Steveco 2 2022

Tervehdys kaikille!

Melko tuoreena stevecolaisena monta asiaa on tullut huomioitua ja ihasteltua yrityksessä. Yhtiössä kulunut viimeiset neljä kuukautta on ollut mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus. Kotkassa yksityisen sektorin suurimpana työllistäjänä olemme sekä etuoikeutetussa mutta myös vastuulli sessa asemassa.

Kuluneet vuodet ovat olleet melko haas teellisia ihan kaikkialla. Yli kahden vuoden ajan meitä kaikkia on piinannut koronaepi demia. Siitä kun olimme pääsemässä ylitse, niin Venäjä päätti aloittaa todella massiivisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Myös vuoden vaihteessa alkanut ja lähes neljä kuukautta kestäneellä työtaistelulla UPM:ssä vaikutti yrityksemme toimintaan.

Edellä mainittujen haasteiden lisäksi in flaatio on kiihtynyt nostaen kustannuksia melkoisen paljon ihan kaikissa sen muodois sa. Nyt sitten povataan energiakriisiä tuleval le talvelle ja jo nyt sähkön hinta on taivaissa. Nyt myös polttoaineiden hinnat ovat todella korkealla tasolla ja se ei voi olla vaikuttamatta myöskään yrityksen toimintaan. Toki samaa se tekee myös kotitalouksille, jolloin varmas ti me kaikki kipuilemme samojen asioiden ympärillä.

Olemalla vastuullisia kaiken kulutuksen suhteen sekä töissä että kotona, pystym me helpottamaan meidän jokaisen sekä yri

tyksen toimintaedellytyksiä tässä hetkes sä. Vastuullisuutta odotetaan meiltä kaikille työtehtävistä ja asemasta riippumatta, sitä voi toteuttaa ihan pienemmissäkin asioissa. Työssä vastuullisuutta on esimerkiksi ilmoit taa laiterikkoontumisista, eikä vain jättää sitä seuraavalle käyttäjälle hänen murheekseen. Asioista ilmoittaminen lisää myös työyh teisömme turvallisuutta sekä työkykyä ja työssäjaksamista.

Kun meillä on resurssit kunnossa, niin meil lä kaikilla on paljon hauskempaa olla työs sä. Selkeät työtehtävät ja sopiva työkuorma auttaa meitä kaikkia jaksamaan sekä tarvit taessa tukemaan myös työyhteisön jäsentä yli haastavien aikojen. Laadukas ja hyvin hoi dettu lähijohtajatyö (siis esimiestyö) on avain suurimpaan osaan yrityksemme sisäistä haas teista. Esimiestyö on tänä päivänä haasta vampaa huomioiden oman työn sisältö sekä myös omien johdettavien työn tukeminen ja ohjaaminen.

Edellä mainituista asioista löydämme var masti kaikki erilaisia teemoja tulevaan syk syyn. Tulemme varmasti selviämään niiden yli, kunhan yhdessä teemme lujasti töitä. Ha luan toivottaa kaikille hyvää syksyn jatkoa pi meneviin iltoihin.

Jyri Lippo henkilöstöjohtaja

Sisältö Henkilöstölehti 2/2022

Toimitusjohtajan katsaus 3 Stermin kuviot Tomi Thorstrom Lauri Pitkänen 4 Stevecolainen Päivi Heinonen 6

Umbrella-hallintajärjestelmän ABC 8 Stevekohtaista 10 Kesäduuniblues 2022 12 Stevecolainen Tarja Pohjala 15

Satamien Turvallisuusviikko 16 10 kysymystä kumppanille 17

Viikkopäiväkirja 18

Syyskisa 20

Kesäkisassa bongattiin Steveco-rekkaa 21 Tiketti kiilasi kärkeen stevecolaisten tilastossa 22

Historian havinaa 1982 23

Ristikko 24

Kansikuva: Auli Nyman

STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2022. Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin 05 23 231 www.steveco.fi

Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle palkkahallinto@steveco.fi tai p. (05) 23 231

Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Paperi: 100 g KymPrint Paperille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki.

Päätoimittaja: Elina Harjama

Taitto: CheckPoint Production Oy

Toimitusneuvosto:

Katja

Heli

Anu

Suvi

Elina

Ari-Jussi

Päivi

Eija

Jyri Lippo, henkilöstöjohtaja

Pitkä kuuma kesä

Toivon, että sinulla on ollut hyvä ja rentouttava kesäloma ja olemme kaikki vahvoja kohdatak semme syksyn.

Itselläni jäi lomasta erityisesti mieleen hyvällä porukalla tehty moottoripyöräreissu Pohjois-Norjaan. Säät vaihteli vat kovasti, mutta eipä tuo häirinnyt. Kävimme myös nar raamassa kaloja vuonossa Skibotnissa. Kalaonni suosi ja varsin mittavasta saaliista valmistimme itse maittavan il lallisen koko reissuporukalle.

Pääasiakkaidemme tuotteet ovat käyneet hyvin kau paksi ja se on tuonut meille paljon töitä. Käsittelymäärät ovat näin ollen olleet melko hyvät ja keskikesällä varsinkin Hietasessa olimme jopa aikamoisissa ongelmissa sata maan tulevan tavaran käsittelyaikataulussa pysymisessä. Sahatavaran käsittelymäärät ovat hiukan laskeneet hui pusta, mutta toistaiseksi ne ovat normaalilla tasolla.

Maailman myllerrykset erilaisine vaikutuksineen ei vät vaan näytä loppuvan. Uusimpana ongelmana eteen on noussut energia. Kohta tilannetta voi kai kutsua ener giakriisiksikin. Toivotaan energiantarjonnan kuitenkin riit tävän tulevana talvena, vaikka sen hinta on valitettavasti aivan toisella tasolla kuin mihin olemme tottuneet.

Samoja muutoksia kohtaamme kukin omassa elos samme ja ne ovat totta myös Stevecon arkipäivässä. Meidän tulee onnistua monissa tärkeissä asioissa turva taksemme toimintamme hyvän jatkuvuuden tulevaisuu dessa. Näistä haasteista ehkäpä merkittävin on kovasti kohonneiden kustannusten vaikutusten kattaminen. Tämä vaatii meiltä paljon sekä kustannustehokkaan toiminnan että hintojen asetannan osalta.

Stevecon lähiaikojen suurin yksittäinen hanke – Mus salon D2-terminaali valmistui heinäkuun lopussa. Työ su jui suunnitellusti aikataulussa ja budjetissa. Siitä kiitokset kaikille mukana olleille!

...alkaa olla takanapäin. Saimme nauttia hienoista kesäsäistä –toivotaan niiden jatkuvan edelleen lämpiminä syyspäivinä. alkavaa syksyn aikaa! Jari

Jari Immonen, toimitusjohtaja, CEO

LAURI JA TONI JAKAVAT STERMIN KONEET JA HENKILÖKUNNAN OIKEISIIN PAIKKOIHIN

Tuotannonsuunnittelijoiden pitää sietää epävarmuutta.

Teksti ja kuva: EIJA ANTTILA

Lauri Pitkänen (43) ja Toni Thorström (43) vas taavat tuotannonsuunnittelusta Saimaa Termi nalsissa eli Stermissä Haminassa. Pitkänen on tehnyt operoinnin joustavuuden, kitkattomuu den ja asiakkaiden tyytyväisyyden kannalta kes keistä työtä jo usean vuoden ajan. Thorström valittiin pestiinsä keväällä, kun yhtiö haki toista tuotannonsuunnittelijaa.

Ennen Thorströmin tuloa työpariksi Pitkänen hoiti vaativaa suunnittelutyötä yksin viitisen vuot ta. Stermin liiketoiminta lähti Pitkäsen aloitettua niin kovaan nousukiitoon, että vuorokauden tun nit eivät tahtoneet enää suunnittelijalla riittää. Päivätyötä tehnyttä Pitkästä työt seurasivat va paa-ajallekin, kun hän oli valmiina vastaamaan asiakkaiden yhteydenottoihin.

Ongelmaan löytyi helppo ratkaisu: Sterm pe rusti toisen tuotannonsuunnittelijan paikan. Nyt Pitkänen ja Thorström tekevät työtä kahdessa vuorossa arkisin, kun taas viikonloppuisin jom pikumpi on takapäivystäjänä. Sehän tarkoittaa myös sitä, että jompikumpi on aina vapaalla.

Kaksi erilaista polkua stevecolaiseksi

Kaksikosta Toni Thorström on pitkäaikaisempi stevecolainen. Hän on kulkenut tyypillisen po lun eli ollut jo opiskeluaikana konsernissa kesä töissä, vakinaistettu opintojen jälkeen, eikä hyvän työnantajan leivistä ole tehnyt mieli lähteä sen koommin.

Thorström aloitti Stevecossa kesäpomona vuonna 2003. Parin vuoden kuluttua hänet vaki naistettiin työnjohtajaksi. Tytäryhtiö Stermin lei piin Thorström siirtyi 2010, kun yhtiö hoiti Mussa lossa mittavan Nord Stream I:n laivaukset.

Kaasuputkiprojektin jälkeen Thorström siirtyi työnjohtajaksi Haminan satamaan, jossa Sterm oli aloittanut toimintansa muutama vuotta aikai semmin. Työntekijöitä Stermin Haminan pistees sä oli tuolloin kymmenkunta ja Thorström ainoa työnjohtaja. Noihin aikoihin nähden paljon on muuttunut. Nyt henkilökuntaa on noin sata ja työnjohtajia viisi.

Lauri Pitkänen opiskeli logistiikkainsinöörik si Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (nyk. Xamk) samaan aikaan kuin Toni Thorström, mutta

TONI THORSTRÖM (vasemmalla) ja LAURI PITKÄNEN ovat tiivis työpari Haminan satamassa. He jakavat Stermin resurssit oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan ja yrittävät pitää asiakkaat tyytyväisinä.

hänen tiensä Steveco-konserniin eivät ollut yhtä suora. Hän työskenteli opintojen jälkeen monissa ahtausalan yrityksissä ja putkitehtaassakin ennen kuin aloitti suunnittelijana Stermissä.

Varmaa on vain muutos

Toni Thorströmille tuotantosuunnittelijan paikan avautuminen oli mieluisaa. Parikymmentä vuot ta ahtaajien työnjohtajana oli tarjonnut jo suu rimmat haasteensa ja hän kaipasi uusia. Toisaal ta työnjohtajan pitkästä kokemuksesta on ollut paljon hyötyä nykyisessä tehtävässä: hän tuntee operointiprosessin kaikki vaiheet.

– Työnjohtajakokemus antoi vahvan pohjan tuotannonsuunnitteluun. Tiedän, miten laivaukset tehdään, joten ihan helposti minua ei pysty hui jaamaan, Thorström naurahtaa.

Ja haasteita suunnittelijoilla todellakin riittää. – Varmaa tässä työssä on vain muutos, Pitkä nen kiteyttää.

– On siedettävä epävarmuutta ja hyväksyttävä sekin, että päivän työ menee seuraavana aamuna hukkaan. Tuotannonsuunnittelijat ovat myös sa nansaattajia asiakkaisiin nähden, joten moitteet tulevat myös meille.

Paksua nahkaa siis tarvitaan, mutta samaan hengenvetoon miehet vakuuttavat, että välit asi akkaisiin ovat erittäin hyvässä kunnossa. Eikä

moitteen sijaa ole ilmapiirissä omankaan yhtiön sisällä: henki on hyvä ja työntekijät hyviä.

– Ei tätä veemäisessä porukassa viitsisi tehdä päivääkään, Pitkänen sanoo.

Yksi syy hyvään henkeen lienevät yhtiön toi mintaa ohjaavat arvot: ennakkoluulottomuus, yh teistyö, yritteliäisyys, avoimuus ja innovatiivisuus.

– Kyllä ne kaikki meillä toteutuvat ja ovat itse kullakin takaraivossa ja motivaattorina.

