Kotkaviesti 2023-1

LASTEN JA NUORTEN ÄÄNEN KANNATTAJA

1/2023

Nuoret Kotkat

80 vuotta

KOTKAVIESTI 1-2023

SISÄLLYS 03

06

Pääkirjoitus

Eduskuntavaalit tulevat

04 Reijo Paanasesta Nuorten Kotkien puheenjohtaja

08 Nuoret Kotkat 80 vuotta

05

12

Ammatti: kansanedustaja

Hauskaa ja haastavaa liikkumista luonnossa

2 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

13

22

Piirien tapahtumamuistoja

Tulossa olevia tapahtumia

14

27

Puuha-aukeama

Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö

21 Retkeilyyn kannustava koira

28 Yhteystiedot

PÄÄKIRJOITUS

Juhlavuosi starttaa

H

yvää alkanutta vuotta 2023 kaikille lukijoillemme. Päivä on jo alkanut pidentyä ja pian pääsemme taas nauttimaan kevätauringosta. Jos välillä

tuntuu siltä, että koulun jälkeen on vaikea lähteä liikkeelle ja ulos, meillä on sinulle pari vinkkiä, joilla ehkä sittenkin pääset liikkeelle. Harrastuspalstalla esittelemme suunnistuksen, hauskan ulkoilmaharrastuksen, jossa varmasti tulee liikuttua. Ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen voi myös ottaa kaveriksi lemmikin. Tässä lehdessä kerromme Leevi-koirasta, joka nauttii retkeilystä ja on innostanut omistajansakin liikkumaan. Leevin seikkailuja pystyt seuraamaan myös Instassa!

Tämä alkanut vuosi on meille erityinen juhlavuosi: Nuoret Kotkat täyttää 80 vuotta!

Kerrommekin tässä lehdessä Nuorten Kotkien mielenkiintoisesta historiasta ja erilaisista vaiheista.

Pitkä matka on tultu vuodesta 1943 tähän päivään.

Tiesitkös, että kotkaliike perustettiin aikoinaan Itävallassa? Sen tarkoituksena on kautta aikojen ollut pitää lasten puolia yhteiskunnassa ja arjessa, tavoitteenaan tarjota lapsille ja nuorille kehittäviä harrastuksia ja kasvattaa muita arvostavia, elämäniloisia ja yhteiskunnan kehittämiseen pyrkiviä kansalaisia. Erinomaisia, ajankohtaisia ja tärkeitä asioita tänäkin päivänä.

Juhlavuoden kunniaksi tulevana kesänä järjestetään Nuorten Kotkien kansainvälinen 80-vuotisleiri Pohjois-Karjalan Pielisjärven rannalla. Pian voit jo alkaa suunnitella osallistumisestasi, koska tätä leiriä ei kannata jättää väliin. Tarkemmat tiedot leiristä löydät tämän lehden lopusta.

Reippaita ja raikkaita ulkoilupäiviä säässä kuin säässä!

Heta Warto-Tillander Päätoimittaja

Julkaisija: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Haapaniemenkatu 14, 2.krs.

00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi Milla Zuev kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

Kotkaviestin tilaus­hinta: 20 € /12 kk

Taitto: Atte Kalke

Osoiterekisteri ja mediatiedot: Kotkaliiton toimisto

Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 (painettu) ISSN 2670-3769 (verkkojulkaisu)

Päätoimittaja: Heta Warto-Tillander Toimitussihteeri: Milla Zuev

Kannen kuva: Nuorten Kotkien arkistokuva

Seuraava lehti: 2/2023 aineistopäivä 30.8.2023 ilmestyminen noin 30.9.2023 Aineisto-ohjeita: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä.

Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta­pinta. Digitaali­ kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

KOTKAVIESTI 1/2023 • 3

Reijo Paananen Nuorten Kotkien puheenjohtajaksi:

”51 vuotta sitten minusta tuli nuori kotka” TEKSTI: MILLA ZUEV

N

uoret Kotkat on lapsille ja nuorille harrastuksia, yhteisöllisyyttä ja ystävyyssuhteita tarjoava järjestö.

Nuorilla Kotkilla on kuitenkin myös toinen merkittävä tehtävä: toimia lapsen äänenä yhteiskunnassa ja valvoa lasten ja nuorten etua. Tätä työtä tekee Nuorten Kotkien keskusliiton hallitus, jonka uudeksi puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa 2022 Reijo Paananen. Varapuheenjohtajana jatkaa Miikka Lönnqvist.

Reijo Paananen, mitä puheenjohtajuus tarkoittaa käytännössä?

– Sen lisäksi, että järjestöissä toimitaan ja harrastetaan, meidän täytyy myös tehdä päätöksiä – esimerkiksi, mitä toimintaa järjestetään ja miten taloutta hoidetaan. Nuoret Kotkat myös kertovat Suomen eduskunnalle, kuinka lasten asiat tulisi ottaa huomioon. Keskusliiton hallitus tekee tätä työtä.

– Eduskunnassa arvostetaan Kotkien asiantuntemusta – me kerromme mielipiteemme silloin, kun meillä on tarkasti punnittua sanottavaa. Silloin sanoillamme on vaikutusta. Meillä on käytännön kosketus tavallisten lasten elämään, mitä arvostetaan. Suomen päättäjät ovat hyviä ottamaan huomioon asiantuntijajärjestöjen mielipiteet.

Tuoreen puheen­johtajan lapsuus nuorena kotkana Paanasella on pitkä yhteinen historia Nuorten Kotkien kanssa.

Hän on ollut mukana toiminnassa jo 51 vuotta, seitsemän vuoden iästä saakka.

– Osallistuin lapsena harrastus- ja leiritoimintaan. Myöhemmin, kun olin saanut oman lapsen, perustimme Helsingin 4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Kallioon oman kotkaosaston. Lisäksi minulla on ollut ilo aikanaan Jyväskylässä ollessani osallistua Keski-Suomen piirin ja puolalaisen Poznanin maakunnan järjestön väliseen yhteistyöhön ja käynyt myös Puolassa vierailulla. Siihen aikaan esimerkiksi neuvottelimme vaihtotoiminnasta, eli jäsentemme vierailuista toistensa kotimaissa.

– Olen myös osallistunut kansainvälisen kotkaliikkeen, eli IFM-SEI:n seminaaritoimintaan.

Oli todella hieno kokemus, että silloiset Nuorten Kotkien hallituksen päättäjät kokivat, että nuori poikakin pystyi lähtemään edustustehtäviin.

Paanaselle kaikkein mieluisimpia lapsuus- ja nuoruusmuistoja Nuorista Kotkista ovat kesäleirit.

– Leireillä oltiin tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa viikko yhdessä joko teltassa tai yhteismajoituksessa. Söimme, uimme ja saunoimme leiriolo­ suhteissa – nämä muistot palaavat mieleeni usein.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Paananen on itsekin toiminut vertaisohjaajana.

– Minua motivoi vertaisohjaajana toimimiseen halu viedä eteenpäin mukavaa tunnetta, jonka itse aikanaan sain toiminnassa mukana olleena lapsena.

Alkaessani vertsuksi ei ollut montaakaan vuotta aikaa siitä, kun itse olin tullut mukaan toimintaan. Leireille, kulttuuri­ tapahtumiin ja kerhoihin osallistuminen sai minulle aikaan niin hyvän fiiliksen, etten ajatellutkaan olevani vertsu, vaan että nyt oli minun vuoroni tehdä tätä työtä. Vertaisohjaajuus antaa itsellekin paljon.

Huolehditaan myös kaverista Reijo Paananen haluaa muistuttaa kaikkia nuoria kotkia yhteisöllisyyden ja riemun merkityksestä järjestön toiminnassa.

– Pitäkää yllä riemullista tekemisen meininkiä! Toimitaan yhdessä niin, että ketään ei kiusata. Aikanaan meillä oli käytössä symboli, kädenkuva. Siinä luki, ”älä töni mun kaveria!”

