TURUN SEUDUN EKONOMIT jäsenlehti 1/2023

TURUN SEUDUN EKONOMIT 1/2023

TEEMANA JOHTAJUUS JOHTAJUUSBAROMETRI-TUTKIMUS SAI ALKUNSA TURKULAISEN MARI MÄNNISTÖN IDEASTA.

Nuoret aikuiset kaipaavat muutosta johtajuuteen JOHTAJUUSBAROMETRI S. 4

Markkinointijohtajana Suomen ainoalla margariinitehtaalla ANRI SAARINEN BUNGE FINLAND S. 14

Akavan uusi puheenjohtaja Maria Löfgren juhlapuhujana 85-VUOTISJUHLA S. 20

Kevätkokous

I

Ekonomiehdokkaat eduskuntavaaleissa I

85-vuotisjuhlakutsu

PÄÄKIRJOITUS

ELINA JÄRVINEN jäsenlehden päätoimittaja 2023

Kuva Elina Järvinen

Mielekästä uutta vuotta 2023 Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous-

kasvu pysähtyy vuonna 2023. Hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan talouskasvun perustaan eli tuottavuuteen uudella T&K-verovähennyksellä sekä lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluissa. Näiden toimien lisäksi on kuitenkin myös nostettava työllisyysastetta, jotta julkisen talouden kestävyysvajetta saataisiin supistettua. Tavoitteen saavuttaminen vaatii panostusta työhyvinvointiin, jonka avulla voidaan luoda ehjempiä ja pidempiä työuria. Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa paremmalla johtajuudella, huono johtajuus sen sijaan lisää työuupumusta, kertoo Suomen Nuorkauppakamareiden teettämä Johtajuusbarometri. Tämän lehden teemana onkin johtajuus.

Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa huonolta , sil-

lä yhä useampi työntekijä kokee uupumista sekä henkistä pahoinvointia. Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyssyyt ovat yleisin peruste työkyvyttömyyseläkkeille. Jopa 81% alle 35-vuotiaiden työeläkkeelle siirtymisistä johtuu mielenterveysongelmista. Useimmat ekonomit työskentelevät asiantuntijatyössä, jolloin työsuojelun tärkeimmät tavoitteet liittyvät henkiseen hyvinvointiin. Mielenterveyden tukemisesta tulee huolehtia lakisääteisissä työterveyspalveluissa samalla tavoin kuin fyysisestä hyvinvoinnista. Lyhytpsykoterapiaan tulisi päästä työterveyshuollon kautta siinä missä fysioterapiaankin.

tusta akavalaisille aiheuttavat työn pirstaleisuus, liiallinen työmäärä sekä kiire. Samankaltaisia tuloksia on saatu E2 Tutkimuksen vuonna 2021 valmistuneesta ”Työn sukupolvet” -tutkimuksesta, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista pelkää kuormittuvansa liikaa työelämässä.

Työnteon tapojen moninaistuminen , kuten etätyöt ja työn digitalisoituminen, ovat usean ekonominkin arkea.

Palautuminen työstä edellyttää mahdollisuutta viettää vapaa-aikaa rauhassa. Työskentely työajan ulkopuolella sekä työ- ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen aiheuttaa usealle korkeakoulutetulle haitallista kuormitusta.

Työn sukupolvet -kyselyyn vastanneiden mukaan

rahaa tarvitaan elämiseen, mutta varsinainen rikkaus tulee uusista kokemuksista. Turun Seudun Ekonomit tarjoaa jäsenilleen mahdollisuutta virkistyä vapaa-ajalla. Meidän kanssamme voit vähentää haitallista työstressiä hiihtoladulla, joogassa tai vaikka tulemalla kanssamme teatteriin.

Kirsikkana kakun päällä on toukokuussa järjestettävät TSE ry:n 85-vuotisjuhlat, joissa päästään vaihtamaan kunnolla vapaalle. Siinä missä liitto ajaa lakiuudistuksia, paikallisyhdistysten voima piilee mahdollisuudessa tarjota erilaisia tapahtumia mielekkääseen vapaa-ajan viettoon.

Akava ajaa uudistuksia työturvallisuuslakiin erityisesti

psykososiaalisen kuormituksen osalta. Akavan vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan työn sisältöön, työn järjestelyihin sekä työyhteisön toimivuuteen liittyvä psykososiaalinen kuormitus on korkeakoulutetuilla muita palkansaajia yleisempää. Lähes puolet akavalaisista kokee työuupumuksen riskin työssään suureksi tai melko suureksi. Kuormi-

"PAIKALLISYHDISTYSTEN VOIMA PIILEE MAHDOLLISUUDESSA TARJOTA ERILAISIA TAPAHTUMIA MIELEKKÄÄSEEN VAPAA-AJAN VIETTOON.”

2

–

Kuva Unsplash.com

SISÄLLYS

Turun Seudun Ekonomit 85 vuotta!

Turun Seudun Ekonomien 85-vuotisjuhlia Turun Akatemiatalon juhlasalissa lauantaina 6.5.2023.

JÄSENLEHTI

20

Kehity Virkisty Verkostoidu

Valtakunnallinen johtajuusbarometri 2022

Esa Talonen osallistui kansainväliselle koulutusjaksolle Etelä-Afrikassa.

Mitä reissusta jäi käteen?

Nuoret aikuiset kaipaavat muutosta johtajuuteen.

Mitä on huomisen johtaminen?

2

9

TSE exe osallistujakokemus Kapkaupungissa

PÄÄKIRJOITUS

4

JOHTAJUUSBAROMETRI

Huomisen johtajuus ei ole pelkkä työtitteli

8 HYVÄ JOHTAJUUS Ihmisten johtaminen ei ole rakettitiedettä, se on mielenkiintoisempaa

19

Turun Seudun Ekonomit 85 vuotta

Hyödynnä juhlavuosi – tavoita liike-elämän vaikuttajat sponsorointipaketilla.

Puheenjohtajat muistelevat

9

EMBA-OHJELMA Johtajuuspolulla kohti parempaa huomista

10

AJANKOHTAISTA Syyskokouksen kuulumiset

11

VAALIT Eduskuntavaalit 2023

12

85 JUHLAVUOSI Turun Seudun Ekonomit Ry 1980-luvulla

14

YRITYSVIERAILU Bunge Finland Oy: Kohti vastuullisempaa ruoantuotantoa

16

TAPAHTUMAT JA YHTEYSTIEDOT

20

85 JUHLAVUOSI Ilmoittautuminen 85-vuotisjuhlille on alkanut!

TURUN SEUDUN EKONOMIT

Ex-puheenjohtaja Hannu U Ketola muistelee yhdistyksen vauhdikasta 80-lukua.

12

JULKAISIJA Turun Seudun Ekonomit ry PÄÄTOIMITTAJA Elina Järvinen ULKOASU kasma.fi KANNEN KUVA Suomen Nuorkauppakamarit ry PAINO PunaMusta Oy LEHTI ILMESTYY neljä kertaa vuodessa.

AINEISTO Lehden 2/2023 aineistopäivä 24.3. JAKELU Lehti 2/2023 ilmestyy viikolla 17.

Levikki 2 500 kpl ISSN 2736-8491 (painettu) ISSN 2736-8505 (verkkojulkaisu)

Kuva Hannu U Ketola

4

1/2023

JOHTAJUUSBAROMETRI

Huomisen johtajuus ei ole pelkkä työtitteli Tuoreen Johtajuusbarometri-tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset kaipaavat muutosta suomalaiseen johtajuuteen.

