaikkea ei pysty tekemään yhdellä kertaa. Etene askel kerrallaan ja varmista, että organisaation eri osat pysyvät mukana muutoksessa. Norsukin syödään paloissa.

> LÄHTEET:

Gartner: Digital B2B Buyer Survey (2017) Gartner: Future of Sales (2020)

6

SOSIAALINEN MEDIA

TURUN SEUDUN EKONOMIT

TSE:n Instagramin kulisseissa Teksti Nella Koivisto, Heidi Koivisto ja Jonna Reilimo Kuva Mikko Pikander

T

ammikuussa 2023 TSE ry rantautui myös Instagramiin. Instatiimin taustalla puuhailee kolme turkulaista ekonomia: Heidi Koivisto, Jonna Reilimo ja Nella Koivisto. Heidi ja Nella ovat valmistuneet 2020 Handelshögskolan vid Åbo Akademista. Tukholmassa suoritettujen kandiopintojen jälkeen Jonna valmistui Turun Kauppakorkeakoulusta 2021.

"INSTATIIMI SUOSITTELEE KAIKILLE LÄMPIMÄSTI TSE:N JÄRJESTÄMIIN TAPAHTUMIIN OSALLISTUMISTA."

Idea Instagram- tilin perustamiseen syntyi Turun Seudun Ekonomien järjestämässä tapahtumassa ja mukavien tapahtumien myötä kolmikkomme innostui lähtemään mukaan yhdistyksen muuhunkin toimintaan. Nyt heidät löytääkin ahkeroimasta myös tapahtuma- sekä juhlatoimikunnista. Instatiimi suosittelee kaikille lämpimästi TSE:n järjestämiin tapahtumiin osallistumista.

EKONOMIT VIERAILULLE YRITYKSEESI?

> OTA MEIDÄT SEURANTAAN INSTASSA @turunseudunekonomit ja pääset fiilistelemään yhdistyksen tapahtumia ja toimintaa.

Haluaisitko saada Turun Seudun Ekonomit vierailulle yritykseesi?

Käynnistämme pitkän tauon jälkeen yritysvierailut. Mikäli vierailu sinun yritykseesi olisi mahdollista, ota yhteyttä tapahtumavastaavaan Kirsi Pitkäseen (kirsimapitkanen@gmail.com).

Otamme myös vastaan toiveita mielenkiintoisista yrityksistä!

MAINOS

/ NOSTA JOHTAJUUS UUDELLE TASOLLE Visionäärisen strategiatyöskentelyn, ennakointiosaamisen ja innovaatiokyvyn merkitys johtamisessa on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Jäsenetuna -10 % alennus TSE exe EMBA ja JOKO johtamisohjelmiin!

Tutustu tarkemmin > utu.fi/exe

ASIAKKUUS

Asiakasko aina oikeassa?

Olethan ystävällinen henkilökunnallemme, joka on täällä auttamassa sinua!

Emme hyväksy huonoa käytöstä henkilökuntaamme kohtaan!

Teksti Sanna Sieppi Kuvat Suomen Ekonomit, Sanna Sieppi ja Jere Satamo

8

"HALU PALVELLA ON TAHTOTILA, JOKA HEIKKENEE HUONOJEN ASIAKASKOKEMUSTEN MYÖTÄ."

J

os matkustat Australiassa, saatat törmätä edellä esitetyn kaltaiseen viestiin useammassa paikassa. On selvää, että syy kyltteihin on ikävä, mutta ne herättävät arvostusta yritystä kohtaan. Asiakaspalveluala on parhaimmillaan uuden oppimista ja upeita kohtaamisia, mutta alalla on myös synkempi puoli.

Asiakasrajapinnassa työskentelevät joutuvat usein sietämään huonoa käytöstä asiakkaiden taholta. Näitä tilanteita ei aina oteta yrityksissä riittävästi huomioon eikä niiden käsittelyyn ja korjaamiseen panosteta riittävästi. Henkilökuntaa koulutetaan hyvän asiakaspalvelun peruspilareihin – hymyile, tervehdi, myy ja hyvästele – ja suorituksia mitataan myynnillä ja mysteeriasiakkailla. Johtoryhmän keskusteluissa ja henkilökunnan viikkoviesteissä nostetaan esiin asiakkaiden tärkeys ja kohtaamiset heidän kanssaan nähdään aina positiivisessa valossa. Asiakkaat ovat elintärkeitä yritykselle, mutta entä asiakaspalvelijoiden hyvinvointi? Huonosti käyttäytyviä asiakkaita on olemassa ja myös ikäviin asiakaskohtaamisiin tulisi valmistautua ja valmentaa henkilökuntaa.

Kuningasasiakas

Asiakaspalvelussa työskentelevät ovat avainasemassa luomassa asiakaskokemusta ja yritysmielikuvaa. Laadukas asiakaspalvelu vaatii hyvän ja turvallisen työilmapiirin, joka kärsii huonosti käyttäytyvistä asiakkaista. Asiakas voi purkaa huonoa päiväänsä tai syyttää asiakaspalvelijaa kiireestä ja virheistä, koska olettaa olevansa siihen oikeutettu – onhan hän se, jota yritys tarvitsee menestyäkseen. Jos tämänkaltainen toiminta hiljaa hyväksytään, se opettaa sekä työntekijälle että asiakkaalle käytöksen olevan sallittua.

Ihminen viettää ison osan ajastaan työpaikalla, joten yritysten tulisi huomioida huonosti käyttäytyvien asiakkaiden vaikutus henkilökunnan työssä jaksamiseen. Huonon käytöksen seurauksena henkilökunta kokee turhautumista, kiukkua, surua ja aliarvostusta, mikä heikentää palvelun laatua. Ivailu ja työn halveeraaminen nöyryyttävät. Tämä syö itseluottamusta eikä työ ei enää tunnu palkitsevalta, mikä voi taas johtaa irtisanoutumisiin sekä lisääntyviin poissaoloihin.