Tämä tarkoitti, että paitsi sinä ja minä olemme keskenämme kavereita, pidämme myös huolta siitä kolmannesta. Tämä on aikaa kestävä ajatus, jota on hyvä viedä toiminnassa edelleen eteenpäin.

Vuosi 2023 on Nuorten Kotkien juhlavuosi. Nuoret Kotkat on perustettu vuonna 1943, joten tulevana vuonna järjestö täyttää 80 vuotta.

– Toivon, että juhlavuotena entistä useampi ihminen huomaisi, että teemme tärkeää työtä, johon kannattaa lähteä mukaan.

Panoksen ei tarvitse olla suuren suuri – jos omasta ajastaan pystyy antamaan edes vähän, se auttaa aina. Järjestömme toimi kuitenkin pääasiassa vapaaehtoisvoimin.

Haluaisin aikaansaada näkyvyyttä – mitä useampi ihminen lähtee toimintaan mukaan, sitä enemmän pystymme levittämään iloa Tuore puheenjohtaja Reijo Paananen ja järjestämään kehittävää, haus- (oikealla) ja varapuheenjohtaja Miikka Lönnqvist. kaa toimintaa.

AMMATTI:

Kansanedustaja Suomessa vietetään eduskuntavaaleja 2. huhtikuuta 2023. Vaalivuoden kunniaksi esittelemme tässä lehden numerossa kansanedustajan työtä.

TEKSTI: MILLA ZUEV

K

ansanedustaja ei ole varsinaisesti ammatti, vaan luottamustehtävä. Luottamustehtävä eroaa ammatista siten, että luottamustehtäviin valitaan tietyt henkilöt määräajaksi edustamaan tiettyä joukkoa ihmisiä.

Kansanedustajat valitaan eduskuntavaaleilla edustamaan Suomen kansaa neljän vuoden määräajaksi kerrallaan. Monen kansanedustajan ura eduskunnassa on pitkä, sillä valituksi on mahdollista tulla useaan kertaan. Kansanedustajia on edus­ kunnassa yhteensä 200.

Eveliina Heinäluoma,

Eveliina Heinäluoma.

Kuva: Edus­ kunnan kuvapankki

mitä kansanedustajan työhön kuuluu?

– Kansanedustajan tehtävä on säätää lakeja valiokunnissa ja valtiopäivien istunnoissa.

Kansanedustaja edustaa eduskunnassa oman alueensa ihmisiä, joten on tärkeää olla tietoinen oman alueensa asioista.

– Kansanedustajan tärkein vaikutuskanava on valiokunta, koska kaikki eduskunnat päätökset valmistellaan niissä. Kun eduskunnan täysistunnossa tehdään hallituksen esitys, lähetetään se siihen valiokuntaan, jonka erityisalaan asia kuuluu.

Kouluja koskevat lait käsitellään sivistysvaliokunnassa ja verolait valtiovarainvaliokunnassa. Valiokunnissa kansanedustajilla on myös mahdollisuus kuulla asiantuntijoita, jotka kertovat, mitä vaikutuksia lain säätämisellä on kansalaisiin. Itse olen suuren valiokunnan jäsen. Täällä käsitellään Euroopan Unionin asioita, joten työni vie usein myös ulkomaille. Päivät ovat pitkiä, mutta työ on myös hyvin vaihtelevaa ja antoisaa.

– Kansanedustajan työhön kuuluu paljon tapaamisia ja kokouksia. Valiokuntien kokoukset ovat päivällä ja sen jälkeen on eduskunnan täysistunto. Toisinaan minut kutsutaan tapahtumiin puhumaan politiikasta ja eduskuntatyöstä.

Pia Viitanen ja Ilmari Nurminen. Kuva: Milla Zuev

Pia Viitanen,

Ilmari Nurminen,

olet ollut pitkään kansanedustajana. Miten päädyit nykyiseen työhösi?

mikä kansanedustajan työssä on erityisen tärkeää?

– Tulin ensimmäistä kertaa valituksi eduskuntaan vain 27-vuotiaana vuonna 1995. En oikeastaan koskaan ajatellut, että minusta tulisi kansanedustaja – lukiossa haaveilin biokemistin ammatista, mutta koska yhteiskunnalliset asiatkin kiinnostivat, menin Tampereen yliopistoon lukemaan hallintotieteitä. Tätä kautta päädyin sosialidemokraattien opiskelijajärjestön jäsenten kannustuksesta kunnallisvaaleihin – ja pian päätettiinkin, että Pia lähtee eduskuntaan.

– Kansanedustajan on tärkeää pystyä asettumaan toisen ihmisen asemaan. On pystyttävä miettimään päätöksenteon vaikutuksia toisiin ihmisiin. Kuka tahansa, joka haluaa vaikuttaa asioihin, voi alkaa kansanedustajaksi – ei ole tiettyä koulutuspohjaa tai ansioluetteloa, jota tähän työhön vaadittaisiin.

Omille mielipiteille voi aina alkaa rakentaa kannattaja­ pohjaa. Koen, että tämä on unelma-ammattini ja olen kiitollinen, että saan tehdä tätä.

KOTKAVIESTI 1/2023 • 5

Eduskuntavaalit Suomessa vaihtuu valta huhtikuun alussa, jolloin äänestetään, mitkä puolueet ja ketkä kansanedustajaehdokkaat johtavat Suomea seuraavat neljä vuotta. Vaaleilla valittavat kansanedustajat edustavat tavallisia suomalaisia ihmisiä – niin lapsia, nuoria, kuin aikuisiakin. TEKSTI: MILLA ZUEV

S

uomen hallitusmuoto on parlamentaarinen demokratia eli tasavalta. Perustus­ lakimme mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota eduskunta edustaa. Eduskuntavaalien tarkoitus on siis valita 200 mahdollisimman laajasti koko kansaa ja kaikenlaisia ihmisiä edustavaa henkilöä päättämään Suomen ja suomalaisten asioista.

koko kansaa edustava kokonaisuus, jossa kaikenlaisten ihmisten etu otetaan huomioon.

Läheskään kaikissa maailman maissa ei ole samanlaista monipuoluejärjestelmää kuin Suomessa. On myös maita, joissa on käytännössä vain yksi puolue. Tällöin kyse ei ole demokratiasta, eivätkä kansalaiset voi vaikuttaa maansa asioihin läheskään samalla tavalla kuin me suomalaiset voimme.

Miksi eduskuntavaaleissa äänestetään?

Suomen eduskuntatalo sijaitsee Helsingin Arkadianmäellä.

Kuva: Eduskunnan kuvapankki, Hanne Salonen.

Mitä ovat puolueet?

Kansanedustajaehdokkaat kuuluvat yleensä puolueisiin. Eräitä tunnettuja puolueita ovat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto. Vuonna 2022 puoluerekisterissä on yhteensä 24 puoluetta.

Puolueet toteuttavat keskenään erilaista politiikkaa ja keskittyvät esimerkiksi taloudellisesti erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten asioiden parantamiseen. Eri puolueiden ajatuksissa voi olla toisaalta myös paljon samaa.

Suomessa on monipuoluejärjestelmä, mikä mahdollistaa demokratian; kun puolueet edustavat monia eri ryhmiä ja monenlaisia ihmisiä, mahdollisimman monen ihmisen äänestäessä myös hallituksesta muodostuu ihannetapauksessa 6 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Suomen eduskuntavaaleissa on tällä hetkellä äänioikeus jokaisella yli 18-vuotiaalla Suomen kansalaisella. Äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen on keskusteltu. Ikärajan laskeminen toisi nuorten äänen paremmin esiin. Äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen, eli se kuuluu kaikille äänestysikäisille, ja jokainen voi äänestää samoissa vaaleissa vain kerran. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa noin kolme kymmenestä äänestysikäisestä suomalaisesta ei äänestänyt.

Tämä tarkoittaa sitä, että kolmella kymmenestä suomalaisesta ei välttämättä ole eduskunnassa heidän kaltaisiaan ihmisiä puolustavia kansanedustajia. Äänestäminen ei ole Suomessa velvollisuus, vaan oikeus.