Huomisen johtaja ei koreile titteleillä, vaan johtajuutta on vastuun ottaminen ja muutoksen aikaansaaminen.

Johtajuuteen liitetään erittäin vahvasti vastuullisuuden eri osa-alueet – taloudellisesta vastuullisuudesta sosiaaliseen, ekologiseen sekä teknologiseen vastuullisuuteen. Johtajuusbarometrin toteuttivat Suomen Nuorkauppakamarit ry, Työterveyslaitos ja TYÖ2030-ohjelma.

Teksti Mari Männistö Kuvituskuvat Suomen Ekonomit

4

”NUORET AIKUISET KAIPAAVAT MUUTOSTA JOHTAJUUTEEN. MITÄ ON HUOMISEN JOHTAMINEN?”

B

arometrikysely toteutettiin keväällä 2022 ja kyselyyn vastasi 973 alle 40-vuotiasta aikuista. Tulosten mukaan nykyisellään nuoret aikuiset kokevat johtajuuden Suomessa edelleen hierarkkisena, vanhanaikaisena ja asiakeskeisenä. Hälyttävintä on, että jopa 93 % naisista ja 85 % miehistä on kokenut työurallaan huonoa johtamista – ja juuri tällä hetkellä kuormittavaa huonoa johtamista kokee neljäsosa vastaajista.

Asiaan puuttuminen on tärkeää, sillä jopa 64 % yhdisti työurallaan tapahtuneeseen huonoon johtamiseen negatiivisia työhyvinvointivaikutuksia, kuten työuupumusta. ”Tämä suomalaisissa organisaatioissa piilevä ongelma on tuotava laajaan tietoisuuteen, jotta mahdollisimman moni yritys herää todellisuuteen tarkastelemaan omia toimintamallejaan. Uskallan väittää, että useassa yrityksessä kuvitellaan johtamisen olevan paremmalla tolalla kuin se todellisuudessa onkaan. Haluamme edistää ratkaisukeskeistä keskustelukulttuuria aiheen ympärillä ja rohkaista suomalaisia keskustelemaan avoimesti johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista”, haastaa Suomen Nuorkauppakamareiden vuoden 2022 puheenjohtaja Mari Männistö.

Kohti ratkaisuja

Johtamiskulttuurista, jossa ihmiset voisivat paremmin, toivottiin aiempaa ihmisläheisempää, monimuotoisempaa ja tasa-arvoisempaa. Jossain organisaatioissa vielä esiintyvästä ”Management by perkele” -asenteesta toivottiin viimein pääsyä eroon.

Tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden kasvaessa johtajalta odotetaan kykyä luotsata organisaatio läpi haasteellisten aikojen, vaikka toisaalta vastuuta halutaan jaettavan organisaatioissa entistä tasapuolisemmin. Jopa perinteisistä johtamismalleista luopumista harkitaan - yli 70% vastaajista ilmoitti mahdollisesti haluavansa työskennellä tulevaisuudessa itse- tai yhteisöohjautuvassa organisaatiossa.

Tärkeää on myös organisaation monimuotoisuuden huomioiminen. Sukupuolten ja kulttuurisen tasa-arvon lisäksi myös itse johtajuudesta toivotaan nykyistä tasa-arvoisempaa. Kaikilla organisaation jäsenillä tulee olla mahdollisuus osallistua sen toiminnan kehittämiseen ja vastuuta halutaan ottaa eri tasoilla runsaasti. >

”SUKUPUOLTEN JA KULTTUURISEN TASA-ARVON LISÄKSI MYÖS ITSE JOHTAJUUDESTA TOIVOTAAN NYKYISTÄ TASA-ARVOISEMPAA.”

NELJÄ VINKKIÄ PAREMMAN JOHTAJUUDEN EDISTÄMISEKSI Johtajuusbarometriin annettujen vastausten perusteella tutkimuksessa nousi esiin neljä toimenpide-ehdotusta suomalaisen työja johtamiskulttuurin kehittämiseksi.

1 Nuorten osallistaminen työelämän kehittämiseen Eri ikäluokkien välisen vuorovaikutuksen lisääminen organisaatioissa on keino lisätä nuorten mahdollisuutta osallistua työelämän ja johtamismallien kehitykseen. Myös yhteistyö työelämäorientoituneiden nuorisojärjestöjen kanssa edesauttaa tavoitetta.

2 Avoimempaa keskustelukulttuuria johtamisesta Työntekijällä voi olla suuri kynnys ottaa esille johtajuuteen liittyviä asioita - varsinkin, jos ikä- ja työkokemusero on suuri. Työpaikoille on luotava avoimempaa keskustelukulttuuria, jotta palautteen antaminen ja vastaanottaminen on helpompaa.

3 Rohkeasti kohti itseohjautuvampaa johtamisjärjestelmää Tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset haluavat ottaa vastuuta ja osallistua organisaation kehittämiseen myös työntekijän roolissa. Yritysten kannattaa kokeilla rohkeasti uusia johtamismalleja ja lisätä itsetai yhteisöohjautuvuutta.

4 Vastuullisuus aidosti osaksi yritysten tuloksen mittaamista Vastuullisuus ja työn merkityksellisyys ovat nuorten mielestä erityisen tärkeitä tekijöitä sekä työpaikan valinnan että siihen sitoutumisen suhteen. Yritysten kannattaa kehittää toimintamalleja, jotka aidosti ja läpinäkyvästi tuovat vastuullisuuden osaksi yrityksen tuloksen ja menestyksen mittaamista.

5

JOHTAJUUSBAROMETRI

VALTAKUNNALLINEN JOHTAJUUSBAROMETRI 2022 Oletko ollut työnimikkeeltäsi johtaja?

30 %

vastaajista on tällä hetkellä työnimikkeenä johtaja, vaikka 3% ei titteliään haluaisikaan.

12 %

on aikaisemmin ollut työnimikkeeltään johtaja ja suurin osa heistä haluaisi johtajaksi myös uudelleen.

58 %

vastaajista ei ole koskaan ollut työnimikkeeltään johtaja, mutta 87 %:lla vastaajista on tai on ollut kuitenkin muunlaista kuin hallinnolliseen asemaan sidottua johtajuusroolia.

Halukkuudesta toimia johtajana

77 %

88 %

naiset miehet

Halukkuus toimia johtajana on yleisempää miehillä kuin naisilla.

Halukkuus johtajuuteen ei eroa toisistaan ikäluokkien tai asuinpaikan suhteen.

49 %

37 %

naiset miehet

Kuitenkin siinä tapauksessa, jos vastaajalla ei ollut kokemusta johtamisesta, naisilla halukkuus toimia johtajana on miehiä korkeampaa.

> LÄHDE: Suomen Nuorkauppakamarit: Valtakunnallinen johtajuusbarometri 2022, www.johtajuusbarometri.fi Tilaa koko 49-sivuinen raportti sähköpostiisi: www.johtajuusbarometri.fi

/ NOSTA JOHTAJUUS UUDELLE TASOLLE Visionäärisen strategiatyöskentelyn, ennakointiosaamisen ja innovaatiokyvyn merkitys johtamisessa on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Jäsenetuna -10 % alennus TSE exe EMBA ja JOKO johtamisohjelmiin!

