TURUN SEUDUN EKONOMIT 2/2024

2/2024

”Tunneäly

Tekoälyn arvo muodostuu ihmisistä, ei teknologiasta Tekoäly ja minä – ihmisenä tekoälyn aikakaudella

LAURI LILJENBÄCK varapuheenjohtaja, opiskelija- ja nuorekonomivastaava 2022–2024

Tekoäly nyt

Ei enää tuorein mutta laajalti kohistuin trendi tietotekniikassa on tekoäly, sen käyttötarkoitukset sekä tulevaisuuskuvat.

Kuten vastaavissa aiemmissa rajoja rikkovissa ja tunteisiin nojaavissa ilmiöissä, odotukset ovat suuret: esimerkkinä, että tätä kirjoittaessa laitevalmistaja Nvidian osake on noussut kahden vuoden takaisesta yli 400 prosenttia. Tekoäly itsessään ei silti ole oikeassa arkikäytössäkään uusi konsepti: Google Mapsin reittiohjeistus julkaistiin jo vuonna 2005. Aika näyttää, onko nykyinen ”AI boom” taloudellinen kupla ja kuinka se oikeasti vaikuttaa työmarkkinoihin asiantuntijatasolla, mutta varmaa on, että moni asia muuttuu. Ekonomeille on silti edelleen samalla lailla kysyntää; adaptoidumme.

Ehdottomasti tärkein tekoälyn käyttötarkoitus on nykyprosessien automatisoinnissa sekä jatkuvassa optimoinnissa, niin teollisessa valmistuksessa vaikka IoT-datan avulla kuin digitaalisessa palveluliiketoiminnassa koneoppimisella. Tekoäly voi tunnistaa taudin, ennakoida laiterikkoa ja analysoida vakuutusriskin. Pienenä mutta kuluttajalla näkyvänä osana kokonaisuutta tekoäly on jo varsin hyvä sekä luotettava tekstin tiivistämisessä esimerkiksi PDF-muotoisten raporttien osalta, vaikka tekstin tuottaminen on vielä toistaiseksi ontuvaa. Toimiakseen hyvin tekoälyn ylläpitäjän täytyy ”opettaa” sitä asianmukaisella datalla. Potentiaalia on jälleen paljon kaikenlaiseen uuteen liiketoimintaan, jota emme vielä osaa kuvitellakaan.

Ei hyvää ettei huonoakin, sillä tekoäly vaati veronsa. Laskentatehoa tarvitaan yksinkertaisiin nykytoimintoihin verrattuna eksponentiaalinen määrä, sillä prosessoitavaa on valtavasti ja toisaalta nykykuluttaja sekä yritykset

vaativat tuloksia nopeasti. Mitä enemmän tehoa ja dataa tarvitaan, sitä enemmän aiheutuu päästöjä, kulutetaan luonnonvaroja ja todennäköisemmin väärinkäytetään käyttäjätietoja kuten valokuvia, tahallisesti tai tahattomasti. Vastassa ovat myös eettiset ongelmat kuten ihmisryhmien profilointi tai mitä itseohjautuva auto tekee, jos sen täytyy väistämättömässä törmäystilanteessa valita, mitä jalankulkijoita toisten sijaan se suojelee. Myös väärinkäyttötarkoitukset ovat mitä monipuolisimmat, kun rikolliset sekä valtiolliset toimijat pääsevät toteuttamaan itseään. Ei valitettavasti ole liioiteltua sanoa, ettei kohta mihinkään digitaaliseen sisältöön voi luottaa noin vain.

Tekoälyn kanssa on pärjättävä, mutta keskitytään tässäkin jäsenlehden numerossa mieluummin sen mahdollisuuksiin. Voisiko Turun Seudun Ekonomit hyödyntää tekoälyä jo nyt? Kyllä vain, joskaan ei omalla datalla opetettavaa. Generatiivinen tekoäly voisi esimerkiksi luoda (ihmisen varmistamana) sosiaalisen median sisältöä, tapahtumakuvauksia ja tekstikoontia hallituksen päätöksenteon tueksi.

Kirjoittaja on IT-ekonomi, joka ei käyttänyt tekoälyä tämän(kään) tekstin luomiseen. –

”TEKOÄLYSSÄ

Opiskelijat ovat yksi Turun Seudun Ekonomien painopisteistä kuluvalla kaudella.

Tunneäly työelämän menestystekijänä

Turun Seudun Ekonomien

tapahtumassa 5.3.2024 käsiteltiin tärkeää aihetta: tunneälyä työelämässä. Tilaisuuden tilat ja tarjoilut tarjosi

LähiTapiola Varsinais-Suomi, jonka liiketoimintajohtaja Olli Alho sekä LähiTapiola Varainhoidon asiakkuusjohtaja Jussi Suoyrjö avasivat tilaisuuden.

Teksti Sanna-Riikka Valtonen Kuva Charlotte Estman-Wennström

Tapahtuman alustaja

Mikko Parikka on tunnettu tunneälyvalmentaja ja Adeptus Oy:n perustaja.

Tapahtuman alustaja Mikko Parikka on tunnettu tunneälyvalmentaja ja Adeptus Oy:n perustaja. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta myynnin parissa ja on erikoistunut tunneälyn soveltamiseen ensimmäiseksi myyntityössä laajentaen sitä johtamiseen ja koko työyhteisöön. Genos International on kehittänyt ainutlaatuisen valmennusohjelman, joka keskittyy tunneälyn merkitykseen liike-elämässä ja myynnissä. Vuodesta 2019 Adeptus on järjestänyt TunneÄly Summitia, joka on tapahtuma tunneälyn ja tunnetaitojen edistämiseksi suomalaisessa liike-elämässä.

Tunneälyn merkitys työelämässä Tunneäly tarkoittaa tunteiden huomioon ottamista, tilanteiden ja fiilisten lukutaitoa, tunteiden tunnistamista ja analysointia ilman välttämätöntä reagointia. Itsetietoisuus ja omien tunteiden tuntemus muodostavat tunneälykkyyden perustan. Daniel Golemanin teos “Tunneäly työelämässä” on tuonut tunneälyn johtamisen ytimeen, korostaen tunteiden ja asenteiden ratkaisevaa merkitystä yrityksen menestyksessä.

Tunneäly on noussut maailman kymmenen tärkeimmän työelämätaidon listalla kuudenneksi (World Economic Forum). Automaation ja tekoälyn aikakaudella tunneälystä on tullut yksi ihmisen tärkeimmistä taidoista, joita ei voi korvata teknologialla. Tunnetaitoihin panostamisen on osoitettu vaikuttavan johtamisen tehokkuuteen jopa 36 %:lla ja työtyytyväisyyteen 24 %:lla (Genos Int.). Ehkä yllättäväkin, naisten ja miesten välillä ei ole tutkitusti merkittävää eroa, kun puhutaan tunneälykkyydestä työelämässä. Tunneälykkyys vaikuttaa kaikkeen elämänlaatuun, ja sen harjoittaminen voi johtaa merkittäviin muutoksiin niin yksilöiden kuin tiimienkin toiminnassa.