Tilannetta voi verrata seuraavaan ajatusleikkiin. Koululuokassa on kymmenen sinipaitaista, kuusi punapaitaista ja neljä keltapaitaista oppilaita. Heidän tehtävänään on jakaa keskenään paketillinen kyniä loppuvuodeksi. Asian selvittämiseksi oppilaat järjestävät äänestyksen ja valitsevat yhden oppilaan kustakin ryhmästä edustamaan ryhmäänsä kynänjakotilanteessa. Käy kuitenkin niin, että äänestyspäivänä jokainen sinipaitainen oppilas kieltäytyy äänestämästä, ja kynien jaosta pääsevät päättämään kelta- ja punapaitaiset.

Valitettavasti kelta- ja punapaitaiset päättävät jakaa kynät tasapuolisesti keskenään jättäen sini-

tulevat

– mitä se tarkoittaa?

paitaiset ulkopuolelle. Näin sinipaitaiset oppilaat jäävät ilman kyniä loppuvuodeksi, vaikka heitä on alun perin ollut sama määrä kuin puna- ja keltapaitaisia yhteensä.

Suomessa aivan kaikilla äänestysikärajan saavuttaneilla kansalaisilla on oikeus äänestää.

Jokainen ansaitsee päättäjiksi henkilöitä, jotka ajavat juuri hänen kaltaistensa ihmisten asioita. Äänestämiseen pätee vaalisalaisuus: äänestäjän ei tarvitse kertoa kenellekään, ketä tai minkä puolueen ehdokasta on äänestänyt, eikä hän voi itsekään todistaa jälkeenpäin, kenelle ääni on annettu.

Suomen nykyinen pää­ ministeri on Sanna Marin.

Kuva: Eduskunnan kuvapankki, Jukka-Pekka Flander.

 Eduskunta säätää lait. Suomessa on esimer-



Nuorten Kotkien mukaan lasten äänten tulisi kuulua kaikessa päätöksenteossa. Kuvassa lapsia vierailulla Presidentinlinnassa vuonna 2001.

Kuva: Nuorten Kotkien arkisto.

Eduskunnan tehtäviä lapsen ja nuoren näkökulmasta Eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat kuuluvat eduskunnassa ryhmiin oman puolueensa mukaan. Osa ryhmistä – yleensä vaaleissa eniten ääniä saaneet – muodostaa yhdessä neuvotellen Suomen hallituksen. Hallituksen tehtävänä on tehdä ehdotuksia eduskunnalle ja vuorostaan panna toimeen eduskunnan päätökset. Hallitusta johtaa pääministeri.

Hallituksen ulkopuolelle jääneet eduskuntaryhmät muodostavat opposition. Oppositio voi esimerkiksi todeta olevansa eri mieltä hallituksen päätöksistä ja vaatia niille perusteluita. Niin hallituksen kuin oppositionkin tehtävät ovat tärkeitä: myös mahdollisuus olla julkisesti eri mieltä hallituksen kanssa on toimivan demokratian piirre.



kiksi laki, joka velvoittaa jokaisen kunnan järjestämään perusopetuksen kunnan alueen kouluikäisille. Lait säädetään ja niitä muutetaan eduskunnan täysistunnoissa koko hallituksen tai kansanedustajien aloitteesta. Myös kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen, joka eduskunnan on tietyin ehdoin käsiteltävä.

Eduskunta päättää valtion talousarviosta ja osoittaa valtion varoja sinne, missä niitä tarvitaan. Valtio saa rahaa muun muassa aikuisten maksamista veroista. Tällä tavalla on mahdollista järjestää esimerkiksi kouluterveydenhoito, nuorten opiskelijoiden ja koululaisten ilmaiset oppimateriaalit ja monet harrastukset.

Myös lapsi- ja nuorisojärjestöt saavat valtion tukea toimintaansa. Lisäksi 17-vuotiaaksi asti maksettava lapsilisä perustuu lakiin: valtio siis maksaa jokaiselle lapselle ja nuorelle osan heidän elämisen kuluistaan, kunnes he voivat saada opintotukea.

Eduskunta hyväksyy myös Suomea sitovat kansainväliset sopimukset. Presidentin ja eduskunnan hyväksynnällä Suomi esimerkiksi sitoutuu noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimusta.

Tämän vuoksi lapsilla on Suomessa omat erityiset ihmisoikeutensa, kuten oikeus koulutukseen ja erityiseen huolenpitoon.

Kansanvaltaan kuuluu se, että jokaisella yksilöllä on oikeus osallistua yhteiskuntansa ja ympäristönsä kehittämiseen ja kertoa oma mielipiteensä. Äänestäminen on yksi tapa tuoda oma näkemyksensä esiin. Eräs keino on myös kansalaisaloitteen tekeminen. Jos kansalaisaloite kerää 50 000 kannattajaa, eduskunnan täytyy käsitellä aloite.

Kansalaisaloitteen kautta onkin viime vuosina säädetty tai muutettu useita tavallisten ihmisten elämään aidosti vaikuttavia lakeja.

KOTKAVIESTI 1/2023 • 7

80

NUORET KOTKAT

VUOTTA

Nuorten Kotkien toiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1943, 80 vuotta sitten. Vuonna 2023 juhlitaankin Nuorten Kotkien 80-vuotissyntymäpäiviä.

Pitkäikäisen järjestön historiaan mahtuu lukemattomia rakkaita muistoja, unohtumattomia leirielämyksiä, yhteisöllisyyden kokemuksia ja ystävyyssuhteita.

TEKSTI: MILLA ZUEV

Nuorten Kotkien edeltäjä Ennen kuin Nuoria Kotkia oli olemassa, oli järjestöjä nimeltä Ihanneliitto, joista ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1902. Liitto järjesti Nuorten Kotkien tapaan leikki- ja retkitoimintaa sekä myös opetustoimintaa. Ensimmäiset ”vertsut” koulutettiin myös Ihanneliitoissa -ohjaajatoiminta on aina ollut tärkeä osa liikettä.

Eräs Ihanneliiton ensimmäisen komitean jäsenistä oli Maria Laine. Laineen kasvatus­ ihanteen mukaan lapsia ei tullut kasvattaa minkään tietyn kaavan mukaisesti, vaan heidän on annettava kehittyä omia taipumuksiaan seuraten. Aikuisten tuli myös kasvattaa lapsista toiset ihmiset ja heidän tunteensa huomioon ottavia ihmisiä.

8 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Ohjaajakoulutus alkoi jo Ihanneliitoissa. Kuva Ihanneliitosta Nuoriin Kotkiin-teoksesta

Mistä Nuoret Kotkat sai nimensä?

Kotka-liike perustettiin alun perin Itävallassa, missä liikkeen perustaja Anton Thesarek sai inspiraation järjestön nimeen kirjailija Maksim Gorkin teksteistä. Teksteissään Gorki kuvaa nuorten haukkojen kasvua, lentoharjoituksia ja elämäniloa. Lentoharjoitukset kuuluvat symbolisesti myös kasvavien ja itsenäistyvien nuorten ihmisten elämään.

Haukka oli kuitenkin pohjoismaissa maatalousyhteisön inhoama kanavaras. Siksi niin Ruotsissa kuin Suomessakin haukka vaihtui kotkaksi, joka taas symboloi esimerkiksi vapautta ja rohkeutta. Itävallassa ei kanavarkaita pelätty: siellä ollaan tänäkin päivänä Punaisia Haukkoja.

Kotkien uusissa julkaisuissa seikkaileva pikkukotka on piirustuskilpailun tulos.

Lasten puolella

Näin Pirkanmaalla toivotettiin tervetulleeksi Nuorten Kotkain toimintaan vuonna 1951.