Asiakaspalvelutyötä tekeviä ihmisiä yhdistää halu palvella asiakkaita ja tuottaa heille hienoja kokemuksia. Halu palvella on tahtotila, joka heikkenee huonojen asiakaskokemusten myötä. Työntekijä ei enää välitä asiakkaistaan ja heidän tarpeistaan, vaan haluaa varjella omaa turvallista tilaansa ottamalla etäisyyttä asiakkaisiin. Vaarana on, että tällöin rakentuu itseään ruokkiva kierre: ikävät asiakkaat tuottavat pahan mielen, joka johtaa välinpitämättömään asiakaspalveluun, mikä taas laukaisee asiakkaassa huonon käytöksen. Lisäksi työntekijän luottamus ja sitoutuminen organisaatiota kohtaan heikkenee, mikä vaikuttaa yhteisöllisyyteen, työn laatuun ja ilmapiiriin.

Sanna Sieppi opiskelee opiskelee kolmatta vuotta johtamista ja organisointia Turun kauppakorkeakoulussa.

Sanna on kokenut asiakaspalvelija, joka nauttii asiakaskokemuksen, henkilöstön osaamisen sekä liiketoimintojen kehittämisestä.

Pahoittelun voima

Asiakaspalvelija voi ennakoimalla estää asiakkaiden hermostumisen ja mielipahan. Usein toistuva tilanne, joka johtaa asiakkaan ärsyyntymiseen, on asiakkaan huomiotta jättäminen. Jonon kasvaessa ja kiireen lisääntyessä asiakaspalvelija hermostuu, välttää katsomasta asiakasta ja pyrkii korostamaan paineista tilannetta. Ikään kuin kiire oikeuttaisi asiakkaan sivuuttamiseen. Kun vihdoin tulee asiakkaan vuoro, ovat sekä asiakaspalvelija että asiakas ärsyyntyneitä. Asiakaspalvelija kokee, että kiire ei johdu hänestä, joten hänen ei tule olla pahoillaan. Asiakas taas syyttää kiireestä asiakaspalvelijaa ja purkaa ärtymystään sanoin, elein ja äänenpainoin. Tilanne aiheuttaa ikäviä tunteita kaikissa paikalla olijoissa. Stressaantuneet ja hermostuneet työntekijät voivat myös reagoida karkeaan käytökseen hyökkäämällä, minkä jälkeen tilanne pahenee entisestään.

Anteeksipyytämistä ja pahoittelua vaikeuttaa, että se koetaan nöyryyttäväksi, ikään kuin syyttä ottaisimme syyt niskoillemme asiasta mikä ei ole oma vikamme. Asiakaspalvelijan tulisikin pyrkiä muuttamaan omaa ajattelumalliaan ja ymmärtämään, että pahoittelu ei ole oman syyllisyyden myöntämistä tai korostamista vaan se on empatian osoittamista toisen ihmisen mielipahaa kohtaan. Asiakas hermostuu, koska kokee, että hänen tunteitaan ei ymmärretä eikä tarpeita huomioida, tai koska hän on joutunut kohtaamaan odottamattoman tilanteen, kuten pitkän jonon.

Usein, asiakaspalvelijan pahoitteleva ja hyväntahtoinen käytös heijastuu myös asiakkaan käytökseen. Tällöin asiakas rauhoittuu ja tilanne raukeaa. Asiakas voi jopa osoittaa empatiaa asiakaspalvelijaa kohtaan ja hyväksyä esimerkiksi kiireen ja odottamisen paremmin. >

9

ASIAKKUUS

T

urun Osuuskaupan toimitusjohtaja Antti Heikkinen ei usko, että Suomessa tullaan näkemään asiakkaan käytöstä ohjaavia kylttejä.

Heikkisen mukaan Suomi on tasa-arvoinen maa ja asiakaskohtaamiset ovat pääsääntöisesti positiivisia.

Osuuskaupan perehdytyksessä on kuitenkin huomioitu perusturvallisuusasioiden lisäksi myös haastavien asiakkaiden kohtaaminen. Työpsykologin tuki auttaa työntekijöitä käsittelemään vaikeita asiakastilanteita, mutta osaaminen ja varmuus kasvavat kokemuksen myötä. Tällaisten tilanteiden kohtaamisessa auttaa kyky huomioida asiakasnäkökulma ja pahoitella.

Tuen merkitys

Yrityksen tuella on suora yhteys asiakaspalvelijan arvostuksen tunteeseen ja työssä jaksamiseen. Joissain yrityksissä ikävistä asiakaskohtaamisista ei kuitenkaan puhuta ja työntekijät joutuvat kohtamaan niiden aiheuttaman negatiiviset tunteet yksinään. Jos ongelmatilanteisiin ei reagoida, työntekijä stressaantuu ja luottamus esihenkilöön ja johtoon vähenee. Ongelmatilanteita ei enää edes nosteta esiin, koska ei uskota, että niihin reagoidaan. Työntekijät arvostavat toisiltaan saamaa vertaistukea, mutta jos ikäviä asiakastilanteita on toistuvasti, ei kollegoidenkaan tuki enää riitä poistamaan tilanteiden negatiivisa seurauksia.

Monissa yrityksissä on määritelty käytännöt, joiden mukaan toimia negatiivisten asiakaspalautteiden kohdalla ja toimintoja kehitetään saatujen asiakaspalautteiden perusteella. Samalla tavoin tulisi kehittää käytänteet, joiden avulla pyritään minimoimaan huonosti käyttäytyvien asiakkaiden aiheuttamia haittoja ja varmistamaan laadukas asiakaspalvelu ja työssä jaksaminen.

Yritysten tulisi selvittää yhteistyössä henkilökunnan kanssa, millaisiin ikäviin tilanteisiin henkilökunta joutuu asiakkaiden kanssa ja mitkä olosuhteet niiden syntymiseen vaikuttavat.

Yrityksen ja työntekijöiden välejä voi hiertää erityisesti tilanteet, joihin asiakaspalvelijalla ei ole valtaa vaikuttaa, kuten viallinen tuote. Henkilökuntaa tulisi perehdyttää tilanteiden ennaltaehkäisemiseen sekä hyvään hoitamiseen.