”Sekatavarakauppa” ei helposti horju

Sterm hoitaa Haminassa hakurahtiliikennettä, mikä tarkoittaa, ettei laivojen tuloa satamaan voi ennakoida, eikä siihen voi vaikuttaa toisin luin lin jaliikenteen satamanosissa, joihin laivat tulevat aikataulun mukaisesti ja myös lähtevät.

– On päiviä, ettei laivoja tule lainkaan, mutta toisena päivänä niitä voi vaikkapa neljä. Jos linja liikenteen laivat kulkevat kuin junat, hakurahtilii kenteessä laivat ovat kuin takseja, joita ei itse ole tilannut, Pitkänen kuvailee.

Suunnittelijat jakavat resurssit – koneet ja hen kilökunnan - oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan.

– Kesälomakausi ja korona ovat vetäneet re surssit joskus aika tiukalle, Thorström sanoo.

Pitkänen vertaa Stermin toimintaa sekatava rakauppaan. Tarjolla on koneita ja osaamista kai kenlaisien lastien käsittelemiseen kuten rullien,

sellun, teräksen, sahatavaran ja erilaisten projekti lastien. Palveluiden monipuolisuudesta on paljon etua kuten se, että jos yhden tavaratyypin liikenne hyytyy, toinen tulee tilalle.

Ukrainan törmäys on vaikuttanut myös Ster min toimintaan. Tavaravirta on kääntynyt Sai maalta merisatamiin, kun kanava on käytännös sä kiinni.

Koripalloa, autoja ja mökkeilyä

Pitkästä ja Thorströmiä yhdistää moni asia kuten ikä ja koulutus. Myös lapset ovat samanikäisiä, vuonna 2008 ja 2011 syntyneitä. Molemmat asu vat Kotkassa ja viettävät vapaa-aikaansa lasten kanssa touhuamalla ja mökkeilemällä.

Pitkänen toimii KTP:ssä koripalloilevien poi kiensa joukkueissa apuvalmentajana ja jouk kueenjohtajana. Hän pelasi itsekin aikanaan koripalloa.

– KoPossa, hän korostaa.

Thorströmin erityinen kiinnostus on vanhojen autojen rakentelussa ja autourheilutapahtumien järjestämisessä.

TONI THORSTRÖM

• 43-vuotias

• Logistiikkainsinööri (Kyamk)

• Kotoisin Kouvolasta, asuu Kotkassa

• Tuotannonsuunnittelija Saimaa Terminals Oy:ssä viime keväästä alkaen

• Työskennellyt Steveco-konsernissa työnjohtotehtävissä 2003–2022

• Harrastaa vanhojen autojen rakentelua, autourheilutapahtumien järjestä mistä ja mökkeilyä Kotkassa

LAURI PITKÄNEN

• 43-vuotias

• Kotoisin Kotkasta, asuu Kotkassa

• Logistiikkainsinööri (Kyamk)

• Tuotannonsuunnittelija Saimaa Terminals Oy:ssä

• Työskennellyt Steveco-konsernissa viisi vuotta

• Harrastaa juniorikoripalloilijoiden valmentamista ja johtamista sekä mökkeilyä Tammiossa

Päivi Heinosella on pitkä kokemus konttiliiketoiminnasta. Silti perehtyminen lastinluovutuksen laajaan tehtäväkenttään ottaa oman aikansa.

KONTTEJA TULEE JA MENEE, MUTTA EI SE NIIN SIMPPELIÄ OLE

Päivi Heinosen urapolku Jorvin sairaalan syn nytysosaston sihteeristä Stevecon Vuosaaren konttiterminaalin lastikoordinaattoriksi on pitkä ja värikäs. Rekrytilanteessa vahva kokemus kontti liiketoiminnasta painoi epäilemättä enemmän.

Päivi ja kollegansa Hannu Höijer ja Maija Kar hunen olivat ennestään tuttuja lasin takaa, mut ta ei sen kummemmin. Työnjohdon Päivi tiesi pa remmin ja nimesi kivoiksi hepuiksi, joiden kanssa helppo ja mukava tehdä töitä.

– Toivottavasti Maija ja Hannu ovat tyytyväi siä valintaani, Päivi toteaa ja sanoo, että olisi kyl lä halunnut jo ennakkoon varmistaa työkaverei den hyväksynnän, mutta tietosuojasyistä se ei ollut mahdollista. Hän sai itse mielestään loistavat työkaverit Maijasta, Hannusta ja Veikosta, joka on kesäapuna.

Päivi aloitti työuransa siis Jorvin sairaalas sa sihteerinä ja siirtyi siitä vuoden pestin jälkeen konttorikoneita myyvän Facitin palvelukseen. Hän aloitti toimistosihteerinä ja eteni seuraavien viiden vuoden aikana osastosihteerin tehtävien kautta osto- ja myyntisihteeriksi.

Pitkä konttikokemus

– Tammikuussa 1991 siirryin Container-Depotille liikenteenhoitajaksi. Sitten tuli mahdollisuus läh teä Haminaan perustamaan Container-Depotille toimipiste.

– Se oli ensimmäinen kokemus stevecolaists ta. Haminassa oli huima porukka ja yhteistyö oli hedelmällistä. Olimme yhteistyökumppaneita enemmän kuin kilpailijoita. Koko kahden vuoden Haminan ajasta jäivät hyvät muistot, eikä vähiten työyhteisön puolesta.

– Tyttäremme oli Haminassa päiväkodissa ja hän puhui kuin pieni karjalaismummo, kun muu timme takaisin Helsinkiin.

Länsisataman konttiliikenne samoin kuin Päi vin toimipiste Contaner-Depotissa siirtyivät uu teen Vuosaaren satamaan vuonna 2008. Kun CD:n liikenteenhoito keskitettiin vuonna 2020 Kotkaan, Päivin työt Helsingissä loppuivat.

– Ansiosidonnaisella tuli talot ja mökit maalattua!

Takaisin rantaan

– Työkkäristä tuli ilmoituksia, minne pitää hakea ja monenlaista olisikin ollut tarjolla. Halu takaisin rantaan oli kova ja onneksi mieheni huomasi, että Stevecolle haetaan lastikoordinaattoria. Tykkään olla rannassa ja palveluammatissa, jossa jokai nen päivä on erilainen.

– Oli kiva, kun pääsin töihin ja saan oppia taas uutta. Perusasiat olivat tiedossa, mutta nyt ky seessä on paljon isompi kokonaiskuva. Kontteja tulee ja menee, mutta ei se oikeasti niin simppe liä ole.

– Aloitin työt 11. huhtikuuta, eivätkä hommat suinkaan ole vielä hallussa. Seuraavaksi alan opis kelemaan manifesteja ja edessä on ensimmäinen aamuvuoron tunti yksin. Etukäteen ei voi yhtään tietää, millaisia asioita tulee eteen. Maijan ja Han nun mukaan opettelemisessa menee vielä pari vuotta.

Päivin haastattelu tehtiin, kun perehtymistä ja opiskelua oli takana vajaat kaksi kuukautta. Ihan päivässä tai parissa ei konkarikaan siis ota koko tehtäväkenttää haltuun!

Laaja tehtäväkenttä

Vuosaaren Gatehousessa sijaitsevassa Stevecon lastinluovutuksessa hoidetaan nimen mukaises ti lastinluovutusta, käsitellään manifesteja ja hoi detaan asiakaspalvelua puhelimitse ja luukulla.

Kuljettajat käyttävät pääsääntöisesti itsepalvelu

kioskia, mutta osa haluaa asioida luukulla ja jos koneen kanssa tai dokumenteissa ylipäätään on jotain ongelmia, ne tietysti ratkotaan perinteiseen tapaan.

Lastinluovutuksessa tehdään pienimuotois ta kolmivuorotyötä siten, että ns. normaalia toi mistoaikaa venytetään tunti aamusta ja toinen iltapäivästä.

– Työn tekee mielenkiintoiseksi selviäminen eri laisista ongelmaratkaisuista, Päivi toteaa.

Steveco pitää huolen omistaan

Kuva Stevecosta työnantajana ei ole Päivin mu kaan muuttunut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

– Olen aina pitänyt Stevecoa hyvänä työna tajana, joka pitää omistaan huolta. Työntekijöis tä käsitykseni on kyllä muuttunut. Jostain syystä ajattelin ennen, että henkilökunta on ylimielistä meiningillä virheitä ei tunnusteta ja että olin vain osunut kultasuoneen niiden työntekijöiden koh dalla, joiden kanssa olin tekemisissä. He olivat niin mukavia!

Päivi asuu miehensä kanssa kaksin Espoos sa. Omakotitalo kaikkine ylläpitotarpeineen on oma harrastuksensa, minkä lisäksi vapaa-aikaan kuuluvat mökkiviikonloput, risteilyt ja matkailu muutenkin.

– Tykkään tosi paljon ilmajoogasta ja suositte len sitä kaikille. Lenkille lähtiessä nappaan mielel läni naapurin koiran kaveriksi. -eh

PÄIVI HEINOSEN löytää Vuosaaren Gatehousesta Stevecon palvelupisteestä.

– Työn tekee mielenkiintoiseksi selviäminen erilaisista ongelmaratkaisuista, hän toteaa.

UMBRELLA-

HALLINTAJÄRJESTELMÄN

Steveco konsernin käytössä olevan Umbrella -hallintajärjestelmän päivitetty rakenne ja sisältö on otettu käyttöön kesän aikana. Laadun hallintajärjestelmä on ollut Stevecolla käytössä jo vuosia, mutta tänä päivänä Steveco konsernin hallintajärjestelmä koostuu Stevecon standardiperheestä ja käsittää työterveys- ja työturvallisuus-, laadun- sekä ympäristöjohtamisjärjestelmän.

Testi: ERKKO SAARINEN

Otsikkorivi

Umbrella -hallintajärjestelmän mukai lee Stevecon standardiperheestä koos tuvien ISO standardien rakennetta ja li säksi sisältö huomioi sekä asiakas- että sidosryhmävaatimukset. Järjestelmän otsikkoriviltä voi löytää asiakokonaisuu det, joita sillä sivulla käsitellään.

Esimerkiksi ”Johtaminen” otsikon alta voit tarkistaa toimintapolitiikkam me tai hallintajärjestelmän keskeisim mät roolit, vastuut ja valtuudet. Vuoros taan ”Toiminta” sivulla on esitetty ne yleisperiaatteet ja keskeisimmät pro sessit, joiden mukaan Steveco tuottaa palveluita.

Etusivun tilastointi

Umbrellan etusivulla on myös tarjottu suo rat polut hallintajärjestelmän ”Työterveysja turvallisuus”, ”Ympäristö” ja ”Toiminta” sivuille. Nämä löydät sivun keskivaiheilla olevista eri aihealue laatikoista. Jokaisella Stevecon standardiperheen ISO standar dilla on ominaispiirteensä, jotka on eritel ty näiden eri aihealueiden otsikoiden alla. Turvallisuuden keskeisimpiä mittareita on sairauspoissaoloon johtaneiden tapatur mien määrä. Tämä ja monet muut työturval lisuuden mittarit (tapaturmataajuudet, tur vahavaintojen määrät, aloitteiden määrät) muodostuvat kentältä saatujen havaintojen ja täytettyjen lomakkeiden avulla.

Stevecolla suurimman päästölähteen muodostavat satamien työkoneet ja siksi kokonaispäästöjen kehitystä on äärimmäi sen tärkeää seurata. Heikki Jääskeläisen vii me lehdessä esittelemä Ensio päästölas kentajärjestelmä tuo helposti omaksuttavaa dataa hiilijalanjäljestämme. Muita tärkeitä mittareita ympäristömme kannalta ovat jät teen kokonaismäärät ja toiminnoissamme tapahtuvat ympäristötapaukset.

Steveco konsernissa toiminnan tasoa seu rataan sekä ennakoivien että reagoivien mitta reiden avulla. Näitä ovat muun muassa pape rivahinko- ja konevahinkomäärät, mahdolliset reklamaatiot tai asiakastyytyväisyyskyselyt.