Kuva teoksesta Nuoret Kotkat Pirkanmaa – 50-vuotistaival

Kotkaliitto edeltäjineen on koko historiansa ajan pitänyt lasten puolia arjessa ja yhteiskunnassa. Ensimmäisessä itsenäisen kotkaliiton liittokokouksessa vuonna 1954 mainittiin esimerkiksi lomailu- ja harrastusmahdollisuudet ja koulutuksen tukeminen asioina, joihin liitto halusi vaikuttaa muun muassa järjestämällä toimintaa itse ja viestimällä näkemyksistään päättäjille.

Vuonna 1975 kotkaliike rajasi kasvatukseen liittyvät periaatteensa.

Nämä osin noudattelivat jo Maria Laineen esittämiä ajatuksia lasten kasvatuksesta. Päämääriksi tulivat kehittävät vapaa-ajanharrastukset sekä kasvattaminen muita arvostavaksi, elämäniloiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseen pyrkiväksi kansalaiseksi.

KOTKAVIESTI 1/2023 • 9

»NUORET KOTKAT

80

VUOTTA

Leiritoiminta Leiritoiminta on pitkin historiaa ollut elintärkeä ja iloa tuottava osa kotkatoimintaa. Leireissä on kyse ennen kaikkea yhteisöllisyydestä ja kaikkien mukaan ottamisesta yhteiseen toimintaan. Kansainväliset suurleirit keräävät yhteen kotkaliikkeen jäseniä ympäri maailman ja opettavat kansainvälisyyttä. Juhlavuoden ja juhlaleirin teema onkin Yhessä.

Kansainvälisten leirien lisäksi järjestetään totta kai useita pienempiä kotimaan leirejä, joissa pääsee tapaamaan vanhoja ystäviä ja tutustumaan uusiin.

Nuorten Kotkien ensimmäiset leirit pidettiin Vehmaisissa vuonna 1944.

Hangon leiri vuonna 1953.

Kuva: Nuorten Kotkien Keskusliiton arkisto.

Ensimmäinen pohjois­ mainen kotkaleiri, johon suomalaiset Nuoret Kotkat osallistuivat, oli Tanskan Roskildessa vuonna 1946.

Suomalaiset rakensivat Roskildeen saunan kivistä, jotka olivat kantaneet Tanskaan omissa repuissaan Suomesta. Saunasta tuli suurmenestys, vaikka kyseinen rakennus oli Tanskassa tuohon aikaan melko tuntematon.

Ensimmäinen kansain­ välinen suurleiri, jonka suomalaiset järjestivät, oli Hangon suurleiri vuonna 1953.

Lahden vuoden 1971 suurleiriin oltiin erityisen tyytyväisiä. Leirille saapui vieraita kolmestatoista maasta. Samana vuonna kotkaliitto sai itselleen oman leirikeskuksen Punkaharjusta.

Juhlaleiri Tanskassa vuonna 2005.

1 0 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Yhessä2023-leirille odotetaan tällä hetkellä runsaasti kansainvälisiä ystäviämme!

Kotkajuhlia

Kotkamarssi

Yhteen kokoontuminen on Kotkien historiassa toteutunut myös iloisten juhlien merkeissä. Nykyäänkin vietettävien valtakunnallisten Kotkapäivien edeltäjä oli Nuorten Kotkain päivä, jota vietettiin vuosina 1945–1947 maaliskuussa.

Nuorten Kotkain päivien yhteydessä julkaistiin ensimmäistä kertaa myös Pietari Salmenojan runo Nuoret Kotkat, joka myöhemmin muuntui Kotkamarssiksi George de Godzinskyn sävellyksenä.

1. Nuoret Kotkat korkealle teillä katse tähyää.

Mieli vielä korkeemmalle ylöspäin on määränpää. //: Taisteluhun lapsi rahvaan tartu valon säilän kahvaan, aamun vartijaksi jää, aamun vartijaksi jää.:// 2. Nuoret Kotkat työläisaate teitä kutsuu taistohon.

Punainen on lippuvaate, niin kuin isäin ollut on. //: Alla sen nyt astukaatte, siitä voiman ponnen saatte, olkoon valta auringon, olkoon valta auringon.:// 3. Nuoret Kotkat tulkaa tänne , siskojenne parvehen.

Nuoruutenne, elämänne, into, tarmo sydämen. //: Kaikki aatteellesi anna, eespäin lippuasi kanna, se on sun ja huomenen, se on sun ja huomenen.://

Oma kotkalehti Ensimmäiset Kotkien lehdet ovat erilaisia kuin nykyinen siinä mielessä, että ne oli suunnattu pääasiassa ohjaajille. Niin oli alkujaan myös 1960 perustettu Kotkaviesti, joka ilmestyi jopa kuusi kertaa vuodessa.

Kotkien symbolit Nuorten Kotkien varsinainen symboli on säilynyt samanlaisena vuodesta 1949 – tätä ennen olemassa oli useita eri versioita.

Pienten piiri -symboli nousi 1960-luvulla kotkasymbolin rinnalle kansainvälisenä kotkaliikkeen merkkinä. Kuvan voi tulkita esimerkiksi neljäksi maapallon ympäri kohti toisiaan käsillään kurottavaksi lapseksi.

Kuvassa on myös niin tyttöjä kuin poikiakin.

Kaikki yhdessä, kaikki saman arvoisia, kaikkialla maailmassa.

Kotka-symbolista on ollut olemassa useita versioita, mutta niissä on ollut myös samoja elementtejä.

Pienten piiri. Kuva teoksesta Ihanneliitosta Nuoriin Kotkiin.

Jutussa on käytetty lähteenä Viljo Ripatin ja Timo Haukilahden kokoamaa Ihanneliitosta Nuoriin Kotkiin (Nuoret Kotkat Korkealle – Kronikkaa ja historiaa kotkaliikkeen taipaleelta (1983)-teosta. Lisäksi kuvitusta on tarjonnut Tanja Sänkiahon toimittama Nuoret Kotkat Pirkanmaa – 50-vuotistaival (2001) -teos.

KOTKAVIESTI 1/2023 • 11

Hauskaa ja haastavaa liikkumista luonnossa TEKSTI: HETA WARTO-TILLANDER KUVAT: JANNE SALOMÄKI

O

skari Salomäki, 10, harrastaa suunnistusta.

– Olen harrastanut Hyvinkään Rasti -seurassa suunnistusta viiden vuoden ajan.

Vanhempani harrastavat lajia ja he ovat innostaneet minutkin siihen. Harjoitusten aluksi lämmittelemme esimerkiksi leikkimällä hippaa. Sitten lähdetään suunnistusradalle yksin, pareittain tai joskus yhteislähdöllä, jossa kaikki suunnistajat lähtevät samaan aikaan. Radan jälkeen jutellaan valmentajan kanssa siitä, miten harjoitus sujui.

– Harrastuksessa parasta ovat kisat, treenit ja kaverit.

Vaikeinta tässä harrastuksessa on suunnassa kulku maastossa, jossa on vähän kiintopisteitä. Myös yösuunnistus on vaikeaa. Suunnistus on opettanut metsässä liikkumista ja kartan lukua. Suosittelen tätä harrastusta niille, jotka tykkäävät olla metsässä.

Harrastus on tarjonnut monenlaisia sattumuksia, seikkailuja ja mieleen jääneitä hetkiä.

– Yhdessä kilpailussa astuin suolla koloon ja kenkäni irtosi. Menetin jonkun verran aikaa, kun laitoin kengän takaisin jalkaan.

Eräässä viestikisassa johdatin letkan leveälle ojalle, joka oli yli metrin syvä ja hyppäsin sinne kuten myös muu letka. Maalissa isäni ihmetteli, kun karttani ja vaatteeni olivat ihan kurassa.

1 2 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Henkilökohtaisessa kilpailussa suunnistetaan yksin. Kilpailijat lähtevät yhden tai kahden minuutin välein. Nuorimmat menevät rastireittiä, jossa maastossa kulkee noin kahden kilometrin mittainen nauha, jonka varressa rastit ovat (yleensä 5–8 rastia). Nauhan reitti on merkitty myös karttaan ja taitavimmat suunnistajat tekevät oikaisuja ja näin voivat selvittää radan nopeammin. Kokeneemmat ja yli 12-vuotiaat suunnistavat ns. suoraa rataa, jossa ei ole rastireittinauhaa apuna. Rastit leimataan elektronisella leimauskortilla.