Paineen alla suoriutuminen Vaikuttavatko tunteet päätöksentekoon? Kyllä. Painetilanteissa koemme erilaisia tunteita, stressiä, ahdistusta, pelkoa usein vahvemmin. On tärkeää pysähtyä miettimään, auttaako tunne minua menestymään vai ei. Esimerkiksi jännitys tai stressi voivat olla myös hyvä asia ja auttaa meitä suoriutumaan paineen alla paremmin.

Tunnetilalla on suuri vaikutus asioiden sujumiseen. Pinnan alla olevat tunteet heijastuvat vahvasti tekemiseen. Kun olemme iloisia, se lisää innostusta. Kun kohtaamme arvostusta, saa se usein aikaan pieniä ylimääräisiä panostuksia. Mikäli koemme kaltoinkohtelua, saatamme alkaa

"TUNNEÄLY

syyttelemään toisia. Negatiivisessa stressitilassa saatamme muuttua aggressiivisiksi. Tunnistamalla omat tunnetilamme pinnan alla, voimme säädellä omaa käyttäytymistä paineistetussa tilanteessa. Tunneälykäs ihminen aistii myös tunteet toisen käytöksen takana. Kukaan ei ole tahallaan paha tai ilkeä, vaan pinnan alla on aina siihen joku syy.

Mikko Parikka toi esiin tunneperäisen päättelyn tärkeyden, jossa yhdistetään tunnetietoja ja faktoja päätöksenteossa. Hän painotti, että tunteet vaikuttavat meidän päätöksiimme enemmän kuin usein tiedostammekaan.

Psykologinen turvallisuus

Kun tulet tilaan, mitä sinä tuot mukanasi? Hymyä, innostusta, kiirettä vai negatiivisuutta? Tunnelman luonti aloitetaan siitä hetkestä, kun astutaan huoneeseen tai virtuaalipalaveriin. Sillä on suuri merkitys sille, miten tilanne etenee. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sosiaalista konfliktia pelätään liikaa, kehitys pysähtyy. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä voidaan keskustella vaikeistakin asioista ja käsitellä myös kipeitä tunteita.

Epäselvyys on yksi eniten negatiivisia tunteita herättävä tekijä työelämässä. Ihmisaivot rakastavat selkeyttä. Google on tutkinut psykologista turvallisuutta yhtiössään ja todennut, että rakenteen ja selkeyden, luotettavuuden ja luottamuksen rakentaminen ovat keskeisiä tekijöitä psykologisen turvallisuuden tunteen synnyssä.

Keskustelimme myös empatian ja sympatian eroista: empaattinen ymmärtää toista ja sympaattinen lähtee mukaan toisen tunteeseen. Kun lähdemme sympatiseeraamaan toista henkilöä, tuomme omia kokemuksia tilanteeseemme, mikä nostattaa omat tunteet pintaan. Työelämässä onkin noussut esille termi “myötätuntouupumus”, joka kuvaa tilannetta, jossa yksi uupunut henkilö voi tartuttaa uupumuksen muihin tiimin jäseniin. Positiivisella tiimityöllä on suuri merkitys. Negatiivisen voi kääntää positiiviseksi ajatusmallin muutoksen kautta.

Motivaatio ja sitoutuminen

Tunneälytaitojen kasvattaminen lisää motivaatiota ja sitoutumista yritykseen. Tiimin muutos ja henkilöstön valmentaminen vaativat aikaa ja sitoutumista, mutta oikein toteutettuna ne johtavat tuottavaan ja positiiviseen työympäristöön. Tunnetaitavat johtajat saavat ihmiset sitoutumaan selkeästi paremmin. Parhaaseen tulokseen päästään, kun koko organisaatio osallistuu omien tunneälytaitojensa kehittämiseen. –

Tekoäly – t y ön tulevaisuuden u hk a ja mahdollisuus

TEEMA

Tekoälyn merkitys niin työelämässä kuin arkielämässäkin on kasvussa, ja sen vaikutus ulottuu monille eri aloille. Tätä aihetta käsitellään nyt aktiivisesti monissa webinaareissa, tapahtumissa ja työpaikoilla.

Teksti ja kuva Hannele Larkovuo Kuvituskuvat Freepik.com

Turun Seudun Ekonomien maaliskuisessa tapahtumassa käsiteltiin tekoälyn tuomia haasteita ja mahdollisuuksia erityisesti työn tekemiseen. Tilaisuuden alustajana toimi Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori ja data- ja tekoälyasiantuntija Teemu Birkstedt, joka johdatti meitä aiheeseen kiinnostavia nostoja tehden ja keskustelua herättäen.

Teemu Birkstedt on ollut mukana perustamassa ja kasvattamassa kolmea tekoälyyn liittyvää yritystä. Esityksessään hän avasi ekonomeille tekoälyn todellisuutta ja merkitystä sekä yhteiskunnallisella että yksilön tasolla.

Tekoälyn haasteena eettisyys Teknologisen kehityksen vauhti on kiihtymässä eksponentiaalisesti, voidaan puhua teknologiatsunamista. Teknologia ei enää koskaan kehity yhtä hitaasti kuin nyt. Samaan aikaan ihmiskunnan älykkyys ei ole kehittynyt vastaavassa suhteessa. ihmisen voi sanoa olleen älykkäimmillään 1970-luvulla ja teknologian edistyminen on jopa taannuttanut meitä. Tässä tilanteessa on tärkeää hyväksyä tekoälyn tuomat muutokset ja pyrkiä hyödyntämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tekoäly tulee varmuudella mullistamaan monia työnkuvia.

Tekoälyllä on jo nyt merkittävä rooli monissa arkipäivän toiminnoissa, vaikkemme aina sitä tiedostakaan. Se tunnistaa

"TEKOÄLYN JA IHMISEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

TULEE MITÄ

TODENNÄKÖISIMMIN

OLEMAAN AVAIN

MENESTYKSEEN

TULEVAISUUDEN

TYÖELÄMÄSSÄ.”

Kuvassa keskellä Teemu Birkstedt sekä hallituksen jäsenet Sanna-Riikka Valtonen (vasemmalla) ja Hannele Larkovuo (oikealla).

kasvoja ja ääniä, avustaa älykkäiden avustajien muodossa, ja sitä käytetään myös esimerkiksi lääketieteessä, rahoitusmarkkinoilla, liikenteessä ja logistiikassa. Teemu Birkstedt esitteli ajatuksen, että kannattaa miettiä tekoälyn hyödyntämistä konkreettisten tehtävien kautta. Jokainen yritys ja työntekijä voi alkaa pilkkomaan kokonaistoimenkuviaan yksittäisiksi tehtäviksi ja miettiä miten generatiivista tekoälyä voisi hyödyntää juuri tuossa yksittäisessä tehtävässä. Näin pystyy tunnistamaan oman työnkuvan tehostamispotentiaalin parhaiten

Yksi tekoälyn suurimmista haasteista on eettisyys. Sen käytössä esimerkiksi rekrytoinnissa, rahoitustehtävissä tai juridisissa kysymyksissä vaaditaan erityistä kriittisyyttä, sillä virheelliset päätökset voivat johtaa ikäviin seurauksiin. Esimerkiksi historiallinen data voi sisältää ennakkoluuloja, jotka voivat vahvistua tekoälyn oppiessa niistä. Siksi on tärkeää varmistaa, että algoritmit ovat oikeudenmukaisia, läpinäkyviä ja tasapuolisia. Lisäksi tarvitaan eettisiä ohjeita ja sääntelyä.