Palavereissa ja koulutuksessa voitaisiin käydä läpi vanhoja tilanteita sekä kerrata tapoja, kuinka toimia hankalissa tilanteissa. Lisäksi hankalien asiakastilanteiden normalisointi poistaa painetta yksilöltä ja luo avointa keskustelukulttuuria. Panostus ennaltaehkäisyyn ja koulutukseen kannattaa, koska se kasvattaa itseluottamusta, valmistaa tulevaan ja vähentää työntekijöiden kokemaa stressiä. Johdon tulisi myös varmistaa, että lähiesihenkilöillä on aikaa kuunnella alaisiaan. Tämä kasvattaa henkilökunnan psykologista turvaa, joka mahdollistaa vaikeidenkin asioiden esiin nosta-

10

misen. Hankalista asiakastilanteista tulisi puhua neutraaliin sävyyn, ilman tarvetta syyllistää ketään.

Kesällä 2021 amerikkalaisen pikkukaupungin ravintola nousi otsikoihin suljettuaan ravintolansa kesken päivän huonosti käyttäytyvän asiakkaan vuoksi. Miesasiakas oli sättinyt ravintolan työntekijää tämän kieltäydyttyä palvelemasta häntä aukioloaikojen ulkopuolella. Ravintolan omistajat olivat tuskastuneita toistuviin ikäviin asiakastilanteisiin ja sulkivat ravintolansa osoittaakseen tukensa työntekijöilleen. Tempaus sai paljon kannustusta ihmisiltä ja muilta asiakkailta. Huomioitavaa onkin, että asiakkaiden huono käytös ei vaikuta vain työntekijöiden olotilaan negatiivisesti vaan luo epämukavan tunnelman myös muille asiakkaille.

Onnistuneet palvelutapahtumat tuottavat iloa ja kannustavat asiakaspalvelijoita parempiin suorituksiin. Houkuttelevan ja kestävän palveluorganisaation edellytyksenä on, että yritys huolehtii työntekijöiden valmiuksista kohdata kaikki asiakaspalvelutilanteet ammattitaitoisesti, mikä johtaa parempiin asiakaskokemuksiin niin asiakkaan kuin työntekijänkin osalta.

Tämän vuoksi yritysten olisi kannattavaa huomioida, että valtakunnassa on kaikki hyvin, muillakin kuin kuninkaalla.

–

> LÄHTEET:

Baker, M. – Kim, K. (2020) Dealing with customer incivility: The effects of managerial support on employee psychological well-being and quality-of-life. International journal of hospitality management, Vol. 87, 102503 Baker, M. – Kim, K. (2021) Becoming cynical and depersonalized: how incivility, co-worker support and service rules affect employee job performance. International journal of contemporary hospitality management, Vol. 33 (12), 4483– 4504.

Kamran-Disfani, O. –Bagherzadeh, R. – Bhattarai, A. – Farhang, M. – Scheer, L. K. (2022) Constructive Resistance in Frontlines: how frontline employees’ resistance to customer incivility affects customer observers.

New York Times 14.7.2021 Restaurant shuts down for a ‘day of kindness’ after customer make its staff cry. https://www.proquest.com/docview/2551345540/fulltext/4BCC6D75783B 4741PQ/1?accountid=14774, haettu 23.1.2023.

ANTIN VINKIT HAASTAVIEN ASIAKKAIDEN KOHTAAMISEEN

1

2

3

Hyödynnä kokemuksen tuoma osaaminen.

Luo puitteet oppimisille.

Kannusta kohtaamaan asiakkaat yksilöinä ja tilannetajua hyödyntäen.

Kannusta uusia, kokemattomampia työntekijöitä pyytämään apua matalalla kynnyksellä. Asiakaspalvelutyötä pidemmän aikaa tehneet osaavat tarttua hankaliin tilanteisiin vakaalla ja määrätietoisella otteella, mikä helpottaa tilanteen raukeamista. Tilanteiden sujuva käsittely taas toimii esimerkkinä nuorille, luo turvallisuuden tunnetta ja kehittää heidän taitojaan.

Ikävien asiakastilanteiden läpikäynti ja vuorovaikutukseen panostaminen ovat avainasemassa turvallisen työilmapiirin rakentumisessa. Tilanteiden käsittely yhdessä jälkeenpäin kasvattaa itseluottamusta sekä ammattiaitoa. Esihenkilön tehtävä on varmistaa, että nuorista työntekijöistä kehittyy tulevaisuuden osaajia.

Aistimalla tilannetta ja mukauttamalla omaa palvelua sen mukaan kyetään ennaltaehkäisemään haastavien tilanteiden rakentumista. Jos ikävä tilanne on kuitenkin jo päässyt rakentumaan, osoita empatiaa, ole pahoillasi ja hyvitä rohkeasti. Annoksen vaihtaminen tai jälkiruoan tarjoaminen on pieni kustannus, mutta sillä voi olla iso korjaava vaikutus.

MAINOS

The Tasting Room WINE BAR & COCKTAIL LOUNGE

VARAESSASI YKSITYISTASTINGIN JAETTAVAT NAPOSTELTAVAT HALF XXL TAI XXL -20% thetastingroomturku

AURAKATU 1, TURKU WWW.THETASTINGROOM.FI

11

85-v juhlavuoden ajan tällä palstalla vuorottelevat kirjoittajina yhdistyksen ex-puheenjohtajat.

He kertovat mitä heillä jäi mieleen puheenjohtajuusajaltaan.

Toisena vuorossa Tero Kuusisto, joka luotsasi yhdistystä 2010-luvulla.

Historian havinaa 2010-luvulta Tero Kuusisto, puheenjohtaja vuosina 2017–2019

K

Teksti ja kuvat Tero Kuusisto ja kuva-arkisto Teron kuva Lauri Liljenbäck

un viime syksynä luin syyskokouksen esityslistaa, huomaisin Turun Seudun Ekonomien vuoden 2023 teemana olevan ”vireä 85-vuotias”.

Tämä herätti muistoja muutaman vuoden takaa, kun omalla puheenjohtajakaudellani mietimme hallituksessa yhdistyksen 80-vuotisjuhlien järjestämistä. Silloin halusimme järjestää juhlat uudella tavalla, mutta kuitenkin arvokkaasti ja muistettavasti.

Päädyimme lopulta näytelmän ”Paavo lentävä turkulainen” yksityisnäytökseen Turun kaupunginteatterissa. Itse juhla pidettiin näytöksen jälkeen teatterin lämpiössä.