Umbrellaan on kuvattuna Stevecon hallintajärjestelmän vastuut ja toimintatapojen kokonaisuus, joilla Steveco tuottaa palveluita asiakkailleen asiakashankinnasta val miiseen palveluun. Lisäksi Umbrellasta löytää edellä mainitun kokonaisuuden kes keisimmät seurantamittarit.

Umbrella on pyritty rakentamaan mahdollisimman loogiseksi kokonaisuudeksi, missä asiakokonaisuudet ovat standardinmukaisessa järjestyksessä, kehityksen seu ranta ja mittaristo on selkeää sekä tehtävien (kuten korjaavien toimenpiteiden) val mistumista on helppoa seurata.

Vastuuhenkilöille, kuten työsuojeluorganisaatiolle, terminaalipäälliköille ja työn johdolle, on jaettu henkilökohtaiset tunnukset erilaisten havaintojen ja korjaavien toi menpiteiden seurantaa varten. Tässä kurkistus Umbrella -hallintajärjestelmän etusi vun näkymiin.

WHISTLEBLOWILMOITUSKANAVA ON NYT KÄYTÖSSÄ

Umbrella-hallintajärjestelmän yhteyteen ava taan whistleblow-direktiivin mukainen eetti nen ilmoituskanava. Whistleblowing-kanava on työkalu periaatteiden ja luottamuksen ylläpitä miseen. Edellytämme koko organisaatioltamme ja työntekijöiltämme, että he noudattavat jokapäiväi sessä työssään vastuullisuusperiaatteitamme ja organisaatiotamme koskevaa lainsäädäntöä.

Mikäli työntekijämme epäilee väärinkäytöstä, tai on epävarma periaatteiden sisällöstä tai tulkin nasta, hän voi ilmoittaa ja nostaa esiin toimintaam me mahdollisesti liittyviä epäkohtia whistleblo wing-kanavan kautta. Ilmoitukset tulee tehdä vilpittömässä mielessä. Tahallisten väärien ilmoi tusten tekeminen on kiellettyä ja ne voivat johtaa jopa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Aikaisemmin pystyit lähettämään havaintosi compliance@steveco.fi osoitteeseen, nyt löydät lin kin ilmoituskanavaan Pollarista tai Umbrellasta. Tä män uuden kanavan kautta ilmoitukset käsitellään aina luottamuksellisesti ja anonyymisti. Palvelussa lähetetyt ilmoitukset ovat ainoastaan määriteltyjen henkilöiden luettavissa (työkykykoordinaattori se kä vastuullisuus- ja kehittämispäällikkö).

Suhtaudumme vakavasti kaikkiin vilpittömästi esitettyihin väärinkäytösepäilyihin ja Steveco sitou tuu aloittamaan välittömästi korjaavat toimenpiteet tietoomme tulleissa asioissa, jotka ovat vastuulli suusperiaatteidemme vastaisia.

Stevecon Vastuullisuusperiaatteet

Toimimme hyvänä yrityskansalaisena

Pikalinkit

Koska toiminnan jatkuva parantaminen perustuu toiminnan nykyisen tason tuntemiseen, seurantaan ja palautteen keräämiseen, Umbrellan etusivu tarjoaa nopeat pikalinkit eri havaintojen tekoon.

Stevecolla on ilmoituskäytäntö, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä mah dolliset uhka- ja vaaratilanteet ja saada tietoa esimerkiksi vioittuneista työko neista. Yleisesti ottaen havainto voi liittyä palvelun laatuun, työturvallisuuteen, ympäristön tai tuotteen pilaantumiseen tai edellä mainittuihin aiheisiin kohdis tuvaan uhkaan.

On siis kallisarvoisen tärkeää, että jokainen työntekijöistämme havainnoi työympäristöään ja raportoi kehityskohdista. Eli siis rohkeasti havainnoimaan!

Tässä oli vain pieni kurkistus Umbrella -hallintajärjestelmämme sisällöstä! Toivottavasti uusi rakenne parantaa järjestelmän käytettävyyttä ja asioiden sel keyttä. Lisätietoa hallintajärjestelmästä on saatavilla myös Pollarista Umbrellan sivuilta. Sieltä löydät pikaohjeet Umbrellan sisältöön, havaintojen tekemiseen ja jopa käsittelyyn. Voit myös ottaa rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen!

• Viestimme kumppaneidemme kanssa reilusti ja avoimesti Käsittelemme haltuumme uskottua tietoa asian mukaisesti ja huolehdimme sitä koskevasta tietoturvasta

• Toimimme vastuullisena kumppanina asiakkaan kuljetusketjussa Huolehdimme henkilöstömme terveydestä, turval lisuudesta ja hyvinvoinnista

• Tunnemme vastuumme ympäröivästä yhteiskun nasta, luonnosta ja sijainnistamme meren äärellä Vastuullinen hankinta

• Edellytämme paitsi itseltämme myös kaikilta kumppaneiltamme oikeudenmukaista ja yhden vertaista toimintatapaa

Emme hyväksy lahjontaa sen missään muodossa

Testi: ERKKO SAARINEN

Johanna Kasari edustaa nyt tulli- ja viranomaisasiantuntemusta Stevecolla

Johanna Kasari aloitti Stevecolla tulli- ja viran omaisasiantuntijan tehtävässä toukokuun puoli välissä. Tätä työsarkaa hoitanut Aino Rauhamäki siirtyi aiemmin tänä vuonna Tullin palvelukseen.

Mihinkään uuteen tuntemattomaan Johan nan ei tarvinnut tulla, sillä sen lisäksi, että oma äiti työskentelee samassa talossa, Johanna oli yhden pidennetyn kesätyörupeaman Haminas sa lastinluovutuksessa 2000-luvun alkupuolella. Puolin ja toisin: Johanna oli Steveco Logisticsin väelle ja muutenkin monille stevecolaisille tuttu jo entuudestaan.

– Taustat tiedettiin, Johanna naurahtaa ja jat kaa, että hänellä oli hyvä kuva Stevecosta työn antajana, eikä se käsitys ole näiden kuukausien aikana muuttunut.

Johanna on koulutukseltaan julkishallinnon ja juridiikan tradenomi eli koulutus antaa hyvän pohjan nykyisiin tehtäviin työkokemuksen lisäksi.

– Stevecon kesätyön jälkeen olen ollut huo linnan eri tehtävissä, minkä lisäksi suoritin tullia lan ammattitutkinnon työn ohella muutama vuo si sitten.

Ylempi AMK-tutkinto työn alla

Uuden oppiminen jatkuu edelleen. Johanna aloitti ennen Stevecolle tuloa jatko-opiskelut tavoittee na suorittaa työn ohella ylempi tradenomitutkinto toimitusketjujen tuloksellisesta johtamisesta.

– Opiskelu on monimuotoista eli paljon etänä ja itsenäistä työskentelyä. Kyllähän siinä iltaisin ja viikonloppuisin saa istua ja opiskella, mutta kesäl lä ehti tehdä paljon muuta. Nyt minulla on edessä opinnäytetyön tekeminen.

Tulli ja viranomaisasiantutijan tehtäväkenttään kuuluvat – kuten nimikekin kertoo – AEO, tulliin liittyvät yleiset asiat, mm. vakuuden seuranta.

Pakotteet työllistävät

– Aika iso osa työajasta menee huolitsijoiden kanssa keikkojen pohtimiseen. Nyt erikoisesti, kun pakotteet sekoittavat pakkaa.

– AEO-perehdytyksiin kiinnitetään paljon huo miota, jotta tiedetään koulutusten tilanne, keneltä se puuttuu ja miten koulutukset toteutetaan. Ai nakin tulevissa Terveenä töistä kotiin-tilaisuuksis sa AEO:lla on oma osuutensa.

– Tullin tarkastus on tulossa lokakuussa ja olemme odottavalla kannalla mitä se tuo muka naan. Aina lainsäädännön muuttuessa tulee muu toksia ja Tulli painottaa eri asioita eri aikoina.

– On tärkeää, että jokainen stevecolainen pi tää mielessään AEO:n periaatteet lähtien niinkin yksinkertaisista asioista kuin henkilökortin esillä pitämisestä ja tietokonepäätteen lukitsemisesta.

Aikaa ja energiaa on myös harrastuksille

Johanna on syntynyt Lappeenrannassa, mutta muutti jo pikkutyttönä Haminaan. 9- ja 13-vuotiai den lasten, 4-vuotiaan labbismixin ja opiskelun li säksi Johannalla riittää aikaa paljoon muuhunkin.

- Jos joku vain ehdottaa jotain, lähden innolla mukaan. Käyn melomassa, fillaroin ja olen käynyt kokeilemassa padeliakin, jota olisi mukava pela ta enemmänkin, mutta se vaatii aina neljä peluria paikalle. -eh

AEO

(Authorised Economic Operator)

AEO-toimija on valtuutettu taloudelli nen toimija, jonka toiminnan tulee täyt tää EU:n yhteiset AEO-toimijalle asetta mat vaatimukset. AEO-valtuutus kertoo asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, että Steveco on luotettava tulli- ja tur vallisuusasioiden osaaja. AEO-valtuu tuksen säilyttämiseksi kaikkien steve colaisten sekä alihankkijoiden tulee noudattaa AEO-ohjeita.

• Henkilökorttia on pidettävä näkyvil lä Stevecon tiloissa liikkuessasi.

• Tietokone on lukittava aina työpis teestä poistuessa.

• Jos havaitset jotain poikkeavaa Stevecon alueella, ilmoita siitä suoraan työnjohtajalle tai lähie simiehelle. Muista tehdä myös turvallisuushavaintoilmoitus. Tulli edellyttää AEO-toimijalta toi mitilojen lukitsemista sekä tiloissa liikkuvien henkilöiden valvontaa ja tunnistamista.

• Vierailijan pitää todistaa henkilöl lisyytensä, jos kyseessä ei ole en nestään tunnettu henkilö.

Yllä on vain joitakin poimintoja muistet tavista asioista. Pollarista löytyvät oh jeet kokonaisuudessaan.

Yksi tärkeä osa Johanna Kasarin työsarkaa on pohtia huolitsijoiden kanssa pakotteiden vaikutuksia keikkoihin. Lokakuussa tulossa oleva Tullin tarkastus puolestaan saattaa tuoda uusia asioita AEO-konseptiin.

Kuva: Arto Kauppila

Mussalossa kuvataan kotimaista draamasarjaa 13.–15.9. Kuvausryhmä kä vi elokuussa tutustumassa paikkoihin ennakkoon. Vasemmalla kotikulmil la erilaisten kuvauksiin liittyvien asioiden ratkoja ja järjestäjä Janne Ravi.

Kuva: Topi Kiri

Steveco testaa uusiutuvaa polttoainetta työkoneissa

Ensimmäiset trukit, kurottajat ja vetomestarit on varusteltu uusiutuvan moottoripolttoöljyntestiin Hietasessa. Testeissä selvitetään uusutuvan polttoöljyn soveltuvuutta sa tamakäyttöön ja konekantaan. Tavoitteena on soveltuvien ko neiden osalta vähentää päästöjä 90 %. Testeillä selvitetään sivu vaikutuksia, joita voi olla esimerkiksi huoltovälien puolittaminen. Testikoneissa on ohjetarrat tankkauskorkin luona ja va semmassa ovessa. Lisäksi koneissa on vihreitä pallotarroja kertomassa, että ne toimivat uusiutuvalla polttoaineella.

KESÄDUUNIBLUES 2022

Kesän aikana tulivat Gatehousen asiakaspalvelupisteessä asioineet kuljettajat tutuiksi. Yhden kuljettajan kyydissä Veikko pääsi omin silmin näkemään, miten tyhjän ja täyden kontin operaatiot käytännössä hoituvat terminaalissa.