Inhimilliset taidot nousevat keskiöön Vaikka tekoäly tulee olemaan osa jokapäiväistä elämäämme, yksilöiden välinen vuorovaikutus ja inhimilliset taidot nousevat entistä tärkeämpään rooliin. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, joita tekoälyllä ei ole. Monet työtehtävät, kuten esimerkiksi hoito- ja huolenpitotehtävät, kouluttaminen ja ohjaus, edellyttävät inhimillistä läsnäoloa eivätkä voi olla pelkästään tekoälyn vastuulla.

Meillä tulee aina olemaan myös luovuutta, empatiaa ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativia sekä rutiineista poikkea-

via tilanteita samoin kuin eettistä, kriittistä ja moraalista pohdintaa vaativia tilanteita.

ESITYKSESSÄÄN TEEMU BIRKSTEDT

KUVASI TULEVAISUUDEN

OSAAMISTARPEITA:

• kriittinen ajattelu

• kyky soveltaa teoriaa käytäntöön

• oppimiskyky

• sosiaaliset ihmistaidot, empatia- ja yhteistyötaidot

• ihmisen ja tekoälyn väliset yhteistyötaidot

• asioiden yhdistelytaidot

• uteliaisuus

• vastuullisuus

• resilienssi.

Nämä taidot nousevat keskeisiksi työelämässä pärjäämisen edellytyksiksi tekoälyn aikakaudella, ja niiden kehittämiseen tulee ja kannattaa panostaa.

Kuten eräs tilaisuuden osallistuja totesi, tekoäly voi olla meille hyvä renki, mutta huono isäntä. On siis tärkeää hallita ja ohjata sen käyttöä vastuullisesti ja eettisesti.

Tekoälyn ja ihmisen välinen yhteistyö tulee mitä todennäköisimmin olemaan avain menestykseen tulevaisuuden työelämässä. On aika valjastaa tekoäly sopiviin tehtäviin ja keskittyä kehittämään niitä taitoja, joita tekoälyllä ei ole – inhimillisiä ja luovia taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnan ja työelämän kehittämisessä. –

Kevätkokouksen terveiset

Turun Seudun Ekonomien sääntömääräinen kevätkokous pidettiin maanantaina 18. maaliskuuta Scandic Juliassa. Paikalle oli kokoontunut yhteen noin 30 jäsentä.

Teksti ja kuvat Jaana Määttälä Ryhmäkuva Lauri Liljenbäck

KPeuranvirta

okouksen puheenjohtajaksi valittiin Ville Kartaslammi ja sihteeriksi Suvi Laaksonen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Olli Lindroos ja Kirsi

Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen toiminta- ja tilinpäätöskertomus vuodelta 2023. Tilikauden tulos oli 5126 euroa alijäämäinen. Yksi vuoden 2023 merkittävä kuluerä oli yhdistyksemme 85-vuotisjuhlat. Tapahtumatarjon-

ta oli laajaa vuonna 2023, tapahtumia järjestettiin kaikkiaan 41 kappaletta. Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 20 jäsenellä.

Kokouksen jälkeen tarjolla oli maukas buffet-illallinen. Perinteisessä arvonnassa pääpalkinnon voitti Ringa Masalin

Tilaisuudessa oli puhujana kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Hän kertoi ajankohtaisia poliittisia terveisiä eduskunnasta.

Entisten puheenjohtajien illallisen 14.3. osallistujia, vasemmalta Hannu Ketola, Jaakko Mäkikalli, Heidi Tuominen, Kimmo Palonen, Tero Kuusisto, Heidi Leppiniemi ja Ville Niukko.

Puheessaan Sirén nosti pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmasta (2023) esille kaksi teemaa; työllisyys ja talouden tasapaino.

Työpaikkojen määrän kasvu ja työllisyyden vahvistuminen nähdään hallitusohjelmassa välttämättöminä julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi. Hallitus aikoo toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli 2 miljardilla eurolla.

Hallituksen tavoitteena on myös parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja kääntää hyvinvointia uhkaava velkaantumiskehitys. Velkaantumiskehityksen pysäyttäminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana. Julkista taloutta tavoitellaan vahvistettavan kuudella miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana.

Saara-Sofia Sirén kertoi myös terveisiä puheenjohtamastaan Työelämäja tasa-arvovaliokunnasta. Valiokunnassa ajankohtaisina kokonaisuuksina ovat muun muassa työrauha, paikallinen sopiminen ja vientivetoinen palkkamalli. –

Saara-Sofia Sirén toi ajankohtaiset terveiset eduskunnasta.

TULE MUKAAN!

EKONOMIYSTÄVÄ EKONOMIEN JÄSENEKSI VUONNA 2024

Turun Seudun Ekonomeilla on käynnissä jäsenhankintakampanja, jossa Ekonomeihin kuuluva Turun Seudun Ekonomien jäsen saa avoimen lahjakortin (2 x 20 €) ravintolapalveluihin (Blanko, Tintå ja Nerå) tuodessaan jäsenen Ekonomien jäseneksi.

Kuinka jäsenhankintakampanja sitten käytännössä toimii? Jos ekonomituttavasi suosituksesta liittyy Ekonomien jäseneksi, ilmoita siitä Turun Seudun Ekonomien toimistolle (toimisto@turunseudunekonomit.fi). Kerro sähköpostissasi, että suosittelit tuttavallesi jäsenyyttä Ekonomeissa ja kerro hänen nimensä sekä sähköpostiosoitteensa tai puhelinnumeronsa. Kun tuttavasi on maksanut liiton jäsenmaksun ja hänen tietonsa näkyvät jäsenrekisterissämme, toimitamme sinulle palkkiosi. Ekonomeihin liittyvän jäsenen tulee valita ekonomiyhdistyksekseen Turun Seudun Ekonomit.

> ILMOITA MEILLE jos ekonomituttavasi suosituksesta liittyy Ekonomien jäseneksi: toimisto@turunseudunekonomit.fi

Turun Seudun Ekonomien talousvastaava Hanna Korhonen kertoi vuoden 2023 tilinpäätöksestä.

Kuva Suomen Ekonomit

Tekoälyn arvo muodostuu ihmisistä, ei teknologiasta

TEEMA

Tekoälyn kaupallisten ratkaisujen kehittämistä Turun kauppakorkeakoulussa tutkinut yliopisto-opettaja, KTM Kaisa Kukkonen teki väitöstutkimuksessaan yllättävän löydöksen. Tekoälyn arvonluonnin kehittämisen ytimessä ei olekaan teknologia, vaan ihmiset ja heidän välinen monitieteellinen yhteistyönsä.