Näihin juhliin liittyy myös kaksi arvokasta asiaa, joita tämä yhdistys on mahdollistanut ja tulee myös jatkossa mahdollistamaan, meille kaikille. Täällä pääsee tekemään kaikkea mitä ei muualla ehkä olisi mahdollista

”MEISTÄ ON MONEKSI JA MONEEN, MUTTA SILTI SIELLÄ EDELLEEN ON SE TUTTU EKONOMIHENKI TALLELLA.”

12

tehdä, kuten olla teatterin lavalla yleisön edessä. Toinen, ehkä vieläkin tärkeämpi asia on jäsenten kohtaaminen sekä verkostojen ja ystävyyssuhteiden solmiminen. Eräs 80-vuotisjuhlien tervetulokättelyssä sattunut tapaus jäi erityisesti mieleeni. Vuorossa oli nuori pari, jota en muistanut nähneeni aikaisemmin. He kertoivat, että olivat pitkään miettineet osallistumista tapahtumiin, mutta vasta nyt tulivat ensimmäistä kertaa mukaan.

Itsellänikin tuo ensimmäinen askel oli se isoin ja vaikein, mutta se oli kannattava askel. Se yhteenkuuluvuuden tunne jokaisessa tapahtumassa on jotain, mitä on vaikea kuvailla ja miten se syntyy, vaikka ei kaikkia läsnäolijoita tunnekaan. Meidän jokaisen vastuulla on madaltaa osallistumisen kynnystä ja ottaa se kaveri mukaan tapahtumiin. Näiden tapahtumien mahdollistamat kohtaamiset

85 JUHLAVUOSI

ovat yhteisön suola, mikä korostui tämän vuoden kevätkokouksessa. Vaikka pääpuhujalle tuli yllättävä este, niin koimme sen vain mahdollistavan meille enemmän aikaa keskinäisille keskusteluille.

Näissä pöytäkeskusteluissa sivuttiin myös suorajäsenyyttä. Suorajäsenyydessä jäsen voisi kuulua suoraan Suomen Ekonomeihin olematta paikallisjärjestön jäsen. Tämä asia lienee tulossa tänä vuonna liittokokouksen päätettäväksi jossain muodossa. Keskustelu aiheesta on ollut pitkä, sillä tämä asia nousi voimakkaasti esille myös omalla puheenjohtajakaudellani. Suorajäsenyys herätti silloin paljon tunteita. Yhdistyksillä oli erilaisia näkemyksiä ja näkemyseroja oli myös jäsenten iän mukaan. Pohjimmainen tarkoitus suorajäsenyyden takana on kuitenkin mahdollistaa erilaisia tapoja kuulua yhteisöön ja vahvistaa sen jäsenpohjaa.

Ajatustenvaihtoa Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry:n Satu Rautavallan ja HEKO:n Marjaana Töylin kanssa.

Sama tarkoitus oli myös sääntöuudistuksella, jossa laajennettiin määritelmää jäsenestä. Tämän uudistuksen jälkeen Ekonomeihin liittyminen on ollut mahdollista myös muille kuin kauppakorkeakoulusta valmistuneille. Näistä asioista keskusteltiin paljon myös Turun Seudun Ekonomeissa aina vuosikokouksia myöden. Kolmeen puheenjohtajavuoteeni mahtui myös liiton strategian uudistaminen. Tämä työ oli erittäin mielenkiintoista ja antavaa.

Oma yhdistyksemme on aina ollut aktiivinen ja vahva toimija myös paikallisesti. Mieleen on jäänyt eräs hallituksemme keskustelu, missä mietimme, että onko meillä vuosittain liikaa tapahtumia ja pitäisikö niitä karsia. Melko positiivinen ongelma, voitaisiin monessa paikkaa todeta.

Turun alueella on kaksi ekonomiyhdistystä, Turun Seudun Ekonomit ja ruotsinkielinen Merkur sekä kaksi opiskelijayhdistystä TuKy sekä Åbo Akademin Merkantila Klubben.

Tämä tarkoitti sitä, että alueellisuus korostui toiminnassa. Näiden neljän tahon vuosittaisia suunnittelutapaamisia kutsuimme tuttavallisesti nelikannaksi. Ajatuksia ja ideoita syntyi huomattava määrä, joita kaikkia ei voitu vuoden aikana toteuttaa. Tärkeintä näissä kuitenkin oli meidän vanhojen ja uusien tulevien ekonomien yhteydenpito ja yhteinen katse tulevaisuuteen.

BIG4 Helsingissä

Nelikannan lisäksi hyvää yhteistyötä tehtiin vuosittain myös BIG4-kokoonpanolla, mikä koostui neljästä suurimmasta paikallisyhdistystä, Turun Seudun Ekonomeista, Helsingin Ekonomeista, Pirkanmaan Ekonomeista sekä ruotsinkielisestä Njordinista. Näissä keskusteluissa ei vain mietitty asioita liittotasolla, vaan myös haettiin toisiltamme parhaita käytäntöjä.

Ilolla olen saanut havaita, kuinka paljon ekonomituttuja tulee vastaan niin työelämässä kuin harrastuksissakin.

Meistä on moneksi ja moneen, mutta silti siellä edelleen on se tuttu ekonomihenki tallella.

–

Tero Kuusisto ojentaa yhdistyksen ex-puheenjohtajille Ville Niukolle ja Heidi Mäkiselle yhdistyksen viirit yhdistyksen 80-vuotisjuhlissa

13

YHTEISTYÖSSÄ

Kauppakorkeakoulu näyttää tietä tutkimusyhteistyölle Tutkimustiedon merkitys yhteiskunnassa on viime vuosina lisääntynyt ja akateemisen tutkimuksen rooli on tänä päivänä korostuneempi kuin aikoihin.

Samalla myös tutkimusyhteistyön merkitys on kasvanut. Tutkimusyhteistyöllä syntyy paitsi liike-elämälle tärkeää tietoa myös ratkaisuja yhteiskuntamme visaisiin ongelmiin.

Yhteistyöllä onkin tärkeä rooli aina tutkimuskysymysten määrittelystä tulosten soveltamiseen asti.