– Satamassa työskentely on aina ollut to do-lis tallani. Lapsuudenkotini ja perheeni kesämök ki ovat lähiseudulla ja ohi veneillessä seurasin jo ihan pikkupoikana, miten Vuosaaren rakentami nen eteni, kertoo kesän Vuosaaren lastinluovu tuksessa työskennellyt Veikko Röyskö.

– Opiskelen kaupallista alaa ja logistiikka sen kaikkine erilaisine tuotantoketjuineen kiinnostaa minua samoin kuin standardointimaailma. Esi merkiksi kontti on perusyksikkö ja kaikki ihmi set globaalisti tietävät mistä puhutaan. Uskon, että kokemus näistä palvelee tulevia tarpeita ja ammattitaitoani.

– Kesätöitä etsiessäni tutustuin erilaisiin vaih toehtoihin. Tein CV:n ja hakemuksen ja selailin Duunitorin kiinnostavia työpaikkoja. Kriteerit lait tamalla tuli hyvä lista oman mielenkiinnon mukai sista kesätyöpaikoista. Stevecon tarjoama lasti koordinaattorin työ vaikutti mielenkiintoisimmalta. Hain työpaikkaa ja tulin ilokseni valituksi haastat telun jälkeen.

Pitkä historia on hyvä referenssi työhakijallekin

Pääkaupunkiseudulla Steveco firmana tai työn antajana ei ole samalla tavalla tuttu kuin Kaakon kulmalla. Veikkokaan ei tuntenut Stevecoa, mutta logo oli jäänyt mieleen venereissuilta.

– Stevecon pitkään jatkunut vakaa liiketoimin ta on itsessään referenssi, jota monella työnan tajalla ei ole esittää. Heti ensimmäisten päivien perusteella Steveco vaikutti mieluisalta paikalta tehdä töitä: Ihmiset olivat ystävällisiä ja toivottivat

minut tervetulleeksi uuteen työhön.

Veikko sai jo ennen työn alkua tutustuttavak seen mm. Tervetuloa Stevecolle-opuksen. En simmäisenä työpäivänä toukokuussa Veikko kävi esimiehensä Auli Nymanin kanssa tutustumassa satamaan ja tervehtimässä porukkaa toiminta keskuksessa. Kollegat lastinluovutuksessa aloit tivat varsinaisen työhön perehdyttämisen. Kesän aikana tutuksi tuli myös Kotkan lastinluovutuksen väki.

– Jo ennakkomateriaalissa törmäsin myös stra tegiaan liittyviin asioihin. Stevecon arvot vaikutti vat selkeästi ymmärrettäviltä ja toteuttamiskelpoi silta. Minusta yrityksen vastuullisuusstrategiassa on tärkeää sen helposti ymmärrettävyys ja to teuttamiskelpoisuus. Stevecolla nämä molemmat toteutuvat.

– Omassa työssäni konkreettinen esimerkki vastuullisuudesta on se, että Tullin ja yhtiön oma sisäinen ohjeistus ohjaavat toimintaa, niihin on sitouduttu ja niitä noudatetaan yhteisen hyvän vuoksi.

Mitä toivoit kesätyöltä ennakkoon?

– Toivoin työskentelyni tuovan lisäarvoa tiimilleni. Sen lisäksi toivoin isossa kuvassa auttavani Ste vecoa yrityksenä liikahtamaan taas yhden aske leen eteenpäin vahvempana kohti tulevaisuuden haasteita. Henkilökohtaisella tasolla toivoin oppi vani mahdollisimman paljon satamassa työsken telystä sekä tästä alasta ylipäätään.

Miten toiveet toteutuivat?

– Olen saanut sen opin, mitä hain. Kokonaiskuva satamatoiminnosta on hahmottunut ja kokonais käsitys on paljon parempi kuin aloittaessa. Ei pi dä unohtaa sitä, että kokemus isosta yrityksestä on hyvä asia.

– Pyysin eräältä kuljettajalta, että pääsisin hä nen kyydissään katsomassa, miten homma toimii terminaalissa. Kokemus vastasikin varsin hyvin si tä kuvaa, mikä minulla oli ennakkoon. Isoja olivat laitteet ja kontit. Kaikesta välittyi, että siellä olivat ammatti-ihmiset työssä.

Syksyn tullen Lappeenrantaan

Syksyn tullen Veikko muuttaa taas Lappeenran taan tyttöystävän kanssa ja molemmilla jatkuvat opiskelut. Veikon suuntautumisala LUT-kauppa korkeakoulussa on rahoitus.

– Tavoitteena on valmistua kandiksi ensi ke väänä ja kaksi vuotta myöhemmin maisteriksi. Sen jälkeen on varmaan edessä paluu pääkau punkiseudulle, jossa ovat harrastukset sekä mo lempien perheet ja ystävät.

Veikolla on taustaltaan kilpaurheilija. Hän on voittanut mm. kaksi koululaisten Suomen mestaruutta painissa ja triathlonin puolimatkan SM-pronssia. Nyt hän sanoo kirkkaimpien mita lien saavuttamisen ajan olevan ohi ja sen sijaan hän hakee monipuolisesta extreme-kestävyysur heilusta itsensä haastamista ja ennen kaikkea nautintoa.

– Silloin on hyvä, kun ilmoittautuessa pikkasen pelottaa, että mitenkähän tässä käy. -eh

Veikko haki satama-alan kesätyöstä kokemusta tulevaisuuttaan varten

Depot-raportoinnin kesätyöntekijä Jaakko Vallittu opiskelee XAMKin Kotkan kampuksella logistiikkain sinööriksi. Hän on yksi korona-ajan opiskelijoita: en simmäinen reilu puoli vuotta koulun penkillä ja sen jälkeen pääosin etänä.

– Ehdin ensimmäisenä syksynä tutustua ja saada kaveriporukan, jonka kanssa on tehty välillä yhdes sä tehtäviä. Nyt opiskelut alkavat olla opinnäytetyötä vaille paketissa ja sen jälkeen menen töiden perässä, minne tie vie. Kotiseudulla Jämsässä on kyllä toimijoi ta, mutta onko töitä, se on eri asia.

– Kuulin Stevecosta heti opiskelujen alkuvaihees sa ja koulun kanssa ehdittiin käydä satamavierailulla ennen koronasulkuja. Satama-ala kiinnostaa minua ja kolmannella hakukerralla onnisti. Olen ollut UPM:n Jämsänkosken tehtaalla paperirullia lastaamassa eli siitä kulmasta minulla oli ennakkoon jotain ahtausalan osaamista, Jaakko nauraa.

Kesätyö on opettanut paljon

– Tiesin siis jo ennakkoon, että Steveco on laaja logis tiikanalan toimija, jolla on useampi toimipiste ja pal jon työntekijöitä ja työllistymismahdollisuuksia. Ke sätyöltäni toivoin, että opin paljon uutta ja pääsen ratkomaan kinkkisiä tilanteita. Minulla ei ollut oike astaan mitään kuvaa depot-yhteyshenkilön työken tästä ja sekin kuva, jonka sain työhaastattelussa, on muuttunut.

– Olen päässyt sisälle mielenkiintoiseen konttimaa ilmaan ja oppinut miten paljon tekemistä ja toimia tar vitaan, ennen kuin kontti on lähtenyt kasasta, stuffat tu, laivattu ja lähtenyt maailmalle ja vastaavasti otettu vastaan ja toimitettu kasalle. Eri varustamoilla on omat tapansa ja ohjeensa hoitaa asioita. Koulussa meri- ja konttilogistiikkaa on käyty kovin vähän läpi opiskelun

painottuessa kumipyöräliikenteeseen.

Työyhteisöään depotissa Jaakko kehuu hyväksi po rukaksi, jonka kanssa jatkaisi pitempäänkin, jos olisi mahdollisuus. Kotkan konttioperoinnin lisäksi Jaakkoa kiinnosti paljon myös Vuosaari käytöntöineen.

– Vuosaaren kuviot kiinnostavat tosi paljon, esi merkiksi millainen alue on karttakuvana. Sainkin sieltä avuliaasti kuvia, josta sai toki hyvän käsityksen termi naalista, mutta paikan päällä olisi ollut mukava käydä vaikka omalla ajalla.

Huolellisuus on avainasemassa

Jaakko tutustui ennen työn alkamista Stevecon stra tegiaan, arvoihin ja vastuullisuusperiaatteisiin kirjalli sen perehdytysmateriaalin sekä verkkosivujen avulla. Ensimmäisenä työpäivänä asiat käytiin vielä keskus tellen läpi.

– Ymmärrän vastuullisuuden omassa työssäni niin, että huolellinen pitää olla. Lisäksi tietoturvan ja sähkö postin kanssa on oltava tarkka ja huolellinen.

Vapaa-ajallaan Jaakko pelaa golfia ja hän ilmoittau tui mukaan Stevecon henkilökunnan mestaruuskilpai luihinkin, vaikka on silloin taas opiskelija ja – ainakin toistaiseksi – entinen stevecolainen.

– Olen pelannut 14 kesää. Pikkuveli houkutteli mu kaan ja siitä tuli meidän yhteinen harrastus. Himok sessa meillä on 18-väyläinen kenttä. Lasketellut olen vuodesta 2005, minkä lisäksi olen toiminut hissimie henä Himoksen rinteillä useamman vuoden ajan, ku ten viime talvenakin. -eh

Jaakko pääsi sisälle mielenkiintoiseen konttimaailmaan

Jaakko Vallitun työpiste oli Mussalon toimintakeskuksessa.

KESÄDUUNIBLUES 2022

- Minulla oli Stevecosta työnantajana, sekä ihan yleisestikin, se sama peruskäsitys, mikä kel lä tahansa Etelä-Kymenlaaksossa asuvalla on. Omassa lähipiirissä ei ole stevecolaisia, mutta tunnen ihmisiä, jotka ovat Stevecolla töissä, ker too Steveco Logisticsin tuontihuolinnassa kesä työrupeamansa tehnyt Hanna Autio.

Hanna valmistui kesällä tradenomiksi XAM Kista. Opiskeluaikanaan hän oli kesätöissä huo litsijana Nurmisella Vaalimaalla ja jatkoi opis kelujen ohellakin huolitsijan töitä muutamana päivänä kuukaudessa. Tänä keväänä hän pisti Duunitorin hakukoneeseen hakukriteeriksi Kot kan, selasi koko tarjonnan läpi ja päätti hakea huolinta-alan töitä Stevecolta. Nurmisella hän oli tehnyt pääasiassa tuontihuolintaa ja samoihin tehtäviin hän päätyi Stevecollakin.

- Huolinnan tehtävät olivat entuudestaan tut tuja. Nurmisella tein pääosin maantiekuljetusten huolintaa, joten nyt pääsin perehtymään laajem min muihin osa-aloihin, kuten merikuljetuksiin ja niihin liittyviin tehtäviin. Tein pääosin Mussalon ja Vuosaaren keikkoja.

Tuontitiimi perehdytti pärjäämään

Työsuhteen alkaessa keväällä Hanna tutustutet tiin talon sisäiseen toimintaan, jonka jälkeen kolle gat ottivat hoitaakseen työhön perehdyttämisen.

- Minut otettiin vastaan hyvin ja pääsin heti työn touhuun mukaan. Tuontitiimin porukka piti hyvää huolta siitä, että minut ohjeistettiin tehtä vien pariin ja kykenin pärjäämään ilman suurem pia kädestä pitelemisiä.

Huolintakesän jälkeen palkkoja laskemaan

Hanna Autio halusi huolinta-alan töihin, selasi Duunitorin tarjonnan läpi ja sai kesätyöpestin Steveco Logisticsilta.

Kesällä aukeni uusi mahdollisuus hakea työtä kesän jälkeen palkkaosastolla ja hyvinhän siinä kävi.

Hannan etukäteisodotus kesätyöltä oli oman osaamisen laajentaminen. Erityisen silmiä avaa vana kokemuksena hän pitää satamakierrosta, jonka Heikki Renlund järjesti, kun kesä oli eden nyt jo aika pitkälle.