Maalissa tarkistetaan, että suunnistaja on käynyt kaikilla rasteilla.

Jos rasti puuttuu, rastireittisarjoissa saa 10 minuutin aikasakon/puuttuva rasti. Muissa sarjoissa puuttuvasta leimasta seuraa hylkäys.

Nopeimmin radan selvittänyt on voittaja.

Viestikilpailussa ensimmäisen osuuden suunnistajat lähtevät samaan aikaan.Vaihdossa edellisen osuuden suunnistaja antaa kartan seuraavan osuuden suunnistajalle (ei kuitenkaan samaa karttaa). Jotta kilpailijat eivät seuraisi toisiaan, radoilla on hajontaa eli eri rasteja saman osuuden suunnistajien kesken.Vaatii tarkkuutta, ettei mene vahingossa väärälle hajontarastille.

Lopulta kaikki joukkueet ovat suunnistaneet samat rastivälit, joten kilpailu on tasapuolinen.

Voittaja on joukkue, jonka viimeisen osuuden suunnistaja tulee ensimmäisenä maaliin.

Haastateltavat Oskari Salomäki, Janne Salomäki

Piirien tapahtumamuistoja

Työväentalojen hdollisuudet a m t e n o m TEKST: PIR

J O T I R RO N E N

T

yöväentalot taipuvat moneen tapahtumaan. Tällä kertaa Jokelan työväentalon sali täyttyi teltoista ja niissä yöpyvistä Keski-Uudenmaan Kulttuurikotkien leiriläisistä.

Ohjelmassa oli savitöiden tekoa, vertsujen Iitan ja Emman tekemä kaaoskisa, sirkusta ja leikkejä. Illalla oli kiva katsoa leffaa omasta teltasta.

Kasvomaalauskuvassa kasvomaalaajana Iita Hirvonen. Tapahtuma on Kerava-Vantaan hyvinvointialueen perhetapahtuma.

KOTKAVIESTI 1/2023 • 13

PUUHA-AUKEAMA Kompakysymksiä ja arvoituksia Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.

1. Miksi lehmät ovat kesällä usein vedessä?

2. Mitä sanoi Kaarle XII rastastettuaan Turkista Ruotsin rajalle?

3. Mikä on aina valmis ja tehdään kuitenkin joka päivä uudestaan?

4. Mikä yhtäläisyys on suurilla heinäniityillä ja kaikkein pienimmilläkin kirjapainoilla?

5. Mikä yhtäläisyys on luudanvarrella ja kadunlakaisijalla?

6. Mikä vieras on melkein aina humalassa?

7. Mikä kaali on toisen leipä?

8. Mikä ero on aivan uuden ja ihanuuden välillä?

Lipuntarkastaja-leikki LIPUNTARKASTAJA sali yli 5 tuoleja 1. Tuolit asetetaan vierekkäin jonoon kuten junanpenkit.

2. Yksi leikkijä on lipuntarkastaja ja muut istuvat matkustajina paikoilleen.

3. Lipuntarkastaja käy jokaisen luona ja kysyy, minne hän on matkalla ja katsoo tarkkaan, missä hänen paikka on.

3. Tarkastaja poistuu huoneesta ja sillä aikaa jotkut leikkijät vaihtavat keskenään paikkaa ja matkustuskohdetta.

4. Tarkastaja palaa takaisin ja yrittää keksiä, ketkä matkustajat ovat vaihtaneet paikkoja.

Lataa Nuorten Kotkien maksuton leikkikirja osoitteesta www.nuoretkotkat.fi materiaalit

Tulitikkutemppu

Arvoitusten vastaukset: 1. Ettei maito happane, 2. Ptruu!, 3. Vuode, 4.

Kumpaisissakin on latoja, 5. Molemmilla on luuta päässä, 6. Humalavieras, 7. Käenkaali on ketunleipä, 8. Toinen on ihanuus, toinen vain uusi.

1 4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Tulitikkutodistus  Todista tulitikulla, että kun 8:sta vähennettään 5, ei mitään jää jäljelle.

Tulitikkupelin vastaus:

Tulitikulla kolmio: aseta tulitikku pöydän kulmaan, niin että jäljelle jää kolmio.

Tulitikkutodistus: V I I I; kun nämä 5 tulitikkua ottaa pois, ei mitään jää jäljelle.

Tulitikulla kolmio  Miten yhdellä tulitikulla voi muodostaa kolmion? Tehtävä tuntuu ylivoimaiselta, mutta selvinnee varmaankin ennen pitkää.

tystehtävä Väri

Värit ä

mielesi mukaan, tyyli on va

! paa

KOTKAVIESTI 1/2023 • 15

Syysleiri ja vertsukurssi

meren rannalla

I: JULIA TEKST

A MAJURI SYYSLE OV JA AMAND IRIN K UZBJAK UVAT:

V

arsinaissuomalaiset Nuoret Kotkat leireilivät ja vertsuilivat syyslomalla Naantalin Kesärannassa. Piirin vertsukurssilla keskityttiin yhteistyöhön, hyvään ryhmähenkeen ja toisten tukemiseen. Yhdessä tehtiin ruokaa, kehitettiin leirille ohjelmaa ja materiaaleja sekä pelattiin pelejä tuntikausia. Ilta­ ohjelmassa ei naurua puuttunut, eivätkä aamuherätykset edes painaneet.

Leirin aikana touhuttiin ulkona, kokeiltiin kalliolaskeutumista, saunottiin ja uitiin meressä.

1 6 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

MIISA K ARJALAINEN

AN VERTSUKURSSIN KUVAT: AM

RI AJU DA M

Leirin aikana ihanat keittiörouvat paistoivat leiriläisille makoisia munkkeja. Leirimestarikisa suoritettiin joukkueina, kisa sisälsi neljä rastia: runon opettelu, kymmenen metrin matkan mittaaminen ilman mittaa, pallon pyöritystä ylä­ mäkeen ja kananmunan ehjänä pudottaminen.

Kananmunan tiputtamisessa joukkueet suojasivat munan mahdollisimman hyvin. Paras tulos oli tiputtaminen kolmesta metristä. Ohjaajat suojasivat alueen, koska pelättiin sotkua, mutta yksikään kananmuna ei mennyt rikki ja kaikki onnistuivat tehtävässä!

VERTSUKURSSI

KOTKAVIESTI 1/2023 • 17

Kaakon Kotkien vertsupäivä TEKSTI JA KUVAT: JAANA SAARINEN

K

aakon Kotkien vertsut kokoontuivat viettämään joulukuisen lauantain Lappeenrannassa ryhmäytymisen merkeissä.

Aamupäivä alkoi Lappeenrannan demarien joulupuurolla. Vieraana oli myös eduskunnan varapuhemies Antti Rinne. Vertsut esittivät yhteisen kysymyksen Antille: ”Muuttuuko kouluruoka tulevaisuudessa kokonaan vegaaniseksi?”

1 8 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Antin vastaus oli: ”En usko, että kokonaan, vaan varmaankin säilyy nykyinen käytäntö, että vaihtoehtoja on tarjolla.”

Lappeenrannan kuntapäättäjiltä kuultiinkin, että heillä on jokaisena koulupäivänä tarjolla kaksi ruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka.

Päivän aikana vertsut tekivät yhteisen unelmakartan ja valmistivat tortillalounaan. Lopuksi käytiin vielä hohtokeilaamassa. Seuraavaksi nähdään Kaakon omassa vertsukoulutuksessa helmikuussa Anjalassa.

Tervehdys kaikille Brysselin kaupungista, Euroopan unionin pääkaupungista!

TEKSTI JA KUVAT: JAMI OJALA

T

äällä kirjoittelee Jami Brysselistä! Vietän täällä vuoden kansainvälisen kattojärjestömme IFM-SEI:n palveluksessa osana Euroopan solidaarisuusjoukkoja.