Tutustu tarkemmin > utu.fi/exe

JOHTAJUUSBAROMETRI

JÄSENKYSELYSTÄ TUTKIMUKSEKSI

Kuva Suomen Nuorkauppakamarit ry

Johtajuusbarometri-tutkimuksen tekeminen sai alkunsa turkulaisen Mari Männistön ideasta vuonna 2020, kun hän toimi Suomen Nuorkauppakamareiden viestintäjohtajana.

Hän selvitti pienimuotoisemmassa jäsenkyselyssä kamarilaisten asenteita johtajuutta kohtaan. Kyselyssä kävi ilmi, että 75% nuorkauppakamarilaisista eivät olleet tyytyväisiä siihen, kuinka johtajuus suomalaisessa yhteiskunnassa mielletään. ”Suomalaisesta työvoimasta jo nyt yli 50 % on milleniaaleja ja nuorempia. Meidän jäsenistöstämme 100% on tuota ikäluokkaa. Miksi emme toisi ääntämme kuuluviin? Paremmalla johtajuudella saadaan aikaan enemmän hyvinvointia ihmisille – sekä paremman työhyvinvoinnin että yritysten paremman kannattavuuden kautta. Huonon johtajuuden kustannus taas voi olla hirvittävä, sekä inhimillisesti että taloudellisesti”, Mari Männistö summaa.

Männistö on Turun kauppakorkeakoulun kasvatti vuosikurssia 2003, ja toiminut työurallaan markkinoinnin ja myynnin johdon tehtävissä.

Männistö toimi ennen äitiysvapaataan SHIFT Business Festivalin toimitusjohtajana ja työskentelee nykyään luovan hybriditoimisto Nitron asiakkuusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Vapaa-ajallaan Männistö on harrastanut eri luottamustehtävissä nuorkauppakamaritoimintaa jo yli kymmenen vuoden ajan.Vuonna 2022 Männistö toimi Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisena puheenjohtajana ja vuonna 2023 nuorkauppakamarin kansainvälisen kattojärjestön JCI Internationalin Partnerships Committeen puheenjohtajana.

–

”PAREMMALLA JOHTAJUUDELLA SAADAAN AIKAAN ENEMMÄN HYVINVOINTIA IHMISILLE.”

TSE exe

7

HYVÄ JOHTAJUUS

”Ihmisten johtaminen ei ole rakettitiedettä, se on mielenkiintoisempaa” Hyvä johtajuus vaatii yhä enemmän monialaista osaamista sekä erilaisten ilmiöiden ymmärtämistä.

Epävarmuuden keskellä myös johtajan kyky luoda uskoa tulevaisuuteen korostuu.

T

Teksti Saaga Somerkoski & Suvi Lehto Kuva TSE exe

SE exe on Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö, joka tarjoaa monipuolisia johtamiskoulutuksia Suomessa ja kansainvälisesti jo 40 vuotta. Ulla Heinonen on johtanut TSE exeä vuodesta 2015 alkaen.

– TSE exe on yhdistävä silta tieteellisen tutkimusorganisaation ja yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmansien toimijoiden välillä. Liike-elämä toimii paremmin, kun saadaan uutta tutkittua tietoa käytännön osaamisen tueksi, Heinonen toteaa.

Johtamiskoulutus on jatkuvaa oppimista. Uusi tieto kytketään käytännön työhön ja se hyödyttää heti koko organisaatiota.

– Puhumme TSE exessä kolmikantaisesta oppimisesta, jossa kehittyvät oma johtajuus, oma työ sekä oma organisaatio. Kaikki liittyy liiketoiminnan kehittämiseen ja henkilökohtaiseen johtamisen kasvuun, lisää Heinonen.

Johtajan on huolehdittava siitä, että kaikilla työntekijöillä on rauhallinen mieli ja tunne siitä, että haasteista selvitään yhdessä.

– Kaikkia yrityksiä ja toimijoita koskevat turvattomuuden ja epävarmuuden lisääntymiseen liittyvät haasteet. Esimiehillä täytyy olla entistä paremmat kyvyt johtaa arjen kriiseissä, jotta työn tekemisen tila saadaan säilytettyä, Heinonen sanoo.

Johtajana kehittyminen vaatii ennen kaikkea itsereflektointia

Heinosen mukaan hyvä johtaja on valmis jatkuvasti kehittymään ja olemaan utelias. Johtajalla on oltava kyky luoda uskoa yhteiseen tekemiseen ja hyvään tulevaisuuteen.

– Ohjelmiimme on rakennettu henkilökohtainen johtamisen kehittymisen polku, eli oppimiseen on liitetty vahvasti itsereflektointia. Kun oppii reflektoimaan itseään, oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa.

”JOHTAMISKOULUTUKSESTA SAADUILLA TYÖKALUILLA ON HELPOMPI SELVITÄ ARJESTA, JOLLOIN ENERGIAA JÄÄ MUUHUNKIN.” 8

Mitä paremmin tuntee itsensä, sitä paremmin pystyy ymmärtämään ja johtamaan ympärillä olevia ihmisiä ja tilanteita, kertoo Heinonen.

Johtamiskoulutuksesta saaduilla työkaluilla on helpompi selvitä arjesta, jolloin energiaa jää muuhunkin. On eri asia tulla toimeen ja sinnitellä, kuin kasvaa ja menestyä.

– Pelkällä luontaisella johtajuudella ei kovin pitkälle pääse. Ihmisten johtaminen ei ole rakettitiedettä, se on paljon mielenkiintoisempaa ja monipuolisempaa. En ole vielä tavannut henkilöä, joka olisi niin upea luontainen johtaja, että tulisi toimeen ilman työkaluja, toteaa Heinonen.

Viisasta rohkeutta epävarmuuden keskellä

Tulevaisuuden johtajalta vaaditaan entistä enemmän inhimillisiä kykyjä johtaa. Heinonen kertoo viime aikoina pohtineensa paljon myös rohkeuden merkitystä johtamistyössä.

– Epävarmuuden keskellä johtajalta vaaditaan viisasta rohkeutta. Tarvitaan taitoa ja ymmärrystä alati läsnä olevasta muutoksesta, toteaa Heinonen.

–

EMBA-OHJELMA

Johtajuuspolulla kohti parempaa huomista Ikaalisten Matkatoimiston toimitusjohtaja Esa Talonen osallistuu TSE exen EMBA-ohjelmaan.

Hänelle yksi mieleenpainuvimpia kokemuksia oli viime marraskuussa järjestetyt kansainvälisen viikon opinnot Etelä-Afrikan Kapkaupunkissa ja sen läheisyydessä sijaitsevassa Stellenboschin yliopistossa. Lue alta Esan matkakertomus Etelä-Afrikasta.

M

Teksti ja kuva Esa Talonen Kuvituskuva Unsplash.com

atkailu antaa perspektiiviä, opettaa, laittaa pohtimaan omaa arvomaailmaa ja aukaisee omaa ymmärrystä.

Kansainvälisen viikon aikana saimme elää paikallisten kanssa aidossa vuorovaikutuksessa. Pääsimme kuuntelemaan ja keskustelemaan yliopiston professorien ja tutkijoiden kanssa Etelä-Afrikasta ja sen kehityksestä.