Vastuullisuus näkyy ja toteutuu

Yksi Hannan keväällä kirjoittaman opinnäyte työn teemoista oli vastuullisuus. Kesätyön aika na Hanna on kyennyt hyvin havainnoimaan vas tuullisuuden toteutumista myös Stevecolla.

- Vastuullisuuden ja arvojen toteutuminen lähtee johdosta. Työntekijän vastuullista toimin taa johdattelee subjektiivisten tekijöiden lisäksi korkeammalta tulleet ohjeistukset ja näkemyk set. Olen saanut mielestäni selkeän käsityksen ja ohjeistuksen siitä, minkälainen on hyvä ja vas tuullinen stevecolainen.

- Omassa työssäni huolitsijana vastuullisuus on esimerkiksi sitä, että perehtyy tehtäviinsä ja tekee ne niin kuin kuuluukin tehdä, asiakkaan etua unohtamatta. Lainsäädäntö ohjaa vahvas ti tekemistä etenkin tullauksissa, ja vastuullinen huolitsija toimii näiden mukaisesti.

Hannan tavoittaa nyt palkkiksesta

Hannan kesätyöt huolinnassa päättyivät elo kuun lopussa, jolloin hän kokosi tavaransa ja muutti Kipparinkulmassa kerrosta alemmaksi ja aloitti 1. syyskuuta uudessa tehtävässä palk kaosastolla perhevapaan sijaisena.

- Minulla ei ole kokemusta palkanlaskennas ta käytännössä, taustalla ainoastaan opiskelles sa käyty teoria taloudesta. Oli mukavaa, kun esiin nousi mahdollisuus töiden jatkumisesta Steve colla, toki parempaa oli sen toteutuminen.

Hanna muutti Haminan Neuvottomasta Kot kan Aittakorpeen vuosi sitten. Avopuolisolla ovat vielä insinööriopinnot kesken, eli ainakin toistai seksi pariskunta pysyy Kotkassa. Hannalla on ol lut pitkään aikomus hakea Tampereelle POLAM Kiin, mutta sille urapolulle tuli armeija-aikana mutkia matkaan selkäongelman muodossa. Po liisikoulun sijaan reservin jääkäri Autiolla on nyt muita ajatuksia opiskeluista tulevaisuudessa.

Hirvijahti kutsuu lokakuussa

Ihan yksinkertainen ei lähtö Kotkan-Hami nan seutua kauemmaksi ole, sillä Hannan kak si jämtlanninpystykorvaa asuvat Neuvottomas sa Hannan vanhempien luona. Toinen koirista on vielä ihan pentu ja vahvistaakseen sidettä koiraan Hanna on mahdollisimman paljon sen kanssa.

- Syksyt kuluvat metsällä ja toimin myös pal kintotuomarina hirvenhaukkukokeissa. Tarkoi tuksena tulevaisuudessa myös lähteä nuorem man koiran kanssa kokeisiin, kunhan nyt kasvaa ensin. Kotona on ollut aina koiria ja olen kulkenut nuoresta asti isän mukana metsällä. Lokakuusta joulukuuhun on turha miettiä miten viikonloput viettäisin, sillä hirvijahti kutsuu. -eh

Kaksi ratsastuskertaa viikossa oli liian vähän, joten

Taiju lähti hevoskaupoille

- Jos nyt neuvoisin vuoden takaista itsenäni, kehottaisin jatkamaan ratsastustunneilla käymistä ja miettimään tarkkaan ravitaustaisen suokin ostoa, sanoo Tarja Pohjola samalla kun taluttaa ravitaustaista suomenhevostaan Aika-Otustaan tarhaan.

Taijulla on perinteinen takavuosien heppatytön tausta, sillä lisäyk sellä, että hänellä on ollut myös omia poneja.

- Aloitin ratsastuksen 7-vuotiaana Putuksen Sirkan tallilla Karhulas sa. Sieltä jatkoin matkaa Kyminkartanon tallille, jonne useimmat yksi tyishevoset siirtyivät tilan loppuessa Sirkan tallista.

- Tutustuin Kyminkartanolla uusiin ihmisiin ja etenkin tyttöön, jolla oli aika villi poni. Tytön perhe vei ponin rakentamalleen Katajasuon tal lille, jonne minäkin sitten sain ensimmäisen oman ponini. Kun kasvoin, ponien kokokin kasvoi.

- Kun muutettiin kaupunkiin ja minulla alkoi lukio, viimeinenkin po ni myytiin. Jatkoin kuitenkin ratsastusharrastusta liki kolmekymppisek si asti. Kävin edelleen Katajasuolla sekä Haminassa armeijan tallilla ja Putuksen Sirkalla Vilniemellä. Sitten elämään tuli kaikkea muuta.

Paluu satulaan

25 vuotta myöhemmin viime syksynä Taiju nousi uudelleen satulaan. Tällä kertaa Pyhtäällä Sindurin islanninhevostallilla maastovaelluksilla ja Haminan Hevoshovissa maneesissa kouluratsastustunneilla.

- En käynyt kovinkaan montaa kertaa, kun aloin jo puhua vaimolle, ettei kaksi ratsastuskertaa viikossa taida riittää.

Taiju kävi pari kertaa Kouvolassa katsomassa nyt kymmenvuo tiasta suomenhevosta Aika-Otusta. Se on entinen ravuri, joka oli vielä uransa aikana juossut ykkös- ja kakkospalkintosijoja ihan mukavasti, mutta viimeisen vuoden aikana juoksuhalut Otuksella hiipuivat ja ra vurin ura päättyi usein laukkahylkäyksiin. Lokakuun puolivälissä Ai ka-Otus muutti Kannusjärvelle Kannustalliin.

- Talvi oli tutustumista toisiimme. Oli kaikenlaista opettelua, varus tamista, ruokintaa ja muita perusasioita. Otus on erittäin kiltti hoitoynnä muissa toimissa mutta hieman jääräpäinen toisinaan...tyypillinen suomenhevonen. Aika-Otuksella ei ollut ratsastettu kovin paljon, mut ta edellinen omistaja oli kyllä aloittanut sen opettamisen.

Aika-Otuksesta, entisestä ravurista, on kuoriutumassa kelpo ratsu. Liinassa juoksuttaminen on osa koulutusta.

- Se on melko menevä, eikä ymmärrä miksi ei voi ravata taas täysillä. Yksi kokenut ratsastaja jelppaa minua ratsuttamisessa. En ole koskaan ollut mikään kouluratsastaja ja niitä taitoja tarvitaan.

- Me on Otuksen kanssa otettu myös suuri askel kohti minulle täy sin tuntematonta aluetta ja olen opetellut ohjasajoa. Siihenhän Otus on opetettu ja siinä hän on mestari. En olisi ikinä voinut kuvitella on, että Otus antaa aloittelijan käsitellä itseään kuin olisin jo vanha taituri. Usko matonta vuorovaikutusta!

Ei enää esteitä - ehkä

Vaikka Taiju on ollut esteratsastukseen suuntautunut, nyt ei sillä saralla vaikuta olevan tavoitteita.

- Hyppäsin nuorena esteitä ja kisasinkin jonkun verran poneillani pii rikisoissa. Siihen aikaan ei ollut kuljetuskalustoa juurikaan, joten kisa matkat taitettiin ratsastaen Katajasuolta Karhulaan.

- Olen ollut aikamoinen rämäpää ja luulin, että kun ikää tulee enem män, itsesuojeluvaisto kasvaisi. Se ei pidä paikkaansa kohdallani. Vaimo pelkää, että loukkaan itseni joka kerta kun lähden ratsastamaan. Kaatu mista pelkään kaikkein eniten, mutta en itseni vaan hevosen puolesta.

Taijun vaimo Katja on osakas hevosyhtiössä. Vaikka Katjalla ei ole mitään taustaa hevoshommista, hän on ollut mukana opettelemassa hevostaitoja ja maasta käsittely sujuu hyvin mallikkaasti.

Kantasatamasta Mussaloon

Taijun Steveco-ura täyttää syksyllä 27 vuotta. Aikanaan lama vei oman alan, laskentatoimen työt, mutta uusi työ löytyi vuonna 1995 Kantasatamasta.

– Tein vuoden ulkosiivoojan töitä, jonka jälkeen minusta tuli taljari. Kun toiminta Kantasatamassa loppui, siirryin konttiterminaaliin Mussa loon. Työskentelen enimmäkseen laivatöissä taljarin sekä puortin hom missa sekä ajan pientä trukkia varastotöissä. -eh

Aika-Otus on Taijulle aika rakas.

Aika-Otuksesta, entisestä ravurista, on kuoriutumassa kelpo ratsu. Liinassa juoksuttaminen on osa koulutusta.

SATAMIEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ VENYI VIIKOKSI

Satamien yhteistä työturvallisuuspäivää vietettiin ensimmäi sen kerran lokakuun ensimmäisenä maanantaina vuonna 2017. Työturvallisuuspäivää on sen jälkeen vietetty vaihtele vin teemoin ja etenkin Stevecolla asiaan on paneuduttu ja osal listuttu joka kerran hyvin aktiivisesti. Viime vuonna HaminaKotka Satama oli ensimmäisen kerran mukana laajalla tapahtumatar jonnalla, ja satamassa toimivat yritykset yhteen kooten.

Tämän vuoden teema on Yhteistyöllä turvallisuutta. Sillä viita taan tosiseikkaan, että satama on siellä työskentelevien yhteinen työpaikka, jossa työturvallisuus on yhteinen asia, joka toteutuu kaikkien osapuolien yhteispelillä.

Yhden lokakuun alun teemapäivän sijaan tänä vuonna puhu taan työturvallisuusviikosta ja tapahtumia järjestetään maanna taista perjantaihin 3.–7.10.

Mitä kaikkea työturvallisuusviikko Stevecolla tarkoittaakaan, siitä tarkemmin myöhemmin. Sen verran viestintäosastolle on tih kunut tietoja, että alkusammutuskoulutusta järjestetään Kotkas sa Ankkurin takapihalla sekä satamayksiköissä Haminassa, Kot kassa ja Helsingissä ja Terveenä töistä kotiin tilaisuudet alkavat teemaviikolla.

Petra Kuitunen HaminaKotka Satamasta kertoi, että Hami nassa tapahtuu jotakin tiistaina 4.10.

– Olkaahan kuulolla ja seuratkaa HKS:n viestintäkanavia, Pet ra kehotti.

Teemaviikon pääjärjestäjä on Satamaoperaattorit yhteistyö kumppaneinaan Satamaliitto sekä ammattiliitot AKT ja PRO.

1. Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Lauri Kosonen

asiakkuusjohtaja, If Vahinkovakuutuksen Suurasiakasyksikkö KYSYMYSTÄ KUMPPANILLE

Olen Lauri Kosonen ja toimin asiakkuusjohtajana If Vahinkova kuutuksen Suurasiakasyksikössä.

2. Miten päädyit tähän työhön ja mistä pidät sinä eniten?

Aloitin työurani logistiikan parissa vuonna 1996 Nokia Mobile Phonesilla, Saksan Bochumissa, ja työskentelin sen jälkeen muun muassa Scanspedilla, DFDS Transportilla ja DSV:lla. Tämän jäl keen siirryin töihin Elisa Oyj:lle. Myin satelliittipalveluita varus tamoille sekä teleoperaattoreille, kehitin mobiilipalveluita ja vas tasin kansainvälisistä palveluista. Yksi tärkeistä asiakkaistani oli Sampo Group ja opin tuntemaan nykyisen työnantajani sitä kaut ta hyvin. Koin, että If on kansainvälinen ja mielenkiintoinen fir ma, jossa voisin oppia uuden toimialan kuviot ja päästä hyödyn tämään kokemustani sekä vanhoja asiakassuhteita.

Työssäni on parasta kansainvälisyys, eri toimialojen ja ihmisten kanssa työskenteleminen ja ajatus siitä, että vakavan vahingon sattuessa myymäni tuotteen avulla voidaan varmistaa asiakkai den liiketoiminnan jatkuvuus ja ihmisten toimeentulo esimerkik si vakavan työtapaturman sattuessa. Se luo merkitystä työhön.