Saavuin Brysseliin kolme ja puoli kuukautta sitten syyskuussa 2022, ja olen sopeutunut melko hyvin uuteen tehtävään, joka minulle tarjottiin.

Tämän vuoden helmikuussa tein päätöksen hakea tähän tehtävään, jotta voin laajentaa tietämystäni ja asiantuntemustani järjestöalalla, mikä puolestaan tukee kotkatoimintaa Suomessa. Lisäksi mahdollisuus muuttaa uuteen maahan toi hakemiseen aivan uudenlaista jännitystä.

Olen viettänyt Brysselissä reilut kolme kuukautta, mutta tuntuu kuin aika olisi lentänyt silmänräpäyksessä. Ensimmäiset pari kuukautta kuluivat sumussa uusien velvollisuuksien vuoksi. Uudet rutiinit ja vastuut oli opeteltava, ja tietysti uuteen kotiin ja kaupunkiin oli totuttava. Kaiken kaikkiaan nämä kolme kuukautta ovat kuitenkin olleet mahtavia, ja olen oppinut paljon uusia taitoja. Olen myös saanut mahdollisuuden osallistua monenlaisiin työpajoihin ja muihin aktiviteetteihin.

Tehtäviini täällä IFM-SEI:n toimistolla kuuluu monenlaista. Olen muun muassa vastuussa uutiskirjeen kuukausittaisesta kehittämisestä, sisällön kirjoittamisesta ja kirjeen ulkonäön suunnittelusta. Myös erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuminen on osa työnkuvaani. Lisäksi olen päässyt mukaan monenlaisten projektien hakemusten kirjoittamiseen. Näitä hakemuksia lähetämme Euroopan eri instituutioille ja niiden avulla mahdollistetaan paljon asioita myös teille Suomen Kotkissa.

IFM-SEI oli edustettuna Euroopan nuorisofoorumin yleiskokouksessa, joka järjestetään kerran kahdessa vuodessa ja joka on Euroopan suurin nuorisofoorumi. Minun tehtäväni oli muun muassa edustaa IFM-SEI:tä. Näin ollen pääsin matkustamaan Albanian pääkaupunkiin Tiranaan. Oli mahtava kokemus päästä edustamaan kotkaliikkeen arvoja kansainvälisesti. Tämän lisäksi olen päässyt matkustamaan muun muassa Malagaan Espanjaan Peace Communicators -projektin, sekä Itävaltaan SCREAM -projektin kanssa!

Kaiken kaikkiaan olen nauttinut täällä olosta todella paljon ja suosittelen kaikkia, joita tällaisiin mahdollisuuksiin hakeminen kiinnostaa, hakemaan! Saat mahtavan kokemuksen, joka auttaa myös sinua eteenpäin järjestömaailmassa!

Ensi kevään ja kesän aikana tulen matkustamaan paljon erilaisten projektien ja tapahtumien perässä, joten mikäli osallistut IFM-SEI:n toimintaan, nähdään varmasti. Tavataan viimeistään Suomen kansainvälisellä leirillä!

Jami Ojala KOTKAVIESTI 1/2023 • 19

Leevi ihmettelemässä auringonnousua Kolilla.

Ukkometso herätti Leevin.

Onneksi välissämme oli luotettava hyttysverkko.

Leevi tunnelmoimassa loppukesän viileneviä iltoja.

Retkeilyyn kannustava koira

Kuertunturin huipulla Äkäslompolossa palvelusväen virta loppui, mutta Leevi pääsi vasta vauhtiin.

Retkeily ja ulkoilu ovat mukavia ajatuksia. Mutta jos olen ihan rehellinen, suurin osa arkisista päivistä on semmoisia, ettei sitä vapaaehtoisesti tulisi lähdettyä samoilemaan keskellä metsää – varsinkaan säässä kuin säässä. Sohva vie voiton. Näin ainakin itselleni tapahtui 16 vuoden ikäisenä, kun leireillä käyminen hiipui. Huomasin myös retkeilyn hiipuvan. Asiaan tuli kuitenkin muutos heti toiset 16 vuotta myöhemmin.

TEKSTI JA KUVAT: ATTE KALKE

K

un talouteemme putkahti pieni pörröinen hauva nimeltä Leevi, huomasimme odotetun tarpeen. Hänen oli päästävä ulkoilemaan. Joka ikinen päivä. Leevi on kultainennoutaja, jonka sielu lepää metsien mutalammikoissa, ja tassut kiittävät pehmeitä polkuja. Joten metsäsamoilut alkoivat vähitellen hiipiä takaisin elämääni.

Leevin kasvaessa myös lenkkien pituuksien tarve kasvoi, ja huomasin erikoisen ilmiön. Aloin taas toden teolla nauttia luonnosta. Myönnän, että on päiviä, joina ajatus Leevin ulkoiluttamisesta 2 0 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

tuntuu raskaalta. Yhtäkään sellaista päivää ei kuitenkaan ole vielä tullut vastaan, että olisin ulkoilemasta tullessani ajatellut että ”voi harmi, kun tuli lähdettyä.” Tämä koskee myös niitä päiviä, kun keli on niin sanotusti huono. En ole koskaan karsastanut pientä tihutusta. Mutta jos joku, niin Leevi se vasta ei ymmärräkään käsitettä ”huono keli”. Leevi on sanattomalla esimerkillään opettanut minulle millä mielenmaisemalla niin sanottuun huonoon keliin voi suhtautua.

Voi siis sanoa, että koira on sytyttänyt intoilun ulkoiluun ja retkeilyyn uudestaan – sitten lapsuuden

ja Leevi-koiran retkiä a rat seu it vo ja tku me a TikTokista ja muist somekanavista nimimerkillä @thegoldenleevi.

Luonto on Leevin henkinen koti.

Retken tylsin kohta on jos yritämme pysähtyä kuvan ottamista varten...

Luonto tarjoaa mielenkiintoista tarkkailtavaa ja ärsykettä aisteille.

Syksy ja talvi on Leevin lempivuodenaika retkeilyyn.

leirivuosien. Oikea ahaa-elämys kuitenkin syntyi vasta Leevin ollessa noin vuoden ikäinen. Eräänä perjantai-iltana mietiskelin että olisipa kiva lähteä yöksi jonnekin. Tehdä pikkureissu. Mietiskelin mikä olisi semmoinen reissu, mistä myös Leevi nauttisi. Aloin tutkailla mökkejä, mutta siihen hätään sopivaa ei löytynyt. Sitten mulla välähti. Telttailu ja vaeltaminen! Olisiko siinä ideaa?

Ryhdyimme tuumasta toimeen. Aloin muistella, mitäs sitä lapsuuden KKT-vaelluksilla pitikään olla mukana. Ihan ulkomuistista kaikki ei kuitenkaan sujunut, ja saatoin myös vähän googlailla oppeja. Teimme pakkauslistat, hankin joitakin välttämättömiä hankintoja, ja lähdimme ennakko­ luulottomasti vielä lumien ollessa maassa retkeilemään ja yöpymään helposti lähestyttävään Nuuksioon.

Reissussa oli vähän alkutahmeutta mukana.

Olin esimerkiksi ostanut vääränmallisen kaasupullon keittimelleni, ja lämmin ruoka jäi siltä

erää haaveeksi. Mutta pärjäsimme hyvin ja otimme pienistä vastoinkäymisistä opiksi.

Olennaisinta oli kokea taas se maagisuus yöpyen keskellä luontoa. Mä en tiedä kuka siitä nautti eniten, mutta ainakin Leevi oli kuin tehty telttaretkelle. Hän oli ainakin löytänyt oman paratiisinsa.

Siitä lähtien myös yöpyvä retkeily on tullut takaisin osaksi vapaa-aikaamme ja odotamme innolla aina seuraavaa vaellusretkeä.