Saimme omin korvin kuulla ja omin silmin nähdä miltä se näyttää, kun julkinen valta on kykenemätön mihinkään muuhun kuin korruptioon. Miltä näyttää, kun fasistisen järjestelmän loppumisesta on vain kolmisenkymmentä vuotta. Miltä näyttää, kun toisella puolella tietä on yksityisasunnot uima-altaineen ja toiselle puolelle ei tule puhdasta vettä kotiin, ei viemäröintiä ja sähkön saanti on rajallista. EteläAfrikassa valtava määrä ihmisiä elää puutteessa keskellä pelti- ja lautakasa -slummeja. Pääsimme vierailemaan näissä olosuhteissa, jossa en toivoisi kenenkään ihmisen elävän. Itseäni jäi hämmentämään se elämän jano ja ilo, joka keskellä köyhyyttä paistoi.

Eniten puhuttelee kuitenkin se, miten upeita yrittäjätarinoita Stellenboschin seutu pitää sisällään. Yrittäjiä jotka ovat ottaneet reppuselkään kaikki läheisestä yhteisöstä löytyvät ja apua tarvitsevat. Yrittäjät ja yksilöt, jotka sen lisäksi näyttävät esimerkkiä myös ympäristön suojelemisesta ja ilmastonmuutoksen hidastamisesta.

Yksi tällainen yritys on Villiera Wines -viinitila. Tilan mailla toimii yksityinen koulu ja perusterveydenhuolto tilan työntekijöiden perheitä varten. Sen lisäksi samoissa tiloissa johdetaan organisaatiota, joka tuo tuhansille vähävaraisille lapsille mahdollisuuden peruskoulutukseen ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Yrittäjä on rakentanut sadeveden talteenottojärjestelmän varmistamaan veden saannin sekä asentanut aurinkopaneelit tuottamaan tilan ja koulun tarvitseman sähkön. Tilan maista huomattava osa on palautettu metsäksi sitomaan hiiltä ilmasta ja varmistamaan luonnon monimuotoisuutta. Tilalle on tehty villieläinten alue jossa elää monia lajeja joiden elintila käy kokoajan pienemmäksi.

Matkailu avartaa maailmaa, mutta johtajuus ja yrittäjyys muuttavat sitä paremmaksi. Rakastuin Etelä-Afrikkaan, palaan varmasti ja tuon perheeni tullessani. Kiitos Kapkaupunki, Stellenbosch Yliopisto, Turun yliopisto ja TSE exe, johan oli huikeaa!

–

”MATKAILU AVARTAA MAAILMAA, MUTTA JOHTAJUUS JA YRITTÄJYYS MUUTTAVAT SITÄ PAREMMAKSI.”

9

AJANKOHTAISTA

Turun Seudun Ekonomien syyskokous pidettiin 16.11. Logomossa.

K

Teksti Elina Järvinen Kuva syyskokouksesta Lauri Liljenbäck

okouksen puheenjohtajana toimi Markku Mononen ja sihteerinä Eija Velin. Pöytäkirjantarkastajina toimivat Ringa Masalin ja Katri Kronström. Kokouksessa esiteltiin vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus. Vuoden 2023 jäsenmaksuksi vahvistettiin 25 euroa.

Jäsenvastaava Marianne Suominen ja jäsenlehden päätoimittaja Jaana Määttälä ilmoittivat lopettavansa hallitustyöskentelyn.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Elina Järvinen siirtyy tapahtumavastaavan pestistä (2021-2022) jäsenlehden puikkoihin vuodeksi 2023. Hanna Korhonen valittiin jatkamaan vielä toisen kauden talousvastaavana (2023-2025). Uudeksi yhdistyksen jäsenvastaavaksi sekä hallituksen jäseneksi kaudelle 2023-2025 valittiin Elina Koivisto.

TURUN SEUDUN EKONOMIEN HALLITUS 1.1.2023 ALKAEN Heli Hookana puheenjohtaja Elina Järvinen jäsenlehden päätoimittaja Anu Keltaniemi viestintävastaava Elina Koivisto jäsenvastaava Hanna Korhonen talousvastaava Hannele Larkovuo työ- ja uravastaava Lauri Liljenbäck opiskelija- ja nuorekonomivastaava Kirsi Pitkänen tapahtumavastaava Hanna Tähkäaho työ- ja uravastaava Puhe- ja läsnäolo-oikeuden hallituksen kokouksissa omaavat Suomen Ekonomien kylteriyhdyshenkilö Launo Isto, TuKY:n puheenjohtaja Frans Isolauri ja TSE Masters ry:n puheenjohtaja Julia Forsström (30.4.2023 asti).

–

10

TAPAA UUSI HALLITUKSEN JÄSEN

ELINA KOIVISTO

Jäsenvastaava 2023-2025

Olen valmistunut Itä-Suomen Yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2021 pääaineenani Innovation Management. Aiempien tutkintojeni lisäksi itseni kehittäminen ja uuden oppiminen on lähellä sydäntäni, ja valmistuttuani olen ehtinyt opiskella esimerkiksi tulevaisuudentutkimusta Turun Yliopistossa.

Tällä hetkellä toimin digitaalisen markkinoinnin asiantuntijana Bunge Finland Oy:lla. Aiempaa kokemusta minulla on mm. projektipäällikön, kansainvälisen markkinoinnin sekä logistiikankoordinoijan tehtävistä. Ehdin myös työskennellä yrittäjänä useita vuosia asuessani ulkomailla.

Vietän vapaa-aikaani mieluiten luonnossa ulkoillen yhdessä mieheni ja 1,5 vuotiaan kultaisennoutajamme kanssa. Urheilulla on myös tärkeä rooli arjessani.

Lähdin mukaan hallitukseen halusta päästä verkostoitumaan ja tutustumaan paremmin ekonomiyhteisöön.

Otan mielelläni vastaan palautetta myös siitä, mitä jäsenet toivovat Turun Seudun Ekonomeilta ja kuinka voisimme toimintaamme kehittää.

Teksti ja kuva Elina Koivisto

SYYSKOKOUKSEN KUULUMISET

VAALIT

Eduskuntavaalit 2023 Turun Seudun Ekonomit tarjosi jäsenilleen, jotka ovat ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa 2.4.2023 mahdollisuutta esittäytyä jäsenlehdessämme.

Teksti ehdokkaat Kuvituskuva Wikipedia commons Kuvat Studiovarustamo, Suvi Elo ja Hanna Stengård

SAARA-SOFIA SIRÉN

VILLE VALKONEN

ANNE-MARI VIROLAINEN

Ekonomitaustainen vaikuttamisen ammattilainen ja järjestöjohtaja.

Olen työskennellyt kansanedustajana viimeiset kahdeksan vuotta. Työni ohella toimin tällä hetkellä Suomen Ekonomien hallituksen 1. varapuheenjohtajana. Ennen eduskuntatyötä työskentelin eri kokoisissa yrityksissä sekä hyväntekeväisyysjärjestössä markkinointi- ja projektitöissä. Olen työllistänyt itseni myös yrittäjänä.

Päätöksentekoni on aina pohjannut kestävän kehityksen periaatteille: vastuulle niin taloudesta, ympäristöstä kuin sosiaalisista vaikutuksista.

Perheeseeni kuuluu yrittäjäpuoliso, kaksi lasta ja rescuekoira.

Olen edistysmielinen oikeistolainen.

Ajan rohkeita talousuudistuksia kuten työmarkkinoiden päivittämistä, kannustavampaa sosiaaliturvaa, aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Työn ja yrittämisen verotusta tulee keventää. Yrittäjyyden toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja paisunutta byrokratiaa karsia. Valtion velkaantuminen pitää lopettaa pienentämällä julkista sektoria. Vaurastumisen ja sijoittamisen edellytyksiä tulee parantaa.