Teksti Turun yliopiston tiedote ja Jaana Määttälä Kuva Jenni Heervä Henkilökuva Sinikka Kukko

Kukkonen vertaa tekoälyä sähköön ja tietotekniikkaan, joista molemmat ovat sekä mahdollistaneet että vaatineet innovaatioita tuottaakseen arvoa. Yritysten kilpailukyvyn kannalta on oleellista herätä proaktiivisesti ja systemaattisesti tarkastelemaan tekoälyä osana organisaation strategista johtamista.

– Jos tekoälyn avulla haluaa saavuttaa kilpailuetua, niin enää ei kannata jäädä odottamaan tekoälyn paketointia kaupallisiksi ratkaisuiksi vaan kehittää ratkaisuja oman organisaation ydintarkoitukseen itse, toteaa Kukkonen.

Tekoälyn johtamisosaamiseen kohdistuu valtavasti kasvavia paineita.

– Kaikkea ei tarvitse osata itse, mutta pitää ymmärtää isossa kuvassa, mitä tämä tarkoittaa ydinliiketoiminnallemme ja sen strategiselle ja operatiiviselle kehittämiselle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tekoälyosaamista voi kuvailla organsatoriseksi lihakseksi, jota pitää pystyä jatkuvasti kehittämään, Kukkonen lisää.

Kukkonen haastatteli vuonna 2019 väitöskirjaansa varten 34 tekoälyratkaisuja yksityiselle ja julkiselle sektorille kehittävää asiantuntijaa Suomessa ja Pohjois-Amerikassa. Haastateltavien näkemysten ja kokemusten mukaan kau-

KTM Kaisa Kukkonen väitteli Turun yliopistossa 22.9.2023. Vastaväittäjänä toimi professori Henri Schildt (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Satu Teerikangas (Turun yliopisto). Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.

pallisia tekoälytuotteita ja palveluita löytyy jo yksittäisiin käyttötarkoituksiin, mutta kilpailuetua ei ole mahdollista saavuttaa ilman organisaation omaa tekoälykehittämistä.

Yritykset, jotka ovat saavuttaneet tekoälyn avulla kilpailuetua ovat kehittäneet tekoälyn avulla täysin uusia palveluja, joita ei voisi ihmisvoimin tehdä ja siirtäneet esimerkiksi ympärivuorokautista ja herpaantumatonta tarkkuutta vaativia töitä tekoälyn hoidettavaksi. Tekoäly saattaa näkyä tai olla näkymättä loppukäyttäjän tuotteissa tai palveluissa, mutta usein se on myös integroitu osa organisaation ydintoiminnan kannalta kriittisiä prosesseja.

Ihmisellekin vielä tilaa

Useimmiten paras ratkaisu on yhdistää ihmisen ja koneen eri vahvuudet, kuten lääketieteessä tai petosten käsittelyssä. Joskus paras ratkaisu on, että konetta ei käytetä lainkaan vaan optimoidaan koneen, tai koneen ja ihmisen, avulla ne prosessit, joissa se on järkevää, ja sitten tietyissä asioissa annetaan ihmiselle työrauha.

– Pelkästään ihmisille jätettyjä tilanteita saattavat olla esimerkiksi luova ongelmanratkaisu tilanteissa, joihin ei ole vielä ennakkotapausta. Haastateltavani toivat esille myös inhimillisyyttä korostavat ihmiseltä ihmiselle tilanteet, kuten vaikka opetus-, hoiva-, esihenkilö- tai muussa asiakaspalvelutyössä, Kukkonen kertoo.

– Ihmisen on helppo ymmärtää kahden asian välisiä syy-seuraussuhteita, mutta sitä suuremmat kokonaisuudet menevät vaikeiksi ja edellyttävät jo tekoälyä. Syntyy uudenlaista työtä ja tekemisen tapoja. Ja koska tekoälyssä käytetty data muuttuu koko ajan, tulee ihmisen seurata ja reagoida muutokseen jatkuvasti.

Koska tekoäly on niin sanottu yleisluontoinen teknologia, se poistaa teollisuudenala-ajattelua. Organisaation ydinhaasteeseen saattaa löytyä sopiva tekoälyratkaisu täysin eri teollisuudenalalta, jossa ongelman ydinluonne on kuitenkin täsmälleen sama. Esimerkkinä tästä Kaisa Kukkonen kertoo lentojen optimoinnin, jossa ongelman ratkaisu perustuu ns. ladontaan. Tällaista ladontaa voidaan käyttää myös muunlaisten resurssien, kuten henkilöstöresurssien, optimoinnissa työvuorolistoja suunniteltaessa.

– Toimialojen ylittävät ratkaisun tavat ovat jo vaikuttaneet ihmisten työnkuviin, ongelmanratkaisutarpeisiin, ja joissakin yrityksissä myös rekrytointiin. Myös tekemisen mittaristo näyttäisi olevan murroksessa, toteaa Kukkonen tutkimuksensa perusteella.

Arvonluonnin keskiössä yhteistyö Tekoälyn arvonluonnin kehittämisessä keskiössä ovat ihmiset ja heidän välinen monitieteellinen yhteistyönsä.

– Esimerkiksi ChatGPT, joka on keskustelubotti ja virtuaaliavustaja, on vaatinut rakentuakseen paljon monitieteellis-

”Tekoäly on jo meidän kaikkien elämässä. Käytät sitä jo, jos käytät tietokonetta tai kännykkää, kuuntelet Spotify:sta musiikkia tai katsot ohjelmia suoratoistopalveluista”, havainnollistaa KTT Kaisa Kukkonen Turun Seudun Ekonomeja.

tä yhteistyötä, jossa on todennäköisesti ollut mukana mm. teknistä, psykologista ja tuotteistusosaamista sekä tietenkin itse kyseessä olevan toimialan tuntemusta, kuvailee Kukkonen.

Vaikka tekoälyosaamista on ollut Suomessa jo ainakin 1970-luvulta lähtien, ei sen kaupallistaminen ole kuitenkaan edennyt meillä, tai Euroopassakaan, vielä riittävän vahvasti. Kaisa Kukkonen arveleekin syyksi uskalluksen puutetta ja muistuttaa rohkeuden tarpeesta.

– Minkälainen tilanne Suomessa tarvitaan, jotta asian tärkeyteen herätään? Se jääkin meille nähtäväksi. –

LÖYDÄT VÄITÖKSEN TÄÄLTÄ: Strategically Managing the Value Creation and Productivity Paradox of Artificial Intelligence: The General Purpose Technology View

www.utupub.fi/handle/10024/175573

Tervetuloa mukaan Lukupiiriin! Lukupiiriin voit osallistua, vaikka et kirjaa/kirjoja olisi lukenutkaan.