Koiran riemu ulkoilua kohtaan on sytyttänyt myös muita kuin itseäni ja avovaimoani. Meillä on tapana välillä toteuttaa ulkoilulenkki silla tavoin, että Leevi saa päättää lenkin suunnan ja pituuden. Kuvasin kerran tämmöisen tempauksen someen, ja riemukseni huomasin että se innosti mielettömän määrän ihmisiä lähtemään koiriensa kanssa pihalle samanlaisella ajatuksella.

Toivotamme oikein hyvää retkeilyvuotta kaikille!

– Leevi ja palvelusväki KOTKAVIESTI 1/2023 • 21

TULOSSA

Nuorten Kotkien alkuvuoden tapahtumia

VERTSUKOULUTUS Vuoden 2023 vertsukoulutuksen teema on Ole oma itsesi. Koulutuksessa syvennytään itseilmaisuun ja esillä olemiseen vertsuna sekä opiskellaan yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita.

Ilmoittaudu omaan piiriisi 1. maaliskuuta mennessä.

OHJAAJAKOULUTUS Sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten kohtaaminen Toivottu koulutus ohjaajille sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten kohtaamisesta ja huomioimisesta toiminnassa. Ohjaajana Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sosiaaliohjaaja Enni Happonen.

Ilmoittautumiset 26. helmikuuta mennessä.

2 2 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Kotkapäivät

lauantaina 13.5.2023 klo 10-16  Heureka, Vantaa

HINTA: 30 €

Synttärijuhlat!

Vierailu ! a Heurekass

!

Kavereita

Nuoret v!

Kotkat 80

KOTKAPÄIVILLÄ VIETETÄÄN KOTKASYNTTÄREITÄ!

Kotkasynttäreitä vietetään Tiedekeskus Heurekassa.

Kotkasynttäreillä on luvassa monipuolista ja hauskaa ohjelmaa. Päivän aikana järjestetään juhla, jossa on monipuolisia esityksiä lastenmusiikista sirkukseen. Lisäksi ohjelmassa on Heurekaan tutustumista, askartelua, kasvomaalausta, synttärikakkua ja muuta hauskaa.

Tapahtuman tiedot tarkentuvat alkuvuoden aikana nettisivuille. Ilmoittaudu omaan piiriisi 14.4. mennessä!

KOTKAVIESTI 1/2023 • 23

TULOSSA

Alkaa Päättyy 18.2.2023 24.2.2023 6.4.2023 9.4.2023 5.6.2023 11.6.2023 5.6.2023 9.6.2023 12.6.2023 18.6.2023 12.6.2023 16.6.2023 17.6.2023 22.6.2023 18.6.2023 22.6.2023 19.6.2023 22.6.2023 26.6.2023 2.7.2023 26.6.2023 2.7.2023 26.6.2023 30.6.2023 3.7.2023 9.7.2023 3.7.2023 7.7.2023 10.7.2023 14.7.2023 14.7.2023 16.7.2023 17.7.2023 21.7.2023 24.7.2023 28.7.2023 Heinä-elokuu 2023 24.7.2023 31.7.2023 14.10.2023 20.10.2023

Leirin nimi Talvileiri Pääsiäisleiri U1, Seikkailu- ja luontoleiri HPL1, Päiväleiri U2, Seikkailu- ja luontoleiri HPL2, Päiväleiri BH, Seikkailu- ja luontoleiri Varttisleiri HPL3, Päiväleiri U3, Seikkailu- ja luontoleiri B1, Seikkailu- ja luontoleiri HPL4, Päiväleiri B2, Seikkailu- ja luontoleiri HPL5, Päiväleiri K1, Seikkailu- ja luontoleiri V1,Viikonloppuretki K2, Seikkailu- ja luontoleiri K3, Seikkailu- ja luontoleiri Leirimatka Etelä-Eurooppaan "Yhdessä"-juhlaleiri Syysleiri

Leiripaikka Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus 7 195 Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus 4 135 Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus 7 180 Herttoniemenrannan asukastalo 5 110 Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus 7 180 Herttoniemenrannan asukastalo 5 110 Hanko, Bengtsårin leirikeskus 6 180 Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus 5 135 Herttoniemenrannan asukastalo 4 88 Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus 7 180 Hanko, Bengtsårin leirikeskus 7 180 Herttoniemenrannan asukastalo 5 110 Hanko, Bengtsårin leirikeskus 7 180 Herttoniemenrannan asukastalo 5 110 Sipoo, Kesäkoti Kallioniemi 5 180 Sipoo, Kesäkoti Kallioniemi 3 80 Sipoo, Kesäkoti Kallioniemi 5 180 Sipoo, Kesäkoti Kallioniemi 5 180 Tarkista kohde ja päivät kotisivuilta 15 990 Nurmes, Hyvärilän nuorisokeskus 8 195 Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus 7 195

Hesa

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry PL 168, 00531 Helsinki puh. 09 730 991 tai 050 339 8230 nuoretkotkat@hnk.fi 2 4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 3

Sisarhinta (€)

Toimintaa tukemassa Helsingin kaupunki ja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hinta (€)

Helsingin Nuoret Kotkat

Leirin pituus (pv)

TAPAHTUMAT 2023

156 108 144 88 144 88 144 108 71 144 144 88 144 88 144 64 144 144 792 156 156

TAPAHTUMAT 2023

Uudenmaan Nuoret Kotkat Ajankohta TAMMIKUU 21.–22.1.

21 –22.1.

HELMIKUU 20.– 24.2.

21.–25.2.

MAALISKUU 10.–12.3.

18.–19.3.

HUHTIKUU 7.–9.4.

22.–23.4.

TOUKOKUU 5.–7.5.

6.–7.5.

13.5.

17.–19.5.

KESÄKUU 5.- 9.6.

26.- 30.6.

HEINÄKUU 3.–7.7.

3.–7.7.

24.–31.7.

ELOKUU 25.- 27.8.

LOKAKUU 16.–19.10.

16.–20.10.

MARRASKUU 3.–5.11.

24.–26.11.

Tapahtuma

Paikka

hinta

Yöleiri Luukki Vantaan hallituksen koulutus Piirin Talvileiri Vantaan Talvileiri Vantaan lastenleiri Yöleiri

30

Kesärinne 110 Kukonnotko

VSNK.FI Luukki

30

Luukki

50

Vantaan vertsukoulutus Yöleiri Kotkapäivä 80 v. juhla Leiriohjaajakoulutus

Luukki Heureka Luukki

30 30

Retkipäiväleiri Kattis lastenleiri

Kattis

110

Nuorisoleiri Kukkis leiri Yhessä - juhlaleiri

Kattis 110 Kukonnotko Nurmes 195

Suunnitteluviikonloppu

Luukki

Espoon syysleiri Vantaan syysleiri

Kukkis

Pääsiäisleiri Vertsujen Helsinki retki

Piirin vertsukurssi Vantaan vertsukurssi

80

Luukki

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi www.uusimaa.nuoretkotkat.fi

50

ONNISTUNUT JUHLAVUOSILEIRI MYÖS TEHDÄÄN YHESSÄ!

Vapaaehtoisten arvokas työ on erittäin tärkeää leirin onnistumiselle.

Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi moniin erilaisiin tehtäviin on auki.

Lue lisää: www.nuoretkotkat.fi/ together2023

KOTKAVIESTI 1/2023 • 25

NUORTEN KOTKIEN 80-VUOTISJUHLALEIRI 24.-31.7.2023 Leirikeskus Hyvärilä, Nurmes

Muista ilmoittautua juhlavuoden odotetuimpaan tapahtumaan

30.4.2023 MENNESSÄ!

Vietetään kesän 2023 hauskimmat hetket Yhessä! Nuorten Kotkien kansainvälinen leiri kokoaa eri maiden lapset ja nuoret yhteen luonnonkauniiseen Pohjois-Karjalaan Pielisjärven rannalle. Uudet kaverit, monipuoliset kesäpuuhat ja muu mukava odottavat jo! Pysy ajan tasalla: www.nuoretkotkat.fi/together2023

Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö Tämä ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien Keskusliiton järjestämiä tapahtumia, ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.