3. Mikä oli lapsuutesi haaveammatti?

Olin kovasti kiinnostunut maailmanpolitiikasta ja haaveilin diplo maatin urasta.

4. Olet tehnyt pitkään yhteistyötä Stevecon kanssa.

Sain Stevecon asiakkuuden hoitooni vuonna 2016. Olen erityisen iloinen siitä, että Stevecossa turvallisuus- ja vakuutusasiat ovat osa liiketoimintaa ja yritysjohto sekä ahtaushenkilöstö vahvasti kehittämistyössä mukana. Pidämme yhteyttä turvallisuuspäällik kö Arto Kauppilan kanssa lähes viikoittain. Artolla on asiantunte musta ja kokemusta valtavasti annettavana. Se innostaa minuakin kehittymään työssäni. Satamaoperoinnin vakuuttaminen, riskien hallinta ja varsinkin vahinkojenkäsittely vaativat osaamista ja ym märrystä, koska yhdessä vahinkotapauksessa voi olla kyse useas

ta eri vakuutukseen kuuluvasta vahingosta: esimerkiksi liikenne-, ahtaus-, omaisuus- ja henkilövahingosta. Riskienhallintayhteis työ on tärkeää, koska jatkuvan kehittämisen kautta yhteiset asi akkaamme voivat luottaa siihen, että toimitusketju on turvallinen ja luotettava.

5. Miten alkaa hyvä päivä?

Aloitan aamun reilulla kupilla mustaa kahvia ja mikään ei suurem min harmita.

6. Miten vastuullisuus näkyy omassa arjessasi?

Koetan pyöräillä töihin aiempaa enemmän ja lajittelen roskat en tistä tarkemmin. Olen 15-vuotiaan tyttäreni mielestä ärsyttävä, kun komennan häntä laittamaan kypärän päähän hänen lähties sä pyörällä kouluun.

7. Miten rentoudut ja lataat akkuja?

En tiedä voiko salitreeniä ja golfia pitää rentoutumisena, mutta urheilu saa mielen rauhoittumaan mukavasti ja aivoissa taas ve ri virtaa. Mökkeily ja kalastaminen perheen kanssa kuuluvat ai na kesään.

8. Paras saavutus ja tulos kiekonheitossa?

Koululaisten MM-kisojen hopea vuonna 1990. Nuorten kiekko (1,75 kg) 57.50.

9. Onko joku asia erityisesti lähellä sydäntäsi?

Olen voinut työmatkojen ja opiskelujen kautta tutustua eri maihin, kansallisuuksiin ja kulttuureihin. Matkojen ja kokemusten kautta päällimmäisenä tulee mieleen se, miten hieno maa Suomi on, ja kuinka hyvin täällä asiat ovat.

10. Mikä kokkaustaitosi kerää eniten kehuja kotona?

Teen viikoittain jotain malesialaista ruokaa. Menekki on ollut hyvä.

Petri Rantala työnjohtaja, Mussalo VIIKKOPÄIVÄKIRJA

KESKIVIIKKO • ILTAVUORO

Ulko-ovi kolahtaa 07:30, kun vaimo lähtee töihin. On siis aika nousta. Kah vit lirisemään ja televisiosta uutiset päälle piristämään jo ennestään pir teää aamua.

Ulkona sataa ja tuulee. Koirat on kuitenkin vietävä aamutoimille, vaikka minkälainen koiranilma olisi. Kannustan heitä kuitenkin toimimaan rivakasti, ettei tarvitse alkaa turkkeja pesemään.

Otan aamupäivän laiskasti. Edellisenä viikonloppuna on veneen (myö hästyneet) keväthuollot ja -korjaukset saatu tehtyä, ja alus on laskettu ve teen. Tällä ilmalla en kuitenkaan viitsi lähteä edes lyhyelle kierrokselle, koh ta töihin lähtö edessä ja kello käy. Iltavuorojen ylivertaisesti huonoin puoli on ajan vahtiminen. Käytän aamupäivän autotallin rai vaukseen, tästä pitäisi vielä kesän aikana saada tehtyä nyrkkeilysali. Vaikealta näyttää tässä vaiheessa.

Mutta sitten Mussaloa kohti. Aamuvuoron kol legat ovatkin jo odottaneet, ja tilannekatsaus tehdään välittömästi.

Nämä laivat ovat kesken, nuo ovat tulossa ja nämä vähän myöhemmin. Lastia puuttuu tuosta laivasta. Tämä on lähtenyt, mutta siinä on keskeneräisiä kysymyksiä vielä. Junavau nuja on niin ja niin paljon, joka varastolle riit tää jotakin. Siitä se lähtee.

Vaunutilanteen tarkastelemiseen on VR:n rakentama ohjelma, josta nähdään varastoissa ja ratapihalla olevat vaunut sekä tulojunien en nakot. Varastoissa näkyy olevan purkamattomia vaunuja, mutta ei montaa. On siis katsottava mitä vaunuja mihinkin varastoon seuraavaksi laitetaan.

Aamuvuoro on valinnut sopivat vaunut per varasto, nä mä korvamerkitään odottamaan tulevaa vaihtotilausta. Pian tämän tehtyäni SE1 -varaston työnjohtaja soittaa, että kahden tunnin päästä voisi tilata uusia vaunuja, edelliset tyhjenevät siihen mennessä.

Tilaus syötetään sekä VR:n ohjelmaan että omaan järjestelmään, ja tär keää on saada oikea järjestys vaunuille näkymään. Näin varastotyönjohto pääsee tilaamaan tyhjiä kontteja oikeille paikoille, suoraan tulevien vaunu jen purkukohtaan.

Sitten tulevien laivojen lastilistoja tsekkaamaan. Rutiinihommaa, mutta listat ovat niin pitkiä nykyään, että silmät alkavat harittaa riviltä toiselle jo ai

ka äkkiä. Tyypillisesti lastilistoilla on niin paljon kaikkea meille tarpeetonta tietoa, että stilisointi on välttämätöntä ja listaan jätetään vain itselle tarpeelli nen tieto, kuten bookkausviite, konttimäärä ja -koko, sekä määränpää. Näillä perustiedoilla koko lasti käännetään Flow-ohjelmassa oikean laivan päälle. Puutteet ja eroavaisuudet informoidaan varustamolle, ja tämän jälkeen voi kin alkaa rakentelemaan lastiplaania, kunhan varustamolta tulee pre-plaani eli eräänlainen perussuunnitelma, jonka pohjalle lopullinen versio tehdään. Sähköposti kilkattaa koko ajan: kyselyitä, selvityspyyntöjä, korjattuja oh jeita ja niin edelleen. Näihin täytyy vastata, mutta puhelin soi. Puolasta soi tellaan ja kysytään kuinka heidän laivansa operaatiot sujuvat. No keskin kertaisesti, ennakko valmistumiselle on kello 22:00. Todellisuudessa laiva valmistuu 21:15, lähetän lopullisen lastibaplien ja TDR:n, josta löytyy kaikki operatiivinen tieto.

Päivä alkaa olla taputeltu ja pääsee lähtemään kotia kohti.

TORSTAI • ILTAVUORO

Aamulla varhain (kun sää oli parhain) otan erän jalkapalloa koiria vastaan pihanurmella. Koskapa vastassani on kaksi kaikkien aiko jen parasta jalkapalloilijaa, koen nöyryyttä vän rökäletappion saamatta aikaan ainoata kaan maalia.

Tästä katkeroituneena, ennen töihin lähtöä, päätän pitää aamupäivän kitaratreenit. Arvelen edes tässä pärjääväni koiria paremmin. En kui tenkaan ole varma.

Perustreeniä, kuten sormiharjoituksia, skaalo ja ja vanhoja rockstandardeja tyyliin Guns N’ Roses, Cream, Sex Pistols jne.. Toki myös edesmennyttä yhtyettäni 1st Roundia, täytyyhän nekin biisit pitää tuoreena sormien päissä, omia kappaleitahan ne ovat. Työkaluna pääsääntöisesti VGS:n valmistama Les Paul -kopio, jota soitan yleensä Line 6:n multiefektilaitteen ja erillisten monitorikaiuttimien läpi.

Joskus toki myös Marshall JVM-putkivahvistin vaatii käyttöä, ja tällä lait teella pääseekin naapuruston suosikiksi välittömästi. ”These go to eleven”, sanoi muuankin kuuluisa kitaristi.

Mutta työmaalle.

Aamuvuoro kertoo, että Laiva D on kohta jo purettu, mutta lastilistaa ei

vieläkään kuulu. No hyvä, ettei jää viime tinkaan. Muita vinkkejä läpikäydes sä sähköpostiin tipahtaa ko. laivan lista, joten siitä on aloitettava. Samalla tulee pre-plaani, ja minuutin sisällä kysely josko meidän versiota plaanis ta olisi jo saatavilla. No, hetki menee ennen kuin lista on käyty läpi ja kontit saatu oikeille laduille. Kollega hoitaa sillä välin vaunut ja muita laivoja, saan keskittyä tähän.

Koska olemme vaihtaneet vuoroa reilusti ennen muita, ehdin juuri ja juuri ajoissa kolata listan kuntoon ja lastiplaanin laivalle. Vastauskin saadaan pi kana sekä perämieheltä että varustamolta ja lastaus voidaan suorittaa kuten ajateltu. Ei tullut edes venttaa, mutta tiukille meni.

Loppuilta menee tulevien laivojen listojen ihmettelemiseen, kyselyihin vastaamiseen, raporttien laatimiseen ja työkavereiden kanssa väittelyyn. Ne ovat aina väärässä.

PERJANTAI • ILTAVUORO

Aamulla ylös ja koirien kanssa kävelylle. Pitäjänsaari näyttää parhaita puo liaan aamuauringossa, ja ulkoilma tuoksuu raikkaalta. Koska venekin on saatu jo veteen, voin ottaa aamun vähän rennommin.

Tämä tulee tarpeeseen, sillä myöhemmin aamupäivällä menen nap rapaatille ties monennenko kerran hakemaan apua selkäju meihin. No, auttaa ainakin hetkeksi.

Naprapaatilta paluun jälkeen pitäisi levätä, mut ta päätän kuitenkin jatkaa suojausten ja rajausten tekemistä parvekkeen ympärille. Parveke pitää maalata uudelleen viime kesän remontin jäljil tä, kyllästetyt laudat olivat niin tuoreita, että kylläste puski uudesta maalista läpi.

Mutta sitten päivän kohokohtaan eli Mussaloa kohti. Kyytiä vauhdittavat mm. Skid Row, Huora ja Lords of the new church.

Vuoronvaihdon jälkeen alkaa säätö.

Odotan Vuosaaresta lähtevää laivaa meil le Mussaloon. Laivan pitäisi valmistua ihan näillä hetkillä, ja laitankin viestin pojalleni Joo nakselle, joka toimii ahtaajana Vuosaaressa. Hän on juuri nyt tauolla, mutta kuuluu kyseisen laivan jengiin ja kertoo, että enää 12 konttia jäljellä. Kohta tulee siis tietoa Vuosaaren kollegalta, purkubaplie saadaan suoraan Vuosaaresta heti laivan valmistuttua. Tosin kiire ei ole, purku pitäisi alkaa vasta maanantaina.

Mutta. Ennakko, purut ja lastilista eivät täsmää. Soitan varustamon edus tajalle kysyäkseni mikä on oikea tieto, ja totuus on, että vaihto on kasvanut. Ilmoitan vuoromestareille uudet lukemat, tämä vaikuttaa radikaalisti tuotan non suunnitteluun. Ilmoitan myös lastinluovutukseen sekä depot-osastolle. Ylimääräiset purkukontit ovat omaan depotiin tulevia tyhjiä.

Suunnitelmiin tehdäänkin muutos ja tarkoitus on aloittaa laiva F jo lauan taina, koska muuten maanantaille jää liikaa nostoja. Tämä laiva tosin pääsee alkuun vasta kun laiva G on valmis, puolen päivän paikkeilla.