Tekoäly ja minä – Ihmisenä tekoälyn aikakaudella

Maaliskuun lukupiirin tapaamisessa käsiteltiin Petteri Järvisen viimeisintä kirjaa Tekoäly ja minä – Ihmisenä tekoälyn aikakaudella, joka ilmestyi vuonna 2023 Tammen kustantamana. Diplomi-insinööri Petteri Järvinen (s. 1962) tunnetaan tietotekniikan popularisoijana, joka osaa esittää tekniset asiat ymmärrettävästi ja jopa hauskasti. Hänen kirjalliset saavutuksensa ovat merkittävät. Ajankohtaiseen ilmiöön tarttuva Tekoäly ja minä on Järvisen 36. kirja.

Kirja käsittelee aikamme tärkeintä teknologiaa – tekoälyä – ja sen vaikutuksia työelämään, ihmisyyteen ja uuden oppimiseen. Kirjassa on sekä kaikille hyvin mielenkiintoista keskustelua ja kannanottoja että teknistä tietoa ja historiaa.

Tekoäly ja minä on myös puolustuspuhe ihmisen puolesta. Kuten kirjan esipuheessa todetaan: ”Tekoäly on vain tietokoneohjelma, ja ihmisellä tulee aina olemaan omat kilpailuvalttinsa.”

Kirjassa ihmisen vahvuutena nähdään kyky perustella asioita ja tekemiään päätöksiä, uteliaisuus, vaisto, intuitio, kokemus, persoonallisuus, hiljainen tieto, tietoisuus, joustavuus, sopeutuvuus, kyky innostua ja innostaa

muita. Lisäksi ihmisellä on sosiaalista pääomaa eli kykyä verkostoitua, ystävystyä ja luottaa muihin.

Koneen ja tekoälyn vahvuudeksi tunnistetaan kyky työskennellä väsymättä ja tauotta (24/7 ja 365), erinomainen keskittymiskyky, kyky moniajoon / multitaskaukseen, ylivertainen laskentakyky, syötetyn tiedon käsittely ja varastointi. Lisäksi kone kykenee suorittamaan kaikki toistot ja rutiinit, uudestaan ja uudestaan väsymättä.

Yksi mielenkiintoinen teema koski tekoälyn tulevaisuutta ja riskejä. Järvinen toteaa kirjassaan, että mahdollisista uhkakuvista pitää herättää keskustelua etukäteen ja riittävästi, tekoälyn pelkääminen ei hyödytä ketään. Lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, sääntelyä ja rajoituksia, aivan kuten on tehty myös sosiaalisen median osalta.

Kirja herätti vilkasta keskustelua. Lukupiirissä todettiin, että tekoälyn pitää olla työkalu ja renki, ei isäntä. Lisäksi algoritmeja tulee tarkastella kriittisesti. Todettiin, että on olemassa niin paljon maailmanlaajuisia haasteita, joiden ratkaisemisessa tekoälyn ylivertaisesta laskentakapasiteetista on paljon hyötyä. Kirjasta oli jäänyt mieleen ihmisen ja tekoälyn välisistä eroista ainakin sellainen yksityiskohta, että tekoäly ei ole ikinä huonolla – joskaan ei hyvälläkään – tuulella. –

PETTERI JÄRVINEN

Tekoäly ja minä – Ihmisenä tekoälyn aikakaudella (2023) Arvosana: 3,8/5

Lukupiirin nostoja:

• Hyvä perusteos tekoälystä.

• Mielenkiintoinen ja ajankohtainen teema.

• Kirjassa tuodaan hyvin esille ihmisen ja tekoälyn eroja.

• Kirjassa kovin tekninen ote, olisin kaivannut enemmän yhteiskunnallisempaa ja psykologisempaa näkökulmaa tekoälyyn.

• Kirja paranee loppua kohden.

• Kirja, joka on helpompi lukea kuin kuunnella.

• Suosittelemme kirjaa ekonomeille.

TULE MUKAAN!

Tervetuloa mukaan Turun Seudun Ekonomien lukupiiriin! Käsittelemme yhdessä valitsemiamme kirjoja muutaman kuukauden välein. Seuraavan tapaamisen tiedot löydät lehden tapahtumasivuilta.

Teksti Jaana Määttälä Kuva Tammi

TSE Masters tutuksi

TSE Masters on vuonna 2018 perustettu kaikille Turun kauppakorkeakoulun maisterivaiheen opiskelijoille suunnattu järjestö. Tavoitteenamme on edistää jäsentemme keskinäisiä sekä yritysmaailman kohtaamisia.

Teksti Onerva Tuominen, TSE Masters ry:n puheenjohtaja Henkilökuva Tuuli Inkinen

Maisteriopiskelijoilla on matalampi kynnys osallistua niin tapahtumiimme kuin hallitustoimintaamme, sillä toimintamme on suunnattu nimenomaan heille. Tämä on tärkeää, sillä usein meillä vanhempien vuosiluokkien edustajilla on tunne, ettei tapahtumatarjonta aivan kohtaa toiveitamme tai ettei tapahtumissa enää tapaa tuttuja. Yksi tärkeä tehtävämme on myös suoraan maisteri-vaiheeseen tulleiden opiskelijoiden integroiminen muuhun opiskelijakuntaan. Järjestämme heille muun muassa ”Ekan illan bileet” perehdytyspäivien päätteeksi elokuun alussa ja teemme muutenkin yhteistyötä maisterituutorien kanssa. Jäsentemme keskinäisten kohtaamisten lisäksi tavoitteemme on myös helpottaa työelämään siirtymistä. Olemme järjestäneet monenlaisia tapahtumia, joissa yritykset ja opiskelijat ovat saaneet mahdollisuuden tavata. Viimeisempänä After work-tilaisuus, jossa opiskelijat saivat kuulla yritysten gradutoimeksiantoja sekä kokemuksia trainee-jaksoista.

Yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme on luonnollisesti Turun Seudun Ekonomit ry. Olemme järjestäneet yhteisiä tapahtumia ja saaneet heiltä avustusta tapahtumien järjestämiseen. Vastavuoroisesti heidän edustajansa ovat päässeet kertomaan toiminnastaan opiskelijoille. Yksi TSE Mastersin puheenjohtajana toimimisen eduista on puhe- ja läsnäolo-oikeus Turun Seudun Ekonomien hallituksen kokouksissa.

Itse hain TSE Mastersin toimintaan mukaan, sillä halusin saada vielä kaiken mahdollisen irti viimeisestä opiskeluvuodestani. Olen toiminut monissa hallituksissa aina oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajasta kotikaupunkini ja maakuntani nuorisovaltuustoihin sekä pääaineeni järjestön hallitukseen. Koen, että hallituspestit, etenkin puheenjohtajana toimiminen, ovat antaneet valtavasti oppia ja uudenlaisia kokemuksia, joita en olisi muuten saanut.

Ensimmäisinä opiskeluvuosina usein käydään hyvin monissa tapahtumissa, kurssit ovat kaikille yhteisiä massaluentoja eikä vakituisen työpaikan löytämisestä ole yhtä suurta stressiä. Neljännellä ja viidennellä vuosikurssilla huomaa, että yhä useampi muuttaa takaisin pääkaupunkiseudulle, on vaihdossa, käy kokoaikatöissä eikä tapahtumissa tai koulullakaan enää törmää tuttuihin. Monet pitävät Turusta kaupunkina hyvin paljon, mutta Helsingin työpaikat houkuttelevat.

