Eduskuntavaalit

Suomessa vaihtuu valta huhtikuun alussa, jolloin äänestetään, mitkä puolueet ja ketkä kansanedustajaehdokkaat johtavat Suomea seuraavat neljä vuotta. Vaaleilla valittavat kansanedustajat edustavat tavallisia suomalaisia ihmisiä – niin lapsia, nuoria, kuin aikuisiakin. TEKSTI: MILLA ZUEV koko kansaa edustava kokonaisuus, jossa kaikenlaisten ihmisten etu otetaan huomioon.

Suomen hallitusmuoto on parlamentaarinen demokratia eli tasavalta. Perustuslakimme mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota eduskunta edustaa. Eduskuntavaalien tarkoitus on siis valita 200 mahdollisimman laajasti koko kansaa ja kaikenlaisia ihmisiä edustavaa henkilöä päättämään Suomen ja suomalaisten asioista.

Läheskään kaikissa maailman maissa ei ole samanlaista monipuoluejärjestelmää kuin Suomessa. On myös maita, joissa on käytännössä vain yksi puolue. Tällöin kyse ei ole demokratiasta, eivätkä kansalaiset voi vaikuttaa maansa asioihin läheskään samalla tavalla kuin me suomalaiset voimme.

Miksi eduskuntavaaleissa äänestetään?

Suomen eduskuntavaaleissa on tällä hetkellä äänioikeus jokaisella yli 18-vuotiaalla Suomen kansalaisella. Äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen on keskusteltu. Ikärajan laskeminen toisi nuorten äänen paremmin esiin.

Mitä ovat puolueet?

Kansanedustajaehdokkaat kuuluvat yleensä puolueisiin. Eräitä tunnettuja puolueita ovat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto. Vuonna 2022 puoluerekisterissä on yhteensä 24 puoluetta.

Puolueet toteuttavat keskenään erilaista politiikkaa ja keskittyvät esimerkiksi taloudellisesti erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten asioiden parantamiseen. Eri puolueiden ajatuksissa voi olla toisaalta myös paljon samaa.

Suomessa on monipuoluejärjestelmä, mikä mahdollistaa demokratian; kun puolueet edustavat monia eri ryhmiä ja monenlaisia ihmisiä, mahdollisimman monen ihmisen äänestäessä myös hallituksesta muodostuu ihannetapauksessa

Äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen, eli se kuuluu kaikille äänestysikäisille, ja jokainen voi äänestää samoissa vaaleissa vain kerran. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa noin kolme kymmenestä äänestysikäisestä suomalaisesta ei äänestänyt. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmella kymmenestä suomalaisesta ei välttämättä ole eduskunnassa heidän kaltaisiaan ihmisiä puolustavia kansanedustajia. Äänestäminen ei ole Suomessa velvollisuus, vaan oikeus.

Tilannetta voi verrata seuraavaan ajatusleikkiin. Koululuokassa on kymmenen sinipaitaista, kuusi punapaitaista ja neljä keltapaitaista oppilaita. Heidän tehtävänään on jakaa keskenään paketillinen kyniä loppuvuodeksi. Asian selvittämiseksi oppilaat järjestävät äänestyksen ja valitsevat yhden oppilaan kustakin ryhmästä edustamaan ryhmäänsä kynänjakotilanteessa. Käy kuitenkin niin, että äänestyspäivänä jokainen sinipaitainen oppilas kieltäytyy äänestämästä, ja kynien jaosta pääsevät päättämään kelta- ja punapaitaiset.

Valitettavasti kelta- ja punapaitaiset päättävät jakaa kynät tasapuolisesti keskenään jättäen sini-