Teksti Taina Eriksson ja Antti Saurama Kuva Teemu Nurminen, julkaisulupa: CCR

Tutkimuksen luonne on muuttunut

Akateeminen tutkimus muuttuu, ja yhä laajemmin esillä ovat yhteistyö ja erilaisten rajojen ylittäminen. Tutkimusyhteistyön rooli ja merkitys ovat viime vuosikymmeninä nousseet sekä Suomessa että maailmalla. Kehityksen taustalla on tunnistettavissa kolme keskeistä tekijää. Ensinnäkin akateemiset tutkijat tekevät yhä enemmän yhteistyötä keskenään, sillä tarkasteltavat ilmiöt ovat entistä monitahoisempia ja edellyttävät monipuolista osaamista. Toiseksi, yhteiskunta ja poliitikot ovat alkaneet peräänkuuluttamaan tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Kolmanneksi, yrityksissä on alettu panostaa yhä enemmän innovaatioyhteistyöhön, minkä myötä elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöstä on tullut tärkeä osa yhteiskunnallisia ratkaisumalleja.

14

Pitkälti samoista lähtökohdista Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta on muovautunut aktiivinen tutkimusyhteistyön edistäjä ja systemaattinen toteuttaja. Centre for Collaborative Research CCR vastaa tutkimusyhteistyön kehittämisestä kauppakorkeakoulussa. CCR on käynnistänyt ja toteuttanut yli 50 tutkimushanketta yliopiston ja yritysten välillä vuodesta 2011. Ulkoista tutkimusrahoitusta on Turun yliopistolle hankittu vastaavana aikana yli 14 miljoonaa euroa. Erilaisia yhteistyöorganisaatioita on reilun kymmenen vuoden aikana ollut lähes 200.

Miksi ja miten tutkimusta tehdään yhteistyössä?

Tutkimusyhteistyön kehittäminen ja laajentaminen on CCR:n työnlähtökohta, sillä sen nähdään olevan oleellinen

TUTKIMUSYHTEISTYÖLLÄ SYNTYY PAITSI LIIKE-ELÄMÄLLE TÄRKEÄÄ TIETOA MYÖS RATKAISUJA YHTEISKUNTAMME VISAISIIN ONGELMIIN.

osa yliopiston perustehtävien toteuttamista. Lähestymme uutta ideaa pohtien, miten teemoja tulisi tarkastella, mistä näkökulmista ja millaisella tutkijaryhmällä. Osallistamme valmisteluun eri alojen tutkijoita ja aiheen kannalta keskeisiä sidosryhmiä, kuten yrityksiä tai kaupunkeja.

Yhteistyö synnyttää näkemyksemme mukaan yksittäistä tutkijaa tai tutkimusryhmää monipuolisempia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia, edesauttaa monialaisten tutkimuskysymysten ratkaisemisessa sekä lisää vuorovaikutusta tutkijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan välillä.

Tutkimusyhteistyössä oleellista on myös yhteistyö tutkimuskysymysten määrittelyssä. Mihin ongelmiin yrityksissä etsitään ratkaisuja ja missä tutkimustiedosta olisi apua.

Tutkimuksen tekemisen ohella tärkeää on myös systemaattinen yhteistyö sisäisten ja ulkoisten verkostojen kanssa. Meidän pitää tuntea kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston tutkijoita, ryhmiä sekä niiden asiantuntijuusalueita. Osallistumme myös kansallisiin verkostoihin ja alustoihin sekä käymme jatkuvaa dialogia yksittäisten yritysten ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Järjestämme tilaisuuksia, kohtaamisia ja tapahtumia, joissa on tyypillisesti mukana sekä tutkijoita että liike-elämän edustajia. Kehitämme ja luomme uusia kumppanuuksia. Tuloksellista yhteistyötä edeltää usein perusteellinen taustatyö.

Olemme onnistuneet madaltamaan kynnystä tutkijoiden ja yritysten väliseen kanssakäymiseen ja intressien yhteensovittamiseen niin, että molemmat osapuolet aidosti hyötyvät yhteistyöstä. Olemme koonneet osaavia ja vaikuttavia konsortioita ratkaisemaan kompleksisia tutkimuskysymyksiä liittyen vaikkapa autonomisen meriliikenteen kehittymiseen, teollisen tuotantotoiminnan tulevaisuuteen, pelikokemuksiin ja pelien terveysvaikutuksiin tai kestävään liiketoiminnan kehitykseen. Tämän kaltaiset tutkimusyhteistyöt vastaavat niihin tarpeisiin ja odotuksiin, joita moniulotteiset ja haastavat yhteiskunnan ja liike-elämän kysymykset tutkijayhteisöltä vaativat.

–

KIRJOITTAJAT: Taina Eriksson ja Antti Saurama työskentelevät Turun kauppakorkeakoulun CCR-yksikössä (Centre for Collaborative Research). Sen tehtävänä on kehittää ja toteuttaa tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä sekä sisäisesti kauppakorkeakoulussa että ulkoisesti erityisesti yritysten ja tutkijoiden välillä.

Yksikössä työskentelee 16 kokoaikaista tutkijaa.

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN YRITYSYHTEISTYÖKUMPPANIT Turun kauppakorkeakoululla oli vuonna 2021 yhteensä noin 480 Suomessa toimivaa yritysyhteistyöosapuolta. Näistä: • koulutuksessa 240, tutkimuksessa 150, innovaatiotoiminnassa 190, kauppakorkeakoulun kehittämisessä 18 • 69% pk-yrityksiä, 31% isoja yrityksiä • pääkonttori Varsinais-Suomessa 37%, Satakunnassa 9%, muualla Suomessa 54% Lisäksi kauppakorkeakoulu tekee yhteistyötä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa.

> LUE LISÄÄ: Lisätietoja kauppakorkeakoulun tekemästä yhteistyöstä löydät täältä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/ turun-kauppakorkeakoulu/ yritysyhteistyo

15

OPISKELU

Toimeentulo, jaksaminen ja työnhakustressi:

Menestymisen pakko opiskelijoiden huolena Maahamme on juuri valittu uusi eduskunta, joten haluaisin nostaa esille pari opiskelijoiden huolenaihetta, joiden tulisi olla keskeisessä roolissa koulutuksesta ja opiskelijoiden jaksamisesta keskusteltaessa. Näistä asioita on toki jo keskusteltu julkisuudessa, mutta haluaisin tarjota tavallisen opiskelijan näkökulman kyseisiin ongelmiin.