Koenkin tärkeäksi sen, että myös vanhempien vuosiluokkien edustajilla olisi mielekästä tekemistä verkostoitumis-, koulutus- ja vapaa-ajantapahtumien merkeissä. Opiskelijat ovat yksi Turun Seudun Ekonomien painopisteistä kuluvalla kaudella ja siksi olemme keskustelleet esimerkiksi useampien tapahtumien avaamisesta opiskelijoille sekä yhteisestä viestintästrategiasta.

"OPISKELIJAT OVAT YKSI TURUN SEUDUN EKONOMIEN PAINOPISTEISTÄ KULUVALLA KAUDELLA.”

Tärkeimmät työelämätaidot vuonna 2025

1. ONGELMAN RATKAISUKYKY

• Analyyttinen ajattelu ja innovointi

• Monimutkaisten ongelmien ratkaisukyky

• Kriittinen ajattelu ja analysointi

• Luovuus, omaperäisyys, oma-aloitteisuus

• Päättelykyky, ongelman ratkaisukyky, ideointikyky

2. ITSENSÄ JOHTAMINEN

• Jatkuva oppiminen ja oppimisstrategioiden hallinta

• Resilienssi, stressin sietokyky ja joustavuus

3. YHTEISTYÖTAIDOT

• Ihmisten johtaminen ja sosiaalinen vaikuttaminen

4. TEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN

• Teknologian käyttäminen, seuranta ja ohjaus

• Teknologian suunnittelu ja ohjelmointi

”Tässä o v at tärkeimmät työeläm ä taidot , joiden avulla tä m än päivän

j a tulevaisuudenhaaste i t a voidaan pyrkiä ratka i s emaan. "

Lähde World Economic Forum 2024 Kuva Freepik.com

Tule mukaan työryhmään!

Haluatko olla mukana vaikuttamassa Turun Seudun Ekonomien lehti- tai tapahtumatyöryhmässä?

LEHTITYÖRYHMÄ

Jäsenlehti on luetuin ja siksi myös tärkein tiedonjakokanavamme. Sitä tukevat uutiskirjeet, Facebook, Instagram, yhdistyksen kotisivut ja kaikki muu henkilökohtainen viestintä hallituksen ja työryhmien jäsenten toimesta. Jäsenlehti julkaistaan neljä kertaa vuodessa sekä painettuna että sähköisenä. Taittotyöstä vastaa Jani Käsmä ja painosta PunaMusta Oy.

Jäsenlehdestä vastaa päätoimittaja. Päätoimittajan kanssa sisältöä työstämään haetaan lehtityöryhmää, joka kokoontuisi muutaman kerran vuodessa suunnittelemaan ja ideoimaan tekstiaiheita. Lehden tekstit käsittelevät ajankohtaisia asioita ja kertovat Turun Seudun Ekonomien tapahtumista, jäsenistä ja alueen elinkeino- ja talouselämän erityispiirteistä.

Jos sinua kiinnostaa haastatella ihmisiä, kirjoittaa tekstejä, ideoida lehden sisältöä ja ottaa valokuvia, tervetuloa mukaan työryhmäämme!

> LISÄTIETOJA: Jaana Määttälä, jaana.maattala@gmail.com, puh. 050 558 4607

TAPAHTUMATYÖRYHMÄ

Turun Seudun Ekonomien tapahtumatarjonnasta vastaa tapahtumatyöryhmä, jonka toiminnasta puolestaan ovat vastuussa yhdistyksen kaksi tapahtumavastaavaa. Tapahtumatyöryhmän toiminta on avointa kaikille jäsenille ja mukaan voi tulla missä vaiheessa vuotta tahansa. Järjestämme yritysvierailuja, urheilutapahtumia, kuten lajikokeiluita, kulttuuririentoja, ammatilliseen osaamiseen liittyviä koulutuksia ja muita tapahtumia. Sekä työryhmän jäsenet että vastaavat ottavat mielellään vastaan toiveita ja ideoita uusista tapahtumista.

Tapahtumatyöryhmätyöskentelystä saat mielekkään harrastuksen, solmit uusia kontakteja sekä kartutat osaamistasi tapahtumien järjestämisestä ja organisoinnista. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdistyksen tapahtumatarjontaa!

> LISÄTIETOJA:

Tiina Huovinen, tiina.huovinen@hotmail.com, puh. 040 707 1265 tai Sari Kulmala, sari.kulmala@aallon.fi, puh. 050 374 4769

KYSY LISÄÄ!

”TERVETULOA

MUKAAN

MIELENKIINTOISEEN JA AKTIIVISEEN EKONOMIEN PAIKALLISTOIMINTAAN!”

Kuva Pexels.com

TAPAHTUMAT

TAPAHTUMIIN

ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautumiset ovat sitovia. Pakottavan syyn kohdalla voi ilmoittautumisen peruuttaa viimeiseen ilmoittautumispäivään saakka Suomen Ekonomien sivujen kautta. Mikäli joudut peruuttamaan ilmoittautumisen tämän ajankohdan jälkeen, lähetäthän viestiä tapahtumanjärjestäjälle (katso tapahtumailmoitus) tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@turunseudunekonomit.fi.

Voit myös ilmoittautua toimiston sähköpostiin, jos ilmoittautuminen järjestelmässä ei onnistu.

Tapahtumien maksut Maksullisten tapahtumien maksut suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Peruutustapauksissa osallistumismaksu palautetaan, mikäli peruutus on tapahtunut viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.

Jos kirjautuminen Suomen Ekonomien sivuille ei onnistu Mikäli et ole aikaisemmin kirjautunut jäsensivuille tai olet unohtanut salasanasi, kirjaudu käyttäen Suomen Ekonomien jäsennumeroasi ja henkilötunnuksesi loppuosaa. Jäsennumerosi löydät mm. Ekonomi-lehden osoitetiedoista.

Jos et pääse kirjautumaan Suomen Ekonomien sivuille, niin olethan yhteydessä Suomen Ekonomeihin (jasenrekisteri@ekonomit.fi) uuden salasanan saamiseksi.

ILMOITTAUDU

MUKAAN!

www.ekonomit.fi/tapahtumat jäsensivuille kirjautumalla.

GOLFIN ALKEISKURSSI

PE 3.5.

KLO 16.30–20.30

Nyt on mahdollisuus suorittaa Green card -kurssi Ruissalon kauniissa maisemissa Turun Seudun Ekonomien omalla alkeiskurssilla, Golf Pro Sakari Ahon opetuksessa. Hinnat: jäsen 90 €, avec 99 €.

Ohjelma:

• lyönti ja lähipeliharjoittelua

• teoriaa pelisäännöistä ja etiketistä

• ennakkotehtävänä sääntö ja etikettilomake

• peliharjoitus kentällä noin 3 reikää

• kaikille Green card

Kurssi sisältää mailat ja pallot kurssin ajaksi.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 26.4.