Äänestäjät luottivat minuun jo 16 vuotta sitten. Vuodet kansanedustajana ja ministerinä eivät ole kuluttaneet intohimoani tähän työhön. Päinvastoin, kun osaaminen ja kokemus ovat karttuneet, työn jatkaminen tuntuu aina vain tärkeämmältä. Uskon oikeudenmukaiseen ja kannustavaan Suomeen, jossa yrityksillä on edellytykset luoda työpaikkoja, työnteosta ja opiskelusta palkitaan sekä heikoimmista pidetään huolta. Supervoimani ovat kuuntelemisen taito, edistysusko ja diplomatia.

Parempi Suomi, Eurooppa ja maailma rakentuu vain yhteistyöllä.

Puolue: Kokoomus

Puolue: Kokoomus

Puolue: kokoomus

Minulle tärkeitä teemoja ovat mm. tasa-arvo, kansainvälisyys ja Saaristomeren suojelu. Uskon markkinoihin ja haluan toimia kestävän kasvun sekä paremman työelämän puolesta. Ns. Vihreä siirtymä on Suomelle iso mahdollisuus.

11

85-v juhlavuoden ajan tällä palstalla vuorottelevat kirjoittajina yhdistyksen ex-puheenjohtajat.

He kertovat mitä heillä jäi mieleen puheenjohtajuusajaltaan.

Ensimmäisenä vuorossa Hannu U Ketola, joka luotsasi yhdistystä vauhdikkaalla 80-luvulla.

Turun Seudun Ekonomit ry 1980-luvulla KTT Hannu U Ketola, puheenjohtajana vuosina 1987–89.

Teksti ja kuvat Hannu U Ketola (Kuvalähteet ja julkaisulupa Hannu Ketola ja Suomen Ekonomiliitto ry)

V

uonna 1988 TSE ry täytti 50 vuotta! Olin tullut puheenjohtajaksi edellisenä vuotena ja silloin jäsenkyselyssä toivottiin kolmea asiaa: Yritysvierailuja pitäisi edelleen olla, kulttuuriohjelmaa lisätä ja enemmän avec-tilaisuuksia!

1000 jäsenen raja rikki

Jäsenmäärä oli ylittänyt 1000 jäsentä ollen 1250 jäsentä.

Olimme 1250 jäsenellä Suomen Ekonomiliiton 3. suurin jäsenyhdistys ja suurin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yritysvierailuja jatkettiin mm. ekonomeja työllistävissä yrityksissä. Toiminta keskittyi, kun Naisekonomien kerho yhdistyi pääyhdistykseen. Tiedottaminen tapahtui silloin jäsenkirjeiden ja Ekonomiliiton jäsenlehden palstan avulla. Sosiaalista mediaa ei ollut, vaan muutaman kerran vuodessa lähetetyt jäsenkirjeet postitettiin hallituksen talkoilla.

12

Jo perinteeksi muodostunut Flooran-päivän juhla kehittyi. Vesibussiristeilyt tai illanvietto muussa merellisessä ympäristössä tuli tavaksi juhlistaa kevään tuloa. Kesäisin järjestettiin ekonomisaunatilaisuuksia.

Uusia avauksia toiminnassa tapahtui, kun vuonna 1985 ensimmäinen opiskelijajäsen otettiin mukaan yhdistyksen hallitustoimintaan puheoikeudella. Silloin vielä opiskelijat eivät olleet oikeutettuja jäsenyyteen! Jäsenhankintatilaisuuksia järjestettiin mm. Kauppakorkean ’Montussa’ ja todistusten jakotilaisuudessa jaettiin ruusuja!

Yhdistyksen arkistot olivat yleensä ex-aktiivien varastoissa, koska toimistoa ei ollut. Tämä kävi ilmi, kun päätettiin kirjoittaa 50-vuotishistoriikki. Kirjoittaja, kaup.tiet. opiskelija, Asko Miettilä kävi entisten aktiivien luona et-

85 JUHLAVUOSI

simässä materiaaleja ja etsi kunkin ’ekonomiajan’ henkeä sekä haastatteli elossa olleita entisiä aktiiveja. Historiikki valmistui 50-vuotisjuhliin!

Huippuhetkiä 1980-luvulla

TSE ry oli saanut järjestettäväkseen Ekonomipäivät vuonna 1988. Ekonomipäivät oli valtakunnallinen talousalan seminaaritapahtuma, joka järjestettiin joka toinen vuosi Helsingissä ja joka toinen vuosi sen ulkopuolella. Turussa ekonomipäivät järjestettiin yhdessä ruotsinkielisen kollegayhdistyksen Merkur r.f.:n kanssa.

Päiviä valmistelemaan perustettiin projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimin.

Tilaisuus oli silloin kaksipäiväinen. Osallistujatavoite toteutui 550 osallistujalla. Alustajina oli ajan yritysjohtajia ja valtiovaltaa edustivat opetusministeri ja maaherra.

Ensimmäisenä päivänä oli yleispuheenvuorot ja toisena päivänä oli useita osaohjelmia eli nykysuomeksi workshopeja. Iltajuhla oli Turun Linnassa! Oli siis sopivaa, että illan isäntä eli minä ja emäntä (Merkur r.f. puheenjohtaja Annica Forssell-Leppäaho) olimme pukeutuneet keskiajan linnanherran ja rouvan asuihin.

Toinen erikoistapahtuma oli 50-vuotispäivät 11.3.1988. Päivällistilaisuus järjestettiin Suomalaisella Pohjalla ja mukana oli hallituksen ja entisten puheenjohtajien lisäksi yhteistyökumppaneita ja – kuten nykyään sanottaisiin – verkoston edustajia. Juhlien juhlaillallinen pidettiin Turun Hamburger Börsissä.

Yhdistyksellä on ollut tapana jakaa entisille aktiiveille tasavuotisjuhlissa viiri ja niin tehtiin nytkin. Piti vain tilata uusia viirejä ja sitä varten perustettiin viiritoimikunta, jota johti entinen pj. Aapo Kaisti. Jäsenenä toimi myös Turun Maakuntamuseon heraldikko. Vanhassa viirissä ihmetytti taustalla oleva vihreän oranssi juova, jonka alkuperää ei tunnettu. Se päätettiin jättää pois ja uusittu viiri oli valmis! Vasta paljon myöhemmin selvisi, että ko. juova esitti Ekonomiliiton värejä!

1980-luvun lopulla SEFEn liittohallitus muodostui jäsenyhdistysten edustajista. Puheenjohtaja oli HEKOsta ja varapj. ruotsinkielisestä NIORD r.f.:stä. Toisen varapj.:n ja työvaliokunnan jäsenen paikka vaihtelivat TSE ry:n ja tamperelaisten ekonomien kesken. Vuonna 1986 tullessani liittohallitukseen molemmat ’paikat’ tulivat kuitenkin Turulle ja minulle.

SEFE järjesti keväisin liittopäivät yhdistysten hallitusten jäsenten laivaristeilyinä Helsingistä Tukholmaan. Lauantai Tukholmassa oli vapaa ja legenda kertoo, että eräs Tudor Arms -niminen pubi Tukholman vanhassa kaupungissa yllättyi joka kevät, kun suuri joukko suomalaisia saapui sinne yhtäkkiä pubin täydeltä oluelle ja häipyi vähän ajan kuluttua taas matkoihinsa...