Teksti Julia Forsström Kuva Studio Aura Kuvituskuvat Shutterstock

T

ällä hetkellä yksi suurimmista opiskelijoiden kohtaamista ongelmista on nousevat elinkustannukset. Stressiä aiheuttaa pelkkä toimeentulo: inflaatio on tehnyt tuilla elämisen käytännössä katsoen mahdottomaksi, ja korkojen nousu on muuttanut opiskelijoille ilmaisena lainana mainostetun opintolainan oikeaksi taakaksi. Kokoaikaisen opiskelun ohella täytyy vielä käydä töissä itsensä elättämiseksi, mutta ei kuitenkaan liikaa tai Kela vetää tuet takaisin. Lisäksi eduskunnassa on väläytelty ehdotuksia lukukausimaksujen käyttöönotosta, mikä pahentaisi opiskelijoiden ahdinkoa entisestään. Opiskelun tulisi olla mahdollista oman, tai joissain tapauksissa vanhempien, kukkaron koosta riippumatta.

Toinen suuri ongelma on opiskelijoiden henkinen hyvinvointi ja jaksaminen. Koronan aikainen etäopiskelu, epävarman toimeentulon aiheuttama stressi sekä koulun ja osa-aikatyön yhdistäminen saattavat nakertaa opiskelijan jaksamista. Kauppakorkeakoulun voisi myös sanoa olevan yksi suorituskeskeisimmistä opinahjoista. On pakko ”graindaa” ja verkostoitua ja menestyä. Ei siis ihme, jos jaksaminen on toisinaan vaakalaudalla. TSE:llä on onneksi jo pari vuotta ollut toiminnassa Terve Mieli -hanke, joka tähtää suuntaamaan resursseja jaksamis- ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn sekä muuttamaan keskustelua mielenterveysongelmien ympärillä avoimemmaksi.

Kuitenkin samalla opiskelijoiden terveydenhuollolla YTHS:llä on pitkät jonot avun piiriin budjettileikkausten vuoksi. Näin mielenterveyden ongelmat vain kasautuvat ja osa voi jopa jäädä kokonaan ilman hoitoa.

16

Viimeinen asia, jonka haluan nostaa esille, on liian suuret koulutuskiintiöt.

Kauppakorkean aloituspaikkoja on lisätty viime vuosien aikana, eikä tämä ole ihme, sillä tutkinnolla pystyy työllistymään, jos jonkinlaiselle alalle. Tämä kuitenkin aiheuttaa kohtuuttoman JULIA paljon paineita opiskelijoiden FORSSTRÖM ja vastavalmistuneiden työnPuheenjohtaja, hakuun, sillä liian suuret kouluTSE Masters tusmäärät alentavat tutkinnon arvoa ja tiukentavat kilpailua työpaikoista. Jo ensimmäisen vuoden opiskelijat stressaavat ”oman alan” töiden löytämisestä, vaikka monelle sellaisen työn löytäminen on oikeasti realistista vasta tutkinnon loppupuolella tai jopa valmistumisen jälkeen. Aloituspaikkojen määrän noustessa on yhä vaikeampi työllistyä, kun samaa työpaikkaa hakee sadat, joskus jopa tuhannet, muut hakijat.

Tässä oli oma katsaukseni opiskelijoita tällä hetkellä vaivaaviin ongelmiin ja haasteisiin. Opiskelijoiden etujen ajaminen nyt ja tulevaisuudessa on tärkeää, jotta emme tuota työelämään vain loppuun palaneita ihmisraunioita, sillä tämä vasta yhteiskuntaa kuormittaisikin. Mielestäni opiskelijoiden asiat tulee ottaa laajalti huomioon päätöksenteossa, sillä onhan meissä opiskelijoissa tulevaisuus.

–

> TSE MASTERS ON Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita varten toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää erityisesti maisterivaiheen opiskelijoiden verkostoitumista ja menestymistä sekä Turun KY:n opiskelijayhteisössä että työelämässä.

“ Te r v e t

o ul

u a m ka an

ka

ikkiin

tap

t ah

umiimm

e!

Ev

e r yo n

s ei

we

TURUN SEUDUN EKONOMIEN 85-VUOTISJUHLAT

TAPAHTUMIIN ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautumiset ovat sitovia. Pakottavan syyn kohdalla voi ilmoittautumisen peruuttaa viimeiseen ilmoittautumispäivään saakka Suomen Ekonomien sivujen kautta. Mikäli joudut peruuttamaan ilmoittautumisen tämän ajankohdan jälkeen, lähetäthän viestiä tapahtumanjärjestäjälle (katso tapahtumailmoitus) tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@turunseudunekonomit.fi.

Voit myös ilmoittautua toimiston sähköpostiin, jos ilmoittautuminen järjestelmässä ei onnistu.

Tapahtumien maksut Maksullisten tapahtumien maksut suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Peruutustapauksissa osallistumismaksu palautetaan, mikäli peruutus on tapahtunut viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.

LA 6.5.

KLO 18 Tervetuloa juhlimaan kanssamme Turun Seudun Ekonomien 85-vuotisjuhlia. Juhlapuhujana Akavan uusi puheenjohtaja Maria Löfgren. Loppuillasta juhlakansaa viihdyttää bilebändi Relax Corner. Mukana menossa myös Cantus Mercurialis.

Hintaan kuuluu ohjelman lisäksi kolmen ruokalajin illallismenu, ruokajuomat sekä drinkkilippuja.

Avec-tilaisuus. Hinta 85 euroa/jäsen ja 115 euroa/avec.

lcome

ja tuotteita yksilölliseen makuun. Liikkeen taustalla ovat muotialan pitkän linjan ammattilaiset Ella ja Matleena, jotka toimivat liikkeessä myös pukeutumisneuvojinasi. Liikkeen kulmakiviä ovat laadukkaat tuotteet, naisellisuutta juhlistavat mallistot sekä asiakasta arvostava palvelu.