Mukaan mahtuu 4–8 henkilöä. 2 / avec

Tervetuloa mukaan upean harrastuksen pariin!

“Tervetuloa m u kaan kaikkiin tapahtu m iimme!Ever yone is wel c ome!”

SUOMEN EKONOMIT

"JÄLLEEN ON AIKA

KAIVAA MAILAT ESIIN

JA LÄHTEÄ HIOMAAN

GOLFLYÖNTEJÄ

EKONOMIEN

JATKOKURSSEILLA.”

SUOMEN EKONOMIEN

TAPAHTUMATALLENTEET LÖYDÄT ELOUNGESSA

Jäikö joku kiinnostava webinaari väliin? eLoungesta löydät tuoreet tallenteet, esimerkiksi:

GOLFIN JATKOKURSSIT

GREENCARDIN

SUORITTANEILLE

MA 13.5., 20.5. JA 27.5. KLO 19.30 ALKAEN

Jälleen on aika kaivaa mailat esiin ja lähteä hiomaan golflyöntejä ekonomien jatkokursseilla Ruissalon kauniissa maisemissa Turussa, Golf Pro Sakari Ahon opetuksessa.  Jatkokurssien kesto 75 min.

Ajankohdat:

13.5. klo 19.30, peruslyönnit

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 6.5.

20.5 klo 19.30, chippi/putti

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 13.5.

27.5 klo19.30, pitchi/bunkkeri

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 20.5.

Hinnat:

jäsen: 25 € / teema, avec 30 € / teema. Mukaan mahtuu 4–8 henkilöä / teema. 2 / avec

Tervetuloa mukaan upean harrastuksen pariin!

Työmarkkinatilanteen myllerrykset: Vinkkejä ja vastauksia varautumiseen Ajankohtainen tilannekatsaus työmarkkinatilanteeseen. Mikä muuttuu, missä aikataulussa ja miten se koskettaa ekonomeja?

Uuden talousajattelun keskus: Vaihtoehtoja talouspoliittiseen ajatteluun UTAK:in toiminnanjohtaja, poliittisen talouden tutkija VTT Lauri Holappa kertoo Uuden talousajattelun keskuksen tarkoituksesta, teemoista ja talousajattelusta.

Liike on lääkettä: Lempeä aamuherätys -kehonhuolto ja tietoisku hyvinvointiin Hyvinvointiaamut koostuvat virkistävästä liikuntahetkestä sekä asiantuntijan tietoiskusta ajankohtaiseen hyvinvointiaiheeseen liittyen.

Pörssipäivä työstä ja vaurastumisesta Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja vieraili Ylen Pörssipäivä-podcastissa keskustelemassa suomalaisten sijoittamisesta, siihen liittyvistä kannustamista, vaurastumisesta ja talouspolitiikasta.

Tekoäly liiketoiminnan kehityksessä

Tässä koulutuksessa opit mm. tekoälyn hyödyntämisestä asiakaskokemuksessa, tuote-, ja palvelukehityksessä, sekä oman virtuaaliassistenttisi luomisessa.

Tutustu tallenteisiin eLoungessa: https://elounge.ekonomit.fi

Kuva Suomen Ekonomit

UINTITEKNIIKAN KURSSI

TO 2.5.

KLO 17–18

Suosittu uintitekniikkakurssi alkaa taas! Turun Seudun Ekonomit järjestää jäsenilleen uintitekniikkakoulutuksen viitenä torstaina alkaen 2.5.klo 17–18.

Muut kerrat 9, 16, 23 ja 30. toukokuuta. Hinta 65 € / hlö. Ilmoittautuminen on päättynyt. Ilmoittautuminen on päättynyt. Voit ilmoittautua jonotuslistalle: toimisto@turunseudunekonomit.fi

Kouluttajana toimii liikunnanohjaaja Sini Kokkala.

Holiday Club Turun Caribia, Kongressikuja 1, 20540 Turku

YRITYSVIERAILU: À LA ELLE

TO 16.5.

KLO 18.15 ALKAEN

Osoitteessa Linnankatu 9–11 löytyy upeita, laadukkaita naisten vaatteita. à la Elle, aikuisten naisten vaateliike, täytti maaliskuussa 5 vuotta. Perustajaomistajat Ella Neva ja Matleena Forsström kertovat yrittäjyydestä, kokemuksista liikkeen perustamisesta alkaen, vaikeista korona-ajan vuosista sekä tulevaisuuden näkymistä. Pääsemme tutustumaan myös kevään valikoimaan kuohuviinitarjoilun ja pienen tarjoilun kera.

Huulimeikkejä illan aikana tekee meikkaaja Sanna Koskela Stagecolor -sarjan upeilla väreillä. Maarit Jaanti OPTIMAARI:sta esittelee kevään silmä- ja aurinkolasit uutuudet. Illan aikana tehdyistä ostoksista 15 prosentin alennus, myös silmä- ja aurinkolaseista.

Maksuton avec-tapahtuma (3 / avec). Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilmoittautumiset viimeistään 10.5.

Linnankatu 9–11, Turku

MITÄ YKSILÖLLINEN TYÖKYVYN JOHTAMINEN TARKOITTAA?

TO 16.5. KLO 8.30–10

Tervetuloa Veritakselle kuuntelemaan työeläkealan ja työkykyjohtamisen ajankohtaisista aiheista.

Aamun aikana tutustutaan työkykyjohtamisen taustalla tapahtuneisiin muutoksiin,

EKONOMIT VIERAILULLE?

joiden tavoitteena on yhä yksilöllisempi työkyvyn huomioiminen ja tukeminen yrityksen arjessa. Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa esihenkilölle? Siitä käymme aamun aikana yhteistä keskustelua ja jaamme vinkkejä arkityöhön.

Tilaisuuden alustajina toimivat Veritaksen työkykyasiantuntijat Minna Bliss sekä Katri Wänninen

Maksuton tapahtuma. Mukaan mahtuu 20 osallistujaa. Viimeinen ilmoittautumispäivä 3.5.

Veritas Eläkevakuutuksen konttori, Lemminkäisenkatu 34

EKONOMIEN LUKUPIIRI

MA 10.6. KLO 17.15–18.45

Tervetuloa mukaan lukupiiriin! Lukupiiriin voit osallistua, vaikka et kirjaa olisi lukenutkaan.

Tapaamisessa käsitellään seuraavat kirjat: Arnold Schwarzenegger. Ajattele isosti. 7 oppia menestymiseen. (2023) Walter Isaacson. Elon Musk. (2023)

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: toimisto@turunseudunekonomit.fi

Haluaisitko saada Turun Seudun Ekonomit vierailulle yritykseesi/organisaatioosi?

Mikäli vierailu sinun yritykseesi/organisaatioosi olisi mahdollista, ota yhteyttä toimistosihteeri Mari Tiitiseen (toimisto@turunseudunekonomit.fi). Otamme myös vastaan toiveita mielenkiintoisista vierailukohteista!

Tapahtumavastaavat

Tiina Huovinen, puh. 040 707 1265 ja Sari Kulmala, puh. 050 415 9537

KESÄTEATTERI: KULTARANTA – KOMEDIA PRESIDENTTIEN PUOLISOISTA

TO 6.6.

