Historian havinaa 2010-luvulta

Tero Kuusisto, puheenjohtaja vuosina 2017–2019

Teksti ja kuvat Tero Kuusisto ja kuva-arkisto Teron kuva Lauri Liljenbäck

Kun viime syksynä luin syyskokouksen esityslistaa, huomaisin Turun Seudun Ekonomien vuoden 2023 teemana olevan ”vireä 85-vuotias”. Tämä herätti muistoja muutaman vuoden takaa, kun omalla puheenjohtajakaudellani mietimme hallituksessa yhdistyksen 80-vuotisjuhlien järjestämistä. Silloin halusimme järjestää juhlat uudella tavalla, mutta kuitenkin arvokkaasti ja muistettavasti. Päädyimme lopulta näytelmän ”Paavo lentävä turkulainen” yksityisnäytökseen Turun kaupunginteatterissa. Itse juhla pidettiin näytöksen jälkeen teatterin lämpiössä.

Näihin juhliin liittyy myös kaksi arvokasta asiaa, joita tämä yhdistys on mahdollistanut ja tulee myös jatkossa mahdollistamaan, meille kaikille. Täällä pääsee tekemään kaikkea mitä ei muualla ehkä olisi mahdollista tehdä, kuten olla teatterin lavalla yleisön edessä. Toinen, ehkä vieläkin tärkeämpi asia on jäsenten kohtaaminen sekä verkostojen ja ystävyyssuhteiden solmiminen. Eräs 80-vuotisjuhlien tervetulokättelyssä sattunut tapaus jäi erityisesti mieleeni. Vuorossa oli nuori pari, jota en muistanut nähneeni aikaisemmin. He kertoivat, että olivat pitkään miettineet osallistumista tapahtumiin, mutta vasta nyt tulivat ensimmäistä kertaa mukaan.

Itsellänikin tuo ensimmäinen askel oli se isoin ja vaikein, mutta se oli kannattava askel. Se yhteenkuuluvuuden tunne jokaisessa tapahtumassa on jotain, mitä on vaikea kuvailla ja miten se syntyy, vaikka ei kaikkia läsnäolijoita tunnekaan. Meidän jokaisen vastuulla on madaltaa osallistumisen kynnystä ja ottaa se kaveri mukaan tapahtumiin. Näiden tapahtumien mahdollistamat kohtaamiset ovat yhteisön suola, mikä korostui tämän vuoden kevätkokouksessa. Vaikka pääpuhujalle tuli yllättävä este, niin koimme sen vain mahdollistavan meille enemmän aikaa keskinäisille keskusteluille.

Näissä pöytäkeskusteluissa sivuttiin myös suorajäsenyyttä. Suorajäsenyydessä jäsen voisi kuulua suoraan Suomen Ekonomeihin olematta paikallisjärjestön jäsen. Tämä asia lienee tulossa tänä vuonna liittokokouksen päätettäväksi jossain muodossa. Keskustelu aiheesta on ollut pitkä, sillä tämä asia nousi voimakkaasti esille myös omalla puheenjohtajakaudellani. Suorajäsenyys herätti silloin paljon tunteita. Yhdistyksillä oli erilaisia näkemyksiä ja näkemyseroja oli myös jäsenten iän mukaan. Pohjimmainen tarkoitus suorajäsenyyden takana on kuitenkin mahdollistaa erilaisia tapoja kuulua yhteisöön ja vahvistaa sen jäsenpohjaa.

Sama tarkoitus oli myös sääntöuudistuksella, jossa laajennettiin määritelmää jäsenestä. Tämän uudistuksen jälkeen Ekonomeihin liittyminen on ollut mahdollista myös muille kuin kauppakorkeakoulusta valmistuneille. Näistä asioista keskusteltiin paljon myös Turun Seudun Ekonomeissa aina vuosikokouksia myöden. Kolmeen puheenjohtajavuoteeni mahtui myös liiton strategian uudistaminen. Tämä työ oli erittäin mielenkiintoista ja antavaa.

Oma yhdistyksemme on aina ollut aktiivinen ja vahva toimija myös paikallisesti. Mieleen on jäänyt eräs hallituksemme keskustelu, missä mietimme, että onko meillä vuosittain liikaa tapahtumia ja pitäisikö niitä karsia. Melko positiivinen ongelma, voitaisiin monessa paikkaa todeta.

Turun alueella on kaksi ekonomiyhdistystä, Turun Seudun Ekonomit ja ruotsinkielinen Merkur sekä kaksi opiskelijayhdistystä TuKy sekä Åbo Akademin Merkantila Klubben. Tämä tarkoitti sitä, että alueellisuus korostui toiminnassa. Näiden neljän tahon vuosittaisia suunnittelutapaamisia kutsuimme tuttavallisesti nelikannaksi. Ajatuksia ja ideoita syntyi huomattava määrä, joita kaikkia ei voitu vuoden aikana toteuttaa. Tärkeintä näissä kuitenkin oli meidän vanhojen ja uusien tulevien ekonomien yhteydenpito ja yhteinen katse tulevaisuuteen.

Nelikannan lisäksi hyvää yhteistyötä tehtiin vuosittain myös BIG4-kokoonpanolla, mikä koostui neljästä suurimmasta paikallisyhdistystä, Turun Seudun Ekonomeista, Helsingin Ekonomeista, Pirkanmaan Ekonomeista sekä ruotsinkielisestä Njordinista. Näissä keskusteluissa ei vain mietitty asioita liittotasolla, vaan myös haettiin toisiltamme parhaita käytäntöjä.

Ilolla olen saanut havaita, kuinka paljon ekonomituttuja tulee vastaan niin työelämässä kuin harrastuksissakin. Meistä on moneksi ja moneen, mutta silti siellä edelleen on se tuttu ekonomihenki tallella. –