Kestää aikansa, että kaikki ennakot ja listat saadaan ajan tasalle. Sillä vä lin sähköposti kilisee huolestuttavasti ja puhelimet soivat. Onneksi en ole yksin, kollega hoitaa sadan prosentin pätevyydellä kaikki ongelmat. Ilta on kuitenkin pitkällä ennen plaanien valmistumista, lähetän lastikuvan F:n yli perämiehelle tarkastettavaksi ja väittelen hetken työkavereiden kanssa (ne väärässä), jonka jälkeen lähden kotiin.

LAUANTAI

Hiukan venyneiden aamutoimien jälkeen kohti Mussaloa, autostereoista raikaa Shiraz Lane ja Hassisen Kone. Rannassa on laiva G juuri valmis tumassa, joten sen käynti pitää päättää ja lähettää tarvittavat dokumentit maailmalle. Lähdön yhteydessä täytyy aina toimittaa lopullinen lastiplaani laivalle ja asiakkaalle, sillä useasti kesken lastauksen joudutaan tekemään luovia ratkaisuja ja alkuperäinen plaani ei enää täysin päde. Yliperämiehellä täytyy aina olla todellinen tieto mitä missäkin on.

Tämän laivan jengi siirtyy Vuosaaresta tulleeseen laivaan. Yliperähenki löltä on tullut sähköpostivastaus, jossa pyydetään muutaman kontin siir toa lastiplaanissa. Teen tarvittavat muutokset, ja printtailen lastiplaanit lai

vatyönjohdolle. Nyt olisi tämäkin valmis operoitavaksi. Tarkoitus on jatkaa iltaan asti, jonka jälkeen työt laivassa jatkuvat seuraavaksi maanantaina, el lei tule jotain muutoksia.

Lähtevän laivan päättämisen lisäksi teen purkuplaanit maanantain laivoi hin. Tarvittavat lastitiedot ovat myös sähköpostissa, ja kerrankin kaikki nat saa ja saan tehtyä lastiplaanit ilman ihmeellisyyksiä. Lastilistoissa on pieniä puutteita kummassakin, mutta koska molemmissa on reilusti purkua, niin selvitellään ongelmat maanantaina. Osa tiedoista puuttuu sekä muutama kontti on tulematta ja niin päin pois. Saan kuitenkin ymmärrettävät perus versiot tehtyä kummastakin.

Lähetän kummankin laivan yliperämiehelle alustavan lastiplaanin tsekat tavaksi, ja lähden kotia kohti.

Kotona kaivelen uikkarit ja pyyhkeen kainaloon ja menen uimahalliin rankaisemaan itseäni. Jotain täytyy aina tehdä, että raajat pysyvät toimin takunnossa, tällä kertaa se on vapaauintia 2000 metriä ja venyttelyt kaupan päälle. Lauantaihan on kuitenkin perinteinen saunapäivä, joten passaan ui mahallin saunan ja kotiin palattuani tuikkaan pihasaunan kiukaaseen tulet. Lämpiämistä odotellessa terrorisoin lähinaapureita soittelemalla akustista kitaraa saunan kuistilla. Laulua kolmannella.

SUNNUNTAI

Rento aamu. Koirat aamulenkille ja syömään, jon ka jälkeen itse pakataan eväät ja hypätään Evelii naan. Eveliina on uljas (ja iäkäs) Itämeren kyn täjä, jolla olemme ajelleet ympäri kaakkoista saaristomerta. Toki vene on vaatinut vuosien varrella myös pientä retusointia, mutta on han neidillä jo ikääkin pitkälle yli 30 vuotta.

Tällä kertaa vuorossa on Ulko-Tammio, hieno saari, jossa on hyvät ulkoilupolut sekä historiaa käsin kosketeltavana. Kierrämme saaren (tarkastan tykkien suuntauksen), kii peämme näkötorniin ja onneksi myös tasku lamppu on mukana, sillä tunnelissa on pimeää.

Paluumatkallakin keli on mainio, aivan pientä tuulenvirettä mutta ei haitaksi asti. Eveliina liukuu aalloilla ylväästi ja sametinpehmeästi, juuri arvolleen sopivasti. Avaan paidasta ylänapin.

Saaresta paluun jälkeen facetime-puhelu tyttärelle Anni kalle, joka on Australiassa lähellä Melbournea ravitallilla kesätöissä. Hän on juuri palannut harjoitusraveista ja on hyväntuulinen, ja miksei olisi koska on juuri voittanut yhden lähdön ja tullut toisessa kolmanneksi. An nika on muutama päivä sitten saanut kilpailulisenssin, ja on heti innokas ajamaan kilpaa niin paljon kuin mahdollista. Intoilu ei tule yllätyksenä, sillä harrastus on alkanut jo vuosikausia sitten poniravien muodossa. Itse olen harrastanut lajia lähinnä autonkuljettajan, kustantajan ja orjan roolissa.

Varhain illalla pitääkin hankkiutua jo punkkaan, sillä aamuherätys tulee taas iskemään kuin miljoona volttia. Iltalukemisena jatkuu Anni Lötjösen Loppuunpalamaton.

MAANANTAI • AAMUVUORO

Kello soi. Näytössä lukee 05:00. Viillän puukolla silmäni auki ja valun rap pusia pitkin alakertaan.

Intoa puhkuen hyppään autoon, ja työmatka sujuu kuten se nyt koomas sa sujuu. Helposti. Not.

No, ei ainakaan tarvinnut raapata tuulilasia… Vielä.

Vaihto iltavuorosta aamuun käy aina hellävaraisesti kuin moukarin isku.

Töihin päästyäni huomaan, että satumainen onni on kohdannut ja olen kin työpisteessä yksin. Kollega on joutunut laivatyönjohtajaksi, koska väki on vähissä. Otan kupin kahvia ja iloisena kuin kolmen markan hevonen siir ryn suljetulle osastolle eli plaanareiden työtilaan.

Aloittavia laivoja on kaksi, ja niin kuin muistatte, näiden purkupaperit ovat kunnossa ja lastiplaanitkin on lähetetty perämiehille hyväksyttäviksi. Lisäksi se yksi jatkava laiva, F.

Aloitetaan sähköpostien selauksella, toinen plaaneista (eli laiva H) on hy väksytty pienillä huomautuksilla, mutta laivan J perämies on ilmoittanut, et tä lastia on liikaa ja joudutaan leikkaamaan. Huonompi tilanne, mutta on neksi laivassa on purkua eli aamuvuoro menee pelkkään purkuun. Välitän tiedon eteenpäin varustamolle, joka tekee lopullisen päätöksen pois jätettä vistä konteista.

Juuri kun saan laiva H:n plaanin auki ja rupean toteuttamaan vaadittuja muutoksia, puhelin soi. Jatkavan laiva F:n yliperämies soittaa ja haluaa sit tenkin muuttaa suunnitelmaa. Muutos on tehtävä nopeasti, nosturi siirtyy kohta lastaamaan paikkaa, johon muutokset kohdistuvat. Ilmoitan laivatyön johtajalle tulevista muutoksista, ja rupean vaihtelemaan kontteja uusiin po sitioihin. Saan kaiken valmiiksi, kun edellisessä paikassa on enää 2 konttia lastaamatta. Helppo keikka.

Palaan laivan H plaaniin, teen vaaditut hienosäädöt ja saan plaanin muu ten valmiiksi, odotellaan vielä paria puuttuvaa konttia ennen kuin laitetaan kuvat työnjohtajille.

Tällä välin seuraavan aamun laivaan E on tipahtanut sekä purkubaplie, että lastilista. Ajan purkubaplien systeemiin ja tsekkaan purettavat määrät ja paikat. Tulee täysiä ja tyhjiä kontteja, joita puretaan sekä omille kentille että vaihtoalueelle kilpailijan depotiin. Avaan lastilistan ja puhelin soi. Kulje tusliike kysyy tuontikonteista, milloin tietyt kontit olisivat saannilla. Etsin ne laivan purkuplaanista ja ilmoitan, että seuraavana aamupäivänä voisi tulle hakemaan. Aloitan lastilistan uudestaan, kun laivatyönjohtaja ilmoittaa että laiva F:n konteista yksi on rikki, ei voi lastata. Muutan plaania hiukan, jotta saadaan vastaavanlainen ehjä kontti sen tilalle. Risa tutkitaan, jos sen saa vaikka pienellä korjauksella laivaan vielä.

Avaan lastilistan taas, kun puhelin soi ja Lontoosta soitetaan laiva J:n liiasta lastista. Tyylikkäällä murteellaan mies kertoo, mitä jätetään pois ja mistä, ja toivoo korjattua lastibaplieta mahdollisimman pian tarkistettavaksi. Askartelen jonkin aikaa J:n kimpussa, ja saankin tyydyttävän oloisen suun nitelman aikaan. Lähetän tämän Lontooseen ja laivalle, vastausta odottaes sa saan viimeinkin raavittua laiva E:n listan kasaan.

Sekavan vuoron jälkeen kongi pelastaa ja iltavuoro tulee töihin. Nopea palaveri ja autolla kotiin, tällä kertaa radio pysyy visusti kiinni.

Kotiin päästyä verikoirat kävelylle ja myöhemmin peruskäynti punttisalil la. Eli hetki rimpuilua ja tuskalliset venytykset päälle. Sitten ajoissa nukku maan että pääsee aamulla ylös.

TIISTAI • AAMUVUORO

Kello on taas 05:00. Revin luomeni auki ja iloisesti hypähdellen katoan ala kertaan. Töihin on aina mukava lähteä hyvin valvotun yön jälkeen.

Töihin saavuttuani huomaan jälleen olevani yksin suljetulla osastolla. Täs tä ilahtuneena tutkin ensin iltavuoron jättämät vinkit.

Laivoja on tehty yöllä valmiiksi, pari on kesken ja yksi aloittamassa, kun han saa jengin edellisestä laivasta. Listat ja plaanit on kuitenkin saatu ilta vuorossa raiteilleen, joten voin ruveta päättämään lähteneitä laivoja ja teke mään tilaa nykyisille ja tuleville.

Kesken kaiken puhelin soi, H:n perämies kyselee valmistumisaikaa. Sa maan aikaan toinen puhelin soi, en ehdi vastaamaan mutta meklari siel lä soittaa. Sähköpostissa näyttää olevan vastaamattomia kyselyitä varusta molta. Eiliseen laivaan on mennyt kontteja, joilla on väärä purkuterminaali. En ollut huomannut koko viestiä, jossa kontit on päivitetty eri terminaaliin. Näistä tulee siis ylimääräisiä siirtoja määräsatamassa.

Laivatyönjohto ilmoittaa, että joku lastattava kontti on hukassa, tarvitaan toinen tilalle siksi aikaa, että löydetään kadonnut lammas.

Tätä jatkuu koko aamuvuoron ajan, ja vapahtajien (iltavuoron) saapues sa olenkin jo informaatiotulvan ansiosta aika lailla jäljessä kaikissa töissä. No, iltavuoro fiksaa. En ole ehtinyt edes väittelemään työkavereiden kanssa. Väärässähän ne…

Kotona koirien kiusaamisen jälkeen otan sohvalla legendaariset vartin tirsat. Tästä piristyneenä ajan nurmikon ja leikkaan pensasaitaa. Hauskaa kuin ruoto kurkussa. Tämän jälkeen lähtö Heinlahteen, jossa on tämän päi vän Rannikkorastien suunnistuspäivä.