KLO 19

Tervetuloa komedian saarelle! Presidenttien puolisot x 12. Jenni, Pena, Eeva – ja hetkinen, keitä muita olikaan? Emma Teatterin kesäkomedian pääosissa naurattavat presidenttien puolisot.

Kaiken takana on… puoliso! Tänä kesänä Emma Teatterin komedia kertoo työstä, johon ei haeta ja johon ei voi kouluttautua. Sukella siis mukaan tasavallan vaativimpaan pestiin eli presidenttien puolisoiden arkeen. Komedian ovat käsikirjoittaneet Satu Rasila ja Jaakko Saariluoma – Saariluoma myös ohjaa esityksen.

Puolisoiden rooleissa viihdyttävät hengästyttävän nopeiden vaihtojen mestarit Miia Lindström, Kaisa Leppänen, Miska Kaukonen ja Tom Petäjä. Ja huh, millaisia persoonia puolisoiden joukosta löytyy. Heiltä tippuu kysymättäkin ohje jos toinenkin tuoreimmalle presidentin puolisolle. Varaudu mehukkaisiin tarinoihin, joita historiankirjat eivät tohdi kertoa…

Tapahtuma on maksullinen avec-tapahtuma. Tapahtuman hinnat: 42 €/jäsen, 45 €/avec, sisältäen teatterilipun ja väliaikatarjoilun. Väliaikatarjoiluna kahvi/tee ja teatterileivos (laktoositon sekä gluteeniton).

Mukaan mahtuu 30 henkilöä, avec 3/jäsen. Ilmoittautumiset viimeistään 6.5.

Emma Teatteri, Kailon saari, 21100 Naantali

Urapoluilla-podcast on Turun Seudun Ekonomien tuottama inspiroiva ja rehellinen sarja ekonomien uratarinoista. Yrityksistä ja erehdyksistä, onnistumisista ja epäonnistumisista sekä merkityksellisen työn etsimisestä ja löytämisestä.

Kuuntele seuraavia aiheita: Eteva kuntayhtymän palvelutoiminnan johtaja  Kirsi Leväpelto: ”Johtajuus täytyy vain kantaa ja pystyä perustelemaan”

TSE Exen kehitysjohtaja Hannele Järvenpää: ” Työhön eniten merkitystä antavat kohtaamiset”

Apetit Oyj:n HR Business Partner Satu Möller: ”HR-työ pörssiyhtiössä on monipuolista”

Turun kaupungin henkilöstön kehittämispäällikkö  Eija Kavanti: ”HR on diplomaatin työtä”

Suorahakujen ja rekrytointien ammattilainen  Hannele Larkovuo: ”Ura-asioissa sattumalla on aina sormensa pelissä”

HR-alan yrittäjä Sanna Repo: "HR-alan tuore yrittäjä"

Entinen tilintarkastaja ja nykyinen ratsutalliyrittäjä Päivi Savilahti-Bäckman: ”Tilintarkastajasta ratsutalliyrittäjäksi”

Talousjohtaja Teppo Hirvoila: ”Onko yrittäjyydestä luopuminen haikeaa?"

Elämyspuun yrittäjä, työyhteisövalmentaja, kauppatieteiden maisteri ja tuleva psykologian kandidaatti Hanna Tähkäaho: ”Kuinka korporaatiokasvatista tuli yrittäjä”

Löydät linkit

yhdistyksen nettisivujen etusivulta www.turunseudunekonomit.fi

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

Puhelin: 045 783 74 091

Sähköposti: toimisto@turunseudunekonomit.fi

Puheenjohtaja

Heli Hookana

050 541 0869

Tapahtumavastaavat

Tiina Huovinen

040 707 1265 ja

Sari Kulmala

050 415 9537

Kuva Mari Tiitinen

”Tavoita Varsinais-Suomen liike-elämän vaikuttajat.”

MEDIAKORTTI 2024

JÄSENLEHTI

Turun Seudun Ekonomit ry:n jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lehti lähetetään koko jäsenistöllemme: tavoitat sillä noin 2400 ekonomia!

Lisäksi lehti postitetaan valtakunnallisesti 25 ekonomiyhdistyksen johtokunnalle.

Sähköinen lehti lähetetään sekä jäsenillemme että Turun Kauppakorkeakoulun opiskelijoille. Lehti on myös yhdistyksemme kotisivuilla.

Jäsenlehti on Turun Seudun Ekonomien luetuin kanava!

Lehden aikataulu 2024

Nro Aineisto  Ilmestyy

3/2024 7.6.     viikolla 33

4/2024 20.9.     viikolla 43

1/2025 7.1.     viikolla 6

2/2025 21.3.     viikolla 17

Lukijat

Ekonomien mediaanipalkka 5 603 €/kk (Suomen Ekonomit v. 2023).

SÄHKÖINEN UUTISKIRJE

Turun Seudun Ekonomit ry:n sähköinen jäsenkirje lähetetään kerran kuukaudessa noin 2300 jäsenelle. Jäsenkirjeen mainoksessa voit

• kertoa ajankohtaista tietoa ja mainostaa

• tarjota tarjouksia nopeallakin aikataululla.

Mainoksen kuvan koko on 560 x 180 px, enintään 0,5 Mt, tekstiä enintään 600 merkkiä. Yksi jäsenetu / jäsenkirje. Valitsemme yhdessä mainokselle parhaiten sopivan jäsenkirjeen.

MAINOSPAKETIT

Paketti 1300 €

• Kaksi koko sivun mainosta (210 x 297 mm)

• kahdessa lehdessä tai yksi aukeaman mainos (420 x 297 mm) yhdessä lehdessä

• Kuvallinen mainos sähköisessä jäsenkirjeessä, joka voi sisältää yhden jäsenedun yhdistyksen jäsenille

Paketti 700 €

• Kaksi puolen sivun mainosta (105 x 297 mm tai

• 210 x 148 mm) kahdessa lehdessä tai yksi koko sivun mainos (210 x 297 mm) yhdessä lehdessä

• Kuvallinen mainos sähköisessä jäsenkirjeessä, joka voi sisältää yhden jäsenedun yhdistyksen jäsenille

Ilmoitus 350 €, lehti

• Yksi puolen sivun mainos (105 x 297 mm tai 210 x 148 mm) yhdessä lehdessä

Turun Seudun Ekonomien toimialat

1. teollisuus

2. palvelut liike-elämälle

3. rahoitus- ja vakuutusala TOP 3

Tiedustelut, varaukset, aineiston toimitus toimisto(at)turunseudunekonomit.fi

Toimisto puh. 045 783 74 091

Ilmoitus 150 €, lehti

• 1/8 sivun mainos (90 x 65 mm) yhdessä lehdessä

Ilmoitus 225 €, sähköinen jäsenkirje

• Kuvallinen mainos sähköisessä jäsenkirjeessä, joka voi sisältää yhden jäsenedun yhdistyksen jäsenille

Kuva Lauri Liljenbäck