Ekonomipäivät 1988 Linnan iltajuhlassa pj. Hannu Ketola ja Merkur r.f. pj. Annica Forssell-Leppäaho

Vuoden 1988 Turun Seudun Ekonomit ry:n johtokunta nimet vasemmalta: Eva-Maria Koslowski, Hannu Kiviranta, Mirva Oravainen, Hannu Ketola (puh.joht.), Heidi Tuominen, Leena Suni, Kimmo Palonen, Hannele Kiehelä, Anssi Varesmaa (opisk. jäsen) ja Airi Elo.

Paljon on virrannut vettä Aurajoessa näistä vuosista ja toimintaympäristöt ovat kehittyneet, mutta muistelen silti lämmöllä 1980-luvun toimintaa ja ekonomihenkeä!

Muutoksista huolimatta uskon ja toivon, että TSE ry jatkaa reippaana eteenpäin ja ilolla olen huomannut toiminnan olevan aktiivista ja mielenkiintoista edelleenkin. Toivotan istuvalle hallitukselle myötätuulta ja luulen, että sama mainittu HYVÄ EKONOMIHENKI on edelleen voimissaan!

–

13

YRITYSVIERAILU

Bunge Finland Oy: Kohti vastuullisempaa ruoantuotantoa Suomen ainoa margariinitehdas sijaitsee Raisiossa. Samalla paikalla on valmistettu margariinia ja tehty tuotekehitystyötä yli 60 vuoden ajan. Bunge Finland Oy on osa kansainvälistä Bunge Ltd-konsernia, joka on maailman johtava öljysiementen jalostaja.

Bunge tunnetaan parhaiten Keiju-tuoteperheestä sekä kolesterolia laskevasta Alentaja-levitteestä.

B

Teksti Elina Koivisto Kuva Bunge Finland Kuvituskuva Unsplash.com

unge Finlandilla Pohjoismaiden markkinointijohtajana ja vastuullisuusvastaavana toimii Turun Kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2002 valmistunut Anri Saarinen. Saarinen siirtyi Bungelle osana Raision yrityskauppoja vuonna 2009, jolloin Bunge Ltd osti Raision margariiniliiketoiminnan. ”Bunge Ltd:n vahva asiantuntemus kasviöljyissä tarjoaa mahtavan taustatuen myös Suomen toiminnoille. Työtehtävien monipuolisuus, kansainvälisyys ja vaihtuvat haasteet pitävät työn mielenkiintoisena vielä vuosien jälkeenkin,” Saarinen kertoo.

Bunge Finland työllistää noin 100 ihmistä tuotannon, liiketoiminnan ja hallinnon tehtävissä. Tehtaalla tuotetaan tuotteita viikossa yli puoli miljoonaa kiloa, josta noin viidesosa menee vientiin.

14

Vastuullisuus osana identiteettiä

Bunge haluaa omalta osaltaan vähentää ruoantuotannon hiilijalanjälkeä - kaikkea toimintaa ohjaa eettisyys, ekologisuus ja tuoteturvallisuus. Bunge Finlandin tuotanto on täysin hiilidioksidivapaata, eikä tehtaalla synny kaatopaikkajätettä, kaikki kierrätetään. ”Vastuullisuus on Bunge Finlandille kaiken lähtökohta ja olennainen osa yrityksen identiteettiä. Huomioimme ympäristön tuotteiden raaka-aineista lähtien ja valitessamme minkälaisia tuotteita valmistamme,” Saarinen kertoo.

Bunge kiinnittää raaka-aineiden osalta jatkuvasti huomiota lyhempiin toimitusketjuihin sekä entistä parempaan jäljitettävyyteen. Esimerkiksi palmuöljyn ympäristövaikutukset ovat herättäneet julkisuudessa paljon keskustelua ja risteäviä mielipiteitä.

"VAHVAT BRÄNDIMME, HALU KUUNNELLA KULUTTAJAA JA KETTERÄ TUOTEKEHITYS OVAT EHDOTTOMASTI VAHVUUKSIAMME."

Markkinointijohtaja Anri Saarinen sekä toimitusjohtaja Antero Lehtonen esittelevät vähemmän muovia sisältäviä kartonkipäällysteisiä rasioita. ”Bungelle palmuöljyn vastuullisuus on ollut aina tärkeä asia ja olemmekin siirtyneet vaiheittain aina tiukempiin RSPO:n (Round table of Sustainable Palm Oil) sertifiointeihin. Tuotantoketjumme ovat läpinäkyviä ja pystymme hyvin tarkkaan määrittämään mistä käytössämme olevat raaka-aineet ovat lähtöisin ja varmistumaan siitä, että tuottaja on sitoutunut vastuulliseen tuotantoon, ” Saarinen jatkaa.

Kuluttajille ilmeisimpinä vastuullisuustekoina näkyvät brändituotteiden pakkaukset. ”Siirryimme jo kymmenen vuotta sitten tehtaalla puhallettaviin, muovia säästäviin pulloihin öljyille ja juokseville margariineille. Suurimmassa osassa 400g brändituotteitamme on siirrytty kartonkipäällysteisiin rasioihin, mikä säästää muovia lähes 40%. Näin säästämme yli 47 000 kiloa muovia vuosittain. Tänä vuonna otamme käyttöön myös 600g kartonkipäällysteisen rasian. Suurtalouskeittiöille olemme lanseeraamassa uutta pakkausta, joka sisältää yli 50% vähemmän muovia,” Saarinen kertoo.

Luonnollisesti terveellistä

Ravitsemus on yksi Bunge Finlandin tuotekehitystä vahvimmin ohjaavista tekijöistä. ”Haluamme tehdä tuotteita, jotka palvelevat makumieltymyksiä ja antavat välineitä terveelliseen syömiseen. Yksi esimerkki tästä on kasvisteroleita sisältävät kolesterolia alentavat levitteet, kuten Alentaja. Hyvin pienellä elämäntapamuutoksella pystyy edistämään omaa sydänterveyttä,” Saarinen kertoo.

Bunge Finland huomioi valikoimassaan ja tuotekehityksessään myös erilaiset ruokavaliot sekä kuluttajien toiveet. ”Saimme vuosi sitten useita yhteydenottoja moniallergisten perheiden vanhemmilta sen jälkeen, kun yksi levitteistäm-

me poistui markkinoilta. Kyseinen tuote oli ollut ainoa tuote markkinoilla, joka sopi allergiaperheille. Lähdimme yhdessä muutamien allergiaperheiden kanssa kehittämään margariinia, jossa ei olisi mitään tunnetusti allergisoivia aineosia. Avainasemassa tässä oli paikallinen tuotanto ja tuotekehitys, joka mahdollisti nopean kehitystyön ja uutuus Keiju Valkea saatiin kauppoihin ennätysnopeasti, vain 10 kuukaudessa. Sanoisin, että vahvat brändimme, halu kuunnella kuluttajaa ja ketterä tuotekehitys ovat ehdottomasti vahvuuksiamme,” Saarinen kertoo.

Palmuöljyttömien levitteiden trendi

Yksi näkyvä trendi viime vuosina on ollut palmuöljyttömien tuotteiden kysyntä. ”Osa kuluttajista haluaa välttää palmuöljyä, vaikka käytämme vain sertifioitua vastuullista palmuöljyä. Tästä syystä olemme halunneet tuoda kuluttajille myös palmuöljyttömiä vaihtoehtoja Keijun brändin alle. Palmuttomien tuotteiden myynti on kehittynyt hyvin ja uskon, että palmuttomien levitteiden kysyntä tulee kasvamaan edelleen. Lisääntynyt ympäristötietoisuus ja ymmärrys eläinperäisten elintarvikkeiden aiheuttamasta ympäristökuormasta lisää kasviperäisten tuotteiden kysyntää entisestään,” Saarinen ennustaa.