Avec-tilaisuus. Sitovat ilmoittautumiset 4.5. mennessä.

Á la Elle, Linnankatu 9-11, 20100 Turku

EKONOMIEN LUKUPIIRI TI 16.5.

KLO 17.15–18.45

Turun Akatemiatalon juhlasali, Rothoviuksenkatu 1, 20500 Turku

YRITYSVIERAILU Á LA ELLE TO 11.5.

KLO 18 Tervetuloa mukaan yritysvierailulle A la Elleen! À la Elle on naisille suunnattu turkulainen vaateliike, joka tarjoaa uniikke-

LA

JIK

: OKEILU

TAPAHTUMAT

!”

Tervetuloa mukaan Lukupiiriin!

Lukupiiriin voit osallistua, vaikka et kirjoja olisi lukenutkaan.

Tapaamisessa käsitellään kirjat: Mikko Leskelä. Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä (2020) Asko Känsälä. Johtajasta mestariksi (2023) Satu Rämö. Hildur (2022) Ilmoittautumiset ja lisätiedot: toimisto@turunseudunekonomit.fi

SUP-lautail

ua

Lit toist

j en

ä r ve l l ä

Jos kirjautuminen Suomen Ekonomien sivuille ei onnistu Mikäli et ole aikaisemmin kirjautunut jäsensivuille tai olet unohtanut salasanasi, kirjaudu käyttäen Suomen Ekonomien jäsennumeroasi ja henkilötunnuksesi loppuosaa. Jäsennumerosi löydät mm. Ekonomi-lehden osoitetiedoista.

Jos et pääse kirjautumaan Suomen Ekonomien sivuille, niin olethan yhteydessä Suomen Ekonomeihin (jasenrekisteri@ekonomit.fi) uuden salasanan saamiseksi.

ILMOITTAUDU MUKAAN!

www.ekonomit.fi/tapahtumat jäsensivuille kirjautumalla.

17

KE 7.6.

KLO 19–21 Kesä ei ole mitään ilman kesäteatteria ja tänä kesänä ekonomit sukeltavat turkulaisen alamaailman syövereihin, kun yksityisetsivä Jussi Vares (Kari-Pekka Toivonen) lähtee selvittämään katoamistapausta.

Esitys perustuu Reijo Mäen teokseen Vares, Kolmijalkainen mies. Teksti taipuu Satu Rasilan sovituksena viihdyttäväksi kesädekkariksi, jossa näyttämöllä naurattavat ihmissuhdekiemurat, kummalliset hämärähommat ja erikoiset kriminaalit. Esityksen ohjaa Mikko Kouki.

Esityksen hintaan kuuluu väliaikatarjoilu; kahvi, tee ja vegaaninen cupcake.

Sitovat ilmoittautumiset 11.5. mennessä. Avec-tilaisuus. Hinta 37 euroa.

Emma-teatteri, Kailon saari, 21100 Naantali

LAJIKOKEILU: KUPLAFUTIS MA 12.6.

KLO 18–19 Kuplafutis soveltuu kaikille vähintään 6 hengen ryhmille ja sitä voi pelata niin sisällä, kun ulkona. Pelatakseen kuplafutista ei tarvitse olla himourheilija tai kokemusta perinteisestä jalkapallosta. Kuplafutis soveltuu kaikille perusterveille ihmisille ikään katsomatta.

Kuplafutiksessa olet 9,5 kg painavan kuplapallon sisällä, jossa on aukko sekä ylhäällä että alhaalla, jotta ilma pääsisi kiertämään ja jotta pääset ylipäänsä kuplapallon sisälle. Kuplafutiksen parhaita puolia ovat sen osallistaminen. Jokainen voi osallistua peliin tavalla tai toisella.

Jos jätit jalkapallotekniikan opettelun seuraavaan elämään niin voit keskittyä toisten taklaamiseen.

Ohjaaja kertoo ohjeet paikan päällä, mitään ei valmiiksi tarvitse tietää tai osata. Mukaan tarvitaan urheiluvaatteet ja kengät (ei nastallisia) sekä vesipullo.

Sitovat ilmoittautumiset 30.5. mennessä. Avec-tilaisuus. Hinta 20 euroa.

Kupittaan tekonurmikenttä

18

LAJIKOKEILU: SUP-LAUTAILUA LITTOISTENJÄRVELLÄ

EKONOMIEN LUKUPIIRI TO 15.6.

KLO 17.15–18.45

MA 12.6.

KLO 18–20

Tervetuloa mukaan Lukupiiriin!

Lukupiiriin voit osallistua, vaikka et kirjoja olisi lukenutkaan.

Mikä olisikaan ihanteellisempi tapa nauttia kesäisestä illasta kuin suppailu Turun Seudun Ekonomien kanssa? Nyt on mahdollisuus tutustua suosittuun SUP-lautailuun Anni Toivasen ohjauksessa. Anni on kuntosaliyrittäjä, Trainer4You Personal Trainer ja SUH-uimaopettaja.

Suppailu eli Stand Up Paddling on Hawaijilta alkunsa saanut surffauksen kantamuoto. SUP-lauta muistuttaa pitkälti surflautaa, jota melotaan seisten, polvillaan tai istuen. Suppailu ei vaadi mitään ennakkotaitoja, vaan melontaan pääsee sisälle heti ensimmäisten vetojen myötä.

Tervetuloa kokeilemaan!

Tutustuminen sisältää ohjauksen, SUP-laudat, melat ja kelluntaliivit. Avectilaisuus, hinta 30 euroa/hlö. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 31.5. mennessä.

Tapaamisessa käsitellään kirjat: Virpi Hämeen-Anttila.

Vapauden vahdit (2022) Iida Rauma. Hävitys (2022) Ilmoittautumiset ja lisätiedot: toimisto@turunseudunekonomit.fi

Ristikallion uimaranta, Nipsikatu 8, 20660 Kaarina

OPASTETTU KIERROS PAIMION PARANTOLASSA TI 13.6.

KLO 17.30–19

Paimion parantola on keskeinen arkkitehtuurin, kalustemuotoilun ja innovaatioiden synnyinsija Suomessa. Se on myös kansainvälisesti yksi tunnetuimmista ja merkittävimmistä suomalaisista rakennuksista.