Otan C-radan, koska en ole erityisen kokenut suunnistaja. Emitin läh töleimaamisen jälkeen kirmaan radalle, ja rasteja paikantamaan. Alussa homma sujuu hyvin, rasti toisensa jälkeen löytyy helposti ja olen täysin kar talla koko ajan. Suunnistuksen jumalten kosto tulee kuitenkin välittömästi, kun keskittyminen herpaantuu ja seuraava rasti ei olekaan siinä missä luu lin sen olevan… Tai no, ehkä rasti on siellä mutta itse olen ilmeisesti väärän kallion päällä. Joku on luullakseni siirtänyt tämän kallion eri paikkaan. Aika ni tuherrettuani ja leppeästi tuhahdeltuani, havaitsen metsässä polun, joka paljastaa olinpaikkani kartalla. Selvitän tieni rastille, ja pääsen onnistuneesti maaliin asti loppujen lopuksi kaikki rastit löydettynä. Aika ei ole häävi, mutta hauskaa kuitenkin oli. Tästä kotiin ja suoraan saunaan.

Seuraavana aamuna taas hyvätuulisena töihin.

SYYSKISA

Muistatko tai keksitkö sloganeita?

Slogan eli iskulause on jonkin ajatuksen lyhyeen ja iske vään muotoon kiteyttävä lause. Iskulauseita käytetään erityisesti politiikassa ja mainonnassa.

Tuttuja sloganeita ovat esimerkiksi Syökää kanaa!, Elämä on ja Tosi on!

Tiedätkö, mikä on Stevecon slogan? Tai muistatko minkälaisia niitä on vuosien varrella ollut? Voit myös keksiä ja ehdottaa uusia.

Lähetä muistot ja uudet ideat viimeistään 31.10.2022 joko sähköpostilla elina.harjama@steveco.fi, Pollarin lomakkeella tai kirjekuoressa osoitteella Steveco-lehti, P 44, 48101 Kotka.

Stevecolaisia sloganeita: Olisiko tästä uudeksi? Yhteystiedot

Kesäkisassa bongattiin Steveco-rekkaa

Kotkamillsin tehtaan ja Hietasen ja Mussa lon väliä on helmikuun alusta alkaen sukku loinut neljä Steveco Logisticsin syöttölii kennerekkaa. Kesäkisan aiheena oli kuvailla rekkoja, tai mitä tahansa rekkoja, tositoimis sa. Kuvasato jäi valitettavan ohueksi.

Kuvat: Anu Karnaattu, Niko Arola ja Elina Harjama

Kilometrikisa ja Kävelykilometrikisa alkavat kallistua jo loppukauden puolelle. Kilometriki saan osallistutaan pyöräilemällä ja kirjaamalla 1.5. – 22.9.2022 kertyneet kilometrit ja Kävely kilometrikisaan osallistutaan kirjaamalla 1.5. –30.9.2022 ulkona kävellyt kilometrit.

Kilometrikisassa stevecolaisten joukkue oli syyskuun alussa sijalla 131 (Suursarjassa on joukkueita 227 kpl). Kisaan mukana lähtenei den 31:n joukon kärkifillaristit olivat Markus Sakki, Roy Hagel ja Teemu Koivunen.

Kävelykilometrikisassa stevecolaisten jouk kue oli sijalla 156 (Piensarjassa on joukkueita 341 kpl). Tilastokärjet 18 kävelijän joukossa oli vat Jukka Jääkallio, Kari Kärkkäinen ja Sania Mäntynen.

Mukaan voi lähteä koko kisa-ajan ja kilo metrit voi kirjata takautuvasti. Fillrikisaan voi osallistua myös sähköpyörällä. Osallistujien kesken arvotaan kannustuspalkintoja ja kisa kauden päättyessä luvassa on lisää palkitse misia. Tärkeintä on liikkuminen, ei kilometreihin tuijottaminen! Ohjeet löytyvät Pollarista.

Lentopalloilut jatkuvat Samskilla

Stevecolaisten lentiskausi on käynnisty nyt eli Kotka Svenska Samskolan salissa (Keisarinmajantie 9, 48230 Kotka) pela taan tuttuun tapaan torstaisin klo 17–19. Vuoro on yhteinen koko konsernin väelle eli tervetuloa mukaan uudet ja ennenkin käyneet!

Kalenteriasiaa eläkeläisille

Jos haluat vuoden 2023 seinäkalenterin itsellesi, ilmoita sii tä aulapalveluun p. 05 23 231 tai steveco.vaihde@steveco.fi syyskuun aikana. Ilmoitathan samalla osoitteesi, sillä ka lenterit toimitetaan kirjekuoressa kotiosoitteeseen. Pää konttorilta sitä ei voi noutaa.

Kalenteri on samankokoinen ja muotoinen kuin tä män vuoden kalenteri. Kuvat ovat stevecolaisten ottamia maisemakuvia.

Haminalainen – ja stevecolainen – Janne Jääskeläinen voitti elokuun alussa Unkarissa käydyissä kisoissa penkkipunnerruksen EM-kultaa. Team FPC Gymiä edustava Janne voitti mestaruuden Masters 1 120+ kg -sarjan tuloksella 225 kg.

Jannen sarja oli puhdas ja komea 210 kg – 220 kg - 225 kg. Hopealle punnersi Tšekin Pavol Demcak 210 kg -217,5 kg -222,5 kg. Tšekki otti vii meisellään helpon oloisesti 222,5 kg ja Jannelle jäi viimeisenä nostajana mahdollisuus punnertaa ja mennä ohi. Näin myös kävi.

Janne Jääskeläinen työskentelee asentajana Mussalon korjaamolla.

Epassi on ollut stevecolaisten käytössä vuoden alusta lähtien. Heinä kuun loppuun mennessä edun oli ottanut käytettäväkseen 611 steveco laista ja heistä noin 65 % on käyttänyt Epassiaan vähintään kerran. Lii kunta- ja kulttuuripalvelut ovat haukanneet tukirahoista leijonan osan, mutta on hyvinvointipalvelujakin käytetty. Ilmeisesti koronavuosien jäl keen uudelleen elpynyt festari- ja jättifestarikesä nostivat Tiketin verk kokaupan stevecolaisten käyttämien Epassi-palveluiden kärkeen.

On hyvä muistaa, että Epassiin vuodenvaihteessa ladattu saldo on voimassa kalenterivuoden loppuun eli saldo nollaantuu eikä euroja voi säästää ensi vuodelle. Työsuhteen päättyessä henkilöt poistetaan järjes telmästä ja vastaavasti uudet työntekijät lisätään rivakasti, mikäli he il moittautuvat palvelun käyttäjiksi. Tieto alkaneista ja päättyneistä työsuh teista tulee palkkaosastolta.

Vuoden vaihteessa työsuhteessa olleille ja Epassin käyttäjäksi ilmoit tautuneille ladattiin saldoa 250 euroa per henkilö. Ilmoittautuminen on jatkuvaa, mutta Epassiin ladattava summa suhteutetaan vuoden jäljellä olevaan aikaan. Tarkemmat tiedot löytyvät Pollarista.

Vapari järjestää koko konsernin henkilökunnalle syys retken Virolahden bunkkerimuseolle 1.10. Lähtö Kotkas ta klo 10. Perillä nautitaan sämpyläkahvit, jonka jälkeen voi tutustua museoon ja ulkoalueisiin. Tarjolla on opas tettu patikointiretki Tuntemattoman Polulle, jonka pi tuus on 4,6 km. Ulkoilun jälkeen nautitaan hernekeittoa soppatykistä ja munkkikahvit päälle. Paluukuljetus läh tee klo 15.

Retki vaatii toteutuakseen 20 stevecolaista. Perheen jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

Bussikuljetuksen kyytiin pääsee Kotkan alueen pysäkeiltä sekä Karhulan linja-autoasemalta ja Haminan linja-autoasemalta.

Ilmoittautumislomake löytyy Pollarista. Kirjoita lo makkeelle yhteystietojesi lisäksi seurueesi koko, mah dolliset ruokarajoitteet sekä mistä haluat nousta kyytiin.

HISTORIAN HAVINAA

Vuosi 1982 alkoi Haminan blombergilaisilla toimitusjohtajan nimitys uutisella. Tervehdyskirjoituksessaan vuoden ensimmäisessä lehdessä Juhani Forss toteaa astuvansa Oy Blomberg Ab:n palvelukseen ai kana, jona maailman epävakaiset olot ja laskeva suhdannekehitys selvästi näyttävät merkkejään. Pari sivua myöhemmin Reijo Kopra toivoi sisävesille jatkuvaa ja säännöllistä työtä. Tätä kirjoittaessa maailman epävakaiset olot ovat jälleen tosiasia, ja sisävesien tavaravirrat ovat valuneet merisatamiin, juuri noista epävakaisista oloista johtuen. Joensuun Laivauskin operoi nyt Haminassa.

Syksyllä Haminassa juhlittiin Palokankaan vihkiäisiä. Oli ylpeää olla hami nalainen satamaihminen. Olimme onnellisia siitä yhteishengestä, joka vallitsi kaupungin ja meidän yhtälöisten kesken. Ympyröiltä yhtä kaikki, satamasta yksin mielin, kirjoitti Tuomo Vitikainen syksyn lehdessä.

Vuoden viimeisessä lehdessä jätettiin hyvästejä väistyvälle toimitusjohta jalle, kauppaneuvos Gerhard Erikssonille. Meidän tulee ikävä Sinua oli kaup paneuvokselle osoitetun jäähyväiskirjoituksen lopussa. Se oli varmasti aito ilmaisu blombergilaisten ajatuksille.

Sekä Blombergia että Kotka Stevedoringia koskeva uutinen vuonna 1982 oli satamayhtiöiden laskutukseen rakennettava ATK-järjestemä, jota työstet tiin Hietasen kabineteissa kolmen työryhmän voimin. Uuden järjestelmän käyttöönotto kasvattaa merkittävästi atk:n avulla tapahtuvaa tietojenkäsit telyn osuutta kummassakin satamayhtiössä. ATK-järjestelmä toteutetaan Laivaustieto Oy:n Burroughs 3950-tietokoneelle, jolla jo hoidetaan mm kummankin sataman tilanneseuranta, yhtiöiden kirjanpidot, reskontrat, kus tannusseuranta sekä palkkalaskenta.

Hietaseen valmistui uusi konehalli ja Kantasatamaan satamavarasto. Työkonekalustoa uusittiin siten, että uusia trukkeja hankittiin 17 kappalet ta ja vetomestareita viisi. Huomattavin yksittäinen hankinta on kolmas De mag-merkkinen nosturi, joka on sijoitettu Hietaseen. Henkilöstöpuolella op pisopimusteitse valmistui 29 uutta vakinaista ahtaajaa ja kaksi kurssia oli käynnissä. Näillä oppilaita oli yhteensä 23.

Kotka Stevedoringin työsuojelutoimikunta päätti vuoden viimeisessä ko kouksessaan aloittaa kampanjoinnin henkilökohtaisten suojainten käytön puolesta. Turvajalkineiden käytön todettiin menneen kentällä jo aika hyvin läpi ja kuulosuojaintenkin käyttö oli kohtalaista, vaikka Kotkan Työterveyden suorittamissa kuulotutkimuksissa on usean ahtaajan kohdalla havaittu sel vää kuulon heikkenemistä. Sen sijaan kypärän käyttö oli surkeaa, vaikka sen käyttöä oli alettu markkinoida jo kymmenen vuotta aiemmin – lahjustenkin voimalla! … vanhat konkarit olivat sitä mieltä, että kun kerran tuli kypärä Kar jalan korpiin viskattua, niin ei sellaista enää päähän panna!

Ristikon 2/2022 palautus viimeistään 31.10.2022 Elina Harjamalle Kipparinkulmaan (osoite PL 44, 48101 Kotka).

Nimi

Osoite

Seuraava Steveco ilmestyy joulukuussa 2022. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden toimitukseen viimeistään 15.11.2022 osoitteella Steveco-lehti, PL 44, 48101 Kotka tai sähköpostitse elina.harjama@steveco.fi. Voit lähettää kilpailuvastauksen ja ristikon samassa kirjekuoressa.

Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon: palkkahallinto@steveco.fi tai (05) 23 231.

Harri Luostarinen, Kotka Synnöve Kinnunen, Kotka Pirjo Roimola, Kotka