Saarinen painottaa myös kuluttajien vastuuta ostopäätöksissään. ”Jokainen voi vaikuttaa valitsemalla useammin kasviperäisen vaihtoehdon eläinperäisen sijaan. Toinen asia, joka kuluttajien kannattaa huomioida on se, että mikäli haluamme pitää Suomen omavaraisena, niin meidän tulee pitää elintarviketuotanto Suomessa. Tämä on mahdollista vain valitsemalla Suomessa tuotettuja elintarvikkeita,” Saarinen toteaa.

–

15

TAPAHTUMAT

TURUN SEUDUN EKONOMIEN 85-VUOTISJUHLAT

TAPAHTUMIIN ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautumiset ovat sitovia. Pakottavan syyn kohdalla voi ilmoittautumisen peruuttaa viimeiseen ilmoittautumispäivään saakka Suomen Ekonomien sivujen kautta. Mikäli joudut peruuttamaan ilmoittautumisen tämän ajankohdan jälkeen, lähetäthän viestiä tapahtumanjärjestäjälle (katso tapahtumailmoitus) tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@turunseudunekonomit.fi.

Voit myös ilmoittautua toimiston sähköpostiin, jos ilmoittautuminen järjestelmässä ei onnistu.

Tapahtumien maksut Maksullisten tapahtumien maksut suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Peruutustapauksissa osallistumismaksu palautetaan, mikäli peruutus on tapahtunut viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.

Jos kirjautuminen Suomen Ekonomien sivuille ei onnistu Mikäli et ole aikaisemmin kirjautunut jäsensivuille tai olet unohtanut salasanasi, kirjaudu käyttäen Suomen Ekonomien jäsennumeroasi ja henkilötunnuksesi loppuosaa. Jäsennumerosi löydät mm. Ekonomi-lehden osoitetiedoista.

Jos et pääse kirjautumaan Suomen Ekonomien sivuille, niin olethan yhteydessä Suomen Ekonomeihin (jasenrekisteri@ekonomit.fi) uuden salasanan saamiseksi.

ILMOITTAUDU MUKAAN!

www.ekonomit.fi/tapahtumat jäsensivuille kirjautumalla.

16

TORSTAISIN 4.5.–1.6.

KLO 16.50

LA 6.5.

KLO 18 Tervetuloa juhlimaan kanssamme Turun Seudun Ekonomien 85-vuotisjuhlia. Juhlapuhujana Akavan uusi puheenjohtaja Maria Löfgren. Loppuillasta juhlakansaa viihdyttää bilebändi Relax Corner. Mukana menossa myös Cantus Mercurialis. Hintaan kuuluu ohjelman lisäksi kolmen ruokalajin illallismenu, ruokajuomat sekä drinkkilippuja.

Avec-tilaisuus. Hinta 85 euroa/jäsen ja 115 euroa/avec. Ilmoittautuminen alkaa 1.2.

Turun Akatemiatalon juhlasali, Rothoviuksenkatu 1, 20500 Turku

Ke

hitä u im

UINTITEKNIIKKAKURSSI

at

ekniikk

s aa

Suosittu uintitekniikkakurssi alkaa taas!

Turun Seudun Ekonomit järjestää jäsenilleen uintitekniikkakurssin kylpylä Caribian allasosastolla viitenä torstai-iltana 16.5017.50. Aloituskerta 4.5. ja viimeinen kerta 1.6. Muut kerrat 11., 18., ja 25. toukokuuta.

Kouluttajana toimii liikunnanohjaaja Sini Nurmi.

Avec-tilaisuus. Hinta 65 euroa / henkilö. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä. Ilmoittautumiset ja maksut 2.4. mennessä.

Holiday Club Caribia, Kongressikuja 1, 20540 Turku

i!

SUOSITTU UINTITEKNIIKKAKURSSI alkaa taas! Kouluttajana toimii liikunnanohjaaja Sini Nurmi.

VESIJOOGA lajikokeilussa maaliskuussa.

“ Te r v e t

o ul

u a m ka an

ka

tap

ikkiin

t ah

umiimm

e!

Ev

s e r yo n e i

we

lcome

TAPAHTUMAT

!”

LAJIKOKEILU: NIA-TANSSI

TURUN KAUPUNGINTEATTERI: MUSTA LAATIKKO 19

LA 15.4.

KLO 15–16.15

KE 3.5.

KLO 19–21.30 Turun Seudun Ekonomit kutsuu sinut mukaan katsomaan suuren suosion saanutta Musta Laatikko -esitystä 3.5.

Musta Laatikko 19 illan aikana kuullaan kymmenkunta tositarinaa, joita ei ole aiemmin Helsingin Sanomissa kerrottu. Kertojina ovat HS:n toimittajat ja kuvaajat. Aiheiden ja käsittelytapojen kirjo sekä yllättää että viihdyttää. Uniikkia ulkomaanreportaasia voi seurata puhutteleva henkilötarina tai ennenkuulumaton taide-esitys. Humoristista kuvasarjaa voi seurata syväsukellus politiikan, talouden, tieteen tai urheilun aiheeseen (@Turun kaupunginteatteri).

Avec-tilaisuus. Peruslippu/eläkeläiset 36 euroa, opiskelijat/työttömät 24 euroa.

Kuva Turun kauppakamari

Turun Kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14, 20800 Turku

EKONOMIAAMUKAHVIT - DIGITAALINEN ASIAKASKOKEMUS KE 19.4.

KLO 8.30–10 Digitaalinen asiakaskokemus - alustajana Sanna Halttunen-Välimaa, Head of Customer Success, Luxid Group Oy. Avec-tilaisuus. Tapahtumapaikka ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

Nia on tanssillinen liikuntamuoto, jossa pyritään liikkumaan ihmiselle luonnollisella tavalla ja liikkumisesta nauttien. Nia yhdistää itämaisten ja länsimaisten lajien elementtejä. Tanssin, kamppailulajien ja rentoutustekniikoiden yhdistäminen tekee Nia-tunnista iloa, keskittymiskykyä, tasapainoisuutta ja kuntoa kohottavan elämyksen.

Tavoitteena on kehittää omaan tahtiin kehon eri osa-alueita: voimaa, liikkuvuutta, ketteryyttä ja venyvyyttä. Tunti alkaa lämmittelyllä. Get moving -osuudessa liikkeet voimistuvat ja nopeutuvat. Tunti päättyy rauhoittumiseen. Jokainen sovittaa liikkeensä omaan kuntoonsa ja oloonsa – niinpä Nia sopii kaikille.

Avec-tilaisuus. Hinta 7 euroa. Voit tuoda mukanasi 3 ystävää. Sitovat ilmoittautumiset 5.4. mennessä.

Liikuntakeskus Energym, Vähäheikkiläntie 56C, 2. krs, 20810 Turku

YRITYSVIERAILU: BUNGE FINLAND OY TI 15.3.

KLO 17–21 Tervetuloa tutustumaan Suomen ainoaan margariinitehtaaseen, Bunge Finland Oy:hyn! Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi terveellisiä ja terveyttä edistäviä, laadukkaita ja hyvänmakuisia kasvipohjaisia margariineja, levitteitä ja kasviöljyjä. Lue lisää Bunge Finland Oy:stä s. 14.