Ilmoittautuminen tapahtumiin Keskusliiton tapahtumiin ilmoittaudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mainittuun viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Paikat tapahtumiin täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Piirien ei ole mahdollista varata nimettömiä paikkoja.

Ilmoittautumisajan päätyttyä tehdyistä ilmoittautumisista peritään 10 eurolla korotettu osanottomaksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueelta tulevilta osanottajilta. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava mahdolliset ruoka­ rajoitukset ja muut vastaavat asiat – matkustaminen, majoitus, erityistarpeet – jotka vaativat erityisjärjestelyjä.

Osallistumisen peruminen Mikäli ilmoittautuminen perutaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ei peruutus­ maksua peritä.

Mikäli ilmoittautuminen perutaan ilmoittautumisajan päätyttyä mutta viimeistään vuorokautta ennen tapahtuman alkua, peritään peruutusmaksuna puolet (1/2) osallistumismaksusta. Vuorokautta ennen tapahtumaa tai mikäli peruutusta ei ilmoiteta ennen tapahtuman alkua, peritään pois­ jäämisestä täysi osanottomaksu. Mikäli peruutus tehdään sairastumisen tai vastaavan onnettomuuden vuoksi, ei peruutusmaksua peritä sairauslomatodistuksen tai vastaavan dokumentin esittämistä vastaan.

Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumissa, joissa keskusliitto käyttää ostopalveluita, voidaan noudattaa järjestelyiden edellyttämiä osanottomaksujen maksamisai-

katauluja sekä ilmoittautumisja peruutusehtoja.

Osanottomaksut Tapahtumien osanottomaksut vahvistaa liittohallitus. Osan­ ottomaksut laskutetaan piiri­ järjestöiltä. Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoitukseen, vähennetään osanottomaksusta todelliset majoituskulut. Yhteismajoituksesta poisjäämisestä on kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta lapsilta ei peritä osanottomaksua liiton valtakunnallisissa lasten tapahtumissa. Mikäli lapsi osallistuu vanhemman mukana aikuisten tapahtumiin, peritään lapsen osallistumisesta aiheutuneet todelliset kustannukset.

toiminnanjohtajan kanssa.

Maata pitkin tapahtuvan matkustamisen aikataulu on vaihtoehtona aina selvitettävä ennen lentovaihtoehdon valintaa.

Matkakuluina korvataan

• yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut kotitai asuinpaikkakunnalta tapahtumaan ja takaisin • oman auton kilometri­ korvauksena 35 senttiä/km ja jokaista muuta omassa autossa olevaa henkilö kohtaan kasvatetaan korvausta 2 senttiä/km • kaikki muut matkakorvaukset maksetaan täysimääräisinä maksettuja kuitteja vastaan Matkustusohjeet ja matvain, jos niistä on sovittu ilkakulujen korvaus moittautumisen yhteydessä Suurempiin tapahtumiin matkeskusliiton kustaminen järjestetään ensisitoimiston kanssa jaisesti tilausajobusseilla, jotka • matkalaskut on toimitettakiertävät suurempien osanottajava keskusliittoon kahden paikkakuntien kautta. Yhteiskulkuukauden kuluessa tapahjetusten liitäntämatkat korvatuman päättymisestä taan juna/bussitaksojen mukaan.

Liitäntämatkaksi katsotaan paik- Henkilö, joka osallistuu kakunnalta toiselle siirtyminen. keskusliiton edustajana ulkoMatkakustannukset korvataan mailla pidettävään kokoukhalvimman matkustustavan mu- seen, on oikeutettu 29 euron kaisesti, ellei yhteiskuljetusta ole päivärahaan jokaiselta ulkojärjestetty. Julkisten kulkuneuvo- maan matkan päivältä. jen ryhmä- sekä muut alennukIlmoittautumis- ja set on huomioitava matkan järmatkustusohjesäänjestelyissä.

Korvauksen oman auton käy- nöstä tiedottaminen töstä saa, mikäli se on taloudelli- Ilmoittautumis- ja matkustussesti tai muista erityisistä syistä ohjesääntö on saatavissa paras vaihtoehto. Oman auton käy- keskusliiton toimistosta sekä töstä on aina sovittava etu­käteen kaikista piiritoimistoista. keskusliiton toimiston kanssa.

Lisäksi se julkaistaan aina Kotimaan lentoliput korvavuoden alussa Kotkaviestissä taan vain, jos matka-aikojen ero ja ohjesääntö on Intranetissa. kenttäsiirtymät mukaan lukien Ilmoittautumis- ja matkustuson lennon hyväksi merkittävä tai ohjesäännöstä tiedotetaan lennon valinnalle on muita erimyös tiivistetysti jokaisen tyisiä syitä. Lentämisestä on tapahtuman osanottaja­ aina sovittava etukäteen liiton kirjeessä.

KOTKAVIESTI 1/2023 • 27

YHTEYSTIEDOT NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO – UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK RY Haapaniemenkatu 14, 2.krs., 00530 Helsinki etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi

toiminnanjohtaja järjestösuunnittelija alue- ja viestintäkoordinaattori toimisto- ja leirisihteeri

Antti Hytti Nella Heiskanen Milla Zuev Heidi Tuhkanen

040 154 7572 040 759 9599 045 895 5895 040 150 2600

PIIRI- JA ALUEJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö PL 168, 00531 Helsinki Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 14, 2.krs 00530 Helsinki www.hnk.fi • toiminnanjohtaja Timo Katajamäki puh. 050 555 2964 timo.katajamaki@nuoretkotkat.fi • järjestökoordinaattori Sami Siltaloppi puh. 050 339 8230 sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi • järjestöohjaaja Ella Karakoski puh. 044 213 2372 • järjestöohjaaja Elisa Westerlund puh. 040 767 8182 • kotkakerhot@hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Piirijärjestö www.hame.nuoretkotkat.fi • puheenjohtaja Suvi Järvinen puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppalankatu 6-8 A, 45100 Kouvola www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi • järjestösuunnittelija Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi Lappeenrannan Nuoret Kotkat käyntiosoite Suonionkatu 12, 53600 Lappeenranta • kotkatyöntekijä Satu Sairanen puh. 040 508 4474 lappeenranta@nuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä http://keski-suomi.nuoretkotkat.fi/ jty.kotkat@gmail.com JTY:n Nuoret Kotkat • järjestöohjaaja Mika Kelander puh. 050 554 5488 mika.kelander@jty.fi

Oulun Nuoret Kotkat Piirijärjestö Mäkelininkatu 31, 2. krs, 90100 Oulu www.oulu.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi • viestintäsihteeri Tapani Kylmänen puh. 040 591 3300 oulu.nuoretkotkat@gmail.com Pirkanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi • alue- ja viestintäkoordinaattori Milla Zuev puh. 045 895 5895 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi Pohjanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö • puheenjohtaja Pirjo Paavolainen puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 32 2. krs, 80100 Joensuu https://pknuoretkotkat.webnode.fi/ • toiminnanjohtaja Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi Satakunnan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kuparitie 4 A 4, 28300 Pori • vt. puheenjohtaja Veikko Valkoma veikko.valkoma@nuoretkotkat.fi Porin Nuoret Kotkat • Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com

Savon Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Kuopion Nuoret Kotkat Käsityökatu 24 B, 70100 Kuopio www.savo.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi, kuopio@nuoretkotkat.fi Svenska Örndistriktet ordförande Maria Lundell svenskaorndistriktet@gmail.com tel. 0400 856 500 (Monica Storrank) Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Espoon Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.uusimaa.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi • nuorisokoordinaattori Natalia Kallio puh. 050 449 3333 kallio.natalia@gmail.com Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.vantaankotkat.yhdistysavain.fi • kotkatyöntekijä Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi • toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 • järjestösuunnittelija Julia Uzbjakov puh. 0400 627 420 • vs@nuoretkotkat.fi IFM-SEI Rue Joseph II 120 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org

Seuraa keskusliittoa ja piiriäsi somessa, niin pysyt ajantasalla tuoreimmista uutisista!