Suunnittelun lähtökohta on ollut Ihmisen hyvinvointi, joka kantaa tähän päivään asti.

Tervetuloa tutustumaan Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaan funkkisarkkitehtuurin helmeen, aistimaan Paimion parantolan ainutlaatuisen rauhoittavaa ilmapiiriä.

Opastettu kierros kestää 90min.

Sitovat ilmoittautumiset 1.6. mennessä. Avec-tilaisuus. Hinta 25 euroa aikuiset, 15 euroa opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, lapset.

Paimion Parantola, Alvar Aallon tie 275, 21540 Paimio

Paimion parantola

EMMA-TEATTERI: VARES

Otto-Ville Väätäinen

TAPAHTUMAT

u a m ka an

ka

ikkiin

tap

t ah

umiimm

e!

Ev

e r yo n

s ei

we

lcome

!”

TAPAHTUMAT

LAJIKOKEILU: MIEKKAILU LA 2.9. KLO 11–12.30 Tule kokeilemaan kalpamiekkailua! Lajikokeilu sopii kaikille, aiempaa kokemusta lajista ei vaadita. Ota mukaan sisäpeleihin sopivat kengät, urheilulliset vaatteet (pitkät housut) ja juomapullo.

Kalpamiekkailu on hyvää kuntoa, nopeaa järjenjuok- sua ja lujia hermoja vaativa länsimainen urheilu- ja kamp- pailulaji. Se on helposti omaksuttava, koska säännöt ovat yksinkertaiset. Se kumpi osuu ensin saa pisteen.

Osuma-alue on koko vartalo miekkailumaskilla suojatusta päästä viimeiseen tossun kärkeen. Osumat rekisteröidään sähkömerkintälaitteella, jonka merkkivalon syttymiseen tarvitaan vain kevyt pisto miekan kärjellä. Kalpamiekkailu on siis ennen kaikkea tarkkuutta ja taitoa – ei voimaa – vaativa laji. Teknisen ja taktisen haastavuutensa lisäksi miekkailu on erittäin jännittävää ja hauskaa!

Miekkailusali sijaitsee Parkin kentän pukuhuoneen yläkerrassa. Sisäänkäynti tapahtuu pukuhuoneen ja Pyrkivän urheilutalon välisestä lasisesta yhdyskäytävästä.

Avec-tilaisuus. Hinta 7 euroa.

Turun Miekkailijat, Tuureporinkatu 2, 20100 Turku

LAJIKOKEILU: TRE -WORKSHOP PE 15.9. KLO 17.30–19.30 Tension and Trauma Releasing Exercise sopii päivittäiseen stressinhallintaan, rentoutukseen ja jännityksen purkuun. TRE-menetelmän harjoitus perustuu jalkojen ja lonkankoukistajalihasten rasitukseen, joka saa aikaan lihasten luonnollista tärinää. Harjoitus tehdään seitsemässä eri vaiheessa. Viimeisimmässä asetutaan lattialle selin makuulle vastaanottamaan kehon aikaansaamaa tärinää. Menetelmän synnyttämä tärinä on biologinen ja neurogeeninen keino palauttaa rentouden ja rauhan tunne fyysisesti ja psyykkisesti.

Lue lisää: https://studioreinu.com/kurssit/tre-menetelma/ Varaa mukaasi joustavat vaatteet, juomapullo ja halutessasi oma jumppamatto.

Avec-tilaisuus. Hinta 39 euroa.

Studio Reinu, Sirkankuja 3, 20810 Turku

TURUN KAUPUNGINTEATTERI: CABARET

Kuvat Turun kaupunginteatteri/Otto-Ville Väätäinen

“ Te r v e t

o ul

LA 28.10.

KLO 18–21 Tervetuloa Kit Kat Clubille Turun Seudun Ekonomien kanssa! Hyvän vastaanoton syksyllä 2020 saanut Cabaret-musikaali palaa Turun Kaupunginteatteriin. Viimeksi korona katkaisi loisteliaasti käynnistyneen esityskauden.

Cabaretin päähenkilö, kirjailija Clifford Bradshaw on kuin unissakävelijä Berliinissä, jonka asukkaat hakevat sodan jälkeen lämpöä toisistaan. Vuonna 1931 yöelämän keskipiste on Kit Kat Club, jossa jokainen saa olla oma itsensä – tai kuka haluaa. Kit Kat Clubin sykkeessä Clifford tapaa Sally Bowlesin, kabareen kirkkaimman tähden.

Hurmos on hetken yhteinen, mutta lopulta näille juhlahumun yhdistämillekin koittaa arki, kun uuden sodan varjo lankeaa kaduille. On aika herätä unesta.

Pst... ja esityksen jälkeen seuraa ohjelmalliset jatkot klo 21 alkaen. Kit Kat Clubin tunnelma levittäytyy myös teatterin lämpiöön Cabaret’n iltanäytöksen jälkeen.

Klubi on K18, ja sinne on vapaa pääsy, vaikka ei olisi lippua esitykseen. (@Turun kaupunginteatteri) Avec-tilaisuus. Hinta 63 euroa jäsen, 62 euroa eläkeläinen, 37 euroa opiskelija.

Turun kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14, 20800 Turku

Kuva Mari Tiitinen

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY Toimiston aukioloajat: Ennalta sovitusti ma–to klo 10–14.

Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Mikäli haluat tulla käymään toimistolla, ilmoitathan siitä etukäteen joko soittamalla p. 045 783 74 091 tai lähettämällä sähköpostia toimisto@turunseudunekonomit.fi, niin toimistosihteerimme on sovitusti paikalla.

Puheenjohtaja Heli Hookana 050 5410 869

Tapahtumavastaava Kirsi Pitkänen 040 543 0210

19 1919

UR

85

T

UN SE

UN E NOM I KO

UD

T

E KON O MI T J UH LIVAT! Turun Seudun Ekonomit juhlii 85-vuotisjuhlia Turun Akatemiatalon juhlasalissa 6.5.2023.

Juhlatunnelmiin palataan elokuussa ilmestyvässä 85-vuotisjuhlanumerossa.

Yhteistyössä mukana:

TSE exe Ho