Tapahtuma on maksuton. Ilmoittautuneille toimitetaan sähköpostitse vierailijalomake, joka tulee täyttää ennen yritysvierailua. Tapahtuma on täynnä.

Bunge Finland Oy, Raisionkaari 55, 21200 Raisio

KEVÄTKOKOUSKUTSU KE 22.3.

KLO 18 Tervetuloa Turun Seudun Ekonomien sääntömääräiseen kevätkokoukseen keskiviikkona 22.3. klo 18. Tilaisuudessa on puhujana Turun pormestari Minna Arve. Kokouksen esityslista ja materiaalit julkaistaan lähempänä kokousajankohtaa yhdistyksen nettisivuilla. Kokouksessa on illallistarjoilu.

Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, 20100 Turku

EKONOMIAAMUKAHVIT - ”SOVITTELU TYÖYHTEISÖSSÄ” TI 14.3.

KLO 8.30–10 Sovittelu työyhteisössä - missä tilanteissa työyhteisösovittelua voi ja kannattaa käyttää? Sanna Repo, asiantuntijayrittäjä, Partner4People Oy. Avec-tilaisuus. Sitovat ilmoittautumiset 13.3. mennessä. Tapahtumapaikka ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

Kuva Mari Tiitinen

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY Toimiston aukioloajat: Ennalta sovitusti ma–to klo 10–14.

Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Mikäli haluat tulla käymään toimistolla, ilmoitathan siitä etukäteen joko soittamalla p. 045 783 74 091 tai lähettämällä sähköpostia toimisto@turunseudunekonomit.fi, niin toimistosihteerimme on sovitusti paikalla.

Puheenjohtaja Heli Hookana 050 5410 869

Tapahtumavastaava Kirsi Pitkänen 040 543 0210

17 1717

“ Te r v e t

o ul

u a m ka an

TEATTERIRETKI TAMPEREELLE: ANASTASIA-MUSIKAALI LA 18.3.

KLO 9–18 Tampereen Teatteri on tuonut ensimmäisenä Suomessa ensi-iltaan loisteliaan Anastasia-musikaalin! Musikaali pohjaa Romanovien suvun ja keisari Nikolai II:n perheen kohtaloon, ja siihen liitettyyn kiehtovaan mysteeriin. Taianomainen tarina kuljettaa Romanovien palatsista Venäjän vallankumouksen keskelle ja Pariisiin, missä nuori ja rohkea Anja etsii itseään ja menneisyyttään (@Tampereen teatteri).

Ekonomit tekevät bussimatkan Tampereelle lauantaina 18.3. Lähdemme Turusta matkaan aamulla klo 9 (Linnankatu 16, Tilausajoparkki) ja nautimme herkullisen brunssin Kulttuuriravintola Kivessä ennen näytöstä. Musikaalin päivänäytös alkaa klo 13. Takaisin Turkuun lähdemme näytöksen jälkeen. Arvioitu saapumisaika on klo 18.10.

Retken hinta on 109 euroa/hlö ja se sisältää teatterilipun, brunssin ja bussikuljetuksen. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 15.2.

Tampereen Teatteri, Keskustori 2, 33100 Tampere

Ma

a

k lis

ik k i i n tap

umiimm

LAJIKOKEILU: VESIJOOGA LA 11.3.

KLO 16–17.30 Vesijooga on hellä ja rentouttava joogan muoto. Veden noste helpottaa liikkumista ja veden paine hieroo kevyesti kehoa.

Lämpimässä vedessä keho rentoutuu ja jooga-asanat tuntuvat helpommilta. Kehoa pystyy venyttämään ja kiertämään eri lailla kuin ilmassa. Myös tasapainoliikkeet saavat vedestä tukea. Tunnin lopussa rentoudumme kelluen lämpimästä vedestä nauttien.

Vesijoogaan voi halutessaan ottaa uimalasit mukaan. Huolellinen hygienia on tärkeää, sillä vesi on 32-asteista. Ennen altaaseen menoa peseydytään ja poistetaan meikit ja korut. Myös hiukset pestään tai kastellaan.

Vesijooga on 45 minuuttia pitkä. Joogan jälkeen on puoli tuntia aikaa saunoa, peseytyä ja pukeutua. Alkutaidoiksi riittää uimataito, vesijoogassa ei tarvitse sukeltaa ellei halua. Ekonomien käytössä on vain yksi sauna, joten tämä tapahtuma on tarjolla ainoastaan naisille.

Avec-tapahtuma. Hinta 20 euroa. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 23.2.

Suvituulitalo, Suvilinnantie 2, 20900 Turku

uussa l uv seminaar s i i as sa aamia

EKONOMIT VIERAILULLE YRITYKSEESI?

18

ka

t ah

e!

Ev

s e r yo n e i

we

lcome

!”

YRITYSVIERAILU: NIINMUN DESIGN MA 27.2.

KLO 18.30–20 Niinmun design on vastuullista muotia tarjoava yritys Turun saaristosta. Vaatteet suunnitellaan Korppoossa ja ne valmistetaan Suomessa suurella sydämellä.

Tule tutustumaan ja ihastumaan itse yritykseen sekä sen tuotteisiin!

Illan aikana on tarjolla kuohuvaa ja pientä tarjottavaa, sekä -15% alennus illan ostoksista.

Sitovat ilmoittautumiset 16.2. mennessä. Avec-tilaisuus, voit ottaa mukaasi kaksi ystävää.

Niinmun design, Aurakatu 10, 20100 Turku

SAVE THE DATE: TSE EXE AAMIAISSEMINAARI PE 17.3.

Perinteinen TSE exen ja Turun Seudun Ekonomien aamiaisseminaari järjestetään tänä vuonna 17.3., varaa päivä nyt jo kalenteristasi. Lisätietoja julkaistaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku

Haluaisitko saada Turun Seudun Ekonomit vierailulle yritykseesi?

Käynnistämme pitkän tauon jälkeen yritysvierailut. Mikäli vierailu sinun yritykseesi olisi mahdollista, ota yhteyttä tapahtumavastaavaan Kirsi Pitkäseen (kirsimapitkanen@gmail.com).

Otamme myös vastaan toiveita mielenkiintoisista yrityksistä!

Kuva Heikki Järvinen

TAPAHTUMAT

UN SE R U

UN E

NOM I KO

UD

85

T

T

HYÖDYNNÄ JUHLAVUOSI – tavoita Varsinais-Suomen liike-elämän vaikuttajat

Tutustu sponsorointi- ja mainospaketteihin osoitteessa turunseudunekonomit.fi

UN SE R U

UN E

NOM I KO

UD

85

T

T

IL MO IT TAUDU N YT! Tule mukaan juhlimaan kanssamme Turun Seudun Ekonomien 85-vuotisjuhlia Turun Akatemiatalon juhlasaliin lauantaina 6.5.2023.

Juhlapuhujana Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Juhlaväkeä viihdyttää bilebändi Relax Corner.

Mukana menossa myös Cantus Mercurialis.

Jäsenhinta 85 €, avec 115 €.

Sisältää kolmen ruokalajin illallisen, ruokajuomat, drinkkiliput ja ohjelman.

Juhlapuku tai tumma puku Paikkoja on rajoitetusti - ilmoittaudu 12.4. mennessä QR-koodilla tai osoitteessa www.turunseudunekonomit.fi Ho